FI110828B - Kaksisuuntaisen kommunikoinnin menetelmä solukkomaisessa matkaviestint äradiojärjestelmässä, jossa menetelmässä eri tukiasemia käytetään downlink- ja uplink-yhteydelle - Google Patents

Description

1 Λ < Γ' ί”' · |Λ I ιϋύΖΟ

Kaksisuuntaisen kommunikoinnin menetelmä solukkomaisessa matkaviestintäradiojärjestelmässä, jossa menetelmässä eri tukiasemia käytetään downlink- ja uplink-yhteydelle 5 Keksinnön ala

Keksintö liittyy matkaviestintäradiojärjestelmiin. Erityisesti keksintö liittyy menetelmiin solukkomaisessa matkaviestintäradiojärjestelmässä, jossa on olennaisesti erikokoiset solut ja tukiasemat, jotka lähettävät olennai-10 sesti erilaisilla antotehoilla. Keksinnön mukaiset menetelmät käsittävät matkaviestimien tehonsäädön, tukiaseman valinnan ja kanavanvaihdon.

Keksinnön tausta

Monia erilaisia matkaviestintäradiojärjestelmiä 15 tunnetaan ja on käytössä. Eräs järjestelmien laji ovat analogiset FDMA-järjestelmät. Eräiden hyvin tunnettujen FDMA-järjestelmien nimilyhenteitä ovat AMPS, NMT ja TACS.

Eräs analogisista FDMA-järjestelmistä eroava järjestelmätyyppi ovat digitaaliset FDMA-järjestelmät. Nimi-20 lyhenteellä GSM tunnettu yleiseurooppalainen digitaalinen solukkojärjestelmä on eräs digitaalisten matkaviestintä-radiojärjestelmien tyyppi, joka on nyt käytössä Euroopassa. Tämä järjestelmä on spesifioitu dokumentissa "Recommendation GSM", ETSI/TC GSM, jonka on julkaissut Eu-25 ropean Telecommunications Standardization Institute, ETSI, B. P. 152-F-06561 Valbonne Cedex, Ranska. Tätä järjestelmää koskevan tyhjentävän informaation suhteen viitataan mainittuun julkaisuun, jonka asiasisältö liitetään tähän viittauksella.

30 Eräs USArssa käytetty matkaviestintäradiojärjestel mätyyppi spesifioidaan dokumentissa TIA/EIA, Cellular Sys-tern, Dual-Mode Mobile Station - Base Station Compatibility Standard, IS-54, julkaissut Electronic Industries Association, Engineering Department, 2001 Eye Street, N. W.

.. 35 Washington, D.C. 20006, USA. Tässä järjestelmässä on sekä 2 1-1CG28 FDMA-radiokanavat analogisesti moduloiduille radiosignaaleille että TDMA-radiokanavat digitaalisesti moduloiduille radiosignaaleille. Tätä järjestelmää koskevan tyhjentävän informaation suhteen viitataan mainittuun julkaisuun, jon-5 ka asiasisältö liitetään tähän viittauksella.

Sekä TIA IS-54:n mukainen järjestelmä että GSM-järjestelmä ovat TDMA-järjestelmiä, joissa on useita radiokanavia järjestäviä erillisiä taajuuskaistoja. Kaksisuuntaiseen yhteyteen matkaviestimen kanssa, esim. puheluun, tar-10 vitaan radiokanavan yksi aikaväli yhteyden kummallekin suunnalle. Vanhemmissa analogisissa FDMA-järjestelmissä, kuten AMPS, TACS ja NMT, tarvitaan koko radiokanava kummallekin suunnalle kullekin kaksisuuntaiselle yhteydelle matkaviestimeen. Koko radiokanavaa tai radiokanavan aika-15 väliä, jota tukiasema käyttää puhetta tai matkaviestimeen kohdistuvaan yhteyteen kuuluvaa dataa sisältävien radiosignaalien lähettämiseen, kutsutaan joskus yhteyden eteenpäin suuntautuvaksi kanavaksi. Joskus sitä kutsutaan yhteyden downlink-suunnaksi. Koko radiokanavaa tai radioka-20 navan aikaväliä, jota matkaviestin käyttää puhetta tai matkaviestimeen liittyvään yhteyteen kuuluvaa dataa sisältävien radiosignaalien lähettämiseen tukiasemalle, kutsu-: '· taan joskus yhteyden taaksepäin suuntautuvaksi kanavaksi.

Joskus sitä kutsutaan yhteyden uplink-suunnaksi. Jo muo-25 dostettuihin yhteyksiin kuuluvaa informaatiota, esim. puhelun puhetta tai datayhteyden dataa, varten olevien radiokanavien lisäksi useimmissa solukkomaisissa matkavies-tintäradiojärjestelmissä on myös erilliset ohjauskanavat järjestelmäinformaation lähettämistä varten, puheluiden 30 muodostamiseksi, matkaviestimien hakua varten ja sellaista yleistä informaatiota varten, joka ei liity jo muodostettuun erityiseen yhteyteen.

Matkaviestintäradiojärjestelmää varten käytettävis- ____ sä oleva radiotaajuusspektri rajoittaa järjestelmän kapa- 35 siteettia, ts. samanaikaisten yhteyksien määrää, jonka 1 ' n r *i o 3 i järjestelmä pystyy käsittelemään. Jotta voitaisiin käyttää samaa radiokanavaa FDMA-järjestelmissä tai samaa radiokanavan aikaväliä TDMA-järjestelmissä useampaa kuin yhtä yhteyttä varten, matkaviestintäradiojärjestelmistä on tehty 5 solukkojärjestelmiä. Järjestelmällä katettava maantieteel linen alue on silloin jaettu pienempiin alueisiin, joita kutsutaan soluiksi, ja matkaviestimet kommunikoivat tuota solua varten olevan tukiaseman kanssa. Solut on ryhmitetty yhteen ryppäiksi. Jotkin tai kaikki käytettävissä olevat 10 radiokanavat on jaettu solujen kesken taajuussuunnitelman mukaisesti. Solukoot riippuvat vaaditusta liikenteenkäsit-telykapasiteetista. Mitä suurempi on vaadittu kapasiteetti, sitä pienempiä ovat solut.

Soluryppäät ja taajuussuunnitelmat mahdollistavat 15 radiokanavien moninkertaisen käytön FDMA-järjestelmissä ja radiokanavien aikavälien moninkertaisen käytön TDMA-järjestelmissä. Tällaista radiokanavien ja aikavälien moninkertaista käyttöä kutsutaan joskus kanavien uudelleenkäytöksi. Muista samaa radiokanavaa tai aikaväliä käyttävistä 20 asemista tulevaa häiriötä kutsutaan joskus yhteiskanava- häiriöksi. Yhteiskanavahäiriö asettaa ylärajan kanavien uudelleenkäytölle. Yhteiskanavahäiriö riippuu luonnolli-·;·· sesti lähetettyjen radiosignaalien antotehosta. Tarpeetto man voimakkaiden radiosignaalien lähettäminen aiheuttaa 25 siten tarpeetonta yhteiskanavahäiriötä ja rajoittaa tar peettomasti solukkomaisen FDMA- tai TDMA-matkaviestintä-radiojärjestelmän kapasiteettia. Lähettimen antotehon sopiva säätö on siten tärkeää ainakin korkean suorituskyvyn solukkomaisissa FDMA- ja TDMA-matkaviestintäradiojärjes-30 telmissä.

Solukkojärjestelmässä lähetettyjen radiosignaalien tehon säätämiseen on myös muita syitä. Tehonsäästö on tärkeä näkökohta pienikokoisissa ja kevyissä kannettavissa paristosyöttöisissä metkaviestimissä. Eräs tapa säästää . . 35 paristotehoa matkaviestimessä on ohjata lähetettyjen ra- 4 110328 diosignaalien voimakkuutta vasteena mitatulle signaalin-voimakkuudelle vastaanottavalla tukiasemalla. Jos signaa-linvoimakkuutta vastaanottavalla tukiasemalla ei mitata, matkaviestimen täytyy aina lähettää radiosignaalit voimak-5 kuudella, joka on riittävä pahimman tapauksen tilanteelle, esim. tilanteelle, jolloin matkaviestin sijaitsee solun rajalla. Useimmille sijaintipaikoille tällainen signaalin-voimakkuus on tarpeettoman korkea. Jos vastaanotettujen signaalien voimakkuus mitataan, tukiasema voi lähettää 10 matkaviestimelle tehonsäätösamomat sallien matkaviestimen lähetystehon alentamisen aina kun mitataan ylikorkea sig-naalitaso.

Toinen tapa säästää tehoa ja vähentää häiriöitä on epäjatkuva lähettäminen. Normaalissa puhelussa tauot pu-15 heessa ovat usein toistuvia ja melko pitkiä suhteessa radiokanavan aikaväliin. Radiosignaalien lähettäminen, kun ei ole lainkaan eteenpäin välitettävää informaatiota, on ainoastaan tehon tuhlausta. Epäjatkuva lähettäminen tarkoittaa, että lähetys keskeytetään, kun puhelun puheessa 20 on tauko tai kun käynnissä olevalla yhteydellä ei ole eteenpäin välitettävää informaatiota.

: : Eräs toinen digitaalisten matkaviestintäradiojär jestelmien tyyppi, joka eroaa jonkin verran kuvatuista : FDMA- ja TDMA-järjestelmistä, ovat laajakaistaiset koodi- :·, 25 jakomonikäyttötyyppiset järjestelmät, joista käytetään ni- milyhennettä CDMA. Normaaleissa laajakaistaisissa CDMA-järjestelmissä kaikkia matkaviestimet käsittäviin eri yhteyksiin liittyviä radiosignaalilähetyksiä ei eroteta ai-kaväleihin tai erillisiksi kapeakaistaisiksi radiokanavik-30 si. Normaalissa laajakaistaisessa CDMA-järjestelmässä ei ole myöskään kiinteää taajuussuunnitelmaa. Sen sijaan tukiasemat ja matkaviestimet sekä samassa solussa että ympäröivissä soluissa voivat tarkoituksellisesti lähettää eri yhteyksiin kuuluvia radiosignaaleja samanaikaisesti samal-. . 35 la laajakaistaisella radiokanavalla. Tämän seurauksena yh- s 11(3328 teiskanavahäiriö CDMA-järjestelmässä on hyvin korkea suhteessa tällaiseen häiriöön aikaisemmin kuvatuissa TDMA-järjestelmissä. Tarkemmin sanottuna häiriötaso CDMA-järjestelmissä on normaalisti useita kertoja niin korkea kuin 5 yhteyteen liittyvän halutun radiosignaalin taso.

Syy, miksi CDMA-järjestelmä pystyy tulemaan toimeen tämän yhteiskanavahäiriön korkean tason kanssa, on kunkin käytetyn radiokanavan laaja kaistanleveys. Laajakaistaisella radiokanavalla CDMA:ssa on normaalisti kaistanle-10 veys, joka vastaa useita TDMA- ja FDMA-järjestelmissä käytettyjä kapean kaistanleveyden radiokanavia. Laaja kaistanleveys mahdollistaa kanavakoodauksen korkean asteen. Tällainen koodaus mahdollistaa sen, että matkaviestin- ja tukiasemavastaanottimet tunnistavat halutun signaalin kai-15 kista muista signaaleista, vaikka häiriötaso ylittää halutun signaalin tason.

CDMA-järjestelmien eräs piirre on, että taajuuskaistalla sallittujen yhteyksien määrää ei rajoita aika-välien/radiokanavien määrä. Sen sijaan puhelunkäsittely-20 kapasiteettia rajoittaa yhteiskanavahäiriön maksimitaso, >#*| joka vielä sallii sen, että matkaviestin- ja tukiasemavas- taanottimet ilmaisevat halutun signaalinsa.

• :·· CDMA-järjestelmässä tehonsäätö ja epäjatkuva lähet- : .· täminen pienentävät häiritsevien signaalien keskimääräistä 25 kokonaistehoa. Epäjatkuva lähettäminen merkitsee siten pienentynyttä yhteiskanavahäiriötä ja kasvanutta kapasiteettia CDMA-järjestelmässä, koska kapasiteetti riippuu yleisesti keskimääräisestä häiriötasosta.

Eräs syy käyttää CDMA:ta vaihtoehtona FDMA:lle ja 30 TDMA:lie on, että CDMA:n on otaksuttu parantavan spektri-tehokkuutta. Kaikissa spektritehokkuutta, ts. yhteyksien lukumäärää solua kohti tietylle kaistanleveydelle, koske-vissa laskelmissa kaikki solut ovat olleet samankokoisia. CDMA-järjestelmässä on hyvin tärkeää, että vastaanotetut .. 35 signaalivoimakkuudet kaikilta käyttäjiltä samalla laaja- 6 1 i UbkÖ kaistaleella kanavalla ovat yhtäläistetyt. Muutoin tarpeettoman voimakas signaali heikentäisi tai pienentäisi kapasiteettia, koska koodauksen käsittelyvahvistus voi vaimentaa ainoastaan pienen määrän häiriöitä.

5 Taaksepäin matkaviestimeltä tukiasemalle suuntautu valla kanavalla matkaviestimien lähetystehoja tulisi säätää tukiasemalla vastaanotettujen slgnaalinvoimakkuuksien yhtäläistämiseksi sekä jotta vältettäisiin se, että lähellä tukiasemaa olevat matkaviestimet käyttävät tarpeettoman 10 korkeita tehoja, joka aiheuttaisi tarpeetonta häiriötä solun reunalla olevilta matkaviestimiltä tuleviin signaaleihin.

Eteenpäin tukiasemalta matkaviestimelle suuntautuvalla kanavalla lähetystehojakaumaa matkapuhelinjoukolle 15 tulisi räätälöidä sen mukaan, mikä on kunkin matkaviestimen etäisyys sen solun reunasta. Lähellä solun reunaa oleville matkaviestimille lähetettyjen signaalien tehoa tulisi kasvattaa tuon matkaviestimen viereisiltä tukiasemilta vastaanotettujen korkeampien häiriötasojen kompensoima-20 seksi.

Tämä menetelmä, joka tunnetaan dynaamisena tehon-säätönä, on olennainen CDMA-järjestelmän toiminnalle. Tämä • ;·· menetelmä toimii hyvin, jos kaikki solut ovat saman kokoi- : siä ja kaikki tukiasemat lähettävät radiosignaalit samalla 25 kokonaisantoteholla. Kahden vierekkäisen solun rajalla oleva matkaviestin vastaanottaa silloin teholtaan yhtäläiset radiosignaalit omalta tukiasemaltaan ja naapurituki-asemalta. Samalla tavoin kaksi vierekkäisiä soluja varten olevaa tukiasemaa vastaanottaa samantehoiset signaalit ra-30 jalla olevalta matkaviestimeltä, ja dynaamisesta tehonsää-döstä johtuen tuo teho on sama kuin muilta solussa olevilta matkaviestimiltä vastaanotettu teho.

Erilainen tilanne syntyy kuitenkin, jos kaksi vierekkäistä solua ovat kooltaan olennaisesti erilaiset. Eri-35 kokoiset solut voivat olla vierekkäin voimakkaan liiken- 7 110828 teen alueen ja vähäisen liikenteen alueen välisellä rajalla. Tällaista voi esiintyä myös, kun niin kutsuttu "sa-teenvarjosolu" antaa yleisen peiton alueella, jossa pienemmät "mikrosolut" antavat korkean liikennekapasiteetin 5 tietyille alueille.

Tekniikan tason CDMA-järjestelmässä tukiaseman an-totehon suuressa solussa tulisi olla korkeampi kuin pienen solun vastaavan, niin että solun rajalla oleva matkaviestin vastaanottaisi yhtä voimakkaat signaalit näiltä kah-10 delta tukiasemalta. Tämä ei aiheuttaisi erityisiä ongelmia, koska se on sama tilanne kuin samankokoisilla soluilla.

Suuremman solun ja pienemmän solun välisellä rajalla olevan matkaviestimen, joka lähettää radiosignaaleja 15 suurempaa solua varten olevalle tukiasemalle, olisi kui tenkin lähetettävä voimakkaammat radiosignaalit kuin samalla solurajalla olevan liikkuvan aseman, joka lähettää radiosignaaleja pienempää solua varten olevalle tukiasemalle, jotta tarkoitetulla vastaanottavalla tukiasemalla 20 vastaanotettujen signaalien voimakkuus olisi sama. Suurem- Ί man solun tukiasemalle lähettävä matkaviestin aiheuttaisi * · < * sillä tavoin pienemmän solun tukiasemalle häiriötä, jota ·;·* ei voida hyväksyä, ja pienentäisi sen kapasiteettia.

: .* Vaihtoehtoisesti jokainen matkaviestin solurajalla :·.* 25 voisi lähettää samantehoiset radiosignaalit kuin ne, jotka ! suurin solu vaatii, riippumatta sen solun koosta, jolle matkaviestin lähettää. Tukiasemalla vastaanotettujen signaalien teho olisi silloin tarpeettoman korkea pienissä soluissa. Koska tukiaseman muilta matkaviestimiltä solussa 30 vastaanottamien signaalien tulisi olla yhtä voimakkaita, kaikkien matkaviestien pienemmässä solussa olisi kasvatettava antotehoa vastaavasti. Tämä johtaisi korkeampaan tehonkulutukseen matkaviestimissä ja korkeampiin kokonais-häiriötasoihin.

8 1 '' Γ;' f - o

I I ΐ,ί w ύ O

Vaikka tehonsäädön ja yhteiskanavahäiriön ongelma, kun vierekkäisillä tai naapurisoluilla on eri koot, voi kuulua enemmän CDMA-järjestelmiin, se on ongelma myös FDMA- ja TDMA-järjestelmissä. Yhteenvetona voidaan sanoa, 5 että tekniikan tason kommunikointi- ja tehonsäätömenetel-mät voivat aiheuttaa ongelmia, kun solukkomainen matka-viestintäradiojärjestelmä sisältää olennaisesti erikokoisia vierekkäisiä soluja. Keksintö pyrkii ratkaisemaan nämä ongelmat.

10 Keksinnön yhteenveto

Keksintö pyrkii ratkaisemaan erilaiset ongelmat, jotka kohdataan solukkomaisissa matkaviestintäradiojärjestelmissä, joissa on olennaisesti erikokoisia soluja tai tukiasemia, jotka lähettävät olennaisesti erilaisilla an-15 totehoilla.

Keksinnön eräs tarkoitus on saada aikaan sopivat menetelmät tukiaseman valitsemiseksi vastaanottamaan radiosignaalit matkaviestimeltä sekä matkaviestimen antote-hon säätämiseksi solukkomaisessa matkaviestintäradiojär-20 jestelmässä, jossa on olennaisesti erikokoisia soluja.

*: Keksinnön eräänä toisena tarkoituksena on saada * · · » :*:* aikaan sopivat menetelmät sellaisen solun tai tukiaseman > .... valitsemiseksi, joka on vastuussa radiosignaalien lähet- : ,· tämisestä matkaviestimelle solukkomaisessa matkaviestintä- « · :·’· 25 radiojärjestelmässä, jossa on olennaisesti erikokoisia so- l luja.

• t ' Keksinnön vielä eräänä tarkoituksena on saada ai kaan sopivat menetelmät tarpeettoman yhteiskanavahäiriön vähentämiseksi matkaviestimiltä solukkomaisessa matkavies-30 tintäradiojärjestelmässä, jossa eri tukiasemien palvele- millä alueilla on olennaisesti erilaiset koot.

» * ·

Eräänä keksinnön tarkoituksena on edelleen saada (i| aikaan sopivat menetelmät kommunikointia varten solukko maisessa matkaviestintäradiojärjestelmässä, jonka solu- 1 * Γ. Γ Η I 1 ν ; ν,' £- ν 9 suunnitelma sisältää kooltaan olennaisesti erilaisia vierekkäisiä soluja.

Jonkin verran yksinkertaistaen ja lyhyesti ilmaistuna keksintö perustuu ideaan ratkaista erikokoisissa vie-5 rekkäisissä soluissa tapahtuvan kommunikoinnin ongelma antamalla matkaviestimen jossakin osassa raja-aluetta vastaanottaa informaatiota downlink- tai eteenpäin suuntautuvalla kanavalla yhdeltä tukiasemalta ja lähettää informaatiota uplink- tai taaksepäin suuntautuvalla kanavalla eri 10 tukiasemalle.

Keksinnön erään kohteen mukaisesti päätökset koskien sitä, mitä tukiasemaa käytetään kaksisuuntaisella yhteydellä matkaviestimeen downlink-suunnalle, tehdään enemmän tai vähemmän riippumattomasti siitä, mitä tukiase-15 maa käytetään yhteyden uplink-suunnalle. Keksinnön suositun sovellutusmuodon mukaan päätökset siitä, mitä tukiasemaa käytetään matkaviestimeen liittyvän kaksisuuntaisen yhteyden downlink-suunnalle, perustuvat downlink-paramet-reihin mukaan lukien tukiasemalta tulevien ja matkavies-20 timessä vastaanotettujen radiosignaalien voimakkuuden mittaustulokset.

: Keksinnön samanlaisen kohteen mukaan päätökset kos kien sitä, mitä tukiasemaa käytetään kaksisuuntaisella yhteydellä matkaviestimen uplink-suunnalle, tehdään enemmän 25 tai vähemmän riippumattomasti siitä, mitä tukiasemaa käytetään yhteyden downlink-suunnalle. Suositun sovellutus-muodon mukaan päätökset siitä, mitä tukiasemaa käytetään matkaviestimeen liittyvän kaksisuuntaisen yhteyden uplink-suunnalle, perustuvat uplink-parametreihin mukaan lukien 30 matkapuhelimelta tulevien ja tukiasemilla vastaanotettujen radiosignaalien voimakkuuden mittaustulokset.

. Keksinnön vielä erään sovellutusmuodon mukaan useat tukiasemat mittaavat matkaviestimeltä vastaanotettujen radiosignaalien voimakkuutta. Kun jokin tukiasema vastaanot-, , 35 taa signaalit olennaisesti voimakkaampina kuin muut, suu- 10 110328 rinta signaalinvoimakkuutta käytetään matkaviestimen anto-tehon säätämiseen. Keksinnön suositun sovellutusmuodon mukaan tehonsäätökomennot lähetetään tukiasemalta, joka on vastuussa downlink-suunnasta, myös silloin kun eri tuki-5 asemalla vastaanotettujen signaalien voimakkuutta käytetään matkaviestimen antotehon säätöön.

Keksinnön muut kohteet ja sovellutusmuodot selviävät alan ammattilaiselle hänen luettuaan piirustusten ja sovellutusmuotojen yksityiskohtaisen kuvauksen.

10 Keksinnön mukaisia menetelmiä voidaan toteuttaa erityyppisissä matakaviestintäradiojärjestelmissä mukaan lukien CDMA-järjestelmät, FDMA-järjestelmät ja TDMA-jär-jestelmät.

Piirustusten lyhyt kuvaus 15 Kuvio 1 kuvaa matkaviestintäradiojärjestelmää olen naisesti saman kokoisin soluin, kuvio 2 kuvaa olennaisesti erikokoisia vierekkäisiä soluja solukkomaisessa matkaviestintäradiojärjestelmässä, kuvio 3 kuvaa joitakin soluja matkaviestintäradio-20 järjestelmässä sekä solujen välillä liikkuvan matkaviesti-men kahta kulkureittiä ja kuvio 4 esittää vuokaavion tukiaseman ja matkaviesti ·*· timen välisen kommunikoinnin tarkkailemisesta.

Piirustusten ja sovellutusmuotojen yksityiskohtai-25 nen kuvaus

Kuvio 1 kuvaa solukkomaisen matkaviestintäradiojärjestelmän kymmentä solua Cl - CIO. Kullekin solulle on vastaava tukiasema B1 - BIO. Tukiasemat sijaitsevat solujen keskellä ja niissä on ympärisäteilevät antennit. Ku-30 viossa on esitetty myös matkaviestimet Ml - M10. Ne voivat olla pienikokoisia ja kevyitä paristosyöttöisiä kannettavia asemia tai enemmän tilaa ottavia ajoneuvoasennettuja asemia, joille syöttää tehoa ajoneuvon sähkötehojärjestel- ____ mä. Matkaviestimet voivat liikkua solussa ja solusta toi- •· 35 seen. Matkapuhelinkeskus MSC on kytketty kaikkiin tukiase- 11 11 Co20 mi in kaapelilla tai jollakin muulla kiinteällä välineellä, kuten radiolinkillä. Jotkin näistä kaapeleista tai välineistä on jätetty kuviosta yksinkertaisuuden vuoksi pois. MSC on kytketty kaapeleilla tai linkeillä myös kiinteään 5 yleiseen puhelinverkkoon tai vastaavanlaiseen kiinteään viestintäverkkoon.

Toiminnan aikana matkaviestimet ovat yhteydessä järjestelmän kiinteään osaan lähettämällä radiosignaaleja eri tukiasemille ja ottamalla niiltä vastaan radiosignaa-10 leja. Puhelut, dataliikenneyhteydet tai muut liikennetiet voidaan muodostaa jonkin matkaviestimen ja jonkin toisen matkaviestimen välille järjestelmässä. Puhelut voidaan muodostaa myös jonkin toisen matkaviestintäradiojärjestelmän matkaviestimille tai tilaajille kiinteässä verkossa. 15 Tässä hakemuksessa tällaisia puheluita ja dataliikenneyh-teyksiä kutsutaan kaikkia yhteyksiksi riippumatta siitä, lähtevätkö ne matkaviestimestä tai päättyvätkö ne matkaviestimeen.

Kuvio 1 ei kuvaa täydellistä normaalia matkavies-20 tintäradiojärjestelmää vaan ainoastaan osan matkaviestintäradio järjestelmästä. Normaalisti tällainen järjestelmä :: sisältää enemmän soluja ja tukiasemia kuin kuvatut kymme- ·;··· nen. Myös matkaviestimien määrä on normaalisti paljon suu-

Irempi. Joitakin solukkojärjestelmän soluja voi palvella • * * ;·.· 25 enemmän kuin yksi tukiasema. Täydellinen solukkomainen .·.· matkaviestintäradiojärjestelmä voi sisältää myös enemmän kytketyin tukiasemin varustettuja matkapuhelinkeskuksia, ja matkaviestimet ovat tavallisesti vapaita kommunikoimaan myös näiden kautta. Joissakin järjestelmissä tukiasemia ei 30 ole kytketty suoraan keskukseen MSC vaan ainoastaan tuki-*. · asemaohjaimeen BSC. Useita tukiasemia on kytketty yhteen ohjaimeen BSC. Useita ohjaimia BSC on kytketty keskukseen * MSC.

Kuviossa 1 kaikilla soluilla on sama heksagonaali- .. 35 nen muoto ja sama koko. Muiden solujen ympäröimillä so-

12 ί I

luilla on siksi kuusi viereistä solua, esim. solulla Cl on viereiset solut C2 - C7. Käytännössä soluilla voi olla heksagonaalisesta eroava muoto. Muiden solujen ympäröimil-lä soluilla voi silloin olla enemmän tai vähemmän kuin 5 kuusi viereistä solua.

Täydellisessä solukkojärjestelmässä voi olla myös joitakin suurempia sateenvarjosoluja, joista kukin kattaa alueen, jonka kattaa myös ryhmä pienempiä soluja. Solura-jojen läheisyyteen sijoitetut ja sektoriantenneilla varus-10 tetut tukiasemat ovat myös yleisiä.

Kuvio 2 kuvaa joitakin soluja ja tukiasemia soluk-komaisessa matkaviestintäradiojärjestelmässä, jossa on olennaisesti erikokoisia soluja. Suurin solu kuviossa 2 on solu Cl. Toiseksi suurimpia soluja ovat C2, C3, C4 ja C5. 15 Solut C6, C7, C8 ja C9 ovat kooltaan samanlaisia ja hiukan pienempiä kuin solut C2 - C5. Useilla pienillä soluilla CIO - C30 on jokseenkin sama muoto ja koko, ja ne ovat pienimpiä kuvattuja soluja.

Kuviossa 2 on kutakin solua varten tukiasema, joka 20 on osoitettu pisteellä solun keskellä. Kullekin solulle tarkoitetulla tukiasemalla on sama viitenumero kuin solul la, mutta tilasyistä kuviossa 2 ei ole esitetty lainkaan ;··' tukiasemien viitenumerolta. Tukiasema solulle Cl on kui- tenkin Bl, tukiasemat soluille C2 - C5 ovat vastaavasti ;v 25 B2 - B5, tukiasemat soluille C6 - CIO ovat B6 - BIO ja niin edelleen.

‘ Jos kuviossa 2 kuvatut solut kuuluisivat FDMA-jär jestelmään tai TDMA-järjestelmään, niissä tulisi olla useita radioliikennekanavia sellaisten radiosignaalien 30 lähettämistä varten, jotka sisältävät yhteyksiin kuuluvaa informaatiota. Yhteyden lajista riippuen tällainen infor-maatio voisi olla puheinformaatiota tai dataa. Jos kuviossa 2 kuvatut solut kuuluisivat CDMA-järjestelmään, siinä . olisi ainakin yksi eteenpäin suuntautuva laajakaistainen , . 35 radioiiikennekanava ja ainakin yksi taaksepäin suuntautuva s. r-, ! q 13 | I L O il Ö laajakaistainen radioliikennekanava sellaisten radiosignaalien lähettämistä varten, jotka sisältävät yhteyksiin kuuluvaa informaatiota. Suurempi laajakaistaisten kanavien määrä olisi mahdollinen.

5 Radiosignaalien lähettämiseksi matkaviestimelle mi hin tahansa erityisessä solussa tuolle erityiselle solulle tarkoitetun tukiaseman täytyy pystyä lähettämään radiosignaali, jolla on riittävä voimakkuus, kun tuon erityisen solun laitamilla sijaitsevat matkaviestimet vastaanottavat 10 ne. Koska kuviossa 2 olevilla soluilla on olennaisesti erilaiset koot, ei pientä solua varten olevan tukiaseman, esim. tukiaseman BIO solulle CIO, tarvitse pystyä lähettämään yhtä voimakkaita radiosignaaleja kuin suurelle solulle tarkoitetun tukiaseman, esim. tukiaseman B1 solulle Cl. 15 Tietysti olisi mahdollista, että kaikille soluille tarkoitetuilla tukiasemilla olisi sama maksimiantoteho. Jotta vältettäisiin tai vähennettäisiin tarpeettomia häiriöitä, pienemmille soluille tarkoitetut tukiasemat eivät kuitenkaan normaalisti koskaan lähetä voimakkaampia radiosignaa-20 leja, kuin mitä on tarpeen kommunikointiin solussa olevien ,,) matkaviestimien kanssa.

: : Kun yhteyksissä samassa solussa on mukana useita ·;·· matkaviestimiä, solulle tarkoitettu tukiasema voisi lähet- : ’ tää liikennekanavalla mihin tahansa yhteyteen kuuluvat ra- ;·.· 25 diosignaalit samalla antoteholla jokaiselle matkaviesti melle riippumatta matkaviestimen paikasta solussa. Kuitenkin pidetään normaalisti parempana ottaa huomioon etene-mistiehäviö yhteydessä mukana olevalle matkaviestimelle, sen sijaan että lähetettäisiin liikennekanavalla suurem-30 maila teholla, kuin mitä on tarpeen riittävälle vastaan-. * otolle matkaviestimessä.

Liikennekanavien lisäksi kuviossa 2 kuvatuin soluin » » varustetussa järjestelmässä olisi ainakin yksi eteenpäin suuntautuva ohjauskanava kutakin solua varten. Eteenpäin . . 35 suuntautuvaa ohjauskanavaa käytetään järjestelmäinformaa-

14 Λ Ί C, 'X ‘ » U

I ιϋϋί.0 tion lähettämiseen, matkaviestimien haun suorittamiseen, yhteyksien muodostamiseen ja muuhun yleiseen informaatioon, joka ei ole jollekin yhteydelle ainutkertaista.

Eteenpäin suuntautuvaa ohjauskanavaa käyttää nor-5 maalisti tukiasema lähettämiseen useammalle kuin yhdelle matkaviestimelle samanaikaisesti. Joskus eteenpäin suuntautuvaa ohjauskanavaa käytetään lähettämiseen solussa oleville matkaviestimille, joilla on tuntematon sijainti solussa ja siksi tuntematon etenemistiehäviö. Jotta teh-10 dään mahdolliseksi, että jokainen matkaviestin solussa vastaanottaa signaalit eteenpäin suuntautuvalla ohjauska-navalla riittävällä voimakkuudella, solulle tarkoitetulta tukiasemalta ohjauskanavalla lähetettävien radiosignaalien antoteho sovitetaan siksi normaalisti solukokoon. Kuvion 15 2 mukaisessa matkaviestintäjärjestelmässä solulle Cl tar koitettu tukiasema lähettäisi siksi voimakkaimmat ohjaus-kanavaradiosignaalit, tukiasemat soluille C2 - C5 lähettäisivät toiseksi voimakkaimmat ohjauskanavaradiosignaa-lit, tukiasemat soluille C6 - C9 lähettäisivät hiukan hei-20 kommat ohjauskanavasignaalit ja tukiasemat soluille CIO -C30 lähettäisivät heikoimmat signaalit ohjauskanavillaan.

I > I

v Joissakin järjestelmälajeissa on muunlaisia ohjaus- kanavia, jotka lähettävät teholla, joka on riippumaton : ’ jonkin matkaviestimen sijainnista solussa. Eräs tällaisten '·’ 25 ohjauskanavien tyyppi ovat tarkkailukanavat, jotka lähet tävät vaihe- ja taajuusreferenssisignaaleja, jotka mahdollistavat matkaviestinten taajuussäädön ja ajastuksen.

Kuvio 3 kuvaa yhden jättisolun Cl, jota ympäröivät useat pienet solut C2 - C13. Osia muista kolmesta solusta 30 C14, Cl5 ja Cl6 on myös kuvattu. Solua Cl varten oleva tu- • ' kiasema B1 lähettää ohjauskanavaradiosignaaleja paljon korkeammalla antoteholla, kuin mikä on minkä tahansa muun ..· soluja C2 - C16 olevan tukiaseman lähettämien ohjauskana- varadiosignaalien antoteho. Solujen rajaviivat viereisten •· 35 solujen välillä on kuvattu suorina viivoina kuviossa 3.

15 110020

Kahden vierekkäisen solun välisellä solurajaviivalla toiselta tukiasemalta toiseen soluun lähetettyjen ohjausra-diosignaalien signaalinvoimakkuus on yhtä suuri kuin toista solua varten olevalta tukiasemalta lähetettyjen ohjaus-5 radiosignaalien voimakkuus.

Kuviossa 3 on kuvattu katkoviivoin myös erilaiset viereisten solujen väliset rajaviivat. Jos matkaviestin lähettäisi radiosignaaleja ympärisäteilevällä antennilla katkoviivalla kuviossa 3 olevasta paikasta, signaalien 10 voimakkuus, kun ne vastaanotettaisiin viivan toisella puolella olevalle solulle tarkoitetulla tukiasemalla, olisi yhtä suuri kuin signaalinvoimakkuus, kun ne vastaanottaisi viivan toisella puolella olevaa solua varten oleva tukiasema. Toinen tapa ilmaista olennaisesti sama asia olisi 15 sanoa, että katkoviivalla kahden vierekkäisen solun välis sä etenemistiehäviöt soluja varten oleville tukiasemille ovat yhtä suuret. Katkoviivoja voidaan siksi kutsua etene-mistiehäviöraj aviivoiksi.

Koska soluilla C2 - C13 on kuviossa 3 sama koko, 20 niiden tukiasemat lähettävät radiosignaaleja normaalisti ohjauskanavillaan samalla antoteholla. Solurajaviivat ja :'· enin osa etenemistiehäviörajaviivoista minkä tahansa solu- ..... jen C2 - C13 vierekkäisen parin välillä siksi yhtyy. Solu

Cl on kuitenkin paljon suurempi kuin mikään soluista C2 -j.’\ 25 C13, ja tukiasemalta B1 lähtevien ohjauskanavaradiosignaa- lien antoteho on paljon suurempi kuin miltä tahansa tukiasemalta B2 - B13 lähtevien ohjauskanavasignaalien antoteho. Etenemistiehäviörajaviivat solun Cl ja minkä tahansa solun C2 - C13 välillä eivät siksi yhdy solura joihin solun 30 Cl ja solujen C2 - C13 välillä. Tästä syystä myös osan etenemistiehäviörajaviivoista minkä tahansa kahden vierekkäisen solun C2 - C13 välillä nähdään olevan solun Cl si-: säilä.

Kuvioiden 1-3 suorat solurajaviivat ja suorat 35 etenemistiehäviörajaviivat kehittyvät ainoastaan ideaali-

16 AS p f' p Q

I i U 0 L· u sissa olosuhteissa, jolloin etenemishäviö on ainoastaan etäisyyden funktio. Todellisessa järjestelmässä radiosig-naalivarjojen muodostuminen ja häipyminen aiheuttavat poikkeamista suorista rajaviivakuvioista, mutta keksinnön 5 selittämisen kannalta tämä voidaan tässä selityksessä jättää huomiotta.

Keksinnön mukaan enempää kuin yhtä tukiasemaa voidaan joskus käyttää samanaikaisesti kaksisuuntaiseen yhteyteen, jossa matkaviestin on mukana. Keksinnön mukaan 10 tämä olisi normaalisti tapaus matkaviestimelle, joka on selvästi erikokoisten vierekkäisten solujen etenemistie-häviörajaviivojen ja solurajaviivojen välisellä alueella. Joskus se olisi totta myös matkaviestimelle rajaviivoilla tai rajaviiva-alueen ulkopuolella mutta lähellä rajavii-15 vaa.

Keksinnön mukaisten menetelmien eräitten sovellu-tusmuotojen mukaan MSC tekee päätökset siitä, mikä tukiasema tulee olemaan vastuussa matkaviestimelle tulevaan yhteyteen kuuluvan informaation sisältävien radiosignaa-20 lien lähettämisestä. Tätä voidaan kutsua eteenpäin suuntautuvan kanavan tai downlink-suunnan kanavanvaihtopäätös-ten tekemiseksi tai kanavanvaihdon ohjaamiseksi. MSC tekee päätökset myös siitä, mikä tukiasema tulee olemaan vastuussa matkaviestimen lähettämään yhteyteen kuuluvan in-25 formaation sisältävien radiosignaalien vastaanottamisesta ja niin muodoin siitä, mikä tukiasema tulee olemaan vastuussa yhteyteen kuuluvan informaation välittämisestä edelleen MSC:lie. Tätä voidaan kutsua uplink-suunnan tai taaksepäin suuntautuvan kanavan kanavanvaihtopäätösten te-30 kemiseksi tai kanavanvaihdon ohjaamiseksi.

MSC tarkkailee uplink-suuntaa ja vertaa uplink-pa-rametreja haluttuihin uplink-parametreihin tai kynnyksiin.

‘ MSC tarkkailee myös downlink-parametreja suhteessa halut tuihin downlink-parametriarvoihin tai kynnyksiin. Kun up-’ ’ 35 link-kanavanvaihto suuremman solun ja pienemmän solun vä-

17 Λ * η Τ' 9 H

Iillä on toivottava uplink-parametriarvojen valossa, MSC yrittää suorittaa uplink-kanavanvaihdon pienemmän solun ja suuremman solun välillä riippumatta downlink-kanavanvaih-dosta. Kun dovmlink-kanavanvaihto pienemmän solun ja suu-5 remman solun välillä on toivottava downlink-parametriarvo-jen valossa, MSC yrittää suorittaa dovmlink-kanavanvaihdon suuremman solun ja pienemmän solun välillä riippumatta uplink-kanavanvaihdosta.

MSC tekee kanavanvaihtopäätökset perustuen paramet-10 reihin, joihin sisältyy signaalinvoimakkuus. Normaalisti MSC tarkkailee myös muita parametreja ja olosuhteita tehdessään päätöksiä kanavanvaihdon suorittamisesta tai suorittamatta jättämisestä. Eräs ilmeinen tarkasteltava seikka on tietysti, pystyykö tarkoitettu tukiasema kommunikoi-15 maan matkaviestimen kanssa, kun otetaan huomioon häiriöt ja sen kommunikointi muiden matkaviestinten kanssa. Keksinnön eräiden sovellutusmuotojen selittämistä varten ja keksinnön tekemiseksi helpommin ymmärrettäväksi oletetaan ensiksi, että häiriöt ja kommunikointi muiden matkaviesti-20 mien kanssa eivät estä päätöksiä vastuusta ja että kanavanvaihto perustuu yksinomaan estimoituun signaalinvoimak-kuuteen. On kuitenkin ymmärrettävä, että tämä on yksinker- ..... taistus ja että järjestelmän toiminta on joskus heikkoa, : jos häiriöt ja kommunikointi muiden matkaviestinten kanssa j . 25 jätetään huomiotta kanavanvaihtopäätösten ja kanavanvaih- ! don ohjauksen yhteydessä.

Dovmlink-kanavanvaihdon ohjausta varten MSC määrää dovmlink-yhteydestä vastuussa olevat tukiasemat lähettämään downlink-suunnan signaalinvoimakkuuden mittauskäskyt 30 matkaviestimille. Tällainen mittauskäsky sisältää infor maation siitä, millä tukiasemien ohjauskanavilla signaalien voimakkuus tulee mitata. Normaalisti mitattavat oh-j jauskanavat ovat downlink-suunnasta matkaviestimelle vas tuussa olevan tukiaseman ja downlink-tukiaseman solulle 35 viereisten solujen tukiasemien ohjauskanavia.

18 1 ί π' ‘ ' H

Matkaviestin mittaa radiosignaalien voimakkuuden osoitetuilla tukiasemien ohjauskanavilla ja raportoi estimoidun signaalinvoimakkuuden uplink-suunnasta vastuussa olevalle tukiasemalle. Tämä tukiasema toimittaa matkavies-5 timiltä saadun informaation signaalinvoimakkuudesta edelleen MSC:lie. Jos ohjauskanavan radiosignaalien voimakkuus joltakin tukiasemalta raportoidaan riittävän suureksi suhteessa downlink-suunnasta vastuussa olevan tukiaseman ja muiden tukiasemien signaalinvoimakkuuksiin, MSC voi harki-10 ta kanavanvaihtoa. Jotta vältetään tarpeettoman usein tapahtuvat kanavanvaihdot, kun matkaviestin liikkuu pitkin solurajaa, MSC ei kuitenkaan aloita kanavanvaihtoa ennen kuin tukiasemalta saatujen ohjaussignaalien voimakkuus on olennaisesti suurempi kuin downlink-suunnasta vastuussa 15 olevan tukiaseman signaalien voimakkuus ja ainakin yhtä suuri kuin muilta tukiasemilta saatujen signaalien voimakkuus. Niin pian kuin tukiasemalta saatu signaalinvoimak-kuus ylittää vastuussa olevan tukiaseman signaalinvoimakkuuden downlink-kanavanvaihtomarginaalilla, MSC aloittaa 20 downlink-suunnan kanavanvaihdon. Sitten MSC yrittää allo- • koida vapaan downlink-yhteyden tukiasemalla, jonka signaalit ovat voimakkaimmat matkaviestimessä vastaanotetut. Jos • MSC löytää vapaan downlink-yhteyden, se päättää siirtää downlink-yhteyden vastuussa olevalta tukiasemalta tukiase- 25 malle, jolla on voimakkaimmat signaalit. Sitten MSC määrää vastuussa olevan tukiaseman lähettämään downlink-kanavan-vaihtokomennon matkaviestimelle.

Uplink-kanavanvaihdon ohjausta varten MSC lähettää uplink-signaalinvoimakkuuden mittauskäskyt tukiasemille 30 käskien niitä mittaamaan matkaviestimien lähettämien vas-taanotettujen signaalien voimakkuudet ja raportoimaan signaalinvoimakkuudesta MSC: lie. Tällaiset uplink-mittauskäs-kyt sisältävät informaation siitä, mitä matkaviestinsig-naaleja koskien voimakkuus tulee mitata ja raportoida.

» . , 35 Normaalisti matkaviestimelle uplink-suunnasta vastuussa » » 19 1 10628 oleva tukiasema ja uplink-suunnasta vastuussa olevan tukiaseman solun viereisiä soluja varten olevat tukiasemat määrätään mittaamaan tuolta matkaviestimeltä vastaanotettujen signaalien voimakkuus.

5 Tukiasemat mittaavat matkaviestimiltä saatujen ra diosignaalien voimakkuuden ja raportoivat estimoidun sig-naalinvoimakkuuden MSC:lle. Jos jonkin muun tukiaseman kuin uplink-suunnasta vastuussa olevan tukiaseman mitatun signaalinvoimakkuuden raportoidaan olevan riittävän suuri 10 suhteessa uplink-suunnasta vastuussa olevan tukiaseman raportoimaan signaalinvoimakkuuteen, MSC voi harkita uplink-kanavanvaihtoa. Jotta vältetään tarpeettoman usein toistuvat kanavanvaihdot, kun matkaviestin liikkuu pitkin etene-mistiehäviörajaa, MSC ei kuitenkaan aloita kanavanvaihtoa, 15 ennen kuin tukiaseman vastaanottama signaalinvoimakkuus on olennaisesti suurempi kuin uplink-suunnasta vastuussa olevan tukiaseman vastaanottama signaalinvoimakkuus. Niin pian kuin tukiaseman estimoima signaalinvoimakkuus ylittää vastuussa olevan tukiaseman estimoiman voimakkuuden up-20 link-kanavanvaihtomarginaalilla, MSC aloittaa uplink-suun-,,'f nan kanavanvaihdon. MSC yrittää silloin allokoida vapaan : uplink-yhteyden matkaviestimeltä voimakkaimmat signaalit >· vastaanottavalla tukiasemalla. Jos MSC löytää vapaan up- link-yhteyden, se päättää siirtää uplink-yhteyden vastuus-25 sa olevalta tukiasemalta voimakkaimmat signaalit vastaan-! ottavalle tukiasemalle. Sitten MSC informoi voimakkaimmat » < signaalit vastaanottavaa tukiasemaa päätetystä uplink-ka-navanvaihdosta. MSC määrää myös vastuussa olevan tukiaseman lähettämään uplink-kanavanvaihtokomennon matkaviesti-30 melle.

* Alan ammattilaiset tietävät, että sopiva kanavan- ' · * ·,, vaihtoformaatti ja sopiva informaatio kanavanvaihtokomen- nossa riippuvat matkaviestintäradiojärjestelmän lajista, esim. siitä, onko järjestelmä FDMA- vai TDMA- vai CDMA- * . . 35 järjestelmä. Keksintö voidaan toteuttaa erilaisissa soluk- • * • t » · 20 I ΐ ϋ o k d komaisissa matkaviestintäradiojärjestelmissä. Informaatio koskien kanavanvaihtokomentoja ja niiden formaatteja erilaisille järjestelmille on löydettävissä järjestelmäspesi-fikaatioista. Tämän keksinnön ymmärtämistä varten riittää 5 tietää, että vastuussa olevan tukiaseman lähettämä kana-vanvaihtokomento identifioi uuden tukiaseman, jonka on määrä olla vastuussa downlink- tai uplink-suunnasta, sekä identifioi myös downlink- tai uplink-yhteyden, jota on määrä käyttää yhteydellä kanavanvaihdon jälkeen. FDMA-jär-10 jestelmässä uplink- tai downlink-yhteys on radiokanava, TDMA-järjestelmässä radiokanavan aikaväli ja CDMA-järjes-telmässä koodi ja mahdollisesti myös laajakaistainen kanava.

MSC on vastuussa myös matkaviestimen radiosignaalin 15 antotehon säädöstä. Keksinnön erään suositun sovellutus-muodon mukaan on yksi tai useampia haluttuja signaalinvoi-makkuusarvoja tai signaalinvoimakkuuden tavoitearvoja. MSC vertaa matkaviestimeltä tulevien, uplink-suunnasta vastuussa olevan tukiaseman vastaanottamien radiosignaalien 20 estimoitua voimakkuutta ainakin yhteen haluttuun signaa-linvoimakkuuteen tai tavoitearvoon. Vasteena vertailun tulokselle MSC voi määrätä downlink-suunnasta vastuussa olevan tukiaseman lähettämään joko tehoniisäyskomennon tai tehonvähennyskomennon matkaviestimelle. Vastaanotettuaan 25 tällaisen komennon matkaviestin säätää antotehoaan, jos se on mahdollista.

Keksinnön eräiden sovellutusmuotojen selittämistä varten oletetaan nyt, että matkaviestin Mx lähtee paikasta A kuvion 3 solussa C2, siirtyy paikkaan B solussa C2 ja 30 paikkaan D solussa Cl, jatkaa paikkoihin E ja F solussa Cl pitkin kuviossa 3 osoitettua kulkureittiä ja saapuu osoitettuun paikkaan G kuvion 3 solussa Cl. Oletetaan myös, että matkaviestin siirtyy sen jälkeen takaisin pitkin samaa reittiä paikasta G solussa Cl paikkaan A solussa C2.

2i 11002b

Palatessaan pitkin kulkureittiä matkaviestin kulkee paikkojen F, E, D ja B kautta.

Menettelyt yhteyksien muodostamiseksi matkaviestin-täradiojärjestelmissä ovat alan ammattilaisten hyvin tun-5 temia. Yhteyden muodostaminen ei ole osa esillä olevaa keksintöä. Siksi oletetaan, että matkaviestimen Mx käsittävä kaksisuuntainen yhteys on jo muodostettu, kun matkaviestin Mx on paikassa A. Tukiasema B2 on vastuussa kommunikoinnista Mx:n kanssa ja lähettää yhteyteen kuuluvan in-10 formaation sisältävät radiosignaalit matkaviestimelle Mx.

Paikassa Ά matkaviestin Mx vastaanottaa tukiaseman B2 lähettämät signaalit ja arvioi voimakkuuden. Matkaviestin Mx arvioi myös jonkin tai useamman muun MSC:n määräämän tukiaseman lähettämien radiosignaalien signaalinvoi-15 makkuuden. Paikassa A nuo tukiasemat olisivat normaalisti kaikkien solun C2 viereisten solujen tukiasemat, jotka ovat Bl, B3, B15, B14 ja B13. Koska A sijaitsee hyvin lähellä tukiasemaa B2 mutta etäällä kaikista muista tukiasemista, tukiasemalta B2 saatujen radiosignaalien voimakkuus 20 on paljon suurempi, kun Mx vastaanottaa ne, kuin miltä tahansa muulta tukiasemalta saatujen radiosignaalien, jotka matkaviestin Mx voi vastaanottaa, voimakkuus. Esimerkiksi tukiasemilta Bl, B3, B15, B14 ja B13 vastaanotetut radiosignaalit ovat paljon heikompia kuin B2:lta tulevat radio- 25 signaalit.

Matkaviestin Mx lähettää yhteyteen kuuluvan informaation sisältäviä radiosignaaleja. Matkaviestimen Mx lähettämät radiosignaalit sisältävät myös informaatiota koskien estimoitua signaalinvoimakkuutta tukiasemilta saa-30 duille radiosignaaleille.

i «

Mx:n lähettämät radiosignaalit vastaanottaa tukiasema B2. Tukiasema B2 mittaa Mx: n lähettämien vastaanotettujen radiosignaalien voimakkuuden. Tukiasema B2 toi- ____ mittaa yhteyteen kuuluvan informaation ja informaation . . 35 koskien estimoitua signaalinvoimakkuutta edelleen MSC:lle.

22 Ί Η Ο Γ;;) ζζ I ι υ υίΟ Β2 estimoi myös muiden matkapuhelinkeskuksen MSC määräämien matkaviestimien lähettämien radiosignaalien signaa-linvoimakkuuden. B2 toimittaa MSC:lie edelleen informaation koskien matkaviestimiltä saatujen radiosignaalien es-5 timoitua signaalinvoimakkuutta.

Mx:n lähettämien ja B2:n vastaanottamien radiosignaalien estimoitua voimakkuutta MSC käyttää Mx:n lähettämien radiosignaalien antotehon ohjaamiseen. MSC vertaa estimoitua voimakkuutta ainakin yhteen haluttuun arvoon tai 10 kynnysarvoon. Riippuen vertailun tuloksesta MSC määrää B2:n sisällyttämään tehonmuutoskomennon B2:n Mx:lie lähettämiin radiosignaaleihin. Tällä tavoin Mx:n lähettämien radiosignaalien voimakkuutta voidaan kasvattaa tai vähentää, jotta vaikutetaan enemmän tai vähemmän etenemistie-15 häviötä vastaan. Mx:Itä saatujen radiosignaalien voimak kuus voi siten haluttaessa olla olennaisesti sama niiden saapuessa B2:lle lähes riippumatta Mx:n paikasta C2:ssa.

Kun Mx on paikassa A, oletetaan siksi, että MSC on määrännyt tukiasemat B1 - B3 ja B13 - B15 estimoimaan Mx:n 20 lähettämien radiosignaalien voimakkuuden. Kun Mx on koh-dassa A, B2 vastaanottaa paljon voimakkaammat radiosignaalit Mx:Itä kuin mikään muu tukiasema. Lisäksi Mx vastaanottaa paljon voimakkaammat radiosignaalit B2:lta kuin miltään muulta tukiasemalta. B2 on vastuussa yhteyteen kuulu-25 van informaation lähettämisestä Mx:lie. Tämä voidaan ilmaista myös siten, että B2 on vastuussa Mx:lie menevästä downlink-suunnasta tai eteenpäin suuntautuvasta kanavasta. Lisäksi B2 on paikassa A vastuussa myös Mx:Itä tulevaan yhteyteen kuuluvan informaation vastaanottamisesta ja toi-30 mittamisesta edelleen MSC:lie. Tämä voidaan ilmaista myös ·. “ siten, että B2 on vastuussa Mx:Itä tulevasta uplink-suun- nasta tai taaksepäin suuntautuvasta kanavasta. MSC:lie raportoidut estimoidut signaalinvoimakkuudet huomioon ottaen ei ole mitään syytä vaihtaa vastuuta uplink-kanavasta. Ei 35 ole myöskään mitään syytä vaihtaa vastuuta downlink-kana- 23 _ 11 ϋ G 2 8 vasta. Niinpä MSC ei tee mitään päätöstä vaihtaa vastuuta tai aloittaa kanavanvaihtoa, kun Mx on paikassa A. Koska A on hyvin lähellä B2:ta, Mx:n lähettämien radiosignaalien antoteho on suhteellisesti hyvin alhainen.

5 Kun Mx liikkuu pitkin osoitettua reittiä A:sta B:hen, tukiasemilta B2, B13 ja B15 saatujen radiosignaalien voimakkuus heikkenee ja B3:lta saatujen radiosignaalien voimakkuus pysyy lähes muuttumattomana mutta Bl:ltä saatujen radiosignaalien voimakkuus kasvaa. B2:n lähettä-10 mien radiosignaalien estimoitu voimakkuus on kuitenkin olennaisesti suurempi kuin tukiasemilta Bl, B3, B13, B14 ja B15 saatujen radiosignaalien estimoitu voimakkuus reitillä A:sta B:hen.

Kun Mx liikkuu pitkin osoitettua reittiä A:sta 15 B:hen, sen etäisyys B2:een kasvaa. Jos Mx jatkaisi lähettämistä samalla antoteholla koko ajan, kun se liikkuu pitkin reittiä A:sta B:hen, B2:n Mx:Itä vastaanottamien radiosignaalien voimakkuus heikkenisi. MSC suorittaa kuitenkin tehonsäätötoimintoa, kun Mx liikkuu A:sta B:hen pitkin 20 reittiä, MSC määrää B2:n lähettämään tehoniisäyskomennot radiosignaalien yhteydessä Mx:lie Mx:n saamiseksi lisäämään lähetettyjen antosignaalien tehoa. Tällä tavoin Mx:n ;·· lähettämien radiosignaalien voimakkuutta voidaan lisätä kompensoimaan kasvanut etenemishäviö, kun Mx siirtyy pois-25 päin B2:sta. Tehonsäädöstä johtuen Mx:Itä saatujen radiosignaalien voimakkuus niiden tullesa B2:een on enemmän tai vähemmän sama, kun Mx liikkuu pitkin reittiä A:sta B:hen.

Kun Mx liikkuu pitkin reittiä A:sta B:hen, Mx:Itä saatujen radiosignaalien voimakkuus niiden saapuessa 30 Bl:lle kasvaa. Kasvuun on kaksi syytä. Ensimmäinen syy on, että etäisyys Mx:stä Bl:een pienenee, kun Mx liikkuu pitkin reittiä A:sta B:hen. Toinen syy on, että Mx:n lähettämien radiosignaalien voimakkuutta kasvattaa B2:n ja MSC:n suorittama tehonsäätö. Kun Mx saapuu paikkaan B, Mx:Itä .. 35 saatujen radiosignaalien estimoitu voimakkuus on kuitenkin 24 1108 28

Bl:n ja minkä tahansa muun tukiaseman vastaanottaessa ne paljon pienempi kuin B2:n vastaanottaessa ne. MSC:lle raportoitujen Mx:n ja Bl:n ja B2:n ja muiden tukiasemien estimoimien signaalinvoimakkuuksien valossa ei kuitenkaan 5 ole tarvetta minkäänlaiseen kanavanvaihtoon, eikä MSC tee mitään päätöksiä vaihtaa vastuuta aloittamalla kanavanvaihtoa. Niin muodoin B2 on jatkuvasti vastuussa sekä uplink- että downlink-kanavasta, kun Mx liikkuu pitkin reittiä A:sta B:hen.

10 Kun Mx liikkuu B:stä D:hen, se sivuuttaa osoitetun solurajan, jossa Mx:n B2:lta vastaanottamat signaalit ovat yhtä voimakkaita kuin Mx:n Bl:ltä vastaanottamat signaalit. Kun Mx saapuu paikkaan B, Bl:ltä saatujen radiosignaalien estimoitu voimakkuus on olennaisesti suurempi kuin 15 B2:lta ja miltä tahansa muulta tukiasemalta saatujen radiosignaalien voimakkuus, ja ero estimoidussa signaalin-voimakkuudessa ylittää downlink-kanavanvaihtoraarginaalin. MSC ilmaisee tämän analysoidessaan mittausraportteja, ja MSC aloittaa downlink-kanavanvaihdon. MSC yrittää allokoi-20 da vapaan downlink-kanavan soluun Cl. Jos vapaa downlink-kanava löytyy, MSC päättää siirtää downlink-kanavan B2:lta Bl:lle ja ohjaa B2:ta sisällyttämään kanavanvaihtokomennon sen Mx:lie lähettämiin signaaleihin.

Downlink-kanavanvaihdon jälkeen paikassa D B1 on 25 nyt vastuussa Mx:n käsittävän yhteyden downlink-kanavasta. Vastuuta yhteyden uplink-kanavasta ei ole vielä siirretty. B2 on siten edelleen vastuussa uplink-kanavasta. On huomattava, että tässä tilanteessa yksi tukiasema on vastuussa kaksisuuntaisen yhteyden yhdestä suunnasta, ts. down-30 link-kanavasta, mutta eri tukiasema on vastuussa saman yhteyden toisesta suunnasta, ts. uplink-kanavasta.

Downlink-kanavan kanavanvaihdon ohjaamista varten Mx jatkaa Bl:ltä ja muilta MSC:n määräämiltä tukiasemilta, normaalisti kaikkien Cl:n viereisten solujen tukiasemilta, . . 35 jotka ovat B2 - B13, vastaanotettujen signaalinvoimakkuuk- 25 y> /> f'! ."f ίΛ sien mittaamista. Mx jatkaa myös mitattujen arvojIen toimista MSC:lle B2:lle lähettämissään signaaleissa. Up-link-suunnan kanavanvaihdon ohjaamiseksi B2 ja muut MSC:n määräämät tukiasemat, normaalisti kaikki solun C2 vierei-5 siä soluja varten olevat tukiasemat, mittaavat Mx:Itä vastaanottamaansa signaalinvoimakkuutta ja raportoivat sen MSC:lle. Koska B2 vastaanottaa paikassa D olennaisesti voimakkaampia signaaleja Mx:Itä kuin jokin tukiasemista Bl, B3, B13, B14 ja B15, mihinkään toimiin ei ryhdytä up-10 link-kanavan suhteen.

Kun Mx liikkuu pitkin osoitettua reittiä D:stä E:hen, B2 on jatkuvasti vastuussa uplink-kanavasta. MSC suorittaa tehonsäätötoimintoa, joka kasvattaa Mx:n anto-tehoa kasvaneen etenemishäviön kompensoimiseksi, kun Mx 15 liikkuu poispäin B2:sta. MSC määrää nyt kuitenkin Bl:n lähettämään tehonsäätösanomat Mx:lie, koska Bl on vastuussa yhteyden dovmlink-kanavasta ja lähettää radiosignaaleja, jotka sisältävät Mx:lie menevään yhteyteen kuuluvaa informaatiota.

20 Kun Mx liikkuu pitkin reittiä E:stä F:ään, se si- vuuttaa etenemistiehäviörajan, jossa Bl:n Mx:Itä vastaan-·,·' ottamat signaalit ovat yhtä voimakkaita kuin B2:n Mx:Itä vastaanottamat signaalit. Muiden tukiasemien, esim. B3:n : ja B13:n vastaanottamat signaalit ovat paljon heikompia.

25 Kun Mx saapuu paikkaan F, Bl:n Mx:Itä vastaanottamien radiosignaalien estimoitu voimakkuus on olennaisesti suurempi kuin B2:n tai minkä tahansa muun tukiaseman Mx:Itä vastaanottamien radiosignaalien estimoitu voimakkuus, ja ero estimoidussa signaalinvoimakkuudessa ylittää uplink-kana-30 vanvaihtomarginaalin. MSC ilmaisee tämän analysoidessaan mittausraportteja. MSC aloittaa silloin kanavanvaihdon ja yrittää allokoida vapaan uplink-yhteyden Cl:een. Jos vapaa uplink-yhteys löytyy, MSC päättää siirtää vastuun uplink-yhteydestä B2:lta Bl:lle ja lähettää uplink-kanavanvaihto-• · 35 käskyn, joka ohjaa Bl:tä sisällyttämään uplink-kanavan- 1,1 -. iUGbÖ 26 vaihtokomennon sen Mx:lie lähettämiin signaaleihin. Up-link-kanavanvaihtomarginaali voi olla sama tai eri kuin downlink-kanavanvaihtomarginaali.

Tämän uplink-kanavan kanavanvaihdon jälkeen B1 on 5 nyt vastuussa yhteyden sekä downlink- että uplink-suunnis-ta. Downlink-kanavanvaihdon ohjaamiseksi Mx jatkaa Blrltä ja muilta MSC:n määräämiltä tukiasemilta, normaalisti tukiasemilta B2 - B13, vastaanotettujen signaalien kokonais-signaalinvoimakkuuden mittaamista ja raportoi mitatut ar-10 vot Bltlle. Uplink-suunnan kanavanvaihdon ohjaamiseksi B1 ja muut MSC:n määräämät tukiasemat, normaalisti kaikkia solun Cl viereisiä soluja varten olevat tukiasemat, jatkavat Mx:Itä vastaanotetun signaalinvoimakkuuden mittaamista ja raportoivat siitä MSC:lle.

15 Kun Mx liikkuu pitkin osoitettua reittiä F:stä G:hen, B1 on jatkuvasti vastuussa yhteyden sekä downlink-että uplink-kanavasta. MSC suorittaa tehonsäätötoimintoa. Koska Mx lähestyy Bl:tä, Bl:n Mx:Itä vastaanottamien signaalien voimakkuus kasvaisi etäisyyden pienentyessä, jos 20 MX jatkaisi lähettämistä samalla antoteholla koko ajan .reitillä F:stä G:hen. Tämä ei normaalisti ole toivottavaa, v Sen sijaan on normaalisti haluttua vastaanottaa signaalit

Mx:Itä olennaisesti samalla voimakkuudella riippumatta siitä, onko Mx paikassa F tai G tai jossakin muualla rei-25 tiliä F:n ja G:n välillä. Pienentyneen etenemishäviön kompensoimiseksi, kun Mx liikkuu kohti Bl:tä, MSC vertaa Bl:n Mx:Itä vastaanottamien radiosignaalien estimoitua voimakkuutta yhteen tai useampaan haluttuun arvoon tai kynnysarvoon. Vasteena vertailujen tulokselle MSC määrää Bl:n si-30 säilyttämään tehonpienennyskomennot sen Mx:lie lähettämiin ’· ' signaaleihin. Siten Mx:n lähettämien radiosignaalien anto- teho pienenee, kun Mx liikkuu pitkin reittiä F:stä G:hen.

Kun Mx liikkuu F:stä G:hen, Mx:n Bl:ltä vastaanottamien signaalien voimakkuus on jatkuvasti suurempi kuin 35 Mx:n B2:lta tai joltakin muulta tukiasemalta vastaanotta- A '1 Λ Γ= <·; ; , 27 · I 'J Ο mien radiosignaalien voimakkuus. Lisäksi Bl:n Mx:Itä vastaanottamat radiosignaalit ovat jatkuvasti voimakkaampia kuin jonkin muun tukiaseman Mx:Itä vastaanottamat radiosignaalit. Niin muodoin ei ole minkäänlaista tarvetta ka-5 navanvaihtoon, eikä MSC päätä tai aloita uplink- tai down-link-kanavan kanavanvaihtoa, kun Mx liikkuu pitkin reittiä F:stä G:hen.

Kun Mx liikkuu takaisin pitkin reittiä G:stä F:ään, B1 on jatkuvasti vastuussa sekä downlink- että uplink-10 suunnasta. MSC suorittaa tehonsäätötoimintoa käyttäen Bl:tä komentoihin. Komennot kehottavat Mx:ää kasvattamaan antotehoa kasvavan etenemishäviön kompensoimiseksi, kun Mx liikkuu poispäin Bl:stä. Mx:n Bl:ltä vastaanottamat radiosignaalit ovat jatkuvasti olennaisesti voimakkaampia kuin 15 Mx:n B2:lta tai joltakin muulta tukiasemalta vastaanottamat radiosignaalit. Bl:n Mx:Itä vastaanottamat radiosignaalit ovat olennaisesti voimakkaampia kuin B2:n tai jonkin muun tukiaseman Mx:Itä vastaanottamat radiosignaalit, ja niin ollen mihinkään kanavanvaihtotoimenpiteisiin ei 20 ryhdytä.

Kun Mx liikkuu F:stä E:hen, se sivuuttaa etenemis-tiehäviörajan, jolla Bl:n Mx:Itä vastaanottamat signaalit ·;·· ovat yhtä voimakkaita kuin B2:n Mx:Itä vastaanottamat sig- | naalit. Pisteessä, jossa reitti ylittää rajan, minkä ta- 25 hansa muun tukiaseman kuin Bl:n tai B2:n, esim. B3:n tai .·.· B13:n, Mx:Itä vastaanottamat signaalit ovat olennaisesti heikompia kuin Bl:n tai B2:n Mx:Itä vastaanottamat signaalit. Etenemistiehäviörajan ylittämisen jälkeen B2:n Mx:Itä vastaanottamat signaalit tulevat voimakkaammiksi kuin Bl:n 30 Mx:Itä vastaanottamat signaalit. Kun Mx saapuu paikkaan E, *· ‘ ero B2:ssa estimoidun signaalinvoimakkuuden ja Bl:ssä es- timoidun signaalinvoimakkuuden välillä ylittää uplink-ka-navanvaihtomarginaalin. MSC ilmaisee tämän analysoidessaan mittausraportteja. MSC aloittaa silloin uplink-kanavan-• · 35 vaihdon Bl:ltä B2:lle. MSC yrittää allokoida vapaan up- 28 1 i U 0 L Ö link-kanavan B2:sta ja lähettää uplink-kanavanvaihtokomen-non Mx:lle Bl:n kautta.

Uplink-kanavanvaihdon jälkeen palkassa E B2 on nyt vastuussa MSC:n ja Mx:n välisen yhteyden uplink-kanavasta.

5 B1 on kuitenkin edelleen vastuussa yhteyden downlink-kana-vasta. Downlink-kanavan kanavanvaihdon ohjaamiseksi Mx jatkaa Bl:ltä ja kaikkia Cl:n viereisiä soluja varten olevilta tukiasemilta vastaanotettujen signaalien kokonais-voimakkuuden mittaamista ja raportoi mitatut arvot MSC:lle 10 Bl:n kautta. Uplink-kanavanvaihdon ohjaamiseksi B2 ja kaikkien C2:n viereisten solujen tukiasemat mittaavat Mx:Itä vastaanotettua signaalinvoimakkuutta ja raportoivat MSC:lle. Koska tässä paikassa E Mx:n Bl:ltä vastaanottamat signaalit ovat olennaisesti voimakkaampia kuin sen kaikil-15 ta muilta tukiasemilta, esim. B2:lta, B3:lta ja B13:lta, vastaanottamat radiosignaalit, mihinkään kanavanvaihtotoi-menpiteisiin ei ryhdytä yhteyden downlink-kanavalla.

Kun Mx liikkuu E:stä D:hen pitkin kuvattua reittiä, B2 on vastuussa yhteyden uplink-kanavasta. MSC suorittaa 20 tehonsäätötoimintoa, joka pienentää Mx:n antotehoa pienen-,. : tyneen etenemishäviön kompensoimiseksi, kun Mx liikkuu kohti B2:ta. Tehonsäätösanomat lähetetään nyt MSC: Itä ·;· Mx:lie Bl:n kautta, koska B1 on edelleen vastuussa yhtey- •den downlink-suunnasta.

25 Kun Mx liikkuu pitkin reittiä D:stä B:hen, se si- .·,· vuuttaa solurajan, jossa B2:lta vastaanotetut signaalit ovat yhtä voimakkaita kuin Bl:ltä vastaanotetut signaalit. Rajan ylittämisen jälkeen Mx:n B2:lta vastaanottamat signaalit tulevat voimakkaammiksi kuin Mx:n Bl:ltä vastaanot-30 tamat signaalit. Kun Mx saapuu paikkaan B, B2:lta saatujen '· * signaalien voimakkuus ylittää Bl:ltä tai miltä tahansa muulta tukiasemalta saatujen signaalien voimakkuuden down-link-kanavanvaihtomarginaalilla. Se ilmaisee tämän analysoidessaan mittausraportteja. MSC aloittaa silloin yhtey-• · 35 den downlink-kanavan kanavanvaihdon Bl:ltä B2:lle. MSC ai-

Λ '· f; Ο Γ, U

2g I I '»> Ο t- W

lokoi vapaan downlink-kanavan B2:sta ja lähettää kanavan-vaihtokomennon Mx:lie Bl:n kautta.

Sen jälkeen kun vastuu downlink-kanavasta on siirretty paikassa B, B2 on nyt vastuussa Mx:n käsittävän yh-5 teyden sekä downlink-kanavasta että uplink-kanavasta. Downlink-kanavan kanavanvaihdon ohjaamiseksi Mx mittaa B2:lta ja C2:n viereisiä soluja varten olevilta tukiasemilta saatujen radiosignaalien voimakkuutta ja raportoi mittausarvot B2:lle. Kun Mx liikkuu B:stä A:hän, B2 on 10 jatkuvasti vastuussa sekä yhteyden uplink- että downlink-suunnasta. MSC suorittaa tehonsäätötoimintoa. MSC määrää B2:n lähettämään tehonpienennyssanomia Mx:n antotehon pienentämiseksi, jotta kompensoidaan pienentynyt etenemishä-viö, kun Mx liikkuu kohti B2:ta. Mx:n B2:lta vastaanotta-15 mat signaalit ovat jatkuvasti voimakkaampia kuin Bl:ltä tai miltä tahansa muulta tukiasemalta vastaanotetut signaalit, ja niin ollen mihinkään kanavanvaihtotoimenpiteisiin ei ryhdytä.

Hiukan erilaisen kommunikointi- ja kanavanvaihtoti-20 lanteen selittämiseksi oletetaan nyt, että matkaviestin Mx lähtee paikasta A solussa C2 ja jatkaa aikaisemmin kuva-V tulla tavalla pitkin kulkureittiä paikkoihin B ja D. Jä- *:·· tettyään paikan D matkaviestin Mx ei kuitenkaan seuraa ; reittiä koko matkaa E:hen asti vaan seuraa katkoviivareit- 25 tiä paikkohin H ja J ja pysähtyy paikkaan K. Lyhyesti kuvattuina tapahtuvat silloin seuraavat asiat.

Paikassa H B3:n Mx:Itä vastaanottamien radiosignaalien voimakkuus on lähes yhtä suuri kuin B2:n vastaanottamien radiosignaalien voimakkuus. Bl:n vastaanottamat ra-30 diosignaalit ovat heikompia kuin B2:n vastaanottamat sig-naalit ja B3:n vastaanottamat signaalit. Kun Mx ylittää etenemishäviörajaviivan H:n ja J:n välillä, B2:n ja B3:n ... Mx:Itä vastaanottamat signaalit ovat yhtä voimakkaita ja olennaisesti voimakkaampia kuin Bl:n ja minkä tahansa muun > · 35 tukiaseman Mx:Itä vastaanottamat signaalit. Etenemishäviö- 30 ViUo'zö rajan ylittämisen jälkeen B3:n vastaanottamat signaalit tulevat voimakkaammiksi kuin B2:n vastaanottamat signaalit ja olennaisesti voimakkaammiksi kuin Bl:n vastaanottamat signaalit. Kun saavutaan paikkaan J, B3:n vastaanottamien 5 signaalien voimakkuus ylittää B2:n vastaanottamien signaalien voimakkuuden kanavanvaihtomarginaalilla. Paikassa J B3:n vastaanottamien signaalien voimakkuus ylittää Bl:n vastaanottamien signaalien voimakkuuden enemmällä kuin kanavanvaihtomarginaalilla. MSC panee tämän merkille ja mää-10 rää uplink-kanavan kanavanvaihdon B2:lta B3:lle, kun Mx on saapunut paikkaan J.

Reitillä J:stä Kihon B3:n vastaanottamat radiosignaalit ovat jatkuvasti olennaisesti voimakkaampia kuin Bl:n ja B2:n ja minkä tahansa muun tukiaseman vastaanot-15 tamat radiosignaalit. MSC ei siksi ryhdy mihinkään toimenpiteisiin uplink-kanavan kanavanvaihdon toteuttamiseksi.

Mx:n Blrltä vastaanottamat radiosignaalit ovat jatkuvasti olennaisesti voimakkaampia kuin Mx:n B2:lta ja B3:lta ja miltä tahansa muulta tukiasemalta vastaanottamat 20 radiosignaalit koko ajan Mx:n liikkuessa D:stä Kihon. MSC

* panee tämän merkille eikä ryhdy mihinkään toimenpiteisiin > t · V downlink-kanavan kanavanvaihdon aloittamiseksi, kun Mx liikkuu D:stä Kihon.

• ·’ Kuviossa 4 on kuvattu vuokaavio MSCin pääasialli- ;’·* 25 sista toimenpiteistä liittyen keksinnön mukaisiin menetel miin. MSC allokoi yksilölliset indeksinumerot kaikille < MSCin valvomassa yhteydessä mukana oleville matkaviestimille. Numerot alkavat listä. Kun yhteys katkaistaan ja MSC lakkaa valvomasta sitä, indeksinumero otetaan pois 30 matkaviestimeltä. Matkaviestimelle, jolla on silloin suu-' · ‘ rin numero, annetaan poisvedetty numero aikaisemman nume ron sijasta, jotta eliminoidaan käyttämättömät numerot.

» 9 MSC seuraa suurinta matkaviestimelle, jonka yhteyttä MSC valvoo, allokoitua numeroa.

» · 35 Vuokaaviossa käytetään seuraavia lyhenteitä: < % 3i 1 'iGS2d i = matkaviestimen indeksinumero N = korkein jollekin matkaviestimelle annettu indeksinumero

Mj = matkaviestin, jolla on indeksi i 5 x = Mi:stä lähtevästä uplink-kanavasta vastuussa olevan tukiaseman indeksi y = Mi:lie tulevasta downlink-kanavasta vastuussa olevan tukiaseman indeksi z = minkä tahansa tukiaseman, jolla on suurin sig-10 naalinvoiraakkuus, indeksinumero

Bx = tukiasema, jolla on indeksi x

By = tukiasema, jolla on indeksi y

Bz = tukiasema, jolla on indeksi z PBZ i - maksimaalinen signaalinvoimakkuus Mj: Itä 15 Bz: lie PMZ i = maksimaalinen signaalinvoimakkuus Bz:lta

Mitlle PBX i = Mi:Itä Bx:llä vastaanotettu signaalinvoimakkuus 20 PMy.i = By:Itä Milliä vastaanotettu signaalinvoimak- , : kuus » » HMd = dovmlink-kanavanvaihtomarginaali HMU = uplink-kanavanvaihtomarginaali Ottaen huomioon MSC:n toiminnan aikaisempi selosta-25 minen kanavanvaihdon ja tehonsäädön suhteen ja toimintojen aikaisempi selostaminen Mx:n liikkuessa pitkin reittejä i kuviossa 3 oletetaan, että vuokaavion tarkempi selittäminen ei ole tarpeen.

Toistaiseksi kuvatuissa sovellutusmuodoissa MSC on 30 ollut vastuussa tehonsäädöstä. Vertailut estimoidun sig- * » ’· ’ naalinvoimakkuuden ja ainakin yhden halutun arvon välillä

i * I

on tehty MSC:ssä. Milloin tahansa tarvitsee kasvattaa tai » β ... pienentää matkaviestimen antotehoa, MSC on määrännyt down- ,,, link- tai eteenpäin suuntautuvasta kanavasta vastuussa • * 35 olevan tukiaseman lähettämään tehonkasvatus tai tehonpie- * » 11G82Ö nennyskomennot matkaviestimelle. Keksinnön puitteissa on mahdollista antaa BSC:n tai uplink- tai taaksepäin suuntautuvasta kanavasta vastuussa olevan tukiaseman tehdä vertailut ja päättää, onko tarvetta kasvattaa tai pienen-5 tää matkaviestimen antotehoa. Kun tämä tukiasema on vastuussa myös downlink- tai eteenpäin suuntautuvasta kanavasta, se voi omasta aloitteestaan lähettää tehonsäätöko-mennot matkaviestimelle. Jos jokin muu tukiasema on vastuussa downlink- tai eteenpäin suuntautuvasta kanavasta, 10 uplink-kanavasta vastuussa oleva tukiasema voi lähettää BSC:lle tai MSC:lie pyynnön matkaviestimen tehonsäätöko-mennon lähettämisestä toiselta tukiasemalta. MSC pyytää silloin toista tukiasemaa lähettämään tällaisen komennon.

Tähän asti on oletettu, että häiriöt tai muut syyt 15 eivät estä haluttua kanavanvaihtoa. Jos haluttu uplink-tai downlink-kanavanvaihto suurimman voimakkuuden omaavalle tukiasemalle ei ole mahdollinen esimerkiksi koska ei ole vapaata uplink- taai downlink-kanavaa, vastuu voidaan siirtää tukiasemalle, jolla on toiseksi suurin voimakkuus, 20 jos tämä voimakkuus on olennaisesti suurempi kuin vastuussa olevan tukiaseman. Vaihtoehtoisesti kanavanvaihtoa ei tehdä, jos ei ole vapaata uplink- tai downlink-kanavaa millään tukiasemalla, jolla on suurempi voimakkuus kuin vastuussa olevalla tukiasemalla.

25 Useimmissa solukkomaisissa matkaviestintäradiojär jestelmissä tukiasema, joka lakkaa olemasta vastuussa downlink-suunnasta, lakkaa välittömästi lähettämästä yhteyteen kuuluvaa informaatiota sisältäviä radiosignaaleja. Tukiasema, joka lakkaa olemasta vastuussa uplink-suun-30 nasta, lakkaa välittömästi lähettämästä sen BSCtlle tai MSC:lie edelleen matkaviestimeltä vastaanotettua yhteyteen kuuluvaa informaatiota. Keksinnön mukaisten menetelmien sovellutusmuotoja voidaan toteuttaa tällaisissa järjestelmissä. Väärinkäsitysten välttämiseksi todettakoon kuiten-35 kin, että keksinnön sovellutusmuotoja voidaan toteuttaa 33 1 ΐ ϋ Ο L 'ό myös matkaviestintäradiojärjestelmissä, joissa käytetään julkisten EP-patenttihakemusten 0 335 846 ja 0 347 396 mukaisia tukiasemalähettimien diversiteetti- ja kanavanvaih-tomenetelmiä. Downlink-kanavanvaihdon aikana ja rajoitetun 5 ajan downlink-kanavanvaihdon jälkeen sekä vanha tukiasema, joka oli aikaisemmin vastuullinen downlink-suunnasta, että uusi tukiasema, joka on sen jälkeen vastuullinen downlink-suunnasta, voivat siten lähettää matkaviestimelle siihen liittyvään yhteyteen kuuluvaa samaa informaatiota sisältä-10 viä radiosignaaleja. Uplink-kanavanvaihdon aikana ja rajoitetun ajan uplink-kanavanvaihdon jälkeen sekä vanha tukiasema, joka oli aikaisemmin vastuullinen uplink-suunnas-ta, että uusi tukiasema, joka on sen jälkeen vastuullinen uplink-suunnasta, voivat vastaanottaa matkaviestimeltä 15 siihen liittyvään yhteyteen kuuluvaa samaa informaatiota sisältäviä radiosignaaleja ja toimittaa saman informaation eteenpäin BSC:lle tai MSCrlle.

Tietyissä olosuhteissa voisi olla suositeltavaa toteuttaa keksinnön mukaisessa menetelmässä lähetindiversi-20 teetti ja/tai vastaanotindiversiteetti tukiasemien kesken myös silloin, kun välittömästi sitä ennen ei ole ollut minkäänlaista kanavanvaihtoa. Kun toteutetaan lähetindi-versiteetti, sekä downlink-suunnasta vastuussa oleva tukiasema että jokin toinen tukiasema lähettävät olennaisesti 25 saman matkapuhelimeen menevään yhteyteen kuuluvan informaation. Erään suositun sovellutusmuodon mukaan tukiasema-lähetindiversiteetti toteutetaan, kun matkaviestimen eri tukiasemilta vastaanottamien radiosignaalien voimakkuus on olennaisesti yhtä suuri tai kun ero voimakkuudessa ei yli-30 tä erityistä lähetindiversiteettikynnystä.

·. ·’ Kun toteutetaan vastaanotindiveristeetti, sekä up link-suunnasta vastuussa oleva tukiasema että jokin toinen tukiasema vastaanottavat matkaviestimeltä tulevaan yhteyteen kuuluvat radiosignaalit ja toimittavat niissä olevan .. 35 informaation edelleen asianomaiselle BSCrlle tai MSCrlle.

34 110828

Erään suositun sovellutusmuodon mukaan tukiasemavastaan-otindiversiteetti toteutetaan, kun eri tukiasemien matkaviestimeltä vastaanottamien vastaavien radiosignaalien voimakkuudet ovat olennaisesti yhtä suuret tai kun ero 5 voimakkuudessa ei ylitä erityistä vastaanotindiversiteet-tikynnystä.

Yhteyden downlink-suunnasta vastuussa olevasta tukiasemasta eroavan kaksisuuntaisen yhteyden uplink-suun-nasta vastuussa olevan tukiaseman valitsemista on tähän 10 asti kuvattu ainoastaan kanavanvaihdon yhteydessä. Keksinnön mukaan kaksisuuntaisen yhteyden uplink-suunnasta vastuussa olevan tukiaseman riippumaton valinta ja yhteyden downlink-suunnasta vastuussa olevan tukiaseman valinta voidaan suorittaa myös puhelua muodostettaessa. Keksinnön 15 mukainen puhelunmuodostusproseduuri kaksisuuntaiselle yhteydelle voi päätyä kommunikointiin, jossa yhteyden downlink-suunnasta vastuussa oleva tukiasema on eri kuin yhteyden uplink-suunnasta vastuussa oleva tukiasema. Tällaisen puhelunmuodostusproseduurin sovellutusmuotoja kuvataan 20 nyt olettaen, että jossakin paikkojen D ja E välisellä reitillä kuviossa 3 sijaitseva matkaviestin on mukana yhteydessä ollen joko kutsuva osapuoli tai kutsuttu osapuo-;·· li. Yhteyden toinen osapuoli voi olla myös matkaviestin ;'· tai kiinteäkytkentäisen verkon tilaaja, esim. PSTNrään :·.· 25 kytketty normaali puhelin tai datapääte.

Ennen kuin yhteyden kytkeminen voi tapahtua, matkaviestimen täytyy valita tukiasema, jolta se voi vastaanottaa mahdolliset hakusanomat tai ohjausinformaation. Lepotilassa matkaviestin vastaanottaa tukiasemien niiden oh-30 jauskanavalla lähettämiä radiosignaaleja ja mittaa niiden voimakkuutta. Matkaviestin valitsee tukiaseman ohjauskana-van, jolla on voimakkaimmat radiosignaalit. Tässä tapauksessa valitaan B1 mahdollisten hakusanomien tai ohjausin-____ formaation vastaanottamiseksi.

35 1'' Ο ί; V H I ιου^ϋ

Vastaanottaessaan radiosignaalit tukiaseman ohjaus-kanavalla matkaviestin vastaanottaa tukiasemien ohjauska-navilla lähetetyn informaation. Tähän informaatioon sisältyviin parametreihin ja mitattuihin signaalinvoimakkuuk-5 siin perustuen matkaviestin valitsee sitten tukiaseman, jolle se voi lähettää sanomia tai informaatiota. Matkaviestin valitsee tukiaseman, joka vaatii alhaisimman radiosignaalien antotehon matkaviestimeltä. Tässä tapauksessa valitaan B2.

10 Jos lähetetty informaatio osoittaa, että tukiasema

Bl kuuluu toiseen liikennealueeseen kuin se, jolle matkaviestin on entuudestaan rekisteröity, matkaviestimen täytyy suorittaa uusi rekisteröityminen. Matkaviestin lähettää silloin pääsysanoman tukiasemalle B2 B2:n ohjauskana-15 valla osoittaen, että matkaviestin vastaanottaa ohjauska-navaa tukiasemalta Bl. Tukiasema B2 toimittaa tämän sanoman edelleen MSC:lle. MSC tarkistaa, onko tukiasemilla Bl ja B2 vapaita liikennekanavia. MSC voi tarkistaa ensiksi tukiaseman Bl ja sen jälkeen tukiaseman B2 tai päinvas-20 toin. Jos tällaisia liikennekanavia on käytettävissä, MSC allokoi ensiksi dovmlink-liikennekanavan tukiasemalta Bl ja sen jälkeen uplink-liikennenkanavan tukiasemalta B2.

: · Vaihtoehtoisesti MSC voi allokoida ensiksi uplink-liiken- nekanavan tukiasemalta B2 ja sen jälkeen downlink-liiken-25 nekanavan tukiasemalta Bl. Downlink- ja uplink-kanavien allokointi voidaan tehdä myös samanaikaisesti päättämällä liikennekanavaparista.

Käyttäen allokoituja liikennekanavia merkinantoon varsinainen rekisteröinti suoritetaan nyt matkaviestintä-30 järjestelmän erityisten proseduurien mukaisesti sillä poikkeuksella, että tukiasema Bl on vastuussa rekisteröin-tisanomien lähettämisestä matkaviestimelle, mutta tukiasema B2 on vastuussa rekisteröintisanomien vastaanottamisesta matkaviestimeltä. Keksintö voidaan toteuttaa erilaisis-35 sa tunnetuissa järjestelmissä, ja niissä on enemmän tai 36 11032b vähemmän erilaiset rekisteröintiproseduurit. Tällaiset tunnettujen järjestelmien proseduurit ovat sinänsä tunnettuja, eivätkä ne muodosta osaa esillä olevasta keksinnöstä. Alan ammattilaiselle on selvää, kuinka jäljellä olevat 5 rekisteröintivaiheet tulee sovittaa siihen tosiasiaan, että eri tukiasemat ovat vastuussa uplink- ja downlink-suunnista. Niin muodoin ei ole tarpeen kuvata tällaisia rekis-teröintiproseduureja tässä. Matkaviestin katsotaan siksi nyt rekisteröityneeksi liikennealueella, joka sisältää tu-10 kiaseman B1.

Ensimmäisessä kuvattavassa tapauksessa matkaviestin on kutsuva osapuoli. Yhteydenmuodostusprosessi alkaa, kun matkaviestin tilaaja valitsee kutsutun osapuolen numeron ja painaa "lähetys"-näppäintä matkaviestimessä. Matkavies-15 tin lähettää silloin pääsysanoman valitulle tukiasemalle B2 ohjauskanavallaan, osoittaen että tarvitaan yhteyttä käyttäen B2:ta uplink-suuntaan ja Bl:tä downlink-suuntaan. B2 toimittaa pääsysanoman edelleen MSC:lle. MSC tarkistaa, onko Bl:ssä ja B2:ssa vapaita liikennekanavia. MSC voi 20 tarkistaa Bl:n ensiksi ja sen jälkeen B2:n tai päinvas-

t'· toin. Jos tällaisia liikennekanavia on käytettävissä, MSC

: allokoi ensiksi downlink-liikennekanavan Bl:ssä ja sen ·;·· jälkeen uplink-liikennekanavan B2:ssa. Vaihtoehtoisesti : ,· MSC voi allokoida ensiksi uplink-liikennekanavan B2:ssa ja 25 sen jälkeen downlink-liikennekanavan B1:ssä. Downlink-lii- kennenkanavan ja uplink-liikennenkanavan allokointi voidaan tehdä MSC:ssä myös samanaikaisesti päättämällä lii-kennekanavaparista.

Liikennekanavien allokoinnin jälkeen MSC määrää 30 Bl:n lähettämään kanavanaliokointikomennon matkaviestimel le Bl: n ohjauskanavalla. Kanavanallokointikomento osoittaa, että Bl on nyt vastuussa matkaviestimen käsittävän halutun yhteyden downlink-kanavasta ja B2 sen uplink-kana-vasta. Kanavanallokointikomento osoittaa myös yhteyteen .. 35 käytettävät allokoidut liikennekanavat.

37 11CS2Ö Jäljelle jäävät vaiheet puhelun muodostamiseksi matkaviestintilaajan ja toisen tilaajan välille ovat matkaviestintäjärjestelmien erityisten proseduurien mukaisia sillä poikkeuksella, että B1 on vastuussa puhelunmuodos-5 tussanomien ja informaation lähettämisestä matkaviestimelle mutta B2 on vastuussa puhelunmuodostussanomien tai informaation vastaanottamisesta matkaviestimeltä. Keksintö voidaan toteuttaa erilaisissa tunnetuissa järjestelmissä, ja niissä on enemmän tai vähemmän erilaiset puhelunmuodos-10 tusproseduurit. Tällaiset tunnettujen järjestelmien proseduurit ovat sinänsä tunnettuja, eivätkä ne muodosta osaa esillä olevasta keksinnöstä. Alan ammattilaiselle on selvää, kuinka jäljellä olevat puhelunmuodostusvaiheet tulee sovittaa siihen tosiasiaan, että eri tukiasemat ovat vas-15 tuussa uplink- ja downlink-suunnista. Niin muodoin ei ole tarpeen kuvata näitä puhelunmuodostusproseduureja tässä.

Toisessa kuvattavassa tapauksessa matkaviestin on kutsuttu osapuoli, ts. jossakin paikkojen D ja E välisellä reitillä kuviossa 3 sijaitseva matkaviestin ja toinen osa-20 puoli, esim. toinen matkaviestin tai PSTNrn tilaaja, ha- ...*· luaa kaksisuuntaisen yhteyden, jossa matkaviestin on mu- : : kana.

:· Yhteydenmuodostusprosessi alkaa, kun kutsu matka- • viestimelle saapuu MSCthen. MSC määrää silloin hakusanoman ;·.· 25 lähettämisen kaikkien siihen liikennealueeseen, jossa mat- ,·.· kaviestin on rekisteröityneenä, kuuluvien tukiasemien, B1 mukaan lukien, ohjauskanavilla. Kun matkaviestin vastaanottaa hakusanoman, se vastaa lähettämällä pääsysanoman valitulle tukiasemalle sen ohjauskanavalla, osoittaen että 30 tarvitaan yhteys käyttäen B2:ta uplink-suuntaan ja Bl:tä downlink-suuntaan.

Matkaviestimeltä tuleva pääsysanoma toimitetaan edelleen MSC:lie. MSC tarkistaa, onko Bl:ssä ja B2:ssa vapaita liikennekanavia. MSC voi tarkistaa Bl:n ensiksi ja • · 35 sen jälkeen B2:n tai päinvastoin. Jos tällaisia liikenne- 38 ^ 'bokÖ kanavia on käytettävissä, MSC allokoi ensiksi downlink-liikennekanavan Bl:ssä ja sen jälkeen uplink-liikennekana-van B2:ssa. Vaihtoehtoisesti MSC voi allokoida ensiksi uplink-liikennekanavan B2:ssa ja sen jälkeen downlink-lii-5 kennekanavan Bl:ssä. MSC voi myös suorittaa downlink-lii-kennenkanavan ja uplink-liikennekanavan allokoinnin samanaikaisesti tekemällä päätöksen liikennekanavaparista.

Uplink- ja downlink-liikennekanavien allokoinnin jälkeen MSC määrää Bl:n lähettämään kanavanallokointiko-10 mennon matkaviestimelle Bl:n ohjauskanavalla. Kanavanallo-kointikomento osoittaa, että B1 on nyt vastuussa matkaviestimen käsittävän yhteyden downlink-kanavasta ja B1 sen uplink-kanavasta. Kanavanallokointikomento osoittaa myös allokoidut liikennekanavat.

15 Jäljellä olevat vaiheet puhelunmuodostuksessa mat kaviestin tilaajan ja toisen tilaajan välillä ovat matka-viestintäjärjestelmän erityisten proseduurien mukaisia sillä poikkeuksella, että B1 on vastuussa puhelunmuodos-tussanomien ja informaation lähettämisestä matkaviestimel-20 le mutta B2 on vastuussa puhelunmuodostussanomien tai in-formaation vastaanottamisesta matkaviestimeltä. Keksintö voidaan toteuttaa erilaisissa tunnetuissa järjestelmissä, *:·· ja niissä on enemmän tai vähemmän erilaiset puhelunmuodos- •;* tusproseduurit. Tällaiset tunnettujen järjestelmien prose- :.· 25 duurit ovat sinänsä tunnettuja, eivätkä ne muodosta osaa .·.· esillä olevasta keksinnöstä. Alan ammattilaiselle on sel vää, kuinka jäljellä olevat puhelunmuodostusvaiheet tulee sovittaa siihen tosiasiaan, että eri tukiasemat ovat vastuussa uplink- ja downlink-suunnista. Niin muodoin ei 30 ole tarpeen kuvata tällaisia puhelunmuodostusproseduureja tässä.

:,f FDMA-järjestelmässä ohjauskanava tai liikennekanava voi olla koko radiotaajuuskaista, joka on esim. 20 kHz. ... TDMA-järjestelmässä ohjauskanava voi olla koko radiotaa- ,. 35 juuskaista tai useita radiotaajuuskaistan aikavälejä, kun a « O Q 9 'Λ 39 \ * ^ u taas liikennekanava voi olla taajuuskaistan aikaväli. CDMA-järjestelmässä ohjauskanava tai liikennekanava voi olla erityinen koodi.

Kuvatut keksinnön mukaisten menetelmien sovellutus-5 muodot ovat vain esimerkkejä keksinnön mukaisten menetelmien sovellutusmuodoista, eikä niitä niin muodoin saa tulkita ainoiksi mahdollisiksi sovellutusmuodoiksi. Muut so-vellutusmuodot ovat patenttivaatimusten puitteissa mahdollisia, mutta niitä ei ole selitetty tässä. Esimerkiksi ra-10 diosignaalien käyttämisen sijasta matkaviestintäjärjestelmä voi käyttää muunlaisia signaaleja. Tällaisia muita signaaleja voivat olla ensisijaisesti optiset signaalit.

» t » * » ·

Claims (22)

1. Menetelmä kaksisuuntaiseen kommunikointiin so-lukkomaisessa matkaviestintäjärjestelmässä, jossa on usei- 5 ta soluja ja tukiasema kutakin solua varten, tunnettu siitä, että voimansäädön suorittavan matkaviestimen käsittävän kaksisuuntaisen yhteyden downlink-suunnalle käytetty tukiasema voi olla eri kuin kaksisuuntaisen yhteyden uplink-suunnalle käytetty tukiasema, menetelmän sisältäes-10 sä vaiheet: tarkkaillaan yhteyden uplink-suuntaa ja verrataan uplink-parametriarvoja haluttuihin uplink-parametriarvoi-hin, kun uplink-kanavanvaihto ensimmäisen solun ja toi-15 sen solun välillä on toivottava ottaen huomioon uplink-parametriarvot, suoritetaan yhteyden uplink-suunnan kanavanvaihto ensimmäisen solun ja toisen solun välillä riippumatta yhteyden downlink-kanavanvaihdosta, tarkkaillaan yhteyden downlink-suuntaa ja verra-20 taan downlink-parametriarvoja haluttuihin downlink- ·· parametriarvoihin, ja kun downlink-kanavanvaihto ensimmäisen solun ja .... toisen solun välillä on toivottava ottaen huomioon down- ; ^ link-parametriarvot, suoritetaan yhteyden dovmlink-suunnan 25 kanavanvaihto ensimmäisen solun ja toisen solun välillä t ; riippumatta yhteyden uplink-kanavanvaihdosta. » ·

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se sisältää vaiheet, joissa: määrätään ensimmäinen tukiasema vastuulliseksi 30 muodostettavan yhteyden downlink-suunnasta ja : *. määrätään toinen tukiasema, joka on eri kuin en- simmäinen tukiasema vastuulliseksi muodostettavan yhteyden * ♦ ' ‘ uplink-suunnasta.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 35 tunnettu siitä, että se sisältää vaiheet, joissa: 41 110328 määrätään ensimmäinen tukiasema vastuulliseksi muodostettavan yhteyden uplink-suunnasta ja määrätään toinen tukiasema joka on eri kuin ensimmäinen tukiasema vastuulliseksi muodostettavan yhteyden 5 downlink-suunnasta.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä järjestelmässä, joka käsittää suuremman solun ja pienemmän solun, tunnettu siitä, että suurempaa solua varten oleva tukiasema on tehty vastuulliseksi yhteyden downlink-10 suunnasta ja pienempää solua varten oleva tukiasema on tehty vastuulliseksi yhteyden uplink-suunnasta.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että: ensimmäistä solua varten oleva tukiasema on tehty 15 vastuulliseksi sekä yhteyden downlink-suunnasta että yhteyden uplink-suunnasta, kun vastuun siirtäminen yhteyden downlink-suunnasta ensimmäistä solua varten olevalta tukiasemalta ensimmäisestä solusta eroavaa toista solua varten olevalle 20 tukiasemalle on toivottava ottaen huomioon downlink-para- p ·; metriarvot, suoritetaan vastuun siirtäminen yhteyden down- ;'·1 link-suunnasta toista solua varten olevalle tukiasemalle .... muuttamatta vastuuta yhteyden uplink-suunnasta.

; ,· 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, • · ··· 25 tunnettu siitä, että: » · r t \ ensimmäistä solua varten oleva tukiasema on tehty • I * · ‘ vastuulliseksi sekä yhteyden downlink-suunnasta että yh teyden uplink-suunnasta, kun vastuun siirtäminen yhteyden uplink-suunnasta 30 ensimmäistä solua varten olevalta tukiasemalta ensim-maisesta solusta eroavaa toista solua varten olevalle tu-: ” kiasemalle on toivottava ottaen huomioon uplink-parametri- "[ ' arvot, suoritetaan vastuun siirtäminen yhteyden uplink- suunnasta toista solua varten olevalle tukiasemalle muut-35 tamatta vastuuta yhteyden downlink-suunnasta. i » > » » 42 110828

4 O /i o Q O U Ί TU'J-e-0

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mehbteimä', tunnettu siitä, että: ensimmäistä solua varten oleva tukiasema on tehty vastuulliseksi yhteyden downlink-suunnasta ja ensimmäises-5 tä solusta eroavaa toista solua varten oleva tukiasema on tehty vastuulliseksi yhteyden uplink-suunnasta, kun downlink-kanavan vaihto ensimmäistä solua varten olevalta tukiasemalta ensimmäisestä solusta eroavaa solua varten olevalle tukiasemalle on toivottavaa ottaen 10 huomioon downlink-parametriarvot, suoritetaan yhteyden downlink-kanavanvaihto muuttamatta vastuuta yhteyden uplink-suunnasta .

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että: 15 ensimmäistä solua varten oleva tukiasema on tehty vastuulliseksi yhteyden downlink-suunnasta ja ensimmäisestä solusta eroavaa toista solua varten oleva tukiasema on tehty vastuulliseksi yhteyden uplink-suunnasta, kun uplink-kanavan vaihto toista solua varten ole-20 valta tukiasemalta toisesta solusta eroavaa solua varten •| olevalle tukiasemalle on toivottavaa ottaen huomioon up- • s l 1 ;'·1 link-parametriarvot, suoritetaan yhteyden uplink-kana- ,,,, vanvaihto muuttamatta vastuuta yhteyden downlink-suun- * • · nasta. » 1 t 1

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, I I » * tunnettu siitä, että: • · ensimmäistä solua varten oleva tukiasema on tehty vastuulliseksi yhteyden downlink-suunnasta ja ensimmäisestä solusta eroavaa toista solua varten oleva tukiasema on 30 tehty vastuulliseksi yhteyden uplink-suunnasta, toista solua varten olevan tukiaseman matkaviesti- i meitä vastaanottamien radiosignaalien voimakkuus estimoi- * ( ‘’ daan ja sitä verrataan haluttuun voimakkuuteen, ja t i t ensimmäistä solua varten olevalta tukiasemalta lä- i 1 · ’ 35 hetetään tehonsäätösanomat vasteena vertailun tuloksille. • 1 t > i I t I » t 43 1'iGoiö

10. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisellä solulla on toisen solun koosta olennaisesti poikkeava koko.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että solukkomainen matkaviestintäjärjestelmä käsittää olennaisesti erikokoisia soluja ja tukiaseman kutakin solua varten.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, 10 tunnettu siitä, että suurempaa solua varten oleva tukiasema tehdään vastuulliseksi yhteyden downlink-suunnasta ja pienempää solua varten oleva tukiasema tehdään vastuulliseksi yhteyden uplink-suunnasta.

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, 15 tunnettu siitä, että: ensimmäistä solua varten oleva tukiasema on tehty vastuulliseksi sekä yhteyden downlink-suunnasta että yhteyden uplink-suunnasta, ja kun vastuun siirtäminen yhteyden downlink-suun- 20 nasta ensimmäistä solua varten olevalta tukiasemalta en-simmäisestä solusta eroavaa kokoa olevaa toista solua var-: : ' ten olevalle tukiasemalle on toivottava ottaen huomioon ·:·· downlink-parametriarvot, suoritetaan vastuun siirtäminen | J; yhteyden downlink-suunnasta toista solua varten olevalle 25 tukiasemalle muuttamatta vastuuta yhteyden uplink-suun- · nasta.

14. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että: ensimmäistä solua varten oleva tukiasema on tehty 30 vastuulliseksi sekä yhteyden downlink-suunnasta että yh- *.'* teyden uplink-suunnasta, :fi ja kun vastuun siirtäminen yhteyden uplink- ... · suunnasta ensimmäistä solua varten olevalta tukiasemalta iii>; ensimmäisestä solusta eroavaa kokoa olevaa toista solua . . 35 varten olevalle tukiasemalle on toivottava ottaen huomioon

44. I ϋ ö L ö uplink-parametriarvot, suoritetaan vastuun siirtäminen yhteyden uplink-suunnasta toista solua varten olevalle tukiasemalle muuttamatta vastuuta yhteyden downlink-suunnasta.

15. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, 5 tunnettu siitä, että: ensimmäistä solua varten oleva tukiasema on tehty vastuulliseksi yhteyden downlink-suunnasta ja ensimmäisestä solusta eroavaa kokoa olevaa toista solua verten oleva tukiasema on tehty vastuulliseksi yhteyden uplink-suunnas-10 ta, ja kun downlink-kanavan vaihto ensimmäistä solua varten olevalta tukiasemalta ensimmäisestä solusta eroavaa solua varten olevalle tukiasemalle on toivottavaa ottaen huomioon downlink-parametriarvot, suoritetaan yhteyden 15 downlink-kanavanvaihto muuttamatta vastuuta yhteyden uplink-suunnasta .

16. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että: ensimmäistä solua varten oleva tukiasema on tehty 20 vastuulliseksi yhteyden downlink-suunnasta ja ensimmäises-tä solusta eroavaa kokoa olevaa toista solua varten oleva ·,·’ tukiasema on tehty vastuulliseksi yhteyden uplink-suunnas- ta, : ja kun uplink-kanavan vaihto toista solua varten 25 olevalta tukiasemalta toisesta solusta eroavaa solua var-.·.· ten olevalle tukiasemalle on toivottavaa ottaen huomioon uplink-parametriarvot, suoritetaan yhteyden uplink-kana-vanvaihto muuttamatta vastuuta yhteyden downlink-suunnasta .

17. Menetelmä kaksisuuntaiseen kommunikointiin . ‘ solukkomaisessa matkaviestintäjärjestelmässä, jossa on useita soluja ja tukiasema kutakin solua varten, ... · tunnettu siitä, että voimansäädön suorittavan mat kaviestimen käsittävän kaksisuuntaisen yhteyden downlink-• . 35 suunnalle puhelunmuodostuksessa tai kanavanvaihdossa vas- 45. i ϋο/β tuulliseksi osoitettu tukiasema voi olla eri kuin kaksisuuntaisen yhteyden uplink-suunnalle vastuulliseksi osoitettu tukiasema, menetelmän sisältäessä vaiheet: tarkkaillaan yhteyden uplink-suuntaa ja verrataan 5 uplink-parametriarvoja haluttuihin uplink-parametriarvoi-hin, kun uplink-kanavanvaihto ensimmäisen solun ja toisen solun välillä on toivottava ottaen huomioon uplink-parametriarvot, suoritetaan yhteyden uplink-suunnan kana-10 vanvaihto ensimmäisen solun ja toisen solun välillä riippumatta yhteyden downlink-kanavanvaihdosta, tarkkaillaan yhteyden downlink-suuntaa ja verrataan downlink-parametriarvoja haluttuihin downlink-parametriarvoihin, 15 ja kun downlink-kanavanvaihto ensimmäisen solun ja toisen solun välillä on toivottava ottaen huomioon down-link-parametriarvot, suoritetaan yhteyden downlink-suunnan kanavanvaihto ensimmäisen solun ja toisen solun välillä riippumatta yhteyden uplink-kanavanvaihdosta.

18. Jonkin patenttivaatimuksen 1-16 mukainen me- netelmä CDMA-j är j estelmässä tai FDMA-järjestelmässä tai : : TDMA-järjestelmässä.

·;·· 19. Jonkin patenttivaatimuksen 1-17 mukainen me- | netelmä, tunnettu siitä, että matkaviestin mittaa ;·.· 25 tukiaseman ohjausradiokanavilla lähettämien radiosignaa- t · ,·,· lien voimakkuutta.

20. Jonkin patenttivaatimuksen 2, 5, 6, 7, 8, 9, 13, 14, 15 tai 16 mukainen menetelmä, tunnett u siitä, että ensimmäinen tukiasema lähettää olennaisesti 30 korkeammalla antoteholla kuin toinen tukiasema.

*.’· 21. Jonkin patenttivaatimuksen 1-20 mukainen me- netelmä, tunnettu siitä, että yhteyden downlink-suunnassa on toteutettu lähetindiversiteetti lähettämällä vastaavat yhteyteen kuuluvat radiosignaalit olennaisesti . . 35 samanaikaisesti kahdelta eri tukiasemilta. a A ("’! H < '] Q 1 iUD 16 46

22. Jonkin patenttivaatimuksen 1-21 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhteyden uplink-suunnassa on toteutettu vastaanotindiversiteetti käyttämällä kahta eri tukiasemaa vastaanottamaan samanaikaisesti 5 yhteyteen kuuluvat vastaavat radiosignaalit matkaviestimeltä ja toimittamaan yhteyteen kuuluvissa radiosignaaleissa oleva informaatio edelleen yhteyden toisen osapuolen suuntaan. 1 · * 7 'Λ '1 rrn < i (j •I iuqM