FI110705B - Menetelmä ja sovitelma kaavaroinnissa paperi- tai kartonkikoneella - Google Patents

Description

110705

MENETELMÄ JA SOVITELMA KAAVAKOINNISSA PAPERI- TAI KARTONKIKO-NEELLA

Keksinnön kohteena on menetelmä ja sovitelma kaavaroinnissa 5 paperi- tai kartonkikoneella, jossa raina kulkee ainakin yhden puristinnipin lävitse, jossa puristinnippi muodostuu ainakin puristustelasta ja sen vastatelasta ja jossa ainakin yhtä telaa kaavaroidaan ainakin yksillä terävälineillä.

10 Erityisesti paperi- tai kartonkikoneen märässä päässä, johon käsitetään kuuluvan yleensä ainakin viiraosa ja puristinosa, tarttuu kosteasta rainasta teloihin materiaalia. Tarttuva materiaali koostuu esimerkiksi kuiduista ja täyteaineista, jotka muodostuvat esimerkiksi kiviperäisistä hienoaineista tms. 15 partikkelimuodossa olevasta materiaalista. Tällaiset telalle kerääntyvät epäpuhtaudet aiheuttavat mm. rainan telan pintaan kiinnitarttumisen ja nyppimisen muodossa ajettavuusongelmia, jotka ilmenevät mm. kohonneena katkoherkkyytenä ja näin ollen tuotannonmenetyksinä.

20

Oleellisena osana telojen kunnossa- ja puhtaanapitoa niille kertyvien epäpuhtauksien poistamiseksi on näiden kaavarointi esimerkiksi erityisillä terävälineillä. Kaavaroinnissa kaapimen . terää kuormitetaan tunnetulla tavalla telaa vasten, jotta # 25 telalle kertyneet epäpuhtaudet saataisiin poistettua.

Kaavarointilaitteita tunnetaan useaa eri tyyppiä, kuten esimer-.· · kiksi yksi- ja kaksiteräisiä sekä teräpidikkeiltään eroavia kaapimia. Nykyisin esimerkiksi paperikoneen puristinosan kriit-: ": 30 tisissä telapositioissa käytetään yleisesti kaksoiskaapimia, joissa kaksi oleellisesti samanpituista kaavinterää on kiinni-....: tetty yhteiseen teräpitimeen. Kaavinterät ovat leveydeltään .···, kaavaroitavan telan pinnoitteen mittaisia. Tällaisella kaksin- kertaisena teräasetelmalla saavutetaan mm. varmempi puhdistus-' 35 tulos.

» i · 2 11Ö7C.5 Käytetyistä kovistakin terämateriaaleista huolimatta kaavinteri-en epätasainen kuluminen on kuitenkin yksi niiden käyttöön liittyvistä ongelmista. Epätasaista kulumista aiheuttaa telan pinnalle muodostuva oleellisesti telan reuna-alueita likaisempi 5 alue. Alue syntyy oleellisesti sille telasegmentille, joka on joko suorassa kontaktissa esimerkiksi puristinnipin läpi kulkevan rainan kanssa tai epäsuorassa kontaktissa sanotun rainan kanssa, missä epäsuoruus johtuu esimerkiksi rainan ja telan väliin jäävästä huovasta.

10

Kaavinterään syntyy juuri sanottujen telasegmenttien puh-tauserosta johtuen sille telaa vastaavalle terän kohdalle, jonka kanssa rainan reunakohdat ovat joko sanotussa suorassa tai epäsuorassa kontaktissa, jyrkkä kynnysmäinen epäjatkuvuuskohta, 15 jäyste, joka on esitetty tekniikan tasoa esittävissä kuvissa la ja Ib. Jäysteen 40 aiheuttamien haittavaikutuksien pienentämiseksi on terälle 23' mahdollista suorittaa oskillointia. Oskil-loinnilla jäysteiden 40 muodostumista saadaan loivennettua, mutta edelleen terän 23' pito kaavaroitavaa telaa 10 vasten on 20 oleellisesti heikompi kuin esimerkiksi vastavaihdetun, kulumattoman terän tapauksessa ja puhdistustehokkuus näin ollen myös oleellisesti heikompi. Terien 23', 24' kesto saattaa vaihdella ·. jopa vain 2 tunnista muutamiin päiviin. Tämä aiheuttaa myös t·' . tuotannon menetyksiä, koska terien 23', 24' vaihtamiseksi on • t i 25 kone yleensä pysäytettävä.

··· · Oskilloinnissa kaavinterää liikutetaan telan suuntaisesti sitä * * vasten esimerkiksi 2-3 kertaa minuutissa telanopeuden ollessa 20 - 30 m/s. Jatkuvan oskilloinnin ylläpitämiseen liittyy 30 ongelmia. Oskillointi saattaa olla laitevian takia esimerkiksi ·:**: poissa käytöstä pitkiäkin aikoja, koska sen korjaaminen edellyt- ·*”; täisi mahdollisesti jopa koko koneen pysäyttämistä, joka ei pelkän oskillointilaitteen korjaamiseksi ole yleensä perustella tua. Toimivan ja edellä esitetystä syystä välttämättömän oskil- I · '*··* 35 loinnin järjestäminen koetaankin tietyissä tilanteissa jopa : rasitteeksi.

3 11070b

Edelleen, erityisesti päänvientivaiheessa, jossa rainan reu-nanauhaa viedään vaiheittain koneen läpi, kaavinterässä olevasta sanotusta jäysteestä johtuva vaillinainen puhdistustulos aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Erityisesti paperikoneen märässä 5 päässä oleva paperiraina on erityisen herkkä kaikenlaisille telalle kertyville epäpuhtauksille. Epäpuhtaudet aiheuttavat mm. rainan liimautumista telaan, joka on mm. juuri yksi päänvientiä kaikkein yleisimmin vaikeuttavimmista ongelmista.

ίο Myös kaavaroitavat telat ovat kehittyneet valmistusmateriaaleiltaan. Nykyisin käytetään paljon esimerkiksi kumi- ja komposiit-tipinnoitteisia teloja mm. niiden kuumennuskestävyyden vuoksi. Kyseiset telapinnoitteet ovat kuitenkin perinteisiä kiviteloja huomattavasti herkempiä vaurioitumaan, jonka yhtenä osa syynä on 15 edellä esitetty kaavinterään syntyvä jäyste.

Nykyisin kaavinterien rakenne voi olla järjestetty myös pinnoitetuksi ainakin siltä leveydeltä, jolla kaavaroidaan telaa siltä oleellisesti likaisemmalta alueelta, jonka kanssa tela on joko 20 suoraan tai epäsuorasti kontaktissa rainan kanssa. Näillä erikoispinnoiteratkaisulla ei myöskään saada parannettua tarpeeksi tehokkaasti terän pitoa kaavaroitavaa telaa vasten. Terä ·. kuluu edelleen rainaa vastaavalta leveydeltä nopeammin kuin . oleellisesti puhtaammilta telan reuna-segmenteiltä.

25 • · Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uudenlainen • · « · i :·· · menetelmä ja sovitelma paperi- tai kartonkikoneen kaavaroinnis- ' ’ sa. Keksinnön mukaisen menetelmän tunnusomaiset piirteet on *·,,,* esitetty patenttivaatimuksessa 1 ja sovitelman pa tent tivaa timuk- 30 sessa 7. Keksinnön mukaisella menetelmällä ja sovitelmalla ·:··! kaapimen terän pito säilyy huomattavasti paremmin terän kulumi- sesta huolimatta. Tällä parannetaan merkittävästi mm. telan puhtaanapitoa sekä saavutetaan oleellisesti sujuvampi päänvienti _ ns. reunarisakatkojen määrän pienentyessä merkittävästi.

·...· 35 4 110705

Edelleen eräänä edullisena sovellusmuotona voidaan kaapimen terän oskillointi jättää jopa kokonaan käytöstä pois tai suorittaa oleellisesti tunnettuun tekniikkaan nähden lyhennettynä, koska telan eri segmenttien erilaisesta puhtaudesta aiheutuvaa 5 erilaisen teräkulumisen aiheuttamaa jäystettä ei keksinnön mukaisella menetelmällä telaa kaavaroitaessa oleellisesti synny.

Keksinnön mukaista menetelmää ja sovitelmaa voidaan edullisesti toteuttaa niin tunnetuissa kaksoiskaavinkonstruktioissa kuin 10 pelkästään yksiteräisissäkin kaapimissa. Erityisesti keksinnön mukainen menetelmä ja sovitelma soveltuvat edullisesti paperi-tai kartonkikoneen puristinosalle, mutta myös muissa kaavaroin-tia vaativissa käyttökohteissa niitä voidaan edullisesti käyttää. Muut keksinnön mukaiselle menetelmälle ja sovitelmalle 15 ominaiset piirteet käyvät ilmi oheisista patenttivaatimuksista ja muita keksinnöllä saavutettavia etuja on mainittu enemmän selitysosassa.

Keksinnön mukaisia ratkaisuja, joita eivät seuraavassa esitettä-; ' 20 vät suoritusmuodot mitenkään rajoita, selostetaan tarkemmin viittaamalla oheisiin kuviin, joissa : .’ Kuva la ja b esittävät yleisesti tekniikan tasoa ja siihen ··· liittyvää ongelmaa, • 25 Kuva 2 esittää esimerkkiä paperikoneen puristinosasta, * t »

Kuva 3 esittää keksinnön mukaista kaavinteräsovitelmaa,

Kuva 4 esittää erästä toista keksinnön mukaisen kaavin- teräsovitelman suoritusmuotoa ja ' · Kuva 5 esittää erästä kolmatta keksinnön mukaisen kaa- 30 vinteräsovitelman suoritusmuotoa.

Kuvassa 2 on esitetty keksinnön mukaisen menetelmän eräs edullinen käyttökohde paperikoneella. Esitetyllä menetelmällä ja ; sovitelmalla saavutetaan merkittäviä etuja erityisesti paperi- 35 tai kartonkikoneen puristinosalla 16, jonka läpi johdatettavan 5 rainan 32 kosteus on vielä viiraosalta 17 tuotaessa ja ennen kuivatusosalle 15 johtamista varsin korkealla tasolla.

Puristinosalle 16 paperiraina 32 johdatetaan viiraosan 17 5 viiralta 34 esimerkiksi ns. tyhjösiepolla eli pick-up imutelalla 33, joka voi olla esimerkiksi ns. vyöhykesäädettävä. Pick-up imutelalta 33 kostea paperiraina 32 saadaan helposti tarttumaan sieppohuovalle 18.1, jota myös kutsutaan 2. puristinhuovaksi.

10 Seuraavaksi paperiraina 32 johdetaan sieppohuovan 18.1 ja 1. puristinhuovan 19.1 välissä puristimen imutelan 11 ja tämän uritetun vastatelan 35 muodostamaan ensimmäiseen puristinnippiin 41, jossa siitä imetään vettä sieppohuovan 18.1 läpi. Paperirai-nan 32 ja vastatelan 35 väliin jää 1. puristinhuopa 19.1.

15

Toinen puristinnippi 42 muodostuu imutelan 11 ja keskitelan 10 väliin. Edelleen toisesta nipistä 42 paperiraina 32 johdetaan imutelalla 11 sieppohuopaan 18.1 tuettuna puristimen keskitelal- le 10, jonka karheaan sieppohuopaan 18.1 verrattuna sileämmälle 20 pinnoitteelle se mieluummin tarttuu. Esimerkissä keskitelalla 10 ja tämän vastatelalla 13 muodostetaan puristinosalle 16 kolmas puristinnippi 36. Kolmannessa puristinnipissä 36 paperirainaa 32 ·. puristetaan sanottujen telojen välissä siten, että vastatelan 13 • · · ι·> . ja paperirainan 32 välissä sanotun puristinnipin 36 läpi viedään i · 25 3. puristinhuopa 20.1, johon vesi nipissä 36 tapahtuvan puris-t“| tuksen johdosta edullisesti siirtyy.

• « t • * f • * * Sanottua kolmatta puristinnippiä 36 saattaa nykyisin seurata i * · esimerkiksi ns. nelospuristin 37. Siinä paperirainaa 32 puriste-30 taan sileällä telalla 12 uritettua vastatelaa 14 vasten veden *;··: siirtyessä paperirainasta 32 4. puristinhuopaan 21.1.

i t > i * *

Puristinosalle 16 ainakin niille teloille, jotka ovat joko > » i suorasti tai epäsuorasti esimerkiksi huopien välityksellä » * 35 kontaktissa paperirainan 32 kanssa, on järjestetty kaavarointi : näiden puhtaana pitämiseksi. Kosteasta paperirainasta 32 tarttuu » · » * 110705 « 110705 esimerkiksi sileille teloille esimerkiksi kuitu- ja muuta hienoainesta oleellisesti rainan 32 leveydeltä, joka ilman järjestettyä kaavarointia heikentää koneen ajettavuutta. Ongelmat ilmenevät esimerkiksi paperirainan 32 tarttumisena teloihin 5 kiinni, joka aiheuttaa lähes poikkeuksetta katkon.

Kuvassa 2 on esitetty esimerkkejä mahdollisista sijoituskohteista kaksiteräisille kaavinlaitteille 22, 24, jotka voivat olla esimerkiksi ns. kaksoiskaapimia yhteisellä kaavinpidikkeellä tai ίο kaksi erillistä kaavinterää, jotka molemmat on järjestetty esimerkiksi omiin pidikkeisiinsä. Myös yksiteräisiä kaapimia 23 voidaan käyttää niille soveltuvissa positioissa, kuten keskite-lan 10 vastatelalla 13, jossa paperirainan 32 ja vastatelan 13 välissä on 3. puristinhuopa 20.1.

15

Kuvassa 3 on esitetty eräs suoritusmuoto keksinnön mukaisen menetelmän toteuttavasta sovitelmasta. Siinä on järjestetty telan, kuten esimerkiksi sanotun keskitelan 10 puhtaana pitämiseksi kaksi kaavinterää 22.1, 22.2, jotka voivat olla esimerkik-20 si molemmat omissa teräpidikkeissään (ei esitetty) tai ne voivat muodostaa myös ns. kaksoiskaavinrakenteen (ei esitetty). Todellisuudessa kaksoiskaavinrakenteen tapauksessa terät 22.1, 22.2 ·, ovat huomattavasti esitettyä lähempänä toisiaan, joten siinä f · · *. . mielessä kuvattujen terien 22.1, 22.2 etäisyydet toisiinsa t · 25 nähden eivät pidä paikkaansa juuri sanotun kaksoiskaapimen 22 *·;* tapauksessa. Paperiraina 32 on esitetty kuvassa 3 siinä tarkoi- i i · ί·ί · tuksessa, että sillä havainnollistetaan sitä telasegmentin 39.1 t ’ * leveyttä, jonka kanssa raina 32 on kontaktissa telan 10 kanssa.

t t · • · t · * · · 30 Telaa 10 kaavaroidaan keksinnön menetelmän mukaisesti oleelli-·:··: sesti rainan 32 leveydeltä, joka vastaa telasegmenttiä 39.1.

Alue 39.1 voi käsittää oleellisesti paperirainan 32 suoraan tai < I t esimerkiksi vastatelan 13 tapauksessa epäsuorasti 3. huovan 20.1 f t » ’*' * läpi kattaman alueen 39.1 vastatelalta 13. Paperirainan 32 » · **»* 35 reunat 32.1 ja 32.2 määrittävät tarkasti kaavaroitavan telaseg- i : mentin 39.1 reunakohdat.

I 1 f ) * I > I I » 7 11070b

Sovitelmassa ensimmäinen kaavinterä 22.1 on järjestetty kaava-roimaan telaa 10 tältä sanotulta, rainan 32 leveyden kattavalta alueelta 39.1 sen puhtaana pitämiseksi. Toinen kaavinterä 22.2 on järjestetty kaavaroimaan telaa 10 edellisen paperirainan 32 5 kanssa kontaktissa olevan telasegmentin 39.1 lisäksi myös sen oleellisesti puhtaammilta reunasegmenteiltä 39.2, 39.3. Sovitel-malla saadaan aikaan huomattavasti parantunut terien 22.1, 22.2 pito telaa 10 vasten ja näin ollen parantunut puhdistustulos.

ίο Kuvassa 4 on esitetty eräs toinen edullinen suoritusmuoto keksinnön mukaisen menetelmän toteuttavasta sovitelmasta. Tässä suoritusmuodossa esimerkiksi vastatelan 13 kaavarointi voidaan toteuttaa yhden kaavinterän 23 tapauksessa siten, että oleellisesti paperirainan 32 reunoja 32.1, 32.2 vastaaville telan 13 15 kohdille järjestetään kaavinterään 23 sahaus 38.1. Sahauksella 38.1 saadaan terään 23 aikaan joustava kevennys, joka mahdollistaa oleellisesti pitävän ja tasaisen kaavinteräkontaktin telaa 13 vasten niin paperirainan 32 kanssa 3. puristinhuovan 20.1 läpi kontaktissa olevalle telasegmentille 39.1 kuin telan 13 20 reunasegmenteille 39.2, 39.3, jotka eivät ole kontaktissa sanotun paperirainan 32 kanssa 3. puristinhuovan 20.1 läpi.

, Koska sahaus 38.1 on oleellisesti paperirainan 32 reunojen 32.1, ·* ** 32.2 kohdalla, niin tunnetun tekniikan mukaisissa, esimerkiksi • · 25 kuvassa 1 esitetyssä kaavinratkaisuissa syntyvää terän 23' jyrkkää jäystettä 40 ei pääse syntymään. Näin terän 23 reuna- • · ·· | osiin järjestetyt joustavat kevennysalueet 23.2, 23.3 mahdollis- •: * *: tavat kuluvalle terän 23 keskiosalle 23.1 oleellisesti paremman pidon kuin tunnetun tekniikan kaltainen yhtenäinen, telan 10 30 päihin ulottuva kuvassa 1 esitetty terärakenne 23'.

... Sahaus voidaan järjestää kaavinterään 23 paperirainan 32 reuno- ’!* jen 32.1, 32.2 kohdalle tämän kanssa yhdensuuntaisesti kuin myös '·,· : terän 23 paperirainan 32 ulkopuoliselle kevennysalueelle 23.2, 35 23.3 teräpidikkeen 28 suuntaisesti. Tällöin sahaus 38.2 on edullisemmin kaavinterän 23 juuressa, oleellisesti lähellä sen • · · 110705 8 pidikettä 28 ulottuen terän 23 reunoista etäisyyden päähän paperirainan 32 reunoista 32.1, 32.2.

Kuvassa 5 on esitetty kolmas edullinen suoritusmuoto keksinnön 5 mukaisen menetelmän toteuttavalle sovitelmalle. Tässä suoritusmuodossa tarkasti rajatulle telasegmentille 39.1 on järjestetty oma terä 23.1 omaan teräpidikkeeseensä (ei esitetty). Rainan 32 ulkopuoliselle telasegmenteille 39.2, 39.3 järjestetään omat erilliset reunakaavarit 23.2, 23.3, jotka kaavaroivat telasta 13 ίο sekä rainaa 32 vastaavat ulkopuoliset segmentit 39.2, 39.3 että etäisyyden verran rainan 32 reunoista 32.1, 32.2 rainan keskikohtaan päin. Sanottu etäisyys voi edullisesti olla esimerkiksi asetetun oskillointipituuden luokkaa eli 2 - 20 mm.

15 Kuvassa 2 on esitetty eräs edullinen suoritusmuoto paperirainan 32 kohdistamiseksi sanotulle tarkasti rajatulle keskitelan 10 telasegmentille 39.1, jota kaavaroidaan esimerkiksi kuvassa 3 esitetyllä eräällä edullisella suoritusmuodolla. Kohdistusta varten on puristinosan 16 alapuoliseen konesalin kellaritilaan 20 29 järjestetty esimerkiksi laserosoitusvälineet 30. Kun osoitus- välineillä 30 synnytetty lasersäde 31 havainnoidaan telan 10 pinnoitteelta, asetetaan kaapimen 22 terä 22.1 mahdollinen , oskillointi huomioiden siten, että se vastaa haluttua paperirai- ’·* ** nan 32 leveyttä.

:N 25 • · · *...· Säteen 31 perusteella määritetään terän 22.1 reunat ja niiden • · I l | välinen etäisyys ja paikka ja saatujen arvojen perusteella terän 22.1 reunakohtien mukaisesti asetetaan esimerkiksi viiraosan 17 viirapilleillä rainan 32 leveys oleellisesti suuremmaksi kuin I · · 30 sanottua telasegmenttiä 39.1 kaavaroivan terän 22.1 leveys. Tämän jälkeen viiraosan 17 pick-up imutelan 33 imuvyöhykkeillä • · säädetään rainan 32 leveys siten, että puristinosalle 16 johde- taan tarkasti sanotun kaapimen 22 terän 22.1 leveyttä vastaava V ’· paperiraina 32 siten, että se myös kohdistuu tarkasti sanotun » » · 35 terän 22.1 kaavaroimalle telasegmentille 39.1. Rainan 32 viira-, ,·. osalta tulevat höttöiset reuna-alueet tiputetaan sanotulla 9 1W70 ϋ järjestelyllä kellaritiloihin 29 järjestettyyn pulpperiin (ei esitetty). Pick-up imutelan 33 tela-alueilta, joilla imu on päällä, paperiraina 32 jatkaa matkaa puristinosalle 16 sieppo-huopaan 18.1 tukeutuneena. Myös muita kohdistusmenetelmiä kuin 5 kuvatunlainen voidaan edullisesti käyttää.

Koska keksinnön mukaisella menetelmällä ja sen toteuttavalla sovitelmalla terät kuluvat koko leveydeltään oleellisen tasaisesti, ei niihin synny tunnetun tekniikan mukaisissa ratkaisuis-10 sa esiintyvää jäystettä telan paperirainan reunaa vastaaville teräkohdille. Tämä mahdollistaa myös sen, että kaavinterän oskillointi voidaan järjestää oleellisesti lyhennetyksi ja harvennetuksi tai jättää jopa kokonaan pois käytöstä. Erään edullisen suoritusmuodon mukaan terän 22.1 oskillointi voidaan 15 järjestää kattamaan oleellisesti rainan 32 leveyden, jolloin terä 22.1 on rainaa 32 oleellisesti kapeampi. Jos oskilloinnin kokonaispituus on esimerkiksi 16 mm, on terä 22.1 ollessaan radan keskellä sen päistään 8 mm kapeampi kuin paperiraina 32. Tehokkaana oskillointipituutena voidaan käyttää esimerkiksi 2 -20 10 mm, (pehmopaperikoneilla 5-20 mm). Tällöin terän 22.1 tehollinen leveys vastaa oleellisesti rainan 32 leveyttä.

. Keksinnön mukaista menetelmää ja sovitelmaa ei rajoiteta mihin- • ** kään tiettyyn kaavintyyppiin. Se on edullisesti käytettävissä '·’· 25 esimerkiksi niin kaksoiskaapimissa, joissa siis käytetään kahta kaavinterää, jotka ovat kiinnitetty samaan kaavinpidikkeeseen, • ♦ ·.· · kuin myös kaavinratkaisuissa, joissa on kaksi erillistä terää peräkkäin tai vain yksi terä. Käytettäviä terämateriaaleja ovat esimerkiksi lasikuitu, hiilikuitu, muovit, komposiitit ja teräs, 30 jos kaavaroinnissa käytetään oskillointia. Terän asennus voidaan keksinnön mukaisessa menetelmässä ja sovitelmassa suorittaa joko .·.·. manuaalisesti tai automaattisesti.

• * · V · Keksinnön mukaisella menetelmällä ja sovitelmalla saavutetaan 35 merkittäviä etuja tunnettuun tekniikkaan verrattuna mm. pään-. .·. viennin helpottuessa oleellisesti. Edellisen edun lisäksi myös 10 110 7 O 5 terien käyttöaikaa voidaan merkittävästi pidentää, koska niiden kuluminen tapahtuu keksinnön mukaista menetelmää hyödyntäen oleellisesti tasaisemmin kullakin alueella. Pilot-vaiheen testeissä on havaittu, että keksinnön menetelmän mukaista 5 sovitelmaa käyttäen terän kuluma 7 päivässä oli vain noin 35 mm.

On ymmärrettävä, että edellä oleva selitys ja siihen liittyvät kuvat on tarkoitettu ainoastaan havainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Keksintöä ei siten ole rajattu pelkästään edellä ίο esitettyihin tai patenttivaatimuksissa määriteltyihin suoritusmuotoihin, vaan alan ammattimiehelle tulevat olemaan ilmeisiä monet erilaiset keksinnön variaatiot ja muunnokset, jotka ovat mahdollisia oheisten patenttivaatimusten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

I t

Claims (15)

110705

1. Menetelmä kaavaroinnissa paperi- tai kartonkikoneella, jossa raina (32) kulkee ainakin yhden puristinnipin (36) lävitse, 5 jossa puristinnippi (36) muodostuu ainakin puristustelasta (10) ja sen vastatelasta (13) ja jossa ainakin yhtä telaa (10) kaavaroidaan ainakin yksillä terävälineillä (22), tunnettu siitä, että sanottua telaa (10) kaavaroidaan oleellisesti rainan (32) leveydeltä. 10

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaavarointi tapahtuu oskilloimattomasti.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu 15 siitä, että rainan (32) leveydeksi asetetaan ennen sanottua kaavarointia terävälineiden (22.1) leveyden määräämän telaseg-mentin (39.1) leveys.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, • '·. 20 että kaavarointi tapahtuu oskilloiden, joka on oleellisesti • t ·1 lyhennettyä ja harvennettua.

: . 5. Patenttivaatimuksen 1 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu ”·; siitä, että rainan (32) leveys järjestetään ennen sanotun telan 25 (10) kaavarointia kaksi kertaa leveämmäksi kuin rainan (32) leveyttä vastaavan telasegmentin (39.1) kaavarointia suorittavan terävälineen (22.1) tehollinen oskillointipituus.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu 30 siitä, että rainan (32) leveys asetetaan vaiheittain siten, että • 1 1 - kohdistinvälineillä (30) määritetään sanotun telasegmentin (39.1) reunakohdat, [ - sanottujen reunakohtien mukaan määritetään rainan ’·, (32) edullinen leveys, 1107 C K - rainalle (32) asetetaan sanottu leveys oleellisesti ennen sanottua tarkasti kaavaroitavaa telasegmenttiä (39.1).

7. Sovitelma kaavaroinnissa paperi- tai kartonkikoneella, jossa raina (32) on järjestetty kulkemaan ainakin yhden puristinnipin (36) lävitse, joka on sovitettu muodostumaan ainakin puristus telasta (10) ja sen vastatelasta (13) ja jossa ainakin yksi sanotuista teloista (10) on sovitettu kaavaroitäväksi ainakin 10 yksillä terävälineillä (22), tunnettu siitä, että telan (10) kaavarointi sanotuilla terävälineillä (22) on järjestetty tapahtumaan kolmena telasegmenttinä (39.1, 39.2, 39.3), johon on sovitettu - oleellisesti lähemmäksi rainaa (32) sovitetut ensimmäi-15 set terävälineet (22.1) sanotun ensimmäinen telasegmentti- alueen (39.1) kaavaroimiseksi, joka on sovitettu kattamaan telasta (10) oleellisesti sen alueen, joka on välittömässä tai välillisessä kontaktissa nipin (36) läpi kulkemaan järjestetyn rainan (32) kanssa ja '· 20 - toiset terävälineet (22.2), jotka on sovitettu kaavaroi- maan ainakin sanotun ensimmäisen telasegmentin (39.1) : *’ ulkopuolelle jäävät telan (10) reunasegmentit (39.2, « * · ; f 39.3). ' 25

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että ainakin osa sanotuista terävälineistä (22.1, 22.2) on sovitettu oskilloimattomiksi.

.·, 9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen sovitelma, tunnettu siitä. 30 että ainakin osa sanotuista terävälineistä (22.1, 22.2) on • ’ sovitettu oskilloiviksi.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 7-9 mukainen sovitelma, tunnet- | tu siitä, että sanotuiksi terävälineiksi (22.1, 22.2) on sovi- . 35 tettu kaksoiskaavinvälineet. 13 Ϊ107Ϊ5

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että sanotut toiset terävälineet (22.2) on sovitettu kaavaroi-maan telan (10) koko leveydeltään. 5

12. Jonkin patenttivaatimuksen 7-9 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että ainakin sanotut reunasegmentit (39.2, 39.3) kattaville terävälineille (23.2, 23.3) on sovitettu omat oleellisesti erilliset teräpidikkeet. 10

13. Jonkin patenttivaatimuksen 7-9 tai 12 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että sanotut terävälineet (23.1, 23.2, 23.3) on järjestetty oleellisesti yhdestä teräelimestä (23) , johon on sovitettu rainan (32) kanssa yhdensuuntainen joustava sahaus 15 (38.1) oleellisesti rainan (32) reunoja (32.1, 32.2) vastaavalle kohdalle.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että sanottuihin toisiin terävälineisiin (23.2, 23.3) on järjes- 20 tetty oleellisesti teräpidikkeen (28) suuntainen joustava sahaus (38.2), joka on sovitettu kattamaan sanotut telan (10) reunasegmentit (39.2, 39.3).

* 15. Patenttivaatimuksen 7-14 mukainen sovitelma, tunnettu « · ” 25 siitä, että sovitelmaan on järjestetty laserosoitusvälineet (30) • · « ainakin sanottujen ensimmäisten terävälineiden (22.1, 23.1) • · · paikan ja/tai leveyden määrittämiseksi. • · • · · » * » · • M » · I · · k * · t it· » > · > I I I k · « * > ♦ I · • · · i4 110705