FI110491B - Levynkäsittelylaite - Google Patents

Description

i 110491

Levynkäsittelylaite

Keksintö kohdistuu patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaiseen levynkäsittelylaitteeseen.

5

Metallilevyjä taivutetaan normaalisti pitkän kidan välissä. Taivuttava elin saa käyttövoimansa yleensä hydraulisylinterin tai muun mekanismin avulla, ja koska käyttövoima tuodaan joko yhdestä tai muutamasta pisteestä, on laitteiston rakenteen oltava varsin jäykkä ja luja. Tästä 10 syystä laitteistosta tulee yleensä kallis. Laitteiston taipuma noudattaa yleisesti tunnettua lakia, joka on jännevälin kolmanteen potenssiin verrannollinen. Samoin on rakennepaksuudella sama vaikutus, kun profiili on vakio. Levyntaivutuskone, jossa on kiinnipitoleuat ja kääntyvä muo-toilutyökalu, tunnetaan mm. saksalaisesta hakemusjulkaisusta 15 4343123 sekä saksalaisesta hakemusjulkaisusta 2248679, jota vastaa US-patentti 3815393.

Sveitsiläisestä patentista 620609, jota vastaa mm. US-patentti 4181002, tunnetaan levyntaivutuslaite, jossa taivutus vastakappaletta 20 vasten saadaan aikaan pyöriväksi asennuskappaleen pesään järjestetyn muotoilukappaleen avulla, joka muodostaa levyn reunaa vasta-kappaletta vasten taivuttavat leuat. Muotoilukappaleen pyörähdysliike saadaan aikaan siirtämällä asennuskappaletta vastakappaleen suun-taan hydraulisylinterillä. Laite on levyn reunan suuntaisesti käsin siir-25 rettävä työkalu.

Keksinnön tarkoituksena on rakentaa levyn taivutus- tai leikkauslaite aivan toisella periaattella, jolloin siitä tulee kevyt ja halpa. Keksinnön tarkoituksena on myös rakentaa turvallinen laite, jolla voidaan välttää 30 työturvallisuusriskit, erityisesti sormien joutuminen puristuksiin. Keksinnön mukainen laitteisto, jonka tunnusmerkkien määritelmä sel-. *·. viää oheisesta patenttivaatimuksesta!, koostuu vähintään kahdesta osittain sektorin omaisesti auki leikatusta toinen toisensa sisällä pyö-‘ rähtävästä putkielementistä eli putkisektorista. Putkien ehjän sektori- 35 osan sisään tai putkielementtien ulkopuolella olevien säteissuuntaisten ulokkeiden väliin jäävään tilaan johdetaan neste- tai kaasupaine putki- » · : sektorien välillä vaikuttavien paisuvien letkumaisten voimaelementtien 2 110491 sisään, jotka toimivat toimieliminä taivutus- tai leikkausliikkeen aikaansaamiseksi.

Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin viittaamalla oheisiin 5 piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää leikkauskuvantona laitteen ensimmäistä suoritusmuotoa, 10 kuva 2 esittää laitteen painejärjestelmää kaavamaisesti, kuvat 3-7 esittävät laitteen muita suoritusmuotoja, kuva 8 esittää letkumaisen toimielimen yhtä mahdollista raken-15 netta, kuva 9 esittää laitteen yhtä suoritusmuotoa, kuva 10 esittää laitteen yhtä suoritusmuotoa ja levyn syöttöä siihen, 20 ja kuvat 11-12 esittävät yhtä laitteen taivutustyökalun suoritusmuotoa.

Kuvassa 1 on esitetty laite sen putkielementtien pyörähdysakselia ja 25 siinä käsiteltävän levyn tasoa vastaan kohtisuorana leikkauksena.

* * ·«· ' ’ Laitteessa on kaksi putkielementtiä tai putkisektoria 1, 2, jotka on jär- : . jestetty samankeskisesti sisäkkäin siten, että toinen on kiinteäasemai- nen ja toinen on järjestetty pyörähtämään elementtien yhteisen keski-akselin ympäri levyn käsittelyliikkeen (taivutus, leikkaus tai muu työstö) 30 toteuttamiseksi. Putkisektorien 1, 2 välillä vaikuttaa väliaineen paineen avulla laajenevat joustavat letkumaiset voimaelementit, jotka toimivat I * · >'"· toimieliminä 4, joilla liikkuvan putkisektorin 2 liike saadaan aikaan tie- ’* tyissä liikerajoissa ja vastaavasti tuotetaan levyn työstön vaatima * voima.

35 Väliaineen paine, kuten nestepaine tai kaasun paine, saa letkumaiset : elementit paisumaan ja pyöräyttää sisintä putkielementtiä 2 staattisen φ · 3 110491 elementin 1 suhteen, siihen rajaan asti kun taivutettavaa levyä 5 halutaan taivuttaa. Keksinnön mukaan saadaan samalla paineella myös suljettua taivutuspihtien 6 kita 7 pihtien kädensijaosien 8 sisään sijoitetulla, paineessa laajenevalla letkustolla 9. Letkuja voi olla yksi tai 5 usempia. Toinen kädensijaosa 8 on nivelöity kääntyväksi sisempään putkielementtiin 2, ja vastakkainen kädensijaosa 8 on putkielementtiin kiinteästi liiittyvä.

Keksinnön mukaan paine ja sen aikaansaama vääntötyö jakautuu koko 10 taivutettavalle matkalle tasaisesti ja kuormittaa ulomman putkielementin 1 sisälle jäävän tilan 10 seinämiä 11 ja 12, joista toinen on ulomman putkielemntin säteittäissuuntainen seinämä 11 ja toinen sisemmän, liikkuvan putkielementin säteittäissuuntainen seinämä 12.

15 Kun sisempi putkielementti 2 (kuval) pyörähtää ja liukuu ulkoputken 1 sisäpintaa pitkin, jakautuu paine tässäkin tasaisesti suurelle pinta-alalle ja näin rakenteeseen ei kohdistu suuria paikallisia voimia. Keksinnön mukaan näitä letkumaisia elementtejä on edullista käyttää monta rinnakkain / sarjassa, koska silloin selvitään pienemmillä paineilla, 20 koska letkujen kosketuspinta-alat ovat sillloin suuremmat.

Kuvassa 2 on esitetty kaaviona laitteeseen kuuluva ,·, paineväliainejärjestelmä työstöliikkeiden aikaansaamiseksi, tässä tapauksessa hydraulijärjestelmä. Pumpun 20 painepuolella oleva * 25 suuntaventtiili 14 päästää painenestettä toimielimeen 4. Kuvasta näkyy, kuinka useita letkumaisisa toimielimiä voi olla kytketty rinnan *'<*: painelinjaan. Kun sisäputken 2 (kuva 1) kääntyminen on saavuttanut

Iti halutun ja säädetyn kulman, sulkeutuu venttiili 14, ja toimielinten 4 ja painenestesäiliön 18 välisessä paluulinjassa oleva venttiili 15 aukeaa ja 30 päästää paineen pois. Pumpun 20 painepuolen ja säiliön 18 välisessä paluulinjassa oleva venttiili 13 kääntää samalla pumpun syöttämän painenesteen virtaamaan takaisin säiliöön 18. Kuvassa on esitetty ’ myös pumpun painepuolelle liitetty paineakku 17, ja vastaavassa I I » ·’ * linjassa oleva venttiili 19. Taivutuskulman säätöön voidaan käyttää :: 35 sähköistä anturia 16, joka ohjaa venttiilistöä.

I t

* 1 I

I # I I » » * ♦

• I

4 110491

Keksinnön toisessa suoritusmuodossa (kuva 3) on myös kolmas putki-sektori 3, joka saadaan vastaavalla tavalla liikkumaan palkeen tai muun voiman vaikutuksella ja tämä sulkee taivutettavan levyn 5 pito-pihdillä 6 kiinni taivutusalustaansa. Vasemmalla puolella on esitetty 5 putkisektorit asennossa, jossa ne ovat taivuttaneet levyn säädettyyn taivutuskulmaan. Kolmas putkisektori 3 kiertyy sisemmän, kiinteäasemaisen putkisektorin 1 ympärillä toimielinten 9 vaikutuksesta, jotka vaikuttavat putkisektorista säteittäisesti ulkonevaan ulokkeeseen. Sisemmän putkisektorin 1 sisäpuolella on toimielinten 4 vaikutuksesta 10 kääntyväksi järjestetty sisin, liikkuva putkisektori 2, jonka sisäänpäin säteissuunnassa suuntautuva uloke muodostaa pitopihdin 6 takana levyn 5 reunaa taivuttavan osan.

Keksinnön mukainen levyntaivutuslaite on erittäin halpa ja helppo 15 rakentaa verrattuna markkinoilla oleviin massaltaan raskaisiin, samaa työtä tekeviin laitteisiin. Samaten se on vaivaton siirtää kohteesta toiseen, ja se voidaan myös helposti liittää automaattisten levytyöstökeskusten lisälaitteeksi.

20 Keksinnölle voidaan esittää myös sellainen suoritusmuoto (kuva 4, vasen puoli), jossa on kolme putkielementtiä sisäkkäin ja jossa sisin kääntyvä elementti 2 käyttää taivutusta toiseen suuntaan ja keskimmäinen elementti 3 toiseen suuntaan. Uloin putkielementti 1, jonka sisäpuolelle mainitut elementit 2 ja 3 on järjestetty kääntyviksi 25 vastakkaisiin suuntiin omien toimilintensä 4 avulla, on : ; kiinteäasemainen, ja sen levyn puoleiseen ulkoreunaan on järjestetty pitopihdit 6 kääntyviksi toimielinten 9 avulla. Kuvassa 4 on toinen särmäystyökalu lepoasennossa ja vastakkaiseen suuntaan vaikuttava työkalu vastaavasti työasennossa. Itse työkalu muodostuu tässä 30 tapauksessa pyörähtävään putkisektoriin 2, 3 kääntyväksi laakeroidusta kynnestä 27, jonka vapaa pää osuu työasennossa .···. levyyn. Ainakin toinen kynsistä 27 on varustettu elimillä, joiden avulla .: \ se voidaan kääntää työasentoon ja pois työasennosta.

: 35 Kuvien 3 ja 4 pitopihtien 6 varsinainen levyä alustaa vasten painava elin on nivelöity kääntyväksi pihtien kääntövarren päähän, jolloin se •. . asettuu koko pinnaltaan vasten levyn pintaa.

5 110491

Laitteen liikkeet ovat jouhelta eikä pistekuormitusrasituksia synny. On erityisesti huomattava, että keksinnön mukaisella laitteistolla rakenteen hinta kasvaa hitaammin kuin leveys, kun tavanomaisilla 5 levyntaivutuslaitteilla hinta kasvaa vähintään rakenneleveyden toiseen potenssiin verrannollisena. Kaikenkaikkiaan keksinnön mukainen levyntaivutuslaitteisto on työturvalisempi, kuin mikään nyt markkinoilla oleva laitteisto. Laitteiston toimintaa voidaan nopeuttaa jos letkuja paisuttavalle nesteelle käytetään paineakkua 17, jota käynnissä oleva 10 pumppu 20 voi ladata silloin kun levyä ei taivuteta (Kuva 2).

Sisäkkäin pyörähtävien putkisektorien vastakkaisten liukupintojen välinen “voitelu” voidaan parhaiten järjestää tuomalla sisältäpäin paineilmaa toisiensa suhteen liikuvien putkielementtien välitilaan.

15 Tällöin käytetään ilmatyynyperiaatetta. Erittäin tehokas tämä “ilmatyynyvoitelu” on silloin kun ilma otetaan öljyvoidellusta kompressorista, josta ilmasta öljyä ei ole täysin erotettu pois. Voiteluilman annetaan poistua suoraan ulkoilmaan. Jos käytetään 5 bar ilmaa, putkien vaippojen halkaisija on 600 mm, ja 20 keskimääräisenä voitelukantopaineena pidetään 1,5 bar, saadaan “voiteluvoimaa” lähes 1000 MN / metri pituutta. Jos laite käyttää esim 5 bar hydraulipainetta ja on esim 5 m leveä ja 600 mm halkaisijaltaan, on vääntövoimaa käytössä 260 000 Nm. 2 mm teräslevyn taivutus 5 m leveydeltä vaatii puolestaan vain 1500 Nm. Edellisillä edellytyksillä ’ 25 laitteella voidaan taivuttaa aina 27 mm paksuisia teräslevyjä. Näitä suurta voimaa vaativia taivutuksia varten uloimmana putkielementin lujittamiseen on edullista käyttää jäykistelaippaa uloimman putken ympärillä, kohtisuoraan putkea vastaan. Jäykistelaippoja asetetaan : ’",: tarpeen mukaan riittävä määrä ja riittävän paksuja.

30 * ·»

Putkien välinen liike voidaan luonnollisesti laakeroida myös tavanomai-sella systeemillä, joka selviää kuvasta 5. Tässä liike on laakeroitu .··*. rullaketjujen 21 rullien avulla. Rullaketjuja voi olla tarvittavin välimatkoin toistensa suhteen pyörähtävien putkielementtien 1, 2 välissä.

O'; 35

Putkielementtien liike, erityisesti silloin kun laite on konstruoitu pelkäs- .·.·. tään levyn leikkaukseen tarkoitettuna, voidaan laakeroida myös ulkoi- « « » • ♦ 6 110491 sesti esim kuulalaakereiden 22 avulla, kuten kuvassa 6 on esitetty. Laakerit 22 on kiinnitetty sisempään, kääntyvään putkeen 2 ja niiden kiinipitoelin 23 läpäisee ulomman kiinteän putken 1 kulku-uraa 24 pitkin. Tällöin voi putkisektorin laajuus olla jopa alle 180°. Muissa 5 tämän keksinnön mukaisissa ratkaisuissa putkielementtien sektorilaajuus on yli 180°, jotta ne pysyvät yhdessä eri asennoissa. Se, että kiertoliike saadaan aikaan vähintään kahden putkielementin tai -sektorin välisenä liikeenä, johtaa siihen että pintapaineet myöskin putkielementtien välillä ovat pienet ja tasaisesti jakautuneet. Tämä 10 vähentää rakennepaksuuksia ja laskee konstruktion hintaa.

Käytettäessä putkielementtityöstölaitetta pelkästään levyn leikkaamiseen voidaan levyn 5 kulku-ura avata putkielementtien toiseltakin puolelta, jotta levy pääsee kokonaan laitteen lävitse kuten kuvissa 6, 7a ja 15 7b on esitetty. Kääntyvän sisemmän putkielementin 2 reuna toimii tällöin levyä leikkaavana teränä. Kuvissa 6 ja 7a ja 7b on lisäksi esitetty ulompaan kiinteään putkisektoriin 1 sen ulokkeeseen järjestetty lineaarisesti toimielimen 9 avulla liikkuva ja levyn 5 alustaan painava kiinnipitoelin 6. Kuvasta 7 käy lisäksi selville putkielementtien 20 pituussuuntaiset, ulomman kiinteän putkielementin 1 ulkopinnassa olevat levymäiset jäykisteet 28. Yhdessä jäykisteessä 28 on aukot 29 tukilaakereita 22 varten. Nousullinen lieriöterä, joka on kiinnitetty sisemmän liikkuvan putkielementin 2 reunaan, on merkitty viitenumerolla 30. Lisäksi kuvassa 7 on putkielementin 2 paluuliikkeen ' 25 toimielin 31, joka toimii työstöliikkeen toimielinten 4 vaikutussuuntaa ‘: : vastaan ja voi myös olla paineväliaineella toimiva.

* ·

Kun leveällä levynkäsittelylaitteella käsitellään kapeata levy-aihiota, on edullista, että toimielinten 4 paisuvat voimaelementit on jaettu pituuden :***: 30 suhteen useaan eri jaksoon, kuten kuvassa 8 on esitetty, niin että paineväliainetta pumpataan vain siihen jaksoon, jonka kohdalla työstö, .···. taivutus tai leikkaus tapahtuu. Paineväliaineen syöttökohtia kuhunkin jaksoon erikseen on merkitty numerolla 32. Tällöin säästyy aikaa ja pumpun tai kompressorin kapasiteettiä.

35 \’’·· Levyn syöttösuunnat laitteeseen määräytyvät siitä, miten putkisektorit 1, 2 eli putkielementit on sijoitettu. Ne voidaan sijoittaa siten, että » »» 7 110491 suunnilleen halkaisijan suunnassa syntyy laitteen läpi kulkeva väylä, eli syöttö tapahtuu pyörähdysakselia vastaan olellisesti kohtisuorassa suunnassa, kuten edellä on esitetty. Tässä suunnassa syötettäessä voidaan levyä taivuttaa vähitellen syötön edetessä, jolloin voidaan 5 saada kaarevia tai monikulmion muotoisia muotoja levyyn, riippuen taivutustyökalun rakenteesta.

Toinen vaihtoehtoinen syöttösuunta on pyörähdysakselin suunta. Tällöin levy voidaan syöttää esim. kahden putkisektoriyksikön väliin ja 10 suorittaa levyn molempien reunojen työstö. Putkisektoriyksiköt eivät välttämättä ole yhdensuuntaiset, vaan ne voivat olla kulmassa, jolloin levyjä voidaan esim. leikata kartiomaisesti kapenevaan muotoon. Laitteessa voi olla säätömahdollisuus, jolla molemmilla reunoilla olevien putkisektorien pyörähdysakselit voidaan asettaa haluttuun 15 kulmaan toisiinsa nähden.

Jos levy on syötetty laitteeseen siten, että se on laitteen koko pituudella (pituussuunnalla tarkoitetaan tässä putkisektorin pyörähdysakselin suuntaa), voidaan osastoituja toimielimiä (kuva 8) 20 paineistaa vaiheittain aina siltä kohdalta, jossa työstö tapahtuu, ja näin voidaan edetä päästä päähän. Kukin osasto tyhjennetään edullisesti, kun työstökohta on edennyt sen ohi.

Kuvassa 9 on esitetty vaihtoehto, jossa letkumaiset toimielimet 4 ovat ' 25 putkisektorin 1, 2 ulkopuolella vaikuttaen putkisektoreista säteittäisesti ulkonevien osien välillä. Tässäkin kysymyksessä on leikkuulaite. Kuvassa näkyy myös se, kuinka levyn kiinnipitoelin 6 voidaan järjestää : .i putkisektorien sisälle esim siten, että levy voidaan syöttää halkaisijan : ’ ‘: suunnassa laitteen läpi kiinnipitoelimen 6 puristuspintojen väliin.

Τ': 30

Kuvissa 10a ja 10b on esitetty leikkuulaitetta koskeva vaihtoehto, jossa on läpisyöttömahdollisuus halkaisijan suunnassa tai levy voidaan !!syöttää myös päästä. Kuvassa näkyy myös leikkuuterän nousu.

35 Kuvissa 11-12 on esitetty, kuinka putkielementin reunoissa oleva muotoilutyökalu käsittää levyn kummallakin puolella epäkeskojen 25 ·'·. avulla putkisektorien pyörähdysliikkeestä itsenäisesti liikuteltavia lius- 8 110491 koja, profiileita tai vastaavia 26, joiden avulla levyä voidaan taivuttaa eri muotoihin. Epäkeskoilla 25, jotka vaikuttavat palautusjousien voimaa vastaan liuskojen 26 työntämiseksi päin levyä 5, on kolme asentoa riippuen vastaavan työntöpinnan etäisyydestä epäkeskon 5 pyörähdysakselista: lepoasento jossa liuskan vapaa reuna ei kosketa kidassa olevaan levyyn, pitoasento jossa reuna koskettaa syöttötason suuntaisena olevan levyn pintaan levyyn, ja työstöasento, jossa se työntyy levyn syöttötason toiselle puolelle. Kuten kuvassa on esitetty, liuskat, profiilit tai vastaavat 26 työntyvät vuorotellen vastakkaisilta 10 puolilta levynsyöttökitaa levyä 5 kohti.

Keksintöä ei ole rajoitettu vain edellisessä esitettyyn, vaan sitä voidaan muunnella patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa. Pyörähtävään putkisektoriin voidaan vaihtaa eri työkaluja 15 halutun työstön mukaan. Lisäksi laitteeseen on mahdollisuus saada toiminto, jolla lävistetään reikiä levyyn suoraviivaisella liikkeellä yhdistämällä lävistystyökalu lineaariohjaimen ja kiertokangen välityksellä kiertoliikettä suorittavaan putkisektoriin. Kiinteän putkisektorin 1, jonka suhteen yhden tai kahden liikkuvan putkisektorin 20 2, 3 pyörähdysliike tapahtuu, ei tarvitse olla tasapaksuisesta levystä tehty, vaan se voi muodostaa myös sisäpinnaltaan ympyrän osan muotoisen ’’pesän”, johon kääntyvät putkisektorit on laakeroitu kiertyviksi, joskin täysin putkimainen muoto on keveyden kannalta edullinen.

• 25 ' Lisäksi on mahdollista järjestää levyn syöttö niin, että levyä pidetään ' paikoillaan sopivilla kiinnityselimillä ja laitetta liikutellaan sen suhteen, ; . i esimerkiksi kun levyä työstetään molemmilta reunoilta yhtaikaa.

30

Claims (15)

110491 g

1. Taipuvien ja taivuteltavien levymäisten kappaleiden taivuttamiseen ja leikkaukseen tarkoitettu levynkäsittelylaite, jossa on toimielinten lii- 5 kuteltavaksi järjestetty taivutus- tai leikkaustyökalu, tunnettu siitä, että laite käsittää vähintään kaksi sisäkkäin järjestettyä toistensa suhteen liikkuvaa putkisektoria (1, 2), joista pyörähdysakselin ympäri pyörähtävässä putkisektorissa (2) on taivutus- tai leikkaustyökalu (6, 7, 20), ja että putkisektoreiden (1, 2) keskinäinen liike saadaan aikaan 10 putkisektoreiden (1, 2) välillä vaikuttavilla, väliaineen paineella laajenevilla toimielimillä (4).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että taivutettavan levyn kiinnipitoelin ja/tai kiinnipitoelimet (6) on järjestetty 15 saamaan kiinnipitovoimansa paineväliainekäyttöisistä toimielimistä (9), jotka on edullisesti yhdistetty vastaavaan tai samaan väliaineen paineeseen, johon taivutusliikkeen tai leikkausliikkeen aikaansaavat toimielimet (4) on yhdistetty.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että taivutusliikkeen tai leikkausliikkeen aikaansaavat toimielimet (4) ja/tai kiinnipitovoiman aikaasaavat toimielimet (9) ovat letkumaisia oleellisesti koko laitteen leveyden pituisia joustavia elimiä, joita on yksi tai useampia rinnan tai sarjassa. 25

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, '·* · että siinä on ainakin kaksi pyörähdysakselin ympäri vastakkaisiin suun- :**.! tiin pyörähtävää putkisektoria (2, 3), joissa kummassakin on taivutus- :tai leikkaustyökalu. 30

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että kum- .... paankin putkisektoriin (2, 3) on kiinnitetty kynsi (20) saman levyn ::: taivuttamiseksi vastakkaisiin suuntiin ja että ainakin toinen näistä kynsistä on varustettu elimellä, jonka avulla se voidaan kääntää 35 työasentoon tai pois työasennosta. • » 110491

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että putkisektorien (1, 2) toistensa suhteen liikkuvat vastakkaiset pinnat on muodostettu liukupinnoiksi.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että putki- sektoreiden (1,2) liukupintojen välinen tila, jossa ne liikkuvat toistensa suhteen on voideltu samalla paineväliaineella, jolla putkisektorien keskinäinen liike ja/tai levyn kiinnipitovoima saadaan aikaan.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että toistensa suhteen liikkuvien putkisektorien välitilaan johdetaan paineilmaa pitämään liukupinnat erillään toistaan kääntymisen ajan.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen laite, tunnettu siitä, että 15 putkisektorien (1, 2) välinen liike on laakeroitu pyörivillä laakeri-elementeillä, jotka sijaitsevat putkisektorien välisessä tilassa, esimerkiksi ketjuun laakeroituina, tai tukeutuvat ulomman putkisektorin (1) ulkopintaan.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että kiinnipitoelin (6) levyn pitämiseksi kiinni on kiinnitetty kiinteä-asemaiseen putkisektoriin (1) levyn kiinnittämiseksi puristusvoimalla alustaansa sitä työstettäessä. * 25

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu paineakku (17), joka on yhteydessä toimielinten (4, 9) painetta syöttävään pumppuun (19) paineakun lataamiseksi aina : ‘·. j työkertojen välillä. ; *; 30

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 3-11 mukainen laite, tun nettu siitä, että letkumaiset toimielimet (4) on jaettu laitteen leveyden .··. suhteen useampaan kuin yhteen erikseen paineistettavaan osastoon, » # ::: jota osastoa paineistamalla voidaan työstää leveällä laitteella edulli- ·;·’ sesti laitetta olennaisesti kapeampia levyaihioita. 35 » I · I I • | • i * 110491

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että siinä on kaksi putkisektorien (1,2) muodostamaa yhdistelmää levyn työstämiseksi vastakkaisista reunoista.

14. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että taivutustyökalu käsittää levyn tukitasoa vastaan oleellisesti kohtisuoraan, putkisektorin (2) liikkeestä itsenäisesti liikkuvaksi järjestettyjä liuskoja, profiileita tai vastaavia (26), jotka on järjestetty vastakkaisille puolille levyä taivuttamaan sitä. 10

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että liuskat on järjestetty liikkuviksi epäkeskojen (25) avulla, joiden pyörähdysakselit ovat liuskojen, profiilien tai vastaavien pitkittäisreunojen suuntaiset. 15 » · I · • 11»»· t » t » » * · » · « · » I t I · I · » · • » · > · t · » » t » » · I » I i » i » I · t « · * * I t I I i 110491