FI110399B - Langaton viestin - Google Patents

Description

110399

Langaton viestin

Nyt esillä oleva keksintö kohdistuu oheisen patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa esitettyyn langattomaan viestimeen, jolla voidaan muo-5 dostaa yhteys erityyppisiin langattomiin tiedonsiirtojärjestelmiin. Keksintö kohdistuu lisäksi oheisen patenttivaatimuksen 8 johdanto-osan mukaiseen menetelmään langattoman viestimen konfiguroimiseksi.

Langattomien viestimien, erityisesti matkaviestimien suosion kasvu 10 jatkuu edelleen erittäin voimakkaana. Tämän seurauksena nykyisten matkaviestinverkkojen kapasiteetti on aika ajoin lähes täydessä käytössä, jolloin saattaa syntyä tilanteita, ettei tiedonsiirtoyhteys ole muodostettavissa juuri silloin, kun käyttäjä tätä haluaa. Olemassa olevien matkaviestinjärjestelmien kapasiteettia ei aina pystytä lisäämään, vaan 15 lisäkäyttäjien palvelemiseksi kehitetään ja rakennetaan uusia matkaviestinverkkoja. Tällaisissa uusissa matkaviestinverkoissa maantieteellinen peitto ei alkuvaiheessa välttämättä ole kovin suuri ja tällöin on hyödyllistä, mikäli käyttäjä pystyy valitsemaan sellaisen verkon, jonka kuuluvuusalueella hän kulloinkin on. Tähän tarkoitukseen on kehitetty 20 ns. monialuematkaviestimiä (multi-mode phones), jotka ovat liitettävissä kahteen tai jopa useampaan eri matkaviestinverkkoon.

Matkaviestimiä käytetään myös muun informaation kuin puheen välityksessä. Monilla matkaviestimen käyttäjillä on käytettävissään myös kan-y V 25 nettava tietokone (laptop PC), jolloin heillä on mahdollisuus lähettää ja vastaanottaa esimerkiksi telekopioita, sähköpostia, tiedostoja ja jopa vi-deokuvaa matkaviestinverkon välityksellä. Myös Internet-tietoverkon käyttö matkoilla ollessa lisääntyy mm. sen vuoksi, että Internet-tietover-: '·· kon kautta on löydettävissä paljon sellaista tietoa, mitä käyttäjä kulloin- ν' : 30 kin tarvitsee. Tällainen käyttäjän liikkuvuuden salliva järjestelmä lisää käyttäjän tuottavuutta mm. tehostamalla tiedon hankintaa ja tiedonsiir-toa.

Matkaviestinverkkojen lisääntyvä käyttö on kiihdyttänyt uusien, tehoksi' 35 kaampien matkaviestinverkkojen suunnittelua. Suunnittelussa ei ole kuitenkaan päästy yhteen yhteiseen standardiin, vaan on kehitetty eri- • laisia matkaviestinverkkostandardeja, jolloin matkaviestimen toteutus ;·*·; kattamaan kaikki mahdolliset matkaviestinverkot on erittäin vaikeaa, 2 110399 ellei jopa mahdotonta nykyisin tunnetuilla ratkaisuilla. Toisaalta kuitenkin on olemassa tarve valmistaa matkaviestimiä, jotka ovat liitettävissä useampaan kuin yhteen matkaviestinverkkoon mm. mainitun käyttäjien liikkuvuuden lisääntymisen seurauksena. Toisaalta taas matkaviestimi-5 en valmistuskustannukset tulisi pitää kohtuullisella tasolla mm. sen vuoksi, että lisääntyvä kilpailu matkaviestinmarkkinoilla laskee matkaviestimien myyntihintoja, mikä osaltaan rajoittaa yhteen matkaviestimeen toteutettavien ominaisuuksien määrää.

10 Eri matkaviestinverkkoihin liitettävissä olevat matkaviestimet käsittävät mm. erilliset radio-osat kutakin matkaviestinverkkoa varten. Osa toiminnoista, kuten näyttö, näppäimistö, mikrofoni ja kuuloke, ovat tavallisesti kuitenkin yhteiset kaikille moodeille. Tällaisten matkaviestimien eräänä epäkohtana on se, että niitä ei toistaiseksi voida valmistaa pie-15 nikokoisina, ja lisäksi niiden valmistuskustannukset ovat suhteellisen korkeat. Vielä voidaan mainita se epäkohta, että tällaiset matkaviestimet toimivat vain niissä matkaviestinverkoissa, joita vastaavat toiminnot matkaviestimeen on valmistusvaiheessa valittu. Käyttäjä voi kuitenkin liikkua sellaisillakin alueilla, joissa ei ole käytettävissä yhtään matka-20 viestimessä olevaa järjestelmää, vaan mahdollisesti joku muu järjestelmä. Näin ollen tällaisten matkaviestimien käyttö ei ole kovin joustavaa erityisesti tilanteissa, joissa etukäteen ei tiedetä, minkä tyyppistä matkaviestinverkkoa kyseisessä kohteessa voidaan käyttää. Käyttäjällä tulisi tällöin olla jopa useita eri matkaviestimiä varmistaakseen sen, että 25 yhteydenmuodostus onnistuu.

Hakijan suomalaisessa patentissa FI-89434 on esitetty erillisistä ; moduuleista koottava radiopuhelin, joka käsittää perusmoduulin sekä '*· ainakin yhden siihen irrotettavasti liitettävän lisämoduulin. Patenttijul- : 30 kaisussa esitetty radiopuhelin on tarkoitettu liitettäväksi tarpeen mukaan joko analogiseen tai digitaaliseen matkaviestinverkkoon, jolloin T: perusmoduuli sisältää sellaisia osia ja toimintoja, jotka ovat yhteisiä sekä analogisessa että digitaalisessa moodissa toimiville puhelimille. Perusmoduuliin liitettävä lisämoduuli sisältää ainakin pääosan analogi- f » » 35 sen signaalin lähetykseen ja vastaanottoon tarvittavista sähköisistä pii-;·* reistä, jolloin sen ollessa liitettynä perusmoduuliin puhelin toimii analo- giapuhelimena. Toisaalta perusmoduuliin voidaan liittää lisämoduuli, :**: joka sisältää ainakin pääosan digitaalisen signaalin lähetykseen ja 3 110399 vastaanottoon tarvittavista sähköisistä piireistä, jolloin sen ollessa liitettynä perusmoduuliin puhelin toimii digitaalipuhelimena.

Hakijan suomalaisessa patenttihakemuksessa FI-952814 on esitetty 5 eräs toinen ratkaisu, jolla tiedonsiirtoyhteys on muodostettavissa kahteen tai useampaan eri matkaviestinverkkoon. Julkaisussa esitetty telepäätelaite käsittää välineet yhteyden muodostamiseksi eri matkaviestinverkkoihin, jolloin telepäätelaite tutkii yhteyttä muodostettaessa sen, mitkä matkaviestinverkot ovat kyseisellä alueella käytettävissä, ja valit-10 see jonkin näistä matkaviestinverkoista ja asettaa telepäätelaitteen toimintamoodin valitun matkaviestinverkon mukaiseksi. Tämäntyyppiseen matkaviestimeen tai siihen liitettyyn liitäntäyksikköön on etukäteen asennettu lisäyksikkö kutakin valittavaksi järjestettyä matkaviestinverkkoa varten.

15

Eurooppalaisessa patenttihakemuksessa EP-0720404 on esitetty langaton puhelinmoduuli, joka käsittää puhelimen ohjausvälineet ja joka voidaan liittää erilaisiin puhelimiin. Tällöin käyttäjä voi käyttää samaa puhelinnumeroa ja tiettyjä puhelinpalvelulta eri puhelimien yhteydessä. 20 Tästä moduulista ladataan vain käyttäjän tietoja, mutta tiedonsiirtoverkkoa ei konfiguroida. Esimerkiksi näyttö, näppäimistö, mikrofoni, kuuloke sekä välineet televerkkoon liittämiseksi sijaitsevat varsinaisessa puhelimessa, ja tässä eurooppalaisessa patenttihakemuksessa esitetyn :·; keksinnön mukainen lisämoduuli sisältää lähinnä käyttäjän tunnistustie- .·. 25 dot.

Suomalaisessa patenttihakemuksessa FI-970435 on esitetty monen : järjestelmän tilaajatunnistusmoduuli (SIM). Tarkoituksena on se, että ” samaa SIM-korttia voidaan käyttää kahdessa eri puhelimessa. Kukin : 30 puhelin voi kuitenkin toimia vain yhdessä verkossa, jolloin kahdessa eri verkossa toimittaessa on käytettävä eri puhelimia ja vaihdettava SIM-kortti kulloinkin käytettävään puhelimeen. SIM-kortti sisältää vain ’ i ‘: käyttäjän tunnistustietoa.

35 Vielä eurooppalainen patenttihakemus EP-0739149 esittää radiotie- donsiirtojärjestelmän ja radiotiedonsiirtopäätteen. Järjestelmä käsittää ;ns. master-tukiaseman, joka sijaitsee esimerkiksi toimistossa. Slave ID-j numeron avulla erotetaan eri päätelaitteet, jotka on kytketty samaan 4 110399 master-tukiasemaan. Jos kaksi eri päätelaitetta ovat eri master-tuki-asemissa kiinni, ne eivät voi kommunikoida keskenään. Irrotettava moduuli sisältää tietoa tukiasemasta ja jos moduuli siirretään yhdestä päätelaitteesta toiseen päätelaitteeseen, kopioidaan toisesta päätelait-5 teestä yhden tukiaseman tiedot tämän moduulin välityksellä toiseen päätelaitteeseen, minkä jälkeen molemmat päätelaitteet ovat kiinni samassa tukiasemassa. Tässä tapauksessa tiedonsiirtoverkko ei muutu, vaan moduulista ladattavilla tiedoilla suoritetaan perusosan konfigu-rointi lähinnä kommunikointiyhteyden järjestämiseksi samassa tiedon-10 siirtoverkossa kahden päätelaitteen välille.

Käytännössä matkaviestimien toteuttamisessa on useita ongelmia, jotka rajoittavat yhteen matkaviestimeen lisättävissä olevien ominaisuuksien määrää. Erityisesti tuotantokustannukset ja laitteiden pieni 15 koko ovat tällaisia rajoittavia tekijöitä, jolloin käytännön matkaviestimissä on mahdollista toteuttaa korkeintaan kaksi tai kolme eri järjestelmää tai protokollaa. Koska kuitenkin on olemassa huomattavasti enemmän eri matkaviestinjärjestelmiä, analogisia ja useita digitaalisia järjestelmiä, on eri järjestelmäkombinaatioiden määrä hyvin suuri, mikä nykyisin tun-20 netuilla tekniikoilla tarkoittaa sitä, että ei ole järkevää toteuttaa matkaviestimissä kaikkia mahdollisia kombinaatioita.

Toiminnallisesti matkaviestimet voidaan pääsääntöisesti jakaa kahteen erilliseen osaan: X 25 - Perusosaan, joka käsittää ne toiminnalliset osuudet, joita voidaan käyttää eri matkaviestinjärjestelmien mukaisissa-; matkaviestimessä ja ohjausyksikön. Tämä osa tyypillisesti ” käsittää signaalin prosessointiosuudet, mm. prosessointivä- : : 30 lineet, muistivälineet, näppäimistön, kuulokkeen, näytön ja mikrofonin.

I · :‘i‘: - Erityiseen osaan, jonka ominaisuudet riippuvat järjestelmäs- Λ. tä, standardista tai protokollasta. Tässä osassa on siis 35 toteutettu ne erityispiirteet, jotka eivät ole toteutettavissa 'v* kaikille eri järjestelmille yhteisesti. Käytännössä tämä osa vielä voidaan jakaa edelleen ohjelmisto- ja laitteisto-osiin.

Γ ”: Ohjelmisto-osa käsittää järjestelmäspesifiset ohjelmistot, 5 110399 jotka yhdessä perusosan ja järjestelmästä riippuvan osan kanssa toteuttavat tietyn protokollan tai järjestelmän toiminnot. Laitteisto-osa tyypillisesti käsittää langattomissa viestimissä kulloinkin käytettävän tiedonsiirtomenetelmän tie-5 donsiirtovälineet, esimerkiksi radio-osan tai infrapunalähe- tin/vastaanottimen. Toisin sanoen järjestelmäspesifisinen laitteisto-osa mahdollistaa langattoman tiedonsiirron päätelaitteen (Terminal Equipment, TE) ja järjestelmän liitäntäpis-teen (Access Point, AP) välillä järjestelmäspesifikaatioiden 10 mukaisesti.

Nyt esillä olevan keksinnön eräänä tarkoituksena on aikaansaada langaton viestin, joka on liitettävissä erityyppisiin matkaviestinverkkoihin liittämällä langattomaan viestimeen kulloinkin käytettäväksi aiottua 15 tiedonsiirtoverkkoa/protokollaa vastaava sovitinyksikkö. Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että langattoman viestimen perusosaan on liitettävissä sovitinyksikkö, joka käsittää ainakin yhden tiedonsiirtojärjestelmän laitteisto-osan, esim. matkaviestinverkon radio-osan, ja että perusosassa on välineet sovitinyksikön tunnistamiseksi ja perusosan 20 konfiguroimiseksi vastaamaan perusosaan liitettyä sovitinyksikköä. Nyt esillä olevan keksinnön mukaiselle langattomalle viestimelle on tunnusomaista se, mitä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 1 tunnus-merkkiosassa. Nyt esillä olevan keksinnön mukaiselle menetelmälle on , .·. tunnusomaista se, mitä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 8 tun- V 25 nusmerkkiosassa.

Keksinnöllä saavutetaan huomattavia etuja. Keksinnön mukaiseen lan- -gattomaan viestimeen voidaan liittää halutuntyyppinen sovitinyksikkö, jolloin langaton viestin tunnistaa liitetyn sovitinyksikön ja sen perus-: 30 teella automaattisesti konfiguroi langattoman viestimen siten, että langaton viestin toimii valitussa matkaviestinjärjestelmässä tai muussa tie-T; donsiirtojärjestelmässä. Tämäntyyppisellä modulaarisuudella voidaan : sovitinyksiköiden kokoa pienentää, koska pääosa toiminnoista, kuten signaalinkäsittely, on sijoitettu perusosaan. Tämä mahdollistaa myös 35 sovitinyksiköiden valmistamisen edullisemmin ja pienempikokoisiksi.

’·;·* Sovitinyksiköitä voidaan valmistaa uusien matkaviestinjärjestelmien : tultua käyttöön, jolloin käyttäjän ei tarvitse hankkia koko langatonta : viestintä, vaan pelkästään uusi sovitinyksikkö halutessaan käyttää uutta 6 110399 järjestelmää. Keksinnön mukainen langaton viestin on helposti toteutettavissa mm. kannettavan tietojenkäsittelylaitteen yhteyteen esimerkiksi ns. PCMCIA-korttina (Personal Computer Memory Card Interface Association), johon sovitinyksikkö on liitettävissä. Tällöin voidaan eri 5 matkaviestinjärjestelmiä vastaavat konfigurointitiedot tallentaa jopa kannettavan tietojenkäsittelylaitteen muistiin, esimerkiksi kiintolevylle, tai ne voidaan ladata erilliseltä tietovälineeltä, kuten FLASH-muistista tai levykkeeltä. Eräässä edullisessa suoritusmuodossa konfigurointitiedot on tallennettu sovitinyksikköön, josta ne on noudettavissa perus-10 osaan sovitinyksikön konfiguroinnin suorittamiseksi.

Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin viitaten samalla oheisiin piirustuksiin, joissa 15 kuva 1 esittää perspektiivikuvantona keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista langatonta viestintä, kuva 2a esittää eri toiminnallisten lohkojen sijoittelua keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukaisessa langattomassa 20 viestimessä, kuva 2b esittää pelkistettynä lohkokaaviona keksinnön ensimmäisen edullisen suoritusmuodon mukaista langatonta viestintä, !·! 25 kuva 3 esittää eri toiminnallisten lohkojen sijoittelua keksinnön toi- "I. sen suoritusmuodon mukaisessa langattomassa viesti- messä, ja - ------- - " kuva 4 esittää keksinnön kolmannen edullisen suoritusmuodon mu- : : 30 kaista langatonta viestintä.

T: Kuvassa 1 on esitetty keksinnön ensimmäisen edullisen suoritusmuo- T: don mukainen langaton viestin 1, jonka toteutuksessa on käytetty ns.

/. PCMCIA-standardin mukaista liitäntäkorttia 2. Tämä liitäntäkortti 2 on 35 liitettävissä esimerkiksi kannettavan tietokoneen 3 (Laptop PC) vastaa-;· vaan PCMCIA-liitäntään 9. PCMCIA-liitäntäkortti muodostaa tässä ; f: suoritusmuodossa langattoman viestimen 1 perusosan, joka käsittää ' “: langattoman viestimen ne toiminnalliset osat, jotka ovat yhteisiä riippu- 7 110399 matta kulloinkin käytettävästä tiedonsiirtojärjestelmästä. Langaton viestin 1 käsittää lisäksi vaihdettavissa olevan sovitinyksikön 4, joka on yhdistetty liitäntäkorttiin 2. Sovitinyksikkö 4 käsittää edullisesti yhden tai kahden eri tiedonsiirtojärjestelmän ominaisuuksien toteuttamiseksi 5 tarvittavat toiminnalliset osat, esim. radio-osan 18 ja siihen yhdistetyn antennin 5 ja/tai infrapunatiedonsiirtovälineet (ei esitetty).

Kuvassa 2a on esitetty keksinnön ensimmäisen edullisen suoritusmuodon mukaisen langattoman viestimen 1 toiminnallisten osien sijoittelua 10 eri yksiköiden kesken. Kuvassa 2b on vastaavasti esitetty keksinnön ensimmäisen edullisen suoritusmuodon mukaista langatonta viestintä 1 pelkistettynä lohkokaaviona. Tässä suoritusmuodossa langaton viestin 1 on liitetty tietojenkäsittelylaitteeseen 3, joka käsittää sinänsä tunnetusti mm. ohjainyksikön 6, muistivälineet 7, näytön 8, näppäimistön 9, 15 PCMCIA-liitäntälohkon 10 sekä ulkoisen liitäntälohkon 11. Lisäksi kuvan 2b lohkokaaviossa on esitetty audiovälineet 12, kuten kuuloke 12a, mikrofoni 12b sekä audiolohko 12c mm. mikrofonisignaalin muuntamiseksi analogisesta digitaaliseksi sekä kuulokkeelle 12a johdettavan signaalin muuntamiseksi digitaalisesta analogiseksi. 20 Muistivälineet 7 käsittävät mm. luku/kirjoitusmuistia 7a (RAM, Random Access Memory) erityisesti tietojenkäsittelylaitteen 3 käytön aikana tarvittaviin tietojen tallennuksiin, edullisesti uudelleen kirjoitettavissa olevaa haihtumatonta muistia 7b, esimerkiksi EEPROM-muistia (Electrically Erasable Programmable Read-Only Memory), FLASH-.·. 25 muistia tai lukumuistia ROM (Read-Only Memory) erityisesti ohjelmien ’·, tallennusta varten sekä kirjoitettavaa massamuistia 7c, kuten kiinto- » · Γ*. levyn, tietojen ja ohjelmien tallentamiseksi.

" Kuten tunnettua, kiintolevyltä voidaan ladata tavallisesti tiedostoihin • : : 30 tallennettua tietoa ja ohjelmia luku/kirjoitusmuistiin ja mahdollisesti myös haihtumattomaan luku/kirjoitusmuistiin.

I · * · T: Tietojenkäsittelylaitteen 3 muistivälineissä 7, edullisesti kirjoitettavalla v, massamuistilla 7c, on tallennettuna useiden eri tiedonsiirtojärjestelmien '..: 35 käyttämisessä tarpeellista tietoa, kuten ohjelmamoduuleita eri proto- kollia ja järjestelmiä varten. Kuvassa 2a lohko 7c kuvaa kirjoitettavaa massamuistia, edullisesti kiintolevyä, johon on tallennettu eri järjes-, 'j telmiä vastaavat ohjelmamoduulit syst(1), syst(2),... syst(N).

8 110399

Kuvan 2b liitäntäkortti 2 käsittää mm. ohjainyksikön 13, joka koostuu esimerkiksi mikro-ohjaimesta 13a (MCI), microcontroller unit) sekä ohjelmoitavasta logiikkapiiristä 13b (ASIC, Application Specific 5 Integrated Circuit), muistivälineet 14, kuten luku/kirjoitusmuistin 14a (RAM) ja lukumuistin 14b (ROM/EEPROM). Lisäksi liitäntäkortti 2 käsittää PCMCIA-liitäntälohkon 15, sovittimen liitäntälohkon 16 sekä digitaalisen signaalinkäsittely-yksikön 17. Liitäntäkortti 2 käsittää siis pääasiassa ne laitteisto-osuudet, jotka ovat yhteisiä riippumatta kulloinkin 10 käytettävästä tiedonsiirtojärjestelmästä. Tällöin laitteisto-osuus käsittää riittävästi prosessointi- ja muistikapasiteettia eri tiedonsiirtoprotokollien käsittelemiseksi, esimerkiksi yksi tai kaksi protokollaa samanaikaisesti.

Liitäntäkortin muistivälineissä 14 on tallennettuna liitäntäkortin perusoh-15 jelmisto, jolla liitäntäkorttia ohjataan. Muistivälineisiin 14 ladataan sopi-vimmin tietojenkäsittelylaitteelta 3 kulloinkin käytettävän tiedonsiirtojärjestelmän mukaiset ohjelmamoduulit, joilla liitäntäkortti saadaan toimimaan valitussa tiedonsiirtojärjestelmässä. Ohjelmamoduulit sisältävät tietoa esimerkiksi kyseisessä tiedonsiirtojärjestelmässä käytettävästä 20 audiokaistanleveydestä, modulointimenetelmästä, tiedonsiirtokanavista ja kanavataajuuksista. Kuvassa 2a esitetty liitäntäkortin 2 toiminnallinen lohkokaavio koostuu langattoman viestimen yhteisestä laitteisto-osuudesta 19 (common system HW), jossa on mm. signaalinkäsittelyominai-.·. suuksia, ja muistivälineistä 14, johon kulloinkin käytettävän järjestelmän V 25 mukainen ohjelmamoduuli ladataan käyttöä varten.

« ♦

Liitäntäkortilla 2 on haihtumattomaan muistiin, esimerkiksi sähköisesti ; tyhjennettävissä ja ohjelmoitavissa olevaan lukumuistiin 14b - ·' (EEPROM) tallennettu liitäntäkortin 2 käynnistysohjelmisto (bootstrap — / : 30 code) sekä tietty perusohjelmisto liitäntäkortin 2 toiminnan ohjaami seksi.

‘ : Liitäntäkorttiin 2 on liitettävissä sovitinyksikkö 4, jossa on edullisesti yh-

den tai kahden eri tiedonsiirtojärjestelmän toteuttamiseksi tarpeelliset 35 laitteisto-osuudet 20 sekä välineet 21 sovitinyksikön tyyppitiedon ID

» ';·* tallentamiseksi (System/ID register). Esimerkiksi kuvan 2b mukainen : langaton viestin 1 käsittää ensimmäisen sovitinyksikön 4a, joka koostuu . ' mm. radio-osasta 18, antennista 5 ja tyyppitietojen tallennusvälineistä 110399 21. Radio-osa 18 on esimerkiksi GSM-matkaviestinjärjestelmän radio-osa. Kuvan 2a toiminnallisessa lohkokaavioesityksessä on esimerkin vuoksi esitetty kolme sovitinyksikköä 4a, 4b, 4n, jotka ovat liitettävissä liitäntäkorttiin 2, mutta keksintöä ei ole rajoitettu vain tässä esitettyihin 5 sovitinyksiköihin 4a, 4b, 4n. Lohko 20 ensimmäisessä sovitinyksikössä 4a kuvaa tätä järjestelmäriippuvaista laitteisto-osuutta, jonka yksityiskohtainen rakenne voi siis olla hyvinkin erilainen eri tiedonsiirtojärjestelmissä. Sovitinyksikkö 4a, 4b, 4n voi sisältää myös useampia kuin yhden järjestelmäspesifisen sovitinlohkon 20 ja tyyppitietojen tallennus-10 välineet 21, esimerkiksi sellaisia tilanteita varten, joissa keksinnön mukainen langaton viestin 1 olisi liitettävä samanaikaisesti useampaan tiedonsiirtojärjestelmään. Eräs esimerkki tällaisesta tilanteesta on se, että sovitinyksikkö 4a, 4b, 4n käsittää varsinaiseen etätiedonsiirtoon tarkoitetun radio-osan 18 sekä paikallista tiedonsiirtoa varten esimer-15 kiksi infrapunaliitäntäyksikön, jolla langaton viestin 1 voidaan liittää johonkin muuhun tietojenkäsittelylaitteeseen, esimerkiksi tulostimeen, jossa on vastaava infrapunatiedonsiirtolaitteisto. Eräs infrapunatiedon-siirtoon kehitetty protokolla on määritetty IrDA-standardissa (Infrared Data Assosiation), johon perustuvia tiedonsiirtolaitteita on kehitetty jo 20 kaupallisiksi tuotteiksi.

Seuraavassa selostetaan keksinnön ensimmäisen edullisen suoritusmuodon mukaisen langattoman viestimen 1 toimintaa. Siinä tilanteessa, kun liitäntäkortti 2 liitetään tietojenkäsittelylaitteeseen 3, tämä aiheuttaa < I · 25 esimerkiksi keskeytyspyyntösignaalin PCMCIA-liitännän 10, 15 välityk- '·. sellä tietojenkäsittelylaitteen 3 ohjainyksikköön 6. Keskeytyspyynnön

I I

V havaittuaan ohjainyksikkö 6 suorittaa tätä tarkoitusta varten laaditun ‘ keskeytyspalveluohjelman, jossa on määritelty ne toimenpiteet, jotka on suoritettava liitäntäkortin 2 liittämisen^ yhteydessä. Tällaisia toimenpi-, : 30 teitä ovat mm. liitäntäkortin 2 tyypin tunnistaminen ja joidenkin, liitäntä kortin 2 toimintaa ohjaavien parametrien asettaminen tämän liitäntä-: : kortin 2 tyypin perusteella. PCMCIA-standardeissa liitäntäkortin 2 tyypin tunnistamisessa käytetään ns. kortin informaatiorakennetietokantaa ;v. (card information structure, CIS), jonka liitäntäkortti 2 välittää tietojen- 35 käsittelylaitteelle 3 liitäntäkortin 2 käynnistyksen yhteydessä. Kaikkia edellä mainittuja toimenpiteitä ei välttämättä suoriteta keskeytyspalve-:/: luohjelmassa. Tällöin keskeytyspalveluohjelma asettaa tiedon (lipun) ; liitäntäkortin liittämisestä ja tietojenkäsittelylaitteen sovellusohjelmiston 10 110399 pääohjelmasilmukassa tutkitaan ao. tieto ja suoritetaan aliohjelma, jossa tehdään edellä esitetyt toimenpiteet. Tämän ratkaisun etuna on se, että keskeytyspalveluohjelma saadaan lyhyeksi ja nopeaksi, jolloin muut, alemman tason keskeytyspyynnöt on havaittavissa nopeammin.

5 Tämä on alan ammattilaisen sinänsä tuntemaa tekniikkaa, joten sen tarkempi selvittäminen tässä yhteydessä ei ole tarpeellista.

Liitäntäkortin käynnistyksen yhteydessä sekä vaihdettaessa sovitinyk-sikköä 4a, 4b, 4n liitäntäkorttiin 2 tutkii liitäntäkortin ohjainyksikkö 13 10 sovitinyksikön 4a, 4b, 4n tyypin. Tämä voidaan suorittaa esimerkiksi siten, että sovitinyksikköön 4a, 4b, 4n on järjestetty haihtumatonta muistia, jossa sovitinyksikön 4a, 4b, 4n tunnistusparametrit sijaitsevat. Tällöin ohjainyksikkö 13 lukee nämä parametrit ja niiden perusteella tunnistaa sovitinyksikön 4a, 4b, 4n tyypin.

15

Sen jälkeen, kun sovitinyksikön 4a, 4b, 4n tyyppi on tunnistettu, aloitetaan tämän sovitinyksikön tyypin perusteella ladata sovitinyksikön mukaiseen järjestelmään soveltuvaa ohjelmamoduulia liitäntäkortille 2. Tämä voidaan suorittaa esimerkiksi siten, että liitäntäkortti 2 muodostaa 20 keskeytyspyynnön tietojenkäsittelylaitteen ohjainyksikölle 6, joka suorittaa keskeytyspyyntöä vastaavan keskeytyspalveluohjelman. Tässä yhteydessä liitäntäkortti 2 välittää tietojenkäsittelylaitteelle 3 tiedon sovitinyksikön 4a, 4b, 4n tyypistä. Tietojenkäsittelylaitteen ohjainyksikkö 6 ;·; hakee tämän sovitinyksikön 4a, 4b, 4n tyypin perusteella asianomaisen- - /I 25 ohjelmamoduulin tietojenkäsittelylaitteen muistivälineistä 7, esimerkiksi ", kiintolevyltä 7c. Ohjelmamoduuli siirretään liitäntäkortin 2 muistiväli- "! neisiin 14, edullisesti FLASR-muistiin 14c.

» · - _ FLASH-muisti on haihtumattoman muistin erikoistyyppi, joka on tyhjen-• : : 30 nettävissä ja ohjelmoitavissa lohkoittain. Tyypillisesti EEPROM-muistien tyhjennys ja ohjelmointi suoritetaan sen sijaan tavu kerrallaan. FLASH-muisteja on jo kaupallisesti saatavana, ja niitä käytetään nykyisin hyvin runsaasti mm. langattomissa tiedonsiirtolaitteissa. FLASH-muistit mah-dollistavat helposti sen, että tietyn peruslaitteiston toimintaa voidaan :,.: * 35 muuttaa vaihtamalla FLASH-muistiin toinen sovellusohjelma.

*»· f; Liitäntäkortille 2 voi olla ladattuna jo jollekin sovitinyksikkötyypille 4a, 4b, 4n soveltuva ohjelmamoduuli. Liitäntäkortin ohjainyksikkö 13 edulli- 110399 sesti vertailee muistivälineissä 14 mahdollisesti olevan ohjelmamoduulin tyyppiä ID sovitinyksikön 4a, 4b, 4n tyyppiin. Mikäli vertailu osoittaa, että tyypit täsmäävät, liitäntäkortille 2 ei ole tarvetta ladata ohjelmamoduulia, jolloin liitäntäkortti käyttää muistivälineisiin 14 ladattua ohjelma-5 moduulia ja siirtyy normaaliin toimintamoodiin, jossa käytetään sovitinyksikön tyypin ID mukaisia toimintaparametreja ja ohjelmamoduuliin laadittuja toimintoja. Mikäli liitäntäkortilla 2 ei ole ladattuna mitään sovitinyksikön ohjaamisessa käytettyä ohjelmamoduulia, tai ohjelmamoduulin ja sovitinyksikön tyypit ID eivät vastaa toisiaan, aloitetaan liitän-10 täkortille 2 ohjelmamoduulin lataus esimerkiksi seuraavasti.

Liitäntäkortin ohjainyksikkö 13 ilmoittaa tietojenkäsittelylaitteen ohjain-yksikölle 6 ohjelmamoduulin latauspyynnön. Tämä voidaan tehdä sinänsä tunnetusti muodostamalla keskeytyspyyntö tai välittämällä lata-15 uspyyntösanoma liitäntäkortilta 2 tietojenkäsittelylaitteelle 3. Havaittuaan keskeytyspyynnön tai latauspyyntösanoman tietojenkäsittelylaitteen ohjainyksikkö 6 siirtyy suorittamaan latausta. Ensin tietojenkäsittelylaitteen ohjainyksikkö 6 selvittää liitäntäkorttiin 2 liitetyn sovitinyksikön tyypin ID. Tämä suoritetaan esimerkiksi siten, että liitäntäkortin ohjain-20 yksikkö 13 odottaa latauspyyntösanoman kuittausta tietojenkäsittely-laitteen ohjainyksiköltä 6, minkä jälkeen liitäntäkortin ohjainyksikkö lähettää sovitinyksikön tyypin ID tietojenkäsittelylaitteen ohjainyksikölle : 6. Näiden, ns. kättelytoimintojen (handshaking procedure) jälkeen aloi- :.L: tetaan ohjelmamoduulin lataus tietojenkäsittelylaitteelta 3 liitäntäkortille 25 2.

..... -r·.-.- Ohjelmamoduuli koostuu tyypillisesti liitäntäkortin ohjainyksikön 13 toi- !·:·. mintaa ohjaavista ohjelmakomennoista sekä datasta, kuten toimintapa- rametreista. Kukin ohjelmakomento ja data käsittää edullisesti yhden tai 30 useamman tavun tai sanan. Tavun leveys tunnetuissa ohjainyksiköissä on tavallisimmin kahdeksan bittiä ja sanan leveys 16, 32 tai 64 bittiä.

i’·': Ohjelmamoduulin lataamiseksi tietojenkäsittelylaitteen ohjainyksikkö 6 : etsii muistivälineistä 7, esimerkiksi kiintolevyltä, liitäntäkorttiin 2 liitetyn . ·. 35 sovitinyksikön tyypin ID mukaisen ohjelmamoduulin syst(1), syst(2), syst(N). Mikäli ohjelmamoduuli löytyy, siirretään se ensin sopivimmin ’··* tietojenkäsittelylaitteen 3 luku/kirjoitusmuistiin 7a, joko kokonaan tai osa siitä. Tämän jälkeen ohjelmamoduuli siirretään liitäntäkortille 2. Lataus 110399 voidaan toteuttaa esim. sanomamuodossa, jolloin sanoma käsittää siirrettävää tietoa sekä mahdollisesti myös tarkistus- ja korjaustietoa siirtovirheiden havaitsemiseksi ja korjaamiseksi. Sanomassa on tieto myös sanoman pituudesta, mikäli sanoman pituus ei ole vakio. Tieto-5 jenkäsittelylaitteen ohjainyksikkö 6 lukee sanomasta tavun tai sanan kerrallaan ja välittää sen liitäntäkortin ohjainyksikölle 13. Liitäntäkortin ohjainyksikkö siirtää vastaanottamansa sanoman edullisesti sanoma-puskuriin, joka on esim. liitäntäkortin muistivälineiden luku/kirjoitus-muistissa 14a tähän tarkoitukseen varattu muistialue. Mikäli sanomien 10 siirrossa käytetään virheen tarkistusta, siirron jälkeen liitäntäkortin ohjainyksikkö 13 kuittaa siirron joko onnistuneeksi (ACK, positive acknowledgement) tai epäonnistuneeksi (NACK, negative acknowledgement). Virheellisesti siirretty sanoma voidaan yrittää siirtää uudestaan, tai liitäntäkortin ohjainyksikkö 13 voi yrittää korjata virheitä, 15 mikäli sanomaan on koodattu virheenkorjaustietoa ja virheiden määrä ei ole suurempi kuin virheenkorjauskoodin virheenkorjauskyky.

Liitäntäkortilla 2 sanomat siirretään sanomapuskurista muistivälineissä 14, sopivimmin haihtumattomaan luku/kirjoitusmuistiin 14c ohjelmamo-20 duulille varattuun osaan sopivimmin sen jälkeen, kun mahdolliset virheellisyystarkistukset ja virheenkorjaukset on suoritettu ja sanoma on havaittu virheettömäksi.

»· · · •\j.: Mikäli koko ohjelmamoduuli ei mahtunut yhteen sanomaanT-muodoste- 25 taan uusi sanoma, jossa on seuraava osa ohjelmamoduulista ja suorite-taan edellä esitetty siirto. Sanoman muodostus- ja siirtovaiheita toiste-taan niin kauan, kunnes koko ohjelmamoduuli on saatu siirrettyä.

Liitäntäkortin 2 sovellusohjelmistoon on muodostettu latausohjelmar, ... 30 jonka avulla suoritetaan edellä esitetty sanomien vastaanotto- ja siirto- toimenpiteet liitäntäkortin 2 muistivälineisiin 14 ohjelmamoduulille varat-'·' ' tuun paikkaan. On selvää, että ohjelmamoduuli voidaan siirtää myös muilla, sinänsä tunnetuilla menetelmillä kuin edellä esitetty sanoma-; muotoinen siirto.

: 35

Sen jälkeen, kun ohjelmamoduulin syst(1), syst(2), syst(N) lataus on saatu suoritetuksi, siirtyy liitäntäkortti 2 suorittamaan sovitinyksikön 4a, 4b, 4n mukaisen tiedonsiirtojärjestelmän toimintoja. Tässä vaiheessa 13 110399 langaton viestin 1 toimii siis kyseisen tiedonsiirtojärjestelmän mukaisten spesifikaatioiden puitteissa. Tietojenkäsittelylaitteeseen 3 liitettyä keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaista langatonta viestintä 1 voidaan käyttää esimerkiksi sähköpostin välittämisessä ja muissa tie-5 donsiirtosovelluksissa esimerkiksi toiseen tietojenkäsittelylaitteeseen (ei esitetty).

Kuvassa 3 on esitetty pelkistetysti keksinnön toisen edullisen suoritusmuodon mukaisen langattoman viestimen 1 toiminnallisten osien 10 sijoittelua. Tietojenkäsittelylaitteena 3 on ns. henkilökohtainen digitaalinen apulainen (PDA, Personal Digital Assistant) tai vastaava, johon langaton viestin 1 on liitetty. Myös tässä suoritusmuodossa liitäntäkortti 2 käsittää langattoman viestimen perusosat ja liitäntäkorttiin liitettävissä oleva sovitinyksikkö 4a, 4b, 4n käsittää tiedonsiirtojärjestelmän/proto-15 kollan spesifiset osat. Liitäntäkortti 2 voi olla esim. erillinen, henkilökohtaiseen digitaaliseen apulaiseen PDA liitettäväksi järjestetty kortti tai se voi olla myös kiinteästi osa henkilökohtaista digitaalista apulaista PDA tai vastaavaa.

20 Tämän, keksinnön toisen edullisen suoritusmuodon mukaisen langattoman viestimen 1 toiminta vastaa pääosin edellä esitettyä keksinnön ensimmäisen edullisen suoritusmuodon mukaisen langattoman viesti-: men 1 toimintaa. Liitäntäkortti 2 on liitetty tietojenkäsittelylaitteeseen ja liitäntäkorttiin 2 on liitetty valitun tiedonsiirtojärjestelmän mukainen sovi-; 25 tinyksikkö 4a, 4b, 4n. Käynnistysvaiheessa tietojenkäsittelylaite 3 tutkii ;·.· liitäntäkortin 2 tyypin ja suorittaa liitäntäkortin tyyppiä vastaavien toimin- - taparametrien asetuksen tarvittaessa. Liitäntäkortin Ohjainyksikkö 13 suorittaa oman käynnistysohjelman mm. sen selvittämiseksi, onko sovi-tinyksikköä 4a, 4b, 4n liitetty liitäntäkorttiin 2. Mikäli jokin sovitinyksikkö -... 30 4a, 4b, 4n on liitettynä, suorittaa liitäntäkortti sovitinyksikön 4a, 4b, 4n ';*/ tyypin tutkimisen esim. aikaisemmin tässä selityksessä esitetyllä tavalla ’•j : lukemalla sovitinyksikön 4a, 4b, 4n muistiin tallennetuista parametreistä tyyppitiedot. Liitäntäkortin ohjainyksikkö 13 tutkii myös sen, onko muis-tivälineissä 14, edullisesti FLASH-muistissa, tallennettuna jonkin sovi-, \ 35 tinyksikön 4a, 4b, 4n ohjelmamoduuli. Mikäli ohjelmamoduuli on : olemassa liitäntäkortilla 2, vertailee ohjainyksikkö 13 vielä ;···: ohjelmamoduulin tyyppiä liitettynä olevan sovitinyksikön 4a, 4b, 4n tyyppiin. Mikäli tyyppitiedot vastaavat toisiaan, ei liitäntäkortille tarvitse 14 1 10399 ladata uutta ohjelmamoduulia, vaan liitäntäkortti voi käyttää muistivälineissä 14 tallennettuna olevaa ohjelmamoduulia. Tämän jälkeen ohjainyksikkö 13 voi siirtyä normaaliin toimintamoodiin.

5 Siinä tilanteessa, että liitäntäkortilla 2 ei ole ohjelmamoduulia tallennettuna, tai ohjelmamoduulin ja sovitinyksikön tyypit eivät täsmää, ladataan liitäntäkortille 2 sovitinyksikön 4a, 4b, 4n tyypin mukainen ohjelmamoduuli. Lataus voidaan tehdä esim. edellä, keksinnön ensimmäisen edullisen suoritusmuodon mukaisen langattoman 10 viestimen 1 toimintakuvauksen yhteydessä esitetyllä tavalla.

Latauksen jälkeen liitäntäkortti 2 ja siihen liitetty sovitinyksikkö 4a, 4b, 4n muodostavat sovitinyksikön tyypin mukaisen langattoman viestimen 1, jolloin voidaan muodostaa tiedonsiirtoyhteys tyyppiä vastaavaan tie-15 donsiirtojärjestelmään, esim. GSM-matkaviestinjärjestelmään edellyttäen, että langaton viestin 1 on ao. järjestelmän kuuluvuusalueella.

Kuvassa 4 on esitetty pelkistetysti keksinnön kolmannen edullisen suoritusmuodon mukaisen langattoman viestimen 1 toiminnallisten 20 osien sijoittelua. Langaton viestin 1 käsittää luuriosan 22 sekä siihen liitettävissä olevan sovitinyksikön 4a, 4b, 4n. Luuriosassa 22 on ns. kantataajuusosuus, kuten kuuloke, mikrofoni, audiovahvistimet, signaali ! linkäsittely-yksikkö ja ohjainyksikkö 13. Signaalinkäsittely-yksikkö voi olla toteutettu myös ohjainyksikön 13 sovellusohjelmistossa, kuten on : 25 tunnettua.

• < · » · · • · ______Sovit+nyksikköön 4a, 4b, 4n on tallennettu mm. sovitinyksikön tyyppi- - tiedot, kuten muissa, edellä esitetyissä keksinnön edullisissa suoritusmuodoissa. Tyyppitietojen lisäksi sovitinyksikköön on tallennettu sovi-... 30 tinyksikön tyypin mukainen ohjelmamoduuli. Ohjelmamoduuli ladataan sovitinyksikön muistivälineistä luuriosan 22 muistiin ohjelmamoduulille > · ·* ’ varattuun osaan. Latauksessa voidaan käyttää samoja periaatteita kuin edellä, tietojenkäsittelylaitteelta 3 suoritettavan latauksen yhteydessä on esitetty, esim. sanomapohjaista latausta. Myös muita tunnettuja . 35 menetelmiä voidaan käyttää, joilla tietoa on siirrettävissä sovitinyksi- köstä 4a, 4b, 4n luuriosaan 22 sovitinyksikköliitännän kautta, joko sarjamuotoisena tai rinnakkaismuotoisena tiedonsiirtona. Oheisessa kuvassa 4 tämä on esitetty pelkistetysti nuolella 23. Sovitinyksikkö 4a, 15 110399 4b, 4n ja sovitinyksikköliitäntä voidaan toteuttaa myös siten, että sovi-tinyksikön muistivälineet liitetään osaksi luuriosan ohjausyksikön 13 muistiavaruutta, jolloin sovitinyksikköliitännän kautta välitetään ohjausyksikön 13 osoite-, data ja ohjausväylät sovitinyksikölle. Tällöin ohjel-5 mamoduulia ei välttämättä tarvitse siirtää luuriosaan, vaan ohjelmamoduulia voidaan käyttää sovitinyksikön muistivälineistä käsin.

Tämä kuitenkin lisää merkittävästi sovitinyksikköliitännän liitän-tänastojen lukumäärää verrattuna siihen vaihtoehtoon, että ohjelmamoduuli siirretään luuriosaan 22.

10

Myös tässä suoritusmuodossa luuriosa 22 käsittää langattoman viestimen perusosat ja luuriosaan 22 liitettävissä oleva sovitinyksikkö 4a, 4b, 4n käsittää tiedonsiirtojärjestelmän/protokollan spesifiset osat. Luuriosa 22 vastaa ominaisuuksiltaan pääosin edellä esitettyjen suoritusmuoto-15 jen liitäntäkorttia 2. Luuriosassa 22 ei kuitenkaan välttämättä tarvita liitäntää tietojenkäsittelylaitteeseen 3, vaan luuriosaa 22 ja siihen liitettyä sovitinyksikköä 4a, 4b, 4n voidaan käyttää keksinnön mukaisena langattomana viestimenä 1 esim. puheluiden välittämiseksi.

20 Nyt esillä olevassa keksinnössä langattoman viestimen 1 perusosan muodostaa siis laajennuskortti 2 tai luuriosa 22 ja erityisen osan muodostaa ainakin yhden tiedonsiirtojärjestelmän tiedonsiirtovälineet käsit-: tävä sovitinyksikkö 4a, 4b, 4n. Konfigurointi on järjestetty suoritettavaksi sovitinyksikön tyypin mukaisella ohjelmamoduulilla, joka on tallennettu : 25 muistivälineisiin, edullisesti tietojen käsittelylaitteessa 3 tai sovitinyksi- kössä 4a, 4b, 4n. Tällöin vaihtamalla kulloinkin haluttu sovitinyksikkö perusosaan 2, 22 saadaan keksinnön mukainen-langaton viestin T ~ :·. toimimaan halutussa tiedonsiirtojärjestelmässä. Uuteen tiedonsiirtojär- — jestelmään liittyminen on toteutettavissa vaihtamalla pelkästään uusi ... 30 sovitinyksikkö 4a, 4b, 4n perusosaani, 22, minkä jälkeen langaton viestin 1 konfiguroituu automaattisesti tämän järjestelmän mukaiseksi.

* ·

Vaikka edellä on esitetty esimerkkinä mm. IrDA-standardi ja GSM-matkaviestinjärjestelmä, voidaan keksintöä soveltaa myös muun 35 tyyppisten tiedonsiirtojärjestelmien yhteydessä. Eräinä esimerkkeinä ; : mainittakoon tässä yhteydessä langattomat lähiverkot (wireless LAN), • DECT, PHS, PDC ja USTDMA. Keksintöä ei myöskään ole rajoitettu 16 110399 ainoastaan PCMCIA-liitäntään, vaan myös muun tyyppiset liitännät tietojenkäsittelylaitteen 3 ja liitäntäkortin 2 välillä tulevat kyseeseen.

Keksintöä ei ole rajoitettu ainoastaan edellä esitettyihin suoritusmuo-5 töihin, vaan sitä voidaan muunnella oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

I I · · * · * 1 · · __ . — I · ' I · t n t t

Claims (10)

17 1Ί 0399

1. Langaton viestin (1), joka käsittää: perusosan (2, 22), jossa on muistivälineet (14) ja ohjausyksikkö 5 (13) langattoman viestimen (1) toimintojen ohjaamiseksi, perusosaan liitettäväksi järjestetyn sovitinyksikön (4a, 4b, 4n), joka käsittää välineet informaation siirtämiseksi langattoman viestimen (1) ja ainakin yhden tiedonsiirtoverkon välillä, ja välineet sovitinyksikön tyyppitiedon (ID) tallentamiseksi, joka tyyppitieto identifioi 10 mainitun tiedonsiirtoverkon, välineet signaalien siirtämiseksi perusosan (2, 22) ja sovitinyksikön (4a, 4b, 4n) välillä, ja välineet sovitinyksikön tyyppitiedon (ID) tutkimiseksi, tunnettu siitä, että langaton viestin käsittää lisäksi 15 - välineet perusosaan (2, 22) kulloinkin liitetyn sovitinyksikön (4a, 4b, 4n) konfigurointitietojen (syst(1), syst(2), ... syst(N)) lataamiseksi perusosaan (2, 22), ja välineet (13, 14) langattoman viestimen (1) konfiguroimiseksi tietylle tiedonsiirtoverkolle sopivaksi ladattujen konfigurointitietojen 20 (syst(1), syst(2),... syst(N)) perusteella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen langaton viestin (1), tunnettu siitä, ::: * että sovitinyksikkö (4a, 4b, 4n) käsittää välineet (21) tyyppitiedon (ID) : : : tallentamiseksi. . 25

• · · : 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen langaton viestin (1), tunnettu :·. siitä, että se käsittää välineet (10, 15) langattoman viestimen (1) liittä- ]·:·. miseksi tietojenkäsittelylaitteeseen (3), jossa on välineet (7) yhden tai useamman sovitinyksikön konfigurointitietojen (syst(1), syst(2), ... 30 syst(N)) tallentamiseksi, edullisesti kirjoitettava massamuisti (7c).

···' 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen langaton viestin (1), tunnettu siitä, että konfigurointitiedot on järjestetty luettavaksi tietojenkäsittelylaitteen konfigurointitietojen tallennusvälineistä (7).

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen langaton viestin (1), tunnettu siitä, että tietojenkäsittelylaite (3) on tietokone, kuten kannettava tieto- 35 18 110399 kone (laptop PC), ja että perusosa (2) on PCMCIA-standardin mukainen kortti.

6. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen langaton viestin (1), tunnettu 5 siitä, että tietojenkäsittelylaite (3) on henkilökohtainen digitaalinen apulainen (PDA), ja että perusosa (2) on henkilökohtaiseen digitaaliseen apulaiseen (PDA) liitettäväksi järjestetty liitäntäkortti tai perusosa (2) on muodostettu osaksi henkilökohtaista digitaalista apulaista (PDA).

7. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen langaton viestin (1), tunnettu siitä, että perusosa on langattoman viestimen luuriosa (22), ja että sovi-tinyksikkö (4a, 4b, 4n) käsittää välineet (7) sovitinyksikön konfigurointi-tietojen (syst(1), syst(2), ... syst(N)) tallentamiseksi, jolloin konfigurointi-tiedot on järjestetty luettavaksi sovitinyksiköstä (4a, 4b, 4n). 15

8. Menetelmä langattoman viestimen (1) konfiguroimiseksi, joka langaton viestin (1) käsittää: perusosan (2, 22), jossa on muistivälineet (14) ja ohjausyksikkö (13) langattoman viestimen (1) toimintojen ohjaamiseksi, 20. perusosaan liitettäväksi järjestetyn sovitinyksikön (4a, 4b, 4n), joka käsittää välineet informaation siirtämiseksi langattoman viestimen (1) ja ainakin yhden tiedonsiirtoverkon välillä, ja välineet sovitinyk-::: : sikön tyyppitiedon (ID) tallentamiseksi, joka tyyppitieto identifioi M : mainitun tiedonsiirtoverkon, ja . : : 25 - välineet signaalien siirtämiseksi perusosan (2, 22) ja sovitinyksikön (4a, 4b, 4n) välillä, :·. jossa menetelmässä tunnistetaan perusosaan (2, 22) kulloinkin liitetyn /: , sovitinyksikön tyyppi (ID), tunnettu siitä, että menetelmä käsittää lisäksi seuraavat vaiheet: 30. suoritetaan sovitinyksikön konfigurointitietojen (syst(1), syst(2), ... syst(N)) lataus perusosaan (2, 22), ja - suoritetaan konfigurointi tietylle tiedonsiirtoverkolle sopivaksi :\i perusosaan (2, 22) ladattujen konfigurointitietojen (syst(1), syst(2), ;··· ... syst(N)) perusteella. 35

“;··* 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että · langaton viestin (1) liitetään tietojenkäsittelylaitteeseen (3), joka käsittää välineet (7) yhden tai useamman sovitinyksikön konfigurointitietojen 19 1Ί 0399 (syst(1), syst(2), ... syst(N)) tallentamiseksi, ja että konfigurointitiedot ladataan tietojenkäsittelylaitteen (3) konfigurointitietojen tallennusvälineistä (7).

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sovitinyksikkö (4a, 4b, 4n) käsittää välineet (7) sovitinyksikön konfigurointitietojen (syst(1), syst(2), ... syst(N)) tallentamiseksi, jolloin konfigurointitiedot luetaan sovitinyksiköstä (4a, 4b, 4n). 20 110399