FI109406B - Pipetointijärjestelmä - Google Patents

Description

109406

Pipetointijärjestelmä. - Pipeteringssystem.

Keksinnön kohteena on pipetointijärjestelmä, johon kuuluu pipetointilaite, joka on edullisesti käsitoiminen pipetoin-5 tilaite, erityisesti toistopipetointilaite useaan kertaan tapahtuvan, etukäteen säädetyn, edullisesti saman nestemäärän ulostyöntämiseen, johon järjestelmään kuuluu pipetoin-tilaitteeseen irrotettavasti liitettävä vaihto-osa, joka vastaanottaa pipetoitavan nesteen, nimittäin mäntä-sylinte-10 riyksikkö, jonka mäntiä ja/tai sylintereitä käytetään toistensa suhteen pipetointiliikkeessä pipetoitavan nesteen sisäänimemisen tai ulostyöntämisen tarkoituksessa, jolloin pipetointiliikkeen käyttövoima tulee edullisesti kädestä ja erityisesti pipetointiliike suoritetaan välittömästi kädel-15 lä, ja laite, joka automaattisesti tunnistaa pipetointi-laitteeseen liitetyn vaihto-osan tyypin.

Tällainen pipetointi järjestelmä on tunnettu US-patentista PS 45 63 907, joka yleisesti kehittää suunnitelman pipe-20 tointilaitteeseen liitetyn mäntäsylinteriyksikön täyttömäärän automaattista tunnistamista varten. Konkreettisesti ehdotetaan sylinteristä tulevan männän maksimaalisen ulos-tulopituuden käyttämistä mittana täyttömäärää varten. Rat-\V kaisua ei voida käyttää silloin, kun männän maksimaalinen : 25 ulostulopituus on sama erityyppisissä mäntä-sylinteri-yksi- köissä. Juuri näin on hyvin yleistä toistopipetointijärjes- *.1·1· telmissä.

• · • · · • · · • · · * · · · ,, M tl ,··,·, Myös sellaiset pipetointi järjestelmät ovat tunnettuja, • · · 30 jotka automaattisesti tunnistavat pipetoitavan nesteen . , vastaanottavan sylinterin koon, joka sylinteri on tätä ·;·/ tunnistamista varten varustettu kytkinkäyttöisellä koodauk- '1·; ’’ sella (Vrt. EP-A2 0 576 967; US-A 49 88 481 ; US-A 50 02 737). Koodauksen lukeminen sylinterissä voi 35 perustua myös induktiivisuuden, kapasiteetin tai kestävyy-. den mittaamiseen (vrt. EP-A2 0 576 967). WO-patentista ; A 91/04 759 tunnetaan infuusiopumppu, jossa ruiskun sylin- • 1 2 109406 terissä oleva viivakoodi luetaan viivakoodin lukijalla automaattisesti.

Edellämainitun tapaisen pipetointijärjestelmän vaihto-osien 5 koodaus sylinterissä on ongelmallista, jos hyvin erikokoisilla vaihto-osilla on katettava laaja annostelumäärien kirjo. Käytännössä on olemassa pipetointijärjestelmiä, joissa toistopipetointilaitteessa käytetään pienempiä vaihto-osia sellaisenaan ja suurempia vaihto-osia läpimit-10 taa pienentävän adapterin kanssa. Näissä olosuhteissa ei ole mahdollista koodata kaikkia vaihto-osia samassa kohdassa niiden sylintereiden liitäntäalueella. Sylinterien koodauksen lukeminen samassa, pipetointilaitteesta etäämmällä olevassa kohdassa, olisi monimutkaisempaa ja siitä 15 olisi seurauksena hankalakäyttöisempi ja tilaa vievämpi laitteen rakenne. Adapterien koodaus pipetointilait-teen liitäntäalueella aiheuttaisi kunkin adapterin luotettavasta rakenteellisesta järjestelystä tietyn kokoiseen vaihto-osaan johtuen kustannuksia ja sen lisäksi mahdolli-20 sesti käyttöhäiriöitä.

! Keksinnön tavoitteena on saada aikaan edellämainitun tyyp pinen pipetointijärjestelmä, jossa hyvin erikokoisten pipetointi järjestelmään liitettävien vaihto-osien tyyppi voi-V. 25 daan käsikäyttöisissä laiterakenteissa toteuttaa edullises- I ·. : ti ja tunnistaa varmasti.

• · I · , ^ Tämä tavoite on ratkaistu patenttivaatimuksen 1 tunnusmerk- ; ’ kiosan mukaisen pipetointijärjestelmän avulla.

• · 30 ’·* ’ Edullisessa sovellutusmuodossa tunnistamislaite soveltuu lukemaan tunnusomaisen männän mitan, esim. männän läpimitan tai jonkin toisen tunnusomaisen männän tunnuskoon, esim.

i i t • männän ja sylinterin välisen vuorovaikutuksen, erityisesti 3 5 työntövoiman tai mäntään varustetun koodauksen.

I * » t ·

• I

• I » • » 3 109406

Edullisessa sovellutusmuodossa keksinnön mukaiseen pipe-tointijärjestelmään kuuluu sarja pipetointilaitteeseen sopivia erityyppisiä vaihto-osia, erityisesti erimuotoisia ja/tai -kokoisia osia, joissa on kussakin tyypissä eri 5 koodaukset. Vaihto-osat ovat edullisesti läpimitaltaan erilaisia ja pituudeltaan yhtä pitkiä mäntä-sylinteri-yksiköitä. Niitä käytetään yhdessä ja samassa pipetointi-laitteessa pipetoimaan männän iskua kohti erilaisia nestemääriä.

10

Tunnistamislaitteistossa voi kyseessä olla laitteen ulkopuolinen laitteisto, johon pipetointilaite on liitetty siihen liittyvän vaihto-osan kanssa ja joka välittää pipe-tointilaitteelle vaihto-osan tunnistavan signaalin. Helpon 15 käytön edun mukaisesti suositaan kuitenkin laitteen sisäpuolella olevaa tunnistamislaitteistoa.

Edullisessa sovellutusmuodossa keksinnön mukaisessa pipe-tointijärjestelmässä on laitteisto vaihto-osan tyypin 20 tunnistamiseksi käsin. Se mahdollistaa työskentelyn vaihto-osilla, jotka eivät tule automaattisesti tunnistettaviksi ja käyttäjä voi korjata virheen, jos tapahtuu väärintun-nistaminen.

• * ϊ,*·: 25 Koodaus voi olla analoginen tai digitaalinen ja mekaanises- ti, sähköisesti ja/tai elektronisesti tai optisesti luetta— vissa. Siihen tarjoutuu seuraavat yksityiskohtaiset ratkai- : .*> sut: • · * • » · · • · * 30 1) Koodaus männässä analogisesti mekaanisesti: I * • * * - Mantakoodaus.kartiokulman kautta männissä (osissa) erityisesti männänpään etupinnassa : - Mäntäkoodaus syvennyksen (syvennyksien) kautta männässä/ 35 yhdessä (useammassa) männän osassa . - Mäntäkoodaus halkaisijan avulla yhdessä/useammassa osas- ; sa männässä (päässä) * * » 4 109406 - Mäntäkoodaus männän(pään) pituuden avulla/yhdessä osassa akselisuunnassa.

2) Koodaus männässä analogisesti sähköisesti ja/tai elekt-5 ronisesti: - Mäntäkoodaus männän/yhden (useamman) männän osan johtavuuden avulla -Mäntäkoodaus vastusradan (ratojen) avulla männässä (pääs-10 sä)/yhdessä (useammassa) männän osassa - Magneettinen mäntäkoodaus männässä (päässä)/yhdessä (useammassa) männän osassa.

3) Koodaus männässä analogisesti optisesti: 15 - Mäntäkoodaus männän värin (värien) avulla - Mäntäkoodaus yhden (useamman) männän osan (männänpään) värin (värien) avulla 20 4) Koodaus männässä digitalisesti mekaanisesti n-merkeillä vaihto-osien 2n tyyppejä varten: - Mäntäkoodaus n halkaisijan avulla männässä/yhdessä (useammassa) männän osassa 25 - Mäntäkoodaus n syvennyksien avulla männässä/yhdessä \· (useammassa) männän osassa - Mäntäkoodaus n korotusten avulla männässä/yhdessä • ·/; (useammassa) männän osassa «il * 30 5) Koodaus männässä digitaalisesti sähköisesti ja/tai . elektronisesti: * · * - Mäntäkoodaus älykorttisirun avulla männässä/yhdessä : : - (useammassa) männän osassa 35 - Mäntäkoodaus johtokykyisten merkkien avulla männässä/ . yhdessä (useammassa) männän osassa ; ' - Mäntäkoodaus magneettisten merkkien avulla männässä/ t · » 5 109406 yhdessä (useammassa) männän osassa 6) Koodaus männässä digitaalisesti optisesti: 5 - Mäntäkoodaus viivakoodimerkintöjen avulla männässä/ | yhdessä (useassa) männän osassa - Mäntäkoodaus erilaisten läpinäkyvyyden (läpinäkyvyyksien) tai värin (värien) avulla männässä/yhdessä (useassa) männän osassa.

10

Eräässä edullisessa sovellutusmuodossa on männän kussakin vaihto-osassa pää, johon männänsäätöelin tarttuu. Männän pää on digitaalisesti koodattu ja siitä seuraa koodauksen optinen lukeminen. Tämä ratkaisu on edullinen pipetointi-15 laitteen kustannuksia säästävän, vankan rakenteen ja pienen energiatarpeen vuoksi vaihto-osien tunnistamista varten.

Eräässä edullisessa sovellutusmuodossa männän pää on siten koodattu, että se on jaksoittain läpinäkyvä ja läpinäkymä-20 tön. Se mahdollistaa yksinkertaisen binäärikoodin käytön. Pipetointilaitteessa on lukuyksikkö, johon kuuluu yksi tai useampi valokennojärjestelmä, jotka läpivalaisevat männän pään ja ovat joko läpinäkyviä tai läpinäkymättömiä. Läpi-näkyvyys ja läpinäkymättömyys ovat ymmärrettävissä hyvinä 25 läpäisevyyksinä tai huonoina läpäisevyyksinä valokennojär-'· : jestelmien valolle niiden erityisellä aallonpituusalueella.

Läpinäkymättömyys ja läpinäkyvyys toteutuvat siten, että i * | männän päässä on materiaalia tai ei ole materiaalia valo- ·;·. väylällä.

30 . . Eräässä edullisessa sovellutusmuodossa valokennojärjestel- mät toimivat infrapunavalolla. Kuhunkin valokennojärjestel- * J J „ „ # „ maan kuuluu infrapunavalolahde, infrapunavaloilmaisin ja siihen etukäteen järjestetty spektrisuodatin, joka päästää 35 valon kulkemaan olennaisesti vain valolähteen emissionau-, haita. Suodatin toimii hajavalon vaimentamiseksi ja signaa- i » * ;li-tausta-suhteen parantamiseksi.

I i · 6 109406

Valokennojärjestelmät voivat työskennellä erilaisilla valoaaltopituuksilla estääkseen ylikuulumisen yhdestä valokennojärjestelmästä toiseen. Sama saavutetaan laitteen avulla kustannuksia säästäen siten, että valokennojärjes-5 telmät aktivoidaan ajallisesti peräkkäin toistensa jälkeen. Mittauksen vaatima nopeus ei aiheuta ongelmia ja siihen tarvitaan vain yhden tyyppinen valolähde ja valoilmaisin.

Eräässä edullisessa sovellutusmuodossa asetetaan lukuyksik-10 kö kulloinkin lyhytaikaisesti toimintaan liittämällä vaihto-osa pipetointilaitteeseen esim. kytkentätapahtuman avulla. Kytkentätapahtuma voi esimerkiksi liittyä luki-tuselementin lukitsemiseen. Näin lukuyksikkö aktivoituu hyvin määritetyiksi ajoiksi, joissa vaihto-osien tunnista-15 minen on järkevästi ja yksiselitteisesti mahdollista.

Lukuyksikön jatkuvaan käyttöön verrattuna on etuna vähäisempi energian tarve, mikä on erityisen merkittävä patteri-ja akkukäyttöisissä käsitoimisissa pipetointilaitteissa.

Lisäksi lyhytaikaisissa, epämääräisissä tilanteissa, esim.

20 kun vaihto-osaa liitetään tai irrotetaan, ei elektroniikkaa tarvitse lukea eikä taltioida.

Eräässä edullisessa sovellutusmuodossa lukuyksikkö on '·’· sovelias suorittamaan itsetarkistuksen. Itsetarkistus " 25 perustuu kaikkien valokennojärjestelmien toimintavarmuuteen ja siihen tosiasiaan, että niiden valoväylä ei ole kätken- * · » : \· nut virheellisesti, esim. vieraan esineen, liikkuvan sul- ! kuelementin tai vastaavan vuoksi.

30 On mahdollista, että käyttäjä saa aloittaa itsetarkistuksen ; ,·, käsin käyttökäskyllä, esim. painamalla näppäintä. Silloin käyttäjän olisi kuitenkin itse varmistuttava siitä, että i · · * itsetarkistuksessa vaihto-osia ei ole liitettynä pipetoin- i · * : tilaitteeseen ja valokennojär jestelmien valoväylät ovat 1*1 ...... ...... ..

: 35 vapaina. Naista käyttäjään kohdistuvista lisävaatimuksista (·* : johtuen, jotka saattaisivat johtaa virheelliseen käyttöön, *. toteutetaan itsetarkistus edullisesti automaattisesti. Se 7 109406 voi tapahtua esim. kytkentätapahtuman avulla heti vaihto— osan irrottamisen jälkeen pipetointilaitteesta. Kytkin voi olla esimerkiksi pipetointilaitteen vaihto-osan vastaanottovaiheessa siten liitetty, että se pysyy vaihto-osan 5 sylinterin tai siinä olevan laipan tai kauluksen avulla alaspainettuna niin pitkään kuin vaihto-osa on liitettynä pipetointilaitteeseen. Vaihto-osaa irrotettaessa ohjataan kytkintä. Tällöin automaattinen itsetarkistus tapahtuu vain muutamissa sekunnin murto-osissa, ennen kuin seuraava | 10 vaihto-osa liitetään pipetointilai tteeseen. Käyttäjä ei | näin ollen huomaa lainkaan itsetarkistusta. Vain virheen tapahtuessa annetaan varoitussignaali.

Eräässä edullisessa sovellutusmuodossa on männänsäätöelin 15 ja männän pää irrotettavassa liitännässä pipettilaitteeseen liitettävänvaihto-osan kanssa. Lukuyksikkö soveltuu lukemaan männän päässä olevan koodauksen, kun sillä on liitäntä männänsäätöelimen kanssa ja mäntä on mennyt täysin vaihto-osan sylinterin sisään.

20

Eräässä edullisessa sovellutusmuodossa männän pää on olennaisesti sylinterimäinen. Siihen kuuluu yksi tai useampia pyöriviä, säteittäisiä ulkonemia, joihin männänsäätÖelimeen \V kuuluva tartuin tarttuu. Männän pää on koodattu ulkoneman • » ; 25 tai ulkonemien aksiaalisen sijainnin ja vieressä ja/tai *· : välissä olevien aukkojen avulla.

* ' ί ; 2n - 1 tyyppisten vaihto-osien tunnistamiseksi on n ui- I « 4 * ( konemaa, joista huom. useammat voivat muodostaa yhdessä 30 myös pidempiä, yksikappaleisina liittyviä lohkoja, ja n , . valokennojärjestelmää. Kaikkien valokennojärjestelmien läpinäkyvyys on alistettu itsetarkistukseen.

# T · *

Edullisessa sovellutusmuodossa on ylimääräinen valokenno- :‘‘: 35 järjestelmä vieraiden osien tunnistamista varten. Tämä . järjestelmä läpivalaisee pipetointilai tteeseen liitetyn '; ; vaihto-osan sellaisessa kohdassa, jossa pipetointijärjes- » * 8 109406 telmään kuuluvissa kaikissa vaihto-osissa valoväylä on auki ja kaikkien vieraiden valmistajien vaihto-osissa valoväylä on suljettu. Täten vältetään virheelliset tunnistamiset vieraiden vaihto-osien määrittämättömien geometrioiden 5 vuoksi.

Keksinnön kohteena eivät ole viimeisenä koodatut vaihto-osat mäntä-sylinteri-yksikön muodossa edellä mainitunlaista pipetointijärjestelmää varten. Kyseessä on erityisesti 10 vaihto-osat, joiden männän pää on siten binäärisesti koodattu, että se on yhden tai useamman valokennojärjestelmän \ valolle jaksoittain läpinäkyvä tai läpinäkymätön, tarkemmin sanottuna edullisesti lukuunottamatta itsetarkistukselle määrättyä binääristä kaikki ykkösiä, jossa se on yhtenäi-15 sesti kokonaan läpinäkyvä. Vieraiden osien tunnistamista varten on männän pää lisäksi yhdessä kohdassa valokenno-järjestelmän (järjestelmien) valolle läpinäkyvä, jossa kohdassa kaikkien muiden valmistajien vaihto-osat ovat valolle läpinäkymättömiä.

20

Keksintöä selvitetään seuraavassa tarkemmin piirustuksissa esitetyn sovellutusmuodon avulla.

* ί Kuvio 1 esittää sivukuvantoa osittain puretusta pipetointi- 25 laitteesta, jossa on ruiskun muodossa oleva vaih- : to-osa.

t * 1 1 • , , Kuvio 2 esittää aksiaalista päällyskuvantoa kuvion 1 i 1 1 t mukaisen pipetointilaitteen II - II leikatusta i 1 · ' 30 osasta.

Kuvio 3 esittää kaaviollisesti ruiskun männän päätä, miten . ! > 1 V ' sitä valaistaan pipetointilaitteeseen kuuluvan valokenno järjestelmän avulla.

35

Kuvio 4 esittää vastaavasti kaaviollisesti seitsemän 1 “· pipetointi järjestelmään sopivan eri tyyppisen ruis- 9 109406 kun männän päitä ensimmäisen koodauskaavion mukaan.

Kuvio 5 esittää männän päitä toisen koodauskaavion mukaan.

5 Keksinnön mukaiseen pipetointilaitteeseen kuuluu ruiskujen 10 muodossa olevia vaihto-osia, joita on seitsemän eri kokoa. Kuviossa 1 ja 2 esitetty ruisku 10 on poimittu umpimähkään esimerkiksi.

10 Ruiskussa 10 on ontto kappale ympyräsylinterin 12 muodossa, joka on ylhäältä avoin. Sylinterin 12 yläreunassa on pyörivä, säteittäisesti ulospäin osoittava kaulus 14. Alhaalta sylinteri 12 on keskellä olevan ja aksiaalisesti siihen kiinnitetyn onttopiikin 16 päällä, joka piikki on kar-! 15 tiomainen ja kapenee alaspäin. Ruisku 10 on läpimitaltaan pienempi kuin sylinteri 12, niin että sen pohjalla 18 on halkaisijaporras. Onttopiikin 16 sisäosa on liitettynä sylinterin 12 keskimmäisen pohja-aukon kautta sylinterin sisäosaan. Onttopiikin 16 ala-aukko 20 toimii imu- ja 20 ulostyöntöaukkona pipetoitavaa nestettä varten.

Ruiskun 10 sylinterin sisäosassa on tiivisteen alla mäntä ... 22, joka on piirustuksissa työnnetty kokonaan sylinterin 12 sisään ja esitetty laitteistossa pohjansa 18 kanssa. Män- ; . 25 tään 22 kuuluu männänvarsi 24, jossa on pää, joka esitetys- * » sä sovellutusmuodossa työntyy sylinterin aukosta ylös, : huom. voi kuitenkin myös kokonaan tai osittain olla painet- ·.· : tuna sylinteriin. Mäntä muodostaa sylinterin kanssa helppo- • I 1 .... ..

:/· ! toimisen mäntä-sylinteri-yksikön.

30 : ·/; Männän pää. on ympyräsylinterimäinen ja läpimitaltaan por- * · · · .·.·. rastettu. Siihen kuuluu keskellä oleva sylinterimäinen kara • * 26 ja yksi tai useampi yksikappaleinen, sen kanssa muodos- I I * *·' ’ tettu, pyörivä sädemäinen ulkonema 28. Ulkonemia 28 rajoit- 35 tavat sädetasot 30 ja ulkoiset sylinterivaippapinnat 32, jotka kulkevat aksiaalisessa suunnassa. Karan osissa ui-: konemien 28 vieressä ja niiden välissä syntyy ulkonemien 28 10 109406 viereisiä säteittäisiä välejä 34. Aivan ylhäällä on männän pään karanpää 36 siten, että siinä on aina säteittäinen väli 38.

5 Pipetointilaitteeseen 40 kuuluu pesä, jossa on ruiskun 10 vastaanottava osa, johon ruiskuun päästään sivussa olevan sisääntyöntöaukon kautta. Ruiskun 10 kaulus 14 ja männän pää sopivat sisääntyöntöaukon kautta vastaanotto-osaan sisään, kun mäntä 22 on kokonaan sylinterin 12 sisällä.

10 Kaulusta 14 voidaan ohjata sisääntyönnettäessä pesän molem- i minpuolisista, sisäänpäin konvergoituvista luiskista.

Ruiskun sylinteri 12 on asetettu kauluksen 14 kanssa kiinteästi paikalleen vastaanotto-osassa. Mäntää 22 voidaan 15 männän säätöosan 42 välityksellä, joka tarttuu männän päähän, säätää aksiaalisessa pipetointiliikkeessä suhteessa sylinteriin 12.

Männän säätöelimeen 42 kuuluu tartuin, jossa on kaksi 20 toisiinsa nähden vastakkaista leukaa 44, joiden väliin männän pää sopii. Leukaprofiili on osittain sylinterimäinen ja sovi-. _ tettu männän päässä olevien ulkonemien 28 ulkoläpimittaan.

' , 25 Tartuin on sisääntyöntöpuolelta avoin. Kun ruisku 10 asete- * · ·’ taan pipetointilaitteeseen 40, tarttuimen leuat 44 käänne- • · * • · · .... „ ,, ,, „ .. .. „ .. „ „ i taan väliin työntyvästä mannan paasta pois ja levitetään • · ·.: : elastisesti. Leuat 44 kääntyvät männän pään ympärille ja • · * ’ napsahtavat siihen kiinni. Männän päätä pidetään ulkonemien 30 28 sylinterin vaipassa voimasulkeisesti leukojen 44 välis- sä. Sisääntyöntöpuolelta männän pään ulkonemat 28 ovat tarttuimen ulkopuolella (vrt. kuvio 2).

* ’·’ ‘ Pipetointilaitteeseen 40 kuuluvassa ruiskusarjassa 10 35 sylinterien halkaisijat ovat tyypistä riippuen erilaiset.

Yleisesti ruiskut 10 ovat rakenteeltaan samanlaisia ja t * .·. : erityisesti yhtä pitkiä. Kulloinenkin ruiskun 10 tyyppi on > · 1 1 109406 männän pää ulkonemien 28 avulla binäärisesti koodattu.

Koodauksen rasterimitta on yhden ulkoneman 28 pienin aksiaalinen pituus. Männän pää on koodattu vieressä ja välissä 5 olevien ulkonemien 28 ja välien 34 kanssa kuusinkertaisesti tämän pituuden kanssa. Rasteripositio 1 aivan ylhäällä männän päässä on järjestetty esiintyöntyvän karapään 36 j mukaisesti siten, että siihen jää aina väli 38. Viidessä j alapuolella olevassa rasteripositiossa 2 - 6 on kulloinkin 10 joko ulkonema 28 tai väli 34.

Koodin automaattista lukua vieraan ruiskun tunnistamista ja ruiskun 10 tyypin tunnistamista varten, joka on juuri asetettu pipetointilaitteeseen 40, on laitteessa lukuyksik-15 kö, johon kuuluu neljä valokennojärjestelmää 46 - 52.

; Kuhunkin valokenno järjestelmään 46 - 52 kuuluu infrapunava- lodiodi 54 valonlähteenä yhdellä puolella ja sitä vastapäätä oleva infrapunavaloilmaisin 56 toisella puolella männän päätä.

20

Valokennojärjestelmät 46 - 52 valaisevat männän päätä, kun se sijaitsee kokonaan sylinterin 12 sisään menneessä män- . , nässä 22 männän säätöelimen 42 tarttuimessa. Valokennojär- ; jestelmien 46 - 52 säteet kulkevat rinnakkain keskellä '· ” 25 olevilla säteittäis-tasoilla, jotka ovat toisistaan aksiaa- lisesti siirretty. Infra-punavalo osuu yhteen männän pään :ulkonemaan 28 tarttuimesta lähtevällä sisääntyöntöpuolei-• 1 {,· 1 sella ulkokehällä sekanttimaisesti ja valokennojärjestelmi- : : : en 46 - 52 säteily katkeaa. Pieniläpi-mittaisilla karajak- 30 soilla 26 ulkonemien 28 viereen ja väliin muodostettuihin *. säteittäisiin väleihin 34, 38 on valokenno jär jestelmillä • 1 1 1 ,, ,, 46 - 52 pääsy.

« 1 · , »

Ensimmäinen valokennojärjestelmä 46 rasteripositiossa 1 35 läpivalaisee halkaisijan sisäänvedon 38 männän pään ylhääl-: lä olevassa karapäässä 36. Tämä valokenno jär jestelmä 46 i · : toimii vieraiden ruiskujen tunnistamiseksi, jotka ovat 12 109406 tässä kaikki kiinteitä ja infrapunavalolle läpinäkymättömiä. Kuvioiden 4 ja 5 mukaisissa koodauskaavioissa vastaa läpinäkyvyys rasteripositiossa 1 ensimmäisen digitaalin etummaista bittiä.

5 TYYPPikoodauksen lukemisessa toimivat kolme valokennojärjestelmää 48 - 52 valaisevat männän päätä rasteripositiossa 2 ylhäällä, 4 keskellä ja 6 alhaalla. Näillä valokennojärjestelmillä on siis toisiinsa nähden kaksinkertainen raste-10 rimitan etäisyys, kun puolestaan molemmilla valokennojärjestelmillä 46, 48 on aivan ylhäällä rasterimitan yksi etäisyys.

Ulkonemien 28 yhteneväisen aksiaalisen asemoinnin sekä vie— 15 ressä ja välissä olevien välien 34 ansiosta ovat männän päät tyyppikoodauslukuyksikön kolmessa valokennojärjestel-mässä 48 - 52 joko läpinäkyviä (väli 34; digitaali yksi) tai läpinäkymättömiä (ulkonema 28; digitaali nolla). Ruiskut 10 on tyyppikoodattu, kuten kuviosta 4 ja 5 näkyy, 20 binääriluvusta 000, mikä merkitsee että ulkonema 28 on kaikissa valokennojärjestelmissä (vrt. myös kuvioita 1 - 3) binäärilukuun 110 asti, mikä merkitsee, että välit 34 on molemmissa valokennojärjestelmissä 48, 50 ja ulkonema 28 on ·.·.* valokennojärjestelmässä 52. Binäärilukua 111, mikä merkit- ί.'·: 25 see väliä 34 kaikissa kolmessa valokenno järjestelmässä 48 - * : 52, ei ole annettu tyyppikoodina, sillä valon läpikulku kaikille valokenno järjestelmille 46 - 52 on määrätty itse- j tarkistusta varten.

* · · · 30 Kuvion 4 mukaisessa rasterikaaviossa vastaa ulkonemien 28 . . aksiaalinen pituus yksinkertaista, kaksinkertaista tai koi- » # · minkertaista rasterimittaa. Ulkonemien 28 aksiaalisten ’*! ’ pituuksien summa on kaikissa ruiskussa 10 sama eli yhtä suuri kuin kolminkertainen rasterimitta. Näin syntyy kai-35 kille ruiskumännille sama voimalukitus tarttuimessa.

> · ; ; Kuvion 5 mukaisessa koodauskaaviossa suurennettiin männän 13 109406 päässä yläulkonemaa 28 koodauksella 1010 siten, että se valtaa rasteri-positiot 2 ja 3. Täten suurennetaan voimalu-kitusta tarttuimessa, ilman että muihin toimintoihin, erityisesti koodaukseen, vaikutetaan haitallisesti. Saraan-5 laisen materiaalivahvuuden vuoksi sopii tämä sovellutus paremmin muoviruiskupuristukselle.

Koodauksen 1101 omaavassa männän päässä pienennettiin kuvion 4 mukainen kolminkertaisen rasterimitan pituinen 10 ulkonema 28 kaksinkertaiseksi. Ulkonema 28 valtaa nyt vain rasteripositiot 3 ja 4. Materiaalikasaantuma, joka muovi-ruiskupuristuksessa saattaisi johtaa epätoivottuihin imu-painumiin, voidaan näin välttää. Pienempi voimalukitus tarttuimessa voidaan hyväksyä.

• ► » « » » » « » * i · · 1 » · » · » » * * ( · t * · ( Ψ * * * · < i · » t ·

Claims (23)

1. Pipetointijärjestelmä, jossa on pipetointilaite (40) ja j pipetointilaitteeseen (40) irrotettavasti järjestettävä j 5 vaihto-osa (10), joka vastaanottaa pipetoitavan nesteen, j jolloin vaihto-osa (10) on muodostettu mäntä-sylinteri- yksiköksi, jonka mäntää (22) pipetointilaitteeseen (40) järjestetyssä vaihto-osassa (10) liikutetaan pipetointi-laitteen (40) männänsäätöelimen (42) avulla sylinterin (12) 10 suhteen pipetointiliikkeen yhteydessä pipetoitavan nesteen imemiseksi ja ulostyöntämiseksi, jolloin pipetointilaitteeseen (40) on järjestettävissä erilaisia, erityyppisiä vaihto-osia (10), jolloin kuitenkin kaikkia tyyppejä varten on järjestetty männän (22) ja sylinterin (12) yksi ja sama 15 suhteellinen asema, jolloin vaihto-osalla (10) on analoginen tai digitaalinen koodaus sen tyypin tunnistamiseksi, jolloin pipetointilaitteessa (40) on laite pipetointilaitteeseen (40) järjestetyn vaihto-osan (10) tyypin automaattista identifiointia varten, mikä tapahtuu tunnistamalla 20 koodaus vaihto-osassa (10), tunnettu siitä, että vaihto- osan (10) koodaus on järjestetty mäntään (22) ja että laite automaattista identifiointia varten on järjestetty siten, että se tunnistaa männässä (22) olevan koodauksen.

1 4 109406

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pipetointi järjestelmä, tunnettu siitä, että vaihto-osan (10) koodaus on järjestet- » I ty männän (22) männänpäähän (38). • · • · il

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen pipetointijärjes- ;j · 30 telmä, tunnettu siitä, että analoginen tai digitaalinen * koodaus on tunnistettavissa automaattisesti identifioivalla laitteella mekaanisesti, sähköisesti, elektronisesti tai ·.···: optisesti.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen pipetointi järjestelmä, ··' tunnettu siitä, että vaihto-osan (10) männänpää (38) on koodattu digitaalisesti ja tämä digitaalinen koodaus on optisesti tunnistettavissa automaattisesti identifioivan ,·, ; laitteen avulla. 15 109406

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen pipetointijärjestelmä, tunnettu siitä, että mäntä (22), erityisesti männän-pää (38), on koodattu siten, että se on jaksoittain läpinäkyvä tai läpinäkymätön. 5

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen pipetointijärjestelmä, tunnettu siitä, että mäntä (22), erityisesti männänpää (38), on oleellisesti lieriömäinen ja siinä on yksi tai useampi ympärikiertävä säteittäinen ulkonema (28), 10 johon tartuin, joka kuuluu männänsäätöelimeen (42), tart-I tuu, ja että mäntä (22), erityisesti männänpää (38), on j koodattu ulkoneman (28) tai ulkonemien (28) aksiaalisen aseman ja vieressä ja/tai niiden välissä olevien välien (34) avulla. 15

7. Patenttivaatimuksen 5 ja mahdollisesti patenttivaatimuksen 6 mukainen pipetointijärjestelmä, tunnettu siitä, että automaattisesti identifioivassa laitteessa on lukuyksikkö, jossa on yksi tai useampi valokennojärjestelmä (46 - 52), 20 joka valaisee mäntää (22), erityisesti männänpäätä (38), ja tekee eron läpinäkyvän ja läpinäkymättömän välillä.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen pipetointijärjestelmä, tunnettu siitä, että kuhunkin valokennojärjestelmään (46 - .25 52) kuuluu infrapunavalolähde (54) ja infrapunavalodetekto- : ri (56 ) . * · · J.

* 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen pipetointijärjestelmä, ) ;* tunnettu siitä, että kuhunkin valokennojärjestelmään (46 - * · · ···’ 30 52) kuuluu infrapunavalodetektorin (56) etupuolelle järjes- • · » V : tetty spektrisuodatin.

*:··· 10. Jonkin patenttivaatimuksen 7-9 mukainen pipetointi- järjestelmä, tunnettu siitä, että valokennojärjestelmät • » · 35 (46 - 52) toimivat erilaisilla valoaallon pituuksilla.

*...’ 11. Jonkin patenttivaatimuksen 7-10 mukainen pipetointi- .·.·. järjestelmä, tunnettu siitä, että valokennojärjestelmät ,·§ . (46 - 52) ovat ajallisesti peräkkäin aktivoitavissa. 1 6 109406

12. Patenttivaatimuksen 6 ja jonkin patenttivaatimuksen 7 -11 mukainen pipetointijärjestelmä, tunnettu siitä, että vaihto-osien (10) (2n - 1) tyypin identifioimiseksi on järjestetty n ulkonemaa (28) ja valokennojärjestelmää (48 - 5 52) .

13. Jonkin patenttivaatimuksen 1-12 mukainen pipetointi-järjestelmä, tunnettu siitä, että laite automaattista identifiointia varten, erityisesti lukuyksikkö, on nopeasti 10 saatettavissa toimintaan järjestettäessä vaihto-osa (10) pipetointilaitteeseen (40), esimerkiksi kytkentätapahtuman avulla.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 1-13 mukainen pipetointi-15 järjestelmä, tunnettu siitä, että laite automaattista identifiointia varten, erityisesti lukuyksikkö, soveltuu suorittamaan toimintakykyisyyden itsetarkistuksen, erityisesti valokennojärjestelmän (46 - 52) toimintakykyisyyden.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen pipetointijärjestelmä, tunnettu siitä, että itsetarkistus on aikaansaatavissa käyttötoimenpiteen avulla.

16. Patenttivaatimuksen 14 mukainen pipetointijärjestelmä, 25 tunnettu siitä, että itsetarkistus on aikaansaatavissa automaattisesti ja sopivimmin kytkentätapahtuman avulla hieman sen jälkeen kun vaihto-osa (10) on irrotettu pipe-;·.·. tointilaitteesta (40). • |

17. Patenttivaatimuksen 12 ja jonkin patenttivaatimuksen ' 14-16 mukainen pipetointi järjestelmä, tunnettu siitä, että automaattisesti identifioivan laitteen itsetarkistuk-seen on järjestetty transparenssi kaikissa valokennojärjes-telmissä (48 - 52). 35

18. Jonkin patenttivaatimuksen 1-17 mukainen pipetointi-’··* järjestelmä, tunnettu siitä, että männänsäätöelimen (42) ja pipetointilaitteeseen (40) järjestettävän vaihto-osan (10) .·. ; männänpään (38) välillä on irrotettava liitos ja että laite 17 109406 automaattista identifiointia varten, erityisesti lukuyksik-kö, tunnistaa koodauksen samalla kun tämä liitos muodostuu ja mäntä (22) on joutunut kokonaan vaihto-osan (10) sylinteriin (12). 5

19. Jonkin patenttivaatimuksen 1-18 mukainen pipetointi-järjestelmä, tunnettu siitä, että pipetointilaite (40) on muodostettu toistopipetointilaitteeksi, josta saadaan useita kertoja annosteltua ennalta säädettyjä, sopivimmin yhtä 10 suuria nestetilavuuksia.

20. Jonkin patenttivaatimuksen 1-19 mukainen pipetointi-järjestelmä, tunnettu siitä, että pipetointilaite (40) on muodostettu kädessä pidettäväksi laitteeksi. 15

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen pipetointijärjestelmä, tunnettu siitä, että pipetointiliike on toteutettavissa ! välittömästi käyttöhenkilön kädellä.

22. Vaihto-osa jonkin patenttivaatimuksen 1 - 21 mukaista pipetointijärjestelmää varten, jolloin vaihto-osa (10) on muodostettu mäntä-sylinteri-yksiköksi, jonka mäntä (22) pipetoitavan nesteen imemiseksi ja ulostyöntämiseksi pipe-tointiliikkeen yhteydessä on siirrettävissä sylinterin (12) . ·*·· 25 suhteen ja tätä varten myös eri tilavuuksisten vaihto-osien : (10) yhteydessä omaa rakenteeltaan samanlaisen ja siten adapter it toman männänpään (38), jolla on sellainen rakenne, !. ; johon vaihto-osan (10) ollessa sovitettuna pipetointilait- j ** teeseen (40) pipetointilaitteen (40) männänsäätöelimeen 30 (42) kuuluva tartuin tarttuu, jolloin männän (22) männänpää ·.· ·' (38) myös männän (22) ollessa työnnettynä täydellisesti sisään sylinteriin (12) pistää esiin sylinterin (12) avoi-·:··· men pään ohitse ja jolloin vaihto-osaan (10) on järjestetty .···. digitaalinen koodaus sen tyypin identifioimiseksi, tunnettu 35 siitä, että vaihto-osan (10) koodaus on järjestetty sylin-: .* teristä esiinpistävän männän (22) männänpäähän (38) ja että sylinteristä (12) esiinpistävä männänpää (38) männänsäätö-elimen (42) tarttuimeen tarttumista varten muodostetun \ rakenteen lisäksi omaa useita ympärikiertäviä säteittäisiä 18 109406 ulkonemia (28) ja useita viereen ja/tai niiden väliin järjestettyjä, ympärikiertäviä säteittäisiä välejä (34), jotka yhdessä muodostavat koodauksen.

23. Vaihto-osa jonkin patenttivaatimuksen 1 - 21 mukaista pipetointijärjestelmää varten, jolloin vaihto-osa (10) on muodostettu mäntä-sylinteri-yksiköksi, jonka mäntä (22) pipetoitavan nesteen imemiseksi ja ulostyöntämiseksi pipe-j tointiliikkeen yhteydessä on siirrettävissä sylinterin (12) 10 suhteen ja tätä varten omaa männänpään (38), jolla on rakenne johon vaihto-osan (10) ollessa sovitettuna pipetoin-tilaitteeseen (40) pipetointilaitteen (40) männänsäätöeli-meen (42) kuuluva tartuin tarttuu, ja jolloin vaihto-osaan (10) on järjestetty digitaalinen koodaus sen tyypin identi-15 fioimiseksi, mahdollisesti patenttivaatimuksen 22 mukaisesti, tunnettu siitä, että vaihto-osan (10) koodaus on järjestetty männän (22) männänpäähän (38), että männänpää (38) koodauksen muodostamiseksi omaa useita ympärikiertäviä säteittäisiä ulkonemia (28) ja useita viereen ja/tai väliin 20 järjestettyjä, ympärikiertäviä säteittäisiä välejä (34), jotka yhdessä muodostavat koodauksen ja että ympärikiertäviä säteittäisiä ulkonemia (28) rajoittaa ulkopuoliset sylinterivaippapinnat (32), jotka aksiaalisessa suunnassa ovat keskenään samassa tasossa. 25 * · · ' · · t 4 . 19 109406