FI109315B - Yhteyden järjestäminen verkkoelementissä - Google Patents

Description

1 109315 YHTEYDEN JÄRJESTÄMINEN VERKKOELEMENTISSÄ j

KEKSINNÖN ALA

Keksintö liittyy tietoliikenteeseen. Erityisesti keksintö liittyy uuteen ja kehittyneeseen mene-5 telmään ja järjestelmään yhteyden järjestämiseksi tietoliikenneverkon verkkoelementin loogisten puolten välille.

TEKNIIKAN TASO

10 Tietoliikenneverkkoon, kuten esimerkiksi te leverkkoon kuuluu tyypillisesti yksi tai useampia verkkoelementtejä. Verkkoelementillä tarkoitetaan tässä tietoliikennejärjestelmää tai joukkoa järjestelmiä tai osaa järjestelmästä, ja sen oheislaitteita; tai 15 muuta tietoliikenneympäristön yksikköä, jota voidaan hallita, seurata tai ohjata verkossa, ja jolla on vähintään yksi standardirajapinta. Tyypillinen esimerkki verkkoelementistä on digitaalinen puhelinkeskus. Verk-j koelementti käsittää tyypillisesti joukon yksiköitä, 20 jotka toteuttavat elementin eri toimintoja. Näitä yksiköitä ovat esimerkiksi tietokoneyksiköt, jotka vas-j . taavat esimerkiksi verkkoelementin toimintojen ohjauk- sesta; multiplekseriyksiköt, jotka vastaavat esimer-'·' ’ kiksi verkkoelementin multipleksaustoiminnoista; sekä : ·’ 25 kytkentäkenttäyksiköt, jotka vastaavat esimerkiksi • · '·.’·· verkkoelementin kytkentätoiminnoista.

: : : Usein kukin yksikkö on käytännössä toteutettu kahdennettuna yksikköparina. Tällöin verkkoelementin normaalissa toimintatilassa esimerkiksi multiplekse-3 0 riyksikköparin ensimmäinen yksikkö on aktiivinen suo-rittaen verkkoelementin multipleksaustoimintoja, ja toinen, redundantti yksikkö on varalla esimerkiksi vi-katilanteita varten.

‘"'i Sen sijaan esimerkiksi otettaessa käyttöön ·*·, 35 ja/tai testattaessa uutta ohjelmistoversiota verk- ! \ koelementtiin yksiköt jaotellaan loogisesti ensimmäi- 2 109315 seen puoleen ja toiseen puoleen. Tällöin tyypillisesti kustakin yksikköparista ensimmäinen yksikkö jaotellaan ensimmäiselle puolelle ja toinen yksikkö toiselle puolelle. Ensimmäisen puolen yksiköillä esimerkiksi suo-5 ritetaan kyseisen verkkoelementin normaaleja toimintoja kuten esimerkiksi liikenteenvälitystä, ja samanaikaisesti toisen puolen yksiköillä voidaan esimerkiksi testata käyttöönotettavaa uutta ohjelmistoversiota.

Mainitusta loogisesta jaottelusta on kuiten-10 kin seurauksena se ongelma, ettei viestien välittäminen ensimmäisen ja toisen puolen välillä ole mahdollista. Verkkoelementin ollessa jaotellussa tilassa yksiköt pystyvät lähettämään liikennettä ainoastaan yhden multiplekserin kautta. Kuitenkaan kyseinen multi-15 plekseri ei pysty lähettämään viestejä molempiin kyt-kentäkenttäyksiköihin, koska myös kyseiset kytkentä-kenttäyksiköt ovat jaoteltuja. Toisin sanoen molemmat kytkentäkenttäyksiköt ovat aktiivisia ja näkevät kumpikin tahollaan multiplekseriparin eri multiplekserit 20 aktiivisina, jolloin loogisten puolten välistä rajaa ei pystytä ylittämään.

·· · , Seuraavassa esitetään vielä lyhyt yhteenveto ATM-tekniikan niistä ominaisuuksista, jotka tavalla ·;;/ tai toisella sivuavat keksintöä.

'·' 25 ATM (Asynchronous Transfer Mode, ATM) on yh- : ’·· teydellinen pakettikytkentäinen tiedonsiirtomenetelmä, :,’*i jolle on ominaista tiedonsiirto käyttäen vakiopituisia : : : soluja. Solut koostuvat 5 tavun mittaisesta otsikosta ja 48 tavun mittaisesta informaatio-osasta. Otsikon 30 kenttiin kuuluu virtuaaliväylän tunnus VPI (Virtual Path Identifier, VPI) ja virtuaalikanavan tunnus VCI (Virtual Channel Identifier, VCI) , hyötykuorman tyypin t t « tunnus (Payload Type Identifier, PTI), prioriteetti-:.: bitti (Cell Loss Priority, CLP) ja otsikkovirheen tar- ·:*: 35 kiste (Header Error Control, HEC) , jonka avulla voi- .'•t daan korjata yhden bitin virheet ja havaita kahden bi- ! tin virheet. ATM-kytkimessä solut siirretään loogises- I * 3 109315 ta tulokanavasta yhteen tai useampaan loogiseen lähtö-kanavaan. Looginen kanava muodostuu fyysisen linkin, kuten esimerkiksi optisen kuidun numerosta, ja tällä linkillä olevan kanavan tunnisteesta, ts. VPI/VCI-5 tiedosta. Yksi fyysinen siirtomedia, kuten esimerkiksi optinen kuitu voi sisältää useita virtuaaliväyliä VP ja kukin virtuaaliväylä voi sisältää useita virtuaalikanavia VC.

Koska solut ovat vakiomittaisia, voidaan kyt-10 kennät ATM-kytkimissä suorittaa solun otsakkeen perusteella laitteistotasolla ja siten erittäin nopeasti.

Eri yhteyksille kuuluvat solut erotetaan toisistaan virtuaaliväylä- ja virtuaalikanavatunnisteiden avulla. Yhteyttä muodostettaessa verkon läpi määritetään kiin-15 teä reitti eli virtuaaliyhteys, jota pitkin yhteyden solut reititetään. Verkkosolmuissa solut kytketään VPI/VCI-arvojen perusteella. Solujen VPI/VCI-arvot ovat yhteysvälikohtaisia ja siten yleensä muuttuvat VP- tai VC-tason kytkennän yhteydessä. Tiedonsiirron 20 loputtua yhteys puretaan.

ATM-protokollaa on tapana kuvata ATM-protokollamallilla, joka on OSI-mallia (Open Standards Interconnection, OSI) muistuttava kerrosmalli. Mailis-sa ylimpänä on käyttäjältä tuleva data. Sen alapuolel-'*' 25 la on ATM-sovituskerros AAL (ATM Adaptation Layer, I : “ AAL). Sen alapuolella on puolestaan ATM-kerros, jonka alapuolella on vielä fyysinen kerros (Physical Layer,

t * I

:: : PHY) . AAL-kerros jakaantuu vielä kahteen osaan, SAR- kerrokseen (Segmentation And Reassembly, SAR) ja CS- * 30 kerrokseen (Convergence Sublayer, CS) . Edelleen CS-, ·;·. kerros jakaantuu vielä kahteen alikerrokseen, jotka f-;.# ovat SSCS-kerros (Service Specific Convergence Sub- I I * layer, SSCS) ja CPCS-kerros (Common Part Convergence :.··ί Sublayer, CPCS) .

35 ATM-sovituskerros paloittelee ylempien ker- rosten kehykset, sijoittaa palat soluihin ja kokoaa • · · ! kehykset jälleen vastapäässä.

4 109315 ATM-kerros puolestaan tarjoaa solujen siirtopalvelun AAL-kerrokselle. Se käsittelee ainoastaan so-: lun otsikkoa tehtävänään solujen kytkentä, multiplek- sointi, demultipleksointi, solun otsikon generointi ja 5 poisto, sekä vuonohjaus (Generic Flow Control, GFC) käyttäjän rajapinnassa UNI (User Network Interface, UNI). Lisäksi otsikkovirheiden ilmaisu ja korjaus sekä lohkotahdistus kuuluvat ATM-kerrokselle.

Myös fyysinen kerros jakaantuu kahteen ali-10 kerrokseen, PMD-alikerrokseen (Physical Medium Depen dent, PMD) , joka vastaa siirtojärjestelmäkohtaisista bittitason tehtävistä; ja siirtojärjestelmän konver-genssikerrokseen TCS (Transmission Convergence Sublayer, TCS), joka vastaa solujen sovituksesta kuhunkin 15 siirtojärjestelmään sekä solujen rajauksesta, solun otsikon virhetarkistuksista ja solunopeuden tasauksesta .

Fyysisen kerroksen funktioita toteuttavien integroitujen piirien ja ATM-kerroksen välinen raja-20 pinta on ATM Forumin toimesta standardoitu nimillä UTOPIA, An ATM-PHY Interface Specification, Level 1 sekä UTOPIA, An ATM-PHY Interface Specification, Level 2, joista jatkossa käytetään nimityksiä UTOPIA Level 1 * ,‘ ja UTOPIA Level 2. Käytännössä ATM-tekniikkaan perus- * 25 tuva laite joudutaan toteuttamaan kaupallisesti saata- : ” vissa olevilla ATM-mikropiireillä, jotka toteuttavat UTOPIA-spesifikaation mukaisen rajapinnan. Rajapinnas- * ta on muodostunut de facto -teollisuusstandardi, jota integroituja ATM-piirejä valmistavat komponenttitoi- 30 mittajät noudattavat.

, UTOPIA-rajapinnassa data on määritelty 8- tai ·;·, 16-bittiseksi riippuen toteutetusta bittinopeudesta (UTOPIA Level 1 ja Level 2) . Rajapinnassa siirretään vain ja ainoastaan ATM-soludataa, ja se sisältää kak-’*···. 35 sisuuntaisen siirron tarvitsemat ohjaus- eli ns. kät- telysignaalit (handshaking) . Piirivalmistajat toteut-! tavat ATM-kerroksen funktioita toteuttavat piirinsä 5 109315 isäntinä, koska UTOPIA-spesifikaatio määrittelee ATM-kerroksen piirit isänniksi, ja koska valmistajat eivät voi tietää, millaisessa ympäristössä heidän asiakkaansa piirejä käyttävät. Fyysisen kerroksen piirit ovat 5 vastaavasti renkejä. UTOPIA-väylään kytketyt rengit voivat kommunikoida ainoastaan isäntälaitteen kanssa, mutta eivät keskenään.

KEKSINNÖN TARKOITUS

10 Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on tuo da esiin uudenlainen menetelmä ja järjestelmä, joka poistaa edellä mainitut epäkohdat tai ainakin merkittävästi lieventää niitä. Erityisesti keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin menetelmä ja järjestelmä, joka 15 mahdollistaa yhteyden järjestämisen tietoliikenneverkon loogisesti jaotellun verkkoelementin puolten välille .

KEKSINNÖN YHTEENVETO

20 Esillä olevassa keksinnössä järjestetään yh teys tietoliikenneverkon, kuten esimerkiksi televerkon (esimerkiksi Public Switched Telephone Network, PSTN; · Public Land Mobile Network, PLMN; Integrated Services ::: Digital Network, ISDN), tai esimerkiksi IP-protokollaa 25 (Internet Protocol, IP) käyttävän tietoliikenneverkon 2 *· t · verkkoelementin loogisten puolten välille. Kyseinen • · verkkoelementti käsittää yksiköitä. Yksiköllä tarkoi-tetaan tässä toiminnallista kokonaisuutta, toisin sa- * « ♦ noen eri yksiköitä ei välttämättä ole toteutettu fyy-30 sisesti toisistaan erillisinä, vaan niitä on mahdol-’·’ lista toteuttaa myös fyysisesti yhtenäisinä kokonai- v * suuksina. Edelleen eri verkkoelementit voivat käsittää erilaisia kombinaatioita eri yksiköistä. Edelleen verkkoelementti voi käsittää tiettyä yksikköä vain yh-35 den, jolloin kyseinen yksikkö on aktiivinen, tai verk-koelementti voi käsittää tiettyä yksikköä useamman, 6 109315 jolloin tyypillisesti yksi kyseisistä yksiköistä on aktiivinen ja loput redundantteja eli kahdennettuja. Tyypillisesti verkkoelementin normaalitilassa aktiiviset yksiköt vastaavat kyseisen elementin toiminnasta 5 ja redundantit yksiköt ovat varalla esimerkiksi vikatilanteita varten.

Kyseiset verkkoelementin yksiköt jaotellaan loogisesti ensimmäiseen puoleen ja toiseen puoleen. Loogisella jaottelulla tarkoitetaan jaottelua kahteen 10 loogisesti toisistaan eristettyyn puoleen, mikä voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että loogisen osoituksen tietokoneosoitetaulukoista poistetaan yhden puolen yksiköt. Toisin sanoen jaottelu voidaan tehdä osoitteita muokkaamalla. Edelleen jaottelu voidaan to-15 teuttaa estämällä fyysinen yhteys kokonaan joidenkin yksiköiden väliltä, toisin sanoen ei vastaanoteta ollenkaan joltakin yksiköltä saapuvaa dataa. Seurauksena jaottelusta on, että ensimmäisen puolen yksiköiden ja toisen puolen yksiköiden välillä ei voida käyttää loo-20 gisen tason tietokoneosoitusta (logical level computer addressing), toisin sanoen ensimmäiseltä puolelta ei voi lähettää sanomaa toiselle puolelle loogista osoi- , tetta käyttäen ja päinvastoin, koska kyseisten puolten » > · *;·* yksiköt ovat näkymättömiä toisilleen loogisten osoit- ' 25 teiden tasolla.

; ' * * Huomattavaa on, että looginen jaottelu voi- :/·! daan suorittaa joko verkkoelementin tasolla, jolloin verkkoelementti jaetaan loogisesti ensimmäiseen puo-leen ja toiseen puoleen, tai looginen jaottelu voidaan 30 suorittaa yksiköiden tasolla, jolloin yksi tai useam-pia yksiköitä jaetaan ensimmäiseen puoleen ja toiseen i · puoleen. Siten termillä ensimmäisen puolen yksikkö tarkoitetaan sekä kokonaista yksikköä, joka on verk- f * !,*·· koelementin tasolla suoritetussa loogisessa jaottelus- “,”ί 35 sa järjestetty kuuluvaksi ensimmäiselle puolelle, että sellaisen kokonaisen yksikön ensimmäistä puolta, joka I I » ! yksikkö on jaoteltu ensimmäiseen puoleen ja toiseen

• I I

t » > I · 7 109315 puoleen yksiköiden tasolla tapahtuneessa loogisessa jaottelussa. Vastaavasti termillä toisen puolen yksikkö tarkoitetaan sekä kokonaista yksikköä, joka on verkkoelementin tasolla suoritetussa loogisessa jaot-5 telussa järjestetty kuuluvaksi toiselle puolelle, että sellaisen kokonaisen yksikön toista puolta, joka yksikkö on jaoteltu ensimmäiseen puoleen ja toiseen puoleen yksiköiden tasolla tapahtuneessa loogisessa jaottelussa .

10 Edelleen kyseiset yksiköt käsittävät ensim mäisen puolen multiplekseriyksikön sekä toisen puolen multiplekseriyksikön, jotka vastaavat esimerkiksi verkkoelementin multipleksaustoiminnoista. Edelleen kyseinen verkkoelementti on ainakin osin toteutettu 15 ATM-tekniikkaa hyödyntäen.

Keksinnön mukaisesti ensimmäisen puolen mul-tiplekseriyksikkö ja toisen puolen multiplekseriyksik-kö yhdistetään toisiinsa ATM-liitännän avulla. ATM-liitännällä tarkoitetaan liitäntää, joka on toteutettu 20 ATM-tekniikkaa hyödyntäen.

Keksinnön eräässä sovelluksessa ensimmäisen puolen multiplekseriyksikkö käsittää ensimmäisen UTOPIA -sovitusliitännän, jonka avulla järjestetään UTOPIA Level 2 -spesifikaation mukainen rajapinta.

; · » t 25 Edelleen toisen puolen multiplekseriyksikkö käsittää ;·. toisen UTOPIA -sovitusliitännän, jonka avulla järjes- * » * . tetään UTOPIA Level 2 -spesifikaation mukainen raja pinta.

Keksinnön eräässä sovelluksessa ensimmäinen » · · '·* * 30 UTOPIA -sovitusliitäntä käsittää ensimmäisen joukon rajapintaparametreja, toinen UTOPIA -sovitusliitäntä V : käsittää toisen joukon rajapintaparametreja, ja kysei- set ensimmäinen rajapintaparametrijoukko ja toinen ra-. japintaparametrijoukko ovat sisällöllisesti identti- ’* 35 set.

Keksinnön eräässä sovelluksessa verkkoele- : : mentti edelleen käsittää ensimmäisen puolen tietoko- • ♦ • · · 8 109315 neyksikön, ensimmäisen puolen kytkentäkenttäyksikön, toisen puolen tietokoneyksikön sekä toisen puolen kytkentäkenttäyksikön. Tietokoneyksiköt vastaavat esimerkiksi verkkoelementin toimintojen ohjauksesta. Kytken-5 täkenttäyksiköt vastaavat esimerkiksi verkkoelementin kytkentätoiminnoista.

Keksinnön eräässä sovelluksessa verkkoelementti on digitaalinen puhelinkeskus.

Esillä olevan keksinnön etuna tunnettuun tek-10 nilkkaan verrattuna on, että se tekee mahdolliseksi yhteyden järjestämisen tietoliikenneverkon loogisesti jaotellun verkkoelementin puolten välille, jolloin kyseiset puolet näkevät toistensa resurssit. Tämä puolestaan mahdollistaa fyysisen sanomakommunikoinnin eli 15 kummaltakin loogiselta puolelta on mahdollista lähettää sanomia vastakkaiselle puolelle. Lisäksi sovellusohjelmat pystyvät tarvittaessa keskustelemaan keskenään.

20 KUVALUETTELO

Seuraavassa keksintöä selostetaan oheisten sovellusesimerkkien avulla viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa : kuviossa la on kaaviomaisesti kuvattu eräs • a · V : 25 tunnetun tekniikan mukainen järjestelmä; : kuviossa Ib on kaaviomaisesti kuvattu eräs tunnetun tekniikan mukainen järjestelmä; « · kuviossa 2 on kaaviomaisesti kuvattu eräs keksinnön mukainen menetelmä; ja 30 kuviossa 3 on kaaviomaisesti kuvattu eräs keksinnön mukainen menetelmä.

v : KEKSINNÖN YKSITYISKOHTAINEN SELOSTUS

Kuviossa la on kuvattu lohkokaaviona esimer-35 kinomaisesti erään tunnetun tekniikan mukaisen järjes-telmän komponentit. Tarkemmin sanottuna kuviossa la on • » 9 109315 kuvattu verkkoelementti 110 normaalissa toimintatilassa. Kuvion la esimerkkitapauksessa järjestelmä käsittää verkkoelementin 110, joka käsittää yksiköitä. Verkkoelementti 110 on esimerkiksi digitaalinen puhe-5 linkeskus. Kuvion la esimerkkitapauksessa yksiköt ovat aktiivinen tietokoneyksikkö 111A1 ja redundantti tieto-koneyksikkö 111R1, aktiivinen multiplekseriyksikkö 111A2 ja redundantti multiplekseriyksikkö 11182 sekä aktiivinen kytkentäkenttäyksikkö 111A3 ja redundantti kytken-10 täkenttäyksikkö 111R3. Huomattavaa on, että kuviossa la esitetty konfiguraatio on asian selventämiseksi yksinkertaistettu esimerkki, käytännössä esimerkiksi tieto-koneyksiköitä on yleensä useampia kuin mitä kuviossa la on esitetty. Aktiivisilla yksiköillä suoritetaan 15 esimerkiksi kyseisen verkkoelementin liikenteenväli-tystehtäviä sekä yleensä myös muita kyseisen verkkoelementin normaaliin toimintaan liittyviä tehtäviä, kuten esimerkiksi laskutusta, tilastointia, tilaajien lisäämistä/poistamista, ja/tai vierailijarekisterin 20 päivitystä. Redundantit yksiköt ovat esimerkiksi varalla vikatilanteita varten.

Kuten kuviossa la on esitetty, verkkoelemen-j tin 110 normaalitilassa kultakin tietokoneyksiköltä : lllAi, 111R1 on yhteys kullekin multiplekseriyksikölle /:·. 25 111A2, lllR2 ja päinvastoin. Vastaavasti kultakin multi- :·, plekseriyksiköltä 111A2, lllR2 on yhteys kullekin kyt- . kentäkenttäyksikölle 111A3, 111R3 ja päinvastoin. Aktii- ! viselta tietokoneyksiköltä 111A1 ja redundantilta tie- tokoneyksiköltä lllR1 lähetetään kuitenkin sanomia vain * * · 30 aktiiviselle multiplekseriyksikölle 111A2. Aktiiviselta multiplekseriyksiköltä lllA2 ja redundantilta multi-v · plekseriyksiköltä 111R2 lähetetään sanomia sekä aktii- : viselle kytkentäkenttäyksikölle 111A3 että redundantil- . le kytkentäkenttäyksikölle 111R3. Sen sijaan aktiivi- ’ 3 5 selle multiplekseriyksikölle 111^ ja redundantille ’ multiplekseriyksikölle 111R2 vastaanotetaan sanomia : vain aktiiviselta kytkentäkenttäyksiköltä 111A3. Aktii- 10 109315 viselle kytkentäkenttäyksikölle 111A3 ja redundantille kytkentäkenttäyksikölle 111R3 vastaanotetaan sanomia vain aktiiviselta multiplekseriltä 111A2. Aktiivinen kytkentäkenttäyksikkö 111Η ja redundantti kytkentä-5 kenttäyksikkö 111R3 lähettävät sanomia sekä aktiiviselle multiplekseriyksikölle 111A2 että redundantille mul-tiplekseriyksikölle 111R2.

Kuviossa Ib on kuvattu lohkokaaviona esimerkinomaisesti erään tunnetun tekniikan mukaisen järjes-10 telmän komponentit. Tarkemmin sanottuna kuviossa Ib on kuvattu tunnetun tekniikan mukainen verkkoelementti 120, joka on loogisesti jaoteltu ensimmäiseen puoleen ja toiseen puoleen. Kuvion Ib esimerkkitapauksessa järjestelmä käsittää verkkoelementin 120, joka käsit-15 tää yksiköitä. Verkkoelementti 120 on esimerkiksi digitaalinen puhelinkeskus. Kuvion Ib esimerkkitapauksessa yksiköt ovat ensimmäiselle puolelle järjestetyt j tietokoneyksikkö 121A1, multiplekseriyksikkö 121A2, kyt kentäkenttäyksikkö 121A3 sekä toiselle puolelle järjes-20 tetyt tietokoneyksikkö 121R1, multiplekseriyksikkö 121R, ja kytkentäkenttäyksikkö 121R3. Huomattavaa on, että kuviossa Ib esitetty konfiguraatio on asian selventämiseksi yksinkertaistettu esimerkki, käytännössä esi-l'· · merkiksi tietokoneyksiköitä on yleensä useampia kuin 25 mitä kuviossa Ib on esitetty. Ensimmäisen puolen yksi-j*.## köillä suoritetaan esimerkiksi kyseisen verkkoelemen- : tin liikenteenvälitystehtäviä sekä yleensä myös muita kyseisen verkkoelementin normaaliin toimintaan liitty-viä tehtäviä, kuten esimerkiksi laskutusta, tilastoin- • » ♦ 30 tia, tilaajien lisäämistä/poistamista, ja/tai vierailijarekisterin päivitystä. Toisen puolen yksiköt ovat v ‘ esimerkiksi käyttöönotettavan uuden ohjelmiston testa- ',· : usta varten. Huomattavaa on, että vaikka kuviossa Ib .·. : looginen jaottelu on esitetty suoritetuksi verkkoele- • · 35 mentin tasolla, voidaan jaottelu suorittaa myös yksiköiden tasolla, mikä tapahtuu esimerkiksi siten, että v.: kukin yksikkö jaetaan sisäisesti ensimmäiseen puoleen 11 109315 ja toiseen puoleen. Kuitenkin myös tällöin suoritettavat toimenpiteet tapahtuvat analogisesti elementin tasolla suoritetun jaottelun kanssa.

Kuvion Ib esimerkkitapauksessa kaikki yksiköt 5 ovat aktiivisia. Kuten kuvion la tapauksessa, myös kuvion Ib tapauksessa multiplekseriyksiköille vastaanotetaan sanomia vain aktiivisilta kytkentäkenttäyksi-köiltä ja vastaavasti kytkentäkenttäyksiköille vastaanotetaan sanomia vain aktiivisilta multiplekseriyk-10 siköiltä. Kuitenkin loogisesta jaottelusta seuraa se, että kukin yksikkö näkee vain omalla loogisella puolellaan olevat yksiköt aktiivisina. Tätä on havainnollistettu kuviossa Ib kuvaamalla loogisten puolten väliset yhteydet katkoviivoina. Toisin sanoen esimerkik-15 si ensimmäisen puolen kytkentäkenttäyksikkö 121A3 näkee toisen puolen multiplekseriyksikön 12lR2 passiivisena eikä siten vastaanota siltä sanomia. Seurauksena on muun muassa se, että tunnetun tekniikan mukaisissa ratkaisuissa tietokoneyksiköiden 121A1 ja 121R1 välillä 20 ei voida välittää sanomia verkkoelementin ollessa loogisesti jaoteltuna ensimmäiseen puoleen ja toiseen puoleen.

Kuviossa 2 on kuvattu lohkokaaviona esimer-: kinomaisesti erään keksinnön mukaisen järjestelmän 25 komponentit. Tarkemmin sanottuna kuviossa 2 on kuvattu :·, keksinnön mukainen verkkoelementti 210, joka on loogi- ; sesti jaoteltu ensimmäiseen puoleen ja toiseen puo- leen. Kuvion 2 esimerkkitapauksessa järjestelmä käsit-tää verkkoelementin 210, joka käsittää yksiköitä.

* 30 Verkkoelementti 210 on esimerkiksi digitaalinen puhe linkeskus. Kuvion 2 esimerkkitapauksessa yksiköt ovat · ensimmäiselle puolelle järjestetyt tietokoneyksikkö 211A1, multiplekseriyksikkö 211^, kytkentäkenttäyksikkö : 211A3 sekä toiselle puolelle järjestetyt tietokoneyk- ' 1 35 sikkö 211R1, multiplekseriyksikkö 211R2 ja kytkentäkent täyksikkö 211R3. Huomattavaa on, että kuviossa 2 esi-: : : tetty konfiguraatio on asian selventämiseksi yksinker- 12 109315 taistettu esimerkki, käytännössä esimerkiksi tietoko-neyksiköitä on yleensä useampia kuin mitä kuviossa 2 on esitetty. Ensimmäisen puolen yksiköillä suoritetaan esimerkiksi kyseisen verkkoelementin liikenteenväli-5 tystehtäviä sekä yleensä myös muita kyseisen verkkoelementin normaaliin toimintaan liittyviä tehtäviä, kuten esimerkiksi laskutusta, tilastointia, tilaajien lisäämistä/poistamista, ja/tai vierailijarekisterin päivitystä. Toisen puolen yksiköt ovat esimerkiksi 10 käyttöönotettavan uuden ohjelmiston testausta varten. Huomattavaa on, että vaikka kuviossa 2 looginen jaottelu on esitetty suoritetuksi verkkoelementin tasolla, voidaan jaottelu suorittaa myös yksiköiden tasolla, mikä tapahtuu esimerkiksi siten, että kukin yksikkö 15 jaetaan sisäisesti ensimmäiseen puoleen ja toiseen puoleen. Kuitenkin myös tällöin suoritettavat toimenpiteet tapahtuvat analogisesti elementin tasolla suoritetun jaottelun kanssa.

Kuvion 2 esimerkkitapauksessa kaikki yksiköt 20 ovat aktiivisia. Kuten kuvioiden la ja ib tapauksissa, myös kuvion 2 tapauksessa multiplekseriyksiköille vastaanotetaan sanomia vain aktiivisilta kytkentäkent-täyksiköiltä ja vastaavasti kytkentäkenttäyksiköille ; vastaanotetaan sanomia vain aktiivisilta multiplekse- 25 riyksiköiltä. Kuitenkin loogisesta jaottelusta seuraa se, että kukin yksikkö näkee vain omalla loogisella ’. . puolellaan olevat yksiköt aktiivisina. Tätä on havain- nollistettu kuviossa 2 kuvaamalla loogisten puolten ’·* väliset yhteydet katkoviivoina. Toisin sanoen esimer- \‘ * 3 0 kiksi ensimmäisen puolen kytkentäkenttäyksikkö 211A3 näkee toisen puolen multiplekseriyksikön 211R2 passii-: : visena eikä siten vastaanota siltä sanomia.

T: Keksinnön mukaisesti kuviossa 2 ensimmäisen . puolen multiplekseriyksikkö 211M ja toisen puolen mul- ’· 3 5 tiplekseriyksikkö 211R2 on yhdistetty toisiinsa ATM- liitännän 212 avulla. ATM-liitäntä 212 on käytännössä esimerkiksi multiplekserien 211^ ja 211R2 välinen kaa-

1 I I

I > 13 109315 pelointi, joka täyttää ATM-rajapinnan mukaiset vaatimukset. Edelleen keksinnön mukaisesti ensimmäisen puolen multiplekseriyksikkö 211A2 käsittää ensimmäisen UTOPIA -sovitusliitännän 213A, jonka avulla järjeste-5 tään UTOPIA Level 2 -spesifikaation mukainen ATM-rajapinta. Edelleen toisen puolen multiplekseriyksikkö 211r2 käsittää toisen UTOPIA -sovitusliitännän 213R, jonka avulla järjestetään UTOPIA Level 2 -spesifikaation mukainen ATM-rajapinta. Ensimmäinen UTOPIA 10 sovitusliitäntä 213A käsittää ensimmäisen joukon ATM-rajapintaparametreja 214A, toinen UTOPIA sovitusliitäntä 213R käsittää toisen joukon ATM-rajapintaparametreja 214R( ja kyseiset ensimmäinen ra-japintaparametrijoukko 214Ä ja toinen rajapintapara-15 metrijoukko 214R ovat sisällöllisesti identtiset. ATM-liitäntä 212 näkyy ensimmäisen puolen yksiköille yhteytenä ulkoiseen loogiseen rajapintaan. Vastaavasti ATM-liitäntä 212 näkyy toisen puolen yksiköille yhtey-j tenä ulkoiseen loogiseen rajapintaan. Keksinnön ansi- 20 osta esimerkiksi tietokoneyksiköiden 211A1 ja 211R1 välillä voidaan välittää sanomia silloinkin, kun verkkoelementti 210 on loogisesti jaoteltu ensimmäiseen puoleen ja toiseen puoleen, mikä puolestaan mahdollis-taa esimerkiksi sen, että sovellustason ohjelmat pys-25 tyvät tarpeen vaatiessa keskustelemaan keskenään.

Kuviossa 3 on kuvattu esimerkinomaisesti eräs ’•t ; keksinnön mukainen menetelmä vuokaaviona, jonka mene- • « t telmän avulla järjestetään yhteys tietoliikenneverkon verkkoelementin loogisten puolten välille. Vaiheessa ‘ 30 301 verkkoelementin yksiköt jaotellaan loogisesti en simmäiseen puoleen ja toiseen puoleen. Ensimmäisen : · puolen yksiköillä suoritetaan esimerkiksi verkkoele- ; mentin liikenteenvälitystehtäviä, sekä yleensä myös .’ . muita kyseisen verkkoelementin normaaliin toimintaan ‘ ! 35 liittyviä tehtäviä, kuten esimerkiksi laskutusta, ti lastointia, tilaajien lisäämistä/poistamista, ja/tai : :: vierailijarekisterin päivitystä. Toisen puolen yksi- 14 109315 köitä voidaan käyttää esimerkiksi käyttöönotettavan uuden ohjelmiston testaukseen. Verkkoelementti on toteutettu ainakin osin ATM-tekniikalla. Looginen jaottelu suoritetaan siten, että sekä ensimmäinen puoli 5 että toinen puoli käsittävät multiplekseriyksikön. Vaiheessa 302 kyseiset multiplekseriyksiköt yhdistetään toisiinsa ATM-liitännällä, joka on esimerkiksi kyseisten multiplekserien välinen kaapelointi, joka täyttää ATM-rajapinnan mukaiset vaatimukset. Vaiheessa | 10 303 järjestetään UTOPIA Level 2 -spesifikaation mukai- | nen ATM-rajapinta kumpaankin multiplekseriyksikköön ί käyttäen UTOPIA -sovitusliitäntöjä. Vaiheessa 304 jär jestetään kyseisten ensimmäisen ja toisen UTOPIA -sovitusliitäntöjen rajapintaparametrit sisällöltään 15 keskenään identtisiksi.

Keksintöä ei rajata pelkästään edellä esitettyjä sovellusesimerkkejä koskevaksi, vaan monet muunnokset ovat mahdollisia pysyttäessä patenttivaatimuksien määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteis-20 sa.

• · » • » · « > · I · I ♦ » » · • » » » · • 1 » · 1 · » · » · li··1 »

Claims (8)

109315

1. Järjestelmä yhteyden järjestämiseksi tietoliikenneverkon verkkoelementin loogisten puolten välille, joka järjestelmä käsittää: 5 verkkoelementin (210) , joka käsittää yksiköi tä, jotka on loogisesti jaoteltu ensimmäiseen puoleen ja toiseen puoleen, ja jotka yksiköt käsittävät ensimmäisen puolen multiplekseriyksikön (211M) , sekä jotka yksiköt käsittävät toisen puolen multiplekseriyksikön 10 (21lM) , sekä joka verkkoelementti (210) on ainakin osin toteutettu ATM-tekniikalla, tunnettu siitä, että järjestelmä edelleen käsittää: ATM-liitännän (212) ensimmäisen puolen multi-15 plekseriyksikön (211^) ja toisen puolen multiplekse riyksikön (211R2) yhdistämiseksi toisiinsa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen puolen multiplekseriyksikkö 20 (211A2) käsittää ensimmäisen UTOPIA -sovitusliitännän (2 13a) utopia Level 2 -rajapinnan järjestämiseksi, ja toisen puolen multiplekseriyksikkö (211^) käsittää toisen UTOPIA -sovitusliitännän (213R) UTOPIA . Level 2 -rajapinnan järjestämiseksi. *·’ · 25

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen järjestel- • I · * mä, tunnettu siitä, että : ’· ensimmäinen UTOPIA -sovitusliitäntä (213J kä- :/.· sittää ensimmäisen joukon rajapintaparametrejä (214Ä) , :T: toinen UTOPIA -sovitusliitäntä (213R) käsittää 30 toisen joukon rajapintaparametrejä (214R) , ja kyseiset ensimmäinen ra japintapa räme tri joukko i>(i: (214Ä) ja toinen rajapintaparametrijoukko (214R) ovat sisällöllisesti identtiset.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen ·/·· 35 järjestelmä, tunnettu siitä, että verkkoelementti (210) edelleen käsittää: 109315 ensimmäisen puolen tietokoneyksikön (211A1) sekä ensimmäisen puolen kytkentäkenttäyksikön (211*3) , ja toisen puolen tietokoneyksikön (211R1) sekä 5 toisen puolen kytkentäkenttäyksikön (211R3) .

5. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3 tai 4 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että verkkoelementti (210) on digitaalinen puhelinkeskus.

6. Menetelmä yhteyden järjestämiseksi tieto-10 liikenneverkon verkkoelementin loogisten puolten välille, joka menetelmä käsittää vaiheen: jaotellaan ainakin osin ATM-tekniikalla toteutetun verkkoelementin yksiköt loogisesti ensimmäiseen puoleen ja toiseen puoleen siten, että kumpikin 15 puoli käsittää multiplekseriyksikön, tunnettu siitä, että menetelmä edelleen käsittää vaiheen: yhdistetään ensimmäisen puolen multiplekse-riyksikkö ja toisen puolen multiplekseriyksikkö toi-20 siinsa ATM-liitännällä.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä edelleen käsittää vaiheen: järjestetään UTOPIA Level 2 -rajapinta ensim-: 25 mäisen puolen multiplekseriyksikölle käyttäen ensim- v ·* mäistä UTOPIA -sovitusliitäntää, ja järjestetään UTOPIA Level 2 -rajapinta toisen puolen multiplekseriyksikölle käyttäen toista UTOPIA -sovitusliitäntää. 3 0

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä edelleen käsittää vaiheen: ' ‘ järjestetään kyseisten ensimmäisen ja toisen UTOPIA -sovitusliitäntöjen rajapintaparametrit sisäl-: 35 löltään keskenään identtisiksi. i 109315