FI108505B - Põõtelaitteen yhteyden verkkotunnistuslaite moniverkkoisessa radioliikennesysteemissõ - Google Patents

Description

108505 Päätelaitteen yhteyden verkkotunnistuslaite moniverkkoi-sessa radioliikennesysteemissä

Esillä oleva keksintö kohdistuu radioviestintäjärjestel- < 5 män päätelaitteessa olevaan yhteydenetsintälaitteeseen, joka on järjestetty etsimään päätelaitteelle yhteyden < yhteen järjestelmän verkoista.

Tässä tarkastellaan sellaisia radioviestintäjärjestelmiä, 10 jotka ulottuvat useille maantieteellisille alueille, esimerkiksi useihin maihin, mikä tilanne esiintyy yleiseurooppalaisessa digitaalisessa solukkoradioviestintäjärjestelmässä, joka tunnetaan nimellä GSM-järjestelmä. Tällainen järjestelmä muodostuu useista radioverkoista, joi-15 ta hoitavat yleensä eri operaattorit, kunkin verkon peittäessä alueen, joka vastaa jonkin maan koko aluetta tai sen yhtä tai useampaa osaa. Nämä radioverkot on lisäksi kytketty vastaavien maiden kiinteisiin verkkoihin siten, että radioviestintäjärjestelmän päätelaite voi olla yh-20 teydessä kiinteän verkon päätelaitteen kanssa.

Samassa maassa voi lisäksi olla useita radioverkkoja, näiden verkkojen peittoalueiden voidessa sijaita kokonaan tai osittain päällekkäin. Siten kun päätelaite haluaa 25 kytkeytyä radioviestintäjärjestelmään, syntyy kysymys siitä, mihin radioverkkoon se kytkeytyy, koska valinta-- mahdollisuus on olemassa. Tätä varten päätelaitteessa on yhteydenetsintälaite, joka muodostaa listan radioverkoista, joihin päätelaite voi kytkeytyä.

30

Lisäksi yksityinen päätelaite, joka voi toimia kaikissa radioviestintäjärjestelmissä, kuuluu tiettyyn radioverk-• koon, kotiverkkoon, samalla tavalla kuin puhelinpäätelai- te kuuluu tiettyyn johdinverkkoon. Tämä johtuu siitä, 35 että päätelaite muodostaa välineen, jolla voidaan saada palveluja, kuten puheen- tai datansiirtoyhteys, joita palveluja tarjoaa verkon operaattori, jonka on voitava tunnistaa päätelaite ainakin voidakseen laskuttaa suorit- ! 08505

V

2 taioistaan palveluista.

On toivottavaa että päätelaite kytkeytyisi ensisijaisesti kotiverkkoonsa. Päätelaitteen haltija on allekirjoitta- nut sopimuksen operaattorin kanssa, joka saattaa tarjota 5 haltijalle sellaisia palveluja, joita toinen operaattori ei välttämättä kykene tarjoamaan. Esimerkkinä voidaan mainita datansiirtotapaus. Lisäksi kun päätelaite kytkeytyy radioverkkoon, jota kutsutaan vierasverkoksi ja joka on muu kuin päätelaitteen kotiverkko, tämä edellyttää, 10 että molemmat kyseiset operaattorit ovat tehneet tämän kytkeytymisen sallivan sopimuksen. Näin ei aina ole asianlaita ja vaikka oletettaisiin, että näin on, se aiheuttaa tietojen siirtoa molempien verkkojen välillä päätelaitteen yhteyksien hallintaa varten. Tämä tarkoittaa 15 ensisijaisesti vierasverkossa annetun palvelun hintaa, joka on lähetettävä päätelaitteen kotiverkkoon, jota päätelaitteen haltijaa voitaisiin laskuttaa palvelusta.

Siten on tunnettua, että kun päätelaite on kytkeytynyt 20 kotiverkon maan vieraaseen verkkoon, päätelaitteen yh- teydenetsintälaite voidaan aktivoida säännöllisesti joko päätelaitteen haltijan manuaalisella toiminnalla tai automaattisesti siten, että se katkaisee yhteyden vieraaseen verkkoon uuden yhteyden muodostamiseksi kotiverk-25 koon. Tätä proseduuria, joka on kuvattu GSM-suosituksessa r · • 03.22, voidaan käyttää vain, kun vierasverkko on samassa maassa kuin kotiverkko eli kotimaassa. Sen soveltaminen ei vaikuta loogiselta silloin, kun vierasverkko kuuluu toiseen maahan, koska verkot on tarkoitettu palvelemaan 30 määrätyn maan päätelaitteita. Esimerkiksi päätelaite, .. jonka kotimaa on Ranska ja joka sijaitsee Tanskassa, ei saa yrittää kytkeytyä kotiverkkoonsa, koska tämä väittä- , mättä epäonnistuisi.

35 Tämän lisäksi edellä mainittu proseduuri kuluttaa luonnollisesti energiaa, mikä verottaa energiakapasiteetiltaan rajallisella akulla varustetun kannettavan pääte- 3 108505 taan rajallisella akulla varustetun kannettavan päätelaitteen riippumattomuutta. Tämä on lisäperuste tämän proseduurin käyttämistä vastaan silloin, kun vierasverkko ei ole kotimaassa.

5 Kuitenkin kun päätelaite on kahta maata erottavalla rajalla sijaitsevalla rajavyöhykkeellä, se saattaa voida päästä kummankin maan verkkoon, koska verkon peittoaluetta ei voida käytetyn siirtotekniikan tyypin vuoksi rajoittaa tarkasti rajalle. Samoin voi sattua, että vaikka päätelaite on kotimaassaan, se voi kytkeytyä 10 vain vieraan maan verkkoon, koska siirto-olosuhteet (radioetenemis-olo-suhteet) eivät salli sen kytkeytymistä kotiverkkoonsa tai kotimaansa vieraaseen verkkoon. Tällainen tapaus esiintyy muun muassa silloin, kun päätelaite on radiokatvealueella esimerkiksi yhteyden estävän esteen, kuten vuoren takana. Tämä haittaa siten päätelai-15 tetta, joka ei voi kytkeytyä kotiverkkoonsa, vaikka siirto-olosuhteet palaisivat suotuisiksi.

Esillä olevan keksinnön eräänä tarkoituksena on tehdä mahdolliseksi se, että päätelaite voi muodostaa uuden yhteyden kotiverkkoonsa, 20 kun päätelaite on kytkeytynyt vierasverkkoon, joka- ei kuulu päätelaitteen kotimaahan.

Tämä päämäärä saavutetaan varustamalla päätelaite laitteella yhteyden etsimiseksi useita verkkoja käsittävän radioviestintäjärjestel-25 män verkkoon, järjestelmän ulottuessa useille maantieteellisille alueille, joissa jokaisessa on ainakin yksi verkko, päätelaitteen Γ.Γ ; kuuluessa maantieteellisen kotialueen kotiverkkoon. Laitteelle on tunnusomaista, että mainitut maantieteelliset alueet vastaavat eri maita ja mainittu maantieteellinen kotialue vastaa tiettyä maata 30 mainituista eri maista, laite käsittää etsintävälineet yhteyden etsimiseksi kotiverkkoon, kun päätelaite on kytkeytynyt verkkoon, joka ei kuulu mainittuun maantieteelliseen kotialueeseen.

Kuten edellä on esitetty, edellä oleva laite kuluttaa energiaa, 35 vaikka se toimii suhteellisen harvoin toistuvi- 4 4 5 108505 na aikajaksoina.

Keksinnön lisätarkoituksena on pienentää päätelaitteen energiankulutusta.

Tämä tarkoitus saavutetaan siten, että laitteessa on taulukko, jossa on maantieteellinen kotialue ja sen viereiset maantieteelliset alueet, ja laitteeseen sisältyy va-lintavälineet etsintävälineiden aktivoimiseksi vain, jos 10 verkko johon päätelaite on kytkeytynyt, kuuluu tässä taulukossa olevaan maantieteelliseen alueeseen.

Lisäongelma syntyy, kun kotiverkkoon voidaan tosiasiallisesti saada yhteys mutta se on heikkolaatuinen ja yhtey-15 den katkeamistodennäköisyys on suuri.

Keksinnön eräänä toisena tarkoituksena on siten välttää päätelaitteelle epätyydyttävän yhteyden muodostuminen.

20 Tämä päämäärä saavutetaan siten, että laitteessa on koti-verkkoyhteyden laatuindeksi, joka on muodostettu kaikkien verkkojen, joihin yhteys voidaan muodostaa, tutkimisen aikana, ja laitteeseen sisältyy estovälineet, jotka estävät kytkeytymisen kotiverkkoon, jos laatuindeksi on pie- 25 nempi kuin ennaltamäärätty laatukynnys.

- ·

Laitteen erään erityisen suoritusmuodon mukaan, kun päätelaite on kytkeytynyt verkkoon yhteydellä, jonka laatu muodostaa vertailuarvon, laatukynnys on ennaltamäärätyn 30 varmuusarvon ja tämän vertailuarvon summa.

Kun päätelaitteen ja radioviestintäjärjestelmän jonkin verkon välinen yhteys muodostetaan ohjaussignaalin siirtävän radiokanavan avulla, tämä laatuindeksi edustaa 35 edullisesti tehoa, jolla päätelaite vastaanottaa vastaavan ohjaussignaalin.

5 !08 505

Keksintö ilmenee täsmällisemmin havainnollistavista suo-ritusesimerkeistä ja oheisista piirustuksista, joissa: kuvio 1 esittää päätelaitteen tärkeimpiä elementtejä, jotka ovat tarpeen keksinnön toteuttamiseksi, 5 ( kuvio 2 esittää lohkokaaviota, joka kuvaa yhteydenetsin-tälaitteen toimintaa.

Ennen yhteyden etsimistä päätelaitteen on suoritettava 10 synkronointiproseduuri, joka palautetaan seuraavassa mieleen esityksen yksinkertaistamiseksi.

Radioviestintäjärjestelmissä, esimerkiksi GSM-järjestel-mänä tunnetussa yleiseurooppalaisessa digitaalisessa so-15 lukkoradioviestintäjärjestelmässä, päätelaitteen ja verkon tukiaseman välinen liikenne siirretään radiosignaaleja siirtävien liikennekanavien avulla. Tällaisissa järjestelmissä on useita kanavia, jotka on tarkoitettu joko lähetykseen päätelaitteilta tukiasemille tai tukiasemilta 20 päätelaitteille.

Viimeksi mainittujen joukossa on jatkuvasti lähetetty ohjauskanava, jonka avulla päätelaite voi päästä verkkoon tukiaseman välityksellä, joka lähettää tätä kanavaa yh- 25 teyksien muodostamisen mahdollistamiseksi. Päätelaitteen ♦ ; : on tällöin tunnistettava tämä ohjauskanava saadakseen tiedot, joiden avulla päätelaite voi rekisteröiytä verkkoon. Näihin tietoihin sisältyy muun muassa synkronointi-informaatio, jonka vuoksi tavallisesti puhutaan synk-30 ronoitumisproseduurista. Niihin sisältyy myös järjestel- , ; . mään liittyviä tietoja, näiden joukossa verkko, johon • · tukiasema kuuluu, ja maa, johon verkko kuuluu.

* Yleisesti käytetty synkronoitumisproseduuri on kaksivai- 35 heinen. Aluksi päätelaite mittaa kaikkien vastaanotettu jen kanavien tehon. Tämän jälkeen päätelaite yrittää synkronoitua suurimmalla teholla vastaanotettuun kanavaan ja 108505 6 jos tämän ei onnistu, se kokeilee muita kanavia vastaan-ottotehon laskevassa järjestyksessä, kunnes se voi synkronoitua. Tämä ratkaisu on esitetty GSM-suosituksissa

S

4.08, versio 3.11.0, ja 5.08, versio 3.7.0.

5

Synkronoitumisproseduuri suoritetaan aina, kun päätelaite kytketään toimintaan. Näin tehdään yleisemmin synkronoinnin katoamisen jälkeen eli kun tukiaseman ja päätelaitteen välinen yhteys on katkennut. Näin tehdään myös tässä 10 tarkastellussa tapauksessa eli kun päätelaite on jo kytkeytynyt verkkoon, jotta tunnistettaisiin eri verkot, joihin päätelaite voisi kytkeytyä.

Kuviossa 1 päätelaitteessa on tunnetulla tavalla antenni 15 1, joka on järjestetty vastaanottamaan useita kanavia, joiden lukumäärä on N, antenniin 1 kytketty vastaanotto-piiri 2, kuten taajuussyntetisaattori, joka valitsee näistä kanavista viritettävän kanavan CH(I) ohjaussignaalin R ohjaamana, tehonmittauspiiri 3, joka kehittää te-20 hosignaalin P, joka edustaa viritetyn kanavan CH(I) tehoa, ja ohjauspiiri 4, kuten mikroprosessori, joka kehittää ohjaussignaalin R ja joka vastaanottaa tehosignaalin P sen tallentamiseksi datasignaalin D avulla työmuistiin 5 viritettyyn kanavaan CH(I) liittyvään osoitteeseen 25 osoitesignaalin Ad avulla.

r # t

Ohjauspiiri 4 voi samoin tunnetulla tavalla tunnistaa kaikki kanavat, jotka päätelaite voi vastaanottaa. Tähän voidaan käyttää esimerkiksi kanavamuistia 6, jossa jokai- 30 seen kanavaan on liitetty työmuistin 5 osoitteeseen sää- . . tösignaalin R asetusarvo. Ohjauspiiri 4 kehittää siten ♦ aluksi säätösignaalin R, jolla on jokin asetusarvoista, ja tallentaa tehosignaalin P arvon työmuistiin 5 tähän asetusarvoon kanavamuistissa 6 liittyvään osoitteeseen.

35 Ohjauspiiri toistaa tämän toimituksen kaikille asetusar-voille siten, että työmuistissa 5 on tehoarvo jokaiselle kanavalle.

7 108505 Tämän jälkeen ohjauspiiri järjestää kanavat työmuistissa 5 laskevan tehon järjestykseen säilyttäen jokaisen kohdalla vastaavaa asetusarvoa edustavan tiedon. Tämän toi- 4 mituksen tuloksena on siten ensimmäinen lista, joka si-5 sältää asetusarvot vastaavien kanavien laskevan tehon mukaan järjestettyinä.

Päätelaitteen toimintaa analysoidaan seuraavaksi kuviossa 2 esitetyn lohkokaavion avulla, jossa testin positiivi-10 selle tulokselle on sovittu annettavaksi arvo 1 ja negatiiviselle tulokselle arvo 0.

Kuten kuviossa 2A on esitetty, ohjauspiiri 4 suorittaa alustusvaiheen, jossa se asettaa arvon I ykköseksi loh-15 kossa AI ja arvon J ykköseksi lohkossa A2.

Lohkossa A3 ohjauspiiri valitsee vastaavan asetusarvon avulla viritetyksi kanavaksi CH(I) vastaanottokanavan, jolla on indeksi I ja joka on kanavamuistin 6 Irnnessä 20 muistipaikassa.

Lohkossa A4 ohjauspiiri 4 ohjaa päätelaitteen suorittamaan synkronoitumisyrityksen tutkimalla kussakin ohjaus-kanavassa esiintyvää synkronointi-informaatiota. Jos yri-25 tys epäonnistuu, ohjauspiiri suorittaa lohkon A8, joka f i • selitetään yksityiskohtaisesti myöhemmin.

Jos synkronointi onnistuu, ohjauspiiri 4 ohjaa lohkossa A5 päätelaitteen etsimään järjestelmän informaatiota ky-30 seistä ohjauskanavaa lähettävän verkon PLMN tunnistami seksi. Jos tätä informaatiota ei löydetä, ohjauspiiri f f suorittaa lohkon A8, joka selitetään yksityiskohtaisesti myöhemmin.

35 Jos järjestelmän informaatio löydetään, ohjauspiiri 4 tallentaa lohkossa A6 työmuistiin 5 toiseen listaan Jrnteen paikkaan valittua kanavaa CH(J) vastaavan ase- 108505 8 tusarvon, verkon PLMN ja tehon P, jolla kanava on vastaanotettu.

Tämän jälkeen J:n arvoa inkrementoidaan ykkösellä lohkos-5 sa A7.

Lohkossa A8 ohjauspiiri 4 testaa arvon I saadakseen tietää onko kaikki vastaanottokanavat tutkittu. Siten jos I on pienempi kuin N, ohjauspiiri inkrementoi sitä lohkossa 10 A9 ykkösellä lohkon A3 suorittamiseksi seuraavaksi. Jos I sitä vastoin on yhtä suuri kuin N, tämä toimintavaihe on päättynyt ja sen tuloksena työmuistin 5 toinen lista sisältää niiden M kanavan ominaisuudet, joiden avulla järjestelmään voidaan kytkeytyä.

15

Varsinainen yhteydenetsintälaite, joka sisältää pääasiassa ohjauspiirin 4 ja työmuistin 5, selitetään seuraavassa kuvioon 2B viitaten.

20 Lohkossa B1 ohjauspiiri 4 tarkastaa onko vierasverkon, johon päätelaite on kytkeytynyt, maa C kotimaan, joka kuten muistetaan on maa, johon päätelaitteen kotiverkko HPLMN kuuluu, naapurimaa A. Yhteyttä kotiverkkoon ei tarvitse tutkia, jos päätelaite on erittäin kaukana koti-25 maasta. Päätelaitteessa on esimerkiksi taulukko, joka si- i : jaitsee muistialueessa, joka voi olla kanavamuistin 6 osa. Tässä taulukossa on kotimaan ja sen eri naapurimaiden A tunnuskoodit. Siten kun kotimaa on Ranska, tässä taulukossa on Ranska, Belgia, Luxemburg, Saksa, Sveitsi, 30 Italia ja Espanja. Ohjauspiiri 4, johon on aikaisemmin tallennettu sen maan C koodi, johon verkko, johon pääte-laite on kytkeytynyt, kuuluu, tarkastaa onko tämä koodi taulukossa. Kielteisessä tapauksessa ohjauspiiri siirtyy suorittamaan lohkon B9, joka selitetään yksityiskohtai-35 sesti myöhemmin. Myönteisessä tapauksessa ohjauspiiri suorittaa alustusvaiheen, joka alkaa lohkossa B2.

108505 9

On huomattava, että lohkon B1 suorittaminen, vaikka sillä on omat etunsa, ei ole ehdottoman välttämätöntä keksinnön toteuttamiselle. Jos tämä vaihtoehto päätetään jättää 4 suorittamatta, ohjauspiiri 4 siirtyy lohkon A8 suoritta-5 misen jälkeen suoraan lohkoon B2.

9

Lohkossa B2 ohjauspiiri 4 antaa muuttujalle M aikaisemmin lasketun arvon J, joka edustaa toisen listan elementtien lukumäärää. Tämän jälkeen ohjauspiiri asettaa lohkossa B3 10 uudelleen muuttujan J arvoksi ykkösen.

Ohjauspiiri 4 siirtyy sitten lohkoon B4 lukemaan työmuistista 5 toisen listan Jrnnen elementin saadakseen tietoonsa verkon PLMN ja vastaavan ohjauskanavan tehon P. 15

Lohkossa B5 ohjauspiiri 4 tarkastaa onko verkko PLMN kotiverkko HPLMN. Kielteisessä tapauksessa se suorittaa suoraan lohkon B8, joka selitetään seuraavassa. Myönteisessä tapauksessa se suorittaa lohkon B6.

20

Lohkossa B6 ohjauspiiri 4 tarkastaa vastaanotetaanko vastaava ohjauskanava riittävällä teholla P. Verkkoon kytkeytymistä on vältettävä, jos yhteys on riittämättömän laadun vuoksi katkaistava lyhyen ajan kuluttua. Tällöin 25 on tarkoituksenmukaista menetellä siten, että kotiverk-• koon HPLMN kytkeytyminen sallitaan vain, jos teho P ylit tää ennaltamäärätyn kynnyksen S. Tämä kynnys S voi olla täysin kiinteä, mutta se voidaan myös kiinnittää vertai-lutehon suhteen, jona on teho, jolla vieraan verkon, jo-30 hon päätelaite on sillä hetkellä kytkeytyneenä, lähettämä ohjaussignaali vastaanotetaan. Viimeksi mainitussa ta- <; · pauksessa kynnys S on vertailutehon ja varmuusarvon, joka voi olla positiivinen, nolla tai jopa negatiivinen, sum-, ma. Ohjauspiiri 4, joka tietää tämän ennaltamäärätyn 35 muistiin tallennetun varmuusarvon ja vertailutehoarvon, voi laskea kynnyksen S. Yhteyden laatua on tässä arvioitu tehon mittauksella. Keksintöä voidaan soveltaa yhtä hy- ! 08505 10 vin, jos teho arvioidaan jonkin muun indeksin avulla, esimerkiksi virhesuhteen avulla.

On huomattava, että lohkon B6 toiminta, vaikka sillä on ' 5 omat etunsa, ei ole ehdottoman välttämätöntä keksinnön toteuttamiselle. Jos tätä vaihtoehtoa ei haluta toteut- " taa, ohjauspiiri 4 etenee suoraan lohkon B7 suorittamiseen lohkon B5 jälkeen, jos siinä on todettu, että tarkasteltu verkko PLMN on kotiverkko HPLMN. Voidaan todeta, 10 että tässä tapauksessa kanavan tehoa P ei tarvitse tallentaa muistiin lohkossa A6 suoritetun käsittelyn aikana.

Jos sen sijaan ehdotetun vaihtoehdon suorittaminen valitaan, ohjauspiiri 4 suorittaa myöhemmin yksityiskohtai-15 sesti selitettävän lohkon B8, jos valitun kanavan CH(J) teho P on pienempi kuin kynnys S, kun taas päinvastaisessa tapauksessa ohjauspiiri suorittaa lohkon B7.

Lohkossa B7 ohjauspiiri määrää onko valitun kanavan CH(J) 20 avulla mahdollista kytkeytyä kotiverkkoon HPLMN ja ohjaa päätelaitetta tämän saavuttamiseksi. Kytkeytymisen aikaansaavia välineitä ei esitetä yksityiskohtaisesti, koska ne sisältyvät tunnettuun tekniikkaan eivätkä kuulu keksinnön piiriin.

25 ? Lohkossa B8 ohjauspiiri 4 tarkastaa onko kaikki toisessa listassa olevat kanavat tarkastettu eli toisin sanoen onko J yhtäsuuri kuin M. Kielteisessä tapauksessa, ohjauspiiri siirtyy suorittamaan myöhemmin yksityiskohtai-30 sesti esitettävän lohkon BIO, kun taas myönteisessä ta-. . pauksessa se suorittaa lohkon B9.

Lohkossa B9 ohjauspiiri 4 on jo todennut, että kotiverkkoon HPLMN ei ole mahdollista kytkeytyä. Seuraavat toi-35 menpiteet menevät esillä olevan keksinnön piirin ulkopuolelle, mutta eräänä yksinkertaisena ratkaisuna on pitää jo muodostettu yhteys ennallaan.

i 11 108505

Lohkossa BIO ohjauspiiri 4 inkrementoi J:n arvoa ykkösellä ja siirtyy uudelleen suorittamaan lohkon B4 toisen listan seuraavan kanavan tutkimiseksi.

5 Yhteydenetsintälaite toimii automaattisesti, toisin sa- « noen se toistaa säännöllisesti edellä lohkoihin AI - BIO liittyen selitettyjen toimitusten sarjaa. Tätä toistoa voi ohjata esimerkiksi ajoitus, jota vuorostaan ohjaa ohjauspiiri 4.

10

Keksintöä on selitetty liittyen eri maihin kuuluviin verkkoihin. Kyseessä on vain esimerkki ja keksintöä voidaan soveltaa yhtä hyvin, jos nämä maat ovat maantieteellisiä alueita, jotka käsittävät useita maita tai 15 päinvastoin vain yhden maan osan. Tärkeää on että tällaisella maantieteellisellä alueella on yksi tai useampi verkko ja että verkot rajoittuvat tähän alueeseen. Verkko voi peittää maantieteellisen alueen kokonaan tai osittain, mutta se ei saa ylittää rajoja. Ainoa tähän keksin-20 töön liittyvä poikkeus on esitetty johdannossa ja se johtuu siirtotavasta: radiosäteilyä ei ole mahdollista pysäyttää ennaltamäärätylle rajalle.

Claims (5)

108505 12

1. Laite yhteyden etsimiseksi päätelaitteelle useita \ verkkoja (PLMN) käsittävän radioviestintäjärjestelmän 5 verkkoon, järjestelmän ulottuessa useille maantieteellisille alueille, joissa jokaisessa on ainakin yksi verkko (PLMN), päätelaitteen kuuluessa maantieteellisen kotialueen kotiverkkoon (HPLMN), tunnettu siitä, että mainitut maantieteelliset alueet vastaavat eri maita ja 10 mainittu maantieteellinen kotialue vastaa tiettyä maata mainituista eri maista, laite käsittää etsintävälineet yhteyden etsimiseksi kotiverkkoon (HPLMN), kun päätelaite on kytkeytynyt verkkoon, joka ei kuulu mainittuun maantieteelliseen kotialueeseen. 15

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteessa on taulukko (A), jossa on maantieteellinen kotialue ja sen viereiset maantieteelliset alueet, ja laitteeseen sisältyy valintavälineet (Bl) etsin- 20 tävälineiden aktivoimiseksi vain, jos verkko johon päätelaite on kytkeytynyt, kuuluu tässä taulukossa olevaan maantieteelliseen alueeseen (C).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, t u n - i.~ ; 25 n e t t u siitä, että laitteessa on kotiverkkoyhteyden laatuindeksi (P), joka on muodostettu kaikkien verkkojen (PLMN), joihin yhteys voidaan muodostaa, tutkimisen aikana, ja laitteeseen sisältyy estovälineet (B6), jotka estävät kytkeytymisen kotiverkkoon (HPLMN), jos laatuindek-30 si (P) on pienempi kuin ennaltamäärätty laatukynnys (S).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että päätelaite on kytkeytynyt verkkoon (PLMN) yhteydellä, jonka laatu muodostaa vertailuarvon, jolloin 35 laatukynnys on ennaltamäärätyn varmuusarvon ja tämän vertailuarvon summa. 13 108505

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että päätelaitteen ja radioviestintä-- järjestelmän jonkin verkon (PLMN) välinen yhteys muodos tetaan ohjaussignaalin siirtävän radiokanavan avulla, 5 jolloin tämä laatuindeksi (P) edustaa tehoa, jolla päätelaite vastaanottaa vastaavan ohjaussignaalin. 10