FI108491B - Palvelevan verkkoelementin uudelleen sijoitus - Google Patents

Description

V

108491

Palvelevan verkkoelementin uudelleen sijoitus - Omplacering av ett betjänande nätelement

Keksintö koskee yleisesti pakettidatan siirtoa tukevia solukkoverkkoja. Erityisesti 5 keksintö koskee palvelevan verkkoelementin uudelleen sijoitusta tietystä verkkoelementistä vertaisverkkoelementtiin.

Solukkojärjestelmiä, esimerkiksi GSM-järjestelmää (Global System for Mobile telecommunications), on perinteisesti käytetty puheen siirtoon, ja niissä on käytetty piirikytkentäistä tekniikkaa. Piirikytkentäisyys merkitsee, että yhteydelle varataan 10 tietty määrä siirtoresursseja kaikissa niissä verkoissa, joiden kautta yhteys kulkee. Uusissa datasovelluksissa dataa on yleensä lähetettävä purskeisesti aika ajoin. Tällaiseen datasiirtoon piirikytkentäisyys ei ole tehokas tiedonsiirtotapa.

UMTS-järjestelmä (Universal Mobile Telecommunication System) tukee sekä pakettivälitteistä että piirikytkentäistä tiedonsiirtoa. Kun matkaviestin (tai UE-pääte-15 laite, joksi UMTS-järjestelmän kanssa kommunikoivaa kannettavaa päätettä yleisesti kutsutaan) vaihtaa sijaintiaan, verkkoelementit, joiden kautta sen pakettidata tai piirikytkentäiset yhteydet kulkevat, vaihtuvat. UMTS-järjestelmä seuraa päätelaitteen sijaintia, ja piirikytkentäiset yhteydet reititetään uudelleen samalla tavoin kuin , : , esimerkiksi GSM-järjestelmässä, ja pakettidata reititetään uudelleen samalla tavoin , 20 kuin yleisessä pakettiradiopalvelussa (GPRS).

:. _, UMTS-ydinverkossa pakettidata ja piirikytkentäiset yhteydet voidaan siirtää eri verkoissa. Pakettidataa siirtävä UMTS-ydinverkko voi olla esimerkiksi intemet-protokollaa (IP) käyttävä verkko. Päätelaite liittyy UMTS-ydinverkkoon radiopää- • · · syverkon (RAN) kautta. Sekä pakettidata että piirikytkentäiset yhteydet kulkevat 25 samanradiopääsyverkonkautta.

Kuvassa 1 nähdään kaaviokuva UMTS-radiopääsyverkosta (RAN) 110 ja UMTS- ydinverkosta 120. Kuvassa 1 UMTS-ydinverkkoa eräänä mahdollisena toteutus- .···. esimerkkinä esittävä UMTS-ydinverkko 120 käsittää kaksi erillistä ydinverkkoa: • · piirikytkentäisen ydinverkon (CS-CN) 130 ja pakettivälitteisen ydinverkon (PS-CN) :. 'i 30 140. Piirikytkentäinen ydinverkko CS-CN 130 on hyvin samanlainen kuin GSM- :: ydinverkko ja käsittää matkaviestinkeskuksia (MSC), joiden kautta piirikytkentäiset yhteydet kulkevat. Kuvassa 1 on esitetty matkaviestinkeskukset 131a ja 131b. UMTS-ydinverkon 120 yhteisessä osassa sijaitsee tietokanta HLR 121, johon on tallennettuna tietoja matkaviestimistä. Pakettivälitteinen ydinverkko PS-CN käsittää 108491 2 GSN-tukisolrauja (GPRS Supporting Nodes), jotka toimivat mobiilitoiminnoin varustettuina reitittiminä. Datapaketit kulkevat GSN-solmujen kautta. UMTS-radio-pääsyverkkoon 110 päin olevat GSN-solmut ovat palvelevia GPRS-tukisolmuja (SGSN). SGSN on samalla hierarkiatasolla kuin MSC; se esimerkiksi seuraa yksit-5 täisten päätteiden sijaintia ja suorittaa turvatoimintoja ja pääsynvalvontaa. Muihin pakettidataverkkoihin päin olevat GSN-solmut ovat yhdyskäytävä-GPRS-tukisol-muja (GGSN). Kuvassa 1 on kaksi SGSN-solmua 141a, 141b ja yksi GGSN-solmu 142, joka liittyy pakettidataverkkoon 150. Pakettidataverkko, johon UMTS-ydin-verkko on yhdistetty GGSN-solmun kautta, voi olla esimerkiksi Internet tai X.25-10 dataverkko.

Kuvassa 1 nähdään UMTS-radiopääsyverkon 110 tukiasemia (BTS) lila, 111b, 111c, 11 Id. Matkaviestin kommunikoi näiden tukiasemien kanssa radiorajapinnan yli. Yksi tai useampi tukiasema on kytketty radioverkko-ohjaimeen (RNC). Radioverkko-ohjaimilta on yhteys UMTS-ydinverkkoon päin ja ne on kytketty matkavies-15 tinkeskuksiin MSC ja/tai SGSN-solmuihin. Kuhunkin matkaviestinkeskukseen tai SGSN-solmuun voidaan kytkeä useita radioverkko-ohjaimia RNC. Radioverkko-ohjain vastaa esimerkiksi radioresurssien jakamisesta ja matkaviestinten solunvaih-doista (handover). Kuvassa 1 on esitetty kaksi radioverkko-ohjainta 112a, 112c.

. Termiä solu käytetään tässä tarkoittamaan joko tukiaseman tai, jos tukiasema käsit- ... 20 tää useita lähettimiä, yhden tai useamman lähettimen kattamaa aluetta. Joukko solu- * ja, joiden tukiasemat on kytketty yhteen tai useampaan radioverkko-ohjaimeen, ' · ': muodostavat sijaintialueen LA, jota termiä käytetään piirikytkentäisten yhteyksien yhteydessä, tai reititysalueen RA, jota termiä käytetään pakettidatan yhteydessä. :: Kuvassa 1 on esitetty kaksi sijainti-/reititysaluetta 113a ja 113c.

25 Matkaviestin suorittaa UMTS PS -kiinnittymismenettelyn saadakseen pakettidata-. palveluja, ts. ilmoittaakseen UMTS-järjestelmälle, että se voi lähettää ja/tai vas-taanottaa pakettidataa. UMTS PS -kiinnittyminen muodostaa loogisen yhteyden • · ···* matkaviestimen ja SGSN-solmun välille ja mahdollistaa esimerkiksi matkaviesti- :V: men kutsumisen SGSN:n kautta ja ilmoitukset saapuvasta pakettidatasta. Kim sillä :***: 30 varsinaisesti on pakettidataa lähetettävänä, se suorittaa pakettidataprotokollakon- . tekstin (PDP-kontekstin) aktivoinnin.

: : Tarkastellaan esimerkkinä datapakettivirtaa matkaviestimen MS 101 ja päätteen 151 välillä kuvassa 1. Datan reitti on MS 101 - BS2 111b - RNC1 112a - SGSN1 141a -GGSN 142 - pakettidataverkko 150 - pääte 151. PDP-kontekstin aktivointi on muo-35 dostanut tunnelin SGSN1-solmun 141a ja GGSN-solmun 142 välille. SGSN-solmun 108491 3 ja GGSN-solmun välillä data siirretään GPRS-tunnelointiprotokollaa (GTP) käyttäen, joka protokolla tyypillisesti toimii IP-protokollan päällä. Signalointi tapahtuu käyttäen samaa protokollaa. SGSN-solmun ja RNC:n välillä data siirretään käyttäen samaa GTP-protokollaa ja myös tunnelia. Tunnelin päätepisteen tunniste (TEID) 5 ilmoittaa datapaketin kuuluvan tiettyyn matkaviestimeen liittyvään tiettyyn datapa-kettivirtaan. Kukin SGSN-solmua, GGSN-solmua tai RNC:tä kohti lähetetty paketti sisältää vastaavasti SGSN:n, GGSN:n tai RNC:n TEID-tunnisteen. Radiopääsyver-kossa RAN datapaketit siirretään RNC:n ja MS:n välillä tyypillisesti matkaviestimen kansainvälisen tilaajatunnuksen (IMSI) tai radioverkon tilapäisen tunnuksen 10 (RNTI) perusteella ja neuvoteltujen palvelun laatuparametrien (QoS) mukaisesti.

Matkaviestin voi olla joko PMM connected tai PMM idle -tilassa (PMM = Packet Mobility Management). PMM connected -tilassa RNC tuntee matkaviestimen ja matkaviestimellä on RRC-yhteys. RNC seuraa matkaviestimen sijaintia tämän ollessa PMM connected -tilassa. Matkaviestimen ollessa PMM idle -tilassa sen sijain-15 tia seuraa SGSN-solmu. SGSN-solmu seuraa matkaviestimen sijaintia vain reititys-alueen tarkkuudella, kun taas RNC tietää, missä solussa matkaviestin on.

Kun matkaviestin vaihtaa sijaintiaan, se voi myös vaihtaa solua. Yleensä solu valitaan alassuunnan radiolähetysten voimakkuuden perusteella. Jos lähtösolu (alkuperäinen solu) ja kohdesolu eivät kuulu samaan reititysalueeseen, PS-kiinnittynyt ... 20 matkaviestin suorittaa reititysalueen päivityksen. Tarkastellaan esimerkkinä kuvan 1 ; ' mukaista tilannetta, jossa matkaviestin (joka on PMM Idle -tilassa) vaihtaa solua BS2:sta lila BS3:een 111c. Kuvassa 2 on esitetty esimerkinomaisesti sanoman-' ..' vaihtokaavio SGSN-solmujen välisestä reititysalueen päivityksestä, missä kohde- SGSN ei ole lähtö-SGSN, vaan esim. kohde-SGSN on kuvan 1 SGSN2 ja lähtö- • · · 25 SGSN on kuvan 1 SGSN1. Reititysalueen päivitysmenettely alkaa matkaviestimen MS lähettäessä Routing Area Update Request -sanoman 201 kohde-SGSN-solmulle, ·:··· johon kohde-RNC on kytketty. Kohde-SGSN lähettää SGSN Context Request -sa- .*·*. noman 202 lähtö-SGSN:lle. Tässä sanomassa ilmoitetaan matkaviestimen PTMSI- tai IMSI-tunnus, kohdereititysalueen tunnus RAI ja joitakin varmistustietoja. Kun • · · 30 matkaviestin on autentikoitu, lähtö-SGSN vastaa SGSN Context Response -sano-maila 203. Tämä sanoma sisältää esimerkiksi tietoa matkaviestimen IMSI-tunnuk-sesta ja PDP-konteksteista. SGSN Context Response -sanoman jälkeen kohde-.···. SGSN voi hipaista radiopääsyverkon suorittamaan joitakin tietoturvatoimintoja matkaviestimen kanssa. Sen jälkeen, mikäli matkaviestin on asianmukaisesti auten-35 tikoitu, kohde-SGSN lähettää SGSN Context Acknowledgement -sanoman 204 läh-tö-SGSN:lle.

108491 4

Kohde-SGSN lähettää Update PDP Context Request -sanoman 205 asianmukaiselle GGSN-solmulle tai -solmuille. Tässä sanomassa ilmoitetaan esimerkiksi kohde-SGSN:n osoite, SGSN TEID-tunniste ja GGSN TEID-tunniste. GGSN käyttää GGSN TEDD-tunnistetta PDP-kontekstin tunnistamiseen. GGSN-solmut päivittävät 5 PDP-kontekstikenttänsä ja palauttavat Update PDP Context Response -sanoman 206 kohde-SGSN:lle. Sen jälkeen kohde-SGSN tiedottaa HLR:lle SGSN:n muutoksesta lähettämällä Update Location -sanoman 207, jossa se ilmoittaa kohde-SGSN:n ja matkaviestimen IMSI-tunnisteen.

HLR:n ja lähtö-SGSN:n välisillä Cancel Location ja Cancel Location Ack -sano-10 millä 208 ja 209 ilmoitetaan lähtö-SGSN:lle, että se voi poistaa matkaviestimen tiedot. HLR lähettää kohde-SGSN:lle Insert Subscriber Data -sanoman 210, joka sisältää matkaviestimeen liittyviä tilaajatietoja. Kohde-SGSN kuittaa sen lähettämällä Insert Subscriber Data Ack -sanoman 211. Sen jälkeen HLR lähettää Update Location Ack -sanoman 212 kohde-SGSN:lle. Tämän jälkeen kohde-SGSN lähettää 15 Routing Area Update Accept -sanoman 213 matkaviestimelle ja matkaviestin vastaa

Routing Area Update Complete -sanomalla 214. Mikäli reititysalueen päivitys on SGSN:n sisäinen, lähetetään vain sanomat 201, 213 ja 214.

Matkaviestin voi kommunikoida useamman kuin yhden solun kanssa samanaikai-. sesti. Jos soluja ohjaa useampi kuin yksi RNC, yksi radioverkko-ohjaimista on pal-.,. 20 veleva RNC (SRNC). Palveleva RNC vastaa esimerkiksi radioresurssien valvonnas-; ’ ‘ ta sekä ylössuunnan ja alassuunnan pakettien valvonnasta. Toisia radioverkko-ohjai-'· mia kutsutaan tavallisesti ajelehtiviksi radioverkko-ohjaimiksi, ja ne tyypillisesti \: vain välittävät datapaketteja matkaviestimen ja palvelevan RNC:n välillä. Esimer- :: kiksi kuvassa 1 matkaviestin voi kommunikoida tukiasemien BS2 11 Ib ja BS3 111c 25 kanssa, ja palveleva RNC voi olla RNC1 112a. Kun matkaviestin esimerkiksi siirtyy kauemmas tukiasemasta BS2 11 Ib, palvelevan RNC:n uudelleen sijoitus tulee ajankohtaiseksi, koska matkaviestin voi kommunikoida vain tukiaseman BS3 111c .···. kanssa. Pakettidatan reitti GGSN-solmun ja matkaviestimen MS välillä voi olla en-*♦] nen SRNC:n uudelleen sijoitusta esimerkiksi GGSN - SGSN1 - RNC1 - RNC2 - vV 30 BS2-MS.

« ♦ » · .* . Kun matkaviestin on PMM connected -tilassa, SRNC.n uudelleensijoitusmenettely ’;, *: suoritetaan aina ennen reititysalueen päivitysmenettelyä (RAU). Kuvassa 3 on esi- ‘ · · ‘ tetty sanomanvaihtokaavio palvelevan RNC:n uudelleensijoitusvaiheista ennen reititysalueen päivitystä. Lähtö-RNC lähettää lähtö-SGSN:lle SRNC Relocation Re-35 quired -sanoman 301, jossa ilmoitetaan kohde-RNC ja lähetetään tietokenttä välitettäväksi edelleen kohde-RNC:lle. Jos SRNC:n uudelleen sijoitus on SGSN-solmujen 5 108491 välinen SRNC:n uudelleen sijoitus, lähtö-SRNS lähettää Forward SRNC Relocation -sanoman 302 kohde-SGSN:lle. Sen jälkeen kohde-SGSN lähettää kohde-RNC:lle SRNC Relocation Request -sanoman 303, joka sisältää alun perin SRNC Relocation Required -sanomassa 301 lähetetyn tietokentän. Kohde-RNC ja kohde-SGSN muo-5 dostavat tarvittavat käyttäjädatan kantopalvelut välilleen (so. Iu-rajapinnan yh) Tämän jälkeen kohde-RNC lähettää kohde-SGSN:lle SRNC Relocation Ack -sanoman 304. Tässä sanomassa ilmoitetaan RNC IP-osoite tai osoitteet (mahdollisesti yksi osoite kutakin PDP-kontekstia kohden), joihin kohde-RNC haluaa vastaanottaa pakettidataa, sekä tunnelin päätepistetunniste(et), joita käytetään GTP-tasolla lähe-10 tettäessä paketteja tälle RNCrlle.

Kun liikenneresurssit kohde-RNC:n ja kohde-SGSN:n välille on allokoituja kohde-SGSN on valmis SRNC:n siirtoon, kohde-SGSN lähettää lähtö-SGSN:lle Forward SRNC Relocation Response -sanoman 305. Tämä sanoma ilmoittaa, että kohde-SGSN ja RCN ovat valmiita vastaanottamaan lähtö-RNC:ltä ne alassuunnan data-15 paketit, joita matkaviestin ei vielä ole kuitannut.

Kun lähtö-SGSN on vastaanottanut Forward SRNC Relocation Response -sanoman 305, se ilmoittaa SRNC:n uudelleen sijoituksen valmisteluvaiheen valmistumisesta CN PS -puolella lähettämällä SRNC Relocation Command -sanoman 306 lähtö-, ,: RNC:lle. Sanoma sisältää IP-osoitteen tai -osoitteet sekä tunnelin päätepistetunnis- ... 20 teen tai -tunnisteet, joita lähtö-RNC voi käyttää lähettäessään kohde-RNC:lle ne ; ' ' alassuunnan paketit, joita matkaviestin ei vielä ole kuitannut.

Kun lähtö-RNC on vastaanottanut SRNC Relocation Command -sanoman 306, se lähettää kohde-RNC:lle SRNC Relocation Commit -sanoman 307. Tämä Commit-.·*·. sanoma ilmoittaa seuraavan GGSN:ltä vastaanotettavan alassuunnan paketin (SND) 25 GTP-jaksonumeron, seuraavan GGSN:lle tunneloitavan ylössuunnan paketin (SNU) . GTP-jaksonumeron, ja UPJRJLCAck sisältää lähtö-RNC:n kullakin UE-laitteen käyttämällä RLC-yhteydellä vastaanottamien ylöspäin menevien PDU-yksiköiden « 4 ·;·* kuittaukset. Lähtö-RNC lopettaa pakettien vaihdon matkaviestimen kanssa ja alkaa :V: tunneloida puskuroituja ja saapuvia alassuunnan paketteja kohti kohde-RNC:tä 30 käyttäen RNC IP-osoitetta tai -osoitteita sekä tunnelin päätepisteen tunnistetta tai / . tunnisteita, jotka ilmoitettiin SRNC Relocation Command -sanomassa 306.

L..: Tässä vaiheessa kohde-RNC, so. RNC2, alkaa toimia palvelevana radioverkko- ohjaimena. Alas- ja ylössuunnan paketit siirretään kohde-RNC:n ja matkaviestimen MS välillä, ja kohde-RNC, eikä lähtö-RNC, ohjaa siirtoa. Kohde-RNC lähettää New 35 Mobility Management System Information -sanoman 309 matkaviestimelle ilmoit- 108491 6 taen esimerkiksi kyseeseen tulevan reititysalueen ja sijaintialueen. Uuden reititys-alueen tunniste, joka on eri kuin alkuperäinen RAI, läpäisee reititysalueen päivitys-menettelyn, jonka aluksi matkaviestin lähettää Routing Area Update -sanoman 201. Ennen tätä menettelyä alassuunnan paketit saapuvat, viitaten jälleen kuvan 1 esi-5 merkkiin, seuraavaa reittiä: GGSN - SGSN1 - RNC1 - RNC2 - BS3 - MS. Reititys-alueen päivityksen jälkeen GGSN voi lähettää matkaviestimelle MS osoitetut paketit suoraan SGSN2:lle, jolloin reitti on GGSN - SGSN2 - RNC2 - BS3 - MS.

Yleissuunnan liikenne ei pysähdy uusien liikkuvuuden hallinnan järjestelmätietojen tai reititysalueen päivitysmenettelyn vuoksi, koska kohde-SGSN voi lähettää ylös-10 suunnan paketteja GGSN:lle ennen PDP-kontekstin päivityksen suorittamista. Tämä siksi, että GGSN:lle yleissuunnan paketteja lähettävän SGSN:n osoitetta ei tarkisteta.

Välittömästi onnistuneen RNC:n vaihdon jälkeen kohde-RNC, joka on nyt palveleva RNC, lähettää SRNC Relocation Detect -sanoman 308 SGSN2:lle. Lähetettyään 15 New MM System Information -sanoman 309 kohde-RNC lähettää SRNC Relocation Complete -sanoman 310 kohde-SGSN:lle. Kohde-SGSN lähettää Update PDP Context Request -sanoman 311 (uusi SGSN-osoite, neuvoteltu palvelun laatu, SGSN:n tunnelin päätepisteen tunniste, GGSN:n tunnelin päätepisteen tunniste) kyseeseen tuleville GGSN-solmuille. GGSN käyttää GGSN:n tunnelin päätepisteen ... 20 tunnistetta PDP-kontekstin tunnistamiseen. GGSN-solmut päivittävät PDP-kon-tekstikenttänsä ja palauttavat Update PDP Context Response -sanoman 311 ' · ': (GGSN:n tunnelin päätepisteen tunniste). Kohde-SGSN lähettää Complete Serving ' · RNC Relocation -sanoman 312 lähtö-SGSN:lle, kun kaikki GGSN-solmut ovat päi- :: vittyneet.

• · · 25 Jos palvelevan RNC:n uudelleen sijoitus on SGSN-solmujen välinen, sanomalla 201 ' alkavaa reititysalueen päivitysmenettelyä ei tarvita. Myöskään ei tarvita kuvan 3

Forward SRNC Relocation -sanomia 302 ja 305, Update PDP Context -sanomia 311 • · ·”’ eikä Complete SRNC Relocation -sanomaa 312.

• · · • · t .···. Kuten voidaan havaita kuvista 2 ja 3, palvelevan SRNC:n uudelleen sijoitus, johon • · 30 sisältyy reititysalueen päivitys, vaatii paljon sanomia. Jo pelkästään reititysalueen • · :. ‘ ·: päivitystä edeltävä SGSN-solmujen välisen SRNC:n uudelleen sijoituksen vaihe kä- sittää vähintään 12 sanomaa. Virhetilanteessa, jossa esimerkiksi lähtö-RNC ei saa SRNC Relocation Command -sanomaa, ongelman aiheuttaja voi olla lähtö-SGSN, kohde-SGSN tai kohde-RNC. Lisäksi ylössuunnan ja alassuunnan pakettisiirto 35 yleensä keskeytyy SRNC:n uudelleen sijoituksen ajaksi.

i 108491 7

Keksinnön tavoitteena on toteuttaa luotettava ja yksinkertainen menetelmä palvelevan verkkoelementin uudelleen sijoittamiseksi.

Keksinnön tavoite saavutetaan antamalla kohde- ja lähtöverkkoelementtien neuvotella palvelevan verkkoelementin uudelleen sijoitus keskenään.

5 Keksinnön mukainen menetelmä on menetelmä tiettyyn päätteeseen liittyvän palvelevan verkkoelementin uudelleen sijoittamiseksi, missä - ennen uudelleen sijoittamista tiettyjä pakettidatatietoja päätteen ja ensimmäisen verkkoelementin välillä siirretään ainakin toisen verkkoelementin kautta, joka on kytketty ensimmäiseen verkkoelementtiin ensimmäistä reittiä pitkin, ja kolmannen 10 verkkoelementin kautta, joka on kytketty ensimmäiseen verkkoelementtiin toista reittiä pitkin ja toiseen verkkoelementtiin, joka on kolmannen verkkoelementin ver-taisolio, kolmatta reittiä pitkin, jotka ensimmäinen, toinen ja kolmas reitti ovat erillisiä reittejä, - ennen uudelleen sijoittamista toinen verkkoelementti toimii palvelevana verkko-15 elementtinä, - uudelleen sijoittamisen jälkeen mainitut tiedot siirretään kolmannen verkkoelementin kautta, joka toimii palvelevana verkkoelementtinä, ja -havaitaan tarve palvelevan verkkoelementin uudelleen sijoittamiseksi toisesta verkkoelementistä kolmanteen verkkoelementtiin, ja sille on tunnusomaista, että ... 20 uudelleen sijoittamisen tarve ilmoitetaan kolmannelle verkkoelementille toisen ; ' verkkoelementin toimesta kolmatta reittiä pitkin.

:" ‘: Keksintö liittyy myös verkkoelementtiin, joka on järjestetty toimimaan palvelevana : ‘"; verkkoelementtinä ja jolle on tunnusomaista, että se käsittää .**·. - välineet sellaisen sanoman lähettämiseksi, jossa ilmaistaan tarve palvelevan verk- 25 koelementin uudelleen sijoittamiseksi vertaisverkkoelementtiin, ja . - välineet mainitun sanoman vastaanottamiseksi vertaisverkkoelementiltä.

• «t · · • r

Keksinnön mukaisessa menetelmässä toteutetaan tiettyyn pakettidatayhteyteen liit-tyvän palvelevan verkkoelementin uudelleen sijoittaminen. Pakettidatayhteys voi olla esimerkiksi matkaviestimen ja yleisen pakettiverkon toisella puolella sijaitse- * « 30 van päätteen välinen yhteys. Tiedonsiirtoon osallistuu ainakin kolme verkkoele-:: menttiä. Ensimmäinen verkkoelementti voi olla esimerkiksi UMTS-ydinverkon pal- veleva GPRS-tukisolmu (SGSN). Kaksi muuta verkkoelementtiä (toinen ja kolmas verkkoelementti) ovat vertaisolioita, ja toinen niistä toimii palvelevana verkkoelementtinä. Termi palveleva verkkoelementti viittaa tilanteeseen, jossa kaksi vertais-35 verkkoelementtiä siirtää tähän nimenomaiseen yhteyteen liittyviä datapaketteja.

8 108491

Toista verkkoelementtiä, joka valvoo pakettien siirtoa ja esimerkiksi siirtoresurssien käyttöä, kutsutaan palvelevaksi verkkoelementiksi. Toinen vertaisverkkoelementti, joka on samanlainen kuin sen vertaiselementti, periaatteessa välittää käyttäjä- ja signalointidataa. Palveleva verkkoelementti ja sen vertaisolio voivat olla esimerkik-5 si radiopääsyverkon radioverkko-ohjaimia.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä palvelevan verkkoelementin uudelleen sijoittamisen tarve ilmoitetaan palvelevalta verkkoelementiltä sen vertaisverkkoelemen-tille sellaista reittiä pitkin, joka ei sisällä ensimmäistä verkkoelementtiä. Koska toinen ja kolmas verkkoelementti voivat toimia palvelevina verkkoelementteinä, niillä 10 on tiedot, joita tarvitaan esimerkiksi pakettidatan siirron ja siirtoresurssien hallinnassa. Ne pystyvät myös havaitsemaan palvelevan verkkoelementin uudelleen sijoittamisen tarpeen. Näin ollen palvelevan verkkoelementin uudelleen sijoittamisen alkuvaiheessa ei tarvita olioita muilta hierarkiatasoilta (so. ei-vertaisolioita). Vertaisverkkoelementit yhdistävä reitti voi käsittää esimerkiksi reitittimiä. Näin on 15 tyypillisesti silloin, kun vertaisverkkoelementit on yhdistetty toisiinsa pakettidataverkon välityksellä. Termi reitti tarkoittaa tässä esimerkiksi kaapelien ja reitittimien muodostamaa reittiä, joka yhdistää ja sisältää päätepisteet (verkkoelementit). “Erillisillä reiteillä” tarkoitetaan tässä tilannetta, jossa mikään kokonaisista reiteistä ei muodosta osaa mistään toisesta reitistä. Reiteillä voi : 20 kuitenkin olla yhteisiä osuuksia. Esimerkiksi kaksi reittiä voivat sisältää samoja ' reitittimiä, kunhan ainakin toinen päätepisteistä ei ole yhteinen.

Sen jälkeen, kun palvelevan verkkoelementin tehtävä on siirtynyt kolmannelle ' · verkkoelementille, esimerkiksi kohde-RNC:lle, toista verkkoelementtiä ei enää tar- vita pakettidatasiirrossa. Kumpi tahansa vertaisverkkoelementeistä voi ilmoittaa en-25 simmäiselle verkkoelementille, että pakettidatasiirron reittiä pitäisi muuttaa. Tästä lisää keksinnön edullisten suoritusmuotojen yhteydessä.

·« V · ·

Yksi keksinnön eduista on, että vertaisverkkoelementit, esimerkiksi radiopääsyver-·”* kossa, voivat alustaa palvelevan verkkoelementin uudelleen sijoittamisen. Näin :Y: muiden verkkoelementtien, esimerkiksi ydinverkon elementtien, ei tarvitse kuluttaa 30 resursseja toimiin, jotka suoritetaan vertaisolioiden välillä. Lisäksi keksinnön etuna . on, että mahdollisten virhetilanteiden käsittely on helpompaa: jos menettelyn tiet- / tyihin vaiheisiin osallistuu vain kaksi elementtiä, on helpompi selvittää esimerkiksi ' · · ‘ puuttuvan protokollasanoman syy. Lisäksi palvelevan verkkoelementin uudelleensi- joituspyynnön vastauksen vastaanotto tapahtuu nopeasti.

108491 9

Keksinnön mukainen menetelmä soveltuu erityisesti verkkoelementeille, jotka liittyvät toisiinsa pakettivälitteisen verkon kautta. Tällaisissa verkoissa ei tarvitse muodostaa yhteyttä ennen signalointisanomien tai käyttäjädatan lähetystä. Edullisten suoritusmuotojen yhteydessä käsitellään tilannetta, jossa signalointi suoritetaan kak-5 sipisteyhteyksien avulla.

Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisemmin viitaten esimerkkinä esitettyihin edullisiin suoritusmuotoihin ja oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää esimerkkiä UMTS-ydinverkosta ja radiopääsyverkosta, kuva 2 esittää sanomanvaihtokaaviota reititysalueen päivityksestä, 10 kuva 3 esittää sanomanvaihtokaaviota palvelevan radioverkko-ohjaimen uudelleen sijoituksesta, kuva 4 esittää vuokaaviota keksinnön erään ensimmäisen edullisen suoritusmuodon mukaisesta menetelmästä palvelevan verkkoelementin uudelleen sijoittamiseksi, 15 kuva 5 esittää keksinnön mukaisia verkkoelementtejä, : · · kuva 6 esittää keksinnön erään toisen edullisen suoritusmuodon mukaista sano- ; ‘;': manvaihtokaaviota palvelevan radioverkko-ohjaimen uudelleen sijoituk- . ·. : sesta, kuva7 esittää keksinnön toisen edullisen suoritusmuodon mukaista sanoman-20 vaihtokaaviota palvelevan radioverkko-ohjaimen uudelleensijoitukseen ’...: liittyvästä reititysalueen päivityksestä, ^ ; kuva 8 esittää keksinnön toisen edullisen suoritusmuodon mukaista käyttäjädatan siirtoa palvelevan radioverkko-ohjaimen uudelleensijoituksen eri vai- • · •; ‘ heiden aikana, ja « * » , * · ·. 25 kuva 9 on kaaviokuva, joka havainnollistaa keksinnön mukaista menetelmää.

• · :\ · Edellä tekniikan tason selostuksen yhteydessä viitattiin kuviin 1-3. Kuvissa on käy- • ä tetty toisiaan vastaavista osista samoja viitenumerolta.

Kuvassa 4 on esitetty vuokaavio menetelmästä 400 palvelevan verkkoelementin uudelleen sijoittamiseksi keksinnön erään ensimmäisen edullisen suoritusmuodon mu-30 kaisesti. Menetelmän alussa alkuperäinen verkkoelementti toimii palvelevana verk- 108491 ίο koelementtinä (vaihe 401). Se havaitsee uudelleensijoitustarpeen (vaihe 402) ja ottaa yhteyden vertaisverkkoelementtiin, joka on uudelleen sijoituksen kohde (vaihe 403). Kohde-elementti valmistautuu toimimaan palvelevana verkkoelementtinä (vaihe 404). Tässä se saattaa tarvita tietoja pakettidatayhteydestä, ja nämä tiedot 5 voidaan lähettää vaiheessa 403.

Kun kohdeverkkoelementti on saanut valmistelut valmiiksi, se lähettää vahvistussa-noman lähtöelementille. Jos kohdeverkkoelementti ei pysty toimimaan palvelevana verkkoelementtinä, se voi lähettää kieltäytymisen lähtöelementille. Siinä tapauksessa kohdeverkkoelementti voi yrittää löytää jonkin toisen vertaisverkkoelementin, 10 joka pystyy toimimaan palvelevana verkkoelementtinä.

Vastaanotettuaan vahvistussanoman lähtöelementti lähettää kohdeverkkoelementille sanoman, jossa ilmoitetaan, että sanoman vastaanottamisesta lähtien kohdeverkkoelementti toimii palvelevana verkkoelementtinä, ja samanaikaisesti se lakkaa toimimasta palvelevana verkkoelementtinä (vaihe 406). Uudelleen sijoittamisen jälkeen 15 kohdeverkkoelementti on palveleva verkkoelementti (vaihe 407).

Kuvassa 5 on esitetty kaksi keksinnön mukaista vertaisverkkoelementtiä 501, 502. Kumpikin näistä verkkoelementeistä pystyy toimimaan palvelevana verkkoelementtinä. Sitä esittää kuvassa 5 lohko 510. Kyky toimia palvelevana verkkoelementtinä käsittää kyvyn havaita palvelevan elementin uudelleen sijoittamisen tarve ja muo-‘: 20 dostaa tämän tarpeen ilmaiseva sanoma (joka sisältää esimerkiksi tarpeelliset tiedot : ·.: pakettidatayhteydestä ja palvelun laatuvaatimuksista). Keksinnön mukaiset verkko- .' ": elementit 501, 502 käsittävät lohkon 511, joka vastaa sanoman lähettämisestä ver- : ‘: taisverkkoelementille. Lisäksi ne käsittävät lohkon 512, joka vastaanottaa uudelleen .· ··. sijoittamisen tarpeesta kertovan sanoman vertaisverkkoelementiltä.

25 Kuvassa 5 verkkoelementti 501 lisäksi käsittää lohkon 513, jonka avulla voidaan ilmoittaa ei-vertaiselementille vertaisverkkoelementin osoitteen muutoksesta. Tämä ilmoitus voi käsittää esimerkiksi uuden verkko-osoitteen, johon ei-vertaiselementin . · 9. tulisi sanoman vastaanottamisen j älkeen lähettää tiettyihin pakettidatayhteyksiin liit- ,···, tyvät datapaketit, ja uuden turmelin päätepistetunnisteen, joka ei-vertaiselementin • · T 30 tulisi sanoman vastaanottamisen jälkeen lisätä kaikkiin tiettyihin pakettidatayhteyk-* · :.’ i siin liittyviin datapaketteihin. Tunnelin muutossanoman käyttö kohdeosoitteen muuttamiseksi vertaisverkkoelementistä toiseen on uutta (aiemmin tämä sanoma oli tarkoitettu vain muuttamaan yhteys tietokoneyksiköstä toiseen saman elementin sisällä). Eräässä vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa vertaisverkkoelementti myös 35 toimittaa ei-vertaisverkkoelementille ilmoituksen, joka sisältää uuden verkko-osoit- n

108491 I

teen, johon ei-vertaiselementin tulisi sanoman vastaanottamisen jälkeen lähettää tiettyihin pakettidatayhteyksiin tai tiettyyn matkaviestimeen liittyvät signalointisa-nomat.

Lohkot 511 ja 512 ovat todennäköisimmin osa jotain tiettyä protokollaa. Jos kek-5 sinnön mukaiset elementit 501, 502 ovat esimerkiksi UMTS-solukkojärjestelmän radiopääsyverkon radioverkko-ohjaimia, protokolla voi olla RNSAP (Radio Network Subsystem Application Part) ja lohko 513 voi olla osa RANAP-protokollaa (Radio Access Network Application Part). Ja menettely tunnelin muuttamiseksi RNC:n ja SGSN.n välillä voi olla RAB (Radio Access Bearer) Assignment -menet-10 tely.

Kuvassa 6 on esitetty keksinnön erään toisen edullisen suoritusmuodon mukainen sanomanvaihtokaavio menetelmästä tiettyyn matkaviestimeen liittyvän palvelevan RNC:n uudelleen sijoittamiseksi. Tämän menetelmän alussa tiettyyn matkaviestimeen liittyvään pakettidatan siirtoon osallistuu palveleva RNC ja ajelehtiva RNC.

15 Datapakettien reitti matkaviestimen ja vaikkapa GGSN:n välillä on (kuvan 1 esimerkkiä käyttäen) MS - BS2 - RNC2 - RNC1 - SGSN1 - GGSN. Tämä on myös esitetty kuvassa 8a, jossa nuolet 801, 802, 803, 804 edustavat kaksisuuntaista tiedonsiirtoa verkkoelementtien välillä. Lähtö-RNC ja matkaviestin MS ovat paketti-, ; datasiirron 802, 801 päätepisteitä radiopääsyverkossa.

: 20 Tässä menetelmässä lähtö-RNC havaitsee tarpeen suorittaa palvelevan RNC:n uu-V·: delleen sijoitus ja tekee päätöksen kohde-RNC:stä. Se tuntee esimerkiksi verkko- :‘ ‘osoitteen, johon tälle kohde-RNC:lle tarkoitetut signalointisanomat lähetetään, ja se :" ‘: lähettää SRNC Relocation Prepare -sanoman 601 kohde-RNC:lle. Sanomassa ilmoi- « « 4 .*··. tetaan esimerkiksi matkaviestimen IMSI-tunniste, verkko-osoite ylössuunnan pake- l«l 25 teille (esimerkiksi lähtö-SGSN:n osoite), SGSN:n tunnelin päätepistetunniste >i#>: (TEID) sekä matkaviestimen palvelun laatuprofiili (QoS). Eräässä ensimmäisessä • * vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa tässä sanomassa lähetetään myös ylössuunnan

• I

•: * * signaloinnissa käytettävä verkko-osoite.

• i « • * * ,···. Vastaanotettuaan SRNC Relocation Prepare -sanoman 601 kohde-RNC valmistau-• · T 30 tuu vastaanottamaan matkaviestimelle tarkoitettuja alassuunnan paketteja ja näin ol-Ien muodostaa kontekstin tälle matkaviestimelle ja valitsee kyseisille alassuunnan paketeille RNC TEID:n ja RNC-verkko-osoitteen. Valmistautumiseen tarvitaan matkaviestimen IMSI-tunniste ja palvelun laatuprofiili. Tämän jälkeen kohde-RNC lähettää SRNC Relocation Prepare Acknowledgement -sanoman 602 lähtö-RNC :lle.

35 Tämä sanoma ilmoittaa esimerkiksi verkko-osoitteen, johon lähtö-RNC voi välittää >08491 12 matkaviestimelle tarkoitetut alassuunnan datapaketit sekä mahdollisesti näille paketeille muodostetun RNC TEID:n. Eräässä toisessa vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa tässä sanomassa lähetetään myös alassuunnan signaloinnissa käytettävä verkko-osoite. Lähtö-RNC toimii yhä kuitenkin palvelevana RNC:nä, eikä datasiirtoon teh-5 dä muutoksia, ennen kuin SRNC Relocation Commit -sanoma on lähetetty.

Lähtö-RNC lähettää SRNC Relocation Commit -sanoman 307, joka sisältää kaikki tarvittavat radioparametrit ja PDCP-parametrit (Packet Data Convergence Protocol), joita kohde-RNC tarvitsee aloittaakseen radioyhteyksien valvonnan, ts. kohde-RNC:stä tulee palveleva RNC. Tässä vaiheessa lähtö-RNC lopettaa alassuunnan lä-10 hetykset matkaviestimelle reitin 802 kautta ja välittää matkaviestimelle tarkoitetut alassuunnan paketit kohde-RNC:lle reitin 822 kautta, kuten kuvassa 8b on esitetty. Nuolen 822 edustamassa siirrossa käytetty protokolla voi olla GTP-U (GPRS Tunneling Protocol for the User plane), ja se on eri kuin nuolen 802 edustaman siirron protokolla. Reittiä 822 käyttävät alassuunnan paketit lähetetään SRNC Prepare 15 Acknowledgement -sanomaan 602 sisällytettyyn verkko-osoitteeseen, ja paketit sisältävät sanomassa ilmaistun RNC TEID.n.

Jos SRNC Relocation Prepare -sanoma 601 lisäksi käsittää verkko-osoitteen ylös-suunnan paketeille sekä SGSN TEID:n, kohde-RNC voi SRNC Relocation Commit , ; -sanoman 307 vastaanotettuaan välittää matkaviestimen lähettämät ylössuunnan pa- 20 ketit suoraan lähtö-SGSN.lle (vrt. nuoli 823 kuvassa 8b). Tyypillisesti SGSN ei tar-‘ . kista pakettien lähettäjän osoitetta, joten se ei välttämättä edes huomaa, että paketti-; ' * en lähettäjä on kohde-RNC eikä lähtö-RNC.

! I

Alassuunnan pakettien reitin muuttamiseksi lähtö-RNC lähettää Modify Tunnel j‘*‘· -sanoman 603 lähtö-SGSN:lle. Tämä sanoma on valinnainen ja siinä voidaan myös • » · 25 esimerkiksi ilmoittaa lähtö-SGSN:lle, että palvelevan RNC:n uudelleen sijoitus on tapahtunut. Sanoma ilmoittaa esimerkiksi kohde-RNC:n verkko-osoitteen ja mah- • c ... dollisesti alassuunnan paketteihin liittyvän RNC TEID-tunnisteen. Lähtö-RNC saa T tyypillisesti nämä tiedot SRNC Relocation Prepare Acknowledgement -sanomassa ♦ · v,: 602. Vaihtoehtoisesti kohde-RNC, joka on palveleva RNC, ilmoittaa lähtö- 30 SGSNille SRNC:n uudelleen sijoituksesta ja/tai reitin muutoksesta esimerkiksi lä- , · ‘ ; hettämällä Modify Tunnel -sanoman. Tarvittavat tiedot kohde-RNC:lle voi toimittaa « « « !./ lähtö-RNC esimerkiksi SRNC Prepare -sanomassa 601. Eräässä vaihtoehtoisessa * *’ suoritusmuodossa kohde-RNC voi myös ilmoittaa uudesta signalointitietojen alas suunnan osoitteesta ja muodostaa uuden signalointiyhteyden. Nämä tiedot voidaan 35 lähettää uudessa sanomassa signalointiyhteyden muuttamiseksi. Kun lähtö-SGSN on muuttanut itsensä ja RNC:n välistä tunnelia, so. sisällyttänyt kontekstiinsa uuden 13 108491 RNC TEID:n ja uuden RNC-verkko-osoitteen, datapakettien reitti on kuten kuvassa 8c on esitetty nuolilla 801, 833 ja 804. Pelkkä palvelevan RNC:n uudelleen sijoitus ei vaikuta SGSN:n ja GGSN:n väliseen tiedonsiirtoon 804.

Otettuaan palvelevan RNC:n tehtävät kohde-RNC lähettää matkaviestimelle RRC 5 Status -sanoman 604. Tämä sanoma sisältää kohdereititysaluetta vastaavan reititys-alueen tunnisteen (RAI). Matkaviestin vahvistaa vastaanottaneensa RRC Status -sanoman lähettämällä RRC Status Ack -sanoman 605. Vaihtoehtoisesti matkaviestimen ja kohde-RNC:n välillä voidaan vaihtaa liikkuvuuden hallinnan järjestelmä-tietosanomia, kuten kuvassa 3 on esitetty. Jos lähtö-RNC ja kohde-RNC kuuluvat 10 samaan reititysalueeseen, loppuosa SRNC:n uudelleen sijoittamismenettelystä liittyy signalointiyhteyteen: lähtö-RNC:n ja lähtö-SGSN:n välinen signalointiyhteys puretaan ja uusi signalointiyhteys muodostetaan kohde-RNC:n ja lähtö-SGSN:n välille. Signalointi voi olla pakettiverkon (esim. IP-verkon) tukemaa tai se voidaan hoitaa kaksipisteyhteyksillä (esim. Broadband Signalling System 7). Molemmissa 15 tapauksissa signalointiyhteyksien päivittäminen on helppoa. Mainitussa toisessa vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa, jossa SRNC Relocation Prepare Ack -sanoma 602 sisältää osoitteen alassuunnan signaloinnille, lähtö-RNC voi muuttaa signalointiyhteyttä ilmoittamalla uuden verkko-osoitteen, johon SGSN:n tulisi muutosmenet-telyn jälkeen lähettää tiettyyn pakettidatayhteyteen tai tiettyyn matkaviestimeen liit-20 tyvät signalointisanomat. Mainitussa ensimmäisessä vaihtoehtoisessa suoritusmuo-: “: dossa, jossa SRNC Relocation Prepare -sanoma 601 sisältää osoitteen ylössuunnan signaloinnille, kohde-RNC voi muuttaa signalointiyhteyttä ilmoittamalla uuden verkko-osoitteen, johon SGSN:n tulisi muutosmenettelyn jälkeen lähettää tiettyyn . * ’. pakettidatayhteyteen tai tiettyyn matkaviestimeen liittyvät signalointisanomat.

• » · *···* 25 Jos matkaviestin havaitsee, että RRC Status -sanoman sisältämä RAI-tunniste eroaa • ** nykyisestä RAI-tunnisteesta, se aloittaa reititysalueen päivitysmenettelyn Routing Area Update Request -sanomalla 201. Kun signalointi tapahtuu kaksipisteyhteyksil-*: ”: lä ja palvelevan RNC:n uudelleensijoitusmenettely on SGSN-solmujen välinen, läh- • “ ’: tö-SGSN ei voi vaihtaa signalointisanomia kohde-RNC :n kanssa. Tässä tapauksessa 30 lähtö-RNC voi esimerkiksi asettaa tämän matkaviestimen Iu-signalointiyhteyden ti-läksi “signalointi keskeytetty SRNC:n uudelleen sijoituksen vuoksi”. Jos lähtö- « · ‘ ·; · * SGSN lähettää signalointisanomia lähtö-RNC:lle, tämä voi palauttaa keskeytystilas- : \: ta kertovan virheilmoituksen. Lähtö-SGSN voi silloin myös siirtyä “signalointi kes- 1: keytetty” -tilaan tämän matkaviestimen Iu-signalointiyhteyden osalta. Tässä tapauk- 35 sessa matkaviestimeltä lähtöisin olevat signalointisanomat lähetetään kohde- 1 08491 14 RNC:ltä kohde-SGSN:lle. Reititysalueen päivitysmenettelyjen liittymättömät sanomat voidaan jättää huomiotta, kunnes päivitysmenettely on saatu valmiiksi.

Jos pakettivälitteinen verkko tukee signalointiyhteyksiä, on mahdollista muodostaa signalointiyhteys kohde-RNC:n ja lähtö-SGSN:n välille. Käyttäjädatapaketit siirre-5 tään niiden välillä, ja ne voivat myös vaihtaa signalointisanomia myös SGSN-sol-mujen välisen palvelevan RNC:n uudelleen sijoituksen tapauksessa.

Kuvassa 7 on esitetty keksinnön toisen edullisen suoritusmuodon mukainen sano-manvaihtokaavio reititysalueen päivitysmenettelystä, joka muodostaa toisen osan palvelevan RNC:n uudelleensijoitusmenetelmästä. Se alkaa matkaviestimen kohde-10 SGSN:lle lähettämällä Routing Area Update Request -sanomalla 201. Sen jälkeen kohde- ja lähtö-SGSN vaihtavat SGSN Context -sanomia 202, 203, 204 kuten edellä tekniikan tason yhteydessä selostettiin.

SGSN Context Response -sanoma 203 sisältää tietoja matkaviestimen PDP-kon-tekstista. Kohde-SGSN havaitsee näiden tietojen perusteella, että pakettidatatunneli 15 oli aktiivisena kohde-RNC:n ja lähtö-SGSN:n välillä. Kohde-SGSN yrittää siirtää tämän tunnelin toisen päätepisteen lähtö-SGSN:ltä itselleen. Siksi se lähettää kohde-RNC:lle RAB Establishment Request -sanoman 701, joka sisältää SGSN TEID-tunnisteen, uuden osoitteen ylössuunnan datapaketeille ja palvelun laatuparametrejä. Kohde-RNC havaitsee, että sillä on jo käytössä RNC TEID tämän käyttäjän tälle da-:": 20 tasiirrolle, ja päivittää ylössuunnan verkko-osoitteen ja SGSN TEIDrn. Sitten se lä- :. · ·' hettää RAB Establishment Response -sanoman 702 kohde-SGSN:lle. Tämä sanoma :' ·.: sisältää oikean osoitteen alassuunnan datapaketeille, RNC TEID:n ja palvelun laatu- :' ‘': parametrejä. Kohde-RNC voi välittömästi alkaa lähettää ylössuunnan datapaketteja • t * .*··. kohde-SGSN:lle, joka puolestaan välittää ne GGSN:lle (vrt. nuoli 844 kuvassa 8d).

.···. 25 Tyypillisesti GGSN ei tarkista pakettien lähettäjää eikä siten piittaa siitä, että ylös suunnan paketin lähettäjä on kohde-SGSN lähtö-SGSN:n asemesta.

‘: : Tämän jälkeen kuvan 7 reititysalueen päivitysmenettely jatkuu samalla tavoin kuin tekniikan tason mukainen reititysalueen päivitys, jota selostettiin aiemmin. Kun .·*·. GGSN on päivittänyt tähän pakettidatayhteyteen liittyvän PDP-kontekstin, se voi • · · 30 lähettää alassuunnan datapaketit suoraan kohde-SGSN:lle (nuoli 854 kuvassa 8e).

: SRNC Relocation Commit -sanoma 307, Modify Tunnel -sanoma 603 ja RAB Es- .· ·. tablishment Request/Response -sanomat 701, 702 ovat RANAP-protokollan mukaisia olemassa olevia sanomia. Nykyisellään RNC käyttää Modify Tunnel -sanomaa esimerkiksi vaihtaakseen tiettyä pakettidatayhteyttä käsittelevää tietokoneyksikköä.

15 1 08491 RAB Assignment -menettelyä käytetään muuttamaan tai vapauttamaan jo muodostettu RAB tai muodostamaan uusi RAB. Selvyyden vuoksi, kun tätä menettelyä käytetään uuden RAB:n muodostamiseen, nimesimme sen tässä selostuksessa RAB:n muodostamissanomaksi/-menettelyksi, ja kun menettelyä käytetään RAB:n 5 muuttamiseen, sanomaa nimitetään Modify Tunnel -sanomaksi. SGSN:n ja RNC:n välisessä Iu-rajapinnassa tietty GTP-tunneli vastaa radiopääsyverkon RAB-kanto-palvelua, ja tätä GTP-tunnelia voidaan muuttaa Modify Tunnel -sanoman avulla (sen tarkka standardinmukainen nimitys on RAB Assignment Request). RRC Status ja RRC Status Ack ovat myös olemassa olevia RRC-protokollan mukaisia sanomia.

10 Kuvassa 9 on esitetty kaaviokuva, joka havainnollistaa keksinnön mukaista menetelmää. Ennen palvelevan verkkoelementin uudelleen sijoitusta pakettidatatietoja siirretään päätelaitteen ja ensimmäisen verkkoelementin 901 välillä ainakin toisen verkkoelementin 902 ja kolmannen verkkoelementin 903 kautta. Ensimmäinen verkkoelementti 901 on kytketty toiseen verkkoelementtiin 902 ensimmäistä reittiä 15 911 pitkin ja kolmanteen verkkoelementtiin 903 toista reittiä 912 pitkin. Kolmas verkkoelementti on toisen verkkoelementin vertaisolio, ja se on kytketty toiseen verkkoelementtiin kolmatta reittiä 913 pitkin. Ensimmäinen, toinen ja kolmas reitti ovat erillisiä reittejä.

Toinen verkkoelementti toimii ennen uudelleen sijoitusta palvelevana verkkoele-: · ; 20 menttinä. Keksinnön mukaisessa menetelmässä palvelevan verkkoelementin uudel-leensijoitustarve ilmoitetaan 601 kolmannelle verkkoelementille toisen (vertais)-.·. ; verkkoelementin toimesta kolmatta reittiä pitkin. Esimerkiksi Relocation Prepare -sanomaa ei siirretä ensimmäisen verkkoelementin kautta. Uudelleen sijoituksen ;;; jälkeen mainitut pakettidatatiedot päätelaitteen ja ensimmäisen verkkoelementin vä- * · · · ’ 25 Iillä siirretään kolmannen verkkoelementin kautta.

• * · UMTS-järjestelmän RNC ja SGSN ovat tässä esimerkkejä verkosta ja verkkoele-menteistä, joihin keksintöä voidaan soveltaa. Keksinnön mukaista menetelmää ja . · · \ verkkoelementtejä voidaan soveltaa muihinkin verkkoihin, erityisesti muihin soluk- ’ · ‘ koverkkoihin sekä muidenkin verkkoelementtien välillä.

• · · « · ·

Claims (22)

1. Menetelmä (400) tiettyyn päätteeseen liittyvän palvelevan verkkoelementin uudelleen sijoittamiseksi, missä - ennen uudelleen sijoittamista tiettyjä pakettidatatietoja siirretään (801, 802, 803) 5 päätteen ja ensimmäisen verkkoelementin (901) välillä ainakin toisen verkkoelementin (902) kautta, joka on kytketty ensimmäiseen verkkoelementtiin ensimmäistä reittiä pitkin, ja kolmannen verkkoelementin (903) kautta, joka on kytketty ensimmäiseen verkkoelementtiin toista reittiä pitkin ja toiseen verkkoelementtiin, joka on kolmannen verkkoelementin vertaisolio, kolmatta reittiä pitkin, jotka ensimmäinen, 10 toinen ja kolmas reitti ovat erillisiä reittejä, - ennen uudelleen sijoittamista toinen verkkoelementti toimii palvelevana verkkoelementtinä, - uudelleen sijoittamisen jälkeen mainitut tiedot siirretään (801) kolmannen verkkoelementin kautta, joka toimii palvelevana verkkoelementtinä, ja 15. havaitaan (402) tarve palvelevan verkkoelementin uudelleen sijoittamiseksi toises ta verkkoelementistä kolmanteen verkkoelementtiin, tunnettu siitä, että uudelleen sijoittamisen tarve ilmoitetaan (403, 601) kolmannelle verkkoelementille toisen verkkoelementin toimesta kolmatta reittiä pitkin.

1 08491 16

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 20. palvelevan verkkoelementin uudelleen sijoittamisen tarpeesta kertova ensimmäi- nen sanoma (601) lähetetään (403, 601) toiselta verkkoelementiltä kolmannelle '; ‘ verkkoelementille kolmatta reittiä pitkin, ja ’ · - toinen sanoma (602), joka ilmoittaa kyvystä toimia palvelevana verkkoelementti- :. nä, lähetetään (405, 602) kolmannelta verkkoelementiltä toiselle verkkoelementille. • * · • » • « .···. 25

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäises- • · sä sanomassa (601) siirretään tietoja, jotka mahdollistavat ylössuunnan tietojensiir-. ron (823) päätteeltä ensimmäiselle verkkoelementille toista reittiä pitkin.

**][: 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäises- .·*·. sä sanomassa (601) siirretään tietoja, jotka mahdollistavat käyttäjädatan siirron. :: 30

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäises- . . : sä sanomassa (601) siirretään tietoja, jotka mahdollistavat signalointidatan siirron. • < 17 108491

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että - palvelevan verkkoelementin uudelleen sijoittamisesta kertova kolmas sanoma lähetetään (307) toiselta verkkoelementiltä kolmannelle verkkoelementille kolmatta reittiä pitkin, ja 5 -tietystä ensimmäisestä ajanhetkestä eteenpäin, joka ensimmäinen ajanhetki on kolmannen sanoman vastaanottamisen jälkeen, palvelevan verkkoelementin tehtäviä suorittaa (407) kolmas verkkoelementti.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tietyllä toisella ajanhetkellä ensimmäisen ajanhetken jälkeen tietyt tiedot välitetään (603) ensim- 10 mäiselle verkkoelementille.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toisella ajanhetkellä ensimmäiselle verkkoelementille välitetään (603) toiselta verkkoelementiltä tieto reitin muutoksesta mainitusta ensimmäisestä reitistä mainittuun toiseen reittiin alassuunnan tietojen siirtämiseksi ensimmäiseltä verkkoelementiltä päätteelle.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toisella ajan hetkellä ensimmäiselle verkkoelementille välitetään (603) kolmannelta verkkoelementiltä tieto reitin muutoksesta mainitusta ensimmäisestä reitistä mainittuun toiseen reittiin alassuunnan tietojen siirtämiseksi päätteeltä ensimmäiselle verkkoelementille. '. 20

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että signalointitie tojen reitti muutetaan ensimmäisestä reitistä toiseen reittiin ja muutoksen käynnistää ,••1 toinen verkkoelementti tai kolmas verkkoelementti.

• «« ·»» :: 11. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tietystä toisen :.*.· ajanhetken jälkeen sijoittuvasta kolmannesta ajanhetkestä eteenpäin ja ainakin tie-25 tyn ajanjakson ajan mainitut tiedot siirretään (833) kolmannen verkkoelementin ja •: · · ensimmäisen verkkoelementin välillä toista reittiä pitkin.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että - ne mainitut tiedot, joita siirretään päätteelle, ovat alassuunnan tietoja ja ne maini- : ‘: tut tiedot, joita siirretään päätteeltä, ovat ylössuunnan tietoja, ja . 30 -tietyn ajanjakson ajan ensimmäisen ajanhetken ja kolmannen ajanhetken välillä mainittuja alassuunnan tietoja siirretään (822) ensimmäiseltä verkkoelementiltä kolmannelle verkkoelementille ensimmäistä reittiä ja kolmatta reittiä pitkin ja mainittuja ylössuunnan tietoja siirretään (823) kolmannelta verkkoelementiltä ensimmäiselle verkkoelementille toista reittiä pitkin. 18 108491

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tietyllä neljännellä ajanhetkellä, joka on toisen ajanhetken jälkeen, kolmannen verkkoelementin käsittelemä reititysalue, johon pääte kuuluu, viestitetään (604) päätteelle.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 5. kolmannen verkkoelementin käsittelemä ensimmäinen reititysalue on eri kuin toi sen verkkoelementin käsittelemä toinen reititysalue, ja -neljäs sanoma lähetetään (201) päätteeltä neljännelle verkkoelementille, joka on ensimmäisen verkkoelementin vertai s verkko elementti, kuuluu ensimmäiseen reiti-tysalueeseen ja on kytketty ensimmäiseen verkkoelementtiin neljättä reittiä pitkin ja 10 kolmanteen verkkoelementtiin viidettä reittiä pitkin, jotka mainitut neljäs ja viides reitti ovat erillisiä ensimmäisestä reitistä, toisesta reitistä ja kolmannesta reitistä.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että - kolmannelle verkkoelementille lähetetään (701) viides sanoma, jossa ilmoitetaan, että mainitut tiedot on lähetettävä neljännelle verkkoelementille ensimmäisen verk- 15 koelementin asemesta, ja - tietystä viidennestä ajanhetkestä eteenpäin, joka viides ajanhetki on viidennen sanoman vastaanottamisen jälkeen, mainittuja tietoja siirretään (853) kolmannen verkkoelementin ja neljännen verkkoelementin välillä viidettä reittiä pitkin.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ... 20 - ennen viidennen sanoman vastaanottamista mainittuja tietoja siirretään (804) en- ; simmäisen verkkoelementin ja viidennen verkkoelementin välillä, joka viides verk koelementti on kytketty ensimmäiseen verkkoelementtiin kuudetta reittiä pitkin ja :: neljänteen verkkoelementtiin seitsemättä reittiä pitkin, - viidennelle verkkoelementille lähetetään (206) kuudes sanoma, jossa ilmoitetaan, 25 että mainittuja tietoja on siirrettävä neljännen verkkoelementin ja viidennen verkkoelementin välillä seitsemättä reittiä pitkin, ja ... -tietyn ajanjakson ajan viidennen sanoman vastaanottamisen jälkeen mainittuja ylössuunnan tietoja siirretään (844) kolmannelta verkkoelementiltä viidennelle verkkoelementille toista reittiä ja kuudetta reittiä pitkin ja mainittuja alassuunnan 30 tietoja siirretään (843) mainitulta viidenneltä verkkoelementiltä kolmannelle verk-:koelementille seitsemättä ja viidettä reittiä pitkin.

; / 17. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pääte on mat kaviestin, toinen verkkoelementti ja kolmas verkkoelementti ovat solukkojärjestelmän radiopääsyverkon elementtejä ja ensimmäinen verkkoelementti on solukkojär-35 jestelmän pakettiydinverkon verkkoelementti. 19 1 08491

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toinen ja kolmas verkkoelementti ovat UMTS-solukkojärjestelmän radioverkko-ohjaimia ja ensimmäinen verkkoelementti on UMTS-solukkojäqestelmän SGSN-solmu.

19. Verkkoelementti (501, 502), joka on järjestetty toimimaan palvelevana verk-5 koelementtinä (510), tunnettu siitä, että se käsittää - välineet (511) sellaisen sanoman lähettämiseksi, jossa ilmaistaan tarve palvelevan verkkoelementin uudelleen sijoittamiseksi vertaisverkkoelementtiin, ja - välineet (512) mainitun sanoman vastaanottamiseksi vertaisverkkoelementiltä.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen verkkoelementti, tunnettu siitä, että se li-10 säksi käsittää välineet (513) tiedon välittämiseksi verkkoelementille siitä, että palvelevan verkkoelementin uudelleen sijoitus on tapahtunut.

21. Patenttivaatimuksen 19 mukainen verkkoelementti, tunnettu siitä, että se on solukkojäijestelmän radiopääsyverkon verkkoelementti.

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen verkkoelementti, tunnettu siitä, että se on 15 UMTS-radiopääsyverkon radioverkko-ohjain.