FI108383B - Tiedonsiirtomenetelmõ - Google Patents

Description

108383

Tiedonsiirtomenetelmä - Förfarande för överforing av information

KEKSINNÖN TAUSTA

1. Keksinnön ala 5 Keksintö liittyy tietojen koodaukseen ja dekoodaukseen, erityisesti mikroaalloilla toimivissa radiolinkkijärjestelmissä. Erityisesti keksintö liittyy patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaiseen menetelmään.

2. Tunnetun tekniikan kuvaus

Tunnetun tekniikan ongelmia voidaan havainnollistaa monipisteradiojärjestelmillä 10 (point-to-multipoint, PMP), joissa kytkeytymispisteet (access points, AP) toimivat kaksisuuntaisina ja päätteet (Access Terminals, AT) toimivat vuorosuuntaisina. Kuva 1 esittää sellaisen järjestelmän rakennetta. Kuva 1 esittää päätteitä 10, kytkeyty-mispistettä 20 ja tietoliikenneverkkoa 30. Tyypillisesti sellaisia järjestelmiä käytetään järjestämään kiinteät, langattomat yhteydet keskusaseman eli kytkeytymispis-15 teen 20 (AP) ja useiden kiinteiden aliasemien eli kytkeytymispäätteiden 10 (AT) vä lille. Sellaiset järjestelmät ovat edullisesti ympäristöissä, joissa kiinteiden linjojen tarjoaminen aiheuttaisi haitallisen suuria kustannuksia, kuten kaupungeissa. Sellaisia järjestelmiä käytetään tyypillisesti kytkemään solukkorakenteisen tietoliikenneverkon tukiasemat keskusasemaan 20, joka on kytketty muuhun tietoliikenneverkkoa. , v 20 30. Sellaisia järjestelmiä käytetään myös usein langattomien lähiverkkojen (WLAN) i · muodostamiseen. Sellaisia järjestelmiä käytetään myös usein yhteyksien järjestämi- •: · ·: seen yleisten verkkojen ja yksityisten yritys- ja kotiasiakkaiden välille.

• · t · ·

Monissa tapauksissa sellaiset järjestelmät käyttävät aikajakoa päätteiden signaalien • · · *·’ ’ erottamiseen toisistaan, eli ne on järjestetty lähettämään eri aikoma. Yksinkertai- :. * * 25 suuden vuoksi ja kustannussyistä päätteet toimivat tyypillisesti vuorosuuntaisina, eli päätteet eivät voi lähettää ja vastaanottaa samanaikaisesti. Kytkeytymispisteet pys-tyvät tyypillisesti kaksisuuntaiseen toimintaan. Verkossa olevien kytkeytymispistei-*“: den määrä on huomattavasti pienempi kuin päätteiden määrä, jolloin alhaisia kus tannuksia koskevat vaatimukset eivät ole yhtä pakottavia kuin päätteiden osalta, ja 30 kytkeytymispisteiden rakenne voi olla monimutkaisempi.

. ·: ·, Esimerkkejä tällaisesta järjestelmästä ovat Euroopan tietoliikennestandardi-instituu; . ; tin määrittämät HIPERACCESS- ja HIPERLAN-järjestelmät. HIPERACCESS-jM· · 108383 2 jestelmä on kuvattu yksityiskohtaisesti ETSI-spesifikaatiossa DTR/BRAN-010001 "Broadband Radio Access Networks (BRAN): Requirements and architectures for HIPERACCESS fixed networks".

Sellaiset järjestelmät vaativat virheenkorjausmekanismeja, joilla varmistetaan, että 5 lähetetty data on virheetöntä. Eräs tyypillisesti käytetty virheenkorjausmenetelmä on Reed-Solomon-koodaus, joka sopii erityisen hyvin korjaamaan virhepurskeita eli sellaisia virheitä, joissa joukko peräkkäisiä bittejä on virheellisiä. Reed-Solomon-menetelmässä lasketaan lähetettävästä datasta tietty määrä pariteettisymboleita ja liitetään ne dataan. Data ja siihen liitetyt pariteettisymbolit lähetetään vastaanottajalle, 10 joka voi havaita ja korjata virheet pariteettisymboleissa olevan informaation perusteella. Reed-Solomon-menetelmällä on kuitenkin se haittapuoli, että vastaanottimen on tiedettävä lähetyslohkossa olevien symbolien määrä eli hyötydatan määrä ja hyöty datasta laskettujen pariteettisymbolien määrä. Tämä on ongelmallista silloin, kun lähetettyjen sanomien pituus vaihtelee. Yksi selkeä ratkaisu on käyttää vakiomittais-15 ta lähetyslohkoa, jonka koko on määritetty tarpeeksi suureksi, jotta mikä tahansa mahdollinen, lähetettävä sanoma mahtuu lohkoon. Jos lähetettävä sanoma ei täytä koko lohkoa, loput lohkosta täytetään valearvoilla lähetystä varten, ja vastaanotin poistaa nämä arvot vastaanotetusta datasta. Tällä ratkaisulla on se huono puoli, että se aiheuttaa ylimääräistä kuormaa lyhyiden sanomien lähetykseen.

20 Nämä ongelmat esiintyvät tyypillisesti PMP-radiolinkkijärjestelmien radiosanomissa, joissa kytkeytymispiste lähettää päätteille ilmoituksia ja ohjaustietoja. Parempia ratkaisuja selvästi tarvitaan.

KEKSINNÖN YHTEENVETO

• · · · · • · , ·, : Keksinnön tavoitteena on toteuttaa tiedonsiirtomenetelmä, joka vaatii vain vähän va- 25 rakapasiteettia. Lisäksi keksinnön tavoitteena on toteuttaa tiedonsiirtomenetelmä, joka sallii vaihtuvamittaisten sanomien lähettämisen ilman suurta kapasiteettivaraus-: ta.

·:·♦*; Tavoitteet saavutetaan lähettämällä sanoma paloina, joiden pituudet määritetään .···. käyttämällä aiemmin sovittuja sääntöjä, koodaamalla ensimmäinen pala ennalta - : 30 vitulla tavalla ja ilmoittamalla sanoman koko pituus ensimmäisessä palassa. Vas taanotin voi sitten vastaanottaa ja dekoodata ensimmäisen palan, ja ensimmäisen pa-...: lan sisältämistä tiedoista vastaanotin voi määrittää muiden palojen pituudet ja koo- :‘; dausmenetelmät.

3 108383

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mitä on esitetty menetelmään kohdistuvan itsenäisen patenttivaatimuksen tunnusmerkkiosassa. Keksinnön mukaiselle lähettimelle on tunnusomaista se, mitä on esitetty lähettimeen kohdistuvan itsenäisen patenttivaatimuksen tunnusmerkkiosassa. Keksinnön mukaiselle vas-5 taanottimelle on tunnusomaista se, mitä on esitetty vastaanottimeen kohdistuvan itsenäisen patenttivaatimuksen tunnusmerkkiosassa. Keksinnön mukaiselle mikroaal-toradiolinkkijärjestelmän kytkeytymispisteelle on tunnusomaista se, mitä on esitelty mikroaaltoradiolinkkijärjestelmän kytkeytymispisteeseen kohdistuvan itsenäisen patenttivaatimuksen tunnusmerkkiosassa. Keksinnön mukaiselle mikroaaltoradio-10 linkkijärjestelmän päätteelle on tunnusomaista se, mitä on esitetty mikroaaltoradio-linkkijärjestelmän päätteeseen kohdistuvan itsenäisen patenttivaatimuksen tunnusmerkkiosassa. Epäitsenäisissä vaatimuksissa kuvataan keksinnön muita edullisia toteutusmuotoja.

Keksinnön mukaisesti lähetyspäässä koodattava datasekvenssi jaetaan ainakin kah-15 teen lohkoon, jos sekvenssi on pidempi kuin ensimmäinen ennalta määritetty pituus M. Jako suoritetaan niin, että ensimmäisen lohkon pituus vastaa ensimmäistä ennalta määritettyä pituutta M. Jos jäljellä oleva sekvenssi on lyhyempi kuin toinen ennalta määritetty pituus N, toisessa lohkossa on koko jäljellä oleva sekvenssi. Jos jäljellä oleva sekvenssi on pidempi kuin toinen ennalta määritetty pituus N, toisen loh-20 kon pituus S saadaan vähentämällä jäljellä olevan sekvenssin pituudesta toisen ennalta määritetyn pituuden suurin kokonaislukukerroin, ja loput sekvenssistä jaetaan lohkoihin, joiden pituus on N. Jos sekvenssi on lyhyempi kuin ensimmäinen ennalta määritetty pituus M, tuotetaan vain yksi lohko, ja sekvenssi täytetään valearvoilla, ' _ _ joiden avulla muodostetaan sekvenssi, jonka pituus on M. Jos sekvenssi on täsmäl- ' “ ‘. 25 leen M yksikön pituinen, ensimmäinen ja siinä tapauksessa ainoa lohko muodostaa • * * · · ’ koko sekvenssin. Lohkot koodataan sitten erikseen halutulla koodausfunktiolla.

• · · • * · Tässä kuvauksessa oletetaan, että sekvenssin alussa on ilmoitus koodattavan datase-kvenssin pituudesta, esimerkiksi ennalta määritettynä tavumääränä, joka osoittaa sekvenssin koko pituuden pituusilmoitus mukaan luettuna. Tällainen sekvenssi voi-30 daan tietenkin muodostaa mistä tahansa lähetettävästä datasekvenssistä laskemalla • · .... sekvenssin pituus, lisäämällä tähän pituuteen pituusilmoituksen pituus ja liittämällä ' tulos sekvenssin alkuun. Kokonaispituuden ilmoitus sisältyy ensimmäiseen lohkoon, .; jolloin vastaanotin voi dekoodata koodatut lohkot. Koska ensimmäinen lohko on en- naita määritetyn kokoinen, se voidaan dekoodata suoraan. Datasekvenssin kokonais-. : ·. 35 pituus nähdään ensimmäisen lohkon sisällöstä, ja suorittamalla päinvastoin laske! · • : mat, joita on käytetty määrittämään lähetyspäässä jäljellä olevien lohkojen lukumää 108383 4 rä ja pituus, vastaanotin voi määrittää seuraavien lohkojen pituudet ja pystyy siksi vastaanottamaan ja dekoodaamaan ne oikein.

Pituusyksikkö eli datasymbolin koko voi olla erilainen keksinnön eri toteutusmuodoissa. Datasymbolissa on edullisesti 8 bittiä eli yksi tavu, ja datasekvenssin pituus 5 lasketaan tavuina. Useimmissa käytännön sovelluksissa, ainakin PMP-mikroaalto-radiolinkkikäytössä, sekvenssin pituusilmoitus voidaan toteuttaa käyttämällä kahta tavua, jolloin sekvenssi voi olla 65535 tavun pituinen. Keksintöä ei kuitenkaan ole rajoitettu pituuden määrittämiseen täsmälleen kahdella tavulla, koska ilmoituksen pituus johtuu vain keksinnön tiettyyn sovellukseen liittyvistä käytännön seikoista.

10 Eräässä edullisessa toteutusmuodossa käytetty koodausmenetelmä on Reed-Solo-mon-koodaus, jota käytetään yleisesti tietoliikenteessä. Keksintöä ei kuitenkaan ole rajoitettu vain Reed-Solomon-koodaukseen, koska myös muita koodausmenetelmiä voidaan käyttää keksinnön eri toteutusmuodoissa.

KUVIEN LYHYT SELOSTUS

15 Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin viitaten oheisiin kuviin, joista

kuva 1 esittää tunnetun tekniikan mukaista PMP-järjestelmää, ja kuva 2 esittää keksinnön erään edullisen toteutusmuodon mukaista menetelmää. EDULLISTEN TOTEUTUSMUOTOJEN YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS 20 A. ENSIMMÄINEN RYHMÄ KEKSINNÖN EDULLISIA TOTEUTUSMUOTOJA

• · : Seuraavassa kuvataan keksinnön erään edullisen toteutusmuodon mukaista mene- • · · telmää viitaten kuvaan 2. Kuva esittää tietojen käsittelyä lähettävässä päässä.

• : Alussa tarkistetaan 100, onko lähetettävä datasekvenssi pienempi kuin ennalta mää ritetty raja M. Jos se on, sekvenssiin lisätään 105 täyttömerkit, jotta pituus olisi ta-·:··: 25 san M, minkä jälkeen tuloksena oleva datalohko koodataan 110 ja lähetetään 115.

.·**; Jos datasekvenssin pituus ei ole pienempi kuin M, tarkistetaan 120, onko pituus M.

Jos se on, sekvenssi koodataan 110 ja lähetetään 115.

Ennalta määritetty raja M voi edullisesti olla esimerkiksi 8, jolloin hyvin lyhyitä sa-... nomia voidaan lähettää yhdessä lähetyslohkossa tarvitsematta varata merkittävästi ; . 30 ylimääräistä tilaa. Luonnollisesti Mille voidaan käyttää myös muita arvoja, joiden ei 5 108383 pitäisi radioresurssien optimaalisen käytön kannalta olla paljon suurempia kuin eräiden usein toistuvien lyhytsanomien pituus, jotta vältettäisiin ylimääräinen tilan käyttö.

Jos datasekvenssin pituus ei ollut M vaiheessa 120, sekvenssi on pidempi kuin M, 5 jolloin tarvitaan enemmän kuin yksi lähetyslohko. Tämän vuoksi toisen lohkon pituus S lasketaan vaiheessa 125 ja muiden lohkojen määrä F lasketaan vaiheessa 130.

Muiden lohkojen määrä F on yksinkertaisesti kokonaislukuosa tuloksesta, joka saadaan, kun jaetaan datasekvenssin jäljellä oleva pituus M:n vähentämisen jälkeen muiden lohkojen ennalta määritetyllä pituudella N, eli 10 F = mi ((PITUUS - M) /N) (1) jossa PITUUS on lähetettävän datasekvenssin pituus, ja INT on funktio, joka palauttaa argumenttinsa kokonaislukuosan. pituus S voidaan laskea yksinkertaisesti S = (PITUUS - M) MOD N (2) jossa a MOD b on modulofunktio, joka palauttaa kokonaislukujakolaskun a/b jako-15 jäännöksen.

Seuraavaksi valmistellaan 135 ensimmäinen lähetyslohko poimimalla alkuperäisestä datasekvenssistä ensimmäiset M symbolia ja koodaamalla ne, minkä jälkeen koodattu lohko lähetetään 140. Tämän jälkeen valmistellaan 145 toinen lähetyslohko poimimalla alkuperäisestä datasekvenssistä seuraavat S symbolia ja koodaamalla ne, ' ; 20 minkä jälkeen koodattu lohko lähetetään 150.

I M < ·:*·: Seuraavassa vaiheessa tarkistetaan 155, onko F:n arvo suurempi kuin nolla. Jos se ei ole, enempää lohkoja ei tarvitse lähettää, ja menetelmä päättyy. Jos arvo on suurem- » · pi kuin nolla, seuraava lähetyslohko valmistellaan 160 poimimalla alkuperäisestä datasekvenssistä seuraavat N symbolia ja koodaamalla ne, minkä jälkeen koodattu 25 lohko lähetetään 165. F:n arvoa vähennetään 170 yhdellä, minkä jälkeen menetel- . mää jatketaan taas vaiheesta 155.

• · » · · , / Kuva 2 on vain yksi esimerkki keksinnön edullisesta toteutusmuodosta, eikä keksin- : . , töä ole rajoitettu ainoastaan kuvassa 2 esitettyyn menetelmään. Esimerkiksi lohkojen 115, 140, 150, 165 lähetysvaiheet voidaan yhtä hyvin suorittaa kaikkien muiden 30 vaiheiden jälkeen, jos koodatut lohkot tallennetaan tilapäisesti muistiyksikköön v : muiden lähetyslohkojen valmistelun ajaksi.

108383 6 N:n arvo voi edullisesti olla esimerkiksi 128, joka sopii 8-bittisten symbolien Reed-Solomon-koodaukseen.

Vastaanottimen on tiedettävä M:n ja N:n arvot ja käytetty koodausmenetelmä vastaanotettujen lähetyslohkojen dekoodaamiseksi. M:stä ja koodausmenetelmästä vas-5 taanotin tietää, kuinka monta symbolia kuuluu ensimmäiseen lähetyslohkoon, ja pystyy siksi vastaanottamaan ja dekoodaamaan ensimmäisen lähetyslohkon. Vastaanotin voi sitten lukea pituusilmoituksen ja päätellä, onko tulossa toinen lähetys lohko, mikä on sen pituus ja mikä on mahdollisten seuraavien lähetyslohkojen määrä.

10 B. TOINEN RYHMÄ KEKSINNÖN EDULLISIA TOTEUTUSMUOTOJA

Eräässä keksinnön edullisessa toteutusmuodossa käytetään Reed-Solomon-koodaus-ta lähetettävien lohkojen koodaukseen. Eräässä edullisessa toteutusmuodossa ensimmäinen lohko koodataan käyttämällä 4 pariteettisymbolia, jolloin ensimmäisessä lähetyslohkossa on yhteensä 12 symbolia, eli 8 datasymbolia ja 4 pariteettisymbolia, 15 jolloin voidaan korjata 2 virheellisesti vastaanotettua symbolia. Keksinnön eräässä toisessa edullisessa toteutusmuodossa toinen lohko koodataan lähetystä varten käyttämällä 6 pariteettisymbolia, jos lohko on lyhyempi kuin 32 symbolia, ja käyttämällä 8 pariteettisymbolia, jos lohko on 32 symbolia tai pidempi. Vielä yhdessä keksinnön edullisessa toteutusmuodossa muut lohkot koodataan käyttämällä 8 pariteetS 20 tisymbolia. Reed-Solomon-koodauksessa käytettävien pariteettisymbolien määrä voi olla erilainen keksinnön eri toteutusmuodoissa. Sekä lähettimen että vastaanottimen , V: on vain tiedettävä käytettävien pariteettisymbolien määrä, jotta lähetyslohkon vas taanotto virheettömästi ja virheiden havaitseminen ja korjaaminen Reed-Solomon- ....: menetelmän mukaisesti olisi mahdollista.

• · • ·

:·’*ί 25 C. KOLMAS RYHMÄ KEKSINNÖN EDULLISIA TOTEUTUSMUOTOJA

• · « : Vielä yhdessä keksinnön edullisessa toteutusmuodossa tiedot, jotka ilmoittavat koo- dausmenetelmän tai koodausmenetelmän parametrin seuraavien lähetyslohkojen de-koodaamiseksi, lähetetään ensimmäisissä lähetyslohkoissa. Esimerkiksi Reed-Solo- • · mon-koodauksen yhteydessä voidaan lähettää seuraavien lohkojen dekoodauksessa 30 käytettävien pariteettisymbolien määrä. Toisen esimerkin mukaan ensimmäisessä lohkossa voidaan lähettää tunniste tai joukko sääntöjä, jotka määrittävät pariteettisymbolien määrän.

v : Keksinnön eräässä edullisessa toteutusmuodossa yhtä bittiä pituusilmoituksen syu> :.' · · boleista käytetään seuraavien lohkojen Reed-Solomon-dekoodauksessa käytettävien 7 108383 pariteettisymbolien määrän tunnistamiseen. Tässä esimerkinomaisessa toteutusmuodossa symboleissa on kahdeksan bittiä, ja pituus ilmoitetaan käyttämällä kahden symbolin pituista pituudenilmoituskenttää, jonka biteistä yhtä käytetään pariteettisymbolien määrän tunnistamiseen, jolloin jää 15 bittiä varsinaista pituusilmoitusta 5 varten. Jos tässä esimerkinomaisessa toteutusmuodossa tunnistusbitti on’0’, kaikki lohkot koodataan käyttämällä 4 pariteettisymbolia. Jos tunnistusbitti on ’Γ, seuraa-vat lohkot koodataan käyttämällä 8 pariteettisymbolia. Mainittu tunnistusbitti voi olla esimerkiksi pituudenilmoituskentän ensimmäisen symbolin ensimmäinen bitti: Sellaisessa toteutusmuodossa lähetin voi valita kahden koodausasteen väliltä, eli vä-10 hemmän kuormittavan heikomman koodauksen tai enemmän kuormittavan vahvemman koodauksen, senhetkisten radioliitäntäolosuhteiden mukaisesti.

Vielä yhdessä keksinnön edullisessa toteutusmuodossa koodausmenetelmän ilmoituksessa on enemmän kuin yksi bitti, esimerkiksi yksi symboli. Sellaisessa toteutusmuodossa voi olla koodausasteelle enemmän kuin yksi vaihtoehto, jolloin lähetin 15 voi valvoa lähetysprosessia tarkemmin.

D. NELJÄS RYHMÄ KEKSINNÖN EDULLISIA TOTEUTUSMUOTOJA

Keksintöä voidaan soveltaa erityisen hyvin monipistemikroaaltoradiolinkkijärjes-telmissä. Seuraavassa kuvataan yhtä sellaista toteutusmuotoa keksinnön erään mahdollisen käyttötavan havainnollistamiseksi.

20 PMP-järjestelmässä useat päätteet ovat yhteydessä kytkeytymispisteeseen. Tässä ιόν. teutusmuodossa keksinnöllistä menetelmää käytetään radiosanomien välittämiseen * * · ' f! kytkeytymispisteestä päätteisiin. Toteutusmuodon mukaisesti päätteet on jaettu kali teen ryhmään. Ensimmäinen näistä kahdesta ryhmästä on järjestetty kuuntelemaan [ * aikajakson ensimmäisen puolen aikana ja toinen kahdesta ryhmästä on järjestetty • t » *· 25 kuuntelemaan aikajakson toisen puolen aikana. Radiosanomat lähetetään kaksi ker- v : taa, eli kerran mainitun aikajakson ensimmäisen puolen aikana ja kerran mainitun • · 4 V : aikajakson toisen puolen aikana, jolloin kaikki päätteet voivat vastaanottaa radiosa nomat, ja puolet päätteistä voi lähettää silloin, kun toinen puoli vastaanottaa radio- *:*·; sanomaa.

• · · 30 Kytkeytymispisteen välittämissä radiosanomissa on erilaisia ohjaustietoja, kuten esimerkiksi kytkeytymispisteen tunniste, verkko-operaattorin tunniste ja lähetyssek-torin tunniste. Radiosanomissa voi olla myös muuntyyppisiä tietoja, kuten tietoja i , kytkeytymisaikavälistä, jonka aikana uudet päätteet voivat aloittaa tiedonsiirron 108383 8 kytkeytymispisteen kanssa. Radiosanomat ilmoittavat myös yksittäisten päätteiden vastaanottojaksot. Tämän vuoksi näillä kahdella radiosanomalla on joitakin yhteisiä osia, kun taas päätekohtaiset osat ovat luonnollisesti erilaisia kehyksen kahdessa radiosanomassa. Radiosanomien pituus voi myös vaihdella kehysten välillä.

5 Kytkeytymispiste määrittää tyypillisesti päätteelle varatut lähetysjaksot yksittäisessä päätteelle annetussa lähetyksessä, samoin kuin muut päätekohtaiset ohjaustiedot ja mahdollisesti hyötytiedot. Päätteen ei tarvitse vastaanottaa muina aikoina kuin kytkeytymispisteen ilmoittamina radiosanoma-aikoina ja vastaanottoaikoina. Muina aikoina pääte voi lähettää, jos kytkeytymispiste sallii lähetyksen, tai pääte voi olla 10 tyhjäkäyntitilassa energian säästämiseksi.

Koska radiosanomien pituus vaihtelee, keksinnöllistä lähetysmenetelmää käytetään radiosanomien välittämiseen kytkeytymispisteestä päätteeseen. Sen lisäksi, että keksinnöllinen menetelmä sallii eri pituiset sanomat, sanomien pituus voi olla mikä tahansa ilman, että se pidentäisi vastaanotetun sanoman dekoodaukseen tarvittavaa ai-15 kaa, koska dekoodaus suoritetaan paloittain. Koko sanoma on valmis ja sen virheet on korjattu pian viimeisen lähetyslohkon vastaanoton jälkeen, eli viimeisen lähetys-lohkon dekoodaamiseen ja korjaamiseen tarvittavan ajan jälkeen. Kun kysymyksessä on pitkä sanoma, aika on paljon lyhyempi kuin siinä tapauksessa, että pitkä sanoma olisi lähetetty yhdessä lohkossa.

20 E. VIIDES RYHMÄ KEKSINNÖN EDULLISIA TOTEUTUSMUOTOJA

, Keksinnön erään edullisen toteutusmuodon mukaisesti esitetään menetelmä datase- kvenssin lähettämiseksi. Menetelmässä ’ , - datasekvenssi lähetetään useammassa kuin yhdessä lohkossa, ] * - ensimmäisellä lähetettävällä lohkolla on ennalta määritetty pituus, ja « · · *· " 25 - ensimmäisessä lähetettävässä lohkossa on tietoja, jotka ilmoittavat datasekvenssin v * pituuden.

4 » · » * < » * · *

Keksinnön erään toisen edullisen toteutusmuodon mukaisesti datasekvenssin toises-sa lähetyslohkossa koodatun osan pituus S on * · S = (PITUUS - M) MOD N .

;' 30 jossa M on datasekvenssin ensimmäisessä lohkossa lähetetyn osan pituus, N on evL

1 · ;·' naita määritetty kokonaislukuvakio, PITUUS on datasekvenssin pituus, ja MOD on : ‘ i'; modulofunktio.

9 108383

Keksinnön erään toisen toteutusmuodon mukaan menetelmässä on vielä vaihe, jossa lähetetään ainakin yksi kolmatta tyyppiä oleva lähetyslohko.

Keksinnön erään toisen edullisen toteutusmuodon mukaan mainittua kolmatta tyyppiä olevien mainittujen lähetyslohkojen määrä F lasketaan 5 F = INT((PITUUS - M) / N) jossa PITUUS on lähetettävän datasekvenssin pituus, M on datasekvenssin ensimmäisessä lohkossa lähetettävän osan pituus, N on ennalta määritetty kokonaisluku-vakio, joka määrittää datasekvenssin mainittua kolmatta tyyppiä olevassa lähetys-lohkossa lähetettävän osan pituuden, ja INT on funktio, joka palauttaa argumenttin-10 sa kokonaislukuosan.

Keksinnön erään toisen edullisen toteutusmuodon mukaan ensimmäisessä lähetettävässä lohkossa on myös tietoja seuraavien lohkojen koodauksen parametrista.

Keksinnön erään toisen edullisen toteutusmuodon mukaisesti menetelmää käytetään mikroaaltoradiolinkkijärjestelmässä.

15 F. KUUDES RYHMÄ KEKSINNÖN EDULLISIA TOTEUTUSMUOTOJA

Keksinnön erään toisen edullisen toteutusmuodon mukaisesti esitetään mikroaalto-radiolinkkijärjestelmän lähetin. Toteutusmuodon mukaisesti lähettimessä on ainakin - välineet lähetettävän datasekvenssin jakamiseksi vähintään kahteen lohkoon, joista vähintään kahdesta lohkosta ensimmäisellä on ennalta määritetty koko, 20 - välineet mainitun sekvenssin pituuden määrittämiseksi mainitussa ensimmäisessä • · . lohkossa, ' - välineet mainittujen lohkojen koodaamiseksi lähetystä varten, ja *.**: - välineet mainittujen lohkojen lähettämiseksi, mainittu ensimmäinen lohko ensin.

• · ♦ • · ·

Keksinnön erään toisen edullisen toteutusmuodon mukaisesti lähettimessä on myös 25 välineet datasekvenssin toisessa lähetyslohkossa koodatun osan pituuden S laskemi-seksi: • ·

S = (PITUUS - M) MOD N

I < I III

: * ‘ jossa M on datasekvenssin ensimmäisessä lohkossa lähetetyn osan ennalta määritet- :’ ty pituus, N on ennalta määritetty kokonaislukuvakio, PITUUS on datasekvenssin 30 pituus, ja MOD on modulofunktio.

* » i 108383 ίο

Keksinnön erään toisen edullisen toteutusmuodon mukaisesti mainitut jakovälineet on järjestetty jakamaan mainittu datasekvenssi ensimmäiseen lohkoon, toiseen lohkoon ja vähintään yhteen kolmanteen lohkoon, jos mainittu datasekvenssi on pidempi kuin kahden ennalta määritetyn pituuden summa, jolloin kaksi ennalta määritettyä 5 pituutta ovat datasekvenssin ensimmäisessä lohkossa lähetettävän osan pituus ja da-tasekvenssin kolmannessa lohkossa lähetettävän osan pituus.

Keksinnön erään toisen edullisen toteutusmuodon mukaan lähettimessä on myös välineet mainittujen kolmansien lähetyslohkojen määrän F laskemiseksi: F = INT((PITUUS - M) / N) 10 jossa PITUUS on lähetettävän datasekvenssin pituus, M on datasekvenssin ensimmäisessä lohkossa lähetettävän osan pituus, N on ennalta määritetty kokonaisluku-vakio, joka määrittää datasekvenssin mainittua kolmatta tyyppiä olevassa lähetys-lohkossa lähetettävän osan pituuden, ja INT on funktio, joka palauttaa argumenttinsa kokonaislukuosan.

15 Keksinnön erään toisen edullisen toteutusmuodon mukaisesti esitetään mikroaalto-radiolinkkijärjestelmän vastaanotin. Toteutusmuodon mukaisesti vastaanottimessa on - välineet, joilla vastaanotetaan ja dekoodataan ensimmäinen lähetyslohko, jossa on vastaanotettavan datasekvenssin osa, 20 - välineet, joilla määritetään mainitun datasekvenssin pituus mainitussa ensimmäi- ' sessä lähetyslohkossa olevien tietojen perusteella, ja - välineet, joilla määritetään toisen vastaanotettavan lähetyslohkon pituus ainakin ,.. osittain mainitun datasekvenssin mainitun pituuden perusteella, ja - välineet, joilla määritetään ainakin kolmansien vastaanotettavien lähetyslohkojen 25 määrä, mikäli niitä on.

• * • ·

Keksinnön erään toisen edullisen toteutusmuodon mukaisesti esitetään mikroaalto-radiolinkkijärjestelmän kytkeytymispiste. Toteutusmuodon mukaan kytkeytymispis teessä on edellisten, lähetintä kuvaavien kappaleiden mukainen lähetin. Keksinnön vielä yhden edullisen toteutusmuodon mukaan kytkeytymispisteessä on myös edel-30 listen, vastaanotinta kuvaavien kappaleiden mukainen vastaanotin.

;'"; Keksinnön erään toisen edullisen toteutusmuodon mukaisesti esitetään mikroaalto- radiolinkkijärjestelmän pääte. Toteutusmuodon mukaan päätteessä on edellisten, * vastaanotinta kuvaavien kappaleiden mukainen vastaanotin. Keksinnön vielä yhden n 108383 edullisen toteutusmuodon mukaan päätteessä on myös edellisten, lähetintä kuvaavien kappaleiden mukainen lähetin.

G. MUITA NÄKÖKOHTIA

Keksinnöllä on useita etuja. Keksintö sallii esimerkiksi eri mittaisten datasekvenssi-5 en koodaamisen ja dekoodaamisen dekoodausmenetelmillä, jotka edellyttävät koodatun sekvenssin pituuden tietämistä sen dekoodaamiseksi. Täyttömerkkejä ei myöskään tarvita, ja tämä säästää radioliitännän arvokasta kapasiteettia, paitsi niissä tapauksissa, joissa lähetettävä datasekvenssi on hyvin lyhyt. Keksintö sallii myös vastaanotettavan pitkän sekvenssin osien dekoodauksen, koska dekoodaus suorite li) taan paloissa, jotka on koodattu erikseen. Keksintö lyhentää myös datasekvenssien viimeisten symbolien vastaanoton ja koko dekoodatun sekvenssin saamisen välistä aikaa, koska dekoodaus suoritetaan paloittain, ja suurin osa sekvenssistä on jo dekoodattu, kun viimeiset symbolit vastaanotetaan ja viimeisen palan dekoodaus alkaa. Dekoodausyksikön ei myöskään tarvitse pystyä dekoodaamaan pitkää sanomaa, mi-15 kä yksinkertaistaa yksikön piirirakennetta.

Edellä esitetyn kuvauksen perusteella alan asiantuntijalle on selvää, että keksintöä voidaan sen rajaaman suojapiirin puitteissa muunnella monin tavoin. Kun jokin keksinnön edullinen toteutusmuoto on selostettu yksityiskohtaisesti, pitäisi olla ilmeisiä että siihen voidaan tehdä muutoksia ja siitä voidaan esittää variaatioita, jotka kaikki 20 sisältyvät keksinnön henkeen ja suojapiiriin.

- I · ♦ · • · • · · · • · • · > · · • · > '· 1 1 · • ·

I I

· ·

Claims (15)

108383 12

1. Menetelmä datasekvenssin lähettämiseksi, tunnettu siitä, että - datasekvenssi lähetetään useammassa kuin yhdessä lohkossa, - ensimmäisellä lähetettävällä lohkolla on ennalta määritetty pituus, 5. ensimmäisessä lähetettävässä lohkossa on tietoja, jotka ilmoittavat datasekvenssin pituuden, - ensimmäisessä lohkossa lähetettävän datasekvenssin osan pituus on ennalta määritetty kokonaisluku, jos tämä kokonaisluku pienempi tai yhtä suuri kuin datasekvenssin pituus ja 10 -toisessa lohkossa lähetettävän datasekvenssin osan pituus määritellään ainakin osittain mainitun datasekvenssin mainitun pituuden perusteella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että datasekvenssin toisessa lähetyslohkossa lähetettävän osan pituus S on S = (PITUUS-M) MOD N 15 jossa M on datasekvenssin ensimmäisessä lohkossa lähetettävän osan pituus, N on ennalta määritetty kokonaislukuvakio, PITUUS on datasekvenssin pituus, ja MOD on modulofunktio.

3. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att det även uppvisar ett steg i 5 vilket ätminstone ett sändningsblock av en tredje typ sändes.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siinä on myös ; vaihe, jossa lähetetään ainakin yksi kolmatta tyyppiä oleva lähetyslohko. ": 20 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittua kol matta tyyppiä olevien lähetyslohkojen määrä F lasketaan • · · : F = INT((PITUUS - M) / N) • · * • · · jossa PITUUS on lähetettävän datasekvenssin pituus, M on datasekvenssin ensim-mäisessä lohkossa lähetettävän osan pituus, N on ennalta määritetty kokonaisluku-.···, 25 vakio, joka määrittää datasekvenssin mainittua kolmatta tyyppiä olevassa lähetys- lohkossa lähetettävän osan pituuden, ja INT on funktio, joka palauttaa argumenttin-: sa kokonaislukuosan. 1 Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäises- sä lähetettävässä lohkossa on myös tietoja seuraavien lohkojen koodauksen paramet- ' 1 30 rista. ! O 8 3 ο ό 13

4. Förfarande enligt patentkrav 3, kännetecknat av att antalet F sändningsblock av nämnda tredje typ beräknas: F = INT ((LÄNGDEN - M) / N) där LÄNGDEN är längden av den datasekvens som sändes, M är längden av den del 10 som sändes i datasekvensens första block, N är en pä förhand definierad heltalskonstant som defmierar längden av den del som sändes i datasekvensens sändningsblock av nämnda tredje typ, och INT är en funktion som äterbördar heltalsdelen av sitt argument.

5. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att i det första blocket som 15 sändes firms även information angäende parametem för kodning av de följande blocken.

6. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att förfarandet användes i ett mikrovagsradiolinksystem.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmää käytetään mikroaaltoradiolinkkijärjestelmässä.

7. Sändare i ett mikrovagsradiolinksystem, kännetecknad av att sändaren uppvi-' ; 20 sar ätminstone “ ". - organ för fördelning av en datasekvens som sändes i ätminstone tvä block, av vilka ,* nämnda ätminstone tvä block det första uppvisar en pä förhand definierad storlek, • · < ‘; _'; - organ för definiering av längden av nämnda sekvens i nämnda första block, v : - organ för kodning av nämnda block för sändning, och ;. * ' 25 - organ för sändning av nämnda block, nämnda första block först.

7. Mikroaaltoradiolinkkijärjestelmän lähetin, tunnettu siitä, että lähettimessä on ainakin 5. välineet lähetettävän datasekvenssin jakamiseksi vähintään kahteen lohkoon, joista vähintään kahdesta lohkosta ensimmäisellä on ennalta määritetty koko, - välineet mainitun sekvenssin pituuden määrittämiseksi mainitussa ensimmäisessä lohkossa, - välineet mainittujen lohkojen koodaamiseksi lähetystä varten, ja 10. välineet mainittujen lohkojen lähettämiseksi, mainittu ensimmäinen lohko ensin.

8. Sändare enligt patentkrav 7, kännetecknad av att den även uppvisar organ för • · ... beräkning av längden S av den del som kodats i datasekvensens andra sändnings-: block: .···. S = (LÄNGDEN - M) MOD N 16 108 3ο 3 där M är den pä förhand defmierade längden av den del som sändes i datasekven-sens första block, N är en pä förhand definierad heltalskonstant, LÄNGDEN är da-tasekvensens längd, och MOD är en modulofunktion.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että siinä on myös välineet datasekvenssin toisessa lähetyslohkossa koodatun osan pituuden S laskemiseksi: S = (PITUUS-M) MOD N 15 jossa M on datasekvenssin ensimmäisessä lohkossa lähetettävän osan ennalta määritetty pituus, N on ennalta määritetty kokonaislukuvakio, PITUUS on datasekvenssin pituus, ja MOD on modulofunktio.

9. Sändare enligt patentkrav 7, kännetecknad av att nänmda fördelningsorgan 5 har anordnats att fördela nänmda datasekvens i ett första block, ett andra block och ätminstone ett tredje block om nänmda datasekvens är längre än summan av de tvä pä förhand definierade längderna, varvid de tvä pä förhand defmierade längdema är längden av den del som sändes i datasekvensens första block och längden av den del som sändes i datasekvensens tredje block. 10 10. Sändare enligt patentkrav 9, kännetecknad av att den även uppvisar organ för beräkning av antalet F sändningsblock av nänmda tredje typ: F = INT ((LÄNGDEN - M) / N) där LÄNGDEN är längden av den datasekvens som sändes, M är längden av den del som sändes i datasekvensens första block, N är en pä förhand definierad heltals-15 konstant som definierar längden av den del som sändes i datasekvensens datablock av nänmda tredje typ, och INT är en funktion som äterbördar heltalsdelen av sitt argument.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että mainitut jakoväli- ; neet on järjestetty jakamaan mainittu datasekvenssi ensimmäiseen lohkoon, toiseen : _ 20 lohkoon ja vähintään yhteen kolmanteen lohkoon, jos mainittu datasekvenssi on pi dempi kuin kahden ennalta määritetyn pituuden summa, jolloin kaksi ennalta määri- . · i tettyä pituutta ovat datasekvenssin ensimmäisessä lohkossa lähetettävän osan pituus • · · : ja datasekvenssin kolmannessa lohkossa lähetettävän osan pituus. « · « • · · * · ♦

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että siinä on myös vä- . 25 lineet mainittujen kolmansien lähetyslohkojen määrän F laskemiseksi: • · F = INT((PITUUS - M) / N) » « I · · •‘•i : jossa PITUUS on lähetettävän datasekvenssin pituus, M on datasekvenssin ensim mäisessä lohkossa lähetettävän osan pituus, N on ennalta määritetty kokonaisluku-. . vakio, joka määrittää datasekvenssin mainittua kolmatta tyyppiä olevassa lähetys- ,,..: 30 lohkossa lähetettävän osan pituuden, ja INT on funktio, joka palauttaa argumenttin sa kokonaislukuosan. \ O 8 3 8 3 14

11. Mottagare i ett mikrovägsradiolinksystem, kännetecknad av att mottagaren uppvisar 20. organ med vilka ett första sändningsblock mottages och dekodas, i vilket sänd- ':' ningsblock en del av den datasekvens som mottages befinner sig, .. i: - organ med vilka längden av nänmda datasekvens defmieras pä basis av den infor- mation som finns i nänmda första sändningsblock, och ;: " organ med vilka längden av nänmda andra sändningsblock som mottages defmieras :T: 25 ätminstone delvis pä basis av nämnda längd av nämnda datasekvens, och :*<*' - organ med vilka ätminstone antalet tredje sändningsblock som mottages defmieras om sädana förekommer.

11. Mikroaaltoradiolinkkijärjestelmän vastaanotin, tunnettu siitä, että vastaanot-timessa on - välineet, joilla vastaanotetaan ja dekoodataan ensimmäinen lähetyslohko, jossa on vastaanotettavan datasekvenssin osa, 5. välineet, joilla määritetään mainitun datasekvenssin pituus mainitussa ensimmäi sessä lahetyslohkossa olevien tietojen perusteella, ja - välineet, joilla määritetään toisen vastaanotettavan lähetyslohkon pituus ainakin osittain mainitun datasekvenssin mainitun pituuden perusteella, ja - välineet, joilla määritetään ainakin kolmansien vastaanotettavien lähetyslohkojen 10 määrä, mikäli niitä on.

12. Inkopplingspunkt i ett mikrovägsradiolinksystem, kännetecknad av att i in-\’ kopplingspunkten finns en sändare i enlighet med patentkrav 7.

12. Mikroaaltoradiolinkkijärjestelmän kytkeytymispiste, tunnettu siitä, että kyt-keytymispisteessä on patenttivaatimuksen 7 mukainen lähetin.

13. Inkopplingspunkt enligt patentkrav 12, kännetecknad av att i inkopplings- punkien dessutom finns en mottagare i enlighet med patentkrav 11. 17 108383

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen kytkeytymispiste, tunnettu siitä, että kyt-keytymispisteessä on lisäksi patenttivaatimuksen 11 mukainen vastaanotin.

14. Terminal i ett mikrovägsradiolinksystem, kännetecknad av att i terminalen firms en mottagare i enlighet med patentkrav 11.

14. Mikroaaltoradiolinkkijärjestelmän pääte, tunnettu siitä, että päätteessä on pa tenttivaatimuksen 11 mukainen vastaanotin.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen pääte, tunnettu siitä, että päätteessä on myös patenttivaatimuksen 7 mukainen lähetin. ' " ' 20 1. Förfarande för sändning av en datasekvens, kännetecknat av att ,.!:' - datasekvensen sändes i flera än ett block, - det första blocket som sändes uppvisar en pa förhand definierad längd, :**.? -i det första blocket som sändes firms information som meddelar datasekvensens :T: längd, 25. längden av den del av datasekvensen som sändes i det första blocket är ett pä för- hand defmierat heltal om detta heltal är mindre eller lika stort som datasekvensens längd, och « · ... - längden av den del av datasekvensen som sändes i det andra blocket defmieras ät- •; *' minstone delvis pä basis av nämnda längd av nämnda datasekvens. . , 30 2. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att längden S av den del som sändes i datasekvensens andra sändningsblock är S = (LÄNGDEN - M) MOD N 15 '10838 3 där M är längden av den del som sändes i datasekvensens första block, N är en pä förhand definierad heltalskonstant, LÄNGDEN är datasekvensens längd, och MOD är en modulofunktion.

15. Terminal enligt patentkrav 14, kännetecknad av att i terminalen även firms en sändare i enlighet med patentkrav 7. • * • ♦ • · · • «t • < · * « · r < · · « « • · • · · « « < · »