FI108100B - Tiedonsiirtomenetelmä ja tiedonsiirtojärjestelmä solukkoradioverkossa - Google Patents

Description

108100

Tiedonsiirtomenetelmä ja tiedonsiirtojärjestelmä solukko-radioverkossa

Keksintö koskee tiedonsiirtomenetelmää ja tiedonsiirtojärjestelmää 5 solukkoradiojärjestelmässä, joka käsittää verkkoelementteinä tukiasemaohjaimen ja siihen tietoliikenneyhteyksien välityksellä sarjaan liitettyjä tukiasemia, jonka menetelmän mukaisesti informaatio siirretään mainituilla tietoliikenneyhteyksillä kehyksissä, jotka on jaettu aikaväleihin.

Solukkoradiojärjestelmien yhteydessä on ollut tunnettua kytkeä tieto-10 liikenneyhteyksien avulla useita solukkoradiojärjestelmän tukiasemia sarjaan toistensa kanssa siten, että useita tukiasemia on ohjattu yhdestä tukiasemaohjaimesta. Tällöin tukiasemaohjaimelta tuleva informaatio on tullut kullekin tukiasemalle toisten tukiasemien läpi tietyssä tietoliikenneyhteyden ennalta sovitussa aikavälissä. Nämä aikavälit ovat olleet kiinteitä, eli kullekin tukiasemalle 15 menevä ja siltä tuleva liikenne on ollut aina samassa/samoissa aikaväleissä. Kuvio 1 esittää, lohkokaavion, jossa tukiasema BTS 1 (Base Transceiver Station) on kytketty tukiasemaohjaimeen BSC (Base Station Controller). Kuvio 2 esittää, miten tukiasemat BTS 1, BTS 2 ja BTS 3 on kytketty sarjaan siten, että ne ovat toistensa kautta yhteydessä tukiasemaohjaimeen BSC. Eräs esimerkki so-20 lukkoradioverkon tukiasemien välisessä liikenteestä käytettävistä tietoliikenneyhteyksistä on niin kutsuttu Abis-yhteys, joka on kuvattu GSM-suosituksissa "GSM 12.21, 1992, Network Management Procedures and Messages on the A-bis Interface, ETSI" ja "GSM 08.54, 1992, BSC - BTS -Layer 1 Spesification, ETSI". A-bis-yhteys on jaettu aikaväleihin kuvion 9 esittämällä tavalla. Siinä on esimer-25 kiksi 32 64 Kbit/s aikaväliä. Kun tukiasemalle menevän informaation määrää on haluttu muuttaa, esimerkiksi lisätä, on tietylle tukiasemalle voitu allokoida useampia tietoliikenneyhteyden aikavälejä. Tämä on tapahtunut siten, että tukiasemaohjain on alkanut lähettää kullekin tukiasemalle menevää informaatiota uudessa aikavälissä ja tukiasemat on siiretty kukin vastaanottamaan itselleen 30 tulevaa informaatiota oikeista aikaväleistä. Tukiasemat on tyypillisesti siirretty vastaanottamaan oikeissa aikaväleissä tulevaa informaatiota siten, että tietoliikenneyhteyden konfiguraatiotietoja käydään manuaalisesti muuntamassa kunkin tukiaseman tiedostoissa.

Edellä mainitussa tekniikan tason mukaisessa ratkaisussa voidaan 35 verkon tukiasemien välisten tietoliikenneyhteyksien määrää, eli verkon konfiguraatiota muuttaa vain manuaalisesti siten, että huoltohenkilökunta käy kaikkien 108100 2 muutettavien tukiasemien luona ja suorittaa tarvittavien aikavälien allokoinnin kunkin tukiaseman käytönohjausyksikön avulla. Tämä on vaivalloista ja mikäli useiden tukiasemien muodostaman verkon yksi tietoliikenneyhteys allokoidaan väärin, voidaan joutua konfiguroimaan koko järjestelmä uudestaan. Tällaisessa 5 tekniikan tason mukaisessa järjestelmässä on mahdotonta joustavasti muuttaa verkon rakennetta, eli eri tukiasemien ja tukiasemanohjainten tai keskusten väleille allokoitua siirtokapasiteettia. Siten on mahdotonta esimerkiksi päivittäin muuttaa eri tukiasemien siirtokapasiteettia esimerkiksi sen mukaan millä tukiasemalla on eniten liikennettä. Tällainen ominaisuus olisi erittäin suotava kau-10 punkialueiden ja esikaupunkialueiden alueilla toimiville matkapuhelin- operaattoreille. Nimittäin käytettäessä järjestelmää, jossa siirtokapasiteettia voitaisiin allokoida joustavasti eri tukiasemille operaattoreiden ei tarvitse maksaa maksimi siirtokapasiteetista tukiasemien ja tukiasemaohjaimen tai keskuksen välillä, koska kullekin siirtoyhteysvälille voidaan allokoida vain.tarvittava määrä siirtokapasi-15 teettia. Edelleen tekniikan tason mukaisen järjestelmän haittana on se, että manuaalisesta verkon siirtoyhteyksien konfiguroinnista johtuen on tekniikan tason mukaisen verkon hallinta vaikeaa, koska verkkoa ei voida hallita yhdestä pisteestä, vaan tukiasemilla on erikseen käytävä, kun halutaan muuttaa verkon konfiguraatiota. Edelleen, tekniikan tason mukaisen järjestelmän viasta toipumi-20 nen on hankalaa, koska vikaantunutta aikaväliä ei voida joustavasti korvata toisella aikavälillä, eikä vikaantunutta yhteysväliä, esimerkiksi renkaanmuotoisessa tukiasemaverkossa voida korvata siten, että tukiasemalle menevät siirtoyhteydet johdetaan tulemaan renkaan toisesta suunnasta.

Tämän keksinnön tarkoituksena on tarjota sellainen tiedonsiirtomene-* 25 telmä ja tiedonsiirtojärjestelmä, joka välttää edellä esitetyt tekniikan tason on gelmat. Edelleen keksinnön tarkoituksena on mahdollistaa solukkoradioverkon tukiasemien välisten tiedonsiirtoyhteyksien joustava allokoiminen siten, että tiedonsiirtoyhteyksien aikavälejä voidaan joustavasti allokoida eri tukiasemien käyttöön. Keksinnön tarkoituksena on siis automatisoida ja helpottaa tukiaseman ja 30 tukiasemaohjaimen tai keskuksen välisen tiedonsiirtoverkon rakenteen asetta-: - - minen eli konfiguraatio.

Tämä uudentyyppinen tiedonsiirtomenetelmä saavutetaan keksin-nönmukaisella menetelmällä, joka on tunnettu siitä, että määrätyssä kehyksen aikavälissä siirretään verkkoelementille konfiguraatiotieto siitä, missä kehyksen 35 aikaväleissä verkkoelementille menevä hyötyinformaatio siirretään.

.108100 3

Edelleen keksinnön mukaiselle tiedonsiirtojärjestelmälle on tunnusmerkillistä se, että määrätyssä kehyksen aikavälissä on verkkoelementille siirrettävä konfiguraatiotieto joka kertoo, missä kehyksen aikaväleissä verkkoelementille menevä hyötyinformaatio siirretään.

5 Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että tietty kanava, tyypillisesti aikaväli, varataan verkonhallintaan. Tällöin verkon konfiguraatiotiedot, eli tiedot, joiden avulla tukiasemat löytävät niille lähetettävät informaatiokanavat, tyypillisesti puhekanavat, lähetetään tukiasemille tällä verkonhallintakanavalla. Edelleen keksintö perustuu siihen ajatukseen, että kaikki tukiasemat etsivät niille lä-10 hetettävää konfiguraatiotietoa samasta määrätystä aikavälistä ja tukiasemaverkossa edellinen tukiasema asettaa seuraavalle tukiasemalle menevät konfiguraatiotiedot tuohon samaan määrättyyn aikaväliin. Tämä määrätty aikaväli voi olla tiedonsiirtoyhteyden kehyksen viimeinen aikaväli, jolloin tukiaseman läpi kulkeva tietovirta lajitellaan uudelleen siten, että verkossa loogisesti seuraavana 15 oleva tukiasema löytää sille kuuluvan ohjaustiedon viimeisestä sille tulevasta aikavälistä.

Tällaisen keksinnön mukaisen tiedonsiirtomenetelmän ja tiedonsiirto-järjestelmän etuna on se, että käytettäessä keksinnön mukaista menetelmää ja järjestelmää voidaan tukiasemaverkon rakennetta, eli kullekin tukiasemalle me-20 nevien siirtolinjojen määrää ja sijaintia tiedonsiirtoyhteydellä muuttaa nopeasti ja vaivattomasti. Tämä voidaan suorittaa haluttaessa, ja erityisesti silloin, kun tukiasemien kuormitus vaihtelee ja niille allokoitujen siirtoyhteyksien määrää halutaan muuttaa.

Edelleen keksinnön etuna on se, että tukiaseman asentaminen verk-25 koon nopeutuu ja helpottuu, koska tukiaseman asentajan ei tarvitse paikanpäällä ohjelmoida tukiasemaa osaksi verkkoa, vaan järjestelmä huolehtii tukiaseman liittämisestä verkkoon automaattisesti.

Samoin, koska verkonhallinta ja tukiasemien välisten siirtoyhteyksien konfiguraation muutokset voidaan suorittaa keskitetysti tukiasemaohjaimelta tai 30 keskuksesta helpottuu tukiasemaa asentavan asentajan työ olennaisesti. Tu-. kiaseman asentajan ei tarvitse tuntea koko tukiasemaverkon rakennetta. Edelleen keksinnön mukainen menetelmä ja järjestelmä vähentää virheiden ja virhetoimintojen esiintymistä tukiasemaverkossa.

Keksinnön eräs etu on se, että tukiasemaverkon rakenteen seuranta 35 helpottuu. Tällöin tiedot tukiasemaverkon rakenteesta voidaan saada näkyville . 108100 4 tukiasemaohjaimeen ja verkon konfiguraatiota voidaan vaivattomasti muuttaa yhdestä verkon pisteestä.

Keksinnön mukaisen menetelmän ja järjestelmän etuna on edelleen se, että tietyissä vikatilanteissa verkossa esiintyvästä viasta voidaan toipua kek-5 sinnön mukaisen automatisoinnin ja verkonhallinnan keskittämisen avulla nopeasti ja varmasti. Esimerkiksi, jos konfiguraatiotiedot sijoitetaan aina määrättyyn samaan aikaväliin, niin tukiasema verkossa havaitsee itselleen tulevat konfiguraatiotiedot helposti aina samasta aikavälistä, ja tällöin voidaan renkaan muotoisen verkon katketessa verkon konfiguraatiotiedot lähettää vastakkaiseen suun-10 taan verkossa, jolloin verkon katkeamisesta huolimatta saadaan tukiasemaverkko uudelleen konfiguroitua ja toimimaan.

Keksinnön etuna on edelleen se, että sen mukaan toimiva tukiasemaverkko tarvitsee tukiasemien ja tukiasemaohjaimen tai keskuksen välisten informaatiokanavien, esimerkiksi puhekanavien, siirtoon vähemmän siirto-15 kapasiteettia.

Keksintöä selitetään lähemmin seuraavassa viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää lohkokaavion tukiasemaohjaimesta ja siihen tietoliikenneyhteyden avulla kytketystä tukiasemasta, 20 kuvio 2 esittää lohkokaavion tukiasemaohjaimesta ja siihen tietolii kenneyhteyden avulla kytkettyjen tukiasemien sarjaankytkennästä, kuvio 3 esittää kaaviokuvan keksinnön mukaisesta tiedonsiirtokehyk-sestä tukiasemaohjaimen ja ensimmäisen tukiaseman välisellä tiedonsiirtoyhteydellä, * 25 kuvio 4 esittää kaaviokuvan keksinnön mukaisesta tiedonsiirtokehyk- sestä ensimmäisen ja toisen tukiaseman välisellä tiedonsiirtoyhteydellä, kuvio 5 esittää kaaviokuvan tiedonsiirtokanavien allokoinnista eri tukiasemille, kuvio 6 esittää lohko- ja toimintakaavion keksinnönmukaisesta tie-30 donsiirtojärjestelmästä ja menetelmästä, . . kuvio 7 esittää kaaviokuvan aikavälien ristikytkennästä, kuvio 8 esittää vuokaavion keksinnönmukaisen tietoliikenneverkon konfiguraation muuttamisesta, kuvio 9 esittää kaaviokuvan Abis-tietoliikenneyhteyden kehysraken- 35 teestä, 108100 5 kuvio 10 esittää kaaviokuvan tukiasemaverkosta, johon tukiasemat liittyvät transmissiolaitteidensa avulla, kuvio 11 esittää vuokaavion tukiasemaverkon konfiguroinnista.

Kuviot 1 ja 2 on selostettu selitysosan alussa.

5 Kuvio 3 esittää tiedonsiirtoyhteyden kehysrakenteen tukiasemaoh jaimen ja ensimmäisen tukiaseman välillä. Kuviossa 3 esitettyyn kehykseen on esimerkiksi ensimmäiseen aikaväliin 301 sijoitettu linkin hallintainformaatio. Seu-raavissa aikaväleissä on ensin ensimmäiselle tukiasemalle BTS 1 menevät puhelut tai muu informaatio 302. Edelleen seuraavissa aikaväleissä on toiselle 303 10 tukiasemalle BTS 2 ja kolmannelle 304 tukiasemalle BTS 3 menevä hyötyinfor-maatio, esimerkiksi puhelut. Seuraava kenttä 305 on käyttämättä ja kentässä 306 on kolmannen tukiaseman BTS 3 käyttämä konfiguraatioinformaatio, jonka - perusteella kolmas tukiasema löytää itselleen tarkoitetun hyötyinformaation, joka on sijoitettu kenttään 304. Kentässä 307 on toiselle tukiasemalle BTS 2 tarkoi-15 tettu konfiguraatiotieto, jonka avulla toinen tukiasema BTS 2 löytää itselleen tarkoitetun hyötyinformaation, joka on sijoitettu kenttään 303. Edelleen kentässä 308 on seuraavalle tukiasemalle, eli ensimmäiselle tukiasemalle BTS 1 tarkoitettu konfiguraatiotieto, jonka avulla ensimmäinen tukiasema löytää sille tarkoitetun hyötyinformaation 302, esimerkiksi puhekanavan. Tässä yhteydessä on tämä 20 viimeinen aikaväli tai kenttä 308, se kenttä, johon sijoitetaan aina seuraavalle tukiasemalle tarkoitettu konfiguraatioinformaatio. On luonnollista, että tämä aina sama määrätty kenttä voisi olla myös jokin muu kehysrakenteen kenttä tai aikaväli. On myös mahdollista muuttaa dynaamisesti koko tiedonsiirtokehyksen rakennetta tukiasemien väleillä siten, että koko tiedonsiirtokehyksen sisältämä in-25 formaatio sijoitetaan kussakin tukiasemassa uuteen paikkaan kehyksessä. Edelleen on mahdollista merkitä sitä aikaväliä tai kenttää, johon lähetettävä konfiguraatiotieto on sijoitettu, jollakin tunnuksella. Tällöin, riittää, kun seuraavalle tukiasemalle lähetetään vain nämä tunnukset, jolloin seuraava tukiasema osaa niiden perusteella etsiä siirrettävästä kehyksestä itselleen tarkoitetut konfiguraa-30 tiotiedot, joiden avulla tukiasema osaa edelleen hakea ja poimia itselleen tule-. van informaation, esimerkiksi puhekanavat.

Kuvio 4 esittää kaaviokuvan keksinnön mukaisesta tiedonsiirtokehyk-sestä ensimmäisen BTS 1 ja toisen BTS 2 tukiaseman välisellä tiedonsiirtoyhteydellä. Lähetettävässä kehyksessä olevat kentät 301, 303, 304, 305 ja 306 35 ovat samat kuin edellisellä yhteysvälillä, eli ne vastaavat kuvion 3 esittämiä kenttiä. Uutta edelliseen yhteysväliin verrattuna on se, että ensimmäiselle tukiase- β 108100 6 malle BTS 1 menneet puhelut (tai muu informaatio) on poistettu kentästä 302, ja kenttä 401 onkin käyttämättä. Luonnollisesti siihen olisi voitu sijoittaa jotakin muuta. Tärkein muutos edelliseen yhteysväliin verrattuna on se, että kentässä 308 ei ole enää tukiasemalle 1 menneitä konfiguraatiotietoja, vaan tukiasema 1 5 BTS 1 on sijoittanut siihen tukiasemalle 2 BTS 2 menevät konfiguraatiotiedot. Edelleen kenttä 307, jossa toiselle tukiasemalle BTS 2 menevät konfiguraatiotiedot olivat ensimmäisellä yhteysvälillä on käyttämättä 402, tai siihen on voitu sijoittaa jotakin muuta informaatiota. Keksinnön ideana on siis, että ensimmäinen tukiasema ottaa itselleen tarkoitetut konfiguraatiotiedot määrätystä kentästä 10 tai aikavälistä ja sijoittaa tuohon samaan kenttään seuraavan, eli toisen tukiaseman tarvitsemat konfiguraatiotiedot, jotka kertovat tukiasemalle, missä kehysrakenteen osassa sille tarkoitettu hyötyinformaatio eli esimerkiksi puhekanava on.

Kuvio 5 esittää tukiasemaohjaimessa BSC tai mahdollisesti solukko-15 radiojärjestelmän keskuksessa olevan tietokannan, johon käyttäjä on määritellyt kullekin tukiasemalle kuuluvan puhelukapasiteetin. Tukiasemaohjaimessa BSC oleva verkon kofigurointiolio (esitetty kuviossa 6) lähettää kullekin siihen yhteyttä ottavan tukiaseman transmissiolaitteelle tuon tukiaseman tarvitseman konfigu-raatiotiedon. Tuo tukiasema osaa mainitun konfiguraatiotiedon perusteella ha-20 kea itselleen tulevan puhelu- tai muun informaation Abis-yhteyden kehysrakenteesta. Taulukosta tukiasemaohjaimen konfiguroitiolio näkee, kuinka paljon siirtokapasiteettia sen on allokoitava kunkin tukiaseman ja itsensä väliseen liikenteeseen.

Kuvio 6 esittää tukiasemaverkon automaattisessa konfiguroinnissa . 25 tarvittavat elementit. Keksinnön mukaisesti, kun tukiasemiin BTS 1, 601 ja BTS

2 602 on kytketty virta, ne alkavat kaikki yrittää yhteyttä tukiasemaohjaimeen BSC 600 Abis-verkon kautta. Aluksi vain ensimmäinen tukiasema BTS 1 saa yhteyden, koska se käyttää sovittua eli määrättyä kanavaa. Tämä määrätty kanava voi olla esimerkiksi kehysrakenteen viimeinen kanava. Tukiasemaoh-30 jaimessa konfigurointitietojen välitystä tukiasemille ohjaa verkon konfigurointiolio 604. Tukiasemaohjain BSC vastaa tällä kanavalla ensimmäiselle tukiasemalle. Muut tukiasemat eivät yhteyttä saa, koska BTS 1 ei ole vielä valmis välittämään niille tiedonsiirtoa. Tukiasemaohjain BSC lähettää BTS 1 :lle sille kuuluvan kon-figurointitiedon, johon kuuluu ensimmäiselle tukiasemalle kuuluvien Abis-35 aikavälien luettelo sekä tieto tuon tukiaseman suoritettavaksi aiotuista aikavälien ristikytkennöistä muita tukiasemia varten. Taulukko 603, joka sisältää nämä tie- 108100 7 dot näyttäisi esimerkiksi kuviossa 7 kuvatun kaltaiselta. Siinä nähdään, että toinen tukiasema BTS 2 saa nyt sille kuuluvan käyttö-ja kunnossapito O&M signaloinnin aikavälissä 32 tarvitsemansa konfiguraatiotiedot ja se saa näin yhteyden tukiasemaohjaimeen BSC 600. Ristiinkytkentä toimii kumpaankin suuntaan, eli 5 BSC -> BTS suuntaan 31 kytketään kanavaan 32 ja päinvastoin suunnassa BTS -> BSC. Toiselle tukiasemalle BTS 2 lähetetään nyt vastaava konfigurointitieto ristiinkytkentätauluineen. Viimeisenä verkossa oleva BTS ei tarvitse ristiinkytken-tätietoa, koska tukiasemien sarjaankytkennässä sen jälkeen (loogisesti) ei ole enää tukiasemaa, jota varten ristiinkytkentä täytyisi suorittaa. Edelleen ristikyt-10 kennässä voidaan käyttää vapaata ristikytkentää, joka tarkoittaa sitä, että mikä tahansa aikaväli voidaan siirtää mihin tahansa toiseen, kun tietovirta kulkee transmissiolaitteen läpi.

Transmissiolaite 606, 608 on se yksikkö tukiasemassa 601, 602, joka huolehtii tukiaseman tarvitsemien Abis kanavien (aikavälien) poimimisen tu-15 kiaseman käyttöön sekä halutun ristiinkytkennän suorittamisesta tukiaseman läpi muille tukiasemille menevälle tietovirralle. Tällaisia transmissiolaitteita on jo saatavissa.

Kuviosta 6 ilmenee lisäksi, että ensimmäiselle tukiasemalle BTS 1 601 ohjataan transimissio laitteen 606 kautta puhelut ja toisaalta käytönohjaus-20 ja kunnossapitotiedot O&M. Vastaavat tiedot välitetään toiselle tukiasemalle BTS 2.

Solukkoradioverkon tukiasemat voidaan kytkeä renkaaksi, kun halutaan turvata tukiasemaohjaimen BSC ja tukiasemien BTS välisen yhteyden säilyminen toisen suunnan yhteyden pettäessä. Tietoa voidaan tällöin välittää käyt-25 tämällä toista tukiasemarenkaan yhteyttä. Kuviossa 6 on esitetty viitenumerolla 609 tukiasemien kytkeminen renkaaksi. Yhteyden säilyminen tukiasemien ja tukiasemaohjaimen välillä riippuu siitä, mistä kohtaa tukiasemarengas menee poikki.

Kuvio 8 esittää tapahtumakaavion tukiasemaverkon konfiguroinnista. 30 Ensimmäisessä vaiheessa verkon tukiasemiin kytketään virta päälle 801. Seu-raavaksi ensimmäinen tukiasema BTS 1 ilmoittaa 802 tukiasemaohjaimelle BSC, että tuo ensimmäinen tukiasema on valmis konfigurointiin. Tämän ensimmäinen tukiasema suorittaa käyttäen kanavaa 32 eli kehysrakenteen viimeistä tai muuta kiinteästi sovittua kanavaa. Sitten tukiasemaohjain BSC konfiguroi 803 35 ensimmäisen tukiaseman BTS 1 käyttäen kanavaa 32. Tällöin tukiaseman BTS 1 Abis-transmissiolaite alustetaan poimimaan halutut kanavat halutusta aikavä- 108100 8 lista ensimmäiselle tukiasemalle ja siirtämään seuraavalle tai seuraaville tukiasemille niiden tarvitsemat kanavat. Seuraavaksi tukiasema BTS saa nyt yhteyden 804 tukiasemaohjaimeen BSC, koska se voi signaloida tukiasemaohjaimen BSC kanssa käyttäen Abis kanavaa 32. Tämän jälkeen muut tukiasemat 5 BTS alustetaan 805 saman periaatteen mukaisesti, jonka jälkeen tukiasema-verkko on valmis 806 toimintaan. Jos verkon konfiguraatiota halutaan muuttaa silloin, kun verkko on jo toiminnassa, niin verkon konfiguraation muuttaminen voidaan tehdä edellä kuvatun periaatteen mukaisesti aloittaen siitä tukiasemasta, jonka puhelukanavamäärää on muutettava.

10 Kuvio 9 esittää kaaviokuvan Abis-tietoliikenneyhteyden kehysraken teesta. Abis yhteyden siirtonopeus on esimerkiksi 2 Mbit/s, joka on jaettu 32:een kappaleeseen 64 kbit/s aikaväleihin. Keksinnön mukaisessa ratkaisussa on jo-• honkin määrättyyn aikaväliin, tässä esimerkiksi viimeiseen aikaväliin, jota käytetään käytönohjaus- ja kunnossapitotietojen välittämiseen tukiasemille, sijoitettu 15 siirrettävät tukiasemaverkon konfiguraatiotiedot.

Kuvio 10 esittää kaaviokuvan tukiasemaverkosta, johon tukiasemat 1001 ja 1002 liittyvät transmissiolaitteidensa 1002 ja 1004 avulla. Transmis-siolaite siirtää tarvittaessa abis-yhteyden 2 Mbit/s kehyksessä olevia 64 Kbit/s aikavälejä haluttuun järjestykseen. Tämä tapahtuu silloin, kun kehys "kulkee" 20 transmissiolaitteen läpi. Se järjestys, johon tukiasema asettaa ne aikavälit, jotka ovat kulkeneet sen läpi määrätään konfiguroimalla, eli antamalla transmissiolait-teelle tarvittavat konfigurointitiedot esimerkiksi transmissioyhteyden käytönohjaus- ja kunnossapitokanavalla.

Kuvio 11 esittää vuokaavion tukiasemaverkon konfiguroinnista. Vai-. 25 heessa 1101 verkon käyttäjä laatii verkon konfigurointitaulukon. Sitten tu kiasemaohjain BSC lähettää 1102 jossakin määrätyssä aikavälissä, esimerkiksi käytönohjaus-ja kunnossapito- aikavälissä lähimmän tukiaseman transimis-siolaitteelle tuon tukiaseman tarvitseman konfiguraatiotiedon. Tämän jälkeen ensimmäinen tukiasema toimii tavallaan toimii toistimena ja välittää seuraavalle 30 tukiasemalle sen konfiguraatiotiedon, jonka tukiasemaohjain lähettää. Eli tu-, kiasemaohjain BSC lähettää 1103 seuraavalle tukiasemalle sen tukiaseman tar vitseman konfiguraatiotiedon.

Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan voi keksinnön mukainen tiedonsiir-35 tomenetelmä ja -järjestelmä vaihdella patenttivaatimusten puitteissa. Vaikka keksintöä onkin edellä selitetty lähinnä GSM-jäijestelmän yhteydessä, voidaan 108100 9 keksintöä käyttää muunkinlaisissa solukkoradiojärjestelmissä. Keksinnön vaihtoehdoista on erityisesti huomattava, että konfiguraatio tiedon välittämiseen käytettävä aikaväli voidaan valita sijaitsevaksi kiinteästi missä tahansa aikavälissä. Tässä esimerkissä se on viimeisessä käytettävissä olevassa aikavälissä, mutta 5 se voi sijaita missä aikavälissä tahansa ja jopa vaihdella tukiasemasta toiseen, kunhan kullekin tukiasemalle lähetetään tieto sitä, missä sille tuleva konfiguraatio informaatio sijaitsee. Kuitenkin alkutilanteessa on oltava sovittu kiinteä aikaväli, jotta tukiasemalle yleensä voidaan lähettää ja se osaa ottaa vastaan verkon konfigurointikäskyjä.

10 Keksinnön vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa tukiasema BTS voi myös konfiguroida Abis -yhteyslaitteensa eli transmissiolaitteensa ilman tukiasemaohjaimen BSC apua. Siten siis keksinnön toteuttamaa automaatioastet-ta voidaan lisätä tukiasemien suuntaan. Tällöin kukin tukiasema tekee jonkin tietyn vakioasetuksen, jota tukiasemaohjain BSC voi myöhemmin halutessaan 15 muuttaa tukiasemakohtaisesti.

Claims (14)

1. Tiedonsiirtomenetelmä solukkoradiojärjestelmässä, joka käsittää verkkoelementteinä tukiasemaohjaimen (BSC) ja siihen tietoliikenneyhteyksien välityksellä sarjaan liitettyjä tukiasemia (BTS 1, BTS 2), 5 jonka menetelmän mukaisesti informaatio siirretään mainituilla tieto liikenneyhteyksillä kehyksissä (kuvio 9), jotka on jaettu aikaväleihin, menetelmän ollessa tunnettu siitä, että määrätyssä kehyksen aikavälissä (308; 403) siirretään verkkoelementille konfiguraatiotieto (308, 403) siitä, missä kehyksen aikaväleissä verk- 1. koelementille menevä hyötyinformaatio (302, 303, 304) siirretään.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tiedonsiirtomenetelmä, t u n-n e 11 u siitä, että mainitun konfiguraatiotiedon (308, 403) perusteella sen vastaanottavat verkkoelementit (BTS 1, BTS 2) ottavat käyttöönsä itselleen tarkoitetun hyötyinformaation (302, 303, 304) kehyksen eri aikaväleistä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tiedonsiirtomenetelmä, tun nettu siitä, että mainittu konfiguraatiotieto (308, 403) siitä, missä aikaväleissä verkkoelementille lähetettävä hyötyinformaatio (302, 303, 304) siirretään, on sijoitettu tietoliikenneyhteydellä siirrettävälle käytönohjaus- ja kunnossapitokana-valle, jota käytetään tukiaseman muuhun ohjaukseen.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen tiedonsiirtomenetelmä, tunnettu siitä, että mainittu konfiguraatiotieto (308, 403) on sijoitettu tietoliikenneyhteyden kehyksen viimeiseen aikaväliin.

5. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3 tai 4 mukainen tiedonsiirtomenetelmä, j tunnettu siitä, että kullekin verkkoelementille (BTS 1, BTS 2) menevä mai- 25 nittu konfiguraatiotieto (308) lähetetään ensimmäiselle verkkoelementille (BTS 1. kehyksen määrätyssä aikavälissä (308) ja konfiguraatiotieto siitä, missä tietoliikenneyhteyden aikavälissä toiselle (BTS 2) verkkoelementille menevä hyötyin-formaatiokanava (303) siirretään, lähetetään ensimmäiselle verkkoelementille jossakin muussa kehyksen aikavälissä (307), jolloin konfiguraatiotieto siitä, mis- 30 sä tietoliikenneyhteyden aikavälissä toiselle verkkoelementille menevä hyötyinformaatio siirretään, lähetetään ensimmäiseltä verkkoelementiltä toiselle verkkoelementille kehyksen mainitussa määrätyssä aikavälissä (403).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen tiedonsiirtomenetelmä, tunnettu seuraavista menetelmävaiheista 35 ensimmäinen verkkoelementti (BTS 1) vastaanottaa konfiguraatiotie don siitä, missä aikavälissä ensimmäiselle verkkoelementille lähetettävä hyötyin- 108100 formaatio (302) lähetetään, määrätyssä aikavälissä (308) ja konfiguraatiotiedon siitä, missä aikavälissä toiselle verkkoelementille menevä hyötyinformaatio (303) lähetetään, toisessa aikavälissä (307), ensimmäinen verkkoelementti (BTS 1) siirtää konfiguraatiotiedon 5 (307) siitä, missä aikavälissä toiselle verkkoelementille (BTS 2) lähetettävä hyö tyinformaatio (303) lähetetään, toisesta aikavälistä (307) määrättyyn aikaväliin (308), ensimmäinen verkkoelementti (BTS 1) lähettää toiselle verkkoelementille (BTS 2) määrätyssä aikavälissä (403) mainitun konfiguraatiotiedon siitä, 10 missä aikavälissä toiselle verkkoelementille lähetettävä hyötyinformaatio (303) lähetetään.

7. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3, 5 tai 6 mukainen tiedonsiirtomenetelmä, tunnettu siitä, että mainittu konfiguraatiotieto sijoitetaan ensimmäisen verkkoelementin (BSC) ja toisen verkkoelementin (BTS 1) välisellä tietoliiken- 15 neyhteydellä kehyksen ensimmäiseen tunnuksella merkittyyn aikaväliin ja toisen verkkoelementin (BTS 1) ja kolmannen verkkoelementin (BTS 2) välisellä tietoliikenneyhteydellä kehyksen toiseen tunnuksella merkittyyn aikaväliin.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen tiedonsiirtomenetelmä, tunnettu siitä, että mainitun ensimmäisen tunnuksella merkityn aikavälin tunnus 20 välitetään ensimmäiselle (BSC) ja toiselle verkkoelementille (BTS 1) ja mainitun toisen tunnuksella merkityn aikavälin tunnus välitetään toiselle (BTS 2) ja kolmannelle verkkoelementille.

9. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen tiedonsiirtomenetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen (BTS 1) ja toisen verkkoelementin ·' 25 (BTS 2) välillä lähetettävät kullekin verkkoelementille menevät konfiguraatiotie- dot on sijoitettu määrättyihin aikaväleihin siten, että toiselle verkkoelementille menevä konfiguraatiotieto on määrätyssä aikavälissä (308) ja kolmannelle verkkoelementille menevät konfiguraatiotiedot ovat jossakin toisessa aikavälissä (307), jossa menetelmässä 30 toinen verkkoelementti (BTS 1) siirtää kolmannelle verkkoelementille (BTS 2) lähetettävän konfiguraatiotiedon mainittuun määrättyyn aikaväliin (403), toinen verkkoelementti lähettää kolmannelle verkkoelementille menevän konfiguraatiotiedon kolmannelle verkkoelementille (BTS 2).

10. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen tiedonsiirtome- 35 netelmä, jossa konfiguraatiotiedot siirretään pitkin siirtotietä, jolla verkkoelementit (BSC, BTS1, BTS 2) sijaitsevat peräkkäin, jolloin peräkkäisten verkkoelement 108100 tien välinen siirtotien osa muodostaa yhden yhteysvälin, tunnettu siitä, että kussakin verkkoelementissä konfiguraatiotiedot sijoitetaan siirtokehykseen siten, että aina seuraavan yhteysvälin päässä olevan verkkoelementin tarvitsemat konfiguraatiotiedot ovat ennalta määrätyssä kiinteässä aikavälissä (308, 403).

10 108100

11. Tiedonsiirtojäijestelmä solukkoradiojärjestelmässä, joka käsittää verkkoelementteinä tukiasemaohjaimen (BSC) ja siihen tietoliikenneyhteyksien välityksellä sarjaan liitettyjä tukiasemia BTS 1, BTS 2), jossa tiedonsiirtojärjes-telmässä informaatio siirretään mainituilla tietoliikenneyhteyksillä kehyksissä, jotka on jaettu aikaväleihin, järjestelmän ollessa tunnettu siitä, että 10 määrätyssä kehyksen aikavälissä on verkkoelementeille siirrettävä konfiguraatiotieto (308, 403), joka kertoo, missä kehyksen aikaväleissä verkkoelementille (BTS 1, BTS 2) menevä hyötyinformaatio siirretään.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen tiedonsiirtojärjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu konfiguraatiotieto on sijoitettu tietoliikenneyhteydellä 15 siirrettävälle käytönohjaus- ja kunnossapitokanavalle.

13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen tiedonsiirtojärjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu konfiguraatiotieto on sijoitettu tietoliikenneyhteyden kehyksen viimeiseen aikaväliin.

14. Patenttivaatimuksen 11, 12 tai 13 mukainen tiedonsiirtojärjestel-20 mä, tunnettu siitä, että kullekin verkkoelementille (BTS 1, BTS 2) menevä mainittu konfiguraatiotieto on sijoitettu ensimmäiselle verkkoelementille (BTS 1) siirrettäväksi kehyksen määrättyyn aikaväliin (308) ja konfiguraatiotieto siitä, missä tietoliikenneyhteyden aikavälissä (303) toiselle verkkoelementille menevä hyötyinformaatiokanava siirretään, on sijoitettu ensimmäiselle verkkoelementille 25 (BTS 1) lähetetäväksi johonkin muuhun kehyksen aikaväliin (307), jolloin konfiguraatiotieto siitä, missä tietoliikenneyhteyden aikavälissä toiselle verkkoelementille menevä hyötyinformaatio siirretään, on sijoitettu kehyksen mainittuun määrättyyn aikaväliin (403) ensimmäiseltä verkkoelementiltä (BTS 1) toiselle verkkoelementille (BTS 2) lähetettäväksi. 30 108100