FI107968B - Menetelmä ja järjestely vahvistuksen säätämiseksi - Google Patents

Description

107968 «

Menetelmä ja järjestely vahvistuksen säätämiseksi

Keksinnön ala

Keksinnön kohteena on menetelmä ja menetelmän toteuttava järjestely lähettimen vahvistuksen säätöön ei-reaaliaikaisesti. Keksinnön mu-5 kaista ratkaisua voidaan käyttää tyypillisesti TDMA-radiojärjestelmän lähetti-messä.

Keksinnön tausta

Kuvio 1 esittää tunnetun tekniikan mukaisen ratkaisun, jossa vahvistuksen säätö tukiaseman lähettimessä on toteutettu analogisesti ja takaisin-10 kytkennällisesti. Moduloitu vakioamplitudinen tulosignaali vaimennetaan halutulle tehotasolle vaimentimella 100. Vaimennettu signaali vahvistetaan teho-vahvistimella 102 lähtöön 103 ja takaisinkytkentään 104, jossa signaali havainnoidaan tehodetektorilla 106. Havainnoitu signaali välitetään summaimelle 108, jossa se summataan tehonasetussignaaliin. Kyseinen summaus muo-15 dostaa säätösignaalin, joka suodatetaan suodattimessa 110, minkä jälkeen säätösignaalilla säädetään vahvistusta lähtötehon säätämiseksi halutunlaiseksi.

Kun signaali on amplitudimoduloitu ja säädöstä pyritään tekemään nopeaa, tunnetun tekniikan mukainen ratkaisu vääristää modulaatiota. Kun ]"·* 20 taas säädöstä pyritään tekemään hidasta, tunnetun tekniikan mukainen ratkai- • · | " su ei ehdi seuraamaan nopeita tehonasetusvaihteluja. Täten tunnetun teknii- : kan mukainen ratkaisu kärsii merkittävistä haitoista signaalin ollessa amplitu- ··· dimoduloitu.

♦ ♦♦ • · • ·

Keksinnön lyhyt selostus • · 25 Keksinnön tavoitteena on toteuttaa menetelmä ja menetelmän to- ..... teuttava järjestely siten, että vahvistuksen säädön tarkkuus on suuri ja että • * ... keksinnön mukainen vahvistuksen säätö ei vääristä modulaatiota. Tämä saa- • · *;* vutetaan menetelmällä vahvistuksen säätämiseksi, jossa menetelmässä sig- naali moduloidaan ja moduloitu signaali vahvistetaan tehovahvistimella läh-30 töön. Edelleen menetelmässä moduloitu tietyn aikavälin signaali välitetään en-nen tehovahvistinta säätöyksikölle, mainittu moduloitu signaali välitetään vah-v\ vistettuna lähdöstä säätöyksikölle, verrataan signaaleja säätöyksikössä, muo dostetaan säätöyksikössä säätösignaali vertailuun perustuen ja säädetään 2 107968 vahvistusta säätösignaaliin perustuen jossain seuraavassa ainakin yhdessä aikavälissä.

Keksinnön kohteena on myös menetelmä vahvistuksen säätämiseksi, jossa menetelmässä signaali moduloidaan ja moduloitu signaali vah-5 vistetaan tehovahvistimella lähtöön. Edelleen menetelmässä moduloitu tietyn aikavälin signaali välitetään ennen tehovahvistinta säätöyksikölle, mainittu moduloitu signaali välitetään vahvistettuna lähdöstä säätöyksikölle, verrataan signaaleja säätöyksikössä, muodostetaan säätöyksikössä säätösignaali vertailuun perustuen ja säädetään vahvistusta säätösignaaliin perustuen aikaväli-10 en välissä.

Keksinnön kohteena on lisäksi järjestely vahvistuksen säätämiseksi, joka järjestely käsittää modulaattorin signaalin moduloimiseksi ja tehovahvis-timen moduloidun signaalin vahvistamiseksi lähtöön. Järjestely edelleen käsittää säätöyksikön ennen tehovahvistinta säätöyksikölle välitetyn tietyn aika-15 välin moduloidun signaalin ja tehovahvistimen jälkeen säätöyksikölle välitetyn mainitun tietyn aikavälin moduloidun vahvistetun signaalin vertaamiseksi ja säätösignaalin muodostamiseksi kyseiseen vertailuun perustuen ja säätimen vahvistuksen säätämiseksi jossain seuraavassa ainakin yhdessä aikavälissä säätösignaaliin perustuen.

20 Keksinnön kohteena on myös järjestely vahvistuksen säätämiseksi, # .·. joka järjestely käsittää modulaattorin signaalin moduloimiseksi ja tehovahvis- timen moduloidun signaalin vahvistamiseksi lähtöön. Järjestely edelleen kä- • · · | ^ eittää säätöyksikön ennen tehovahvistinta säätöyksikölle välitetyn tietyn aika- *”.* välin moduloidun signaalin ja tehovahvistimen jälkeen säätöyksikölle välitetyn • · ***** 25 mainitun tietyn aikavälin moduloidun vahvistetun signaalin vertaamiseksi ja • * ’···* säätösignaalin muodostamiseksi kyseiseen vertailuun perustuen ja säätimen vahvistuksen säätämiseksi aikavälien välissä säätösignaaliin perustuen.

Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patentti-*:··: vaatimusten kohteena.

·]**: 30 Keksintö perustuu siihen, että säätöyksikössä vertaillaan säätöyksi- # *.φ kölle ennen tehovahvistinta välitettyä moduloitua tietyn aikavälin signaalia ja

Hl säätöyksikölle tehovahvistimen jälkeen välitettyä mainittua tietyn aikavälin mo- ♦ « *·;·* duloitua vahvistettua signaalia. Kyseisen vertailun perusteella muodostetaan :V: säätöyksikössä säätösignaali. Vahvistusta säädetään säätösignaaliin perustu- 35 en jossain seuraavassa ainakin yhdessä aikavälissä. Vahvistusta voidaan 3 107968 säätää säätösignaaliin perustuen myös aikavälien välissä. Edellä mainitusti vahvistusta säätämällä säädetään lähdön signaalia kohti ideaalista arvoa.

Keksinnön mukaisella menetelmällä ja järjestelyllä voidaan säätää amplitudimoduloidun signaalin tehoa hyvällä säätötarkkuudella. Keksinnön 5 mukaisella ratkaisulla selvitään sekä laajan dynaamisen alueen että suuren nopeuden asettamista vaatimuksista.

Kuvioiden lyhyt selostus

Kuvio 1 esittää tunnetun tekniikan mukaisen ratkaisun, kuvio 2 esittää keksinnön mukaisen ratkaisun peruslohkokaavion, 10 kuvio 3 esittää keksinnön edullisen toteutusmuodon, kuvio 4A esittää analogisesti toteutetun ylössekoituksen mukaisen ratkaisun, kuvio 4B esittää digitaalisesti toteutetun ylössekoituksen mukaisen ratkaisun 15 kuviot 5A ja 5B esittävät signaalien prosessointimallit.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Radiojärjestelmän lähettimissä käytettävät signaalien modulointi- menetelmät ovat tyypillisesti lineaarisia modulointimenetelmiä. Lineaarisissa , modulointimenetelmissä moduloidaan yleensä signaalin amplitudia sekä vai- • · ’”·* 20 hetta. Keksinnön mukaisessa ratkaisussa muodostetaan signaalin lineaarisen i ’** moduloinnin yhteyteen vahvistuksensäätö siten, että vahvistuksensäätö ei • · * vääristä modulaatiota. Keksinnön mukainen ratkaisu soveltuu tyypillisesti TDMA-tekniikan (Time Division Multiple Access) mukaisissa järjestelmissä käytettäviin lähettimiin. Kuvion 2 esittämässä keksinnön mukaisen ratkaisun 25 lähettimen peruslohkokaaviossa modulaattori 300 moduloi digitaalisen tulosig- • · · naalin kompleksiseksi verhokäyräksi. Moduloitu signaali välitetään pääsignaa-litielle 301 sekä referenssisignaalitielle 302. Pääsignaalitiellä moduloitu sig- • « ... naali välitetään ylössekoittajalle 304, jolla signaali sekoitetaan ainakin yhdelle '.*** halutulle taajuudelle. Ylössekoittajalta signaali välitetään ikkunoijalle 306, jolla ' :.i.: 30 signaali jaetaan haluttuihin aikaväleihin. Ikkunoija voi sijaita jossain toisessakin kohdassa pääsignaalitiellä 301 tai esimerkiksi modulaattorissa 300. Digitaali- • #v. nen tulosignaali muunnetaan analogiseksi signaaliksi DA-muuntimella 308 * · · ’ \ tyypillisesti edellä mainitun ikkunoijassa suoritetun ikkunoinnin jälkeen.

Säätimellä 310 säädetään vahvistusta säätösignaaliin perustuen 35 siten, että signaalin teho lähdössä 313 säätyy halutulle tasollensa. Säätimeltä 4 107968 analoginen signaali välitetään tehovahvistimelle 312, joka vahvistaa signaalin lähtötehotasolle lähtöön 313, missä signaali suodatetaan antennisuodattimella 315 ja lähetetään antennilla 317. Tehovahvistimen lähtöön vahvistama analoginen signaali välitetään myös takaisinkytkentään 314. Takaisinkytken-5 nässä analoginen signaali detektoidaan ilmaisinyksiköllä 316, joka voi sijaita jossain toisessakin kohdassa takaisinkytkentää kuin kuviossa 2 on esitetty. II-maisinyksikönä 316 voi olla detektori, joka amplitudidetektoi signaalin, tai itseisarvon ottaja, joka ottaa signaalin tehosta itseisarvon. Ilmaisinyksikkönä voivat myös olla molemmat edellä mainitut yhdessä. Detektoinnin jälkeen sig-10 naali suodatetaan suodattimena 318. Suodatus on tyypillisesti anti alias -suodatus AD-muunnosta varten. Analoginen signaali muunnetaan digitaaliseksi signaaliksi AD-muuntimella 319. Edellä esitetylle on myös toinen ja kolmas vaihtoehtoinen toteutustapa. Toisessa toteutustavassa takaisinkytkentään välitetty signaali ensin suodatetaan, minkä jälkeen kyseinen analogi-15 nen signaali AD-muunnetaan digitaaliseksi signaaliksi. Detektointi suoritetaan toisessa toteutustavassa AD-muunnoksen jälkeen suorittamalla digitaaliselle signaalille digitaalinen detektointi. Kolmannessa toteutustavassa AD-muunnosta ei suoriteta ollenkaan eli detektoitu signaali pidetään analogisena.

Myöskään suodattaminen ei ole aina välttämätöntä.

20 Takaisinkytkennän 314 signaalin tehotaso asetetaan tehotason .·. asettajalla 320, jotta kyseinen signaali olisi halutulla tavalla vertailukelpoinen « · · referenssisignaalitieltä 302 välitettävän signaalin kanssa. Tehotason asettaja • ti j . voi sijaita myös referenssisignaalitiellä 302, jolloin sitä ei välttämättä tarvita :;i.: takaisinkytkennässä 314. Referenssisignaalitien 302 signaali on detektoitu il- » · *”·* 25 maisinyksiköllä 321 siten, että se on vertailukelpoinen takaisinkytkennän 314 signaalin kanssa. Ilmaisinyksikkö 321 voi olla vastaavasti kuin takaisinkytken- M· nän ilmaisinyksikkökin 316 detektori tai itseisarvon ottaja. Keksinnön mukaisessa ratkaisussa ilmaisinyksikkönä 316, 321 voi olla esimerkiksi globaalien ·:··: maksimitehoarvojen detektointiin perustuva detektori. Signaali tyypillisesti ·***: 30 suodatetaan suodattimena 322 referenssisignaalitiellä 302.

♦ · · *. Edellä esitetyt signaalit takaisinkytkennästä 314 ja referenssisig- • · # to naalitieltä 302 välitetään säätöyksikölle 323. Säätöyksikössä 323 muodoste-‘ taan edellä mainittujen signaalien vertailuun perustuen ainakin yksi säätösig- naali. Säätösignaali voi olla digitaalinen tai analoginen signaali. Ainakin yh-....: 35 dellä säätösignaalilla ohjataan ainakin yhden säätöhaaran 328 välityksellä ai nakin yhtä säädintä 310 vahvistuksen säätämiseksi halutunlaiseksi jossain 5 107968 seuraavassa ainakin yhdessä aikavälissä. Vahvistuksen säätämisen kautta säädetään lähdössä 313 olevan signaalin tehoa kohti ideaalista arvoa. Säätö voidaan myös suorittaa aikavälien välissä. Edellä mainitut aikavälit ovat aikavälejä, joihin signaali on ikkunoijalla 306 jaettu. Säätöyksikkö 323 on tyypilli-5 sesti digitaalisesti toteutettu. Myös modulaattori 300 ja ylössekoittaja 304 voivat olla digitaalisesti toteutetut. Mikäli takaisinkytkennästä ja referenssisignaa-litieltä välitetään säätöyksikölle analogiset signaalit, voidaan säätöyksikössä suorittaa analoginen signaalivertailu.

Kuvion 3 esittämässä keksinnön edullisessa toteutusmuodossa 10 TDMA-tekniikan mukaisessa järjestelmässä kantataajuusmodulaattori 300 moduloi digitaalisen tuiosignaalin käsittämät digitaaliset symbolit kompleksiseksi verhokäyräsignaaliksi. Kompleksinen verhokäyräsignaali välitetään pää-signaalitieilä 301 ylössekoittajalle 304 ja referenssisignaalitiellä 302 ilmaisinyk-sikölle 321. Ylössekoittaja 304 voi olla digitaalisesti tai analogisesti toteutettu. 15 Kuvio 4A esittää analogisesti toteutetun ylössekoittamisen mukaisen ratkaisun. Moduloitu digitaalinen signaali välitetään referenssisignaalitielle 302 sekä pääsignaalitielle 301. Pääsignaalitiellä digitaalinen signaali muunnetaan DA-muuntimella 308 analogiseksi signaaliksi, minkä jälkeen signaali suodatetaan suodattimena 402, joka on tyypillisesti alipäästösuodatin. Suodatettu komplek-20 sinen verhokäyräsignaali sekoitetaan rf-taajuuksille sekoittajalla 404 ja vaihe-.·. siirtimellä 406. Ikkunoijalla 306 muodostetaan signaalille TDMA-tekniikan mu- • · 4 .Γ* kaiset aikavälit. Viitaten kuvioon 3 referenssisignaalitien 302 ilmaisinyksikölle : !* 321 signaali voidaan välittää kantataajuusmodulaattorilta 300, jolloin signaali « · · on digitaalisessa muodossa oleva kompleksinen verhokäyräsignaali. Signaali *···* 25 voidaan välittää ilmaisinyksikölle 321 myös ylössekoittajan 304 jälkeen analo- • · · gisena signaalina kohdista, jotka kuvio 4A esittää.

Kuvio 4B esittää digitaalisesti toteutetun ylössekoittamisen mukaisen ratkaisun. Moduloitu kompleksinen verhokäyräsignaali välitetään ilmaisin- ♦:·· yksikölle 321 referenssisignaalitiellä 302 ja interpolaattorille 412, jolla signaalit 30 interpoloidaan. Interpoloinnin jälkeen oskillaattorilla 408 sekä sekoittajalla 410 suoritetaan kompleksiselle verhokäyräsignaalille ylössekoitus. Oskillaattori on >. · · * *···* tyypillisesti numeerisesti kontrolloitu oskillaattori. Ikkunoijalla 306 muodoste- taan signaalille halutut TDMA-tekniikan mukaiset aikavälit, mikä voidaan myös suorittaa referenssisignaalitielle 302. Pääsignaalitiellä 301 ikkunoijan jälkeen 35 kyseinen digitaalisessa muodossa oleva signaali muunnetaan analogiseksi signaaliksi DA-muuntimella 308 ja suodatetaan suodattimena 412, joka on tyy- • · 6 107968 pillisesti alipäästösuodatin. Signaali voidaan välittää referenssisignaalitien 302 ilmaisinyksikölle 321 suoraan kantataajuusmodulaattorilta 300 tai signaali voidaan välittää ilmaisinyksikölle 321 myös ylössekoittajan jälkeen joko digitaalisena tai analogisena signaalina kohdista, jotka kuvio 3B esittää.

5 Säädin 310 kuviossa 3 voi käsittää ainakin yhden diskreetin sääti men 414 tai ainakin yhden portaattoman säätimen 416 tai molempia edellä mainittuja säätimiä ainakin yhden. Diskreetti säädin perustuu diskreetteihin vahvistus- tai vaimennusaskeliin ja portaaton säädin perustuu portaattomaan säätöön. Diskreetin säätimen säätöaskeleet voivat olla esimerkiksi 2 dB:n suu-10 ruisia, jolloin 15 säätöaskeleella muodostetaan 30 dB:n dynamiikka. Portaaton säädin voi koostua yhdestä tai useammasta jännite- tai virtasäätöisestä vahvistimesta tai vaimentimesta tai jostain edellä mainittujen kombinaatiosta. Lisäksi voidaan käyttää korjaussäätimiä, joilla korjataan esimerkiksi komponenttien taajuusvasteesta tai lähettimen vahvistuksen lämpötilaryöminnästä ai-15 heutuvia virheitä. Sekä portaattoman säätimen että diskreetin säätimen vasteen epäidealisuudet voidaan mallintaa korjausparametreiksi, joita voidaan hyödyntää säätösignaalien muodostamisessa. Säädin tai osa säätimestä voi myös sijaita muualla kuin kuvioissa 2 ja 3 on esitetty kuten esimerkiksi modulaattorissa ja/tai ylössekoittajassa. Keksinnön mukainen ratkaisu voidaan esi-20 merkiksi toteuttaa siten, että diskreetti säätö suoritetaan kuvioiden 2 ja 3 esit- .·. tämässä säätimen 310 kohdassa ja hienosäätö, jolla hienosäädetään • « · diskreettiä säätöä, suoritetaan säätimellä esimerkiksi ikkunoinnin yhteydessä.

! . Säätimeltä 310 signaali välitetään tehovahvistimelle 312, joka vah- :;j.: vistaa signaalin halutulle lähtötehotasolle. Tehovahvistimen lähtöön 313 lähtö- ♦ · *;··* 25 signaaliksi vahvistama analoginen signaali välitetään myös takaisinkytkentään 314, minkä kautta signaali välitetään säätöyksikölle 323. Lähtösignaali suo- • · · datetaan lähdössä antennisuodattimella 315, minkä jälkeen se lähetetään antennilla 317. Takaisinkytkennässä analoginen signaali detektoidaan ilmaisi-·:··: nyksiköllä 316. Detektointia suoritetaan tyypillisesti jatkuva-aikaisesti. Detek- ·***: 30 toinnista käytetään tyypillisesti hyväksi mittausjakson käsittämässä aikajak- • · · ·. sossa saatu informaatio. Detektoinnissa detektoidaan tyypillisesti verhokäyrän • · · *;!;* amplitudiarvoja. Mittaus, johon detektointi perustuu, voi myös olla esimerkiksi *’”·* maksimiamplitudiarvoihin, signaalin keskiarvoon tai tehollisarvoon perustuva.

:Y: Detektoitu signaali suodatetaan suodattimena 318. Analogisessa • · 35 muodossa oleva detektoitu signaali muunnetaan digitaaliseksi signaaliksi AD-muuntimella 319 tyypillisesti suodattimena 318 suoritetun suodatuksen jäi- 7 107968 keen. Takaisinkytkennän 314 signaalin tehotaso asetetaan halutunlaiseksi te-hotason asettajalla 320, jotta kyseinen signaali olisi halutulla tavalla vertailukelpoinen referenssisignaalitieltä 302 detektoidun signaalin kanssa. Detektointi referenssisignaalitiellä voidaan suorittaa jollain vastaavalla tavalla kuin detek-5 tointi takaisinkytkennässä. Referenssisignaalitien signaali tyypillisesti suodatetaan suodattimena 322 referenssisignaalitiellä 302. Tehotason asettaja voi sijaita myös referenssisignaalitiellä 302, jolloin sitä ei välttämättä tarvita takaisinkytkennässä 314.

Edellä esitetyt signaalit takaisinkytkennästä 314 ja referenssisig-10 naalitieltä 302 välitetään säätöyksikölle 323. Säätöyksikkö käsittää virhepara-metriyksikön 421 ja säätösignaaligeneroijan 423. Virheparametriyksikön käsittämässä virheparametriarvioijassa 425 verrataan kyseisiä signaaleja virhe-parametrien muodostamiseksi. Referenssisignaalitien signaalin ja takaisinkytkennän signaalin vertailussa verrataan esimerkiksi signaalien tehoarvoja kuten 15 esimerkiksi paikallisia maksimitehoarvoja ja/tai globaaleja maksimitehoarvoja virheparametrien muodostamiseksi. Signaaleja voidaan myös muokata virhe-parametriyksikössä halutunlaisiksi virheparametrien muodostamista varten. Virheparametriyksikkö 421 käsittää virheparametrimuistin 424. Virheparametrit välitetään säätösignaaligeneroijalle 423, joka mahdollisesti myös muihin pa-20 rametreihin perustuen muodostaa ainakin yhden säätösignaalin säätösignaaligeneroijan 423 käsittämässä generointiyksikössä 430. Säätösignaaliila ohja- • · · .!** taan säätöhaaran 328 välityksellä säädintä 310 vahvistuksen säätämiseksi, \ ” jotta lähettimen lähtöteho olisi halutunlainen jossain seuraavassa ainakin yh- • · » Σ·: *· dessä aikavälissä tai aikavälien välissä tai molemmissa edellä mainituissa. Ai- • · · i...: 25 kavälit ovat aikavälejä, joihin signaali on ikkunoijalla 306 jaettu. Keksinnön • · · mukaisella ratkaisulla säätämällä vahvistusta tehon säätämiseksi, tehonsää-··]"·* dön voidaan todeta olevan ei-reaaliaikaista. Virheparametriyksikkö 421 ja säätösignaaligeneroija 423 ovat tyypillisesti digitaalisesti toteutetut.

·;··· Edellä esitetty virheparametrien muodostaminen suoritetaan mit- .···. 30 tausjaksoihin perustuen. Yhden mittausjakson käsittämä aikajakso voi olla jo- ’·[ ko yksi TDMA-tekniikalle tyypillinen aikaväli tai tietty osa aikavälistä esim.

*·»’ opetusjakso. Mittausjakson aikana suoritetaan tarvittava detektointi lähtösig- naalista. Detektoinnin jälkeen takaisinkytkennän 314 signaali tai referenssisig-naalitien 302 signaali tai molemmat edellä mainitut skaalataan ennen virhepa-35 rametrien estimointia. Jos molemmat signaalit ovat analogisessa muodossa, 8 107968 voidaan myös näiden analoginen erotus välittää virheparametriyksikölle 421 virheparametrien muodostamista varten.

Takaisinkytkennän 314 signaalin ja referenssisignaalitien 302 signaalin vertailu virheparametriyksikössä 421 suoritetaan edullisesti niin, että 5 signaalista otettuja näytteitä painotetaan signaalin amplitudin mukaan siten, että pienet amplitudiarvot eivät saa liikaa painoarvoa. Esimerkiksi voidaan etsiä signaalien paikalliset maksimit ja verrata niitä tai voidaan verrata signaalien tehollisarvoja. Tällä vältetään virheitä, jotka aiheutuvat ilmaisinyksikön 316 epätarkkuudesta pienillä signaalin arvoilla. Näytteitä voidaan myös hylätä, jos 10 näytteen signaalitaso on liian pieni tai jos signaalitaso muuttuu nopeammin kuin ilmaisinyksikkö pystyy seuraamaan. Hyväksyttyjä näytteitä prosessoidaan referenssisignaalitien signaalin ja takaisinkytkennän signaalin voimakkuuden määrittämiseksi mittausjakson käsittämältä aikajaksolta. Jakamalla mittausjak-so aikajaksoihin voidaan yksityiskohtaisesti määrittää signaalien voimakkuudet 15 ja sitä kautta voimakkuuksien erot mittausjakson aikana. Voimakkuuksien eroista voidaan määrittää lähettimen vahvistusvirhe eri TDMA-aikaväleissä. Mittausjakson käsittämät aikajaksot ovat tyypillisesti vähintään signaalin käsittämän symbolin mittaisia.

Osa virheparametriyksikön 421 suorittamasta prosessoinnista voi 20 sisältyä suodattimiin 318, 322 esimerkiksi siten, että kyseisten suodattimien .·. ollessa hitaita ne kompensoivat hitaudellaan referenssisignaalitien 302 ja ta- • * · kaisinkytkennän 314 välisistä viive-eroista aiheutuneet amplitudivirheet. Hitaat • · · l . suodattimet mahdollistavat myös virheparametriyksikön matalan näytteenot- « · · totaajuuden.

• · *···* 25 Säätösignaaligeneroija 423 hyödyntää tarvittaessa muistiyksikköä 427, jonka muistiin voidaan tallentaa ensimmäisessä toteutustavassa esimer- • ·· kiksi pääsignaalitien 301 oletettu signaalivahvistus säätösignaalien funktiona sekä mahdollisesti muidenkin tekijöiden funktiona kuten esimerkiksi tehon- ·:··: säätötason, taajuuden, lämpötilan ja/tai ajan funktiona. Toisessa toteutusta- .··*. 30 vassa tallennetaan muistiyksikön 427 muistiin säätösignaalien oletetut arvot ··· ·. tehonsäätötasojen funktiona sekä mahdollisesti muidenkin tekijöiden kuten ♦ ♦ · Y"’ esimerkiksi taajuuden, lämpötilan ja/tai ajan funktiona. Edellä mainitut toteu- :···: tustavat voidaan tarvittaessa yhdistää. Virheparametriyksikön 421 virhepara- metrimuistiin 424 voidaan tallentaa esimerkiksi, miten detektoimisen kautta ar- 35 vioitu todellinen lähtösignaali poikkeaa oletetusta lähtösignaalista eri ajanhet-kinä. Säätösignaaligeneroija 423 muodostaa säätösignaalit eri tehonsäätöta- • · 9 107968 soille edellä mainittuihin säätösignaaligeneroijan muistiyksikköön 427 ja virhe-parametriyksikön 421 virheparametrimuistiin 424 tallennettuihin informaatioihin perustuen. Kyseeseen voi tulla myös ratkaisu, jossa säätösignaaligeneroija muodostaa säätösignaalin joko muistiyksikköön 427 tai virheparametrimuistiin 5 424 tallennettuun informaatioon perustuen. Keksinnön edullinen toteutus-muoto voidaan toteuttaa myös siten, että muistiyksikkö ja virheparametrimuisti toteutetaan yhdellä yksiköllä esimerkiksi siten, että virheparametri-informaatio välitetään suoraan muistiyksikköön 427, jonka käsittämä informaatio muokataan siten, että virheparametri-informaatio on myös mukana muodostuvassa 10 lopullisessa informaatiossa säätösignaalien muodostamiseksi eri tehotasoille.

Tehotason asettajalla 320 suoritettavassa tehotason asetuksessa mallinnetaan takaisinkytkennän 314 vaste niin, että kun signaalin teho lähettimen lähdössä on oikea, virheparametriyksikkö 421 on kalibroitu oikein eli se ei pyri muuttamaan tilannetta, jos ei ole aihetta. Takaisinkytkennän vaste voi-15 daan myös mallintaa tarvittaessa virheparametriyksikön vastemuistiin 429.

Säätöyksikön 323 muisti voi käsittää virheparametriyksikön 421 vastemuistin 429 ja säätösignaaligeneroijan 423 muistiyksikön 427. Säätöyksikön muistia voidaan päivittää tarvittaessa esimerkiksi säätöyksikön muodostamalla säätösignaalilla.

20 Mallinnetut pääsignaalitien 301 ja takaisinkytkennän 314 vasteteki- jät voivat käsittää myös mahdollisten säätöjärjestelmän jälkeisten osien vas- * · · tetekijöitä, kuten esim. antennisuodattimen, antennikaapelin, antenniboosterin, l Y tehonjakajan tai valvontakytkentöjen vastetekijöitä. Näin on mahdollista kom- • · · · pensoida näiden osien vaikutusta antennille menevän signaalin tehoon.

25 Säätösignaalia, joka pysyy kiinteässä arvossaan TDMA-aikavälin • · « aikana, kutsutaan staattiseksi säätösignaaliksi. Säätö staattisilla säätösignaa-leiliä voidaan suorittaa diskreetillä säätimellä kuten esimerkiksi askelsäätimel-lä. Säätösignaalia, joka on muuttuvainen TDMA-aikavälin aikana, kutsutaan dynaamiseksi säätösignaaliksi. Käytettäessä dynaamista säätösignaalia tarvi- .···. 30 taan portaaton säädin. Säätö dynaamisilla säätösignaaleilla on tarpeen, jos järjestelyn vahvistus muuttuu liiallisesti TDMA-aikavälin aikana. Jos käytetään vain säätöä staattisilla säätösignaaleilla, riittää yksi virheparametri TDMA-aikaväliä kohti. Jos käytetään säätöä dynaamisilla säätösignaaleilla, tarvitaan » usea virheparametri TDMA-aikaväliä kohti.

• · ♦ • ♦ 10 107968

Seuraavassa kuvataan yksityiskohtaisesti kaksi mahdollista säätö-algoritmia. Keksintö ei kuitenkaan rajoitu seuraavaksi esitettäviin algoritmeihin mitenkään.

Eksplisiittisen säädön mukaisessa algoritmissa virheparametriyksi-5 kön vastemuisti käsittää nominaalin säätösignaalin:

Vcnom= f(tehonsäätötaso, [taajuus], [lämpötila], [aika])

Hakasulut [ ] tarkoittavat, että nominaali säätösignaali Vcnom voidaan 10 tarvittaessa kuvata hakasuljettujen suureiden funktioina. Virheparametriyksi-kön 421 käsittämä muisti sisältää tarvittavan säätösignaalin poikkeaman no-minaaliarvosta aikajakson eri hetkillä. Nämä hetket edustavat eri mittausjak-sojen osia, joissa virheparametriyksikkö 421 on vertaillut referenssisignaalitien signaaleja ja takaisinkytkennän signaaleja. Jos mittausjakso ei ole jaettu aika-15 jaksoihin, on vain yksi virheparametri, joka sisältää mittausjakson keskimääräisen säätösignaalin korjauksen: err= c(tehonsäätötaso, [taajuus], [lämpötila]) 20 Hakasulut [ ] tarkoittavat, että keskimääräinen säätösignaalin korja- .·. us err voidaan tarvittaessa kuvata hakasuljettujen suureiden funktioina.

• · · .Γ* Kun mittausjakso on jaettu aikajaksoihin, on edellä esitetty kaava | " seuraavanlainen: • · · • · · »M · • · · 25 err,= c(tehonsäätötaso, [taajuus], [lämpötila], t,) • · · • I 0 0 0 0·

Kyseisessä kaavassa määritetään virheparametrit eri aikajaksoille. Säätösignaaligeneroija 423 laskee virheparametreihin perustuen ·:··· tarvittavan korjatun säätösignaalin (olettaen että on N virheparametria): .**·. 30 t

Vc= Vcnom+ interpolointifunktiotaikajerr^er^ ..., errN) • 00 • · 0 00 0 0 0 0 !...: , missä interpolointifunktio voi tarkoittaa mitä tahansa tunnettua in- 0 terpolointi- tai käyränsovitusmenetelmää. Virheparametriyksikkö vertaa mit- 35 tausjakson eri aikajaksoissa referenssisignaalitien signaalin ja takaisinkytkennän signaalin voimakkuuksia, kuten aiemmin on kuvattu. Jos voimakkuuksien • 0 11 107968 välillä on eroa, tehdään kyseisen eron suuntainen korjaus vastaavaan virhepa-rametriin. Yleensä korjaus tehdään siten, että säätöjärjestely ei ylireagoi (t.s. tule epästabiiliksi) tai tule liian herkäksi mittausvirheille.

Implisiittisen säädön mukaisessa algoritmissa virheparametriyksikön 5 421 vastemuisti 429 käsittää oletetun vahvistuksen mukaisen säätösignaalin Gexp mahdollisesti tehonsäätötason, taajuuden, lämpötilan ja/tai ajan funktiona:

Gexp= g(säätösignaali, [tehonsäätötaso], [taajuus], [lämpötila], [aika]) 10 Hakasulut [ ] tarkoittavat, että odotetun vahvistuksen mukainen säätösignaali Gexp voidaan tarvittaessa kuvata hakasuljettujen suureiden funktioina. Virheparametriyksikön 421 virheparametrimuisti 424 käsittää parametreja, jotka kuvaavat vahvistuksen poikkeaman odotusarvosta. Nämä parametrit voivat olla funktioita esimerkiksi tehonsäätötasosta, taajuudesta tai lämpö-15 tilasta. Oletetaan, että on N virheparametria. Säätösignaaligeneroija tulkitsee niistä vahvistuksen poikkeaman funktion h avulla:

Gdev= h(aika;err1,err2...errN).

20 Vahvistuksen poikkeama voidaan määritellä myös seuraavasti: • · .;** Gdev= h(säätösignaali, [tehonsäätötaso], [taajuus], [lämpötila], [aika]) * *·· • · * Hakasulut [ ] tarkoittavat, että vahvistuksen poikkeama Gdev voidaan 25 tarvittaessa kuvata hakasuljettujen suureiden funktioina.

··· Säätösignaaligeneroijalla on nyt tiedossa lähettimen korjattu vah- :**: vistus: ··· ·:··: GcorT Gexp+Gdev .···. 30 *·* Implisiittisen tehonsäädön algoritmissa haetaan sellainen säätösig- naali, että G^ tulee yhtäsuureksi kuin haluttu vahvistus tietyssä TDMA-aikavälissä.

♦

Kuviot 5A ja 5B esittävät referenssisignaalitien ja takaisinkytkennän 35 signaalien prosessointimallit. Kuviossa 5A esitetään rinnakkainen signaalien • ♦ prosessointimalli, jossa referenssisignaalitien 302 ja takaisinkytkennän 314 12 107968 signaalit prosessoidaan halutunlaisesti erikseen 500, 502 prosessointitulosten muodostamiseksi. Referenssisignaalitien signaalista eli ennen tehovahvistinta 312 säätöyksikölle 323 välitetystä signaalista muodostetaan prosessointitulos ja takaisinkytkennän signaalista eli lähdöstä 313 säätöyksikölle 323 välitetystä 5 signaalista muodostetaan prosessointitulos. Prosessointituloksia verrataan toisiinsa säätösignaalin 506 muodostamiseksi, joka käsittää informaation referenssisignaalitien ja takaisinkytkennän signaalien voimakkuuksien eroista vahvistuksen säätöä varten.

Kuviossa 5B esitetään prosessointimalli, jossa referenssisignaalitien 10 302 ja takaisinkytkennän 314 signaalit prosessoidaan yhdessä 508. Proses soinnissa referenssisignaalitien ja takaisinkytkennän signaaleja prosessoidaan ja verrataan referenssisignaalitien ja takaisinkytkennän signaaleja siten, että muodostetaan säätösignaaii 510, joka käsittää informaation referenssisignaalitien ja takaisinkytkennän signaalien voimakkuuksien erosta vahvistuksen 15 säätöä varten. Matemaattista algoritmia, esimerkiksi LMS-algoritmia (Least Mean Square) voidaan käyttää edellä mainitussa säätösignaalin 510 muodostamisessa. Algoritmi määrittää viiveen, mikä referenssisignaalitien ja takaisinkytkennän signaalien välillä on, sekä eron voimakkuuksissa kyseisten signaalien välillä. Edellä mainittujen perusteella algoritmi muodostaa säätösig-20 naalin 510 vahvistuksen säätöä varten.

Edellä kuvioiden 5A ja 5B yhteydessä esitettyä prosessoinnista • · · muodostettua ainakin yhtä säätösignaalia 506, 510 voidaan käyttää päivittä- \ " mään säätöyksikön 323 muistiin tallennetun informaation lähettimen vastees- • · ♦ ta. Kuvioiden 5A ja 5B yhteydessä esitetyt asiat suoritetaan tyypillisesti sää-25 töyksikössä 323. Signaalien prosessointi voi perustua painotettuihin signaali- • · · arvoihin. Signaalien prosessointi voidaan suorittaa esimerkiksi integroimalla. Osa signaalien prosessoinnista voidaan myös suorittaa yhdessä tai useammassa suodattimessa 318, 322. Signaalien prosessointia voidaan suorittaa ·;·♦· myös yhdessä tai useammassa ilmaisinyksikössä 316, 321 kuten esimerkiksi .···. 30 globaalien maksimitehoarvojen detektointiin perustuvassa detektorissa, jollai- *·* nen ilmaisinyksikkö 316, 321 voi esimerkiksi olla. Säätöyksikkö 323 voi myös ♦ · · '···’ käsittää yhden tai useamman suodattimen signaalien prosessointia varten, jo- ka yksi tai useampi suodatin sijaitsee jossain säätöyksikön signaalitiellä kuten esimerkiksi virheparametriarvioijassa 425. Edellä mainittu yksi tai useampi 35 suodatin voi olla analoginen ja/tai digitaalinen suodatin.

• · 107968 13

Virheparametriyksikkö 421 ja säätösignaaligeneroija 423 tai osia niistä voidaan toteuttaa prosessoripohjaisesti tai logiikkaan perustuen.

Keksinnön mukaisessa ratkaisussa säätöyksiköliä 323 muodostettuun säätösignaaliin perustuvaa vahvistuksen säätöä voidaan suorittaa myös 5 digitaaliseen signaaliin ennen tehovahvistinta 312.

Yhteenvetona voidaan todeta, että keksinnön mukaisessa ratkaisussa suoritetaan vertaaminen takaisinkytkennän signaalin sekä referenssi-signaalitien signaalin kesken, edellä mainitun vertailun ja/tai aikaisempien vir-heparametrien perusteella muodostetaan virheparametrit, joihin perustuvilla 10 säätösignaaleilla ohjataan ainakin yhtä säädintä seuraavassa tai seuraavissa aikaväleissä lähtösignaafin tehojen säätämiseksi ideaalisiin arvoihin tai mahdollisimman lähelle ideaalisia arvoja. Virheparametreja päivitetään tarvittaessa.

Tässä selostuksessa esiintyvät osat, joiden toteutuksesta ei ole ker-15 rottu tai ainakaan yksityiskohtaisesti kerrottu, ovat toteutetut tunnetun tekniikan mukaisesti.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten kuvioiden mukaisiin esimerkkeihin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut niihin, vaan sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän 20 keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

• • ♦ • · · ··« ·· • · • · • · • · · • · · ··· · ··« • · • » ··· ··· • · t · ··· ··· • · • · ··· • ·

• K

• * ··· ·» · · * · · ♦ ·· • · • · ♦ · · * • · • · · I · I • · • ·

Claims (48)

1. Järjestely vahvistuksen säätämiseksi, joka järjestely käsittää modulaattorin (300) signaalin moduloimiseksi ja tehovahvistimen (312) moduloi- 5 dun signaalin vahvistamiseksi lähtöön (313), tunnettu siitä, että järjestely käsittää: -säätöyksikön (323) ennen tehovahvistinta säätöyksikölle välitetyn tietyn aikavälin moduloidun signaalin ja tehovahvistimen jälkeen säätöyksikölle välitetyn mainitun tietyn aikavälin moduloidun vahvistetun signaalin vertaami- 10 seksi ja säätösignaalin muodostamiseksi kyseiseen vertailuun perustuen, ja - säätimen (310) vahvistuksen säätämiseksi jossain seuraavassa ainakin yhdessä aikavälissä säätösignaaliin perustuen.

2. Järjestely vahvistuksen säätämiseksi, joka järjestely käsittää modulaattorin (300) signaalin moduloimiseksi ja tehovahvistimen (312) moduloi- 15 dun signaalin vahvistamiseksi lähtöön (313), tunnettu siitä, että järjestely käsittää: - säätöyksikön (323) ennen tehovahvistinta säätöyksikölle välitetyn tietyn aikavälin moduloidun signaalin ja tehovahvistimen jälkeen säätöyksikölle välitetyn mainitun tietyn aikavälin moduloidun vahvistetun signaalin vertaami- 20 seksi ja säätösignaalin muodostamiseksi kyseiseen vertailuun perustuen; [”·* - ja säätimen (310) vahvistuksen säätämiseksi aikavälien välissä • » • ” säätösignaaliin perustuen.

: 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestely, tunnettu ··· \..s siitä, että järjestely käsittää ilmaisinyksikön (316, 321) välitettävän signaalin ***** 25 detektoimiseksi ja/tai itseisarvoistamiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että aikaväli on TDMA-tekniikan (Time Division Multiple Access) mukai-nen aikaväli.

• · .···. 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestely, tunnettu siitä, 30 että järjestely käsittää säätöyksikön (323) signaalien vertaamiseksi ainakin yh- \:V dessä TDMA-tekniikan (Time Division Multiple Access) mukaisen aikavälin kä- • •I Σ,..: eittämässä mittausjaksossa. .v.

6. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestely, tunnettu ,],** siitä, että järjestely käsittää säätöyksikön (323) signaalien tehoarvojen vertaa- • · 35 miseksi. 15 107968

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että järjestely käsittää säätöyksikön (323) signaalien paikallisten maksimiteho-arvojen vertaamiseksi.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestely, tunnettu siitä, 5 että järjestely käsittää säätöyksikön (323) signaalien globaalien maksimiteho- arvojen vertaamiseksi.

9. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että järjestely käsittää säätöyksikön (323) prosessointituloksen muodostamiseksi ennen tehovahvistinta (312) säätöyksikölle välitetystä signaalista ja 10 prosessointituloksen muodostamiseksi lähdöstä (313) säätöyksikölle välitetystä signaalista.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että järjestely käsittää säätöyksikön (323) prosessointitulosten vertaamiseksi säätösignaalin muodostamista varten.

11. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että järjestely käsittää säätöyksikön (323) signaalien prosessoimiseksi integroimalla.

12. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että järjestely käsittää säätöyksikön (323) signaalien prosessoimiseksi 20 painotettuihin signaaliarvoihin perustuen.

13. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestely, tunnettu * · · siitä, että järjestely käsittää säätöyksikön (323) prosessoitujen signaalien ver-| ” taamiseksi säätösignaalin muodostamista varten. :·]/ 14. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestely, tunnettu • · *···* 25 siitä, että osan signaalien prosessoinnista suorittamiseksi järjestely käsittää • · · yhden tai useamman suodattimen (318, 322). • · ·

14 107968

15. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että osan signaalien prosessoinnista suorittamiseksi järjestely käsittää ·:··: yhden tai useamman ilmaisinyksikön (316, 321). .***. 30

16. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että säätöyksikkö (323) käsittää virheparametriyksikön (421) virhepara- - I t · '···' metrien muodostamiseksi ja säätösignaaligeneroijan (423) ainakin yhden säätösignaalin muodostamiseksi edellä mainittujen virheparametrien perus-teella. • ·

17. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että järjestely käsittää tehotason asettajan (320) säätöyksikölle (323) vä- 107968 16 liiettävän signaalin tehotason asettamiseksi vertailukelpoiseksi vertailtavaan signaaliin nähden.

18. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että säätöyksikkö (323) käsittää yhden tai useamman suodattimen pro- 5 sessointia varten.

19. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että säätöyksikkö (323) käsittää muistin, johon on tallennettu virhepara-metreja ja/tai aiemmin mallinnettu järjestelyn vaste.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen järjestely, tunnettu siitä, 10 että järjestely käsittää säätöyksikön (323) säätösignaalin muodostamiseksi vir- heparametreihin ja/tai aiemmin mallinnettuun järjestelyn vasteeseen perustuen.

21. Patenttivaatimuksen 19 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että järjestely käsittää säätöyksikön (323), jonka muisti päivitetään tarvittaes- 15 sa.

22. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että säädin (310) käsittää diskreetin säätimen (414).

23. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että säädin (310) käsittää portaattoman säätimen (416).

24. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestely, tunnettu .·. siitä, että järjestely käsittää säätöyksikön (323) säätösignaaliin perustuvan • · · vahvistuksen säädön suorittamiseksi digitaaliseen signaaliin ennen tehovah- | “ vistinta (312).

« · · : 25. Menetelmä vahvistuksen säätämiseksi, jossa menetelmässä 25 signaali moduloidaan ja moduloitu signaali vahvistetaan tehovahvistimella (312) lähtöön (313), tunnettu siitä, että: • · · - moduloitu tietyn aikavälin signaali välitetään ennen tehovahvistinta (312) säätöyksikölle (323); ·:··· - mainittu moduloitu signaali välitetään vahvistettuna lähdöstä (313) .···. 30 säätöyksikölle (323); - verrataan signaaleja säätöyksikössä; • · · *·'··' - muodostetaan säätöyksikössä säätösignaali vertailuun perustuen; • · « - ja säädetään vahvistusta säätösignaaliin perustuen jossain seu-raavassa ainakin yhdessä aikavälissä. • · 107968 17

26. Menetelmä vahvistuksen säätämiseksi, jossa menetelmässä signaali moduloidaan ja moduloitu signaali vahvistetaan tehovahvistimella (312) lähtöön (313), tunnettu siitä, että: - moduloitu tietyn aikavälin signaali välitetään ennen tehovahvistinta 5 (312) säätöyksikölle (323); - mainittu moduloitu signaali välitetään vahvistettuna lähdöstä (313) säätöyksikölle (323); - verrataan signaaleja säätöyksikössä; - muodostetaan säätöyksikössä säätösignaali vertailuun perustuen; 10 -ja säädetään vahvistusta säätösignaaliin perustuen aikavälien vä lissä.

27. Patenttivaatimuksen 25 tai 26 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että signaali välitetään detektoituna ja/tai itseisarvoistettuna.

28. Patenttivaatimuksen 25 tai 26 mukainen menetelmä, tun- 15. ett u siitä, että aikaväli on TDMA-tekniikan (Time Division Multiple Access) mukainen aikaväli.

29. Patenttivaatimuksen 28 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että signaaleja verrataan ainakin yhdessä TDMA-tekniikan (Time Division Multiple Access) mukaisen aikavälin käsittämässä mittausjaksossa.

30. Patenttivaatimuksen 25 tai 26 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että vertaamisessa verrataan signaalien tehoarvoja.

.;** 31. Patenttivaatimuksen 30 mukainen menetelmä, tunnettu • · ; " siitä, että vertaamisessa verrataan signaalien paikallisia maksimitehoarvoja. • · · ·*·: J

32. Patenttivaatimuksen 30 mukainen menetelmä, tunnettu • · · 25 siitä, että vertaamisessa verrataan signaalien globaaleja maksimitehoarvoja. • · ·

33. Patenttivaatimuksen 25 tai 26 mukainen menetelmä, tun-n ett u siitä, että ennen tehovahvistinta (312) säätöyksikölle (323) välitetystä signaalista muodostetaan prosessointitulos ja lähdöstä (313) säätöyksikölle (323) välitetystä signaalista muodostetaan prosessointitulos. .···. 30

34. Patenttivaatimuksen 33 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että verrataan prosessointituloksia toisiinsa säätösignaalin (506) muo-;···: dostamiseksi.

35. Patenttivaatimuksen 25 tai 26 mukainen menetelmä, t u n -n e tt u siitä, että signaalit prosessoidaan integroimalla. • · • · 18 107968

36. Patenttivaatimuksen 25 tai 26 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että signaaleja prosessoidaan painotettuihin signaaliarvoihin perustuen.

37. Patenttivaatimuksen 25 tai 26 mukainen menetelmä, t u n -5 n e 11 u siitä, että verrataan prosessoituja signaaleja säätösignaalin muodostamiseksi.

38. Patenttivaatimuksen 25 tai 26 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että osa signaalien prosessoinnista suoritetaan suodattamalla suodattimilla (318, 322).

39. Patenttivaatimuksen 25 tai 26 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että signaalien prosessointia suoritetaan yhdessä tai useammassa ilmaisinyksikössä (316, 321).

40. Patenttivaatimuksen 25 tai 26 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että säätöyksikössä (323) muodostetaan virheparametreja, joi- 15 den perusteella säätöyksikössä muodostetaan säätösignaali.

41. Patenttivaatimuksen 25 tai 26 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että säätöyksikölle (323) välitettävän signaalin tehotaso asetetaan vertailukelpoiseksi vertailtavaan signaaliin nähden.

42. Patenttivaatimuksen 25 tai 26 mukainen menetelmä, t u n - 20. ettu siitä, että prosessointia suoritetaan suodattamalla säätöyksikön (323) .·. käsittämällä yhdellä tai useammalla suodattimena. * · ·

43. Patenttivaatimuksen 25 tai 26 mukainen menetelmä, t u n - • « ; . n e 11 u siitä, että säätöyksikön (323) muistiin on tallennettu virheparametreja P · · ja/tai aiemmin mallinnettu järjestelyn vaste. • * '···* 25

44. Patenttivaatimuksen 43 mukainen menetelmä, tunnettu • · · siitä, että säätöyksikössä (323) muodostetaan säätösignaali virheparametrei- • · · hin ja/tai aiemmin mallinnettuun järjestelyn vasteeseen perustuen.

45. Patenttivaatimuksen 43 mukainen menetelmä, tunnettu ·:«·: siitä, että säätöyksikön (323) muistia päivitetään tarvittaessa.

46. Patenttivaatimuksen 25 tai 26 mukainen menetelmä, tun- • t» ·. n ettu siitä, että säätösignaaliin perustuva vahvistuksen säätäminen suori- • · · tetaan säätimellä (310), joka on diskreetti säädin (414).

47. Patenttivaatimuksen 25 tai 26 mukainen menetelmä, tun-n ettu siitä, että säätösignaaliin perustuva vahvistuksen säätäminen suori- t · 35 tetaan säätimellä (310), joka on portaaton säädin (416). 107968 19

48. Patenttivaatimuksen 25 tai 26 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että säätösignaaliin perustuvaa vahvistuksen säätöä suoritetaan digitaaliseen signaaliin ennen tehovahvistinta (312). • « • · · • · · • · • « • · · • · • · · • « · • · · · • · · • · » · * · « ··» • · ·> · ·»» • · · • 1 • · ··· • · » · · • · • · · »· · 1 • · · • · · ··» • · • · • · · • · · • · · • · · • · 20 107968