FI107667B - Menetelmä palvelutason asettamiseksi digitaalisessa matkaviestinjärjestelmässä ja digitaalinen matkaviestinjärjestelmä - Google Patents

Description

107667

Menetelmä palvelutason asettamiseksi digitaalisessa matkaviestinjärjestelmässä ja digitaalinen matkaviestinjärjestelmä

Keksinnön soveltamisala 5 Keksintö koskee menetelmää palvelutason asettamiseksi digitaali sessa matkaviestinjärjestelmässä ja digitaalista matkaviestinjärjestelmää.

Keksinnön taustaa

Matkaviestinverkossa matkaviestintilaajalle tarjottavan palvelun laatu määräytyy usean tekijän yhteisvaikutuksesta. Tässä hakemuksessa pallo velun laadulla käsitetään radioyhteyden teknistä laatua, esimerkiksi siirretyn informaation virheettömyyttä ja siirtonopeutta, sekä radiokanavan saatavuutta toivotulla hetkellä. Palvelutasolla tarkoitetaan edellä mainitun palvelun laadun tasoa.

Digitaalisen tietoliikennejärjestelmän puheen tai datansiirrossa 15 syntyy siirtotiellä siirtovirheitä, jotka huonontavat siirretyn signaalin laatua. Radiotiellä siirtovirheitä aiheutuu, kun signaali häiriintyy esimerkiksi monitie-etenemisen, häiriösignaalin tai korkean taustakohinatason vuoksi. Lähetettävän digitaalisen signaalin kanavakoodauksella parannetaan lähetyksen laatua ja siirtovirheiden sietoa. Kanavakoodauksessa alkuperäiseen koodatun pu-20 heen tai datan bittijonoon lisätään toistoa alkuperäissignaalista lasketuilla vir-. heentarkistusbiteillä. Vastaanottimessa kanavakoodaus puretaan kanavade- ;**; kooderissa, jolloin tarkastusbittien avulla voidaan havaita tai jopa korjata siir- • · · ron aikana syntyneet signaalivirheet.

• · · ···· Kanavakoodaus lisää siirrettävien bittien määrää. Esimerkiksi kun • · · : V 25 GSM-matkaviestinjärjestelmässä siirrettävään täyden nopeuden 13 kbit/s pu-hesignaaliin lisätään virheentarkistusbittejä, joiden siirtonopeus on 9,8 kbit/s, :T: muodostuu kokonaissiirtonopeudeksi 22,8 kbit/s. Kanavakoodauksen antaman suojan taso järjestetään tarpeen mukaiseksi. Haluttaessa siirtää paljon dataa nopeasti vähennetään kanavakoodausta, jotta voidaan siirtää enemmän hyö-.···. 30 tydataa siirtokanavassa. Kanavakoodaus voidaan järjestää siirron aikana syntyneitä virheitä hyvin havaitsevaksi ja myös niitä korjaavaksi tai pelkästään : virheitä havaitsevaksi. Kanavakoodaus voidaan myös jättää kokonaan pois.

• · · Tällöin lähetys ei ole lainkaan suojattu siirtovirheiltä. GSM-järjestelmässä siir- rettävät bitit on jaoteltu tärkeyden mukaan eri luokkiin, joissa kanavakoodaus .···. 35 järjestetään ennalta määrätyllä tasolla. Tämän ratkaisun ongelmana on, että ··· 2 107667 tärkeimpien bittien tehokas kanavakoodaus varaa radiotien tiedonsiirtokapasiteettia aina. Siirron aikana ei välttämättä aina synny siirtovirheitä. Tällöin kanavakoodaus on turhaan tukkinut radiokanavia. Toisaalta ongelmana on nopean informaationsiirron suojaamattomuus häiriöllisessä ympäristössä.

5 Oheisen piirustuksen kuviossa 1 on esitetty yksinkertaistettu yleis eurooppalaisen GSM-matkaviestinjärjestelmän lohkokaavio. Matkaviestin MS (Mobile Station) on radioteitse kytkeytyneenä johonkin tukiasemaan BTS (Base Tranceiver Station), kuvion 1 tapauksessa tukiasemaan BTS1. Tukiasemajärjestelmä BSS (Base Station System) koostuu tukiasema-ohjaimesta 10 BSC (Base Station Controller) ja sen alaisuudessa olevista tukiasemista BTS. Matkapuhelinkeskuksen MSC (Mobile Services Switching Centre) alaisuudessa on yleensä useita tukiasemaohjaimia BSC. Matkapuhelinkeskus MSC on yhteydessä toisiin matkapuhelinkeskuksiin ja kauttakulku-MSC:n (GMSC, Gateway Mobile Services Switching Centre) kautta yleiseen puhelinverkkoon.

15 Koko järjestelmän toimintaa valvoo käyttö- ja kunnossapitokeskus OMC (Operation and Maintenance Centre). Matkaviestimen MS tilaajatiedot on tallennettuna pysyvästi järjestelmän kotirekisteriin HLR (Home Location Register) ja väliaikaisesti siihen vierailijarekisteriin VLR (Visitor Location Register), jonka alueella matkaviestin MS kulloinkin sijaitsee.

20 Solukkotyyppisissä matkaviestinjärjestelmissä radiopeitto toteute- taan useilla hieman päällekkäin sijaitsevilla radiosoluilla. Radioverkkosuunnit- « I“: telussa paljon liikennekapasiteettia tarvitseville alueille järjestetään solupeitto • mm •*Y pienillä mikrosoluilla. Matkaviestimen MS siirtyessä solusta toiseen suoritetaan • · » ···j kanavanvaihto (handover) uuteen radiosoluun tiettyjen handover-kriteerien pe- : \: 25 rusteella. Kanavanvaihto pyritään toteuttamaan tavalla, joka häiritsee mahdol- lisimman vähän käynnissä olevaa puhelua. Ongelmana ovat kuitenkin pienen solupeiton omaavat mikrosolut, joissa kanavanvaihto joudutaan suorittamaan melko usein, jolloin epäonnistuneen kanavanvaihdon riski kasvaa.

Matkaviestin MS ja palveleva tukiasema BTS mittaavat jatkuvasti .···. 30 radioyhteyden signaalin tasoa ja laatua esimerkiksi mahdollisen kanavanvaih- don tai tehonsäädön varalta. Matkaviestin MS mittaa palvelevan tukiaseman : BTS ja sijaintialuettaan lähinnä olevien tukiasemien BTS signaaleja ja lähettää • » ·

säännöllisesti mittaustulokset raporttisanomana palvelevan tukiaseman BTS

• -> kautta tukiasemaohjaimelle BSC. Tukiasema BTS suorittaa käynnissä olevien .···. 35 radioyhteyksien signaalin tason ja laadun mittauksia ja mahdollisesti muitakin • · verkon yleisen häiriötason ilmaisevia mittauksia.

3 107667

Yksittäisen radioyhteyden signaalin tason ja/tai laadun heiketessä alle toivotun tason voidaan tukiasemalla BTS tai/ja matkaviestimessä MS suorittaa lähetystehonsäätöä radioyhteyden parantamiseksi. Matkaviestimen MS lähetystehoa säädetään yleensä kiinteästä verkosta käsin erityisen tehonsää-5 töalgoritmin avulla. Matkaviestin MS mittaa palvelevan solun tukiasemalta BTS1 vastaanotetun downlink-signaalin vastaanottotasoa (kentänvoimakkuutta) ja laatua ja palvelevan solun tukiasema BTS1 puolestaan mittaa matkaviestimeltä MS vastaanotetun uplink-signaalin vastaanottotasoa (kentänvoimakkuutta) ja laatua. Tehonsäätöalgoritmi määrittää näiden mittaustulosten ja 10 asetettujen tehonsäätöparametrien perusteella sopivan lähetystehotason, joka sitten ilmoitetaan tehonsäätökäskyssä matkaviestimelle MS. Tehonsäätö tapahtuu jatkuvasti puhelun aikana. Ongelmana lähetystehon kasvattamisessa on, että se lisää verkon häiriötasoa, minkä vuoksi lähetystehot pyritään pitämään mahdollisimman alhaisina.

15 Digitaalisissa aikajakoisissa monikäyttö (TDMA, Time Division Mul tiple Access) radiojärjestelmissä voi joukko matkaviestimiä MS aikajakoisesti käyttää samaa kantoaaltotaajuutta eli radiokanavaa kommunikointiin tukiaseman BTS kanssa. Kantoaalto on jaettu peräkkäin toistuviin kehyksiin, jotka on edelleen jaettu aikaväleihin, esim. kahdeksaan aikaväliin, joita tarpeen mu-20 kaan allokoidaan käyttäjille. Aikaväleissä lähetetään lyhyitä datapurskeita. Verkon kannalta katsottuna yhdellä kantoaallolla voidaan siten muodostaa !“*. esimerkiksi kahdeksan liikennekanavaa.

• # ·

Perinteisessä TDMA-järjestelmässä kullekin matkaviestimelle osoi- • · · “•j tetaan yksi liikennekanava-aikaväli tiedonsiirtoa varten. Maksimi siirtonopeus : 25 yhdellä liikennekanavalla rajoittuu käytettävissä olevan kaistanleveyden ja siir- rossa käytetyn kanavakoodauksen mukaan suhteellisen alhaiseksi ollen GSM-:T: järjestelmässä 9,6 kbit/s tai 12 kbit/s. Viime vuosina on tarve suurinopeuksisille datapalveluille matkaviestinverkoissa kasvanut merkittävästi. Eräs tapa siir-tonopeuden kasvattamiseksi on käyttää enemmän kuin yhtä kanavaparia ts.

. 30 kehyksestä käytetään useita TDMA-aikavälejä yhtä matkaviestintä kohti. Suu- rinopeuksinen datasignaali jaetaan lähetyspäässä radiotien yli siirtämisen :·'* : ajaksi näihin rinnakkaisiin kanaviin ja kootaan jälleen vastaanottopäässä. Näin • · · voidaan tarjota datasiirtopalvelulta, joissa siirtonopeus on käytettyjen liikenne- kanavien määrästä riippuen monikertainen tavanomaiseen siirtonopeuteen .···. 35 verrattuna.

* · • · · 4 107667

Koodijakomonipääsy (CDMA, Code Division Multiple Access) radiojärjestelmissä toiminta perustuu hajaspektriliikennöintiin. Lähetettävä data-signaali kerrotaan tilaajalle osoitetulla erityisellä hajotuskoodilla, jolloin lähetys leviää laajakaistaiselle radiokanavalle, joka on tyypillisesti 1,25 MHz. Tällöin 5 samalla laajakaistaisella radiokanavalla voi samanaikaisesti lähettää usea käyttäjä eri hajotuskoodeilla käsiteltyjä CDMA-signaaleja. Vastaanottopäässä CDMA-signaali puretaan tilaajan hajotuskoodilla, jolloin saadaan tulokseksi kapeakaistainen datasignaali. Muiden tilaajien laajakaistaiset signaalit edustavat kohinaa vastaanottimessa halutun signaalin rinnalla. Täten CDMA-10 järjestelmissä kunkin tilaajan erityinen hajotuskoodi tuottaa järjestelmän liiken-nekanavan samassa mielessä kuin aikaväli TDMA-järjestelmissä. Myös CDMA-järjestelmissä voidaan datansiirtonopeutta kasvattaa osoittamalla tilaajalle useita liikennekanavia eli hajotuskoodeja.

Useaa liikennekanavaa käyttävän nopean tiedonsiirron ongelmana 15 on runsas solun siirtokapasiteetin varaaminen. Jos verkon solussa on yhtäaikaisesti useita tällaisia nopeaa tiedonsiirtoa käyttäviä tilaajia, saattaa normaalien käyttäjien pääsy verkkoon estyä solun liiallisen kuormituksen vuoksi.

Keksinnön lyhyt selostus Tämän keksinnön tarkoituksena on tarvittavan palvelutason koh-20 dentaminen matkaviestimelle digitaalisessa tietoliikennejärjestelmässä verkon normaalitoimintaa häiritsemättä.

« Γ" Tämä uudentyyppinen palvelutason asettaminen saavutetaan :*V keksinnön mukaisella menetelmällä, jolle on tunnusomaista, että määritetään ·«· verkon häiriökuormitus, verrataan verkon häiriökuormitusta ainakin yhteen : 25 ennalta-asetettuun kynnysarvoon, ja tukiaseman (BTS) ja matkaviestimen väli- sen liikenneyhteyden muodostuksessa asetetaan lähetysparametrit tukiasemalla : (BTS) ja/tai matkaviestimessä (MS) dynaamisesti verkon häiriökuormituksesta riippuen, joka asettaminen käsittää vaiheen: vähennetään matkaviestimen (MS) ·:··: ja tukiaseman (BTS) lähetyksen kanavakoodausta solussa käytettävissä olevien .*··. 30 kanavien lisäämiseksi, kun häiriökuormitus alittaa tietyn kynnysarvon.

Keksinnön kohteena on myös digitaalinen matkaviestinjärjestelmä, • · · ϊ·ϊ · jolle on tunnusomaista, että matkaviestinjärjestelmä käsittää välineet verkon ··· häiriökuormituksen määrittämiseksi, ja välineet tukiaseman ja matkaviestimen välisen liikenneyhteyden lähetysparametrien asettamiseksi vasteellisena verkon .···. 35 häiriökuormitukselle, jotka asettamisvälineet edelleen käsittävät välineet verkon • · häiriökuormituksen vertaamiseksi ainakin yhteen ennalta määrättyyn kynnys- 5 107667 arvoon, ja välineet, joilla vähennetään matkaviestimen (MS) ja tukiaseman (BTS) lähetyksen kanavakoodausta solussa käytettävissä olevien kanavien lisäämiseksi, kun häiriökuormitus alittaa tietyn kynnysarvon.

Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että verkon yleisen kuormituk-5 sen ja/tai häiriötason salliessa voidaan tarvittaessa kohdentaa normaalia parempaa palvelua yksittäisille matkaviestintilaajille.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä määritetään verkon häiriö-kuormitusta esimerkiksi verkon solujen kuormituksen ja/tai tukiasemilla mitatun häiriötason ja/tai signaalin laadun perusteella. Määritetyn häiriökuormituksen 10 perusteella asetetaan yhteyden lähetysparametrit. Alhaisella häiriökuormituk-sella voidaan esimerkiksi vähentää radiotiellä siirrettävän datan kanavakoodausta, kasvattaa lähetystehoa tukiasemalla ja/tai matkaviestimessä tai osoittaa matkaviestimelle useita liikennekanavia käyttöön kunkin matkaviestintilaajan erityistarpeiden mukaisesti verkon yleisen palvelutason siitä kärsimättä. 15 Alhaisen häiriökuormituksen aikana voidaan myös asettaa verkkoparametreja. Esimerkiksi verkon handover-kriteerit voidaan asettaa siten, että solun peitto-alue laajenee.

Tällaisen palvelutason asettamisen etuna on se, että palveltavien tilaajien lukumäärää voidaan kasvattaa, kun verkon yleinen häiriötaso on al-20 hainen.

Lisäksi menetelmän etuna on se, että vältetään siirtovirheitä no- !1'! peassa tiedonsiirrossa, kun kanavakoodausta ei vähennetä häiriöllisessä ym- • · 1 ' :1V päristössä.

• · ·

Keksinnön mukaisen menetelmän etuna on edelleen, että matka- ·· · : V 25 viestimen signaalinsiirtonopeutta voidaan kasvattaa, kun tilaajia on vähän ja häiriötaso alhainen.

0': Edelleen keksinnön mukaisen menetelmän etuna on, että verkon häiriökuormituksen salliessa yksittäisille matkaviestintilaajille voidaan tarjota ·:··: voimakkaampaa signaalia ja siten normaalia parempaa signaali-häiriö -suh- .··1. 30 detta.

’·1 Keksinnön mukaisen menetelmän etuna on edelleen, että alhaisen * · · :·’· : häiriötason ympäristössä kanavanvaihtojen määrää voidaan vähentää kas- • · · vattamalla solun tai solujen kokoa.

·»· • · · • · ·

•I

• · • · • · · 6 107667

Kuvioluettelo

Keksintöä selitetään lähemmin seuraavassa viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää GSM-matkaviestinjärjestelmän yksinkertaistettua 5 lohkokaaviota, kuvio 2 esittää keksinnön erään suoritusmuodon vuokaaviona, kuvio 3 esittää keksinnön kolmannen suoritusmuodon vuokaaviona, kuvio 4 esittää keksinnön mukaisen matkaviestinjärjestelmän matkapuhelinkeskuksen MSC lohkokaaviota ja 10 kuvio 5 esittää esimerkin tehonlisäyksen suunnittelusta.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa minkä tahansa digitaalisen matkaviestinjärjestelmän yhteydessä. Edullisesti esillä oleva keksintö soveltuu käytettäväksi matkaviestinjärjestelmissä, jotka on toteutettu monipääsymodu-15 laatiotekniikalla, kuten TDMA, CDMA tai FDMA (taajuusmonipääsy, Frequency Division Multiple Access). Jäljempänä keksintöä on lähemmin selostettu esimerkinomaisesti etupäässä yleiseurooppalaisen digitaalisen TDMA-tyyppisen GSM-matkaviestinjärjestelmän yhteydessä. Kuviossa 1 on esitetty aiemmin selostettu yksinkertaistettu GSM-verkon rakenne. GSM-järjestelmän tarkem-20 man kuvauksen osalta viitataan GSM-suosituksiin sekä kirjaan "The GSM System for Mobile Communications", M. Mouly & M. Pautet, Palaiseau, Fran-:**l ce, 1992, ISBN:2-9507190-0-7.

***.’ Kuvio 2 esittää keksinnön mukaisen menetelmän erään suoritus- • · · muodon vuokaaviona. Tässä suoritusmuodossa verkon häiriökuormitus mää- • · · • · · : ♦* 25 ritetään kullakin tukiasemalla BTS mitatun häiriötason perusteella (kohta 21).

Tukiasema BTS mittaa kaikkien kyseisen tukiaseman liikennekanavien häiriö- • · · : tasoa, joiden perusteella määritetään kyseisen solun häiriökuormitus esimer kiksi integroimalla yksittäisten liikennekanavien häiriötasot tai valitsemalla mi-·:··: tatuista häiriötasoista korkein solun häiriökuormituksen arvoksi. Yksittäisen .··*. 30 solun häiriökuormitusarvoa voidaan jatkossa käyttää paikallisena verkon häiri- • · · . *. ötason arvona tai verkon häiriökuormitus määritetään solun häiriökuormitusar- • · · voista esimerkiksi sopivasti integroimalla tai muutoin yhdistelemällä. Näin :···: määriteltyä häiriökuormituksen arvoa verrataan kohdassa 23 kynnysarvoon 11, joka on operaattorin aseteltavissa. Häiriökuormituksen alittaessa kynnysarvon 35 11 tukiasema BTS vähentää yhteyden kanavakoodausta ja lähettää matka viestimelle MS ohjaussanoman lähetyksen kanavakoodauksen vähentämisek- 7 107667 si (kohta 25). Kynnysarvo asetetaan edullisesti siten, että kanavakoodauksen vähentäminen ei oleellisesti lisää lähetyksen siirtovirheitä. Kanavakoodauksen vähentäminen vapauttaa radiokanavan siirtokapasiteettia verkon muuhun toimintaan. Vapautuva siirtokapasiteetti käytetään edullisesti uusiin matkavies-5 tintilaajien tukiasemayhteyksiin, jolloin verkko pystyy tarjoamaan palvelua useammalle tilaajalle.

Edellä selostetun suoritusmuodon yhteydessä on esitetty palvelutason asettaminen yhden kynnysarvon 11 tapauksessa. Mikäli valittavia kanava-koodauksen tasoja on useita, voidaan kullekin tasolle asettaa oma kynnysar-10 vonsa In, jolloin kullekin matkaviestimelle osoitettavaa siirtokapasiteettia voidaan säädellä joustavasti. Tällöin kuormitusarvoa verrataan kaikkiin asetettuihin kynnysarvoihin 11, ..., In ja vasteena jonkin kynnysarvon liipaistumiselle muutetaan lähetyksen kanavakoodaus kyseistä kynnysarvoa vastaavaan ka-navakoodaustasoon. Yksi tasoista vastaa edullisesti kanavakoodauksen täy-15 dellistä poistamista.

Keksinnön toisessa suoritusmuodossa verkon häiriökuormitus määritetään edellä selostetun suoritusmuodon yhteydessä esitetyllä tavalla tukiasemien häiriömittausten perusteella. Häiriökuormitusta verrataan operaattorin asettamaan kynnysarvoon 11, kuten edellä on selostettu. Kun häiriökuormitus 20 on kynnysarvoa 11 pienempi, lisätään lähetystehoa tukiasemalla BTS tai/ja matkaviestimessä MS kyseiselle radioyhteydelle varatulla liikennekanavalla. Usean eri kynnysarvon M,...,In tapauksessa vasteena jonkin kynnysarvon In "V liipaistumiselle muutetaan lähetystehoa vastaamaan kynnysarvolle määriteltyä • · · “·; lähetystehoarvoa.

* ·: 25 Kuvio 5 esittää esimerkkinä 6 dB:n tehonlisäyksen vaikutuksen ver- kon katkostodennäköisyyteen. Verkon normaalina suunnittelukriteerinä pide-* tään 10%:n katkostodennäköisyyttä. Kuvion 5 eri käyrät edustavat suurem man tehon saavien tilaajien osuutta kaikista tilaajista. Vaaka-akselilla on esi- ·:··· tetty verkon kuormitusaste täyteen kuormitukseen verrattuna. Esimerkiksi .*··. 30 70 %:n verkon kuormituksella voidaan jopa 40 %:lle tilaajista tarjota suurem- /·* man tehon palvelua ilman, että verkon katkostodennäköisyys ylittää 10 pro- • · · ί·ί ·’ senttiä.

• · »

Kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen menetelmän kolmannen suo-ritusmuodon vuokaaviona. Kolmannessa suoritusmuodossa verkon häiriö- • « t .···. 35 kuormitus määritetään solujen kuormituksen perusteella. Matkaviestinverkossa tarkkaillaan kussakin solussa käytössä olevien liikennekanavien suhdetta 8 107667 kaikkien kyseisessä solussa olevien liikennekanavien lukumäärään eli solun liikennekanavien käyttöastetta (kohta 31). Verkon häiriökuormitus määritetään solujen kuormituksesta samalla tavalla kuin edellä selostettujen suoritusmuotojen yhteydessä. Kohdassa 33 verrataan häiriökuormitusta operaattorin en-5 naita asettamaan kynnysarvoon T1. Kuvion 3 esimerkissä häiriökuormituksen ollessa pienempi kuin kynnysarvo T1 osoittaa tukiasema BTS tarvittaessa matkaviestimelle useita liikennekanavia nopeaan signaalinsiirtoon. Kohdassa 34 tarkastetaan, onko toimenpide toivottava matkaviestimen MS optimaalisen datansiirron kannalta. Jos matkaviestin MS on esimerkiksi puhelunmuodostuk-10 sen yhteydessä ilmoittanut haluavansa lähettää normaalia suuremmalla siirtonopeudella, siirrytään kuvion 3 kohdasta 34 kohtaan 35 ja lähetetään matkaviestimelle MS käskysanoma lähetyksen siirtonopeuden kasvattamiseksi jakamalla lähetys useammalle liikennekanavalle. Kynnysarvoja Tn voi tarvittaessa olla useita, jolloin vasteena eri kynnysarvojen liipaistumiselle matkaviesti-15 melle MS osoitetaan liikennekanavia Hipaistulle kynnysarvolle määritelty lukumäärä.

Keksinnön neljännessä suoritusmuodossa häiriökuormitus määritetään samoin kuin edellä on selostettu joko solujen kuormitusasteiden, tukiasemien häiriömittaustulosten perusteella tai sopivasti kuormitus ja häiriömit-20 taustuloksia yhdistellen. Häiriökuormitusta verrataan ennalta asetettuun kyn-.·, nysarvoon samalla tavalla kuin edellä selostettujen suoritusmuotojen yhtey- Y'1 dessä. Mikäli häiriökuormitus on määritelty sekä solukuormitusten että häiriö- **V mittausten perusteella, voidaan häiriökuomnitukselle asettaa esimerkiksi kaksi • · · "•j kynnysarvoa, joiden yhdistelmän alittumista tarkkaillaan. Häiriökuormituksen ' ·* 25 ollessa asetettua kynnysarvoa pienempi muutetaan verkon hand-over- kriteerejä siten, että solun peittoalue laajenee. Jos verkon yleinen häiriökuor- ·»» v : mitus on riittävän alhainen, jonka perusteella usean solun peltoalueita laajen netaan handover-kriteeri asetuksella, vähenevät suoritettavat kanavanvaihdot ·:·♦· verkossa, jolloin verkon signalointikapasiteettia säästyy ja puhelujen menetys- 30 vaara pienenee.

Keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseksi järjestetään mat- • · » :·Σ^ kaviestinjärjestelmään edullisesti matkapuhelinkeskukseen MSC tai tukiase-

maohjaimen BSC yhteyteen kuvion 4 mukaiset välineet. Kuvio 4 esittää kek-;*j*: sinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukaisen matkapuhelinkeskuksen MSC

.···. 35 lohkokaavion, jossa on esitetty vain keksinnön kannalta oleelliset matkapuhe linkeskuksen komponentit. Kuvion 4 matkapuhelinkeskus MSC käsittää väli- 9 107667 neet 41 häiriökuormituksen määrittämiseksi ja välineet 42 yhteyden lähetys-parametrien määrittämiseksi. Välineet 41 käsittävät esimerkiksi kuvion 4 mukaisesti rekistereitä 431,...,43m tukiasemaohjaimilta BSC1,...,BSCn saatavien tukiasemakohtaisten häiriömittaustulosten tallettamiseksi ja integraattoreita 5 441,...,44m mainittujen mittaustulosten käsittelemiseksi. Välineiden 41 ulostu losta verkon häiriökuormituksen ilmaiseva signaali johdetaan välineille 42, jossa vertailija 45 vertaa häiriökuormitusarvoa ennalta asetettuun kynnysarvoon. Vertailun tuloksena saatu signaali välitetään ohjaimelle 46, joka määrittää sopivat lähetysparametrit vertailijan 45 ulostulon perusteella ja antaa ohjeet tuki-10 asemaohjaimille BSC1,..., BSCm lähetysparametrien asetusarvoiksi. Esimerkiksi kun vertailijan 45 ulostulosignaali ilmaisee, että häiriökuormitus alittaa kynnysarvon 11, määrittää ohjain 46, että kanavakoodaus voidaan vähentää esimerkiksi puoleen normaalista. Muut lähetysparametrit säilytetään normaaleina. Ohjain 46 lähettää tukiasemaohjaimelle BSC1 tämän tiedon välitettä-15 väksi tukiasemalle BTS1 ja matkaviestimelle MS tukiaseman BTS1 kautta. Välineet 42 voi tarvittaessa käsittää myös useita vertailijoita ja ohjaimia.

Kuviossa 4 esitetyn lisäksi keksinnön mukainen matkaviestinjärjestelmä käsittää välineet lähetysparametrien asettamiseksi tukiasemalla (BTS) ja välineet lähetysparametrien asettamiseksi matkaviestimessä (MS), jotka väli-20 neet ovat vasteelliset ohjaimen 46 ulostulolle. Nämä välineet sijaitsevat edullisesti tukiasemalla (BTS) ja matkaviestimessä (MS).

Kaikissa edellä selostetuissa suoritusmuodoissa häiriökuormitus voidaan määrittää myös jollakin muulla soveliaammalla tavalla. Esimerkiksi : keksinnön eräs suoritusmuoto voidaan toteuttaa muutoin ensin selostettua • · · t ·:· 25 suoritusmuotoa vastaavalla tavalla, mutta häiriökuormituksen määritys suori- • •t# tetaan solujen kuormitusasteiden perusteella tai sekä häiriömittausten että • « . .·. solujen kuormitusasteiden perusteella. Häiriökuormitus voidaan määrittää • · · myös mittaamalla kullakin tukiasemalla BTS liikennekanavien signaalin laatua • · · häiriötason mittauksen lisäksi tai sijasta. Signaalin laadun mittaus voidaan to-30 teuttaa esimerkiksi bittivirhemittauksena (BER). Mitattuja BER-tuloksia esimer-] ' kiksi sopivasti keskiarvoistamalla saadaan verkon häiriökuormitus määriteltyä.

Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollis- • tamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan voi keksinnön mukainen me- * · · · .···. netelmä palvelutason asettamiseksi vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

35 Vaikka keksintöä onkin edellä selostettu lähinnä yksittäisten palvelun laatuun *·* * vaikuttavien tekijöiden asetuksen yhteydessä, voidaan häiriökuormituksen pe- • · · • · • · • · · 10 107667 rusteella asettaa useita eri parametreja esimerkiksi edellä kuvattuja suoritusmuotoja sopivasti yhdistellen. Häiriökuormituksen määrittäminen voidaan toteuttaa myös esimerkiksi pidemmän ajan häiriökuormituksen tarkkailun perusteella.

• · · • · · · • · • · · • · · ··· · « · · • · · · ·· · • · · • · • · • · · • · « • · · • · · • · · • · · * ♦ • · • · · • · • · · • · · · • · 1 2 3 ·»· · * ·1 • · • · • · · • · · • · « • · · · · • ♦ 2 • · 3

Claims (7)

11 107667

1. Menetelmä palvelutason asettamiseksi digitaalisessa matkaviestin-järjestelmässä, tunnettu siitä, että menetelmässä määritetään verkon häiriökuormitus, 5 verrataan verkon häiriökuormitusta ainakin yhteen ennalta asetet tuun kynnysarvoon, ja tukiaseman (BTS) ja matkaviestimen välisen liikenneyhteyden muodostuksessa asetetaan lähetysparametrit tukiasemalla (BTS) ja/tai matkaviestimessä (MS) dynaamisesti verkon häiriökuormituksesta riippuen, joka aset-10 taminen käsittää vaiheen vähennetään matkaviestimen (MS) ja tukiaseman (BTS) lähetyksen kanavakoodausta solussa käytettävissä olevien kanavien lisäämiseksi, kun häiriökuormitus alittaa tietyn kynnysarvon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 15 että verkon häiriökuormituksen määrittämiseksi määritetään kunkin solun kuormitusaste ja määritetään solun häiriökuormitus kyseisen solun ja sen lähisolujen kuormitusasteiden perusteella.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu 20 siitä, että verkon häiriökuormituksen määrittämiseksi mitataan kullakin tukiasemalla (BTS) liikennekanavien häiriötasoa ja/tai signaalin laatua ja määritetään yksittäisen solun häiriökuormitus kyseisen solun tukiase- : man (BTS) mittausten perusteella. ··· 25 4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu • ·· · siitä, että • · .·. verrataan verkon häiriökuormitusta ainakin yhteen ennalta asetet- • · · tuun kynnysarvoon ja * kasvatetaan lähetystehoa tukiasemalla (BTS) ja/tai matkaviesti- 30 messä (MS) yhteyden signaali-häiriö-suhteen parantamiseksi, kun häiriökuor- : : mitus alittaa tietyn kynnysarvon. ···

5. Patenttivaatimuksen 1,2, 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnet- : t u siitä, että • · · '··· · .···. verrataan verkon häiriökuormitusta ainakin yhteen ennalta asetettuun • · [·’ 35 kynnysarvoon ja • · · * · · 1 · · • · • · • · · 12 107667 osoitetaan matkaviestimelle (MS) useita liikennekanavia signaalin-siirtonopeuden kasvattamiseksi, kun häiriökuormitus alittaa tietyn kynnysarvon.

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että asetetaan häiriökuormitukselle useita kynnysarvoja, jolloin vasteena 5 kunkin kynnysarvon tai kynnysarvoyhdistelmän alitukselle asetetaan lähetys-parametrit tukiasemalla (BTS) ja matkaviestimessä (MS) tarvittaessa tiettyyn kullekin kynnysarvolle tai kynnysarvoyhdistelmälle ennalta määrättyyn paramet-riarvoon.

7. Digitaalinen matkaviestinjärjestelmä, tunnettu siitä, että mat-10 kaviestinjärjestelmä käsittää välineet verkon häiriökuormituksen määrittämiseksi, ja välineet tukiaseman ja matkaviestimen välisen liikenneyhteyden lähetysparametrien asettamiseksi vasteellisena verkon häiriökuormitukselle, jotka asettamisvälineet edelleen käsittävät 15 välineet verkon häiriökuormituksen vertaamiseksi ainakin yhteen ennalta määrättyyn kynnysarvoon, ja välineet, joilla vähennetään matkaviestimen (MS) ja tukiaseman (BTS) lähetyksen kanavakoodausta solussa käytettävissä olevien kanavien lisäämiseksi, kun häiriökuormitus alittaa tietyn kynnysarvon. • · · • · · · • · • · · • · · • · · · • · · • · « · • · · • · « • · • « • · » • · · • · · • · · • · « • « · • · • · · • · • · · • · • · · • · · • · · · • · · • « • · • * · • · · • · · • · · «·· • · • · • · · 13 107667