FI107550B - Kuivatusviira - Google Patents

Description

107550

Kuivatusviira

Keksinnön kohteena on kuivatusviira, joka käsittää poikkileikkaukseltaan litteitä konesuuntaisia lankoja eli loimilankoja sekä poikkileikkauksel-5 taan olennaisesti pyöreitä voimakkaasti kutistuvia poikkisuuntaisia lankoja eli kudelankoja, jolloin mainituista langoista on muodostettu yksikerroksinen viira-kudos, joka on kutomisen jälkeen lämpökäsitelty siten, että viiran poikkisuun-tainen kutistuminen lämpökäsittelyssä on siirtänyt loimilangat lähemmäksi toisiaan.

10 Paperikoneen kuivatusosalla käytetään kuivatusviiroja, joiden avulla kuivatettava paperiraina johdetaan kuivatusosan läpi. Kuivatusviiran kudos muodostetaan korkeita lämpötiloja ja kosteutta sietävistä langoista käyttäen tarkoitukseen sopivia sidoksia. Kuivatusviiralla tulee olla tietty läpäisevyys, jotta rainan kuivatus on tehokasta. Toisaalta suuri läpäisy voi aiheuttaa on-15 gelmia erityisesti nopeakäyntisissä (lähes 2000 m/min) koneissa. Hallitsemattomat ilmavirtaukset heikentävät viiran ajettavuutta. Nykyaikaisten paperikoneiden yhteydessä kiinnitetään kuivatusviiran aerodynaamisiin ominaisuuksiin yhä enemmän huomiota. Erityisesti viiran mukanaan kuljettama ilma aiheuttaa ajettavuusongelmia, minkä vuoksi onkin pyritty kehittämään viiroja, joiden pinta 20 on mahdollisimman sileä. Viirasta pyritään tekemään mahdollisimman ohut, jotta vältetään viiran ja rainan nopeuseroista johtuvia ajettavuusongelmia. Edelleen tulisi kuivatusviiran olla sellainen, että siitä johtuva kuivatettavan rainan viirakuvioituminen eli markkeeraus olisi mahdollisimman vähäistä. Tästä syystä kuivatusviiroissa pyritäänkin tasaiseen pintarakenteeseen rainan puo-: 25 leila, jotta rainan pinta säilyy mahdollisimman sileänä. Edelleen pyritään raina tietenkin kuivattamaan mahdollisimman tehokkaasti vähällä energialla sekä vielä mahdollisimman nopeasti, jotta paperikoneen pituus pysyy kohtuullisena. Tällöin viiran kosketuspinta-ala ja kosketuspisteiden lukumäärä tulee tärkeäksi.

30 Tunnettua on, että litteiden lankojen käyttö sinänsä lisää kosketus pinta-alaa kuivatusviiran paperipuolella. Edelleen litteiden lankojen leveyden kasvattaminen lisää kosketuspinta-alaa, mutta samalla kosketuspisteiden määrä pinta-alaa kohden pienenee, jolloin kuivatusviiran kuivatusteho heikke-nee. Tämä johtuu siitä, että kosketuspisteiden vähenemisen myötä viiran rataa 35 painavien pisteiden lukumäärä vähenee.

• · e 2 107550

Fl-julkaisussa 96885 on esitetty kuivatusviira, jossa litteät kone-suuntaiset langat juoksevat paperipuolella vähintään kolmen, jopa yhdeksän, poikittaisen langan yli. Edelleen yhteensitoutuneet könesuuntaiset litteät langat on poikkilankoja kutistamalla saatettu rinnakkain niin, että konesuuntaisten 5 lankojen kyljet ovat ryhmissä vastakkain ja muodostavat tällöin ikäänkuin yhden leveämmän loimilangan. Juoksuttamalla kyljet vastakkain asettautuneita litteitä loimilankoja paperipuolella pitkän etäisyyden verran poikkilankojen yli on saatu aikaan suuri kosketuspinta-ala viiran paperipuolelle. Tällaisessa rakenteessa on kosketuspisteiden määrä paperipuolella kuitenkin vähäinen, 10 minkä seurauksena viiran kuivatusominaisuudet eivät ole riittävät.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan parannettu kuivatusviira, jolla on paperipuolella suuren kosketuspinta-alan lisäksi paljon kos-ketuspisteitä ja jonka paperipuolen pinta on erittäin sileä.

Keksinnön mukaiselle kuivatusviiralle on tunnusomaista se, että vii-15 rakudoksessa kukin loimilanka juoksee kahden kudelangan ylitse kudoksen paperipuolella, yhden kudelangan alitse kudoksen konepuolella ja vastaavalla tavalla eteenpäin, että vierekkäisillä loimilangoilla on yhden kudelangan suuruinen siirtymä konesuunnassa, eli kukin loimilanka kulkee edelliseen loimilan-kaan nähden yhden kudelangan verran eri kohdasta kudoksen paperipuolelle 20 ja vastaavasti konepuolelle, että kutomisen jälkeen kudoksen paperipuolen pinnassa on tyhjiä tiloja kohdissa, joissa loimilangat alittavat kudelangan, ja että kukin loimilanka on kudelankoja voimakkaasti kutistettaessa asettunut mainittujen paperipinnan tyhjien tilojen kohdalla limittäin vierekkäisiin loimilan-koihin nähden.

25 Keksinnön olennainen ajatus on, että konesuuntaisina lankoina eli loimilankoina käytetään litteitä lankoja. Poikkisuuntaisina lankoina eli kudelan-koina käytetään poikkileikkaukseltaan olennaisesti pyöreitä lankoja, jotka ovat lisäksi voimakkaasti kutistuvia. Näistä langoista kudotaan yksikerroksinen kudos, jossa loimilanka juoksee kahden kudelangan yli, yhden kudelangan alitse 30 ja jatkaa samaa järjestelmää toistaen. Muut loimilangat juoksevat muuten vastaavalla tavalla, mutta siten, että vierekkäisillä loimilangoilla on edelliseen loimilankaan nähden aina yhden kudelangan suuruinen vaihesiirto sen suhteen, milloin loimi juoksee paperipuolelle ja vastaavasti konepuolelle. Paperi-puolen pintaan muodostuu mainitun vaihesiirron mukaisesti tyhjiä tiloja niille 35 kohdin, joissa loimilanka kulkee kudelangan alitse. Kutomisen jälkeen raaka-kudos lämpökäsitellään, jolloin kudelangat kutistuvat voimakkaasti sillä seura- 3 107550 uksella, että ne siirtävät loimilangat poikkisuunnassa kohti toisiaan, jolloin koko viira kapenee. Kutistuminen on mitoitettu niin voimakkaaksi, että loimilangat siirtyvät paperipuolella mainitun tyhjän tilan kohdalla limittäin vierekkäisten loimilankojen kanssa. Tällöin paperipuolen tyhjät tilat osittain täyttyvät viiran 5 poikkisuunnassa molemmilta puolilta tilaan työntyvien loimilankojen ansiosta. Edelleen on keksinnön edullisen sovellutusmuodon olennaisena ajatuksena se, että viiran paperipuolen kosketuspinta-ala on 40 % tai enemmän ja että kosketuspisteiden määrä on samalla 65 kpl/cm2 tai enemmän.

Keksinnön etuna on, että kuivatusviiran paperipuoli on erittäin sileä 10 ja sen kosketuspinta-ala on suuri. Loimilankojen limittymisen ansiosta loimi-lankojen peittoaste on korkea ja samalla kosketuspisteiden määrä huomattavasti aiempia ratkaisuja suurempi. Sileä pinta ehkäisee viirakuviointia eli mark-keerausta tuotteessa. Lisäksi affiniteetti eli rainaa kiinni pitävä voima on sileällä viiralla hyvä, jolloin viira hallitsee rainan kulkua myös suurissa ajono-15 peuksissa. Sileäpintaisen kuivatusviiran etuna on vielä se, että viira pysyy hyvin puhtaana ja likaannuttuaan se on helposti puhdistettavissa. Suuri kosketuspinta-ala ja kosketuspisteiden suuri lukumäärä samanaikaisesti mahdollistaa myös hyvän lämmönsiirron rainan ja viiran välillä.

Keksinnön mukaisella viiralla on hyvät ajo-ominaisuudet. Tämä joh-20 tuu mm. siitä, että sileäpintaisen yksikerrosviiran mukanaan kuljettaman ilman määrä on pieni. Lisäksi viira on hyvin ohut, edullisesti 1.3 mm tai pienempi ja viiralla on epäsymmetrinen rakenne, mikä osaltaan vähentää viiran ja rainan nopeuseroa. Edelleen suuresta kosketuspinta-alasta sekä kosketuspisteiden suuresta määrästä johtuen viiralla saavutetaan suurempi kuivatusteho. Edulli-* 25 sesti loimilankojen tasoero viiran paperipuolen pinnassa tällöin on alle 0.1 mm.

Vielä on keksinnön etuna se, että viiraa ei tarvitse kutomisen ja lämpökäsittelyn jälkeen välttämättä jatkokäsitellä, vaan sillä on heti suunnitellut ominaisuudet ja se voidaan ottaa suoraan käyttöön. Tällöin aikaa vievät ja lisäkustannuksia aiheuttavat mekaaniset viimeistelyt, kuten esimerkiksi hionta 30 ja kalanterointi voidaan jättää pois.

... Aikaisempien käsitysten mukaan (esimerkiksi US-julkaisu 5,840,637) yksikerrosviira ei ole riittävän tukeva sellaisenaan käytettäväksi paperikoneen kuivatusosalla. Keksinnön mukaiseen yksikerrosviiraan on kuitenkin aikaansaatu tarvittava stabiliteetti saattamalla loimilangat kudelankoja 35 voimakkaasti kutistamalla limittäin. Tehdyissä ajokokeissa kuivatusviiran ajettavuudessa ei havaittu stabiliteetin suhteen mitään ongelmia.

•»< 4 107550

Keksinnön mukainen kuivatusviira soveltuu erityisen hyvin käytettäväksi ns. yksiviiravienneissä, jotka ovat yleisiä ainakin uusien nopeiden paperikoneiden kuivatusosan alkupäässä. Yksiviiraviennissä rainaa kuljetetaan vain yhden viiran ohjaamana, eikä perinteiseen tapaan kahden viiran ohjaamana.

5 Koska yksiviiravienti on yleensä kuivatusosan alkupäässä, on sille tuleva raina vielä varsin kosteaa. Tällöin keksinnön mukainen viira on edullinen, koska viiran sileys, tasaisuus sekä suuresta kosketuspinta-alasta ja suuresta koske-tuspisteiden lukumäärästä johtuva hyvä rainan tuenta tehostavat kostean rai-nan kuivausta. Lisäksi viira ehkäisee tehokkaasti markkeerausta yksiviiravien-10 nissä. On alalla yleisesti tunnettua, että yksiviiraviennissä rainan ja viiran välillä on nopeusero. Keksinnön mukaisella ohuella ja epäsymmetrisen rakenteen omaavalla viiralla onnistutaan mainittua nopeuseroa pienentämään.

Keksintöä selitetään tarkemmin oheisissa piirustuksissa, joissa kuviot 1a - 1d havainnollistavat kuivatusviirojen pintojen erilaisia ιοί 5 pografioita, kuvio 2 esittää kaavamaisesti ja koneen poikittaisesta suunnasta päin nähtynä keksinnön mukaisen viirarakenteen poikkileikkausta, kuvio 3a esittää kaavamaisesti kuvion 2 mukaista viirarakennetta poikkileikattuna ja konesuunnasta nähtynä ennen lämpökäsittelyä ja kuvio 3b 20 vastaavasti rakennetta lämpökäsittelyn jälkeen, kuvio 4a esittää kaavamaisesti kuvion 3a mukaisen lämpökäsitte-lemättömän viiran paperipuolta ja kuvio 4b vastaavasti viiran paperipuolta lämpökäsittelyn jälkeen, kuvio 5a esittää kaavamaisesti kuvion 3a mukaisen viiran kone- * 25 puolta ennen lämpökäsittelyä ja kuvio 5b lämpökäsittelyn jälkeen, kuvio 6a esittää kosketuspinta-analysaattorilla otettua kuvaa erään tunnetun kuivatusviiran paperipuolen pinnasta ja vastaavasti kuvio 6b esittää keksinnön mukaisen kuivatusviiran kosketuspinnan kuvaa, ja kuvio 7 esittää kaavamaisesti vielä keksinnön mukaisen viiran 30 erästä mahdollista paperipuolta ennen lämpökäsittelyä.

Kuvioissa 1a - 1d on esitetty kuivatusviirojen erilaisia topografioita, joissa kuviot 1a - 1c edustavat tunnettuja viiroja ja kuvio 1d keksinnön mukaista viiraa. Kaikissa pinnoissa on yhtä paljon kosketuspinta-alaa (tässä tapauksessa 50%), mutta siitä huolimatta viirojen pintaominaisuudet ovat erilai-35 set. Kuvion 1a mukaisella viiralla on karkea pinta ja vähän kosketuspisteitä. Samoin kuvion 1b mukaisella viiralla on karkea pinta, mutta siinä on paljon • · 5 107550 kosketuspisteitä. Edelleen kuvion 1c mukaisella viiralla on puolestaan melko sileä pinta, mutta vähän kosketuspisteitä. Kuviossa 1d on havainnollistettu keksinnön mukaista kuivatusviiraa, jonka paperipuolen pintarakenne on erittäin sileä ja siinä on paljon kosketuspisteitä. Tunnettuihin markkinoilla oleviin 5 kuivatusviiroihin nähden voi keksinnön mukaisen viiran paperipuolen koske-tuspisteiden määrä olla lähes kaksinkertainen. Kosketuspisteiden suurempi määrä voidaan selvästi todeta esimerkiksi jäljempänä esitettyjä kuvioita 6a ja 6b vertaamalla.

Kuviossa 2 on esitetty keksinnön mukaisen viirarakenteen poikki-10 leikkaus poikkisuunnasta päin nähtynä. Viirakudos on yksikerroksinen ja se on muodostettu konesuuntaisista loimilangoista 1a - 1c sekä poikkisuuntaisista kudelangoista 2. Kudos on tyypiltään kolmivartinen eli loimilanka juoksee aina kahden kudelangan yli viiran paperipuolella B, sen jälkeen yhden kudelangan alitse paperikoneen konepuolella C ja jatkaa vastaavaa kuviota noudattaen 15 jälleen kahden seuraavan kudelangan yli jne. Kuten kuviosta 2 sekä edelleen jäljempänä kuviosta 4a ja 4b nähdään, kulkevat kaikki kudoksen loimilangat samaa sidosrakennetta noudattaen, kuitenkin niin, että vierekkäisillä loimilan-goilla on aina yhden kudelangan suuruinen vaihesiirto eli vierekkäisten loimi-lankojen sidokset ovat aina yhden kudelangan verran siirtyneenä samaan 20 suuntaan paperikoneen konesuunnassa.

Sekä loimi- että kudelangat ovat monofilamentteja ja ne ovat muovimateriaalia. Loimilankoina käytetään litteitä lankoja, joiden poikkileikkaus noudattaa edullisesti suorakulmiota, jonka kulmat on pyöristetty. Tällaisella langalla on suurempi kosketuspinta-ala verrattuna esimerkiksi ovaalin muotoi- • ♦ 25 siin litteisiin lankoihin, joita on periaatteessa mahdollista myös soveltaa. Loi-milangan mahdollisista materiaaleista voidaan mainita esimerkiksi polyetylee-nitereftalaatti (PET), polyamidi (PA), polyfenyleenisulfidi (PPS), polyeetteri-eetteriketoni (PEEK), polydimetyleenisykloheksyleenitereftalaatti (PCTA) ja poly-etyleeninaftalaatti (PEN). Kudelankojen poikkileikkaus on puolestaan 30 olennaisesti pyöreä, jolloin loimilangat juoksevat mahdollisimman juoheasti kudelankojen välistä, kun ne kulkevat viiran paperipuolen B ja konepuolen C välillä. Kudelankoina käytetään erittäin voimakkaasti kutistuvia lankoja, mikä tarkoittaa sitä, että yksittäisen langan pituussuuntainen kutistuma on ainakin 10 %. Lisäksi koko viiran leveyssuuntainen kutistuma on ainakin 10 %. Kude-35 langalla saavutettavan kutistavan voiman on siten oltava hyvin voimakas, mikä edellyttää paitsi tietynlaista kudelangan materiaalia myös kude- ja loimilanko- 6 107550 jen tiettyä keskinäistä mitoitusta. Kudelankojen materiaali on edullisesti polye-tyleenitereftalaattia (PET).

Suorakulmion muotoisten loimilankojen paksuus on edullisesti 0.3 mm tai vähemmän ja leveys 0.6 mm tai vähemmän. Paksuuden ja leveyden 5 suhde on noin 1:2. Kudelankojen halkaisija on edullisesti välillä 0.6 - 0.8 mm. Sekä loimi- että kudelankojen paksuuden lisääminen heikentää viiran pinta-ominaisuuksia. Mikäli käytetään paksumpia loimilankoja, on kudelangat sovitettava suuremman etäisyyden päähän toisistaan, jotta paksut loimilangat taipuvat kuteiden välistä. Mikäli käytetään paksumpia kudelankoja, ovat ne luon-10 nollisesti kauempana toisistaan. Kun kudelangat ovat pidemmän etäisyyden päässä toisistaan, juoksee loimilanka tällöin pidemmän matkan paperipuolen pinnassa, minkä seurauksena kosketuspinta-ala kasvaa, mutta kosketuspis-teiden määrä pinta-alaa kohti samalla vähenee.

Kuviossa 3a on esitetty edellisen kuvion 2 mukaisen viiran poikki-15 leikkaus konesuunnasta päin nähtynä kutomisen jälkeen eli ns. raakakudok-sesta. Tällöin paperipuolella B litteät loimilangat 1 ovat kudelangan 2 kohdalla asettuneena vierekkäin, etäisyyden päähän toisistaan.

Kuviossa 3b on esitetty kuvion 3a mukainen kudos lämpökäsittelyn jälkeen. Lämpökäsittelyn avulla kudelangat 2 on kutistettu erittäin voimak-20 kaasti pituussuunnassaan, jonka seurauksena vierekkäiset loimilangat 1 asettuvat limittäin toisiinsa nähden.

Kuviossa 4a on esitetty kuvion 3a mukainen viira paperipuolelta päin nähtynä. Loimilangat 1 juoksevat kahden kudelangan 2 yli paperipuolella ja sen jälkeen jälleen yhden kudelangan alitse konepuolella. Vastaava kuvio 25 toistuu koko loimilangan pituudella. Kuten kuviosta nähdään, on vierekkäisten loimilankojen kuviolla yhden kudelangan suuruinen vaihesiirto samaan suuntaan. Tällöin kuviossa ylhäältä päin lukien toinen loimilanka juoksee ensimmäiseen loimilankaan nähden yhden kudelangan verran myöhemmin viiran paperipuolelle ja vastaavasti konepuolelle. Samoin kolmas loimilanka ylhäältä 30 päin juoksee yhden kudelangan verran toiseen loimilankaan nähden ja edelleen kahden kudelangan verran ensimmäiseen loimilankaan nähden myöhemmin paperi- ja konepuolelle. Kuten kuviostakin voidaan havaita, muodostuu paperipuolen pintaan eräänlaisia tyhjiä tiloja 3 aina sille kohtaa, missä loimilanka menee kudelangan alitse. Tyhjän tilan kohdalla viirassa ei ole koske-35 tuspistettä. Kun kudottu viira lämpökäsitellään, pyrkivät erittäin voimakkaasti kutistuvat kudelangat lyhenemään ja samalla siirtämään loimilankoja lähem- • # 7 107550 maksi toisiaan. Tällöin, koska paperipuolen tyhjän tilan kohdalla loimilanka juoksee kuteen alapuolella, eikä ole paperipuolella antamassa poikkisuun-taista tukea, pääsevät sen vierekkäiset loimilangat kutistusvoiman vaikutuksesta työntymään nuolten osoittamalla tavalla tyhjään tilaan, limittäin kudelan-5 gan alapuolella juoksevan loimilangan kanssa, kuten kuviossa 4b on esitetty. Kudoksen loimitäyttö on lämpökäsittelyn jälkeen suuri, sillä limittyneet loimet täyttävät paperipuolen pinnassa myös mainittuja tyhjiä tiloja.

Kuviossa 5a on esitetty kuvion 3a mukaisen viiran konepuoli ennen lämpökäsittelyä ja vastaavasti kuviossa 5b lämpökäsittelyn jälkeen. Kuten kulo viota 5a ja 5b vertaamalla havaitaan, tiivistyy kudos olennaisesti lämpökäsittelyn vaikutuksesta. Lämpökäsittelyn jälkeen viiran ilmanläpäisy on edullisesti alle 2500 m3/m2h tai vähemmän.

Kuviossa 6a on esitetty kuva viimeisintä alan tunnettua tekniikkaa edustavan viiran paperipuolen kosketuspinnasta. Tällainen viira on esitelty 15 esimerkiksi julkaisussa Paperi ja puu, Voi. 82/No2/2000. Kyseisen viiran sekä kone- että poikkisuuntaiset langat ovat litteitä, kudos on 1.5 -kerroksinen ja tyypiltään nelivartinen. Kuviossa 6b on puolestaan vastaavalla tavalla otettu kuva keksinnön mukaisen viiran paperipuolen pinnasta. Kosketus- eli tukipisteellä tarkoitetaan kohtaa, jossa loimi- tai kudelanka tulee kudoksen pintaan. 20 Kosketuspiste lasketaan yhdeksi pisteeksi riippumatta siitä, kuinka monen langan yli pintaan tuleva lanka menee. Kuvioissa vaaleat osuudet kuvaavat kosketuspintoja 4. Kuviosta 6a voidaan kosketuspisteiden määräksi laskea 63 kappaletta, kun taas kuviossa 6b eli keksinnön mukaisessa ratkaisussa on kosketuspisteiden määrä 72 kappaletta eli huomattavasti korkeampi. Lisäksi 25 kuvion 6a mukaisen viiran kosketuspinta-ala on 30 % ja keksinnön mukaisella viiralla kosketuspisteiden suuren määrän ansiosta 40 %.

Kuivatusviiran lämpökäsittelyssä käytetään hyväksi kutistuman hallintalaitteita, jolloin viiran kutistuminen poikkisuunnassa on jatkuvasti tarkoin hallittu. Tällöin raakaviira kiinnitetään pituussuuntaisista reunoistaan mainittui-30 hin hallintalaitteisiin lämpökäsittelyn ajaksi, jolloin lämpötilaa ja viiran tuentaa säätämällä vaikutetaan kutistumisprosessiin. Lämpökäsittely parantaa myös kudoksen käytönaikaista mittapysyvyyttä.

Esimerkki: Käytettiin loimilankana poikkileikkaukseltaan kulmistaan pyöristetyn suorakai-35 teen muotoisia PET-lankoja, joiden paksuus on 0.29 mm ja leveys 0.60 mm. Loimilangan kutistuma oli noin 5 %. Kudelankoina käytettiin pyöreitä lankoja, • * 8 107550 joiden halkaisija oli 0.70 mm. Myös kudelankojen materiaali oli polyetyleenite-reftalaatti (PET), ja niiden kutistuma noin 12 %. Kyseisistä langoista kudottiin kuvion 4a mukainen viirakudos. Raakakudoksen loimitiheys ennen lämpökäsittelyä oli 208/10 cm. Kudos lämpökäsiteltiin 180 °C lämmöllä ja lämpökäsit-5 telyn aikana käytettiin kutistumisenhallintalaitteita. Lämpökäsittelyn jälkeen loimitiheys oli 240/10 cm. Kudetiheys säilyi arvossa 90/10 cm. Raakakudoksen ilman läpäisy oli 3000 m3/m2h ja lämpökäsittelyn jälkeen 2000 m3/m2h.

Kuviossa 7 on esitetty vielä erään viiran paperipuoli ennen lämpökäsittelyä. Kuviossa (x) tarkoittaa sitä, että loimi juoksee kudoksen pinnassa ja 10 (·) sitä, että loimi juoksee kudelangan alitse. Kyseisen viiran sidosrakenne vastaa muuten kuviossa 4a esitettyä, paitsi että nyt järjestyksessä kolmella vierekkäisellä loimiiangalla 1 on kullakin edelliseen loimilankaan nähden yhden kudelangan suuruinen siirtymä samaan suuntaan eli diagonaali on 1 ja järjestyksessä sitä seuraavilla kolmella vierekkäisellä loimiiangalla edelliseen loimi-15 lankaan nähden yhden kudelangan suuruinen siirtymä eri suuntaan kuin edellisellä kolmen loimilangan ryhmällä. Loimilangat muodostavat siten eräänlaisia kolmen langan ryhmiä, joilla diagonaali on samaan suuntaan. Vierekkäisillä kolmen langan ryhmillä on puolestaan vastakkaissuuntainen diagonaali. Myös tällöin paperipuolen pintaan muodostuu tyhjiä tiloja, joihin vierekkäiset loimi-20 langat kudosta lämpökäsiteltäessä pääsevät työntymään.

Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan keksintö voi vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

« • ·

Claims (9)

107550 g

1. Kuivatusviira, joka käsittää poikkileikkaukseltaan litteitä kone-suuntaisia lankoja eli loimilankoja (1) sekä poikkileikkaukseltaan olennaisesti 5 pyöreitä voimakkaasti kutistuvia poikkisuuntaisia lankoja eli kudelankoja (2), jolloin mainituista langoista on muodostettu yksikerroksinen viirakudos, joka on kutomisen jälkeen lämpökäsitelty siten, että viiran poikkisuuntainen kutistuminen lämpökäsittelyssä on siirtänyt loimilangat lähemmäksi toisiaan, tunnettu siitä, että viirakudoksessa kukin loimilanka juoksee kahden kudelan-10 gan ylitse kudoksen paperipuolella (B), yhden kudelangan alitse kudoksen ko-nepuolella (C) ja vastaavalla tavalla eteenpäin, että vierekkäisillä loimilangoilla on yhden kudelangan suuruinen siirtymä konesuunnassa eli kukin loimilanka kulkee edelliseen loimilankaan nähden yhden kudelangan verran eri kohdasta kudoksen paperipuolelle ja vastaavasti konepuolelle, että kutomisen jälkeen 15 kudoksen paperipuolen pinnassa on tyhjiä tiloja (3) kohdissa, joissa loimilangat alittavat kudelangan, ja että kukin loimilanka on kudelankoja voimakkaasti kutistettaessa asettunut mainittujen paperipinnan tyhjien tilojen kohdalla limittäin vierekkäisiin loimilankoihin nähden.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kuivatusviira, tunnettu siitä, 20 että kuivatusviiran paperipuolen kosketuspinta-ala on 40 % tai enemmän ja että viiran paperipuolella kosketuspisteiden määrä on 65 kpl/cm2 tai suurempi.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kuivatusviira, tunnettu siitä, että kuivatusviiran ilmanläpäisy on lämpökäsittelyn jälkeen 2500 m3/m2h tai vähemmän.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kuivatusviira, tunnettu siitä, että kudelangan kutistuminen on yli 10 % ja että kutomisen jälkeen viira on lämpökäsittelyn avulla kutistettu ainakin 10 % poikkisuunnas-sa.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kuivatusviira, 30 tunnettu siitä, että viiran paksuus on 1.3 mm tai pienempi. : 6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kuivatusviira, tunnettu siitä, että loimilankojen tasoero viiran paperipuolen pinnassa on 0.1 mm tai pienempi.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kuivatusviira, 35 tunnettu siitä, että loimilangan poikkileikkaus on kulmistaan pyöristetyn suorakulmion mukainen. 107550

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen kuivatusviira, tunnettu siitä, että loimilangan leveys on 0.6 mm tai pienempi ja korkeus 0.3 mm tai pienempi.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kuivatusviira, 5 tunnettu siitä, että kudelangan halkaisija on välillä 0.6 - 0.8 mm. 107550