FI107311B - Signalointimenetelmä - Google Patents

Description

107311

Signalointimenetelmä - Signaleringsmetod

KEKSINNÖN TEKNINEN ALA

Keksintö koskee yhteyksien hallintaa matkaviestinjärjestelmissä, erityisesti yhteyk-5 sien muodostusta ja purkamista.

KEKSINNÖN TAUSTA

Eräiden tässä dokumentissa yleisesti käytettyjen termien selventämiseksi selostetaan seuraavassa eräiden matkaviestinverkkojen rakennetta.

Kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmiksi on ehdotettu mm. UMTS 10 (Universal Mobile Telecommunications System) ja FPLMTS/IMT-2000 (Future Public Land Mobile Telecommunications System / International Mobile Telecommunications at 2000 MHz) -järjestelmiä. Näissä suunnitelmissa solut on luokiteltu koon ja ominaisuuksien mukaan piko-, nano-, mikro- ja makrosoluihin ja esimerkkinä palvelutasosta on bittinopeus. Bittinopeus on suurin pikosoluissa ja pienin mak-15 rosoluissa. Solut voivat sijaita osittain tai kokonaan päällekkäin ja päätteitä voi olla erilaisia niin että kaikki päätteet eivät välttämättä pysty hyödyntämään kaikkia solu- *.:: jen tarjoamia palvelutasoja.

• • * > I ·

• I

Kuvassa 1 on esitetty eräs versio tulevaisuuden solukkoradiojärjestelmästä, joka ei ole täysin uusi verrattuna tunnettuun GSM-järjestelmään vaan joka sisältää sekä 20 tunnettuja osia että täysin uusia osia. Nykyisissä solukkoradiojärjestelmissä pullon- ♦ ♦ ♦ kaulana, joka estää kehittyneempien palvelujen tarjoamisen päätelaitteille, on tuki-*·* * asemista ja tukiasemaohjaimista koostuva radiopääsyverkko RAN. Solukkoradiojär- jestelmän ydinverkko käsittää matkaviestinkeskuksia (MSC), muita verkkoelement-tejä (GSM-järjestelmässä mm. SGSN- ja GGSN-solmut eli Serving GPRS Support • · · 25 Node ja Gateway GPRS Support Node, missä lyhenne GPRS tulee sanoista General .:. Packet Radio Service) ja niihin liittyvät siirtojärjestelmät. GSMistä kehitettyjen • · · · .· ··, GSM+ spesifikaatioiden mukaisesti myös ydinverkko voi tarjota uusia palveluja.

« « « : :': Kuvassa 1 solukkoradiojärjestelmän 20 ydinverkko käsittää ydinverkon CN 931, jo- :' ·, hon on liitetty kolme rinnakkaista radiopääsyverkkoa. Niistä verkot 932 ja 933 ovat • · 30 UMTS-radiopääsyverkkoja ja verkko 934 on GSM-radiopääsyverkko. Ylempi UMTS -radiopääsyverkko 932 on esimerkiksi matkaviestinpalveluja tarjoavan teleoperaattorin omistama kaupallinen radiopääsyverkko, joka palvelee tasapuolisesti 2 10731' kaikkia mainitun teleoperaattorin tilaajia. Alempi UMTS-radiopääsyverkko 93: i on esimerkiksi yksityinen ja sen omistaa esimerkiksi yhtiö, jonka tiloissa mainittu ra-diopääsyverkko toimii. Yksityisen radiopääsyverkon 933 solut ovat tyypillisesti nano- ja/tai pikosoluja, joissa vain mainitun yhtiön työntekijöiden päätelaitteet voi-5 vat toimia. Kaikissa kolmessa radiopääsyverkossa voi olla erikokoisia soluja, jotka tarjoavat erilaisia palveluja. Lisäksi kaikkien kolmen radiopääsyverkon 932, 9; 3 ja 934 solut voivat sijaita joko kokonaan tai osittain päällekkäin. Tietyllä hetkellä käytettävä bittinopeus riippuu mm. radiotien olosuhteista, käytettävien palvelujen ominaisuuksista, solukkojärjestelmän alueellisesta kokonaiskapasiteetista sekä nui-10 den käyttäjien kapasiteettitarpeista. Edellä kuvattuja uuden tyyppisiä radiopa äsy-verkkoja nimitetään UTRAN-verkoiksi (UMTS Terrestrial Radio Access Network). Tällainen verkko voi toimia yhdessä erityyppisten kiinteiden ydinverkkojen CN ja erityisesti GSM-järjestelmän GPRS-verkon kanssa. UTRAN-verkko voidaan miäri-tellä joukoksi tukiasemia (BS) ja radioverkko-ohjaimia (RNC), jotka pystyvät kom-15 munikoimaan keskenään signalointisanomien välityksellä.

Kuvassa 1 esitetty päätelaite 10 on edullisesti ns. kaksitaajuuspäätelaite, joka voi toimia joko toisen sukupolven GSM-päätelaitteena tai kolmannen sukupolven UMTS-päätelaitteena riippuen siitä, millaisia palveluja kulloinkin on tarjolla ja mitkä ovat käyttäjän viestintätarpeet. Se voi olla myös monitaajuuspäätelaite, joki. voi *.·. 20 toimia tarpeen ja palvelujen saatavuuden mukaan useiden eri tietoliikennejärjestel-’ \ mien päätelaitteena. Käyttäjän käytettävissä olevat radiopääsyverkot ja palvelit on määritetty päätelaitteeseen liitetyssä SIM-moduulissa 936.

» • * · ·

Kuvassa 1 on lisäksi esitetty eräitä yksityiskohtia radiopääsyverkon rakenteesta.

:Y: Radiopääsyverkko 932, 934 käsittää tyypillisesti yhden tai useamman tukiaseman 25 937 ja ohjausyksikön 42. UMTS-radiopääsyverkoissa 932, 933 ohjausyksi cköä nimitetään radioverkko-ohjaimeksi (RNC) ja GSM-verkoissa 934 tukiasemao ijai- .···. meksi (BSC). Radiopääsyverkot käsittävät tyypillisesti myös muita verlckoelementte- * · jä kuten koodinmuutinyksiköitä. Kuvassa 1 on esitetty lisäksi matkaviestinkeskus *;· (MSC) 43, jonka pääasiallisena tehtävänä on ohjata matkaviestimien 10 piirikytken- 30 täisiä yhteyksiä, sekä SGSN-yksikkö (Serving GPRS Support Node) 41, joka pää-?***: asiassa ohjaa matkaviestimien 10 pakettivälitteisiä yhteyksiä.

« · : Matkaviestinjärjestelmissä yhteyksiä muodostetaan ja resursseja varataan vaa< itta- • · /·· essa ja vapautetaan, kun niitä ei enää tarvita. Liikkuvat matkaviestimet aset avat järjestelmälle lisävaatimuksia, yhteyksiä on siirrettävä tukiasemalta toiselle, nikä 35 yleensä edellyttää kunkin siirrettävän yhteyden osalta oleellisia reititysmuutoksia 3 107311 verkossa. Tämän toiminnallisuuden vaatimaa tietojen vaihtoa eri verkkoelementtien välillä hoitavat MM- (Mobility Management) ja RRC- (Radio Resource Control) protokollat. MM-protokollat huolehtivat pääasiassa niistä mekanismeista, joiden avulla matkaviestin voi liikkua solukkoverkossa, sekä turvallisuuskysymyksistä, kun 5 taas RRC-protokollien pääasiallisena tehtävänä on ohjata radioresurssien käyttöä ilmarajapinnan yli, matkaviestimen ja BSC:n/RNC:n välistä yhteyttä ja tukiasemien vaihtoja. RRC-protokollien suoritus tapahtuu pääasiassa matkaviestimessä ja BSC:ssä/RNC:ssä. Jotkin RRC-protokollien osat, kuten matkaviestinkeskuksen (MSC) sisäisiin tukiaseman vaihtoihin liittyvä toiminnallisuus, on toteutettu matka-10 viestinkeskuksessa. MM-protokollien suoritus tapahtuu pääasiassa matkaviestimessä ja matkaviestinkeskuksessa. GSM-jäijestelmän protokollia on kuvattu tarkemmin Michel Moulyn ja Marie-Bemadette Pautet’n kirjassa ’’The GSM System for Mobile Communications”, ISBN 2-9507190-0-7, Palaiseau 1992.

Periaatteessa MM-ja RRC-protokollat ovat pääasiassa erillisiä. Signaloinnin vähen-15 tämiseksi monet MM-tason toiminnot kuitenkin aloitetaan tai lopetetaan RRC-tason tapahtumien tuloksena ilman varsinaista MM-tason sanomanvaihtoa. Esimerkiksi yhteyden purkamisen yhteydessä nykyisessä GSM-järjestelmässä MM-protokollan tila WAIT FOR NETWORK COMMAND muuttuu IDLE-tilaksi vasteena radioresurssien vapautumiseen RRC-tasolla. Siten radioresurssien vapauttaminen RRC- v. 20 tasolla toimii ikään kuin ohjaussignaalina MM-tasolle. Tämä lähestymistapa aiheut-• · · taa kuitenkin ongelmia uusissa kehitteillä olevissa solukkojäijestelmissä, kuten • · _ _ . UMTS-järjestelmässä. Eräitä tällaisia ongelmia selostetaan seuraavassa viitaten ku- vaan 2.

• « • · · • · · : V: Kuvassa 2 on esitetty matkaviestin 10 ja solukkoverkko 20, erilaisia protokollien 25 suorittamisesta huolehtivia yksikköjä kuten matkaviestimen MM-protokollayksikkö

Ilja RRC-protokollayksikkö 12. Verkon puolella vastaavat yksiköt ovat matkavies- .···. tinkeskuksen MM-protokollayksikkö 21 ja radioverkko-ohjaimen RRC-protokolla- • · !!! yksikkö 22. MM- ja RRC-yksiköt on tyypillisesti toteutettu ohjelmallisesti matka- • · , . T viestimen tai verkkoelementin ohjausyksikössä sijaitsevan prosessointielimen, kuten 30 mikroprosessorin, avulla.

♦ ♦♦ • · « · • Jotkin palvelut huolehtivat yhteyksiensä liikkuvuuden hallinnasta itse, matkaviestin- : keskuksesta riippumattomasti. Yksi sellainen palvelu on GPRS-palvelu. Niiden riip- pumaton liikkuvuuden hallinta aiheuttaa toisen, matkaviestinkeskuksen suorittamasta MM-protokollasta erillisen MM-protokollan suorittamisen. GPRS-palvelussa 35 SGSN suorittaa omaa MM-protokollaansa. Toisella MM-protokollalla on vastaavat 4 107311 MM-protokollayksiköt 13, 23 matkaviestimessä ja SGSN-solmussa. RRC-protokol-lia suoritetaan kuitenkin vain yksi, koska on edullista pitää kaikkien matkaviestmen tarvitsemien radioresurssien ohjaus yhdessä protokollassa ja yhdessä ohjauselin lessä radioyhteyden kummassakin päässä. On esimerkiksi edullista käyttää vain yht i sa-5 laustapaa matkaviestimen kaikille lähetyksille sen sijaan, että sovittaisiin ja käytettäisiin yhtä salaustapaa matkaviestinkeskuksen kautta kulkeville yhteyksille ja toista salaustapaa SGSN:n kautta kulkeville pakettiyhteyksille.

Koska käytetään vain yhtä RRC-protokollaa, RRC-tason tapahtumien implisiit isiin merkityksiin perustuvat MM-tason mekanismit eivät toimi oikein, kun käytössä on 10 kaksi MM-protokollaa. Jos esimerkiksi pakettisiirtoyhteyksiä puretaan puheyhieyk-sien ollessa vielä aktiivisia, ainakin osa RRC-yhteyksistä 30 jää yhä käyttöön. iCos-ka matkaviestimen pakettiyhteys-MM-yksikkö 13 odottaa havaitsevansa ERC-yhteyden purkamisen merkkinä MM-yhteyden 32, 34 purkamisesta, se jää WAIT FOR NETWORK COMMAND -tilaan, sillä RRC-yhteydet ovat yhä toisen MM-15 protokollan 11, 31, 33, 21 ohjaamien yhteyksien käytössä.

Ongelmia syntyy myös yhteyksien muodostamisen aikana. Yhteyden muodostu] cses-sa MM-protokolla tunnistaa päätelaitteen ja ohjaa ilmarajapinnan kautta tapahtuvan salatun liikenteen aloittamista. Jos esimerkiksi pakettidatayhteys muodostetaan puheyhteyksien ollessa jo käytössä, ilmarajapinnan kautta tapahtuva liikenne on jo sa- ’·'·* 20 lattua, minkä vuoksi salausta ei aloiteta uudelle pakettiyhteydelle. Koska kuitenkin < ’'" · matkaviestimen vastaanottama salaustapakomento tulkitaan merkiksi MM-tasor yh- « teyden onnistuneesta muodostamisesta, matkaviestimen 10 MM-yksikkö 13 e saa :/·; mitään tietoa MM-tason yhteyden muodostamisesta.

• · *:!:* KEKSINNÖN LYHYT kuvaus • · · • · · • 25 Keksinnön tavoitteena on toteuttaa menetelmä yhteyksien hallitsemiseksi väl täen : edellä mainitut tekniikan tasoon liittyvät ongelmat. Lisäksi keksinnön tavoitteena on toteuttaa sellainen menetelmä yhteyksien hallitsemiseksi, missä RRC-tason tapah- ··* tumien implisiittistä merkitystä voidaan käyttää MM-tason tapahtumien ohjauks ;en.

···· ·**[: Keksinnön tavoitteet saavutetaan toteuttamalla menetelmä, jossa tarkistetaan, onko ; 30 useampi kuin yksi MM-protokolla aktiivisena. Jos vain yksi MM-protokolla oil ak- W J tiivisena, RRC-tason tapahtumia voidaan käyttää MM-tason tapahtumien ohjauk- • · · * ’ seen. Jos useampi kuin yksi MM-protokolla on aktiivisena, niille MM-tason tapah tumille, joita yhden MM-protokollan tapauksessa implisiittisesti ohjattaisiin RRC-tason tapahtumien avulla, käytetään eksplisiittistä signalointia.

5 107311

Keksinnön mukaiselle menetelmälle yhteyden muodostamiseksi on tunnusomaista se, mitä on esitetty yhteyden muodostukseen kohdistuvan itsenäisen menetelmäpa-tenttivaatimuksen tunnusmerkkiosassa. Keksinnön mukaiselle menetelmälle yhteyden purkamiseksi on tunnusomaista se, mitä on esitetty yhteyden purkamiseen koh-5 distuvan itsenäisen menetelmäpatenttivaatimuksen tunnusmerkkiosassa. Keksinnön muita edullisia suoritusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

Keksinnön mukaisesti uuden MM-yhteyden muodostuksessa tarkistetaan, onko yhtään aktiivista RRC-yhteyttä jo olemassa. Jos aktiivinen RRC-yhteys on jo olemassa, käytetään eksplisiittistä signalointia. Muussa tapauksessa RRC-tason tapahtumia 10 voidaan käyttää MM-tason tapahtumien implisiittiseen ohjaukseen. MM-yhteyksien purkamisen aikana tarkistetaan, käyttääkö jokin toinen MM-protokolla RRC-yhteyk-siäjajos käyttää, MM-yhteyksien purkaminen signaloidaan eksplisiittisesti.

PIIRUSTUSTEN LYHYT KUVAUS

Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisemmin viitaten oheisiin piirustuk-15 siin, joissa kuva 1 esittää esimerkkiä UMTS-järjestelmän rakenteesta, kuva 2 esittää erilaisia protokollayksiköitä matkaviestimessä ja verkossa, < I 4 4 4 •; · · kuva 3 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista menetelmää, • · ·: kuva 4 esittää erästä toista esimerkkiä keksinnön erään edullisen suoritusmuodon • « '· 20 mukaisesta menetelmästä, ja • · * » · • · kuva 5 esittää erästä kolmatta esimerkkiä keksinnön erään edullisen suoritus- • · ♦ muodon mukaisesta menetelmästä.

• · · :: Kuvissa on käytetty toisiaan vastaavista osista samoja viitenumeroja.

·♦· • · • ·

”* YKSITYISKOHTAINEN SELOSTUS

« « · ···· :***: 25 Kuvassa 3 on esitetty keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukainen mene- . telmä. Kuvassa on esitetty yhteyden muodostuksen aikaisia tapahtumia. Yhteyden ’!* I muodostuksen käynnistää esimerkiksi matkaviestimen käyttäjä, joka pyytää 100 • ’· uutta palvelua. Kyseinen uusi palvelu voisi olla vaikkapa Internetin selailuun sovel tuva pakettidatayhteys, jolloin MM-yhteyden muodostamisesta huolehtiva MM-yk-30 sikkö matkaviestimen puolella on matkaviestimen pakettidatan ohjaus-MM-yksikkö.

6 107311

Seuraavassa vaiheessa 105 pyydettyä palvelua ohjaava matkaviestimen MM-ykiiikkö tarkistaa, onko RRC-tason yhteys jo muodostettu. Jos RRC-yhteyttä ei ole vielä muodostettu, MM-yhteys on ensimmäinen MM-yhteys ja se voidaan muodostaa normaalisti vaiheessa 115. Jos RRC-yhteys on jo olemassa, muodostettava uusi 5 MM-yhteys on sillä hetkellä toinen MM-yhteys. Siinä tapauksessa MM-yksikkö sisällyttää verkolle lähetettäviin MM-yhteydenmuodostustietoihin tiedon siitä, että RRC-yhteys on jo olemassa. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi lisäämällä uusi parametri johonkin yhteydenmuodostussanomista. Seuraavassa vaiheessa 115 matkaviestimen MM-yksikkö lähettää verkolle tarvittavat MM-yhteydenmuodostussano-10 mat, jotka verkon vastaava MM-yksikkö vastaanottaa vaiheessa 120. Verkon Ϊ/ΙΜ-yksikkö tarkistaa vaiheessa 125, sisältyykö vastaanotettuihin MM-sanomiin tieto RRC-yhteyden olemassaolosta. Ellei kyseistä tietoa löydy, yhteyden muodostu: jatkuu normaalisti. Jos kyseinen tieto löytyy, verkon MM-yksikkö informoi 130 matkaviestimen vastaavaa MM-yksikköä niistä tapahtumista, jotka yhden MM-protokol-15 lan tapauksessa signaloitaisiin implisiittisesti RRC-tason tapahtumien avulla. Ti tiainen tapahtuma voisi olla esimerkiksi MM-tason yhteyden onnistunut muodostuminen. Siinä tapauksessa informointivaihe 130 voisi olla eksplisiittinen kuittaus MM-yhteyden muodostuksesta, esimerkiksi CM SERVICE ACCEPT -sanoma. Informointi voi tapahtua myös myöhemmin MM-yhteyden muodostamisen aikana tai 20 esimerkiksi yhteydenmuodostuksen jälkeen.

* » • · « « ·

Kuvassa 4 on esitetty toinen esimerkki keksinnön erään edullisen suoritusmuodon • « mukaisesta menetelmästä. Tässä esimerkissä on käsitelty yhteyden purkamisen ai- kaisia tapahtumia. Tällaiset tapahtumat liittyvät esimerkiksi matkaviestimen ja ydin- *; / verkon elementin välisten yhteyksien purkuun. Ensimmäisessä vaiheessa 205 ydin- • · · *·[·* 25 verkon elementti purkaa yhteydet itsensä ja radioverkko-ohjaimen väliltä, ts. Iu-v : rajapinnan yhteydet. Seuraavassa vaiheessa 210 radioverkko-ohjaimen RRC-pioto- kollan ohjausyksikkö tarkistaa, onko jäljellä muita Iu-yhteyksiä johonkin toiseen ydinverkon elementtiin. Jos on, niin ainakin yksi toinen MM-protokolla on aktiivi-:]**: sena, jolloin radioverkko-ohjaimen RRC-yksikkö ilmoittaa 215 matkaviestimelle, 30 että puretut Iu-yhteydet purettiin. Ilmoittaminen voi tapahtua esimerkiksi lähettämäl-lä erityinen sanoma, kuten esimerkiksi RRC-tilasanoma, matkaviestimelle. Sanoman • · ’·;·* vastaanotto kertoo matkaviestimen MM-yksikölle, että se voi siirtyä 225 IDLE- i:': tilaan. Ellei vaiheessa 210 havaittu jäljellä olevan muita Iu-yhteyksiä, jolloin vain yksi MM-protokolla on aktiivisena, RRC-yksikkö purkaa RRC-yhteydet vaiheessa 35 220, mikä implisiittisesti kertoo matkaviestimen MM-yksikölle, että se voi siirtyä 225 IDLE-tilaan.

7 107311

Kuvassa 5 on esitetty eräs kolmas esimerkki keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesta menetelmästä. Tässä esimerkkitapauksessa matkaviestimellä on aktiivisia yhteyksiä yhteen ydinverkon elementtiin, esimerkiksi puheyhteyksiä mat-kaviestinkeskukseen, joiden yhteyksien aikana matkaviestin suorittaa sijaintialueen 5 (LA) päivityksen IDLE-tilassa olevalle MM-yksikölle, kuten esimerkiksi SGSN-solmun MM-yksikölle. Vaiheessa 250 matkaviestin suorittaa sijainninpäivityksen, jonka aikana mm. muodostetaan Iu-yhteys radioverkko-ohjaimen ja SGSN:n välille. Sijaintialueen päivityksen jälkeen pakettiyhteys-MM-yksikkö siirtyy 255 WAITING FOR NETWORK COMMAND -tilaan, josta sen tekniikan tason mukaan tulisi siir-10 tyä IDLE-tilaan vasteena RRC-yhteyksien purkamiseen. Seuraavassa vaiheessa 205 SGSN purkaa yhteydet itsensä ja radioverkko-ohjaimen väliltä, so. Iu-rajapinnan yhteydet. Seuraavassa vaiheessa 210 radioverkko-ohjaimen RRC-protokollayksikkö tarkistaa, onko jäljellä muita Iu-yhteyksiä johonkin toiseen ydinverkon elementtiin. Jos on, niin ainakin yksi toinen MM-protokolla on aktiivisena, jolloin radioverkko-15 ohjaimen RRC-yksikkö ilmoittaa 215 matkaviestimelle, että puretut Iu-yhteydet purettiin. Ilmoittaminen voi tapahtua esimerkiksi lähettämällä erityinen sanoma matkaviestimelle. Sanoman vastaanotto kertoo matkaviestimen MM-yksikölle, että se voi siirtyä 225 IDLE-tilaan. Ellei vaiheessa 210 havaittu jäljellä olevan muita Iu-yhteyksiä, jolloin vain yksi MM-protokolla on aktiivisena, RRC-yksikkö purkaa 20 RRC-yhteydet vaiheessa 220, mikä implisiittisesti kertoo matkaviestimen MM-yksi-•,:'; kölle, että se voi siirtyä 225 IDLE-tilaan.

I I * I I « « . Eräässä edullisessa esimerkissä käytetään DETACH-proseduuria menetelmässä, jo- ‘;':. ka on oleellisesti samanlainen kuin kuvan 5 menetelmä.

< ( I

* I I

:V: Keksintö selventää yksittäisen radiosignalointiyhteyden, so. RRC-yhteyden, käyttöä 25 tapauksissa, joissa suoritetaan useampaa kuin yhtä erillistä MM-protokollaa. Kek-sintö mahdollistaa RRC-tason tapahtumien käytön implisiittisenä merkinantona ,···, MM-tasolle myös silloin, kun käytetään useampaa kuin yhtä erillistä MM-protokol- • · laa. Siten myös nykyiset GSM-matkaviestimet, jotka tukevat vain yhden MM-proto- * * *1* kollan käyttöä, pystyvät kommunikoimaan UMTS-järjestelmän GSM-tyyppisen ra- « 30 diopääsyverkon kanssa tavanomaiseen tapaan vaikka radiopääsyverkko tukee puhe- ja pakettidatapalvelujen samanaikaista käyttöä ja siten kahden MM-protokollan : I’, käyttöä.

« « · I I I » • · : /· i Vaikka edellisissä esimerkeissä yhteyksien muodostaminen ja purkaminen selostet tiin erillisinä käyttäen erillisiä esimerkkitapauksia, keksintö ei rajoitu selostettuihin 35 esimerkkeihin. Keksinnön eräissä suoritusmuodoissa keksinnön mukaista signaloin- 8 107311 tia käytetään sekä yhteyden muodostamisessa että sen purkamisessa. Esimerkiksi pakettidatayhteys voidaan muodostaa, sitä voidaan käyttää ja se voidaan purkan puheyhteyksien ollessa aktiivisena. Sellaisessa suoritusmuodossa keksinnön mukaisia signalointimenetelmiä voidaan käyttää pakettidatayhteyden muodostamisessa ja 5 purkamisessa.

Edellä esitetyn selostuksen lukeneelle alan ammattimiehelle on ilmeistä, että ke isin-töä voidaan muutella keksinnön suoja-alan puitteissa. Vaikka keksintöä on selos tettu yksityiskohtaisesti erään edullisen suoritusmuodon avulla, on selvää, että keks ntöä voidaan mummelia ja versioida monin eri tavoin siten, että muunnelmat ja ve rsiot 10 kuuluvat keksinnön suoj a-alan piiriin.

• « « « » > I I • « • · « « · • t» • · • · • · · ♦ · « • · • · · • · · I · · • · · • · • · • · · • · · • e • · • · · • · · « < « « l « i I | « « « < · * « « · 11« | ti* < 4 · « ·

Claims (6)

1. Förfarande för att i ett mobilnät uppkoppla en förbindelse enligt ett mobilitets- . :***; 25 hanteringsprotokoll, kännetecknat av att det omfattar följande steg, i vilka ··· *. - man kontrollerar om en RRC-förbindelse redan har uppkopplats, och • · « •;;; - om en RRC-förbindelse redan är uppkopplad, läggs uppgift härom tili uppgiftema ' ·; ·' om uppkopplandet av förbindelsen enligt mobilitetshanteringsprotokollet. « « ·

1. Menetelmä liikkuvuuden hallintaprotokollan yhteyden muodostamiseksi matkaviestinverkossa, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää vaiheet, joissa - tarkistetaan, onko jokin RRC-yhteys jo muodostettuja 5 -jos jokin RRC-yhteys on jo muodostettu, tieto siitä lisätään liikkuvuuden hallinta-protokollan yhteyden muodostustietoihin.

2. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att om nämnda uppgift tili- * ·« * 1 30 läggs, signaleras fardigställandet av uppkopplandet av förbindelsen enligt mobili- tetshanteringsprotokollet explicit. 10 107311

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jos mainittu tieto lisätään, liikkuvuuden hallintaprotokollan yhteyden muodostamisen valmistuminen signaloidaan eksplisiittisesti.

3. Förfarande enligt patentkrav 2, kännetecknat av att nämnda explicita signale-ring omfattar sändning av ett CM SERVICE ACCEPT -meddelande.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu eksplisiittinen signalointi käsittää CM SERVICE ACCEPT -viestin lähettämisen.

4. Förfarande för att i ett mobilnät nedkoppla en förbindelse enligt ett mobilitets-hanteringsprotokoll, kännetecknat av att det omfattar följande steg, i vilka 5. man nedkopplar Iu-förbindelsen mellan ett element i kämnätet och radionäts cont ralleni, -varefter man kontrollerar om ätminstone en annan Iu-förbindelse fortfarande är aktiv, och - om ätminstone en annan Iu-förbindelse fortfarande är aktiv indikeras nedkop plan-10 det av nämnda Iu-förbindelse explicit.

4. Menetelmä liikkuvuuden hallintaprotokollan yhteyden purkamiseksi matkaviestinverkossa, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää vaiheet, joissa - puretaan Iu-yhteys ydinverkon elementin ja radioverkko-ohjaimen väliltä, 15. minkä jälkeen tarkistetaan, onko ainakin yksi toinen Iu-yhteys yhä aktiivisena, ja -jos ainakin yksi toinen Iu-yhteys on yhä aktiivisena, mainittu Iu-yhteyden purkaminen indikoidaan eksplisiittisesti.

5. Förfarande enligt patentkrav 4, kännetecknat av att nämnda skede av ex liitit indikering omfattar sändande av ett meddelande frän nämnda radionätskontroller tili en mobil teleapparat.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu • · 1 * • · '1'·* eksplisiittisen indikoimisen vaihe käsittää sanoman lähettämisen mainitusta radio- ; ; 20 verkko-ohjaimesta matkaviestimeen. • 1 · • · · · : 6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu • ♦ · . ·.. ] eksplisiittinen indikointi käsittää RRC-tilasanoman lähettämisen. • · · • · • · · • · · * * Patentkrav

6. Förfarande enligt patentkrav 4, kännetecknat av att nämnda explicita iniike-15 ring omfattar sändande av ett RRC-rumsmeddelande. « • « j • ♦ ♦ ♦ • · · ; • · · ♦ · • · · ♦ ♦ ♦ « · · • · · • · • · ♦ ♦♦ • · « • · • · ·♦ · « • · · » • « « · • · « • · 1 I « « ·