FI107199B

FI107199B - Näyttölaite

Info

Publication number: FI107199B
Application number: FI922706A
Authority: FI
Inventors: Hans Biverot
Original assignee: Celciustech Electronics Ab
Priority date: 1991-06-12
Filing date: 1992-06-11
Publication date: 2001-06-15
Also published as: DE69227947D1; US5327153A; JP2741456B2; EP0518834A2; SE500061C2; JPH05216446A; SE9101778L; EP0518834B1; FI922706A0; SE9101778D0; FI922706A; EP0518834A3; DE69227947T2

Description

107199 Näyttölaite - Presentationsanordning

Esillä oleva keksintö koskee näyttöjärjestelyä kuvan näyttämiseksi katsojalle kunkin kuvaelementin vähintään kahden muuttujan perusteella, joihin kuuluvat kuvaele-5 mentin sijainti- ja tietomuuttujat. Näyttöjärjestely on jaettu ensimmäiseen ja toiseen näyttöelementtiin, jotka on sovitettu välimatkan päähän toisistaan katsojan optiseen näkökenttään ja joissa on välineet keskinäistä synkronointia varten. Näyttöjärjeste-lyn kukin näyttöelementti toistaa vähintään yhden muuttujan, ja toinen näyttöele-mentti on sovitettu katsojan välittömään läheisyyteen ja sitä kantaa katsoja siten, 10 että se noudattaa tämän liikkeitä, ja toinen näyttöelementti käsittää optiset välineet mainitun ainakin yhden muuttujan toistamiseksi.

Tässä yhteydessä kuvan katsotaan koostuvan katsojalle resoluutioltaan pienimpien elementtien joukosta, joita sanotaan kuvaelementeiksi. Kuvan voidaan katsoa koostuvan näiden kuvaelementtien jakautumasta kahdessa ulottuvuudessa. Siten kuvaa 15 voidaan pitää joukkona kuvaelementtejä, jotka kulloinkin määräytyvät kuvaelementin sijainnilla, joka saadaan kahdella kulmakoordinaatilla Vi ja V2 suhteessa katsojan suunnasta saatavaan viitesuuntaan, sekä voimakkuuden, värin, polarisaation, jne. muodossa olevasta tiedosta kullakin ajanhetkellä kustakin kuvaelementistä.

.··. Katsoja havaitsee järjestelmän, jossa kaikki kuvaelementit emittoivat kuvatiedon ;' ‘' 20 synkronoidusti ihmissilmän hahmotusaikaa τ lyhyemmällä aikavälillä, välkyntäva- '. . paana kuvana. Sellainen kuva voi olla staattinen, esimerkiksi valokuva, tai jaksoit- ; ; tain aikajaksossa τ tuotettu yhden tai useamman kuvaelementin emittoituessa saman- aikaisesti riittävän suurella toistonopeudella, esimerkiksi televisiossa, jotta silmä • · · *.* * näkisi kuvan täydellisenä.

25 Muina esimerkkeinä tunnetuista näyttöjärjestelyistä mainittakoon monitorit, televi-siolaitteet ja PPI-kuvaruudut. Kaikille näille näyttöjärjestelyille on yhteistä se, että • · · ’· kaikki kuvainformaatio-osat, eli kaksi kulmajakaumaa ja kuvaelementti-informaatio- osia, jotka voivat jatkossa sisältää tietoa intensiteettijakaumasta, väristä, polarisaati-osta, jne., tuotetaan näyttöelementissä, joka on sovitettu yhteen ja samaan paikkaan.

: v. 30 Katsoja on asettunut sellaiselle etäisyydelle näyttölaitteesta, joka näyttölaitteen tyy-pistä riippuen voi vaihdella 0,5 metrin ja kymmenien metrien suuruusluokkaa olevien etäisyyksien välillä, ja jopa kauemmaksikin. Patenttijulkaisusta US-A-4 424 529 tunnetussa erityisessä suoritusmuodossa katsojan välittömään läheisyyteen on järjestetty sähköoptiset sulkimet, jotka valikoivat näyttöruudulla näytetyn 2 107199 kuvan osia kyseiselle katsojalle. Tällöin saadaan stereoskooppinen katselu. Kuitenkin täydellinen kuva näytetään jo kuvaruudulla.

Toisenlaisessa näyttöjärjestelyssä näyttöelementti on asennettu katsojan välittömään läheisyyteen. Esimerkki viimeksimainitusta näyttölaitetyypistä on esitetty patejntti-5 julkaisussa SE-B-8403706-8. Tässä tapauksessa näyttöelementti on asennettu katsojan käyttämään kypärään. Kuva tuodaan katsojan näkökenttään puoliheijastavan kuvaruudun avulla. Tässäkin tapauksessa kaikki kuvaelementin tiedot tuotetaan näyttöelementissä, joka on sovitettu yhteen ja samaan paikkaan.

Johdannon mukainen näyttöjärjestely on ennestään tunnettu patenttijulkaisusta US-10 A-3 860 752. Tässä tapauksessa toiseen näyttöelementtiin kuuluvat akustis-optisten (kidesolu) tai sähköoptisten välineiden muodossa olevat välineet. Katsoja havaitsee näennäiskuvan näkösuunnasta, joka on aivan eri kuin ensimmäiseen näyttöelementtiin menevä suunta.

Esillä olevan keksinnön kohteena on aikaansaada näyttöjärjestely, jossa katsoja voi 15 kääntää päätään, mutta silti nähdä kuvan samassa asennossa siten, että katsoja havaitsee kunkin kuvaelementin avaruudessa paikallaan olevana, ts. näyttöjärjestely, jossa kuva on muuttumaton avaruudessa. Tämä saavutetaan järjestämällä ensimmäinen ja toinen näyttöelementti pitkin linjaa, joka olennaisesti yhtyy toisen näyttöele-mentin näkösuuntaan. Kuva havaitaan siinä suunnassa, jossa sen odotetaan lcjyty-: 20 vän, ts. asennossa, jossa näyttökuva olennaisesti yhtyy todelliseen kohteeseen (en- simmäinen näyttöelementti) pään kääntymisestä riippumatta, ts. kuva pysyy pai-; ‘: kallaan ja on todellinen.

♦ * * '· Sellaisissa näyttöjärjestelyissä, joissa näyttöelementti on jaettu kahdeksi erilliseksi : näyttöelementiksi, jotka on asetettu toisistaan erilleen, saavutetaan useita etuja, var- 25 sinkin, jos katselu on järjestetty siten, että katsoja havaitsee jokaisen kuvaelementin j avaruudessa paikallaan pysyvänä. Johtuen siitä, että koko kuvaa ei tuoteta yhdiessä ja samassa paikassa, luvattoman katselijan, jolla on pääsy vain ensimmäiselle riäyt-töelementille, joka on etäällä katsojasta, on vaikeampi saada mitään hyödyllistä tie- * · toa kuvasta. Jakamalla näyttöelementtiä saadaan myös mahdollisuus yksittäisen lop-30 pukuvan esittämiseksi kullekin katsojalle, koska toiselle näyttöelementille, joka on j ‘: lähellä katsojaa, voidaan viedä yksilöllistä tietoa. Keksinnön lisäetuna on se, että ·:··: ensimmäisestä näyttöelementistä voidaan tehdä hyvin pienikokoinen. Tästä seuraa, että nykyiseen verrattuna useampia näyttöjärjestelyjä saadaan mahtumaan esimerkiksi käyttäjän työasemaan. Tällainen kompakti rakenne antaa myös paljon mahdol 3 107199 lisuuksia käyttäjän tai vastaavan työaseman parantamiseksi, koska voidaan kiinnittää enemmän huomiota ergonomisiin ja terveyteen liittyviin vaatimuksiin.

Keksinnön mukaan edellä mainitut edut saavutetaan selityksen johdannossa esitetyllä näyttöjäijestelyllä, jolle on tunnusomaista se, että ensimmäinen ja toinen näyt-5 töelementti on järjestetty pitkin linjaa siten, että katsojalle aikaansaadaan näkö-suunta, joka olennaisesti yhtyy katsojasta ensimmäiseen näyttöelementtiin menevään suuntaan, jolloin katsoja havaitsee jokaisen kuvaelementin avaruudessa paikallaan olevana.

Kuva voidaan sopivasti esittää kolmen muuttujan perusteella, joista kaksi liittyy ku-10 vaelementin sijaintiin kahden kulmajakauman osalta ja kolmas kuvaelementti-informaatioon. Edullisena pidetyssä toteutuksessa, jossa käytetään kolmea muuttujaa kuten edellä, näyttölaitteelle on tunnusomaista se, että ensimmäinen näyttöelementti tuottaa kuvaelementti-informaation ja yhden kulmajakauman, toisen näyttöelemen-tin tuottaessa toisen kulmajakauman. Alkaen esimerkiksi ensimmäisen näyttöele-15 mentin esittämästä vaaka- tai pystyviivasta toinen näyttöelementti voi luoda lopullisen kuvan vaakasuuntaisella tai vastaavasti pystysuuntaisella modulaatiolla katsojan silmän edessä. Esimerkiksi pystysuuntaisen modulaation kyseessä ollen voidaan asettaa useita ensimmäisiä näyttöelementtejä vaakatasoon suunnilleen kohtisuoraan katselusuuntaan nähden. Ensimmäiset näyttöelementit havaitaan ilmeisesti useina 20 vaakasuorasta tasosta ylöspäin esiintyöntyvinä näyttölaitteina vinoon suhteessa pöytään katsottaessa. Varsinaisia laitteistonosia ei työnny näkyville. Vaakasuuntainen modulaatio tarjoaa mahdollisuuksia kiehtoviin laajakulmavaikutelmiin, joiden tietosisältö on suuri. Viivan vaaka- tai pystysuuntaan asettamisen sijasta se voi olla asetettu vinoon tai vaakasuuntaan syvyyssuunnassa.

• · · • · · 25 Kaksi katselijaa voivat havaita erilaiset kuvat säätämällä erikseen toiselle näyttö- .. elementille vietäviä parametreja. Esimerkiksi arkaluontoisia tietoja voidaan tällä ta- • * voin estää joutumasta toisen katselijan saataville. Näyttölaitteeseen sisältyy yksilöi- « 4 · *·’ * linen mahdollisuus vain katselijaa kiinnostavien tietojen näyttämiseen ja tarpeetto- mien peittämiseen. Mainitulle toteutukselle on tunnusomaista, että toiselle näyttö- • · · 30 elementille vietävät muuttujat on erikseen sovitettu tuottamaan kullekin katsojalle ' ,,', yksilöllisesti sovitetun kuvan. Katsojalle voidaan myöskin tarjota stereokuvaparia 3- : · ' ulotteisena näyttönä eli siis osa kuvaa kullekin silmälle. Muita hyvänä pidettyjä * ' suoritusmuotoja on annettu seuraavissa patenttivaatimuksissa.

Seuraavassa tekstissä keksintö kuvataan yksityiskohtaisemmin esimerkein viitaten 35 liitteenä oleviin kuvioihin, joista kuvio 1 kuvaa kaaviomaisesti esillä olevan keksin- 4 107199 non mukaisen näyttölaitteen periaatteen, kuviot 2-5 kuvaavat kaaviomaisesti neljä esillä olevan keksinnön mukaisen näyttölaitteen erilaista suoritusmuotoa koipielle muuttujalle ja kuviot 6-7 kuvaavat kahta erilaista kulmamodulaattoriesimerkkiä, joita esillä olevan keksinnön mukaisessa näyttölaitteessa.

5 Kuvio 1 kuvaa näyttölaitteen, johon kuuluu ensimmäinen näyttöelementti 1 sekä toisia näyttöelementtejä kaksi: 2A ja 2B. Ensimmäisen näyttöelementin 1 edessä jonkin välimatkan päässä siitä on kolme katselijaa tai käyttäjää A, B ja C, joista A:ta ja B:tä on merkitty katkoympyröin. Sekä katselija A:lla että katselija B:llä on kullakin omat toiset näyttöelementtinsä 2A ja 2B. Mainitut toiset näyttöelementit on 10 kaaviomaisesti kuvattu laseiksi, ja niiden toiminta kuvataan myöhemmin esimerkein. Kolmannella katselijalla ei ole laseja eli toista näyttöelementtiä.

Kuvio 3, joka kuvataan ensimäisellä näyttöelementillä, on keskeneräinen. Katselija, jolla ei ole mainittua toista näyttöelementtiä, kuten katselija C, ei havaitse kuvjassa mitään merkittävää sisältöä. Katsojat Aja B, joilla on mainitut toiset näyttöelementit 15 2A ja 2B, voivat kuitenkin vastaanottaa ymmärrettävää kuvainformaatiota. Ensimmäisellä näyttöelementillä 1 kuvattu kuvio 3 täydennetään mainitulle toiselle näyt-töelementille katsojien A ja B läheisyyteen viedyllä kuvainformaatiolla.

Mainitut ensimmäiset ja toiset näyttöelementit on synkronoitu keskenään, jotta kukin kuvaelementti vaikuttaisi pysyvän paikoillaan katsojatilassa.

20 Synkronointi voidaan toteuttaa käyttäen virtalähdettä, stabiilia oskillaattoria tai videosignaalin tietoja.

Katsojien A ja B toisille näyttöelementeille 2A ja 2B ei tarvitse viedä samanlaista :*·*: kuvaelementti-informaatiota. On täysin mahdollista näyttää valmis kuva katsojalle ♦ | A, ja erilainen valmis kuva katsojalle B. Tämä tarjoaa mahdollisuuden valikoivaan :·. 25 kuvien näyttämiseen. Kullekin katsojalle olennainen kuvainformaatio voidaan tuoda ]·. · # esille ja kaikki luottamukselliset tiedot peittää.

• · · :***: Kuvan tuottamisen jako kahdelle eri näyttöelementille kolmen muuttujan avulla voi- • · · daan tehdä useita eri yhdistelmiä käyttäen. Jos merkitään V\ :llä ensimmäistä kulpia-jakaumamuuttujaa, V2:llä toista kulmajakaumamuuttujaa ja I(Vj, V2):lla kolmatta 30 intensiteetti/polaarisuus, jne. muuttujaa, käytössä on kuusi erilaista kuvaelementtien P yhdistelmää jaettaviksi ensimmäisen ja toisen näyttöelementin välillä siten, että kumpikin näyttöelementti tuottaa ainakin yhden muuttujan. Yhdistelmät ovat nähtävissä seuraavasta taulukosta: 5 107199

Yhdistelmä Ensimmäinen Toinen näyttöelementti näyttöelementti 1 IV! V2 2 I V2 V! 5 3 I Vi V2

4 Vi V2 I

5 V2 IV! 6 Vi I V2

Kuvio 2 kuvaa yhdistelmän 1 tai 2 mukaisen suoritusmuodon. Kuvaelementtien V! 10 kulmajakauma ja kuvaelementti-informaatio I(Vj, V2) viedään ensimmäiselle näyt-töelementille kutakin V2 arvoa kohden, toisen kulmajakauman V2(t) vaihdellessa poikki toisen näyttö elementin. Ensimmäinen näyttöelementti 1 kuvaa vaakasuuntaisen viivan 4 moduloituna kuvaelementin informaatio-osin. Katsojan A silmä 5 aistii kaksiulotteisen kuvan toisen näyttöelementin 2A ansiosta, joka moduloi tai levittää 15 viivaa suorissa kulmissa viivan suuntaan nähden. Esillä olevassa suoritusmuodossa on määritelty vaakasuuntainen viiva 4. Mikään ei estä viivan näyttämistä pystysuunnassa tai mihinkä muuhun sopivaan suuntaan tahansa. Toisen näyttöelementin modulaatio täydentää kuvan.

Yhdistelmät 1 ja 2 voidaan toteuttaa esimerkiksi valaisevana rivinä moduloituine 20 elementteineen, jotka taitetaan katsojan silmien edessä kulmamodulaattorin avulla, ;··* joka on suorassa kulmassa rivin suuntaan nähden, esimerkiksi henkilökohtaisten ·’ ’ ‘ "näyttölasien" muodossa.

.·. : Yksiulotteinen taitto voidaan toteuttaa optomekaanisesti esim. pyörivin tai värähte- levin peilein tai pyörivin kiiloin tms. Myös sähköoptiset modulaattorit ovat mah- • · · 25 dollisia. Taitto toteutetaan lasiparilla, joka taittaa tietyn osan näkyvää spektriä jne.

.. liikkuvalle elementille.

• · • * · • :T: Vaakasuuntainen viiva 4 tai tanko, jota moduloidaan pystysuunnassa silmien edessä, synnyttää "rullakaihdinvaikutelman". Viiva tai tanko voidaan sisäänrakentaa näppäi- • · mistöyksikköön tai muihin näppäriin konstruktioihin. Jos sijoitetaan useita ensim- , *. 30 mäisiä näyttöelementtejä samaan vaakatasoon, voidaan saada aikaan silminnähden • · « • V useita erilaisia näyttölaitteita ilman laitteiston esiintyöntymistä, kun katselukulmat *:" i ovat viistoja vaakatasoon verrattuina.

6 107199

Moduloimalla pystysuuntaista viivaa tai tankoa silmien edessä voidaan kattaa laaja näkökenttä esim. nk. "tuulilasinäytöt". Tämän ansiosta voidaan tuottaa huomattavia laajakulmavaikutelmia, joiden informaatiosisältö on suuri.

Loppukuvat ovat "henkilökohtaisia" ja ne eivät häiritse tai välity ympäristöön. 5 Tekstin päällekirjoittaminen esim. menujen päällekirjoittaminen tulosteilla tekstinkäsittelyohjelmassa tai kuvien ja piirrosten korvaaminen CAD-sovelluksissa ovat mahdollisia parannuksia tehokkuus-ja ergonomiamielessä.

Ajoneuvoissa, lentokoneissa, jne, joissa tilasta on puutetta, voidaan saavuttaa sujuria etuja. 3-ulotteisia vaikutelmia voidaan myöskin esittää kaksoistangon ja polarispin-10 nin tai värierottelun avulla. Tietokonepäätteissä ja työasemissa voidaan aikaansaada suuria parannuksia painon, tilavaatimusten ja hinnan suhteen, sekä myöskin saavuttaa etuja kasvaneen tehokkuuden, paremman ergonomian, korkean turvallisuuden muodossa, mm.

Kuvio 3 kuvaa mainitun yhdistelmän 3 mukaisen suoritusmuodon. Ensimmäisjelle 15 näyttöelementille viedään kuvaelementti-informaatio I(Vi, V2)· Ensimmäinen kuvaelementti näyttää moduloidun pisteen 6. Katsoja A hahmottaa kaksiulotteisen kuvan toisen näyttöelementin 2A vaikutuksen ansiosta moduloituun pisteeseen 6. Laseria, jota ei ole kuvattu, voidaan käyttää pisteen 6 tuottamiseen. Kulmamodulaatto-:.: rin, jollainen on toisessa osassa näyttöä, tulee olla nopea ja taitto voidaan saadaj ai- 20 kaan sähköoptisesti ainakin yhteen suuntaan. Näyttöelementit synkronoidaan kak-siulotteisesti. Yhdistelmä 2 ansiosta ensimmäisen näyttöelementin näyttämä piste :' ·,; voidaan nähdä valinnaisella näkökentällä laajalta alueelta. Vaihtoehtoisessa sujori- tusmuodossa piste 6 voidaan korvata monikanavaisella matriisilla, johon tuodaan .·:% kuvaelementti-informaatio samanaikaisesti kuvan osalle.

♦ · 1 25 Kuvio 4 kuvaa yhdistelmän 4 mukaisen suoritusmuodon. Mainitut kaksi kulmaa- • · • ’·· kaumaa viedään ensimmäiselle näyttöelementille 1, kun taas kuvaelementti-infor- : : maatio viedään toiselle näyttöelementille 2A. Ensimmäinen näyttöelementti kuivaa .«·. tasaisesti valaistun kuvan 3. Lopullinen kuva saadaan valmiiksi intensiteettimodu- * « ”m. loinnilla katsojan läheisyydessä toisessa näyttöelementissä 2A. Joitakin kuviteltavis- 30 sa olevia sovelluksia voisivat olla mm. käyttö ajoneuvossa tai ohjaamohuoneen sifiuri näyttöjen joukko, jolloin tarvitaan vain yhtä kuvaa kerrallaan tai jolloin useilla yksilöillä on rajoitetusti tilaa, mutta suuri tiedontarve. Toisessa näyttöelementissä on intensiteettimodulaattori, joka on mieluiten sähköoptista tyyppiä ja on sopivasti asennettu osaan, joka voidaan esimerkiksi kiinnittää katsojan välittömään läheisyy-35 teen silmälaseja vastaavalla tavalla.

7 107199

Yhdistelmissä 5 ja 6, jotka tuotetaan kuviossa 5 vaakasuuntaisella tasaisesti valaisevalla viivalla 7, jota ensimmäinen näyttöelementti 1 näyttää, ensimmäiselle näyttö-elementille viedään sarjamuodossa kuvakappaleiden kulmajakauma Vj(t) tai V2(t) ja toiselle näyttöelementille viedään toinen kulmajakauma V2(t) tai vastaavasti 5 Vi(t) sekä kuvaelementti-informaatio I(Vj, V2), joissa t merkitsee aikamuuttujaa. Ensimmäinen näyttöelementti näyttää tasaisesti valaisevan rivin ja muodostaa yksiulotteisen muuttujan mainitusta tasaisesti valaistusta yhdistelmän 4 kuvasta, joka kuvataan viitaten kuvioon 4.

Puhtaan xy-taittamisen sijasta voidaan kulmavektorin säätöratkaisu ajansuhteen to-10 teuttaa monilla muillakin tavoilla kuvatulle suoritusmuodolle ja kaikille kuviteltavissa oleville suoritusmuodoille.

Kuvio 6 kuvaa kaaviomaisesti ensimmäisen esimerkin kulmamodulaattorista 10. Modulaattoriin kuuluu kaksi kiilaa 11 ja 12. Moottori, jota ei ole kuvattu, pyörittää kiiloja Ilja 12 vastakkaisiin suuntiin. Pyörivät kiilat jakavat tulosäteen 13 katsojan 15 silmässä viivaa 14 pitkin.

Toinen esimerkki kulmamodulaattorista, jota voidaan käyttää esillä olevan keksinnön mukaisessa näyttölaitteessa, on kuvattu kuvioon 7. Modulaattoriin 20 kuuluu kaksi peiliä 21 ja 22, joista peiliä 22 voidaan kääntää. Sisäänrakennetut peilit 21 ja 22 heijastavat tulosäteen 23 ja jakavat sen katsojan silmässä 5 viivaa 24 pitkin peiliä : 20 22 kääntämällä.

• I

'. . Välkkymättömän kuvan tuottamiseksi voidaan kaikki kuvaelementit tuottaa sarjassa ; ; silmän hahmotusajan pituisen aikajakson kuluessa. Tästä voi seurata teknisiä on- « « ( gelmia, minkä takia käytännön syistä voi olla tarpeen luoda useita kuvaelementtejä v : samanaikaisesti. Tämän jälkeen kuva voidaan rakentaa esimerkiksi rajoitetusta ku- 25 vaelementtien joukosta Pj, joka on viivarivin tai kaksiulotteisen matriisin muodossa, ·**.· jotka "maalaavat" koko kuvan yli kulmamoduloinnin avulla. Periaatteellinen maini- : T: tun taulukon mukainen jakauma pätee j okaiselle kuvaelementille.

* • · · • · • » 1 ·

Claims

8 107199

1. Näyttöjäijestely kuvan näyttämiseksi katselijalle (A, B, C, 5), joka jäije$tely perustuu ainakin kahden muuttujan (Vj, V2, I) käyttöön kutakin kuvaelementtiä kohti, joihin kuuluvat kuvaelementin sijainti- ja tietomuuttujat, jolloin näyt-5 töelementti on jaettu ensimmäiseen ja toiseen näyttöelementtiin (1, 2A), jotkä on sovitettu välimatkan päähän toisistaan katsojan (A, B, C, 5) optiseen näkökenttjään, ja joka käsittää välineet keskinäistä synkronointia varten, jolloin näyttöjärjestfelyn jokainen näyttöelementti (1 vast. 2A) toistaa ainakin yhden muuttujista, ja toinen näyttöelementti (2A) on sovitettu katsojan välittömään läheisyyteen ja sitä kajntaa 10 katsoja (A, B, C, 5) siten, että se noudattaa katsojan liikkeitä, ja toinen näyttöelementti käsittää optiset välineet (2A, 10, 20) mainitun ainakin yhden muuttujan toistamiseksi, tunnettu siitä, että ensimmäinen ja toinen näyttöelementti (1, 2A) on sovitettu pitkin linjaa, joka olennaisesti yhtyy toisen näyttöelementin näkösuuntjaan, jolloin katsoja havaitsee jokaisen kuvaelementin avaruudessa paikallaan olevana.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen näyttöjärjestely, jossa kuvan jokainen lqiva- elementti näytetään kolmen muuttujan perusteella, nimittäin kahden kulmajakauman (Vl, V2) ja kuvaelementtitiedon (I) perusteella, tunnettu siitä, että ensimmäinen näyttöelementti (1) tuottaa kuvaelementtitietoa ja yhden kulmajakauman, toisen näyttöelementin (2A) tuottaessa toisen kulmajakauman.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen näyttöjärjestely, jossa kuvan jokainen kuva- elementti esitetään kolmen muuttujan perusteella, nimittäin kahden kulmajakauman (V1, V2) ja kuvaelementtitiedon (I) perusteella, tunnettu siitä, että ensimmäinen '::.: näyttöelementti (1) tuottaa kuvaelementtitietoa, toisen näyttöelementin (2A) tuotta- ·*...·* essa kaksi kulmaj akaumaa. « · « · • · · !·. ; 25

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen näyttöjärjestely, jossa kuvan jokainen loiva- • ·« ! ! elementti näytetään kolmen muuttujan perusteella, nimittäin kahden kulmajakauijnan • e · (Vi, V2) ja kuvaelementin (I) perusteella, tunnettu siitä, että ensimmäinen näyttö- • « < *·* ’ elementti (1) tuottaa kaksi kulmajakaumaa, toisen näyttöelementin (2A) tuottaessa kuvaelementtitiedon. ··· • ♦ t f t«* . .···. 30

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen näyttöjärjestely, jossa kuvan jokainen kuva elementti näytetään kolmen muuttujan perusteella, nimittäin kahden kulmajakauiftan '· j (Vl, V2) ja kuvaelementin (I) perusteella, tunnettu siitä, että ensimmäinen näyttö- • · elementti (1) tuottaa yhden kulmajakauman, toisen näyttöelementin (2A) tuottaessa ; toisen kulmajakauman ja kuvaelementtitiedon. 9 107199

6. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista mukainen näyttöjärjestely, tunnettu siitä, että toiseen näyttöelementtiin (2A) tuodaan muuttujia (Vj, V2,1), joista kukin on sovitettu tuottamaan yksilöllisesti muokatun kuvan kullekin katsojalle (A, B, C, 5)·

7. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista mukainen näyttöjärjestely, tunnettu siitä, että viedään kaksi osakuvaa, jotka muodostavat stereokuvaparin, katsojan (A, B, C, 5) molempiin silmiin.

8. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista mukainen näyttöjärjestely, tunnettu siitä, että kuvan tuottaa yksittäinen kuvaelementti tai useammat kuvaelementit, jotka 10 pysyvät toisiinsa nähden paikoillaan, tuottaen täydellisen sarjan kuvia tai osakuvia katsojan silmän tai silmien hahmotusajan kuluessa.