FI106938B - Ilmanpoistoventtiili vulkanointimuotissa - Google Patents

Description

106938

Ilmanpoistoventtiili vulkanointimuotissa - Avluftningsventil i vulkaniserings-form 5 Keksintö koskee miniatyyrikokoisia ilmanpoistoventtiileitä ajoneuvon renkaan vulkanointimuotissa, joka sisältää joukon ilmanpoistokanavia, kunkin ilmanpoisto-venttiilin sijaitessa yhdessä ilmanpoistokanavassa ja käsittäessä: ilmanpoistokanavan suunnassa liikkuvan sisäosan, joka käsittää - varren, jonka ulkoläpimitta on pienempi kuin ilmanpoistokanavan sisäläpimitta, ja venttiililautasen muottipinnan puolei-10 sessa varren sisäpäässä, jonka venttiililautasen läpimitta on suurempi kuin ilmanpoistokanavan sisäläpimitta ja joka venttiililautanen ilmanpoistoventtiilin sulku-asennossa tukeutuu ilmanpoistokanavaa ympäröivään vastepintaan ja aukiasennossa on välyksen päässä mainitusta vastepinnasta; sekä - voimaelimen mainitun sisäosan pakottamiseksi ennalta määrättyyn asentoonsa. Lisäksi keksintö koskee menetelmää 15 ilman poistamiseksi ajoneuvon renkaan vulkanointimuotista renkaan vulkanoinnin aikana, jolloin vulkanointimuottiin sijoitettu rengasaihio saatetaan laajenemaan ja painumaan muottipintaa vasten, jossa menetelmässä ilma rengasaihion ja muottipinnan välistä poistetaan ilmapoistokanavien kautta, joista kuhunkin on sijoitettu ilmanpoistokanavassa liikkuvan varren ja muottipinnan alueella vastaavasti liikkuvan 20 venttiililautasen käsittävä sisäosa, joka venttiililautanen sulkee tämän ilmanpoistokanavan kun rengas on lopullisessa muodossaan muottipintaa vasten.

Ajoneuvojen renkaiden vulkanointimuoteissa on jo kauan käytetty ilmanpoistorei-kiä. Nämä ovat välttämättömiä, koska renkaan vulkanoinnissa muotin sisämittoja .. 25 pienempi rengasaihio sijoitetaan muottiin sisälle, jonka sulkemisen jälkeen rengas- aihio saatetaan laajenemaan, jolloin se plastisessa muodossa puristuu muotin sisäpintaa vasten saaden renkaan tarkan koon ja muodon. Vulkanointimuotin sulkemisen yhteydessä rengasaihion ja muottipinnan välissä oleva ilma on tietenkin saatava pois, jotta rengasaihion pinta pääsisi asianmukaiseen tiiviiseen kosketukseen muot-30 tipinnan kanssa. Näitä ilmanpoistoreikiä pitää olla vulkanointimuotissa lukuisia, Ί jotta ilma varmasti poistuisi kaikkialta, eikä renkaan ja muotin väliin jäisi missään ilmataskuja. Perinteisesti ilmapoisto on hoidettu pieniläpimittaisilla reiällä, jotka ulottuvat vulkanointimuotin muottipinnasta muotin ulkopinnalle eli ympäristöön tai vapaaseen tilaan. Tällaiset yksinkertaiset reiät mahdollistavat kyllä ilman poiston ei-35 vätkä vaikeuta valmiin renkaan poistoa muotista, mutta niillä on haittoja. Ensinnäkin jokaisesta ilmanpoistoreiästä jää renkaan ulkopintaan vastaava tappimainen ulkone-ma, jolloin rengas näyttää "karvaiselta" ja viimeistelemättömältä, mikä nykyään haittaa myyntiä. Toiseksi ilmanpoistoreikiin jää helposti vulkanoitunutta kumia esi- 106938 2 merkiksi em. "karvojen" katketessa reikien sisällä rengasta irrotettaessa, mikä tukkii reiät huonontaen ilmanpoistoa seuraavaksi vulkanoitavan renkaan kohdalta. Reikien mahdollinen puhdistus tavallista usein, ääritapauksessa jokaisen renkaan tai ainakin muutaman renkaan välein, on hankalaa ja kallista.

5

Julkaisussa SU-1502365 näitä ongelmia on pyritty ratkaisemaan muotoilemalla il-mareiät ulospäin voimakkaasti kapenevaksi ja pienen poikkipinnan omaavaksi, jolloin kurnimassa reiässä vulkanoituu nopeasti ja estää kumimassan lisävirtauksen syvemmälle ilmareikiin. Tällöin renkaan ulkopintaan jäävien "karvojen" tai tappien 10 pituus jää pieneksi, julkaisun mukaan enintään 1 mm:n pituisiksi. Renkaan ulkonäkö siten ehkä hieman paranee, mutta tällaiset reiät ovat erittäin vaikeat puhdistaa ja itse puhdistuskin raepuhalluksella voi tukkia reiät puhdistusrakeiden kiilautuessa ilman-poistoreikien kapeneviin osuuksiin. Julkaisuissa JP-61-47216 on kuvattu ilmanpois-tokanava, johon on järjestetty muottipinnasta ulospäin ulottuva kimmoisa kappale, 15 jonka keskellä on erittäin pieni ilmapoistoreikä. Kun valettava massa lähenee tätä kohtaa poistuu ilma pienen ilmapoistoreiän kautta, mutta kun valettava massa tulee kosketukseen kimmoisan kappaleen kanssa ja alkaa painaa kimmoisaa kappaletta, painuu sen keskellä oleva mainittu pieni reikä kiinni tämän kappaleen kimmoisuuden ansiosta. Tämän toiminta on kyseenalaista ja joka tapauksessa oikeat ja riittävät 20 ominaisuudet omaavan kimmoisan materiaalin aikaansaaminen on vaikeaa tai mahdotonta. Lisäksi periksi antanut kimmoisa kappale jättää valettuun kappaleeseen ku-pumuotoisen ulkoneman. Julkaisussa JP-10-044154 on kuvattu ilmanpoistokanava, jonka muottipinnan puoleiseen päähän on järjestetty huokoista materiaalia olevat suodattimet. Tämä suodatin kylläkin estää vulkanoitavan kumin etenemisen, mutta 25 kumi tukkii välittömästi suodattimen huokoset, joten kyseessä on kertakäyttöinen ratkaisu. Jokainen suodatin on siis tällöin uusittava jokaisen yksittäisen renkaan vul-kanoinnin jälkeen, mikä on hidasta ja kallista. Missään näistä edellä käsitellyistä julkaisuista ei ole kuvattu ilmanpoistokanavan venttiiliä.

30 Julkaisussa GB-922 788 kuvaa ilmanpoistoventtiilin sijoitettuna ilmanpoistokana-vaan. Tämä venttiili koostuu ilmanpoistokanavan sisällä olevasta kanavan halkaisijaa selvästi ohuemmasta varresta ja venttiililautasesta, joka on kiinni varressa ja sijaitsee muottipinnan alueella, sekä varren ulkopäässä laipan. Venttiililautanen ja sen vastinsyvennys muottipinnassa on muotoiltu siten, että ilmanpoistokanavan ollessa 35 vaakasuorassa venttiililautasen reuna lepää mainitun syvennyksen sylinterimäisellä osuudella, jolloin varsi on vaakasuorassa kanavassa vinossa asennossa, mikä mah-.. dollistaa ilman poistumisen venttiililautasen vastakkaisessa reunassa olevan raon, varren ja kanavan välisen välyksen ja samoin kallistuneena olevan laipan sivuitse.

3 106938 Tässä tilassa siis ilma pääsee poistumaan muotista. Kun vulkanoitava materiaali ete-nee kohti muottipintaa se oikaisee venttiililautasen muottipinnan suuntaiseksi ja vastinsyvennyksen suhteen keskitetyksi, jolloin venttiililautanen sulkee ilmanpoisto-kanavan samalla kun varsi asettuu ilmanpoistokanavan suuntaiseksi. Tässä siis käy-5 tetään venttiililautasen, varren ja laipan painonjakautumaa sekä venttiililautasen ja sen vastinsyvennyksen muotoilua ja mitoitusta venttiilin aukiasennon ja sulkuasen-non mahdollistamiseen. Rakenteen etuna on se, että siinä on vain yksi liikkuva osa, kun taas oleellisena haittapuolena on se, että sitä voidaan käyttää vain vaakasuorissa ilmanpoistokanavissa. Rakenteella ei siis voida ratkaista ilmanpoiston ongelmaa 10 ajoneuvojen renkaisen vulkanointimuottien kaikissa kohdissa. Lisäksi pienikin määrä kumijäämiä tai muuta epäpuhtautta tämän venttiilinrakenteen jossakin kohdassa estää sen asettumisen kunnolla aukiasentoon, joten ratkaisu on epäluotettava.

Julkaisut EP-0 774 333 ja US-4 347 212 kuvaavat myös ilmanpoistokanavaan sijoi-15 tetun ilmanpoistoventtiilin. Nämä selostetut venttiilit koostuu ilmanpoistokanavan sisällä olevasta kanavan halkaisijaa ohuemmasta varresta ja venttiililautasesta, joka on kiinni varressa ja sijaitsee muottipinnan alueella. Muotin sisäpinnassa on vastin-syvennys venttiililautasta varten. Varren ympärille, joko varren koko pituudelle tai ainoastaan varren pituuden pienelle osalle, on järjestetty puristuksen alaisena oleva 20 kierrejousi, joka toisaalta tukeutuu itse muottiin ja toisaalta venttiililautaseen joko suoraan tai varren ja siihen kiinnitetyn laipan välityksellä. Jousi pyrkii painamaan molempien julkaisuiden mukaan venttiililautasta poispäin muottiseinämästä, eli ren-gasaihioon päin, jolloin ilma muotista pääsee ulos venttiililautasen ja vastinsyvennyksen välissä olevan välyksen ja edelleen varren ja ilmanpoistokanavan välisen ra-.. 25 on kautta. Kun vulkanoitava materiaali etenee kohti muottipintaa se työntää edellään venttiililautasta, joka sitten painuu tiiviisti vastinsyvennykseensä sulkien ilmakanavan, jolloin vulkanoituva materiaali ei pääse varsinaiseen ilmanpoistokanavaan. Näissä julkaisuissa kuvattu jousitettu venttiili toimii niissä tahansa asennossa, sulkee ilmanpoistokanavan suhteellisen luotettavasti ja antaa renkaalle varsin tasaisen ja 30 siistin ulkonäön. Tämä venttiili kuitenkin koostuu varsin monesta osasta, joiden *: valmistaminen riittävällä tarkkuudella ja erittäin pieniksi eli miniatyyrikokoon on vaikeaa ja/tai kallista, minkä johdosta vulkanointimuotista tulee kallis. Jos taas il-manpoistoventtiilien sallitaan olla hieman suurempia tai tyydytään vain suhteellisen pieneen lukumäärään niitä kussakin muotissa, jolloin venttiileitä on harvassa, saa-35 daan kylläkin kustannuksia alemmaksi, mutta ilmanpoisto muotista tulee puutteelliseksi. Puutteellinen ilmanpoisto vulkanointimuotista taas johtaa kelvottomiin tai ai-' nakin huonolaatuisiin ajoneuvon renkaisiin. Molempien julkaisuiden ilmanpoisto- venttiileillä, mutta erityisesti julkaisun EP-0 774 333 ilmanpoistoventtiilillä, on li- , 106938 4 saksi se haittapuoli, että puhdistettaessa muottia raepuhalluksella voivat pienikokoiset puhallusrakeet tunkeutua venttiililautasen ja sen vastinsyvennyksen välistä ja päätyä jousen alueelle, missä ne taas voivat estää jousen toimintaa sen aukeamis-suunnassa ja/tai kokoonpainumissuunnassa. Tämä mahdolhsuuden eliminointi taas 5 edellyttäisi jokaisen ilmapoistoventtiilin avaamista ja puhdistusta muotin muottipin-nan puhdistuksen yhteydessä, mikä lisää kustannuksia.

Keksinnön tavoitteena on siten aikaansaada sellainen ilmanpoistoventtiili ajoneuvon renkaiden vulkanointimuotteihin, jolla vältetään edellä mainitut vulkanoidun ren-10 k aan ulkopinnan "karvat" ja jonka venttiilin riski tukkeutua renkaan kumiseoksesta tai muotin puhdistukseen käytetyistä aineista on mahdollisimman pieni. Keksinnön toisena tavoitteena on ilmanpoistoventtiili, jonka luotettavuus vulkanointiolosuhteis-sa, kuten käytetyissä vulkanointilämpötiloissa, on mahdollisimman hyvä. Keksinnön kolmantena tavoitteena on ilmanpoistoventtiili, joka soveltuu käytettäväksi missä 15 asennossa tahansa painovoimaan nähden, ja joka on valmistettavissa niin pieneksi kuin kulloinkin on tarpeen, jolloin ilmanpoistoventtiileitä voidaan sijoittaa kulloinkin haluttu/tarvittava määrä ja kulloinkin haluttuihin/tarvittaviin kohtiin ja asentoihin vulkanointimuotissa. Keksinnön neljäntenä tavoitteena on ilmanpoistoventtiili, jonka rakenne olisi mahdollisimman yksinkertainen ja valmistuskustannukset alhai-20 set.

Edellä kuvatut haittapuolet saadaan eliminoitua ja edellä määritellyt tavoitteet saadaan toteutettua keksinnön mukaisella ilmanpoistoventtiilillä, jolle on tunnusomaista se, mitä on määritelty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa, sekä keksinnön .. 25 mukaisella ilmanpoistomenetelmällä, jolle on tunnusomaista se, mitä on määritelty patenttivaatimuksen 8 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön mukaisen ilmanpoistoventtiilin etuina ovat äärimmäisen yksinkertainen rakenne ja mahdollisuus hyvin pieneen kokoon, jolloin ilmanpoistoventtiileitä voi-30 daan käyttää vulkanointimuotissa erittäin monipuolisesti ja joustavasti. Tämä tar-koittaa sitä, ettei venttiilien lukumäärää tai sijoituspaikkaa tai asentoa ole tarpeen juurikaan rajoittaa. Keksinnön mukaisen ilmanpoistoventtiilin ja ilmanpoistomene-telmän etuina on edelleen se, että venttiilin taipumus tukkeutua vulkanoinnin aikana on hyvin vähäinen ja venttiilin taipumus tukkeutua vulkanointimuotin puhdistuksen 35 aikana on hyvin pieni. Jos tukkeutumista kuitenkin tapahtuu on keksinnön mukaisen ilmanpoistoventtiilin puhdistus rakenteen yksinkertaisuuden vuoksi nopeaa ja helppoa. Vielä keksinnön etuna on se, että tämä ilmanpoistoventtiili soveltuu käytettä- 106938 5 vaksi myös eri tyyppisissä vulkanointimuoteissa, kuten segmenttimuoteissa ja kaksi-osamuoteissa.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti oheisiin piirustuksiin viittaa-5 maila.

Kuvio 1 esittää yleisesti keksinnön mukaista ilmanpoistoventtiiliä vulkanointmmo-tin seinämässä ja tilassa, josta se voi aueta ilman päästämiseksi vulkanoitavan renkaan ja muottiseinämän välistä ulos, venttiilin pitkittäisleikkauksena pitkin kuvion 10 12 tasoa I -1.

Kuvio 2 esittää yleisesti keksinnön mukaista ilmanpoistoventtiiliä vulkanointimuo-tin seinämässä ja sen normaalissa aukiasennossa, jossa ilma pääsee virtaamaan venttiilin kautta vulkanoitavan renkaan ja muottiseinämän välistä muotin ulkopuolel-15 le, samassa kuvannossa kuin kuviossa 1.

Kuvio 3 esittää yleisesti keksinnön mukaista ilmanpoistoventtiiliä vulkanointimuo-tin seinämässä ja sen sulkuasennossa, jossa vulkanoituva kumiseos ei pääse etenemään venttiilin sisään vaan pysähtyy venttiililautasen kohdalle, samassa kuvannossa 20 kuin kuvioissa 1 ja 2.

Kuvio 4 esittää yksityiskohtaisemmin keksinnön yhden toteutusmuodon mukaisen ilmanpoistoventtiilin rakennetta ja venttiilin erityisestä aukiasentoa, jossa vulkanoitavan kumiseoksen liikkuva pinta on etäisyyden päässä venttiililautasesta ja tulossa .. 25 kosketukseen venttiililautasen otsapinnan kanssa ja jossa ilma pääsee virtaamaan muotin sisältä sen ulkopuolelle, samassa kuvannossa kuin kuvioissa 1-3.

Kuvio 5 esittää yksityiskohtaisemmin keksinnön erään toisen toteutusmuodon mukaisen ilmanpoistoventtiilin rakennetta ja venttiilin sulkuasentoa tilanteessa, jossa 30 vulkanoitavan kumiseoksen liikkuva pinta on juuri tullut kosketukseen venttiililauta-sen otsapinnan kanssa venttiilin aukaisua varten, samassa kuvannossa kuin kuviossa 4.

Kuvio 6 esittää yksityiskohtaisemmin keksinnön mukaista ilmanpoistoventtiiliä sen 35 normaalissa aukiasennossa, jossa vulkanoitavan kumiseoksen liikkuva pinta on hetken painanut venttiililautasen otsapintaa siirtäen samalla jonkin verran venttiilin .* liikkuvia osia, jolloin venttiilissä on avoin kanava ilman siirtymiseksi muotin sisältä sen ulkopuolelle, samassa kuvannossa kuin kuvioissa 4 ja 5.

. 106938 o

Kuvio 7 esittää yksityiskohtaisemmin keksinnön erään kolmannen toteutusmuodon mukaisen ilmanpoistoventtiilin rakennetta ja venttiilin sulkuasentoa tilanteessa, jossa vulkanoitavan kumiseoksen liikkuva pinta on saavuttanut loppuasentonsa ollen kosketuksessa sekä venttiililautasen otsapintaan että vulkanointimuotin sisäpintaan, 5 jolloin kumiseos ei pääse virtaamaan ilmanpoistoventtiilin kanaviin, samassa kuvan-nossa kuin kuvioissa 4-6.

Kuviot 8A - 8F esittävät yksityiskohtaisemmin keksinnön mukaisen kestomagneetin, joka muodostaa ilmanpoistoventtiilin oleellisen rakenneosan, sijoituspaikkojen 10 vaihtoehtoja sekä kestomagneetin mahdollisia napaisuuksia, samassa kuvannossa kuin kuvioissa 4-7, kuvion 2 kohdasta Π.

Kuvio 9 esittää yksityiskohtaa keksinnön neljännen toteutusmuodon mukaisen ilmanpoistoventtiilin rakenteesta, joka mahdollistaa venttiilin aukiasennon myös tilan-15 teessä, jossa vulkanoitavan kumiseoksen liikkuva pinta on etäisyyden päässä vent-tiililautasesta ja jossa ilma pääsee virtaamaan muotin sisältä sen ulkopuolelle, samassa kuvannossa kuin kuvioissa 4-7, kuvion 1 kohdasta 111.

Kuvio 12 esittää ajoneuvon renkaan vulkanointimuotin sisäpintaa muotin sisältäpäin 20 nähtynä, jolloin kuviosta näkyy sekä renkaan kuviopalojen ja lamellien muotoilu ja järjestys toistensa suhteen, että keksinnön mukaisten ilmanpoistoventtiilien eräitä mahdollisia sijoituksia, kuvion 1 suunnasta IV pienemmässä mittakaavassa ja laajemmalta muotin sisäpinnan alueelta.

.. 25 Kuviot 10 ja 11 esittävät kuvioissa 4-7 esitetyille magneetin ja venttiilin sisäosan varren kiinnitystavoille vaihtoehtoisia kiinnityksiä samassa kuvannossa kuin näissä kuvioissa 4-7.

Kuviot 13A ja 13B kuvaavat periaatteellisesti keksinnön mukaisessa ilmanpoisto-3 0 venttiilissä käytettävien kestomagneettien magneettivuota.

• · e

Kuviosta 12 on yleisesti nähtävissä ajoneuvon renkaan vulkanointimuotin 1 sisäpintaa, joka saa aikaan vulkanoituun renkaaseen sen ulkopinnan muodon ja kulutuspin-nan alueella kulutuspinnan kuviot yksityiskohtineen. Siten vulkanointimuotin 1 siinä 35 muottipinnassa 9, joka muotoilee kulutuspinnan on muun muassa kulutuspinnan uria muodostavia kohoumia 16 ja kuviopaloja muodostavia syvennyksiä 17. Vulkanoin-timuotissa on suuri joukko ilmanpoistoventtiilillä 3 varustettuja ilmanpoistokanavia 5, joita on edullisesti sekä kulutuspinnan alueella että kuvioista ei-näkyvissä renkaan 7 106938 sivujen alueella. Qmapoistokanavat ulottuvat vulkanointimuotin seinämän 18 läpi muotin sisältä 21 muotin ulkopuolelle 22. Näin ollen renkaan vulkanointimuoteissa on, vaikka vulkanointimuotteja yleisimmin käytetäänkin asennossa, jossa renkaan akselilinja on pystyssä, ilmanpoistokanavia 5 ja siten ilmanpoistoventtiilejä 3 useis-5 sa erilaisissa asennoissa suhteessa painovoiman suuntaan, kun halutaan tehokasta ilmanpoistoa muotin sisältä ja siten viimeisteltyä ja korkealaatuista pintaa vulkanoi-tuihin ajoneuvon renkaisiin. Ilmanpoistoventtiileitä voi ajoneuvon renkaiden vulkanointimuoteissa 1 olla renkaan koosta ja tyypistä riippuen erilaisia määriä. Esimerkiksi henkilöautojen kesärenkaissa on tyypillisesti 700 - 900 kappaletta ja talviren-10 käissä 2000 - 2400 kappaletta ilmanpoistokanavia. Kun jokaisessa ilmapoistokana-vassa 5 on yksi ilmanpoistoventtiili 3 on ymmärrettävää, että ilmapoistoventtiilien on oltava ainakin hyvin pieniä. Näitä ilmapoistoventtiileitä 3 kutsutaankin joskus miniventtiileiksi tai miniatyyriventtiileiksi ja niiden on oltava ilmanpoistokanavien 5 tukkeutumisen estämiseksi rakenteeltaan täysin tavanomaisista muissa yhteyksissä 15 käytettävistä venttiileistä poikkeavia.

Ilmanpoistoventtiili 3 koostuu ilmanpoistokanavan 5 suunnassa liikkuvasta sisäosasta 4, joka käsittää varren 7, jonka ulkoläpimitta D2 on pienempi kuin ilmanpoistokanavan sisäläpimitta Dl, sekä venttiililautasen 6 muottipinnan 9 puoleisessa varren 20 7 sisäpäässä. Varren 7 keskilinja on suora ja sijaitsee myös keskilinjaltaan suoran ilmanpoistokanavan 5 sisällä ja lisäksi varren pituuden suunta L on sama kuin ilmanpoistokanavan pituussuunta, eli varren ja ilmanpoistokanavan keskilinja 23 on yhteinen, jolloin varsi 7 pääsee vapaasti liikkumaan ilmanpoistokanavassa sen pituussuunnassa. Varren 7 ja ilmanpoistokanavan 5 sisäseinämän 20 väli AD, suuruu-25 deltaan keskimäärin [Dl - D2] / 2, muodostaa ilman G varsinaisen virtauskanavan. Varren ulkoläpimitta D2 on välillä 0,5 mm - 1,4 mm ja edullisesti välillä 0,6 mm - 1,2 mm henkilöauton renkaiden kyseessä ollen ja kuorma-auton renkaiden kyseessä ollen välillä 0,7 mm - 2 mm ja edullisesti välillä 0,9 mm - 1,6 mm. Moottoripyörän renkaiden ja polkupyörän renkaiden vulkanointimuoteissa 1 varren ulkoläpimitat 30 ovat vastaavasti pienempiä. Dmapoistokanavan sisäläpimitta Dl taas on välillä Ί 0,6 mm - 2 mm ja edullisesti välillä 0,8 mm - 1,7 mm henkilöauton renkaiden ky seessä ollen ja kuorma-auton renkaiden kyseessä ollen välillä 0,9 mm - 3 mm ja edullisesti välillä 1,1 mm - 2,2 mm. Moottoripyörän renkaiden ja polkupyörän renkaiden vulkanointimuoteissa 1 varren ulkoläpimitat ovat vastaavasti pienempiä. Si-35 ten väli AD = [Dl - D2] / 2 on tyypillisesti alueella 0,05 mm - 0,3 mm, kuten yllä olevista läpimitoista D2 ja Dl on laskettavissa. Venttiililautasen läpimitta D3 on ·* / suurempi kuin ilmanpoistokanavan mainittu sisäläpimitta Dl ja välillä 1,5 mm - 4 mm ja edullisesti välillä 1,8 mm - 3 mm henkilöauton renkaiden kyseessä ollen ja 8 106938 kuonna-auton renkaiden kyseessä ollen välillä 3 mm - 8 mm ja edullisesti välillä 3,2 mm - 6 mm. Moottoripyörän renkaiden ja polkupyörän renkaiden vulkanointi-muoteissa 1 varren ulkoläpimitat ovat vastaavasti pienempiä. Yleisesti voidaan todeta, että varren 7 läpimitta D2, ilmanpoistokanavan 5 läpimitta Dl, niiden välin AD ja 5 venttiililautasen läpimitta D3 ovat suhteessa vulkanoitavan renkaan kokoon eli renkaan kulutuspinnan kokonaispinta-alaan. Vaikka varren ja ilmanpoistokanavan keskilinja 23 on suora, voi varren ulkoläpimitta D2 ja ilmanpoistokanavan sisälä-pimitta Dl vaihdella varren pituudella L ja ilmanpoistokanavan sisäläpimitta Dl vaihdella tämän pituuden L ulkopuolella. Venttiililautasen otsapinta 24, joka on 10 suuntautunut vulkanointimuotin sisälle 21 päin ja tulee jäljempänä selitetyllä tavalla kosketuksiin rengasaihion 2 ulkopinnan 19 kanssa, on yleensä tasomainen tai voi olla muotoiltu koveraksi tai kuperaksi joko renkaan ennalta määrätystä pinnan muodosta riippumattomasti tai renkaan ennalta määrätyn pinnanmuodon mukaisesti. Sisäosa 4 koostuu tyypillisesti yhdestä materiaalikappaleesta, joka edullisesti on ei-15 ferromagneettista ainetta, kuten austeniittista terästä tai sopivaa alumiiniseosta tai sopivaa kupariperustaista seosta. Kupariperustaisista metalliseoksista voidaan mainita ainakin messinki ja pronssi.

Venttiililautasen 6 tukipinta 25, joka venttiililautanen ilmanpoistoventtiilin sulku-20 asennossa S1 tukeutuu ilmanpoistokanavaa 5 ympäröivään vastepintaan 8, voi olla tasomainen, kuten kuvioissa 4 ja 10, tai katkaistun kartion muotoinen, kuten kuvioissa 6, 7 ja 11, tai pallokalotin muotoinen, kuten kuviossa 5. Venttiililautasen tukipinta 25 on siis vastakkaisella puolella venttiililautasta 6 kuin otsapinta 24 ja osoittaa ulkopuolen 22 suuntaan. Venttiililautasen tukipinta 25 ja vulkanointimuo-25 timuotin 1 puoleinen ja ilmanpoistokanavaa ympäröivä vastepinta 8 ovat muodoltaan siten yhteneviä, että ne asettuvat ilmanpoistoventtiilin sulkuasennossa S1 tiiviisti toisiaan vasten. Vastepinnan 8 ollessa katkaistun kartion muotoinen tai pallo-kalotin muotoinen, muodostaa se muotin sisäpintaan 9 syvennyksen 14, johon venttiililautanen mainitussa sulkuasennossa SI asettuu siten, että venttiililautasen 30 otsapinta 24 tulee oleellisesti samaan tasoon tai samalle korkeudelle kuin sillä koh-taa oleva muotin sisäpinta 9. Syvennyksen halkaisija on oleellisesti yhtä suuri kuin venttiililautasen läpimitta D3. Venttiililautasen 6 ollessa levymäinen, jolloin tukipinta siis on oleellisesti tasomainen, voi vastepinta 8 ilmanpoistokanavan ympärillä olla samalla korkeudella kuin muotin sisäpinta eli linjassa tämän sisäpinnan 9 kanssa, 35 kuten kuviossa 4. Tämä ei vaikuta haitallisesti vulkanoidun renkaan ulkonäköön, koska venttiililautanen on hyvin ohut. Vaihtoehtoisesti voi myös levymäistä vent-. tiililautasta 6 varten vastepinta 8 olla syvennyksessä 14, jonka syvyys on esimer kiksi, mutta ei välttämättä, likimain yhtä suuri kuin venttiililautasen paksuus L2 ja 106938 9 läpimitta yhtä suuri tai suurempi kuin venttiililautasen läpimitta D3. Tässä tapauksessa syvennyksen vastepinnan 8 pinnanmuoto on tyypillisesti oleellisesti tasomainen. Tällainen rakenne on esitetty kuviossa 10. Venttiililautasen 6 maksimipaksuus L2 on enintään 1 mm tai enintään 0,5 mm tai välillä 0,2 - 0,4 mm. Varsinkin levy-5 mäisen venttiililautasen maksimipaksuus L2 on edellä mainituista arvoista pienempien tai pienimmän alueella, kun taas mainitut kartiomaiset tai kalottimaiset voivat olla edellä mainituista arvoista suurempien tai suurimman alueella. Edellä mainitut mitat vastaavat henkilöauton renkaiden vulkanointimuotissa käytettäviä ja kuorma-auton renkaiden vulkanointimuoteissa paksuudet ovat suurempia ja moottoripyörän 10 sekä polkupyörän renkaiden vulkanointimuoteissa vastaavasti pienempiä, kuten aikaisemmin on kuvattu. Varsi 7 ja venttiililautanen 6 ovat käytännössä yhtä kappaletta.

Ilmanpoistoventtiilissä 3 on voimaelin, joka pitää kuvatun varren 7 ja venttiililauta-15 sen 6 muodostaman yhdistelmän eli liikkuvan sisäosan 4 vulkanointimuotin sisäpuolen 21 suuntaan työntyneenä, jolloin ilmanpoistoventtiili voi olla ensimmäisessä aukiasennossaan AI tai kolmannessa aukiasennossaan A3, joissa venttiililautanen on vähintään ensimmäisen välyksen Hl päässä mainitusta vastepinnasta 8. Ensimmäinen aukiasento AI syntyy rengasaihion 2 ulkopinnan 19 vaikutuksesta jäljempä-20 nä tarkemmin kuvattavalla tavalla ja kolmas aukiasento A3 venttiilin rakenteen erään toteutusmuodon tuloksena jäljempänä tarkemmin kuvattavalla tavalla. Ilman-poistoventtiilin vapaassa tilassa, eli silloin kun sisäosaan ei kohdistu rengasaihion 2 ulkopinnan 19 vaikutusta, ja keksinnön eräissä muissa toteutusmuodoissa voi ilmanpoistoventtiili 3 olla myös voimaelimen vaikutuksesta toisessa sulkuasennossa S2, 25 jossa siinäkin venttiililautanen on vähintään ensimmäisen välyksen Hl päässä mainitusta vastepinnasta 8 jäljempänä tarkemmin kuvattavalla tavalla. Joka tapauksessa voimaelin pakottaa sisäosaa 4 kohti ennalta määrättyä ääriasentoaan, jossa venttiililautanen 6 on toisen välyksen H2, joka on välyksen maksimiarvo, päässä vastepin-nastaan 8.

30

Keksinnön mukaan mainittu voimaelin on vähintään kahden magneetin Ml ja M2 muodostama magneettipari P, jonka magneettiparin ensimmäinen magneetti Ml on kiinni mainitussa liikkuvassa sisäosassa 4 ja toinen magneetti M2 on kiinni vulka-nointimuotissa 1. Edelleen keksinnön mukaan vähintään yksi magneettiparin P en-35 simmäisestä tai toisesta magneetista Ml ja/tai M2 on kestomagneetti ["permanent magnet"] tai kova magneetti. Keksinnön yhden toteutusmuodon mukaan magneetti-. parissa P sekä ensimmäinen että toinen magneetti Ml ja M2 molemmat ovat kesto- magneetteja, joiden erimerkkiset navat (+), (-) ovat kohdakkain. Vaihtoehtoisessa 106938 10 toteutusmuodossa joko ensimmäinen tai toinen magneetti Ml tai M2 on kestomagneetti ja vastaavasti toinen tai ensimmäinen magneetti M2 ja Ml on pehmeä magneetti ["soft magnet"]. Molemmissa edellä mainituissa tapauksissa ilmanpoisto-venttiilin venttiililautanen 6 on magneettiparin P magneettien keskinäisen magneet-5 tisen voiman F ["magnetic force"]vaikutuksesta toisessa aukiasennossa A2 kun venttiili 1 on edellä määritellyssä vapaassa tilassaan. Ensimmäinen magneetti Ml ja toinen magneetti M2 sijaitsevat toistensa suhteen mainitun varren 7 suunnassa LI ja siten keskilinjan 23 suunnassa oleellisesti peräkkäin ja niillä on liikevaraa Tm toistensa suhteen vatien suunnassa LI. Kuviossa 8B esitetty keksinnön eräs toteutus, 10 jossa molemmat magneetit Ml ja M2 ovat kestomagneetteja, joiden napaisuuksien (+), (-) pääsuunta R on poikittainen tai kohtisuorassa varren pituuden LI suuntaan verrattuna ja erimerkkiset navat ovat varren suunnassa kohdakkain, jolla ratkaisulla tosin on se ongelma, että esimerkiksi sisäosan 4 kääntyminen venttiilin käytön aikana keskilinjan 23 ympäri voi saada aikaan magneettien keskinäisen voiman katoami-15 sen. Kuviossa 8A on esitetty keksinnön toteutus, jossa molemmat magneetit Ml ja M2 ovat kestomagneetteja, joiden napaisuuksien (+), (-) pääsuunta R on varren suunnassa ja erimerkkiset navat osoittavat toisiaan kohti. Kuviossa 8C on esitetty keksinnön toteutus, jossa ensimmäinen magneetti Ml on kestomagneetti, jonka napaisuuden (+), (-) pääsuunta R on poikittainen tai edullisesti kohtisuorassa varren 20 suuntaan LI verrattuna, ja toinen magneetti M2 on pehmeä magneetti. Kuviossa 8D on esitetty keksinnön toteutus, jossa toinen magneetti M2 on kestomagneetti, jonka napaisuuden (+), (-) pääsuunta R on poikittainen tai edullisesti kohtisuorassa varren suuntaan LI verrattuna, ja ensimmäinen magneetti Ml on pehmeä magneetti. Kuvioissa 8E on esitetty keksinnön toteutus, jossa ensimmäinen magneetti Ml on kesto-25 magneetti, jonka napaisuuden (+), (-) pääsuunta R on edullisesti varren suuntainen LI tai omaa vähintään oleellisen varren suuntaisen komponentin, ja toinen magneetti M2 on pehmeä magneetti. Kuviossa 8F on esitetty keksinnön toteutus, jossa toinen magneetti M2 on kestomagneetti, jonka napaisuuden (+), (-) pääsuunta R on edullisesti varren suuntainen LI tai omaa vähintään oleellisen varren suuntaisen 30 komponentin, ja ensimmäinen magneetti Ml on pehmeä magneetti. Kuvioiden 8A ja ·: 8C - 8F toteutuksilla on etuna se, että magneettien mahdollisella kiertymisellä kes- kilinjan 23 ympäri ei ole vaikutusta magneettiparin P magneettien keskinäiseen magneettiseen voimaan F eikä siten ilmanpoistoventtiilin 3 toimintaan. Teoreettisesti tarkasteltuna sellainen magneettiparin P magneettien sijoitus on tehokkain ja 35 tuottaa suurimman keskinäisen voiman F, jossa toinen/ensimmäinen magneetti oiko-sulkee ensimmäisen/toisen magneetin vapaat navat ja siten magneettivuon . ["magnetic flux"] mahdollisimman täydellisesti. Tällainen magneettien sijoitus on esitetty kuvioissa 8C ja 8D, joissa pehmeä magneetti M2 ja vastaavasti Ml oikosul- 11 106936 kee suoraan kestomagneetin Ml ja vastaavasti M2 vapaat magneettiset navat (+) ja (-). Kuitenkin on käytännössä todettu, että esimerkiksi kuvioiden 8E ja 8F ratkaisut, jossa pehmeä magneetti M2 ja vastaavasti Ml oikosulkee magneettivuota toisen vapaan magneettisen navan (+) tai (-) lähellä, toimivat aivan yhtä hyvin. Huomaute-5 taan, että kuvatuissa ratkaisuissa voidaan kestomagneettien napaisuudet (+), (-) vaihtaa vastakkaisiksi (-), (+) ilman, että sillä on vaikutusta toimintaan.

Käsitteet kestomagneetti, kova magneetti ja kova magneettinen materiaali ["permanent magnet", "hard magnet", "hard magnetic material] ovat vakiintuneita käsitteitä 10 ja niillä tarkoitetaan ferromagneettista ainetta, joka on pysyvästi magneettista. Kovien magneettisten materiaalien koersitiviteetti ["coercivity"] Hc £ 100 A/cm. Johtuen magneettisen kappaleen pienestä koosta, ovat keksinnön kohteessa ovat edullisimpia sellaiset kestomagneetit, joiden energiatulo ["energy product"] (BH)max on suuri. Testien mukaan seos SmCos, jolla on erittäin suuri energiatulo - kaupallisissa seok-15 sissa suuruusluokkaa 130 - 160 kJ/m3 - toimii erinomaisesti, mutta on mahdollista käyttää myös seoksia, jotka ovat muotoa K-C012, K-C015, K-C016 ja K-Coig, jossa K on yksi tai useampi harvinainen maametalli, tai tiettyjä Alnico-seoksia, joissa energiatulo voi olla suuruusluokkaa 60 - 92 kJ/m3. Materiaalin pienempi energiatulo on kompensoitavissa kestomagneetin suuremmalla koolla, mikä on mahdollista esimer-20 kiksi kuorma-auton renkaiden vulkanointimuoteissa. Lisäksi on huomioitava, että käytettävän kovan magneettisen materiaalin tulee olla sellaista tyyppiä, joka säilyttää kestomagneettiset ominaisuutensa vulkanointimuotissa vallitsevissa lämpötiloissa. Kestomagneettisten ominaisuuksien tulisi siis pysyä oleellisesti muuttumattomina vähintään lämpötilaan + 180 °C saakka. Käsitteet pehmeä magneetti ja pehmeä 25 magneettinen materiaali ["soft magnet", "soft magnetic material"] ovat vakiintuneita käsitteitä ja niillä tarkoitetaan ferromagneettista ainetta, jonka magnetoituu ulkoisen magneettikentän vaikutuksesta, mutta joka palaa ei-magneettiseen tilaan kun ulkoinen kenttä poistuu. Pehmeiden magneettisten materiaalien koersitiviteetti Hc 5 10 A/cm. Tyypillisiä pehmeitä magneettisia materiaaleja ovat puhdas rauta ja mata-30 lahiiliset (< 0,1 paino-% C) teräkset sekä rauta-pii-seokset, rauta-alumiini-seokset, nikkeli-rauta-seokset. Muitakin seostyyppejä tunnetaan, mutta niiden käyttö tämän keksinnön yhteydessä ei liene hintasyistä perusteltua.

Magneettiparin P ensimmäinen magneetti Ml sijaitsee varren 7 siinä ulkopäässä, jo-35 ka osoittaa poispäin vulkanointimuotin muottipinnasta 9, ja toinen magneetti M2 sijaitsee vulkanointimuotissa 1 ensimmäisen magneetin Ml vieressä siitä mainitun muottipinnan 9 suuntaan, jolloin ensimmäinen ja toinen magneetti Ml, M2 ovat edellä mainitulla tavalla peräkkäin keskilinjan 23 suunnassa. Toinen magneetti M2 106938 12 ympäröi mainittua vartta 7 ja muodostaa edullisesti osan ilmanpoistokanavan 5 seinämää, kuten kuvioissa 8A, 8B, 8D ja 8F, tai ilmanpoistokanavan 5 seinämät kokonaisuudessaan, kuten kuvioissa 8C ja 8E. Tällöin on ymmärrettävä, että magneeteilla toimivaa voimaelintä esittävien kuvioiden 8A - 11 ilmanpoistoventtiili jatkuu jol-5 lakin kuvioiden 4-7 mukaisella varren 7 ja venttiililautasen 6 rakenteella, kuvioiden 8A - 8F kuvatessa vain keksinnön magneettien Ml ja M2 napaisuuksia ["magnetic poles"] (+) ja (-), muiden yksityiskohtien ollessa esitettynä muissa kuvioissa. Koska ensimmäinen magneetti Ml on jäykästi kiinni varressa 7, on ensimmäisen magneetin sisältävä sisäosa 4 yhtenä kokonaisuutena liikkuva keskilinjan 23 suunnassa, ku-10 ten aikaisemmin on selostettu. Koska toinen magneetti M2 on jäykästi kiinni vulka- nointimuotm 1 seinämässä 18, se pysyy paikallaan. Edullisesti ensimmäinen magneetti Ml ja toinen magneetti M2 ovat oleellisesti tai pääpiirteittäin linjassa keskenään keskilinjan 23 suunnassa ja varsi 7 sijaitsee keskeisesti ensimmäisen magneetin suhteen. Vastaavalla tavalla varsi 7 sijaitsee keskeisesti toisen magneetin M2 suh-15 teen, koska varsi kulkee ainakin likimain ilmanpoistokanavan 5 keskellä. Tällöin kun ilmanpoistoventtiili 5 vapaassa tilassa, jossa sisäosaan ei kohdistu ulkopuolelta voimia, kuten kuvion 1 tilanteessa, on ensimmäinen magneetti Ml magneettiparin P kahden magneetin Ml ja M2 keskinäisen magneettisen voiman ["magnetic force"] vaikutuksesta kosketuksissa toiseen magneettiin M2, tarkemmin sanottuna ensim-20 mäisen magneetin Ml venttiililautasen suuntaan osoittava kontaktipinta 12 on kosketuksissa toisen magneetin M2 muotin sisätilasta ulospäin osoittavan vastapinnan 11 kanssa. Tässä tilassa, jossa magneettiparin P kaksi magneettia ovat - tietenkin mahdolliset magneettien pintakäsittelyt huomioiden - toisiaan vasten puristuneina, on venttiililautanen 6 suurimman etäisyytensä eli toisen välyksen H2 päässä vaste-25 pinnastaan 8, jolloin sisäosa 4 on toisessa ääriasennossaan, jolloin venttiili on joko toisessa sulkuasennossaan S2 tai kolmannessa aukiasennossaan A3. On todettu, että ensimmäisen magneetin Ml kiinnityksessä mahdollisesti käytetyn aluslevyn 37 ja lukkorenkaan 38 yhdistelmä tai vastaavasti kiinnity sholkki 35 eivät merkittävästi vaikuta ensimmäisen ja toisen magneetin keskinäiseen magneettiseen vetovoimaan 30 F. Näin ollen voidaan näiden osien 37 ja 38 tai 35 toista magneettia kohti osoittavaa ulkopintaa ensimmäisen magneetin Ml kontaktipintana 12 ja tapaus on keksinnön » « mukaisen venttiilin toiminnan kannalta analoginen mm. ohuen ja tavanomaisen pintakäsittelyn, kuten maalin tai elektrolyyttisen tms. pinnoitteen kanssa. Suhteellinen epäherkkyys magneettiparin P magneettien Ml ja M2 välimatkalle toisessa sulku-35 asennossa S2 ja kolmannessa aukiasennossa A3 mahdollistaa ensimmäisen magneetin Ml sijoittamisen myös kuvioissa ei-esitettyyn hieman ensimmäistä magneettia suurempaan koteloon, joka on pysyvästi ja jäykästi kiinni varressa 7. Toinen ääriasento, ts. ensimmäinen sulkuasento SI, syntyy kun rengasaihion 2 ulkopinta 19 on 13 106938 tullut kosketuksiin vulkanointimuotin 1 sisäpinnan 9 kanssa, jolloin rengasaihion ulkopinta 19 on painanut venttiililautasen 6, sen otsapintaa 24 vasten puristamalla, tukipinnan 25 vastepintaansa 8 kiinni, kuten on näytetty kuviossa 7. Tässä tilanteessa on ensimmäisen magneetin Ml mainittu kontaktipinta 12 liikevaran Tm päässä 5 toisen magneetin M2 mainitusta vastapinnasta 11. Kun sisäosa 4 ensimmäisine magneetteineen on jäykkä ja mittastabiili yhtenäinen osa, on liikevara Tm yhtä suuri kuin toinen välys H2 ja varren pituus LI liikevaran/toisen välyksen verran suurempi kuin ilmanpoistokanavan 5 tämän keskilinjaltaan 23 suoran osuuden pituus L3. Tässä jälkimmäisessä ääriasennossa ilmanpoistoventtiili on ensimmäisessä sulkuasen-10 nossaan SI. Se, että liikevara Tm ja toinen välys H2 ovat suhteellisen pieniä, kuten jäljempänä selostetaan, edesauttaa keksinnön mukaisen venttiilin toiminnan tehokkuutta. Jos yksittäiselle venttiilille tarvitaan suurempaa ilman G tilavuusvirtaa aikayksikössä, on yleensä edullisempaa suurentaa venttiililautasen 6 läpimittaa D3 ja ilmanpoistokanavan 5 läpimittaa Dl.

15

Ensimmäinen magneetti Ml koostuu magneettirerikaasta, kuten kuvioissa 4 - 6, tai magneettipalasta, kuten kuvioissa 6 ja 10 - 11, ja toinen magneetti M2 koostuu putkimaisesta magneettirenkaasta. Keksinnön edullisimman toteutusmuodon mukaan magneettiparin P toinen magneetti M2 on pehmeä magneetti ja on pituudeltaan 20 oleellisesti ilmanpoistokanavan 5 keskilinjaltaan 23 suoran osuuden pituuden mittainen, kuten kuvioissa 4-7 sekä 8C ja 8E - 8F on esitetty. Tällöin siis toinen magneetti M2 on putki, jonka sisäläpimitta Dl muodostaa ilmanpoistokanavan ja jonka ulkopinnan ja muotin seinämämateriaalin välillä on tyypillisesti mekaaninen liitos 27. Mekaanisena liitoksena voi olla kierreliitos, puristusliitos tai joku muu tarkoi-25 tukseen sopiva vastaava ja sinänsä tunnettu liitos, joten sitä ei tässä selosteta tarkemmin. Toinen magneetti M2 siis edullisesti muodostaa mainitun varren 7 ohjaus-hoikin. Tätä rakennetta pidetään edullisena ensinnäkin siksi, että ilmapoistokanavan 5 seinämä voidaan koko pituudeltaan L3 muodostaa yhdestä materiaalista. Toiseksi pehmeän magneettisen materiaalin käyttöä ilmanpoistokanavan 5 seinämässä pide-30 tään edullisena siksi, että tällöin ei ole riskiä siitä, että venttiililautanen 6 tarttuisi magnetismin vaikutuksesta ensimmäiseen sulkuasentoonsa SI, kuten saattaisi olla mahdollista, jos kestomagneetti ulottuisi muodostamaan venttiililautasen vastepin-nan 8 ja jos sisäosat muodostuisivat ferromagneettisesta materiaalista, mitä ei pidetä edullisena vaihtoehtona. Siten tämän vastepinnan 8 muodostava materiaalin ei pidä 35 olla kovaa magneettista materiaalia. Lisäksi pehmeän magneettisen materiaalin käyttö vastepinnan 8 muodostavana pohjana on edullista, koska pehmeänä magneet-. tisena materiaalina voidaan käyttää esimerkiksi sopivaa rautaperustaista seosta ["iron-base alloy"], jolloin tälle vastepinnalle saadaan riittävä lujuus ja mekaaninen 106938 14 kovuus. Useat pehmeät magneettiset materiaalit ovat myös huomattavasti helpommin koneistettavia/työstettäviä kuin kovat magneettiset materiaalit, mikä ominaisuus on tarpeen varren ohjausholkin aikaansaamiseksi. Kuten kuvioista näkyy on ohjaus-holkki ja toinen magneetti, sen ollessa pehmeää magneettista materiaalia helposti 5 valmistettavissa vaikkapa yhtenä kappaleena. Tällainen ferromagneetista materiaalia oleva toinen magneetti on tarpeen kun vulkanointimuotti 1 on alumiiniseosta. Keksinnön mukaisen ilmanpoistoventtiilin 3 toinen aukiasento A2 sekä sen tärkein ensimmäinen aukiasento AI selostetaan jäljempänä venttiilin toiminnan yhteydessä.

10 Magneettiparissa ensimmäisen magneetin Ml ja toisen magneetin M2 toisiaan kohti osoittavat pinnat eli vastapinta 11 ja kontaktipinta 12 lepäävät toisiaan vasten ilmanpoistoventtiilin 3 aikaisemmin selostetussa vapaassa tilassa ja keksinnön eräässä toteutuksessa mainitut pinnat ovat oleellisesti samanmuotoiset ja sileät, jolloin ilman-poistoventtiili 3 on vapaassa tilassaan toisessa sulkuasennossa S2 samalla kun vent-15 tiililautanen toisen välyksen H2 päässä vastepinnastaan 8, kuten kuviossa 5 on näytetty. Tässä ratkaisussa ilmanpoistoventtiili on siis molemmissa ääriasennoissaan suljettu eli sekä toisessa sulkuasennossaan S2 ja vastaavasti aikaisemmin selostetussa ensimmäisessä sulkuasennossaan SI. Vaihtoehtoinen ratkaisu on esitetty kuvioissa 9 ja 10. Kuvion 9 rakenteessa vastapintaan 11 on muodostettu sääteettäisiä uria 20 tai ura 13, joka siis ulottuu ilmanpoistokanavasta 5 ulospäin etäämmälle keskilinjasta 23 kuin mihin ensimmäinen magneetti Ml ulottuu ja vastaavasti kuvion 10 käänteisessä rakenteessa kontaktipintaan 12, joka tässä tapauksessa muodostuu kiinni-tysholkin 35 pinnasta, on muodostettu sääteettäisiä uria tai ura 13, joka siis ulottuu ilmanpoistokanavasta 5 ulospäin etäämmälle keskilinjasta 23 kuin mihin ensimmäi-25 nen magneetti Ml ulottuu. Vaihtoehtoisesti ura 13 tai urat voivat olla muotoiltuna suoraan ensimmäiseen magneettiin Ml kuvioissa ei-esitetyllä tavalla. Ensimmäisen magneetin Ml ulkoläpimitta D4 on suurempi kuin ilmanpoistokanavan 5 sisäläpi-mitta Dl, mikä saa aikaan sen, että vastapinta 11 ja kontaktipinta 12 omaavat toisiinsa tukeutuvat pinta-alueet, kuten kuvioista 4 - 9 on nähtävissä. Lisäksi vähintään 30 ensimmäisen magneetin Ml pituudella L4 vulkanointimuotin 1 seinämä 18 on kes-·: kilinjaan 23 nähden poikittaisen etäisyyden päässä ensimmäisen magneetin ulkopin- nasta, jolloin ensimmäisen magneetin ympärillä on ilmapoistokanavan jatke 28. Tämä saadaan aikaan esimerkiksi syvennyksillä 15, joiden läpimitta D5 on oleellisesti suurempi kuin ensimmäisen magneetin Ml ulkoläpimitta D4. Tämän ehdon tulee 35 täyttyä keksinnön kaikissa toteutusmuodoissa. Syvennys 15 voi olla muutoin lähes minkä muotoinen ja kokoinen tahansa, kunhan ensimmäinen magneetti mahtuu liik-. kumaan siinä liikevaransa Tm ja kunhan sen mainittu läpimitta D5 on riittävän pal jon suurempi kuin ensimmäisen magneetin ulkoläpimitta D4 ilmanpoistokanavan 15 106938 jatkeen 28 riittävän virtauspoikkipinnan synnyttämiseksi. On tietenkin huomioitava, että mahdolliset syvennykset 15 ovat myös riittävän laajoja, jotta varren 7 ja ensimmäisen magneetin Ml kiinnityselimet mahtuvat niihin ja tarvittaessa kiinnityselimet saadaan aukaistua ja kiinnitettyä niissä venttiilin purkamista ja kokoamista varten.

5 Esimerkiksi kuvion 11 lukkorengas 36 on mahdollisesti saatava poistettua varteen 7 nähden poikittaisessa suunnassa. Uria 13 käytettäessä ilmanpoistoventtiili 3 on siten mainitussa vapaassa tilassaan kolmannessa aukiasennossa A3 samalla kun venttiili-lautanen toisen välyksen H2 päässä vastepinnastaan 8. On tietenkin mahdollista muotoilla ilmanpoistokanava 5 ulottumaan muotin 1 seinämän ulkopintaan saakka 10 kuvioissa ei-esitetyllä tavalla, mutta tällöin on ilmanpoistoventtiilien päälle järjestettävä jokin suojus, jottei venttileitä epähuomiossa vaurioitettaisi. Edellä kuvattuja syvennyksiä käytettäessä ilmanpoistoventtiilien 3 liikkuva sisäosa 4 on suojattuna ilman ylimääräisiä konstruktioita.

15 Edullisesti venttiililautasen mainittu toinen välys H2 ja H2' on pienempi kuin muotin raepuhalluksella tapahtuvassa puhdistuksessa käytetyn raemateriaalin raekoko. Tämän mukaan toinen välys H2 on enintään 1 mm tai tyypillisesti enintään 0,5 mm tai edullisesti välillä 0,2 - 0,4 mm. Ensimmäinen magneetti Ml voidaan kiinnittää jäykästi sisäosan 4 varteen 7 esimerkiksi niiden välisellä kierteellä 29, kuten kuvios-20 sa 4, tai joustavien kielien muodostamalla napsautusliitoksella 30, kuten kuviossa 5, tai liimaliitoksella tai juotosliitoksella 31, kuten kuviossa 6, tai varren ulkopäähän kierrettävällä mutteriliitoksella 32, kuten kuviossa 7, tai jollain muulla sopivalla tavalla. Kuvioiden 6 ja 10 -11 tapauksessa ensimmäinen magneetti Ml on magneetti-pala, eli siinä ei ole läpimenevää reikää, kun taas kuvioiden 4, 5 ja 7 tapauksissa • 25 ensimmäinen magneetti Ml on rengasmainen. Erityisesti huomautetaan, että ensim mäisessä magneetissa Ml ja toisessa magneetissa M2, silloin kun ne ovat kestomagneetteja, on ulospäin vapaat magneettiset navat (+) ja (-) niiden mahdollisesta rengasmaisesta muodosta huolimatta, jolloin kestomagneetin Ml tai M2 ulkopuolella on magneettivuo, jonka muoto riippuu magneettisten napojen sijainnista. Magneetti-30 sen napaisuuden pääsuunta R on siten edullisesti joko renkaan akselilinjan 33 suun-täinen, joka akselilinja on venttiilissä yhdensuuntainen keskilinjan 23 kanssa, tai » · renkaan lävistäjän 34 suuntainen, joka lävistäjä on venttiilissä poikittainen tai kohtisuorassa keskilinjaan 23 nähden, kuten kuvioissa 13A ja 13B on periaatteellisesti näytetty. Jotkut kovat magneettiset materiaalit ovat ominaisuuksiltaan sellaisia, että 35 niiden työstäminen esim. poraamalla tai sorvaamalla tai jyrsimällä on joko hyvin vaikeaa tai mahdotonta. Tällöinkin magneetit voidaan haluttaessa, esim. niiden pul-verimetallurgisen valmistuksen yhteydessä, muotoilla niiden melko vapaasti ja ainakin sisältämään tarpeellisen kiinnitysreiän tai ilmaurat tms. Jotkin kovat magneetti- 106938 16 set materiaalit taas ovat suhteellisen helposti työstettävissä normaalia konepajatekniikkaa käyttäen, joten niihin voidaan muotoilla myös kierteitä tms. Joka tapauksessa saattaa olla järkevää tehdä kaikki tulevan kestomagneetin muotoon vaikuttavat toimenpiteet ennen sen magnetointia lopulliseksi voimakkaat magneettiset navat (+) » 5 ja (-) omaavaksi kestomagneetiksi. Magneettipalasta koostuva ensimmäinen magneetti Ml voidaan kiinnittää sisäosaan 4 myös käyttämällä esimerkiksi ensimmäiseen magneettiin liimaamalla kiinnitettyä kiinnilysholkkia 35, joka on varustettu kierteitetyllä 39 reiällä varren 7 kiinnitystä varten. Vaihtoehtoisesti magneettipalasta koostuva ensimmäinen magneetti Ml voidaan kiinnittää sisäosaan 4 käyttämällä 10 ensimmäiseen magneettiin liimaamalla kiinnitettyä reiällistä aluslevyä 37 sekä esim. U-muotoista lukkorengasta 36, joka asettuu varren uraan 38 varren ulkopään ollessa aluslevyn 37 reiässä. Nämä ovat magneettisesti erittäin tehokkaita kiinnitystapoja silloin kun kiinnitysholkki 35 tai vastaavasti aluslevy 37 ja lukkorengas 36 ovat pehmeää magneettista materiaalia, koska ne johtavat kestomagneetin Ml ja/tai M2 15 magneettisen vuon heikentymättömänä tai ainakin lähes heikentymättömänä paksuutensa H3a ja H3b päähän. Tosiasiallisesti tällöin kiinnitysholkin 35 ja vastaavasti lukkorenkaan 36 ensimmäisestä magneetista Ml poispäin osoittava pinta on todella tehollinen kontaktipinta 12. Kiinnitysholkin ja vastaavasti aluslevyn sekä lukkorenkaan kiinnityksen ensimmäiseen magneettiin ei ole tarpeen olla mitenkään itsessään 20 hyvän silloin, kun ensimmäinen magneetti Ml on kestomagneetti ja kiinnitysholkki tai vastaavasti aluslevyjä lukkorengas ovat pehmeää magneettista materiaalia, koska tällöin niiden keskinäinen magneettinen vetovoima pyrkii pitämään nämä osat yhdessä. Rakenteessahan ei vaikuta näitä osia toisistaan erottamaan pyrkiviä oleellisia voimia.

25

Ensimmäisen magneetin Ml pituus L4 on näissä ilmanpoistoventtiileissä suuruusluokkaa 2 mm - 4 mm ja läpimitta suuruusluokkaa 2 mm - 4 mm, kun kyseessä on henkilöautojen talvirenkaiden venttiilit. Henkilöautojen kesärenkaissa voidaan käyttää samankokoisia ensimmäisiä magneetteja Ml tai hieman suurempia, jolloin 30 mitat voivat olla esimerkiksi puolitoistakertaiset tai kaksinkertaiset edellä mainit-.. tuihin arvoihin verrattuna. Yleisesti voidaan todeta, että ensimmäisen magneetin Ml koko, varsinkin silloin kun ensimmäinen magneetti on kestomagneetti, on suhteessa venttiilin muiden liikkuvien osien kokoon, erityisesti suhteessa liikevaraan Tm ja venttiililautasen 6 läpimittaan D3. Näin ollen kuorma-auton renkaiden ilmanpoisto-35 venttiileissä on yleensä vastaavasti suuremmat magneetit ja moottoripyörän tai polkupyörän renkaiden ilmanpoistoventtiileissä on yleensä vastaavasti pienemmät mag-. neetit. On tietenkin lisäksi huomioitava kyseisen kovan magneettisen materiaalin ominaisuudet, kuten aikaisemmin on todettu. Aluslevyn 37 ja lukkorenkaan 36 yh- 106938 17 teenlaskettu paksuus H3b ja vastaavasti kiinnitysholkin 35 paksuus H3a ovat yleensä suuruusluokkaa 0,7 mm - 2 mm.

Keksinnön mukainen ilmanpoistoventtiili 3 toimii ilman poistamiseksi ajoneuvon 5 renkaan vulkanointimuotista 1 renkaan vulkanoinnin aikana seuraavalla tavalla. Vulkanointimuottiin sijoitetaan rengasaihio 2, joka saatetaan laajenemaan painamalla sen sisään ilmaa ja/tai höyryä, jolloin rengasaihion ulkopinta 19 painuu muotti-pintaa 9 vasten saaden siitä lopullisen pinnanmuotonsa, kuten esimerkiksi kuviosta 12 ilmenevän tai muunlaisen kulutuspinnan pintakuvion. Samalla vulkanointimuot-10 tia 1 kuumennetaan rengasaihion 2 kumimateriaalin vulkanoimiseksi ja valmiin renkaan saamiseksi. Jotta rengasaihion ulkopinta 19 asettuisi mahdollisimman tarkasti muotin sisäpintaa 9 vasten poistetaan ilma G rengasaihion ja muottipinnan välistä keksinnön mukaisten ilmapoistoventtiilien 3, ilmapoistokanavien 5 ja niiden mahdollisten jatkeiden 28 kautta. Ennen rengasaihion 2 laajentamista ovat magneettipa-15 rin P magneetin Ml ja M2 toisiaan vasten aikaisemmin kuvatulla tavalla, jolloin venttiililautanen 6 on toisen välyksen H2 päässä muottipinnan 9 alueella olevasta vastepinnastaan 8. Tässä vaiheessa keksinnön mukainen ilmanpoistoventtiili on rakenteesta riippuen joko toisessa sulkuasennossaan S2 tai kolmannessa aukiasennos-saan A3. Kun rengasaihiota 2 laajennetaan kohtaa sen ulkopinta 19 venttiililautasen 20 6 otsapinnan 24, mikä vaihe näkyy kuviosta 5 ja jossa venttiili on vielä toisessa sul kuasennossaan. Kun rengasaihio laajenee edelleen kohti vulkanointimuotin 1 sisäpintaa 9 siirtää aihion ulkopinta 19 venttiililautasta ja mainittua vartta ulospäin, jolloin venttiililautanen tulee ensimmäisen välyksen Hl päähän vastepinnastaan 8 ja varteen kiinnitetty ensimmäisen magneetin Ml vastapinta 12 siirtyy etäisyyden Ta 25 päähän toisen magneetin M2 kontaktipinnasta 11. Tässä vaiheessa ensimmäinen välys Hl, ilmanpoistokanava 5, etäisyys Ta ja ilmapoistokanavan jatke 28 muodostavat ensimmäisen aukiasennon AI, jossa on venttiilin läpi ulottuva avoin ilmanpoistokanava ja joka on esitetty kuviossa 6. Ensimmäinen välys Hl on pienempi kuin toinen välys H2, mutta nollaa suurempi. Samoin magneettiparin P magneettien Ml 30 ja M2 etäisyys Ta on pienempi kuin niiden liikevara Tm, mutta nollaa suurempi.

Ensimmäisessä aukiasennossa AI ilman G poistua muottipinnan ja rengasaihion vä- • _ lista, kuten kuviossa 6 on virtausnuolilla näytetty. Ensimmäisen magneetin Ml ja toisen magneetin M2 mainittu liikevara Tm varren suunnassa LI ja siten ilmanpois-tokanavan suunnassa vähintään yhtä suuri kuin venttiililautasen mainittu ensimmäi-35 nen välys Hl tässä suunnassa. Kun rengasaihiota 2 laajennetaan edelleen ja kosketukseen muottipinnan 9 kanssa, siirtää rengasaihion ulkopinta 19 venttiililautasta 6 . siten, että sen tukipinta 25 puristuu vastepintaansa 8 vasten, jolloin venttiililautanen 106938 18

sulkee ilmanpoistokanavaan 5 estäen rengasaihion materiaalia työntymästä ilman-poistokanavaan 5. Tällöin ollaan ensimmäisessä sulkuasennossa SL

Edellä kuvattujen toimintojen lisäksi ilmanpoistoventtiili 3 voidaan järjestää aukea-5 vaksi toiseen aukiasentoon A2, joka on esitetty kuviossa 4, muotin sisällä muotti-pinnan 9 ja rengasaihion 2 ulkopinnan 19 välissä vallitsevan ylipaineen pl ja muotin ulkopuolella vallitsevan matalamman paineen p2 välisen paine-eron Δρ vaikutuksesta. Tämä paine-erohan Δρ kohdistuu ensimmäisen magneetin Ml toista magneettia ja siten muotin sisälle päin osoittavaan kontaktipintaan 12 tilanteessa, jossa renga-10 saihion ulkopinta 19 ei ole vielä kosketuksissa venttiililautasen 6 otsapintaan 24. Saattaa kuitenkin olla, että tämän kuvatun toiminnan aikaansaamiseksi olisi käytettävä suhteellisen heikon magneettisen vetovoiman F tuottavaa magneettiparia P, mikä taas huonontaa keksinnön mukaisen ilmanpoistoventtiilin muita ominaisuuksia. Näin ollen tätä äsken mainittua toimintoa eli toista aukiasentoa A2 on pidettävä tär-15 keydeltään sekundäärisenä. Tästä riippumatonta jo aikaisemmin selostettua järjestelyä, jossa lisäksi annetaan ilmanpoistoventtiilin 3 olla auki kolmannessa aukiasen-nossa A3, jossa ensimmäisen magneetin Ml ja toisen magneetin M2 toisiaan kohti osoittavista pinnoista 11, 12 vähintään toisessa on kanavia 13 tai kanavaa, joita pitkin ilman G annetaan virrata, on pidettävä oleellisena, vaikka ei keksinnön tärkeim-20 pänä toteutusmuotona. Viimeksi mainitussa ratkaisussa magneettiparin P magneetit Ml ja M2 ovat vain toisiaan kohti osoittavien pintojen 11, 12 osalta kiinni toisissaan, mikä hieman pienentää niiden keskinäistä magneettista vetovoimaa F. Sopivalla muotoilulla ja mitoituksella voidaan kuitenkin kompensoida voiman pienenemistä. Keksinnön venttiiliä siis käyttää pysyvä magneettikenttä R ja vulkanoitavan kap-• 25 paleen ulkopinta 19.

Edellä olevassa selostuksessa ja kuvioissa on keksintöä käsitelty magneettiparin P magneettien Ml ja M2 keskinäisen magneettisen vetovoiman pohjalta. Keksinnön mukainen ilmanpoistoventtiili 3 kuitenkin toteutettavissa myös magneettiparin P 30 magneettien Ml ja M2 keskinäisen magneettisen poistovoiman tai työntövoiman avulla, joskin tällöin rakenteesta tulee monimutkaisempi. Keksinnön mukainen ilampoistoventtiili soveltuu käyettäväksi kaiken tyyppisissä ajoneuvon renkaiden vulkanointimuoteissa niiden rakenteesta ja materiaalista riippumatta. Muotin ollessa ferromagneettista terästä, on kuitenkin huolehdittava siitä, venttiilin kestomagneetin 35 etäisyys on riittävä, kuten esim. kuviossa 11, jottei muottimateriaali häiritse sen toimintaa. Tässä tapauksessa toinen magneetti M2 voisi myös muodostua itse muot-. _ timateriaalista.

Claims (10)

19 106938

1. Ilmanpoistoventtiili ajoneuvon renkaan vulkanointimuotissa (1), joka sisältää joukon ilmanpoistokanavia, kunkin ilmanpoistoventtiilin (3) sijaitessa yhdessä il-manpoistokanavassa ja käsittäessä: 5 {a} ilmanpoistokanavan (5) suunnassa liildcuvan sisäosan (4), joka käsittää - varren (7), jonka ulkoläpimitta (D2) on pienempi kuin ilmanpoistokanavan sisäläpimitta (Dl), - venttiililautasen (6) muottipinnan (9) puoleisessa varren sisäpäässä, jonka venttiililautasen läpimitta (D3) on suurempi kuin ilmanpoistokanavan mainittu 10 sisäläpimitta ja joka venttiililautanen ilmanpoistoventtiilin sulkuasennossa (SI) tukeutuu ilmanpoistokanavaa ympäröivään vastepintaan (8) ja aukiasennossa (AI) on vähintään ensimmäisen välyksen (Hl) päässä mainitusta vastepinnas-ta; ja {b} voimaelimen mainitun sisäosan pakottamiseksi ennalta määrättyyn asentoonsa, 15 tunnettu siitä, että mainittu voimaelin on vähintään kahden magneetin (Ml ja M2) muodostama magneettipari (P); että magneettiparin ensimmäinen magneetti (Ml) on kiinni mainitussa liikkuvassa sisäosassa (4) ja toinen magneetti (M2) on kiinni vulkanointimuotissa (1); ja että vähintään yksi magneettiparin ensimmäisestä tai toisesta magneetista (Ml ja/tai M2) on kestomagneetti.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ilmanpoistoventtiili, tunnettu siitä, että ensimmäinen magneetti (Ml) ja toinen magneetti (M2) sijaitsevat toistensa suhteen mainitun varren (7) suunnassa (LI) oleellisesti peräkkäin ja niillä on liikevaraa (Tm) toistensa suhteen.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen ilmanpoistoventtiili, tunnettu siitä, että magneettipaiissa (P): - ensimmäinen ja toinen magneetti (Ml ja M2) molemmat ovat kestomagneetteja ja ensimmäisen ja toisen magneetin erimerkkiset navat ((+), (-)) osoittavat toisiaan kohti; tai 30. ensimmäinen tai toinen magneetti (Ml tai M2) on kestomagneetti ja vastaa vasti toinen tai ensimmäinen magneetti (M2 ja Ml) on pehmeä magneetti, jolloin ilmanpoistoventtiilin venttiililautanen (6) on magneettiparin (P) magneettien keskinäisen voiman (F) vaikutuksesta joko toisessa sulkuasennossa (S2) tai kolmannessa aukiasennossa (A3). *1 35

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen ilmanpoistoventtiili, tunnettu siitä, että magneettiparin ensimmäinen magneetti (Ml) sijaitsee varren (7) siinä ulkopäässä, 106938 20 joka osoittaa poispäin vulkanointimuotin muottipinnasta (9), ja toinen magneetti (M2) sijaitsee vulkanointimuotissa (1) ensimmäisen magneetin (Ml) vieressä siitä mainitun muottipinnan suuntaan; ja että toinen magneetti (M2) ympäröi mainittua vartta (7).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen ihnanpoistoventtiili, tunnettu siitä, että en simmäinen magneetti (Ml) koostuu magneettirenkaasta tai magneettipalasta ja toinen magneetti (M2) koostuu magneettirenkaasta; ja että magneettiparin (P) yhden magneetin (Ml tai M2) ollessa pehmeä magneetti on kestomagneetin napaisuuden ((+), (-)) suunta (R) joko oleellisesti keskilinjan (23) suunnassa tai oleellisesti kes-10 kilinjaa vastaan poikittain, ja magneettiparin (P) molempien magneettien (Ml ja M2) ollessa kestomagneetteja on niiden napaisuuksien ((+), (-)) suunnat (R) oleellisesti keskilinjan (23) suuntaisia.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen ilmanpoistoyenttiili, tunnettu siitä, että mag-neettiparissa ensimmäisen magneetin (Ml) ja toisen magneetin (M2) toisiaan kohti 15 osoittavat pinnat (11, 12) lepäävät toisiaan vasten ilmanpoistoventtiilin (3) vapaansa tilassa ja mainitut pinnat: - ovat oleellisesti samanmuotoiset ja sileät, jolloin ilmanpoistoventtiili (3) on vapaassa tilassaan toisessa sulkuasennossa (S2) ja venttiililautanen toisen välyksen (H2) päässä vastepinnastaan (8), tai 20. käsittävät jommassa kummassa säteittäisiä uria tai uran (13), jolloin ilmanpoisto venttiili (3) on vapaassa tilassaan kolmannessa aukiasennossa (A3) ja venttiililautanen toisen välyksen (H2) päässä vastepinnastaan (8).

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen ilmanpoistoventtiili, tunnettu siitä, että venttiililautanen (6) on levymäinen tai katkaistun kartion muotoinen tai 25 pallokalotin muotoinen, jonka maksimipaksuus (L2) on enintään 1 mm tai enintään 0,5 mm tai välillä 0,2 - 0,4 mm; että venttiililautasen mainittu toinen välys (H2) on pienempi kuin muotin raepuhalluksella tapahtuvassa puhdistuksessa käytetyn raema-teriaalin raekoko, tai enintään 1 mm tai enintään 0,5 mm tai välillä 0,2 - 0,4 mm; että mainittu vastepinta (8) on joko syvennys (14) tai muottipinnan (9) kohdalla; ja 30 että toinen magneetti (M2) on mekaanisella tartunnalla vulkanointimuotissa (i) kiinni j a muodostaa mainitun varren (7) ohjausholkin.

• 8. Menetelmä ilman poistamiseksi ajoneuvon renkaan vulkanointimuotista (1) renkaan vulkanoinnin aikana, jolloin vulkanointimuottiin sijoitettu rengasaihio (2) saatetaan laajenemaan ja painumaan muottipintaa (9) vasten, jossa menetelmässä 35 ilma (G) rengasaihion ja muottipinnan välistä poistetaan ilmapoistokanavien (5) 106938 21 kautta, joista kuhunkin on sijoitettu ilmanpoistokanavassa liikkuvan varren (7) ja muottipinnan alueella vastaavasti liikkuvan venttiililautasen (6) käsittävä sisäosa (4), joka venttiililautanen sulkee tämän iknanpoistokanavan kun rengas on lopullisessa muodossaan muottipintaa vasten, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää vaiheina: 5. annetaan ennen rengasaihion (2) laajentamista magneettiparin (P) vähintään kali den magneetin (Ml ja M2) pysyä toisiaan vasten ja pitää keskinäisellä vetovoimallaan (F) venttiililautanen (6) toisen välyksen (H2) päässä muottipinnan (9) alueella olevasta vastepinnastaan (8); - laajennetaan rengasaihiota (2) ja annetaan sen ulkopinnan (19) kohdata venttiililau-10 tanen (6) ja siirtää sitä ja mainittua vartta ulospäin, jolloin venttiililautanen tulee ensimmäisen välyksen (Hl) päähän vastepinnastaan (8) ja mainitut vähintään kaksi magneettia (Ml, M2) ovat etäisyyden (Ta) päässä toisistaan muodostaen avoimen iknanpoistokanavan; - annetaan ilman (G) poistua muottipinnan ja rengasaihion välistä ilmanpoistokana-15 van (5) kautta; - laajennetaan rengasaihiota (2) edelleen kosketukseen muottipinnan (9) kanssa ja annetaan rengasaihion ulkopinnan (19) siirtää venttiililautanen (6) puristumaan vastepintaansa (8) vasten, jolloin venttiililautanen sulkee iknanpoistokanavan estäen rengasaihion materiaalia työntymästä ilmanpoistokanavaan (5).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siinä lisäksi annetaan ilmanpoistoventtiilin aueta toiseen aukiasentoon (A2) muotin sisällä muottipinnan ja rengasaihion välissä vallitsevan ylipaineen (pl) ja muotin ulkopuolella vallitsevan matalamman paineen (p2) välisen paine-eron (Δρ) vaikutuksesta, joka ..... paine-ero kohdistuu ensimmäisen magneetin (Ml) toista magneettia ja siten muotin 25 sisälle päin osoittavaan pintaan (12), samalla kun rengasaihion ulkopinta (19) ei ole vielä kosketuksissa venttiililautaseen (6).

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siinä lisäksi annetaan ilmanpoistoventtiilin (3) olla auki kolmannessa aukiasennossa (A3) antamalla ilman (G) virrata ensimmäisen magneetin (Ml) ja toisen magneetin (M2) toi-.· 30 siaan kohti osoittavista pinnoista (11, 12) vähintään toisessa olevia kanavia (13) tai kanavaa pitkin, samalla kun magneettiparin (P) magneetit (Ml ja M2) ovat osittain kiinni toisissaan. 22 106938