FI106821B - Sähkökytkin - Google Patents

Description

106821 Sähköky tkin - Elektrisk koppling

Keksinnön kohteena ovat sähkökytkimet ja varsinkin sellaiset sähkökytkimet, joilla kytketään monivaiheisen sähkövaihtovirran yksittäisiä vaiheita.

5 Yleiset varokekytkimet, kuten US-patentissa 4 748 431, ovat hyvin tunnettuja. Nämä kytkimet saavat aikaan välineet piirisarjan samanaikaiseksi avaamiseksi ja sulkemiseksi. Ne ovat myös sikäli tunnettuja, että niillä voi käynnistää apukytkimiä.

Teolhsuuskytkimien vaatimukset ovat johtaneet monimutkaisiin kytkinmekanismei-hin ja niihin liittyviin kokoonpanotekniikkoihin. Teollisuuskytkimiä käytetään anka-10 rissa olosuhteissa, joissa ne ovat alttiina rajuille iskuille ja värinöille. Niiden on oltava äärimmäisen luotettavia, rakenteellisesti kestäviä ja verrattain halpoja valmistaa. Lisäksi on suotavaa, että kytkimet ilmaisevat selvästi ulospäin kytkennän tilan.

Tämän keksinnön kohteena on sähkökytkin, jossa sähköiset liitännät on tehty pystysuoraan tasoon. Tarkemmin sanoen, kytkimessä on käyttömekanismin kotelo, johon 15 on sijoitettu käyttömekanismi. Alempi liitinkotelo on kiinnitetty pystysuoraan käyt-tömekanismikotelon päälle. Ainakin yksi pari kiinteitä liitäntöjä sijaitsee alemmassa liitinkotelossa. Jokaisessa kiinteässä liitännässä on pystysuoraan akselitasossa ylös-... päin ulottuva korvake. Ylempi liitinkotelo on kiinnitetty pystysuoraan alemman lii- ';·[ tinkotelon päälle ja johtava laite on kiinnitetty pystysuoraan ylemmän liitinkotelon '· ” 20 päälle.

• · · ....: Johtavassa laitteessa on pari korvia niihin liittyviä kiinteitä liitinkorvakkeita varten.

. ·. : Johtavan laitteen korvat ulottuvat alaspäin pystysuoralla aksiaalitasolla ylemmän lii- tinkotelon yläosan läpi. Johtavassa laitteessa voi olla joko varoketeline tai oikosul- *’ ’ kupiiri.

:1[1: 25 Aksiaahsuuntaisesti siirrettävä liitinteline on liitetty alemman ja ylemmän liitinkote- lon väliin. Pari liikkuvia liittimiä on asennettu liitintelineeseen pystysuoran akselin • · · .1. tasoon kiinnittymään kiinteiden liittimien korvakkeisiin ja johtavan laitteen korvak- · . “·’ keisiin sekä irtautumaan niistä.

. 1·. Käyttömekanismi sijaitsee käyttömekanismikotelossa aksiaalisuunnassa siirrettävän 30 liitintelineen ajamista varten. Kun siirrettävät liittimet kiinnittyvät, kytkin sallii sähkövirran virtaavan virranottoliitännän puolelta kuormituspuolen liitäntään. Kun liikkuvat liittimet irtoavat, kytkimen sähkövirta ei voi virrata kytkimen läpi.

2 106821 Tämän keksinnön tavoitteena on mahdollistaa kytkimen kokoaminen yleisesti ottaen pystysuoraan tapaan ja helpottaa siten kokoamista. Tämän keksinnön avulla tähän tavoitteeseen päästään suunnittelemalla kytkin siten, että siihen kuuluu: käyttömekanismikotelo; 5 alaliitinkotelo, joka on kiinnitetty pystysuoraan asentoon käyttömekanismikotelon päälle ensimmäisellä kiinnitysvälineellä; pari kiinteitä liitäntöjä, jotka on sijoitettu alaliitinkotelon puitteisiin ja joilla kullakin on ylöspäin pystysuoraan aksiaalitasoon ulottuva korvake; yläliitinkotelo, joka on kiinnitetty pystysuoraan asentoon alaliitinkotelon päälle toi-10 sella kiinnitysvälineellä; johtava laite kiinnitettynä pystysuoraan yläliitinkotelon päälle kolmannella kiinni-tyslaitteella, johtavan laitteen sisältäessä parin korvakkeita, jotka ulottuvat alaspäin mainitussa pystysuorassa aksiaalitasossa yläliitinkotelon yläosan läpi; akselinsuuntaisesti siirtyvä liitinteline ala- ja yläliitinkotelon välissä; 15 pari liikkuvia liittimiä asennettuina pystysuoraan liitintelineeseen kiinnittymään jc.V tavan laitteen kiinteisiin liitäntöihin ja korvikkeisiin mainitussa pystysuorassa aksi-.' ’': aalitasossa; ja ; käyttömekanismi käyttömekanismikotelossa liputtamaan akselinsuuntaisesti siirret- '·*·* tävää liitintelinettä akselinsuuntaisesti, jolloin liikkuvat liittimet kiinnittyvät alalii- * * 20 tinkoteloiden kiinteiden liitäntöjen korvakkeisiin ja yläliitinkotelossa olevan johta- :. * ·: van laitteen korvakkeisiin sekä irrottautuvat niistä.

• · · • · * • · ·

Toinen tämän keksinnön tavoite on suunnitella kytkin sellaiseksi, että se pysyy ... koossa sitä voimakkaasti ravisteltaessa. Koska liikkuvat liittimet kiinnittyvät kiintei- !; siin liittimiin ja johtavan laitteen korvakkeisiin pystysuorassa tasossa, kytkimellä on * · 25 riittävä toleranssi sietääkseen ravistelun aiheuttamia virheitä.

« · · • · • « ,***; Apukytkin voidaan asentaa kytkimeen asennustelineen avulla. Tämän keksinnön . mukaisessa asennustelineessä on ainakin yksi pinne kiinnittämässä teline kytkimeen.

:: Pinteessä on nokka, joka estää pinteen liikkumisen apukytkimen kiinnity steline ui ’·,,/· kohti, kun apukytkin on kiinnitettynä telineeseen. Siksi pinne pysyy kiinni kytkimes- 30 sä, vaikka kytkintä ravistetaan voimakkaasti.

3 106821

Toinen tämän keksinnön kohde on saada aikaan selvä ulkoinen ilmaisu siitä, onko kytkin "kytketty" vai "irtikytketty" ("on" vai "off'). Kytkimellä tämä tarkoitus on toteutettavissa käyttämällä kytketty/irtikytketty-ilmaisinta, jossa "kytketty"-ilmaisin on siinä osassa alempaa liitinkoteloa, joka on näkyvissä, kun liitinteline on "kytketty"-5 asennossa ja piilossa, kun liitinteline on "irtikytketty"-asennossa.

Edellä esitetyt keksinnön kohteet ja edut käyvät ilmi seuraavasta selityksestä. Siinä viitataan oheisiin piirustuksiin, jotka ovat sen osia ja joissa parhaana pidettävä keksinnön toteutusmuoto on esitetty kuvituksen avulla. Tällainen toteutusmuoto ei välttämättä edusta keksinnön koko laajuutta.

10 Kuvio 1 on perspektiivinäkymä tämän keksinnön mukaisesta kootusta kytkimestä, jossa on apukytkin ja asennusteline räjähdyskuvana erillään kytkimestä;

Kuvio 2A on räjähdysperspektiivikuva tämän keksinnön mukaisen kytkimen ylä-osuudesta;

Kuvio 2b on räjähdysperspektiivikuva tämän keksinnön mukaisen kytkimen ala-15 osuudesta;

Kuvio 3 on sivunäkymä kytkimestä kytkirikotelon osuudet pois leikattuina;

Kuvio 4 on päätekuva kytkimestä kytkinkotelon osuudet pois leikattuina; • · · : Kuvio 5 on toinen sivukuva tästä kytkimestä kytkinkotelon osuudet pois leikat- .·.·! tuina; ': ; 20 Kuvio 6 on leikkauskuva kytkimen käyttömekanismista katsottuna kuvion 5 tasos- ta 6-6; • · · • · · • · ·

Kuvio 7 on kuvion 6 kaltainen kuva, mutta käyttömekanismin vetoluisti ja veto- ... nokka poistettuina; • · • · • · ·

Kuvio 8 on yksityiskohtainen kuva, josta näkyy kuvion 7 esittämän käyttömeka-25 nismin osuuksia; • · • · ·

Kuvio 9 on leikkauskuva kuvion 8 viivalta 9-9 otettuna; ';;;' Kuvio 10 on leikkauskuva kuvion 8 viivalta 10-10 otettuna; • ·

Kuvio 11 on ylätasokuva, joka esittää kytkintä käyttömekanismia varten; 4 106821

Kuvio 12 on sivupystykuva, joka esittää kuvion 11 kytkintä;

Kuvio 13 on kuvion 11 kytkimen pystykuva katsottuna kuvion 11 viivalta 13-13;

Kuvio 14 on ylätasokuvajousipuristusvivustakäyttömekanismia varten;

Kuvio 15 on leikkauskuva kuvion 14 jousipuristusvivusta kuvion 14 viivan 15-15 5 tasolta;

Kuvio 16 on pohjatasokuva, j osta näkyy kuvion 14 j ousipuristusvipu;

Kuvio 17 on ylätasokuva jousen ohjaimesta käyttömekanismia varten;

Kuvio 18 on sivupystykuva kuvion 17 jousen ohjaimesta;

Kuvio 19 on etupään pystykuva kuvion 17 jousen ohjaimesta; 10 Kuvio 20 on takapään pystykuva kuvion 17 jousen ohjaimesta;

Kuvio 21 on kuvion 7 kaltainen kuva, mutta siitä näkyy kytkimen etupäähän asennettu apukytkinmekanismi;

Kuvio 22 on kuvion 21 viivalta 22-22 otettu leikkauskuva;

Kuvio 23 on etupystykuva apunokasta käyttömekanismia varten; •. * · j 15 Kuvio 24 on leikkauskuva apunokasta nähtynä kuvion 23 viivalta 24-24; • « « * \ Kuvio 25 on pohjatasokuvakuvion 23 apunokasta; • ·

Kuvio 26 etupystykuva, joka esittää apukytkimen asennustelinettä kytkintä varten, :T: osan telineestä ollessa leikattuna pois; ... Kuvio 27 on ylätasokuva kuvion 26 apukytkimen asennustelineestä; • · • »t 20 Kuvio 28 on takatasokuva kuvion 26 apukytkimen asennustelineestä; * · · ’... ‘ Kuvio 29 on leikkauskuva kuvion 28 viivalta 29-29; • ·

Kuvio 30 on ylätasokuva kytkimen alemmasta liitinkotelosta, liitintelineen ollessa näkyvissä haamuviivoin;

Kuvio 31 on ylätasokuva liitintelineestä kytkintä varten; 5 106821

Kuvio 32 on yläkuva koottuna ylemmästä liitinkotelosta, alemmasta liitinkotelosta ja liitintelineestä keksinnön mukaisen kytkimen vaihtoehtoista toteutus-muotoa varten;

Kuvio 33 on ylätasokuva kuvion 32 toteutusmuodossa käytettävää liitintelinettä 5 varten;

Kuvio 34 on ylätasokuva kuvion 32 esittämästä alemmasta liitinkotelosta;

Kuvio 35 on pohjatasokuva kuvion 32 esittämästä liitinkotelosta;

Kuvio 36 on poikkileikkauskuva kuvion 32 esittämästä asennelmasta kuvion 32 viivalta 36-36 nähtynä; ja 10 Kuvio 37 on poikkileikkauskuva kuvion 32 esittämästä asennelmasta kuvion 32 viivalta 37-37 nähtynä.

Tämän keksinnön mukainen sähkökytkin 10 on esitetty kuviossa 1. Sähkökytkimen 10 johtavat osat on tehty johtavasta metallista (esim. kuparista) ja muut osat on yleensä tehty valetusta kuumassa kovettuvasta muovista. Eräät osat on tehty tässä 15 kuvauksessa tunnistettavin osin muista materiaaleista.

Kuten kuviosta 1 käy ilmi, apukytkin 12 on asennettavissa sähkökytkimeen 10 apu-kytkimen asennustelineellä 14. Apukytkimen asennusteline 14 on taipuista ja se on : : tehty valetusta kuumassa kovettuvasta muovista.

*·*·’ Viittaamme kuvioihin 2a ja 2B, joissa sähkökytkin on koottuna pystysuoraan ” ‘ ’: 20 pohjasta ylöspäin. Kytkimen 10 jalustana toimii käyttömekanismin kotelo 16. Käyt- %’·: tömekanismin kotelon 16 pohjassa on saranareikä 18, joka on tehty kohti kotelon 16 :T: tyvipäätä. Kotelossa 16 on rako 20, johon sopii jousituki 22 lähellä kotelon 16 etupäätä. Yhteen asennettuina käyttömekanismin 24 osat sijaitsevat käyttömekanis- .*·*. mikotelossa 16, kuten seuraavassa kuvataan.

• · · • · · • ♦ ·;·' 25 Alaliitinkotelo 26 on kiinnitetty käyttömekanismikotelon 16 päälle neljällä ruuvilla 28, jotka ulottuvat alaliitinkotelon 26 reikien 30 läpi ja kiinnittyvät käyttömekanis-•: · ·: mikotelon 16 reikiin 32. Kolme paria vastakkaisia kiinteitä liitäntöjä 34 on asennettu alaliitinkoteloon 26 erillisiin kammioihin 36. Kustakin vastakkaisesta liitäntäparista 34 toinen on kytkimen 10 kuormituksen puolella ja toinen liitäntä virtajohdon puo-’·* 30 lella. Kussakin kiinteässä liitännässä 34 on korvake 38, joka ulottuu pystysuoraan suuntaan kun kiinteä liitäntä 34 asennetaan alaliitinkotelon 26 kammioon 36. Johto-kiristimiä 40 käytetään kiinnittämään johdot kiinteisiin liitäntöihin 34.

6 106821

Liitmteline 42 sijoitetaan alaliitinkotelon 26 akseliuraan 44. Kuten kuviosta 2B näkyy, akseliura koostuu kahdesta akselinsuuntaisesta seinämästä 45. Kumpikin akselinsuuntainen seinämä 45 on myös sisin seinä kolmelle niihin liittyvälle alalii-tinkotelon 26 kammiolle 36. Akseliuran 44 akselinsuuntaiset seinämät 45 ja muut 5 kammion 36 seinämät tukevat liitintelinettä 42. Akseliuran 44 akselinsuuntaiset seinämät 45 toimivat myös liitintelineen 42 sivuttaistukena. Akseliuran 44 pituus on suunnilleen kammioiden 36 akselinsuuntaisen pituuden puolikkaan verran suurempi kuin liitintelineen 42 pituus. Liitinteline 42 pystyy täten liukumaan akseliurassa 44.

Liitintelineessä 42 on kolme paria liikkuvia liittimiä 46. Liikkuvat liittimet 46 on 10 suunnattu pystysuoraan siten, että ne kiinnittyvät kiinteiden liitäntöjen 34 pystysuoriin korvakkeisiin 38 kun liitintelinettä 42 liputetaan "kytketty"-asentoon ja ne irrot-tuvat korvakkeista 38 "irtikytketty"-asennossa.

Kuten kuviosta 31 käy ilmi, liitinjouset 206 kiinnittävät liikkuvat liittimet 46 liitin-telineeseen 42. Kun liikkuvat liittimet 46 kiinnittyvät kiinteiden liitäntöjen 34 pysty-15 suoriin korvakkeisiin, jokainen liikkuva liitinpari 46 työntyy erilleen jousen kiristys-voimaa vasten. Tällä tavalla varmistetaan oikea sähkökosketus.

Kuten kuvioista 2A ja 2B käy ilmi, yläliitinkotelo 48 on asennettu alaliitinkotelon 26 yläosan päälle neljällä ruuvilla 50, jotka ulottuvat yläliitinkotelon 48 reikien 52 läpi ja kiinnittyvät alaliitinkotelon 26 reikiin 54. Yläliitirikotelossa 48 on neljä ·...·’ 20 ruuvinkantta 56, jotka peittävät alaliitinkotelon 26 käyttömekanismin koteloon 16 • · kiinnittämiseen käytetyt ruuvit 28. Ruuvikannet 56 pitävät ruuvit 28 kolhiintumatta : ja epähuomiossa avaamatta.

* · . . Yläkotelon 48 kolme reikäparia 58 saavat aikaan ruuviavaimella pääsyn johdinkiris- *· *· timien 40 ruuveihin.

• ·· • · · • · · 25 Yläliitinkotelon 48 pohjapinnassa on akselinsuuntainen harjanne 59, johon liitinteli- .*·*. neen 42 akselinsuuntainen ura 63 sopii (kuvio 31). Harjanteen 59 ja uran 63 välinen ·· · .···. yhteistoiminta vakauttaa liitintelineen 42 ja sallii samalla liitintelineen 42 siirtyä * · ‘ akselinsuuntaisesti.

• ♦ · • · ♦ · ·:··· Harjanteen 59 ja uran 63 välinen yhteistyö toimii lisäksi siten, että se sulkee vapaat 30 kulkutiet vastakkaisten kiinteiden liitäntöjen 34 välillä alaliitinkotelon 26 sisällä, • · · kun kytkin 10 on "irtikytketty"-asennossa. Alaliitinkotelossa 26 oleva tuki 226 aut- • · *···* taa osaltaan myös sulkemaan vapaatilaiset väylät silloin, kun liitinteline 42 on "irti kytketty-asennossa, koska "irtikytketty"-asennossa liitinteline 42 nojaa tukea 226 vasten.

7 106821

Kuten kuviosta 31 käy ilmi, liitintelineessä 42 on vaakasuoria sisennyksiä 229 sen ylä-ja alapinnalla. Sisennykset 229 on erotettu toisistaan vaakasuorilla rivoilla 228, joiden korkeus on sama kuin liitintelineen 42 ylä- ja alapinnoilla. Kuten jälleen kuviosta 2B käy ilmi, liitintelineessä 42 olevien sisennysten 229 leveys on pienempi 5 kuin alaliitinkotelon 26 seinien 227 leveys. Tällä tavalla kukin alaliitinkotelon kammio 36 on suljettu erilleen viereisestä kammiosta 36.

Johtava laite 60 on asennettu yläliitinkotelon 48 yläosan päälle. Kuten kuviosta 2A käy ilmi, johtava laite voi olla joko oikosulkupiiri 64 tai varoketeline 66. Kun johtava laite 60 on asennettu yläliitinkotelon 48 päälle, johtava laite 60 peittää ylälii-10 tinkotelon 48 rauvinreiät 52, estäen täten ruuvien 50 kiertymisen auki vahingossa.

Johtavassa laitteessa 60 on kolme paria vastakkaisia liittimiä 61 (katso kuvista 4 ja 5), kunkin parin yhden liittimen ollessa kytkimen kuormituspuolella ja kunkin parin toisen liittimen ollessa virtajohdon puolella. Johtavan laitteen 60 liittimet ulottuvat pystysuorassa suunnassa alaspäin yläliitinkotelon 48 aukkojen 62 kautta silloin, kun 15 johtava laite 60 on asennettuna. Kukin liitin 61 on jokseenkin samassa pystysuorassa suunnassa kiinteän liitännän 34 vastaavan korvakkeen 38 kanssa. Kuten kuviosta 4 käy ilmi, liitinteline 42 on "kytketty"-asennossa 46, johtavassa laitteessa 60 olevien liittimien 61 ollessa kiinnittyneinä liikkuvien liittimien 46 yläosuuteen ja kiinteiden liitäntöjen 34 korvakkeiden 38 ollessa kiinnittyneinä liikkuvien liittimien ... 20 46 alaosuuteen. Kun liikkuvat liittimet 46 kiinnittyvät johtavan laitteen 60 liittimiin ; 61 ja kiinteiden liitäntöjen 34 korvikkeisiin 38, liitinjouset 206 varmistavat oikean

Iti ‘ ; sähkökosketuksen, kuten edellä on kuvattu.

I I * • « « • · * • · ·:·: Kun liitinteline 42 liu'utetaan "kytketty"-asentoon, sähkövirta siirtyy johtokiristimil- lä 40 kiinteään liitäntään 34 kiinnitetystä johdosta kiinteän liitännän 34 korvakkeen « · 25 38, liikkuvan liittimen 46 ja johtavassa laitteessa 60 olevan vastaavan liittimen läpi.

Sen jälkeen sähkövirta siirtyy johtavan laitteen 60 läpi johtavan laitteen 60 kuormi-... tuksen puoleiseen liittimeen, vastaavaan liikkuvaan liittimeen 46, siihen liittyvän kiinteän liitännän korvikkeeseen 38 ja lopuksi kuormituksen puoleiseen johtoon.

• · • · · .···, Jos johtava laite 60 on oikosulkupiiri 64, sähkö virtaa suoraan johdon puoleisesta • · 30 liittimestä 61 kuormituksen puoleiseen liittimeen 61 johtavan metallipalan läpi.

. * Parhaana pidetyssä toteutusmuodossa jokainen liitinpari 61 ja johtava oikosulkupiiri v. · liittimien 61 välissä on tehty yhdestä ainoasta johtavaa metallia olevasta palasta.

:[ [: Kuten kuvasta 4 käy ilmi, jos johtava laite 60 on varoketeline 66, sähkön täytyy virrata varokkeen läpi voidakseen siirtyä johdon puoleisesta liittimestä 61 kuormi-3 5 tuksen puoleiseen liittimeen 61.

8 106821

Kuten kuviosta 5 käy ilmi, liitinteline 42 on "irtikytketty"-asennossa. Kun liitinteli-ne 42 liu'utetaan "irtikytketty"-asentoon, liikkuvat liittimet 46 eivät kosketa kiinteitä liitäntöjä 34 tai johtavassa laitteessa 60 olevia liittimiä 61. Siksi sähkö ei voi siirtyä johdon puoleisesta liitännästä kuormituksen puoleiseen liitäntään, kun liitinteline 42 5 on "irtikytketty"-asennossa.

Edelleen kuvion 5 mukaan, liitintelineessä 42 on kohouma 70, joka sopii vetoluis-tissa 74 olevaan aukkoon 72. Vetoluisti 74 on tehty metallilevystä. Liitinteline 42 liukuu asentojen "kytketty" ja "irtikytketty" välillä kun muu osa käyttömekanismista 24 liu'uttaa vetoluistia 74 edestakaisin.

10 Kuten kuviosta 6 käy ilmi, vetoluisti 74 liukuu kohti "kytketty"-asentoa vetonokan 76 pyöriessä myötäpäivään, kuten kuvioissa 6 ja 7 on esitetty. Vetoluisti 74 on liitetty vetonokkaan 76 niitillä 78, jota voi liu’uttaa nokan 76 voimansiirtoraossa 80. Nokan voimansiirtorako 80 on muotoiltu siten, ettei vetoluisti 74 liiku silloin, kun vetonokkaa 76 pyöritetään ensimmäiset 4 astetta myötäpäivään. Vetoluisti 74 liukuu 15 sen jälkeen äkillisesti seuraavat vetonokan 76 pyörimät 50 astetta. Nokan voimansiirtorako 80 on muotoiltu siten, että vetoluisti 74 liikkuu suhteessa vetonokan 76 pyörimiseen, kun vetonokkaa 76 pyöritetään kumpaan suuntaan tahansa. Liikkuvat liittimet 46 kiinnittyvät sen vuoksi "kytketty'-asentoon äkillisesti vetonokan 76 myötäpäivään pyörimisen mukana ja irrottuvat "irtikytketty"-asentoon vetonokan 76 20 pyöriessä vastapäivään tasaisella nopeudella.

• ·

Vetonokka 76 saa pyörivän vetonsa jousipuristusvivun 86 kohoumasta, joka puris- : *: *: tuu vetonokkaa 76 vasten nokan vetoraon 82 kautta. Jousipuristusvivun kohouma 84 • » •;| sopii nokan vetorakoon 82 jättäen merkittävän tilan ympäryksen suuntaan. Jousipu- : ristusvivun 86 tulee sen vuoksi pyöriä määrätty matka ennen kun kohouma 84 .·’:·[ 25 painautuu vetonokkaa 76 vasten.

• · ·

Kuten kuviosta 7 käy ilmi, käyttömekanismi 24 on esitetty "irtikytketty"-asennossa • · ja haamukäyttömekanismi 86' on "kytketty"-asennossa. Koska käyttömekanismi 24 ·*”: toimii keskuksen yli menetetyn liikkeen siirtymisellä, käyttömekanismi 24 pystyy y..' jäämään ainoastaan täysin "kytketty"-asentoon tai täysin "irtikytketty"-asentoon.

• · 30 Tämän toteutusmuodon mukaisia keskuksen yli siirtymisen välineitä kuvataan . ’ seuraavassa. Keskuksen yli siirtyminen viittaa yleensä sellaisiin siirtymisvälineisiin, v*: joissa jousi tai vastaava voima pakottaa kytkimen joko täysin "kytketty"-asentoon tai : : täysin "irtikytketty"-asentoon, kun kytkintä siirretään siirtävän keskipisteen ohi.

Tässä toteutusmuodossa käytetään useita menetetyn liikkeen välineitä, joita kuva-35 taan edempänä. Yleensä menetetyn liikkeen välineet viittaavat osien yhteistoimin- 9 106821 taan, jolloin kytkinlaitteen osat liikkuvat, muiden osien pysyessä paikallaan tai lähes paikallaan. Kuten edempänä kuvataan, menetetyn liikkeen välineet voivat olla hyödyllisiä keskipisteen yli siirtyvien mekanismien toiminnan helpottamiseksi.

Kuten kuviosta 8 käy ilmi, käyttömekanismi 24 käsittää useita osia, mukaan 5 luettuina seuraavat: jousen ohjain 88, vetojousi 90, akselitappi 92, joka kiinnittää vetojousen 90 jousen ohjaimeen 88, jousipuristusvipu 86, kahvan palautusjousi 94 sijoitettuna jousipuristusvivun 86 sisärakoon 126, ja kytkin 96, johon pyörivä käyttöakseli (ei kuvassa) kiinnittyy kytkimen kääntämiseksi asentoihin "kytketty" ja "irtikytketty".

10 Kytkin on esitetty yksityiskohtaisesti kuvioissa 11-13. Kytkimessä 96 on alusta 98 ja porrastettu reuna 100, lieriömäinen akseli 102 kohtisuoraan alustaa 98 vasten ja pala 104 sekä uloke 106 asennettuna alustan 98 päälle. Lieriömäinen akseli 102 ulottuu alustan 98 yläpuolelle ja alapuolelle. Se lieriömäisen akselin 102 osuus, joka ulottuu alustan 98 alapuolelle, on tarkoitettu kytkimen 96 asentamiseen käyttömeka-15 nismin kotelon 16 saranareikään 18 (katso kuviosta 2B). Kuten edempänä selitetään, jousipuristusvipu 86 ja vetonokka 76 on asennettu akseliltaan samansuuntaisesti kytkimen 96 päälle ja on tuettu laakerilla siihen lieriömäisen akselin 102 osuuteen, joka on kytkimen 96 alustan 98 yläpuolella, ja akselin 102 yläpää on tuettuna laakerilla alaliitinkotelon 26 aukkoon 103 (katso kuviosta 30). Kuvion 11 mukaan ... 20 kytkimen 96 lieriömäisessä akselissa 102 on akselinsuuntainen, suorakulmion ήπιοί * toinen aukko 108, johon käyttöakseli (ei kuvassa) mahtuu kääntämään kytkimen 10 • · · / asentoon "kytketty" ja "irtikytketty". Lähellä kytkimen 96 alustaa 98 lieriömäisessä *.v akselissa 102 on vaakasuora aukko 110, johon sopii koukkutappi (ei kuvassa), jolla *: ’ ‘: käyttöakseli kiinnitetään akselinsuuntaisesti aukkoon 108.

• · • · · • ·· .·:·! 25 Kuten kuvioista 14-16 käy ilmi, jousipuristusvivussa 86 on lieriömäinen aukko 112 • · · vivun 86 asentamiseksi kytkimeen 96. Jousipuristusvivun 86 kohouma 84 ulottuu ... vivun 86 yläpinnasta ja vetää vetonokkaa 76 sekä myötä- että vastapäiväiseen pyöri- • · ’···* missuuntaan. Jousipuristusvivussa 86 on laakerikotelo 114 akselitapin 116 sovitta- • · •y* miseksi jousen ohjaimeen 88 (katso kuvista 17 ja 18). Laakerikotelo 114 ulottuu 30 säteittäissuuntaan jousipuristusvivun 86 ympäryspinnalta 120, jotta jousen ohjaimel-le 88 jäisi riittävä välys pyörimisen aikana. Laakerikotelon 114 aukko 115 on muotoiltu yleisesti siten, että siihen mahtuu jousen ohjaimen 88 lieriömäinen akselitappi • · · 116. Laakerikotelossa 114 on tuki 122, joka on vivun 86 ympäryspinnan lähellä ja *·’ ulottuu vivun 86 alapinnalle 121. Laakerikotelon 114 tuki 122 tukee painetta, jonka 35 jousen ohjaimen 88 akselitappi 116 kohdistaa pitkin jousen ohjaimen 88 keskilinjaa.

10 106821

Kuten kuviosta 16 käy ilmi, jousipuristusvivun 86 pohjassa on kammio 124, joka sijaitsee vivussa 86 olevan akselinsuuntaisen aukon 112 ja vivun 86 pinnan 120 välissä. Jousipuristusvivussa 96 on myös sisäinen rako 126, joka ulottuu akselinsuuntaisen aukon 112 ympäri lähelle vivun 86 ulkokehää, paitsi vivun 86 sillä sivul-5 la, jolla pinta 120 sijaitsee. Sisäinen rako 126 on kapea kanava jousipuristusvivun 86 oikealla puolella 130 ja se jatkuu kapeana kanavana vivun 86 vasemmalle puolelle 128. Sisäisen raon 126 jatkuessa pitkin vivun 86 vasenta puolta 128 se laajenee ja muodostaa yleisesti ottaen V:n muotoisen tyhjän tilan. Jousipuristusvivun 86 seinän läpi tehty lovi 132 paljastaa sisäisen raon 126 jousipuristusvivun 86 vasemman 10 puolen 128 alussa. Viitaten jälleen kuvioon 8, näemme, että kahvan paluujousi 94 on sijoitettu sisäiseen rakoon 126. Osa kahvan paluujousesta 94 on nähtävissä loven 132 läpi.

Kuten kuvioista 17-20 näkyy, jousen ohjain 88 on yleensä tanko, jonka kärkipään läpi kulkee rako 136, tangon tyvipäässä ja suorassa kulmassa jousen ohjaimen 88 15 akseliin nähden on lieriömäinen akselitappi 116, takatuki 138 sijaitsee raon 136 ja akselitapin 116 välissä ja ulkoneva reuna 140, joka tukeutuu akselitappiin 116 ja ulottuu kohtisuorasti akselitapista 116 ulospäin.

Tuki 142 sijaitsee akselitapin ja takatuen 138 välissä. Tuki 142 tarjoaa lisälujuutta sekä akselitapille 116 että takatuelle 138. Tuki 142 mahdollistaa myös jousen 20 ohjaimen 88 ja jousipuristusvivun 86 tukipinnan 114 oikean kohdistuksen. Tuen 142 *'·, korkeus on etäisyys 144 (kuvio 15) jousipuristusvivun 86 tukipinnan 114 tukiosan • · » ; / 122 alapinnan ja tukipinnan 114 kärjen 146 alapinnan välillä. Tällä rakenteella tuki • · · 142 tukeutuu tukipinnan 114 kärkeen 146, kun uloke 140 tukeutuu tukipinnan 114 ’: : tukiosaan 122, helpottaen täten oikeaa kohdistusta.

• · • · · • · · 25 Uloke 140 ulottuu akselitapin 116 ympärille ja poispäin jousen ohjaimesta 88.

Kuten kuviosta 10 käy ilmi, jousen ohjaimen 88 uloke 140 sopii jousipuristusvirun ... 86 tukipinnan 114 tukiosan 122 alapinnan ja kytkimen 96 porrastetun reunan 100 ;;; portaan 148 väliin silloin, kun jousipuristusvipu 86 on asennettu kytkimen 96 päälle • · ···* siten, että akselitappi 116 ontukiosassa 114.

«·· • « • · 30 Kuten kuviosta 9, joka on leikkauskuva kytkimen 96 päälle asennetusta jousipuris-tusvivusta 86, käy ilmi, kytkimen 96 päällä oleva tukipala 104 on jousipuristusvivun » v,; 86 kammiossa ja kytkimen 96 päällä oleva uloke 106 on jousipuristusvivun 86 lovessa 132. Kun käyttöakseli pyörittää kytkintä 96 myötäpäivään, tukipala 104 siirtyy kammion 124 poikki ja uloke 106 puristaa kahvan paluujousen 94 kokoon. 35 Kytkimen 96 päällä olevien osien ja jousipuristusvivun 86 mitat ovat sellaisia, että 11 106821 tukipala 104 työntyy kammion 124 seinämää vasten ennen kun kahvan paluujousi 134 saavuttaa sisäisen uran 126 sisäseinän. Tällä rakenteella tukipala 104 ottaa vastaan käytännöllisesti katsoen kaiken kytkimeen 96 kohdistuvan rasituksen, kun kytkin 96 pyörittää jousipuristusvipua 86. Kytkimen 96 uloke 106 ei työnny 5 jousipuristusvipua vasten, vaan pelkästään puristaa kahvan paluujousen 94 kokoon.

Kuten kuvioista 7, 21 ja 22 käy ilmi, jousen tuki 22 on asennettu käyttömekanismi-koteloon 16. Jousen tuki on tehty revitetystä metallilevystä. Jousen tuessa 22 on pystysuora pinta ja vaakasuora pinta. Jousen tuen 22 pystysuoralla pinnalla jousen tuessa on pystysuora painanne 156 akselitappia 92 varten. Painanteen 156 ja akseli-10 tapin 92 välinen yhteistoiminta toimii saranana, jonka varassa jousen ohjain 88 pystyy kääntymään akselitapin 92 ympäri. Kuten kuviosta 7 käy ilmi, kun jousipuristus vipu 86 pyörii myötäpäivään, jousen ohjain 88 työntyy jousen tuessa 22 olevan aukon 157 läpi (kuvio 22) vetojousen 90 painetta vasten. Kun jousen ohjain 88 työntyy jousen tuen 22 aukon 157 läpi ja pyörii, vetojousi 90 puristuu akselitapin 92 ja 15 jousen ohjaimen 88 takainen 138 väliin. Heti kun jousen ohjain 88 pyörii muutaman asteen verran keskikohdan ohi, vetojousi 90 työntyy jousen ohjaimen 88 takatukea 138 vasten ja ajaa koko käyttömekanismin 24 täysin "kytketty"- tai "irti-kytketty"-asentoon. Tällaisesta kytkintoiminnasta käytetään alalla nimitystä keskuksen yli siirtyminen.

... 20 Jotta estettäisiin käyttäjää pitämästä kytkintä pyörimisen keskipisteessä ja asennos- sa, joka ei ole täysin "kytketty" tai "irtikytketty", kytkimeen 10 on tehty kaksi mene- • · 4 • tetyn liikkeen mekanismia. Toinen näistä mekanismeista liittyy kahvan paluujouseen v 94. Kuten edellä on kuvattu, kytkimen 96 uloke 106 puristaa kahvan paluujousen 94 kokoon, kun kytkintä 96 pyöritetään myötäpäivään jousipuristus vivun 86 kääntämi- • · !.*·: 25 seksi. Heti kun jousen ohjain 88 ohittaa pyörimisen keskipisteen, kytkimen 96 :T: tukipala 104 vapautuu paineesta ja kahvan paluujousi 94 ulottuu työntämään jousi- puristusvivun 86 kohdistumaan kytkimen 96 kanssa. Tällä tavalla jousipuristusvipua .·**. 86 pyöritetään asennosta, joka on juuri pyörimisen keskikohdan ohi, asentoon 17 .·♦*, astetta keskikohdan ohi. Koska vetojousi 90 purkautuu samaan aikaan, kun kahvan 30 paluujousi 94 kohdistaa jousipuristusvipua 86 kytkimeen 96, koko käyttömeka-nismin 24 nopeus kasvaa ja tällöin käyttäjän on vaikea pitää kytkintä osittain "kyt-ketty"-asennossa.

« · ·

Kun käyttömekanismi käännetään "irtikytketty"-asentoon, kiertämällä sitä vastapäi-* · · ‘ vään, tukipalan 104 ja kammion 124 välisen yhteistyön aiheuttama liikkeen menetys 35 toimii jälleen siten, ettei käyttäjä pysty pitämään kytkintä osittain "kytketty"-asen-nossa, vaikkakaan ei samalla tavalla. Kun kytkintä 96 kierretään vastapäivään, a 106821 jousipuristusvipu 86 pysyy kohdistuneena kytkimen 96 kanssa. Km jousen ohjain 88 ohittaa pyörimiskeskikohdan, vetojousi 90 ajaa jousipuristusvivun 86 kytkimen 96 edelle (vasten kahvan paluujousen 94 painetta), tehden jälleen kerran käyttäjälle vaikeaksi pitää kytkintä osittain "kytketty"-asennossa.

5 Viitaten jälleen kuvioon 6, siinä toinen merkittävä menetetyn liikkeen väline liittyy nokan voimansiirtorakoon 80. Kun jousipuristusvipua 86 kierretään myötäpäivään ja työnnetään vetonokkaa 76 vasten nokan vetoraon 82 läpi, vetonokka 76 alkaa pyöriä muutamia asteita, liuottamatta vetoluistia 74, koska raon 82 nokkapinnan 83 säde alkaa olla vakio. Kun nokka pyörii pitemmälle, vetoluisti 74 siirtyy äkillisesti "kyt-10 ketty'-asentoon, johtuen raon 82 nokkapinnan säteen nopeasta kasvusta. Kun veto-nokkaa 76 pyöritetään vastapäivään kytkimen saamiseksi "irtikytketty"-asentoon, nokan voimansiirtoraolla 80 ei ole samanlaista menetetyn liikkeen mekanismia. Nokka pinnan 83 säde pikemminkin kasvaa tasaisesti vakiovauhtia. Nokan voiman-siirtoraon 80 muoto edistää sen vuoksi kytkimen äkillistä sulkemista ja kytkimen 10 15 vähitellen tapahtuvaa avautumista.

Kuten jälleen kuvioista 21 ja 22 käy ilmi, jousen tuki 22 toimii myös apunokan 158 laakeriakselina. Apunokka 158 kiinnittyy reiän 160 välityksellä vetoluistiin 74.

Apukytkimen 12 käynnistintä 162 voi vetää apunokalla 158 käyttämällä nokkaväli- tystä. Kuten etenkin kuvioista 23-25 näkyy, apunokka 158 on yleensä kiilamainen 20 muodoltaan ja siinä on nokkaura 164 ulommalla lieriöpinnalla 166. Apunokassa 158 ; on yläpiste 168, joka on yhdistetty akselitapilla jousen tukeen 22 ja alapiste 170, • « · ; / joka on yhdistetty akselitapilla käyttömekanismikoteloon 16 nokan asentamiseksi ‘ · * · * pisteiden 168 ja 170 kautta pyörimisen pystyakselin ympärille. Nokan kohouma 172 ’ sijaitsee nokan 158 yläpinnalla, joka ulottuu ympäryksellä pitemmälle kuin nokan • · :,‘*i 25 158 alapinta. Kun kytkintä 10 kootaan, nokan kohouma 172 sijoitetaan vetoluistin : : : 74 pidennettyyn aukkoon 160 (kuvio 6). Kun kytkintä 10 kierretään "kytketty"- asentoon, vetoluisti 74 siirtää liitintelineen 42 "kytketty'-asentoon, mutta pyörittää .***. myös apunokkaa 158 nokan kohouman 172 välityksellä siten, että apukytkimen 12 • 41 .···, käynnistin 162 laskeutuu alemmas sitä mukaa kun apunokka 158 pyörii. Kuten ]·* 30 kuviosta 2B käy ilmi, vetoluistin aukko 160 ei ole pyöreä, vaan pikemminkin pitku- lainen, jotta nokan kohouma 172 voisi siirtyä sivusuunnassa suhteessa aukkoon 160, '; ‘ ‘: kun vetoluisti 74 työntää nokan kohoumaa 172 pääasiassa kytkimen 10 kärkeä kohti.

. .·. Aukon 160 muoto on välttämätön, koska nokan kohouma 172 ei liiku lineaarisesti, , 1, vaan pikemminkin kaalimaista rataa. Kuvion 21 mukaan jousen tuessa 22 on aukko 35 176 nokan kohouman 72 avaran välyksen aikaansaamiseksi sen liikkuessa.

is 106821

Kuten kuviosta 22 käy ilmi, apunokka 158 on ontto (katso viitenumeroa 179). Apunokan 158 on välttämättä oltava ontto, koska jousen ohjain 88 kulkee edestakaisin tilaan 179 apunokan 158 sisällä silloin, kun kytkintä 10 avataan ja suljetaan.

Kuten kuvioista 1 ja 26-29 käy ilmi, apukytkimen 12 voi asentaa kytkimeen 10 käyt-5 tämällä apukytkimen asennustelinettä 14. Kuten kuvio 1 esittää, apukytkimen asen-nustelineessä 14 on kaksi jalkaa 178, jotka ulottuvat vaakasuorassa telineen 14 sillasta 180 ulospäin. Kukin jalka 178 sopii samalla tavalla muotoiltuun vaakasuoraan, käyttömekanismikotelon 16 sivussa olevaan aukkoon 182 (kuviot 1, 2A ja 2B). Apukytkimen asennustelineen 14 silta 180 on vaakasuorassa tasossa, joka on alem-10 pana kuin jalat 178. Telineessä 14 on myös kaksi kiinnityspalaa 196 apukytkimen 12 kiinnittämiseksi telineeseen 14. Kukin kiinnityspala 196 on kohdistettu vastaavaan jalkaan 178, joka on sillan 180 yläpuolella olevalla tasolla. Seinät 184 ulottuvat sillan 180 ja kiinnityspalan 196 väliin. Apukytkin 12 on tuettu siltaan 180 ja seiniin 184 ja kierretty kiinni telineeseen 14 kiinnityspalassa 196 olevien ruuvin-15 reikien 186 läpi, kuten kuviot 27 ja 29 esittävät. Teline 14 voi olla tehty siten, että siinä on metalliset kierteitetyt sisäkkeet sijoitettuina ruuvinreikiin 186, joihin sijoitetaan ne ruuvit, jotka kiinnittävät apukytkimen 12 telineeseen 14.

Telineen 14 kiinnittämiseksi sähkökytkimeen 10 apukytkimen asennustelineessä l1 on kaksi pinnettä 188, joista toinen on sijoitettuna kunkin jalan 178 ulkopuolella ,,, 20 telineessä 14. Kuten kuvio 27 esittää, pinteet ovat samansuuntaiset jalkojen 178 kanssa ja tila 189 on kunkin pinteen ja vastaavan jalan välissä. Tila 189 sallii '· ' ·* pinteen puristumisen kohti jalkaa 178. Kunkin pinteen 188 päässä on säppi 190.

\v Viitaten jälleen kuvioon 1, josta näkyy että kun teline 14 asennetaan kytkimeen 10 ’J ‘ ja jalat 178 asennetaan vaakasuoriin aukkoihin 182, pinteet 188 siirtyvät pinteiden :\j 25 aukkoihin 192, jossa pinteiden 188 säpit 190 tarttuvat pystysuoriin ulkonemiin (ei «T: kuvassa) pinteen aukoissa 192. Telineen 14 irrottamiseksi kytkimestä 10 pinteet 188 puristuvat säppien 190 vapauttamiseksi. Heti kun teline 14 on asennettu kytkimeen .·♦·. 10, apukytkin on asennettavissa telineen 14 päälle.

• · · • j ·

Viitaten jälleen kuvioihin 26-29, joista käy ilmi, että kussakin pinteessä on myös 30 kärki 194. Kukin kärki 194 ulottuu pinteen 188 päärungosta poispäin ja sisäänpäin »·· tasolla, joka on kiinnityspalan 196 yläpuolella. Tällä rakenteella pinteitä 188 voi ·, puristaa silloin, kun apukytkin 12 ei ole kiinni telineessä 14, mutta pinteet 188 eivät i i *»*;* voi puristua sisäänpäin silloin, kun apukytkin 12 on kiinnitettynä telineeseen 14, \koska telineeseen 14 kiinnitetty kytkin 12 osuu pinteiden 188 kärkiin 194. Pinteiden 35 188 säpit 190 jäävät sen vuoksi kiinni pinteiden aukkoihin 192, vaikka kytkintä ravistellaan rajusti.

14 106821

Kuten kuvioista 30 ja 31 käy ilmi, alaliitinkotelossa 26 on kehys 198 sijoitettuna lähelle käyttöakselia (ei kuvassa), johon "kytketty"-ilmaisin 200 sopii. Liitinteli-neessä 42 on peite 202 liitintelineen ensiötason jatkeena. Peitteen 202 yläpintaan on sijoitettu "irtikytketty"-ilmaisin 204. Kun liitinteline 42 on "irtikytketty"-asennossa, 5 peite 202 peittää "kytketty"-ilmaisimen 200, joka sijaitsee kehyksessä 198. Kun liitinteline siirtyy "kytketty"-asentoon, "kytketty"-ilmaisin 200 tulee käyttäjän näkyviin ja "irtikytketty"-ihnaisin 204 on piilossa yläliitinkotelon 48 alla. Tällä rakenteella kytkimen käyttäjä joutuu pienemmällä todennäköisyydellä epätietoiseksi kytkimen 10 asennosta "kytketty" tai "irtikytketty", koska käyttäjä pystyy minä 10 tahansa hetkenä näkemään vain "irtikytketty"- tai "kytketty"-ilmaisimen. Lisäksi tämän ilmaisimen pettäminen on vähemmän todennäköistä, koska peite 202 liittyy rakenteellisena osana liitintelineeseen 42.

Kuviot 32-37 viittaavat yleisesti kytkimen 10 vaihtoehtoisiin osiin, joita voi käyttää varmistamaan, että yläliitinkotelo 48 ja alaliitinkotelo 26 on kiinnitetty kunnolla 15 liitintelineeseen 42 silloinkin, kun kysymyksessä on voimakas sähköinen kuormitus. Voimakkaan sähköisen kuormituksen alaisena yläliitinkotelon 48 ja alaliitinkotelon 26 taipumuksena saattaa olla kaartua erilleen. Kaartuminen saattaa johtaa vapaan tilan ilmaantumiseen yhden vaiheen vastakkaisten kiinteiden liitäntöjen 34 väliin tai eri vaiheiden kiinteiden liitäntöjen 34 väliin. On mahdollista, että vapaan tilan 20 ilmaantuessa kiinteiden liitäntöjen 34 väliin saattaa tulla kipinäkaaria. Kuten etenkin kuviosta 32 käy ilmi, kaartumisen voi estää käyttämällä ruuveja 208 kiinnittämään yläliitinkotelon 48' keskiosa alaliitinkotelon 26' keskiosaan. Kuviossa 32 esitetty • · · '; · yläliitinkotelo 48' vastaa kuviossa 2A ensimmäistä kertaa tunnistettua yläliitin- • · · *·*·* koteloa 48, paitsi että siinä on tässä kuvatut muutokset, joiden tarkoituksena oi 25 estää kaartumisen esiintyminen. Samoin myös kuvion 32 esittämä alaliitinkotelo 26' • · : .* ·· ja kuvion 32 esittämä liitinteline 42' vastaavat alaliitinkoteloa 26 ja liitintelinettä 42, : V: jotka on esitetty ensimmäistä kertaa kuviossa 2B.

... Kuten kuviosta 33 käy ilmi, vaihtoehtoisen toteutusmuodon liitinteline 42' on « · **♦*/ yleensä sama kuin kuviossa 2B ensimmäistä kertaa esitetty liitinteline 42, paitsi että • · ···* 30 liitintelineessä 42' on kaksi pitkittäistä aukkoa 218 lähellä sen keskusta. Liitin- :***: telineessä 42' on myös kaksi lisäpintaharjannetta 220, jotka ulottuvat pitkittäis- suunnassa liitintelinettä 42' pitkin ja kunkin harjanteen 220 ollessa pitkittäisen *. aukon 218 ulkoreunan vieressä.

Kuten kuviosta 34 käy ilmi, alaliitinkotelon 26' rakenne on yleisesti ottaen sama 35 kuin kuviossa 2B ensimmäistä kertaa esitetyn liitintelineen 26 rakenne, paitsi että siinä on kaksi ruuvialustaa 216 ruuveja 208 varten. Ruuvialusta 216 ulottuu ylöspäin 15 106821 alaliitinkotelon pohjasta 215 korkeuteen, joka on hieman liitintelineen 42' yläpinnan yläpuolella silloin, kun liitinteline on sijoitettu oikein akselinsuuntaiseen uraan 44 ja kun se sopii liitintelineen 42’ pitkittäisten reikien 218 puitteisiin. Pitkittäisaukot 218 ovat pitempiä kuin ruuvialustat 216, mikä mahdollistaa liitintelineen 42' siirtymisen 5 pitkittäissuunnassa akselinsuuntaisella uralla 44. Koska ruuvialustat 216 ulottuvat korkeuteen, joka on hieman liitintelineen 42' yläpinnan yläpuolella, liitintelineen 42' sallitaan liukua akselinsuuntaista uraa 44 pitkin, sen joutumatta tiukkaan puristukseen ylä- 48'ja alaliitinkotelon 26' vaikutuksesta.

Kuvio 36 on poikkileikkauskuva ylä- 48' ja alaliitinkotelosta 26' koottuna liitinteli-10 neen 42' ympärille kuvion 32 viivan 36-36 mukaisesti. Kuviosta 36 käy selvästi ilmi, että ruuveilla 208 kiinnitetään yläliitinkotelo 48' päätymään alaliitinkotelon 26' ruuvialustoihin 216 ja estämään ylä- 48' ja alaliitinkoteloiden 26' kaartuminen erilleen.

Kuten kuviosta 37 käy ilmi, alaliitinkotelon 26' eristysseinäpari 217 ja yläliitinkote-15 lon 48' eristysseinäpari 212 toimivat liitintelineellä 42' olevan pintaharjanteen 220 yhteydessä siten, että ne estävät kipinöinnin liitintelineen 42' pitkittäisreikien 218 vapaan tilan 221 läpi. Pitkittäisreikien 218 vapaa tila 221 syntyy siitä, että reiät 218 ovat suurempia kuin ruuvialustat 216. Alaeristysseinät 217 ulottuvat ylöspäin alaliitinkotelon 26' pohjasta 215 liitintelineen 42' alapinnan korkeuteen silloin, kun 20 liitinteline on paikallaan akselinsuuntaisessa urassa 44. Kumpikin kahdesta alaeris-/ : tysseinästä 217 ulottuu pitkittäissuunnassa poikki vastaavan alaliitinkotelon 26' kammion (katso kuviosta 34). Kuten kuviosta 35 käy ilmi, kumpikin kahdesta ylä-eristysseinästä 212 on tehty samalla tavalla yläliitinkotelossa 48'. Toisin sanoen, • « ....: kumpikin kahdesta yläeristysseinästä 212 ulottuu alaspäin yläliitinkotelon 48' katos- : 25 ta 211 samaan paikkaan kuin liitintelineen 42' yläpinta silloin, kun liitinteline 42' on • ♦· I..‘ sijoitettu akselinsuuntaisen uran 44 puitteisiin. Yläeristysseinät 212 kulkevat myös pitkittäissuuntaisesti yläliitinkotelon 48' vastaavassa kammiossa 37. Viittaamme jälleen kuvioon 37, jossa kumpikin eristysseinä 217 on kohdistettu pystysuoraan *· · ·' liitintelineen 42’ vastaavan pintaharjanteen 220 ja yläliitinkotelon 48' vastaavan ylä- 30 eristysseinän 212 kanssa. Nämä kolme osaa muodostavat tehokkaan esteen ala- 26' :***: ja yläliitinkotelon 48' kammioiden 36 ja 37 ja ruuvialustojen 216 ympärillä olevan vapaan tilan välille. Riippuen liitintelineen 42' pitkittäisten reikien 218 koosta, saattaa olla myös tarpeen ottaa mukaan valutulppia 222 (katso kuviosta 34) ja 224 '··1 (katso kuviosta 35) estämään välysten syntyminen ulkokammioiden 36 ja 37 ja 35 ruuvialustojen 216 välille. Alaliitinkotelon 26' tulppien 222 tulisi olla yhtä korkeita 106821 kuin alempien eristysseinien 217 ja yläliitinkotelon 48' tulisi ulottua alaspäin samaan paikkaan kuin yläeristysseinien 212.

• I · • · • · • · · • ♦ · • · • « · • · · • · · • · « • < • < • f · • · «

»M

• · · • · « 1 · ·

Claims (14)

1. Sähkökytkin, tunnettu siitä, että siihen kuuluu: käyttömekanismikotelo (16); alaliitinkotelo (26; 26'), joka on kiinnitetty pystysuoraan asentoon käyttömekanismi-5 kotelon päälle ensimmäisellä kiinnitysvälineellä (28); pari kiinteitä liitäntöjä (34), jotka on sijoitettu alaliitinkotelon puitteisiin ja joilla kullakin on ylöspäin pystysuoraan aksiaalitasoon ulottuva korvake (38); yläliitinkotelo (48; 48'), joka on kiinnitetty pystysuoraan asentoon alaliitinkotelon päälle toisella kiinnitysvälineellä (50; 208); 10 johtava laite (60) kiinnitettynä pystysuoraan yläliitinkotelon päälle kolmannella kiinnityslaitteella (67), johtavan laitteen sisältäessä parin korvakkeita (61), jotka ulottuvat alaspäin mainitussa pystysuorassa aksiaalitasossa yläliitinkotelon yläosan läpi; akselinsuuntaisesti siirtyvä liitinteline ala- (42; 42') ja yläliitinkotelon välissä; 15 pari liikkuvia liittimiä (46) asennettuina pystysuoraan liitintelineeseen (42; 42') kiinnittymään johtavan laitteen (60) kiinteisiin liitäntöihin (34) ja korvakkeisiin (61) •... · mainitussa pystysuorassa aksiaalitasossa; ja « · • · · • « · ! . ’ käyttömekanismi (24) käyttömekanismikotelossa liputtamaan akselinsuuntaisesti • « « * '. siirrettävää liitintelinettä (42; 42') akselinsuuntaisesti, jolloin liikkuvat liittimet kiin- 20 nittyvät alaliitinkoteloiden kiinteiden liitäntöjen korvakkeisiin ja yläliitinkotelossa • · · '· olevan johtavan laitteen korvakkeisiin sekä irrottautuvat niistä. I « I • · ·

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sähkökytkin, tunnettu siitä, että ensimmäisen .···. kiinnitysvälineen (28) peittää yläliitinkotelo (48) ja toisen kiinnitysvälineen (50) .*··. peittää johtava laite (60). • · · :***: 25 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen sähkökytkin, tunnettu siitä, että johtava (tl ....: laite käsittää varoketelineen (66). : : * : 4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen sähkökytkin, tunnettu siitä, että johtava : ‘ ‘: laite käsittää oikosulkupiirin (64). 18 106821

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen sähkökytkin, tunnettu siitä, että käyttömekanismikotelossa (16) on kärkipinta, jossa on aukko; ja siihen kuuluu lisäksi 5 apunokka (158), johon on tehty nokan ura (164), mainitun apunokan ollessa asennettuna pyöriväsi! käyttömekanismikoteloon (16) siten, että nokan ura on auki käyt-tömekanismikotelon kärkipinnan aukon kautta; ja välineet (74; 172) mainitun apunokan pyörittämiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen sähkökytkin, tunnettu siitä, että siinä nokan 10 maan sopii käynnistin (162) apukytkintä (12) varten.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen sähkökytkin, tunnettu siitä, että apunokan (76) pyörittämisvälineisiin kuuluu: apunokan yläpinnalla oleva kohouma (172); ja käyttömekanismissa oleva väline (74), joka tarttuu kohoumaan (172) niin, että 15 apunokka pyörii, kun liitinteline siirtyy akselinsuuntaisesti. ···. 8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen sähkökytkin, tunnettu siitä, . ·. : että siinä on lisäksi väline (227, 228, 229) kunkin ala- ja yläliitinkotelon korvakkeen ! eristämiseksi sähköisesti ala- ja yläliitinkotelon muista korvakkeista. • « ·

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen sähkökytkin, tunnettu siitä, 20 että toiseen kiinnitysvälineeseen (50, 208) kuuluu ensimmäinen ruuvi (50), joka kiinnittää ylä- ja alaliitinkotelon ympäryksen, ja toinen ruuvi (208), joka kiinnittää ylä- ja alaliitinkotelon mainitusta ensimmäisestä ruuvista sisäänpäin olevasta koh- .···, dasta. • « • · · • · ·

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen sähkökytkin, tunnettu siitä, :***: 25 että « 4 « alaliitinkoteloon (26') kuuluu: I < » pohja (215), • · • I ♦ 19 106821 tyyny (216), tyynyn ulottuessa pohjasta (25) ylöspäin korkeuteen, joka on liitinkote-lon (42') yläpinnan yläpuolella, ja alempi pitkittäinen eristysseinä (217), joka ulottuu ylöspäin pohjasta liitintelineen alapintaan; 5 johon ylempään liitinkoteloon (48') kuuluu: katto (211), jossa on ruuvin reikä (210), ja ylempi pitkittäinen eristysseinä (212), joka ulottuu alaspäin yläliitinkotelon katosta liitintelineen yläpintaan; johon liitintelineeseen kuuluu: 10 pitkittäinen reikä (218) tyynyä varten, reiän ollessa riittävän pitkä sallimaan liitin-telineen siirtymisen akselinsuuntaisesti siten, että liikkuvat liittimet pystyvät kiinnittymään alaliitinkotelon kiinteiden liitäntöjen korvakkeisiin ja yläliitinkotelossa olevan johtavan laitteen korvakkeisiin sekä irtautumaan niistä, ja pitkittäinen harjanne (220) sijoitettuna lähelle pitkittäisen reiän ulkosivua, pitkittäi-15 sen harjanteen ollessa kohdistettu ylemmän ja alemman pitkittäisen eristysseinän kanssa muodostaen siten pitkittäisen esteen pitkittäiselle reiälle; ja toisessa kiinnitysvälineessä on ruuvi (208), ruuvin kiertyessä yläliitinkotelossa : ·. j olevan ruuvinreiän läpi alaliitinkotelon tyynyyn. « I * • < · ’ \ 11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen sähkökytkin, tunnettu siitä, *. * 20 että siihen kuuluu: • · · • · · ♦ ♦ :T: kytkintilan ilmaisin (200) sijoitettuna alaliitinkoteloon (26) siten, että se on esillä silloin, kun liikkuvat liittimet ovat vastaavassa tilassa kiinteisiin liittimiin nähden; ja ··· « · peite (202), joka on liitintelineen (42) kannattama siten, että se peittää ilmaisimen ♦··* silloin, kun liikkuvat liittimet ovat vastakkaisessa tilassa kiinteiden liittimien (34) 25 korvakkeisiin (38) nähden. I « <

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen sähkökytkin, tunnettu siitä, että siihen : : / kuuluu lisäksi kytkintilan ilmaisin (204) sijoitettuna peitteeseen (202) vastaamaan mainittua vastakkaista tilaa siten, että peiteilmaisin on esitystilassa silloin, kun liikkuvat liittimet (46) ovat mainitussa vastakkaisessa tilassa suhteessa kiinteiden 20 106821 liittimien korvikkeisiin (38) ja ovat piilossa silloin, kun liikkuvat liittimet ovat mainitussa vastaavassa tilassa suhteessa kiinteisiin liittimiin.

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen sähkökytkin, johon kuuluu apukytkimen asennusteline (14), tunnettu siitä, että siihen kuuluu: 5 silta (180), joka apukytkimen kannattamiseksi sillan yläpuolelle yhdistää telineen; väline (196) apukytkimen kiinnittämiseksi siltaan; varsi (178), joka ulottuu vaakasuoraan suuntaan sillasta tukemaan asennustelinettä sahkökytkimeen; pinne (188), jossa on säppi (190), joka ulottuu ulospäin varmistamaan asennusteli-10 neen kiinnitys sähkökytkimeen; ja pinteessä oleva kärki (194), joka sijaitsee siltatason yläpuolella ja ulottuu sisäänpäin siten, että tuettu apukytkin koskettaa kärkeen tämän liikkuessa sisäänpäin estäen siten pinteen irtautumisen.

14. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen sähkökytkin, tunnettu siitä, 15 että siihen kuuluu: a) käyttömekanismikotelo (16); • , b) jousen tuki (22) asennettuna käyttömekanismikoteloon; : * ·.: c) tappi (92), joka pystysuunnassa tukee jousen kannattimeen; :Y: d) vetojousi; ....: 20 e) jousen ohjain (88) työnnettynä vetojousen läpi, johon jousen ohjaimeen kuuluu: .·. : 1) rako (136) jousen ohjaimen kärjen läpi, johon liukuva tappi sopii; .··.·’ 2) väline (138) vetojousen tukemiseksi tappia vasten; m · · 3. jousen ohjaimen lieriömäiseen akseliin nähden kohtisuora akselitappi (116); ja ... 4) huuli (140), joka ulottuu akselitapista kohtisuoraan poispäin; • · '···* 25 f) käyttömekanismikotelon tukema kytkinliitos (96), johon kuuluu: ..·* 1) alusta (98), jossa on porrasmainen reuna (100), joka kiinnittyy jousen ohjaimen huuleen; • · · ....: 2) väline kytkimen asentamiseksi pyörimään käyttöakselin ympäri; \ 3) tyyny (104), ja ‘; ·30 4) ulkonema (106); :: g) kahvan palautusjousi (94); h) jousipuristusvipu (86), jossa on: 2i 106821 1. kohouma (34); 2. laakeri (114) jousen ohjaimen laakeritapin vastaanottamiseksi ja jossa ontukiosa (122); 3. kammio (124) tyynyn vastaanottamiseksi kytkimen päällä, kammion ollessa 5 olennaisesti leveämpi kuin tyyny; 4. sisäinen rako (126), jossa on laajennettu osuus kahvan paluujousen vastaan ottamiseksi; ja 5. jousipuristusvivun sivussa oleva lovi (132), joka paljastaa raon laajennetun osuuden; 10 jousipuristus vivun ollessa asennettuna koaksiaalisesti kytkimen lieriömäisen akselin kanssa pyörimään käyttöakselin ympäri siten, että loveen osuu kytkimen ulkonema kahvan paluujousen ollessa kuormitettuna ulkonemaa vasten, että kammioon osuu tyyny, tukiosaan jousen ohjaimen akselitappi, ja että jousen ohjaimen reunus kiinnitetään tukiosan tuen ja kytkimen alustan porrastetun reunan väliin, jolloin käyttö-15 akselin pyörittäminen saa jousipuristusvivun pyörimään hukkaliikkeellä ja keskikohdan yli menevällä toiminnalla; i) vetonokka (76), jossa on rako jousipuristusvivun kohoumaa varten, vetonokan ollessa jousipuristusvivun kannattama ja asennettu koaksiaalisesti kytkimen lieriömäisen akselitapin kanssa, jolloin kohouman pyörimisliike saa vetonokan pyöri- 20 mään; ja j) lineaarisuunnassa liuotettava vetoluisti (74) liukuvan liikkeen välittämiseksi liitu ' ‘ ; telineeseen, vetoluistin ollessa liitettynä liitintelineeseen ja liitettynä erikseen veto- « < · : nokkaan nokkavälityksen avulla, jolloin vetonokan pyörivään liikkeeseen liittyy ^ ·’ vetoluistin lineaarinen liike. • « · « «

25 Patentkrav ♦ · • · · • ··