FI106618B - Sovitelma painenestekäyttöisen iskulaitteen, kuten esimerkiksi rikotuslaitteen yhteydessä - Google Patents

Description

1 106618

Sovitelma painenestekäyttöisen iskulaifteen, kuten esimerkiksi rikotus-laitteen yhteydessä

Keksinnön kohteena on sovitelma painenestekäyttöisen iskulaitteen 5 kuten esimerkiksi rikotuslaitteen yhteydessä, joka iskulaite käsittää ainakin rungon sekä iskumännän, joka iskumäntä on sovitettu tekemään edestakaista liikettä painenesteen paineen vaikutuksesta ja edelleen välineet painenesteen paineen syöttämiseksi iskulaitteeseen ja siitä pois sekä iskumännän paine-nestetilaan yhteydessä olevan paineakun, joka paineakku on muodostettu 10 olennaisesti koko sen pituudelta iskumännän ympärillä olevaksi rengasmaiseksi tilaksi asentamalla rungon ympärille erillinen rengasmaisen syvennyksen omaava holkki, jolloin iskumännän ympärillä olevan rengasmaisen tilan on sovitettu jakamaan kahteen toisistaan erotettuun painetilaan holkkimainen kalvo, jolloin toinen painetiloista on tarkoitettu täytettäväksi paineisella kokoonpuris-15 tuvalla väliaineella ja toinen painetiloista on yhteydessä jonkin iskumännän painenestetilan kanssa.

Hydraulisia iskulaitteita, kuten rikotuslaitteita ja iskuvasaroita, kallio-porakoneita jne, käytetään yleensä kohtalaisen kovien materiaalien, kuten kiven, betonin, asfaltin, jäätyneen maankuoren ja metallurgisen kuonan yms. ri-20 kotukseen. Iskuvasarat asennetaan yleensä kaivinkoneiden lisälaitteeksi kai- . vukauhan tilalle, mutta myös muita peruskoneita ja alustoja voidaan käyttää.

I I I

Alusta voi siten olla myös kiinteä. Yleensä iskuvasarat toimivat peruskoneen :·. hydrauliikalla.

• «« ’···. Niin hydraulisissa rikotuslaitteissa kuin muissakin hydraulitoimisissa 25 koneissa ja laitteissa käytetään erilaisia paineakkuja esimerkiksi tasaamassa niiden työkierrosta johtuvia painemuutoksia. Paineakut käsittävät painetiiviin » · · tilan, joka tila on jaettu ainakin kahteen erilliseen pienempään tilaan painetiiviin kalvon avulla. Kalvon ensimmäiselle puolelle sovitetaan vaikuttamaan ennalta • · *··· määrätty kaasun paine. Paineistettu kaasu voi olla esimerkiksi typpeä tai jotain 30 muuta tarkoitukseen sopivaa kaasua. Kalvon toiselle puolelle voidaan johtaa painenestettä, joka painaa kalvoa edellään, jolloin kalvon ensimmäisellä puo- • « · lella oleva paineväliaine puristuu kokoon. Samalla rakenne kuitenkin varastoi energiaa, joka voidaan tarvittaessa vapauttaa painenesteen syöttämiseksi tar- ; \ vittavaan kohteeseen. Tällä tavoin voidaan paineakkuun varastoida tietty tila- I · 2 106618 vuusmäärä paineenalaista nestettä. Tyypillisesti paineakkujen kalvo on levymäinen, kuppimainen tai rakkomainen ja kalvo on sovitettuna pallomaiseen, sylinterimäiseen tai litteän malliseen muusta toimilaitteesta erilliseen runkoon. Iskulaitteiden yhteydessä paineakkuja käytetään tasaamassa iskumännän te-5 kernistä iskuista johtuvia painevaihteluita. Ongelmana nykyisillä iskulaitteissa käytettävillä paineakuilla on kuitenkin se, että niiden kalvon muodonmuutos tapahtuu hallitsemattomasti, koska painenesteen hetkellinen tilavuusvirta pai-neakkuun tai sieltä poispäin on suuri ja koska tilavuusvirran suuruus vaihtelee niissä äkillisesti. Lisäksi kalvomateriaaliin kohdistuvat venymät ja muodon-10 muutokset ovat nykyisillä paineakuilla suuria, jolloin kalvomateriaali on jatkuvasti suurten rasituksien alaisena ja sen elinikä jää siten helposti turhan lyhyeksi. Kalvon rikkoutuminen aiheuttaa aina tuotannon seisauksen ja ylimääräisiä kustannuksia.

Edelleen tunnetaan ratkaisu, jossa hydraulisen iskuvasaran yläpää-15 hän sen jatkeelle on sovitettu ulokemainen paineakku. Kyseinen paineakku koostuu muusta rakenteesta erillisestä kuoresta, holkkimaisesta kalvosta sekä kalvon sisäpuolta vasten sovitettavasta metallisihdistä. Kuoren ja kalvon välissä on painetila kaasulle ja sihdin sisäpuolella tila painenesteelle. Eräänä haittana tällaisessa rakenteessa on se, että kun mäntä on siirtynyt ala-asentoonsa 20 painautuu kalvo nopeasti sihtiä vasten, jolloin se voi vaurioitua sihdin aukkoja , vasten painuessaan. Aikaa myöten kalvoon voi muodostua painaumia tai < f« vastaavia, joiden kohdalta kalvo rikkoutuu helposti. Edelleen kyseisen ratkai-sun ongelmana muiden tunnettujen ratkaisujen tapaan on se, että paineakku r c i ··, muodostaa muusta rakenteesta ulkonevan osan, joka on altis kolhuille ja olo- <- 6 25 suhteiden vaikutukselle. Lisäksi tällainen uloke haittaa laitteiston käsittelyä.

• ·

Edelleen iskuvasaran jatkeelle sovitettu paineakku lisää laitteiston kokonais-** * pituutta, mikä ei tietenkään ole eduksi laitteiston käytölle. Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan sellainen painenestekäyttöisen iskulaitteen ‘ ♦♦♦* paineakkusovitelma, joka ehkäisee tunnetun tekniikan haitat.

30 Keksinnön mukaiselle sovitelmalle on tunnusomaista se, että rungon ulkokehälle on muodostettu ensimmäinen rengasmainen syvennys ensimmäi-: · · sen painetilan muodostamiseksi ja vastaavasti hoikkiin on muodostettu toinen rengasmainen syvennys toisen painetilan muodostamiseksi ja että holkkimai-nen kalvo on sovitettu rungon ja hoikin väliin.

< I i « · 3 106618

Keksinnön olennainen ajatus on, että iskumännän ympärille on muodostettu rengasmainen tila, joka on jaettu holkkimaisella kalvolla kahdeksi toisistaan erilliseksi painetilaksi, joista ensimmäiseen on sovitettu johdettavaksi painenestettä ja joista toinen on esitäytetty kokoonpuristuvalla väliaineella, 5 kuten kaasulla. Näin on saatu muodostettua paineakku, johon voidaan varata paineenalaista painenestettä. Edelleen olennaisena ajatuksena on se, että paineakku on olennaisesti koko mitaltaan iskumännän ympärillä. Edelleen on keksinnön erään edullisen sovellutuksen olennaisena ajatuksena se, että is-kulaitteen rungon ulkokehälle on muodostettu syvennys ensimmäistä paineti-10 laa varten ja että iskulaitteen rungon ympärille on sovitettu holkki, jonka sisä-kehälle on muodostettu vastaavasti syvennys toisen painetilan muodostamiseksi. Painetilat erottava kalvo on tällöin puristettu reunoistaan hoikin ja rungon välille. Kalvon päihin on vielä edullisesti muodostettu ulokkeet ja runkoon ja/tai hoikkiin urat kalvon kiinnittämistä varten.

15 Keksinnön etuna on, että sen rakenteen ansiosta paineakun kalvon liikkeet on saatu hallituiksi. Tämän seurauksena kalvossa tapahtuvat muodonmuutokset, kuten venymät ovat aikaisempaa pienempiä, jolloin kalvon elinikä on vastaavasti pidempi ja rakenteen huollontarve vähäisempi. Edelleen, koska kalvolla on nyt suuri liikkuva pinta-ala, voivat kalvon liikenopeus ja 20 liikematka olla aikaisempaa pienemmät. Myös tämä seikka ehkäisee selvästi . kalvon kulumista. Kalvon kestoiän kannalta edullisesti on kalvo iskulaitteen työkierron aikana irti ensimmäisen painetilan pinnasta. Alhaisen liikenopeuden ansiosta kalvon käytös pysyy hallittuna, vaikka painenesteen tilavuusvirta ak- · a ]···. kuun tai sieltä pois olisi suurikin. Vielä on etuna se, että tehohäviöt saadaan • · 25 aiempaa pienemmiksi, sillä nyt paineistettua painenestettä ei jouduta keksin- I t · l.l' nön mukaisessa ratkaisussa siirtämään pitkiä matkoja erilaisia kanavia pitkin, *’ ’ vaan paineakku saadaan sovitetuksi iskumännän välittömään läheisyyteen.

... Edelleen on etuna se, että nyt kun paineakkusovitelma on muodostettu varsi- f · ‘;··* naisen iskulaitteen ympärille, se on silloin yhdessä muun rakenteen kanssa '·;·* 30 suojakotelon sisäpuolella suojassa kolhuilta sekä lian ja sään haitallisilta vai- *·.: kutuksilta. Se ei siis muodosta minkäänlaista iskulaitteesta erillistä tai siitä * e :··« muuten ulkonevaa osaa. Rakenne on näin aikaisempaa kompaktimpi ja myös sen ulkonäkö on parempi. Lisäksi, kun paineakku on integroitu iskumännän ' \ ympärille varsinaisen laitteiston yhteyteen, ei iskulaitteen pituutta tarvitse enää 4 106618 kasvattaa epäedullisella tavalla paineakun takia. Esimerkiksi rikotuslaitteen ulkomittojen pienentäminen aikaisemmasta on edullista laitteen käytön ja käsi-teltävyyden kannalta. Etuna on vielä se, että siinä on aiempaa vähemmän osia, jolloin sen valmistaminen tulee sitä kautta halvemmaksi. Painekammion 5 ensimmäinen osa voidaan työstää yksinkertaisesti suoraan iskulaitteen runkoon ja vastaavasti toinen osa työstää suoraan rungon ja suojakotelon välille sovitettuun hoikkiin. Kun paineakku on iskulaitteen välittömässä läheisyydessä, vähenee tarve muodostaa rakenteeseen pitkiä ja vaikeasti valmistettavia porauksia tai muita kanavia hydraulinesteen siirtämiseksi akun ja iskumännän 10 välillä. Sen rakenne onkin kaiken kaikkiaan jopa yllättävän yksinkertainen valmistaa. Edelleen voi iskulaite olla modulirakenteinen, jolloin vaihtamalla vain erilaisen syvennystilavuuden omaava holkki ja/tai runko voidaan vaikuttaa laitteen ominaisuuksiin.

Keksintöä selitetään tarkemmin oheisessa piirustuksessa, jossa 15 kuvio 1 esittää kaavamaisena aukileikattuna sivukuvantona erästä ri- kotuslaitetta, jossa on sovellettu erästä keksinnön mukaista sovitelmaa paineakun muodostamiseksi, kuvio 2 esittää kaavamaisesti erästä keksinnön mukaisen paineak- kusovitelman holkkimaista kalvoa paineetonta tilaa vastaavassa asemassa si- 20 vultapäin nähtynä ja osittain aukileikattuna ja . kuvio 3 esittää kaavamaisena leikkauskuvantona sovitelman yksi- » · · tyiskohtaa.

:·. Kuviossa 1 on esitetty painenestekäyttöisen iskulaitteen, tässä tapa- !···. uksessa rikotuslaitteen yläpää aukileikattuna. Tällainen rikotuslaite 1, jota kut- t « 25 sutaan yleisesti myös isku-ja hydraulivasaraksi, voidaan kiinnittää kaivuuko- • ·. · l.lt neen tai muun työkoneen puomiin tai vastaavaan jollakin sinänsä tunnetulla tavalla. Koska iskuvasaroiden rakenne ja toiminta on alalla yleisesti tunnettua, ... on rikotuslaite esitetty nyt vahvasti yksinkertaistettuna ainakin niiltä osin, jotka ••f eivät liity olennaisesti nyt kyseessä olevaan keksintöön. Iskuvasarassa on ··♦* 30 painenesteen avulla edestakaisin liikkuva iskumäntä 2, joka suorittaa perättäi- *·.: siä iskuja vain osittain esitetyn työkalun 3 välityksellä käsiteltävään kohtee seen. Iskuvasaraa ympäröi suojakotelo 4, joka voi koostua esimerkiksi taivutetuista teräslevyistä, jotka on liitetty toisiinsa sopivilla liitoselimillä ja varustettu * \ vielä tiivisteillä ja sopivilla tärinänvaimennuselementeillä. Suojakotelo voi olla « 106618 5 myös toisesta päästään suljettu putkirakenne. Huomautettakoon, että kuviossa ei ole selvyyden vuoksi esitetty kaikkia laitteen toiminnan edellyttämiä paine-nestekanavia, vaan ainoastaan keksinnön kannalta olennaiset kanavat on nyt esitetty. Edelleen käsittää iskuvasara rungon 5, jonka poikkileikkaus on edulli-5 sesti ympyrä. Nyt runkoon on sen ulkokehälle muodostettu esimerkiksi lastuamalla ensimmäinen syvennys, joka muodostaa paineakkua varten ensimmäisen painetilan 6a, joka voidaan nähdä jäljempänä kuviossa 3. Painetilaan 6a johtaa iskumännän 2 painenestetilasta 7 yksi tai useampi kanava 8, jota pitkin paineneste voi virrata painetilaan 6a ja siitä pois. Edelleen käsittää sovitelma 10 rungon ympärille sovitetun hoikin 9, joka on tuettu ainakin pystysuunnassa suojakotelon 4 ja rungon 5 väliseen tilaan. Hoikin sisäkehälle on muodostettu esimerkiksi lastuamalla edullisesti olennaisesti rungon syvennyksen muotoa vastaava toinen syvennys, joka on sovitettu asettumaan vastaavalle kohtaa rungon syvennyksen kanssa. Hoikin syvennys muodostaa toisen painetilan 6b 15 paineakun kokoonpuristuvaa väliainetta, esimerkiksi typpikaasua varten, jota väliainetta syötetään sinne etukäteen tietty määrä tietyllä täyttöpaineella omaa kanavaansa 10 pitkin. Hoikin 9 ja rungon 5 välille on sovitettu mainitut paineti-lat 6a ja 6b säteen suunnassa jakava kalvo 11, joka on holkkimainen päistään avoin kappale. Kalvo voi liikkua säteen suunnassa paineistetun kaasun ja 20 painenesteen paineen vaikutuksesta. Kalvon kulloinenkin säteittäinen asema . riippuu tietenkin painetiloissa 6a ja 6b eli kalvon eri puolilla vaikuttavien pai- • I « neiden keskinäisestä suuruudesta. Kun kalvon ja rungon välisessä painetilas- :·. sa 6a ei ole painetta, asettuu kaivo kuviossa esitetyllä tavalla kaasun paina- < < < ]···, mana runkoon muodostetun syvennyksen pohjaa vasten. Kun iskumännän « · Γ*. 25 painenestetilaan 7 syötetään paineista nestettä tai iskumäntä työntää ko. tilas- sa olevaa nestettä paluuliikkeensä aikana, painekanavasta 8 virtaa paineista nestettä painetilaan 6a, kalvo siirtyy paineen suuruudesta riippuvan matkan verran säteen suunnassa kohti hoikin 9 syvennyksen pohjaa eli se siirtyy pai-'···' netilan 6b puolelle. Kalvon vastakkaisella puolella oleva paineistettu väliaine 30 vastustaa tietenkin kalvon siirtymistä, mutta joutuu kuitenkin sitä suuremman paineen vuoksi puristumaan kokoon. Tällöin akkuun varautuu staattinen pai-«:'·*: nevoima, joka voidaan vapauttaa ja käyttää hyväksi iskumännän seuraavan iskun aikana. Niinpä iskumännälle johtavat normaalit väliaineen syöttökanavat : \ voidaan tehdä aiempaa pienemmiksi. Lisäksi tehohäviöt ovat pienemmät, kun 4 · e 106618 suurta tilavuutta paineistettua väliainetta ei tarvitse liikutella pitkiä matkoja is-kuvasaran rakenteissa. Paineakun kalvo tekee siis edestakaisen liikkeen is-kumännän yhden ylös-alas -liikkeen eli työkierron aikana. Kun iskumäntä on yläasennossa, on paineakku varatussa tilassa ja vastaavasti, kun mäntä on is-5 keneenä ala-asennossaan, on akku kuvion osoittamassa tilassaan kuitenkin irti painetilan 6a pinnasta. Kun laite ei ole toiminnassa eikä painenestetilassa 7 siis vaikuta paineväliaineen paine, on kalvo painautuneena painetilan 6a pintaa vasten kaasun esitäyttöpaineen vaikutuksesta. Paineakku voidaan tehdä helposti iskuvasaran korkeussuunnassa varsin pitkäksikin ja vielä ilman, että 10 se vaikuttaa millään tavoin rikotuslaitteen ulkomittoihin. Paineakku voidaan tehdä tällöin sen säteen suunnassa hyvinkin litteäksi ja silti sen tilavuus voi olla suuri. Litteän rakenteen ansiosta kalvon liike muodostuu lyhyeksi, jolloin myös siihen kohdistuvat muodonmuutokset jäävät luonnollisesti aiempaa selvästi pienemmiksi. Näin kalvo tietenkin kuluu vähemmän ja riski sen rikkoutu-15 misesta on pienempi.

Kuviossa 2 on esitetty keksinnön mukaisen paineakun kalvo 11 sivultapäin nähtynä ja selvyyden vuoksi oikealta puolelta aukileikattuna. Kalvo on sylinterimäinen poikkileikkaukseltaan olennaisesti ympyrämäinen ja molemmista päistään avoin elastisesta materiaalista valmistettu kappale. Sen 20 materiaalin on siedettävä hydrauliöljyä sekä akussa käytettävää kaasua ja edelleen sen on kestettävä moitteetta siihen kohdistuvat mekaaniset rasituk- i i « <...: set. Kalvo voi olla esimerkiksi edellä mainitut ominaisuudet täyttävää sopivaa kumi- tai muovimateriaalia tai niiden yhdistelmää. Holkkimainen kalvo 11 kä-!«··, sittää sen päissä ulokkeet 12a ja 12b sen kiinnitystä varten sekä kalvon keski-

« I

25 osassa pystysuuntaisen paksunnoksen 13. Mainittu paksunnos 13 on sovitettu asettumaan painetilaan 6a johtavien kanavien 8 kohdalle, jolloin kalvon raken-* ne on tältä kohtaa vahvempi ottamaan vastaan kanavasta suurella paineella ... syötettävän painenesteen ja toisaalta paksunnos 13 estää kalvon työntymisen I · kanavaan 8, jolloin kanavan suulla ei tarvita välttämättä erillistä sihtiä tai vas-···’ 30 taavaa. Kalvon päiden ulokkeet 12a ja 12b on muotoiltu vastaamaan olennai- sesti runkoon ja/tai hoikkiin kiinnitystä varten muodostettuja kiinnitysuria. Kun •: · ·: runko 5 ja holkki 9 on puristettuna tiukasti yhteen, on kalvo puristuneena reu- ; Λ noistaan tukevasti niiden välissä sen molemmista päistä ja sen ulokkeet 12a ja *. 12b asettuneena niitä varten muodostettuihin uriin tai vastaaviin. Vaikka kuvi- < « 7 106618 ossa onkin esitetty kalvon ulokkeet vain sen ulkokehällä, voidaan ne muodostaa myös pelkästään sen sisäkehälle tai sekä sisä- että ulkokehälle.

Kuviossa 3 on vielä esitetty eräs keksinnön mukaisen sovitelman yksityiskohta sen rakenteen selventämiseksi. Nyt paineakku on esitetty varatus-5 sa tilassa eli paineillaan 6a on syötetty paineneste, joka on työntänyt kalvon 11 painetilan 6b puolelle. Kalvon asema on kuviossa selkeyden vuoksi liioiteltu. Sekä hoikkiin 9 että runkoon 5 on muodostettu matkan päähän niissä olevien syvennysten reunoista urat kalvon kiinnittämistä varten. Holkkimaisen kalvon päissä olevat paksunnokset 12a ja 12b on sovitettu asettumaan näihin 10 uriin, kun holkki ja runko ovat puristettuna tiiviisti toisiaan vasten. Joissain tapauksissa ura voidaan muodostaa myös pelkästään hoikkiin tai runkoon, kunhan kalvo vain saadaan varmuudella lukittua reunoistaan hoikin ja rungon väliin. Kalvo toimii samalla myös tiivisteenä rungon ja hoikin välillä niin, että tiiviit painetilat 6a ja 6b saadaan muodostettua ilman mitään erillisiä tiivisteitä näi-15 den puoliskojen välillä. Holkki voi olla pultti- tai vastaavalla liitoksella kiinnitettynä runkoon.

Piirustus ja siihen liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan keksintö voi vaihdella patenttivaatimusten puitteissa. Niinpä painetilat voidaan periaatteessa muodostaa 20 päinvastoin kuin kuvioissa ja niiden selityksessä on ilmaistu, eli niin, että run-, gon ja kalvon välinen ensimmäinen painetila 6a voi olla täytetty paineistetulla I I < kaasulla ja vastaavasti hoikin ja kalvon väliseen toiseen painetilaan 6b johde-taan hydraulipaine. On myös mahdollista järjestää useampia erillisiä rengas- < ·« maisia paineakkuja iskumännän aksiaalisuunnassa peräkkäin. Esimerkiksi !*! 25 kahta tällaista paineakkua sovellettaessa voi ensimmäinen niistä olla kytketty- '·[·* nä iskulaitteen matalapainejärjestelmään ja toinen korkeapainejärjestelmään.

« · · '·* * Edelleen on myös mahdollista kytkeä yksi akku painenesteen paluukanavaan.

Tällainen paineakku voi olla yhteydessä periaatteessa minkä tahansa isku- ··· männän painenestetilan kanssa laitteen konstruktion mukaisesti.

• · · < · • · · • · « · · 4 · · « t « C « « l · « « t 4 4 « « « «

Claims (4)

8 106618 1. Sovitelma painenestekäyttöisen iskulaitteen kuten esimerkiksi ri-kotuslaitteen yhteydessä, joka iskulaite käsittää ainakin rungon (5) sekä isku- 5 männän (2), joka iskumäntä on sovitettu tekemään edestakaista liikettä paine-nesteen paineen vaikutuksesta ja edelleen välineet painenesteen syöttämiseksi iskulaitteeseen ja siitä pois sekä iskumännän (2) painenestetilaan (7) yhteydessä olevan paineakun, joka paineakku on muodostettu olennaisesti koko sen pituudelta iskumännän (2) ympärillä olevaksi rengasmaiseksi tilaksi 10 asentamalla rungon (5) ympärille erillinen rengasmaisen syvennyksen omaava holkki (9), jolloin iskumännän (2) ympärillä olevan rengasmaisen tilan on sovitettu jakamaan kahteen toisistaan erotettuun painetilaan (6a, 6b) holkkimainen kalvo (11), jolloin toinen paineilloista (6a, 6b) on tarkoitettu täytettäväksi paineisella kokoonpuristuvalla väliaineella ja toinen painetiloista on yhteydessä 15 jonkin iskumännän (2) painenestetilan (7) kanssa, tunnettu siitä, että rungon (5) ulkokehälle on muodostettu ensimmäinen rengasmainen syvennys ensimmäisen painetilan (6a) muodostamiseksi ja vastaavasti hoikkiin (9) on muodostettu toinen rengasmainen syvennys toisen painetilan (6b) muodostamiseksi ja että holkkimainen kalvo (11) on sovitettu rungon (5) ja hoikin (9) vä-20 liin. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että toiseen painetilaan (6b) on tarkoitettu syötettäväksi ennalta määrätyn paineen omaavaa kaasua ja että ensimmäinen painetila (6a) on yhteydessä iskumännän (2) painenestetilaan (7) ainakin yhden kanavan (8) avulla. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen sovitelma, tunnettu ··♦ ;y. siitä, että hoikin (9) ja rungon (5) väliseen kosketuspintaan on muodostettu • · urat kalvon (11) kiinnittämistä varten, ja että kalvo (11) käsittää sen reunoissa ulokkeet (12a) ja (12b), jotka on sovitettu asettumaan mainittuihin uriin. 4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen sovitelma, tun-30 n e 11 u siitä, että kalvo (11) käsittää sen keskiosassa paksunnoksen (13), jo- C · ·”* ka on sovitettu asettumaan iskumännältä (2) johtavan kanavan (8) kohdalle. • · 4 · · 4 · · ta • < « ' « a 4 · a a i « 0 106618

1. Anordning i anslutning till en hydraulvätskedriven slaganordning sasom till exempel en slaghammare, vilken slaganordning omfattar atminstone en ram (5) samt en slagkolv (2), vilken slagkolv är anordnad att utföra en fram 5 och tillbaka gaende rörelse orsakad av trycket frän tryckvätskan, och ytterliga-re medel för att mata tryckvätskan till och bort frän slaganordningen samt en tryckackumulator i anslutning till slagkolvens (2) tryckvätskeutrymme (7), vilken tryckackumulator väsentligen längs hela sin längd är formad säsom ett ring-format utrymme som omger slagkolven (2) genom att omkring ramen (5) 10 montera en separat bussning (9) som uppvisar en ringformad fördjupning, var-vid det ringformade utrymmet omkring slagkolven (2) är anordnat att delas i tvä frän varandra skilda tryckkammare (6a, 6b) av ett bussningslikt membran (11), varvid den ena tryckkammaren (6a, 6b) är avsedd att fyllas med ett sammantryckbart medium med tryck och den andra tryckkammaren är kopplad 15 tili nägot tryckvätskeutrymme (7) av slagkolven (2), kännetecknad av att ramens (5) periferi är försedd med en första ringformad fördjupning för att bilda den första tryckkammaren (6a) och att bussningen pä motsvarande sätt är försedd med en andra ringformad fördjupning för att bilda den andra tryckkammaren (6b) och att det bussningslika membranet (11) är anordnat mellan ra-20 men (5) och bussningen (9).

•, <': 2. Anordning enligt patentkrav 1,kännetecknad av att en gas : < · i med ett förutbestämt tryck är avsedd att mätäs in i den andra tryckkammaren (6b) och att den första tryckkammaren (6a) är kopplad tili slagkolvens (2) .1 · . tryckvätskeutrymme (7) via ätminstone en kanal (8). , v. 25

3. Anordning enligt patentkrav 1 eller 2, kännetecknad av att « · · 1.1' kontaktytan mellan bussningen (9) och ramen (5) är försedd med spär för fast- ** * sättning av membranet (11) och att membranet (11) i sinä kanter omfattar ut- spräng (12a) och (12b), vilka är anordnade att passa in i nämnda spär.

*·.·: 4. Anordning enligt nägot av föregäende patentkrav, känne- 30 teckn ad av att membranet (11) i sin mittdel omfattar en förtjockning (13), som är anordnad att placeras vid kanalen (8) som leder frän slagkolven (2). « « < · < i · < · * t · i · • « ·