FI106513B - Radiojärjestelmä ja menetelmä tukiaseman ja tukiasemaohjaimen välisen signaloinnin pienentämiseksi - Google Patents

Description

106513

Radiojärjestelmä ja menetelmä tukiaseman ja tukiasemaohjaimen välisen signaloinnin pienentämiseksi

Keksinnön ala

Keksinnön kohteena on radiojärjestelmä, joka käsittää tukiaseman, 5 joka on yhteydessä alueella oleviin päätelaitteisiin, sekä tukiasemaohjaimen, joka tukiasema on sovitettu vastaanottamaan ja mittaamaan aktiivisilta yhteyksiltä radiomittaustietoja ja välittämään radiomittaustietoja eteenpäin tukiasemaohjaimelle.

Keksinnön kohteena on myös menetelmä tukiaseman ja tukiasema-10 ohjaimen välisen signaloinnin pienentämiseksi radiojärjestelmässä, käsittäen tukiaseman, joka on yhteydessä alueella oleviin päätelaitteisiin, sekä tukiasemaohjaimen, joka tukiasema vastaanottaa ja mittaa aktiivisilta yhteyksiltä radiomittaustietoja ja välittää radiomittaustietoja eteenpäin tukiasemaohjaimelle.

Keksinnön tausta 15 Solukkoradioverkko käsittää tyypillisesti kiinteän verkon infrastruk tuurin, eli verkko-osan ja tilaajapäätelaitteita. Verkko-osassa on tukiasemia, joita keskitetysti puolestaan ohjaa niihin yhteydessä oleva tukiasemaohjain. Solukkoradiojärjestelmässä käyttäjän puhe- ja datainformaatio välitetään tukiaseman ja tilaajapäätelaitteen välillä liikennekanavaa käyttäen. Tämän lisäksi 20 tukiaseman ja tilaajapäätelaitteen välillä tarvitaan erilaisia ohjausviestejä ja jär-.Y: jestelmäinformaatiota. Tämäntyyppisen informaation välittämiseen käytetään ·:·«« ohjauskanavia. Tukiasema voi myöskin mitata tilaajapäätelaitteen ja tukiase- man välisiä yhteyksiä. Tukiasemissa on ohjausyksikkö, joka ohjaa lähetinvas-.···! taanottimien ja multiplekserin toimintaa. Ohjausyksikössä voidaan ohjauksen SS' 25 lisäksi tehdä tiedon käsittelyä, vastaanottoa ja tallennusta ja se vastaanottaa • « · M ohjaustietoa rajapinnan kautta tukiasemaohjaimelta. Tukiaseman tukiasema ohjaimelle välittämät mittausraportit muodostavat merkittävän osan rajapinnan signalointikuormasta. Tukiasemaohjain käsittää ryhmäkytkentäkentän ja oh- j jausyksikön.

• · · 30 Ongelmana yllä kuvatussa järjestelyssä ja nykyisissä - GSM/GSM1800/GSM1900-järjeste!missä on rajallinen signalointikapasiteetti • « tukiaseman ja tukiasemaohjaimen välisessä rajapinnassa verkon ollessa kuor- • · . mitetussa tilassa. Tukiaseman tukiasemaohjaimelle välittämät mittausraportit muodostavat merkittävän osan rajapinnan signalointikuormasta. Rajapinnan 35 signalointikapasiteetti muodostuu järjestelmän pullonkaulaksi etenkin 16 kbit/s 2 106513 signalointiyhteyksillä. Ennestään on tunnettua yrittää ratkaista ongelma seuraavasti: 1) Jos signalointiinkin kuorma havaitaan liian suureksi, lisätään signalointiinkin kapasiteettia.

5 2) Mittausraporttien kuormaa voidaan pienentää keskiarvoistuspro- seduurilla, jossa tukiasema keskiarvoistaa tekemiään radiomittauksia yhdestä neljään mittausraportin ajalta.

3) Tukiasema suorittaa mittausten esikäsittelyproseduurin, jossa tukiasema esikäsittelee radiomittauksiansa tukiasemaohjaimen antamien esikä- 10 sittelyparametrien mukaisesti.

Tunnettuun tekniikkaan liittyy kuitenkin huomattavia epäkohtia. Menetelmässä 1) signalointikapasiteetin kasvattaminen jokaisen tukiaseman ja tukiasemaohjaimen välillä tulee operaattorille hyvin kalliiksi, koska operaattorille 15 kallista linkkikapasiteettia joudutaan käyttämään enemmän; 2) tukiasemaohjain ei kykene tekemään päätöstä esimerkiksi kanavanvaihdosta tarpeeksi nopeasti, koska tukiasema keskiarvoistaa esimerkiksi neljä mittausraporttia ennen keskiarvoistetun tiedon lähettämistä tukiasemaohjaimelle. Lisäksi tukiaseman keskiarvoistusproseduuri keskiarvoistaa mittauk- 20 sissa mahdollisesti esiintyvät piikit siten, ettei tukiasemaohjain saa todellista kuvaa yhteyden laadusta. Kolmanneksi, koska keskiarvoistetut mittaukset välitetään tukiasemaohjaimelle kuittaamatonta tiedonsiirtotapaa käyttäen, ei voida *·*·' olla varmoja, saapuuko keskiarvoistettu mittaus koskaan tukiasemaohjaimelle.

Näin ollen voi kestää lukuisia sekunteja, ettei tukiasemaohjaimella ole tiedossa V · 1 25 kanavan todellista laatua.

3) mittausten esikäsittelyproseduuria ei ole spesifioitu ETSI:n (Euro-pean Telecommunication Standards Institute) toimesta, joten pitäisi tehdä vai- • · mistajakohtaista määrittelytyötä tämän ominaisuuden toimeen panemiseksi. Täten menetelmän toteuttaminen olisi huomattavan monimutkaista.

tt» 30 Keksinnön lyhyt selostus ··»

Keksinnön tavoitteena on siten kehittää radiojärjestelmä siten, että ;·<· yllä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua. Tämä saavutetaan johdannossa esitetyn tyyppisellä radiojärjestelmällä, jolle on tunnusomaista, että tukiasema on sovitettu varastoimaan mittaustietoja ja vertaamaan viimeksi saapuneita, *···* 35 peräkkäisiä mittaustietoja keskenään, ja merkittävän muutoksen ilmetessä vä- • · :.‘i liitämään muuttuneet mittaustiedot tukiasemaohjaimelle.

3 106513

Keksinnön tavoitteena on myös kehittää menetelmä siten, että yllä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua. Tämä saavutetaan johdannossa esitetyn tyyppisellä menetelmällä, jolle on tunnusomaista, että tukiasema varastoi mittaustietoja ja vertaa viimeksi saapuneita, peräkkäisiä mittaustietoja keske-5 nään, ja merkittävän muutoksen ilmetessä välittää uudet mittaustiedot tukiasemaohjaimelle.

Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

Keksintö perustuu siihen, että tukiasema vastaanottaa ja mittaa jo-10 kaiselta aktiiviselta yhteydeltä radiomittaustietoja, välittää ne eteenpäin tukiasemaohjaimelle ja varastoi mittaustiedot omaan sisäiseen muistiinsa. Kun mittausinformaatiota on seuraavan kerran saatavilla, tukiasema vertaa mittaustietoja edellisiin mittaustietoihin. Mikäli mittaustiedot eivät ole muuttuneet, tukiasema ei välitä tätä redundanttista informaatiota tukiasemaohjaimelle. Mi-15 käli mittaustiedoissa on tapahtunut muutos, nämä uudet mittaustiedot välitetään tukiasemaohjaimelle. Tukiasema tietää, milloin sen pitäisi saada mittaus-tietoja joltain tietyltä radiokanavalta. Ellei tukiasemaohjain saa mittaustietoja, se olettaa, että mittaustiedoissa ei ole tapahtunut muutosta ja viimeisimmäksi saadut mittaustiedot ovat edelleenkin voimassaolevia.

20 Keksinnön mukaisella menetelmällä ja järjestelmällä saavutetaan useita etuja. Mittausraporteista aiheutuva kuorma pienenee oleellisesti tukiaseman ja tukiasemaohjaimen välisessä rajapinnassa. Mittausraporttien gene- • « '·’·* roimassa signaiointikuormassa saavutetaan merkittäviä rahallisia säästöjä operaattoreille mitään oleellista informaatiota menettämättä, koska tukiasema-V*i 25 ohjain tietää, että radiomittaukset ovat pysyneet muuttumattomina, jos mittaus-informaatiota ei ole saatavilla. Tukiasemaohjain ei menetä mitään tietoa radio-rajapinnan muutoksista, koska tukiasemaohjain saa aina tiedon muuttuneesta • · tilanteesta. Täten kaikki redundanttinen informaatio rajapinnan mittausraporteista karsiutuu pois ja tukiasemaohjain pystyy edelleenkin tekemään kana- ..... 30 vanvaihtoon ja tehonsäätöön liittyviä ratkaisuja samalla tarkkuudella kuin tun- • · IV.' netun tekniikan mukaisissa ratkaisuissakin. Luotettavaa tiedonsiirtotapaa käy tettäessä ei ole myöskään mahdollista, että mittausinformaatiota hukkuu rajapinnassa. Keksinnön mukaisessa menetelmässä tarvitaan myös oleellisesti : i vähemmän määrittely-, suunnittelu-, toteutus- ja testaustyötä kuin esimerkiksi 35 tunnetun tekniikan mukaisessa menetelmässä 3). Täten keksinnön mukainen menetelmä ja radiojärjestelmä on yksinkertainen toteuttaa. Lisäksi kanavan- « · « • «· • « 4 106513 vaihto ja tehonsäätöalgoritmit voidaan edelleenkin keskittää pelkästään tukiasemaohjaimen toiminnallisuuteen.

Kuvion lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yh-5 teydessä, viitaten oheiseen kuvioon 1, joka esittää esimerkkiä keksinnön mukaisesta radiojärjestelmästä.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Viitaten kuvioon 1 selostetaan tyypillinen keksinnön mukaisen radiojärjestelmän rakenne. Kuvio 1 sisältää vain keksinnön selittämisen kannalta 10 olennaisimmat lohkot, mutta alan ammattimiehelle on selvää, että tavanomaiseen radiojärjestelmään sisältyy lisäksi muitakin toimintoja ja rakenteita, joiden tarkempi selittäminen ei tässä ole tarpeen. Keksintöä kuvataan tarkemmin käyttäen esimerkkinä digitaalista GSM-matkapuhelinjärjestelmää siihen kuitenkaan rajoittumatta. Keksintö soveltuu vastaavasti käytettäväksi muissakin 15 solukkoradioverkoissa kuten GSM1800- ja GSM1900-järjestelmissä.

Solukkoradioverkko käsittää tyypillisesti kiinteän verkon infrastruktuurin eli verkko-osan, ja tilaajapäätelaitteita 150, jotka voivat olla kiinteästi sijoitettuja, ajoneuvoon sijoitettuja tai kannettavia mukanapidettäviä päätelaitteita. Verkko-osassa on tukiasemia 100. Useita tukiasemia 100 keskitetysti 20 puolestaan ohjaa niihin yhteydessä oleva tukiasemaohjain 102. Tukiasemassa .Y: 100 on lähetinvastaanottimia 114. Tyypillisesti tukiasemassa 100 on yhdestä <: < i kuuteentoista lähetinvastaanotinta 114. Yksi lähetinvastaanotin 114 tarjoaa ra- ..j diokapasiteetin yhdelle TDMA-kehykselle, siis tyypillisesti kahdeksalle aikavä- .···. lille.

VI' 25 Tukiasemassa 100 on myös ohjausyksikkö 118, joka ohjaa lähetin- vastaanottimien 114 ja multiplekserin 116 toimintaa. Multiplekserillä 116 sijoi- • · e tetaan useiden lähetinvastaanottimen 114 käyttämät liikenne-ja ohjauskana-vat yhdelle siirtoyhteydelle 160. Siirtoyhteyden 160 rakennetta kutsutaan raja-pinnaksi 160. Siirtoyhteys 160 voidaan toteuttaa esimerkiksi käyttäen 2 Mbit/s 30 yhteyttä, eli PCM-linkkiä (Pulse Coded Modulation), joka tarjoaa 31 x 64 kbit/s siirtokapasiteetin, aikavälin 0 ollessa varattu synkronointiin. Tämä on GSM- « « . tyyppisessä solukkoradiojärjestelmässä käytetty toteutus. GSM-järjestelmissä rajapintaa 160 kutsutaan Abis-rajapinnaksi.

Ohjausyksikössä 118 voidaan ohjauksen lisäksi tehdä tiedon käsitte-35 lyä, vastaanottoa ja tallennusta. Ohjausyksikkö 118 vastaanottaa ohjaustietoa 5 106513 rajapinnan 160 kautta tukiasemaohjaimelta 102.

Tukiaseman 100 lähetinvastaanottimesta 114 on yhteys antenniyksik-köön 112. Antenniyksikön 112 ja tilaajapäätelaitteen 150 välillä toteutetaan kaksisuuntainen radioyhteys 170, jossa siirrettävien kehysten rakenne on tar-5 kasti määritelty. Tätä radioyhteyttä kutsutaan ilmarajapinnaksi 170. Tilaajapää-telaite 150 voi olla esimerkiksi normaali GSM-matkapuhelin.

Tukiasemaohjain 102 käsittää ryhmäkytkentäkentän 120 ja ohjausyksikön 124. Ryhmäkytkentäkenttää 120 käytetään puheen ja datan kytkentään sekä yhdistämään signalointipiirejä. Tukiaseman 100 ja tukiasemaohjaimen 10 102 muodostamaan tukiasemajärjestelmään (BSS, Base Station Subsystem) 126 kuuluu lisäksi transkooderi 122. Transkooderi 122 sijaitsee yleensä mahdollisimman lähellä matkapuhelinkeskusta 132, koska puhe voidaan tällöin siirtokapasiteettia säästäen siirtää solukkoradioverkon muodossa transkooderin 122 ja tukiasemaohjaimen 102 välillä.

15 Transkooderi 122 muuntaa yleisen puhelinverkon ja solukkoradiover kon välillä käytettävät erilaiset puheen digitaaliset koodausmuodot toisilleen sopiviksi, esimerkiksi kiinteän verkon 64 kbit/s muodosta solukkoradioverkon johonkin muuhun (esimerkiksi 13 kbit/s) muotoon ja päinvastoin. Ohjausyksikkö 124 suorittaa puhelunohjausta, liikkuvuuden hallintaa, tilastotietojen keräys-20 tä ja signalointia.

Kuten kuviosta 1 nähdään, niin ryhmäkytkentäkentällä 120 voidaan suorittaa kytkentöjä (kuvattu mustilla palloilla) yleiseen puhelinverkkoon (PSTN .V: = Public Switched Telephone Network) 134 matkapuhelinkeskuksen 132 väli- : ·; tyksellä. Yleisessä puhelinverkossa 134 tyypillinen päätelaite 136 on tavallinen 25 tai ISDN-puhelin (Integrated Services Digital Network).

,··\ Tukiasema 100 siis vastaanottaa ja mittaa jokaiselta aktiiviselta yh- teydeltä radiomittaustietoja, välittää ne eteenpäin tukiasemaohjaimelle 102 ja • · · varastoi mittaustiedot omaan sisäiseen muistiinsa 128. Kun mittausinformaa- • · · tiota on seuraavan kerran saatavilla, tukiasema 100 vertaa mittaustietoja edel-30 lisiin mittaustietoihin. Mikäli mittaustiedot eivät ole muuttuneet, tukiasema 100 »·» - ei välitä tätä redundanttista informaatiota tukiasemaohjaimelle 102. Täten tuki-

«M

asema 100 on sovitettu lähettämään tukiasemaohjaimelle 102 vain viimeisim-mästä talletetusta radiomittaustiedosta poikkeavan uuden radiomittaustiedon. Mikäli mittaustiedoissa on tapahtunut muutos, nämä uudet mittaustiedot välite- « · 35 tään tukiasemaohjaimelle 102 luotettavaa mekanismia, kuten kuittaavaa tie- • · · donsiirtotapaa, käyttäen. Tukiasema 100 tietää, milloin sen pitäisi saada mit- • · ·.*·: taustietoja joltain tietyltä radiokanavalta. Ellei tukiasemaohjain 102 saa mit- 106513 β taustietoja, se olettaa, että mittaustiedoissa ei ole tapahtunut muutosta ja vii-meisimmäksi saadut mittaustiedot ovat edelleenkin valideja. Tämä tarkoittaa sitä, että tukiasemaohjain 102 on sovitettu pitämään senhetkiset mittaustietonsa voimassa, kunnes sille välitetään uusia mittaustietoja. Jokainen mittaustu-5 los sisältää edullisesti palvelevan tukiaseman 100 nousevan siirtotien ja laskevan siirtotien tuloksia, sekä yhden tai useamman naapuritukiaseman 112, 140, 142 vastaanottotehotasot (RxLevel). Kiinteille matkaviestimille voidaan odottaa tulosten pysyvän samoina pitkänkin ajan, joten on turha toistaa samaa informaatiota.

10 Tukiaseman 100 tukiasemaohjaimelle 102 välittämät mittausraportit muodostavat merkittävän osan rajapinnan signalointikuormasta. Rajapinnan 160 signalointikapasiteetti muodostuu järjestelmän pullonkaulaksi etenkin 16 kbit/s signalointiyhteyksillä, joita käytetään yleisesti Abis-rajapinnassa 160. Esillä olevan keksinnön avulla voidaan mittausraporttien aiheuttamaa signals lointikuormaa rajapinnassa 160 pienentää merkittävän paljon. Signalointikuor-man pienentymisen myötä voi olla mahdollista esimerkiksi käyttää 16 kbit/s signalointilinkkiä sellaisissakin olosuhteissa, joissa muutoin tarvittaisiin enemmän kapasiteettia, esimerkiksi 32 kbit/s.

Kyseessä oleva keksintö siis kuvaa, kuinka radiomittausinformaati-20 on aiheuttama signalointiinkin kuormaa pienennetään karsimalla tukiaseman 100 tukiasemaohjaimelle 102 välittämästä radiomittausinformaatiosta merkityksetön tieto pois. Näin saadaan kasvatettua radioyhteyksien määrää, joita signalointiinkin avulla voidaan kontrolloida menettämättä mitään oleellista järjestelmän toimintaan vaikuttavaa tietoa. Näin ollen tarve kapasiteetin lisäämi-: ‘ 25 selle signalointilinkissä pienenee.

Eräässä edullisessa toteutusmuodossa keksintöä voidaan hyödyn-

Mt tää tehokkaasti sallimalla radiomittausinformaatioon pientä vaihtelua, ilman et-tä lähetettäisiin tuloksia tukiasemaohjaimelle 102. Tällöin tulosraportti lähetettäisiin vasta tuloksissa ilmenneen merkittävän muutoksen tapahduttua, tämän 30 peräkkäisissä radiomittaustiedoissa ilmenneen merkittävän muutoksen ollessa *;·;* muutos, joka on suurempi kuin jokin ennalta asetettu kynnysarvo.

• * ·«·* Eräässä edullisessa toteutusmuodossa keksinnön aikaansaamaa * •i'·: signalointiinkin kapasiteetin säästöä voidaan lisäksi parantaa määrittelemällä ·: tarkoin ne radiomittausparametrit, esimerkiksi laatutieto ja signaalin voimak- 35 kuustieto, joiden muutoksista halutaan välittömästi tieto tukiasemaohjaimelle • · ·] 102 mittaamatta muutosta edellisiin radiomittausparametreihin. Toisaalta tietty- » · · « · · • · 7 106513 jen, merkitykseltään vähäisempien radiomittausparametrien arvoissa voitaisiin sallia pieniä muutoksia sallituissa rajoissa siten, ettei tukiaseman 100 tarvitsisi heti raportoida tukiasemaohjaimelle 102 niissä tapahtuneista muutoksista.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten 5 mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

I I

I f t I I < i

l I t · : l I

i t * · • · · n 0 0 0 0 · » · · • · 0 • 0 ··· 0 0 0 0 0 0 0 **t

• I

• · 0 00 0 rt · • · • · · r ( c I t t » i i t ·.

1 I

IM 4 · I 0 • 10 k 0 0 0 0 0 tl • 0

Claims (18)

1. Radiojärjestelmä, joka käsittää tukiaseman (100), joka on yhteydessä alueella oleviin päätelaitteisiin, sekä tukiasemaohjaimen (102), joka tukiasema on sovitettu vastaanottamaan ja mittaamaan aktiivisilta yhteyksiltä ra- 5 diomittaustietoja ja välittämään radiomittaustietoja eteenpäin tukiasemaohjaimelle, tunnettu siitä, että tukiasema (100) on sovitettu varastoimaan mittaustietoja ja vertaamaan viimeksi saapuneita, peräkkäisiä mittaustietoja keskenään, ja merkittävän muutoksen ilmetessä välittämään muuttuneet mit-10 taustiedot tukiasemaohjaimelle (102).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen radiojärjestelmä, tunnettu siitä, että tukiasema (100) on sovitettu lähettämään tukiasemaohjaimelle (102) vain viimeisimmästä talletetusta radiomittaustiedosta poikkeavan uuden radio-mittaustiedon.

3. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen radiojärjestelmä, tunnettu siitä, että mittaustiedot on sovitettu varastoitaviksi tukiaseman (100) omaan sisäiseen muistiin.

3 106513

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen radiojärjestelmä, tunnettu siitä, että peräkkäisissä radiomittaustiedoissa ilmenevät muutokset, eli uusien 20 radiomittaustietojen ja edellisten radiomittaustietojen väliset erot, ovat suurempia kuin jotkin ennalta asetetut kynnysarvot.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen radiojärjestelmä, tunnettu , V; siitä, että tukiasema (100) on sovitettu välittämään haluttujen radiomittauspa- ( l rametrien muutokset heti tukiasemaohjaimelle (102) mittaamatta muutosta .·. : 25 edellisiin radiomittausparametreihin. • · ·

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen radiojärjestelmä, I" tunnettu siitä, että tukiasema (100) on sovitettu välittämään mittaustiedot tukiasemaohjaimelle (102) kuittaavaa tiedonsiirtotapaa käyttäen. • · · *·1

' 7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-5 mukainen radiojärjes- 30 telmä, tunnettu siitä, että tukiasema (100) on sovitettu välittämään mit- • · · taustiedot tukiasemaohjaimelle (102) jotakin luotettavaa tiedonsiirtotapaa käyt-: täen. ( t r

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen radiojärjestelmä, . tunnettu siitä, että tukiasemaohjain (102) on sovitettu pitämään senhetki- 35 set mittaustietonsa voimassa, kunnes sille välitetään uusia mittaustietoja. • · · · 9 106513

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen radiojärjestelmä, tunnettu siitä, että mittaustulokset sisältävät palvelevan tukiaseman (100) nousevan siirtotien ja laskevan siirtotien tuloksia sekä yhden tai useamman naapuritukiaseman vastaanottotehotasot (RxLevel).

10. Menetelmä tukiaseman ja tukiasemaohjaimen välisen signaloin nin pienentämiseksi radiojärjestelmässä, käsittäen tukiaseman (100), joka on yhteydessä alueella oleviin päätelaitteisiin, sekä tukiasemaohjaimen (102), joka tukiasema (100) vastaanottaa ja mittaa aktiivisilta yhteyksiltä radiomittaus-tietoja ja välittää radiomittaustietoja eteenpäin tukiasemaohjaimelle (102), 10 tunnettu siitä, että tukiasema (100) varastoi mittaustietoja ja vertaa viimeksi saapuneita, peräkkäisiä mittaustietoja keskenään, ja merkittävän muutoksen ilmetessä välittää uudet mittaustiedot tukiasemaohjaimelle (102).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu 15 siitä, että tukiasema (100) lähettää tukiasemaohjaimelle (102) vain viimeisimmästä talletetusta radiomittaustiedosta poikkeavan uuden radiomittaustiedon.

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 10-11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tukiasema (100) varastoi mittaustiedot omaan sisäiseen muistiinsa.

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 10-12 mukainen menetel mä, tunnettu siitä, että tukiasema (100) välittää uudet radiomittausmit-taustiedot tukiasemaohjaimelle (102) peräkkäisten, eli uusien radiomittaustie-tojen ja edellisten radiomittaustietojen välisen eron ylittäessä jonkin edeltä v mainitun kynnysarvon. \ 25

14. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 10-13 mukainen menetel- mä, tunnettu siitä, että tukiasema (100) välittää haluttujen radiomittauspa- • · .···. rametrien muutokset heti tukiasemaohjaimelle (102) mittaamatta muutosta ,v. edellisiin radiomittausparametreihin. • · ♦ .1.!

15. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 10-14 mukainen menetel- 30 mä, tunnettu siitä, että mittaustiedot tukiasemaohjaimelle (102) välitetään kuittaavaa tiedonsiirtotapaa käyttäen.

16. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 10-14 mukainen menetel-'.,.<r mä, tunnettu siitä, että mittaustiedot tukiasemaohjaimelle (102) välitetään ....: jotakin luotettavaa tiedonsiirtotapaa käyttäen. « « «t · 1 · • · 10 106513

17. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 10-16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tukiasemaohjain (102) pitää senhetkiset mittaus-tietonsa voimassa, kunnes sille välitetään uusia mittaustietoja.

18. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 10-17 mukainen menetel-5 mä, tunnettu siitä, että tukiasema (100) välittää tukiasemaohjaimelle (102) palvelevan tukiaseman (100) nousevan siirtotien ja laskevan siirtotien tuloksia, sekä yhden tai useamman naapuritukiaseman vastaanottotehotasot (RxLevel). < e • · • « · • · · • · • · · • · • · • · · • · • · · • · e * i • · · • · · • · · • · · • · • 1 • · · r < ( t i « < M « 4 * I « « · « · • · « • · · • » » • « 11 106513