FI105638B - Menetelmä solukkoradiojärjestelmän eri osien kapasiteettitarpeen arvioimiseksi - Google Patents

Description

, 105638

Menetelmä solukkoradiojärjestelmän eri osien kapasiteettitarpeen arvioimiseksi , Tämän keksinnön kohteena on menetelmä solukkoradiojärjestelmän 5 eri osien kapasiteettitarpeen arvioimiseksi, joka solukkoradiojärjestelmä on jaettu sijaintialueisiin, jolloin matkaviestimet on sovitettu lähettämään järjestelmän muille osille sijainninpäivitysviestejä ennalta määrätyissä tilanteissa. Keksinnön kohteena on lisäksi Solukkoradiojärjestelmä, johon kuuluu matkapuhelinkeskus, tukiasemia ja matkaviestimiä, ja jossa solukkoradiojärjestelmän kattama 10 maantieteellinen alue on jaettu sijaintialueisiin, jolloin matkaviestimet on sovitettu lähettämään radioteitse sijainninpäivitysviestejä tukiasemille ennalta määrätyissä tilanteissa.

Tämä keksintö liittyy niin sanottuun Hot-Spot paikkojen määritykseen solukkoradiojärjestelmässä, eli tarvittavan liikennekapasiteetin kannalta mahdol-15 listen pullonkaulojen löytämiseen. Eräs solukkoradiojärjestelmien suunnitteluun liittyvä ongelma on tarvittavan liikennekapasiteetin arviointi. Solukkoradiojärjes-telmät mitoitetaan yleensä sillä olettamuksella, että kaikki järjestelmän piiriin kuuluvat matkaviestimet eivät kommunikoi samanaikaisesti, vaan mitoituksessa pyritään löytämään sellainen ajateltavissa oleva maksimimäärä puhelimia, joi-20 den oletetaan käytännössä kommunikoivan tiettynä ajanhetkenä, jonka jälkeen järjestelmä mitoitetaan siten, että se kykenee selviytymään tästä kuormasta. Jotta järjestelmän mitoitus tietyllä maantieteellisellä alueella edes jossakin määrin perustuisi todellisuuteen (eikä yksinomaan arvailuihin) on näin ollen tarve selvittää kyseisellä alueella samanaikaisesti sijaitsevien matkaviestimien määrä. 25 Ennestään tunnetaan ratkaisuja määrätyllä alueella sijaitsevien mat kaviestimien määrän kartoittamiseksi, jossa matkaviestimien määrää kartoitetaan aktiivisten (puhelu meneillään) matkaviestimien mittausraporttien perusteella. Eli esimerkiksi GSM-järjestelmässä (Global System for Mobile communications) aktiiviset matkaviestimet mittaavat liikennekanavalla ollessaan jatku-7 ’ 30 vasti oman tukiasemansa signaalien voimakkuuksien lisäksi myös kuuden voi makkaimman naapuritukiaseman signaaleja, sekä lähettävät mittaustuloksista ’ jatkuvasti raportteja järjestelmän muille osille. Tämän tunnetun ratkaisun mer kittävin heikkous on kuitenkin se, että se perustuu nimenomaan aktiivisten matkaviestimien kartoittamiseen. Käytännössä tämä merkitsee, että ainoastaan ne 35 matkaviestimet joiden kautta kyseisellä hetkellä on meneillään puhelu tulevat : huomioiduksi. On selvää, että tällainen kartoittaminen saattaa antaa varsin vää- 2 105638 ristyneen kuvan alueella todellisuudessa sijaitsevien matkaviestimien määrästä, koska siinä ei millään tavalla huomioida alueella sijaitsevia passiivisia puhelimia, eli niitä matkaviestimiä joiden kautta kyseisenä hetkenä ei ole meneillään puhelua. Kuitenkin passiivisten puhelimien määrä saattaa olla hyvinkin suuri, minkä 5 vuoksi ne tulisi ehdottomasti ottaa huomioon järjestelmää mitoitettaessa.

Tämän keksinnön tarkoitus on ratkaista edellä mainittu ongelma ja helpottaa solukkoradiojärjestelmän mitoitusta siten, että mitoituksessa voitaisiin entistä paremmin ottaa huomioon alueella sijaitsevien puhelimien todellinen määrä. Tämä päämäärä saavutetaan keksinnön mukaisella menetelmällä, jolle 10 on tunnusomaista, että määrätyn maantieteellisen alueen kapasiteettitarpeen arvioimiseksi: määritellään järjestelmään uusi sijaintialue joka kattaa mainitun alueen, määritellään mainitulla alueella sijaitsevien tukiasemien sijaintialu-15 eeksi mainittu uusi sijaintialue, ainakin kapasiteettitarpeen arvioinnin ajaksi, monitoroidaan uudelta sijaintialueelta välittyviä sijainninpäivitysvies- tejä, ylläpidetään tilastoa detektoiduista sijainninpäivitysviesteistä, johon 20 tilastoon sisältyy tieto ainakin alueelta vastaanotettujen sijainninpäivitysviestien lukumäärästä, ja arvioidaan alueen kapasiteettitarve mainittuun tilastoon tallennettujen tietojen perusteella.

Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että määrätyllä alueella sijaitse-25 vien matkaviestimien lukumäärästä saadaan entistä tarkempi arvio tilastoimalla matkaviestimiltä järjestelmän muille osille välittyviä sijainninpäivitysviestejä (Location Update Request), joita matkaviestimet muutenkin sinänsä tunnetusti lähettävät järjestelmän muille osille tietyissä tilanteissa esimerkiksi niiden siirtyessä sijaintialueelta toiselle tai määrätyin väliajoin. Kun sijainninpäivitysviestejä 30 tilastoidaan suhteellisen pitkään aikajakson aikana voidaan alueella sijaitsevien puhelimien määrästä saada entistä tarkempi kuva, koska myös passiivisten matkaviestimien määrä saadaan kartoitetuksi. Keksinnön mukaisen menetelmän ^ merkittävin etu on näin ollen, että sillä saadaan entistä tarkempi kuva määrätyllä alueella sijaitsevien puhelimien määrästä, jolloin järjestelmän kapasiteetin kan-35 naita potentiaaliset pullonkaulat voidaan entistä paremmin löytää, ja että keksin- 3 105638 nön mukaista menetelmää voidaan hyvin pienin toimenpitein soveltaa jo olemassa olevissa järjestelmissä tietokoneohjelman välityksellä.

Eräässä keksinnön mukaisen menetelmän edullisessa suoritusmuodossa ylläpidetään radiosolukohtaisesti tietoa siitä, miltä sijaintialueelta matka-5 viestimet tulevat kun ne lähettävät sijainninpäivitysviestejä määrättyyn radioso-luun. Tämä keksinnön mukainen suoritusmuoto mahdollistaa sen, että matkaviestimien liikkeistä voidaan ylläpitää tilastoa. Näin ollen esimerkiksi satamien, lentokenttien ja rajanylityspaikkojen läheisyydessä voidaan tilastoida mistä sinne "ilmestyvät" matkaviestimet tulevat.

10 Eräässä toisessa keksinnön mukaisen menetelmän edullisessa suo ritusmuodossa lähetetään järjestelmän piiriin kuuluville matkaviestimille aluksi viesti, joka saa matkaviestimet lyhentämään sitä syklistä aikajaksoa jonka aikana ne ainakin kerran lähettävät sijainninpäivitysviestin järjestelmän muille osille. Tämä keksinnön mukainen edullinen suoritusmuoto mahdollistaa sen, että voi-15 daan etukäteen varmistua siitä, että suhteellisen lyhyen tarkastelujakson aikana saadaan mahdollisimman monelta matkaviestimeltä sijainninpäivitysviesti.

Keksinnön kohteena on lisäksi solukkoradiojärjestelmä, jossa keksinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa. Keksinnön mukaiselle solukkora-diojärjestelmälle on tunnusomaista, että järjestelmään kuuluu tukiasemaohjai-20 meen (BSC1) järjestettyjä tallennusvälineitä (BSC1) tukiasemien vastaanottamien sijainninpäivitysviestien monitoroimiseksi (6) ja sijainninpäivitysviesteihin sisältyvien tietojen tallentamiseksi muistivälineeseen (7) vasteena sijainninpäivitysviestin detektoinnille, ja välineitä (6) muistivälineeseen tallennettujen tietojen välittämiseksi edelleen järjestelmän operaattorille järjestelmän eri osien kapasi-25 teettitarpeen arvioimiseksi muistivälineeseen (7) tallennettujen tietojen perusteella.

Keksinnön mukaisen menetelmän ja solukkoradiojärjestelmän edulliset suoritusmuodot ilmenevät oheisista epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2 - 3 ja 5.

, % 30 Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin esimerkinomaisesti ·' - viitaten oheisiin kuvioihin, joista kuvio 1 esittää vuokaaviota keksinnön mukaisen menetelmän ensimmäisestä edullisesta suoritusmuodosta, kuvio 2 esittää lohkokaaviota keksinnön mukaisen solukkoradiojär-35 jestelmän ensimmäisestä edullisesta suoritusmuodosta, ja 4 105638 kuvio 3 havainnollistaa kuvion 2 tukiasemaohjaimessa ylläpidettävää tilastoa.

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen menetelmän ensimmäistä edullista suoritusmuotoa. Kuvion 1 vuokaaviota voidaan soveltaa esimerkiksi käytös-5 sä olevan GSM-solukkoradiojärjestelmän kapasiteettitarpeen selvittämiseksi määrätyllä alueella, eli toisin sanoen sen selvittämiseksi miten suuri määrä matkaviestimiä määrätyllä alueella sijaitsee, ja onko järjestelmällä riittävästi kapasiteettia kyseisen alueen palvelemiseksi tehokkaasti. Kuvion 1 vuo-kaavion kaltainen tarkastelujakso voidaan edullisesti läpiviedä määrätyllä alu-10 eella esimerkiksi pari kertaa vuodessa, jolloin saadaan kuva siitä, miten alueella sijaitsevien matkaviestimien lukumäärä muuttuu.

Lohkossa A määritellään järjestelmään uusi sijaintialue LA (Location Area), joka kattaa tarkasteltavan maantieteellisen alueen. Tämä menetelmävai-he ei ole välttämätön, mutta sillä saavutetaan se etu, että tarkasteltavasta sijain-15 tialueesta saadaan suhteellisen pieni, jolloin lyhyessä ajassa saadaan paljon tietoa kyseisellä alueella liikkuvista matkaviestimistä. Eli mitä pienempiä järjestelmän sijaintialueet ovat sitä useammin matkaviestimet joutuvat tekemään sijainninpäivityksiä. Mikäli tarkastelujaksoa, jonka aikana tilastoidaan sijainninpäi-vitysviestejä halutaan lyhentää voidaan järjestelmän piiriin kuuluville matkavies-20 timille lisäksi lähettää ennalta määrätty viesti, joka saa matkaviestimet lyhentämään sitä syklistä aikajaksoa jonka aikana ne ainakin kerran lähettävät sijain-ninpäivitysviestin järjestelmän muille osille.

Lohkossa B lähetetään niille tukiasemille jotka sijaitsevat uudella sijaintialueella ohjausviestejä, jotka saavat kyseiset tukiasemat muuttamaan nii-: 25 den sijaintialueeksi uuden sijaintialueen.

Lohkossa C aloitetaan sijainninpäivitysviestien monitorointi. Kyseinen monitorointi toteutetaan keksinnön mukaisesti edullisesti tukiasemaohjaimessa, jonka kautta sijainninpäivitysviestit muutenkin välittyvät tukiasemilta matkapuhelinkeskukselle.

: 30 Monitorointia jatketaan kunnes operaattori pyytää raporttia tuloksista •.

lohkossa D. Käytännössä tämä voi tapahtua esimerkiksi siten, että tukiasemaohjain vastaanottaa viestin joka saa sen keskeyttämään tilastoinnin ja lähettämään kertyneet tiedot operaattorin käyttöön. Vaihtoehtoisesti tukiasemaohjaimessa voidaan alusta lähtien ylläpitää ajastinta, jolloin tukiasemaohjain vastee-35 na ajastimen laukeamiselle lähettää raportin operaattorille.

• I

s 105638 J L j

Mikäli lohkossa E ollaan detektoitu sijainninpäivitysviesti joltakin matkaviestimeltä siirrytään lohkoon F, jossa tallennetaan tilastoon ainakin tieto si-jainninpäivitysviestiin sisältyneestä vanhasta sijaintialueesta sekä tieto siitä minkä tukiaseman kautta sijainninpäivitysviesti on vastaanotettu. Tämän tiedon tu-5 kiasemaohjain saa esimerkiksi suoraan siitä, että se kykenee erottamaan minkä tukiaseman tiedonsiirtokanavalta sijainninpäivitysviesti on detektoitu. Näin ollen tilastoon saadaan tukiasemakohtainen tieto siitä miltä sijaintialueelta kyseisen tukiaseman ylläpitämään radiosoluun matkaviestimet tulevat.

Operaattorin pyytäessä raporttia tuloksista lohkossa D (tai kun ajastin 10 on lauennut) siirrytään lohkoon G, jossa operaattorille lähetetään tilastoon kertyneet tiedot, joiden perusteella voidaan päätellä tarkasteltavalla alueella sijaitsevien matkaviestimien määrä, sekä siellä tarvittavan liikennekapasiteetin määrä.

Kun tarvittava liikennekapasiteetti on arvioitu voidaan uusi sijaintialue poistaa käytöstä ja siihen komennetut tukiasemat palauttaa niiden alkuperäisiin 15 sijaintialueisiin. Vastaavasti matkaviestimille voidaan lähettää uusi viesti, joka saa matkaviestimet palauttamaan alkuarvoonsa parametrit, jotka määräävät sen syklisen aikajakson pituuden jonka aikana ne ainakin kerran lähettävät sijainnin-päivitysviestin järjestelmän muille osille.

Kuvio 2 esittää lohkokaaviota keksinnön mukaisen solukkoradiojär-20 jestelmän ensimmäisestä edullisesta suoritusmuodosta. Kuviossa 2 esitetty so-lukkoradiojärjestelmä voi olla esimerkiksi GSM-järjestelmän osa. GSM-järjestel-män matkaviestin lähettää sinänsä tunnetusti sijainninpäivitysviestin järjestelmän muille osille passiivitilassa ollessaan (IDLE mode), eli kun siitä ei ole meneillään puhelua, kun: 25 - kyseinen matkaviestin siirtyy kuuntelemaan toiseen sijaintialuee seen kuuluvaa tukiasemaa. Käytännössä tämä merkitsee yleensä, että matkaviestin on siirtynyt paikasta toiseen, jolloin tukiasema jota se alunperin kuunteli kuuluu huonommin kuin jokin toinen tukiasema. Mikäli tämä toinen tukiasema tällöin kuuluu toiseen sijaintialueeseen havaitsee matkaviestin tämän tukiase-. ·, 30 man lähettämistä signaaleista, jolloin matkaviestin siirtyessään kuuntelemaan uutta tukiasemaa ilmoittaa tästä järjestelmän muille osille lähettämällä sijainnin-, päivitysviestin uudelle tukiasemalle.

- matkaviestin on ollut suljettuna ja siihen kytketään virta. Tällöin matkaviestin kuuntelee ja mittaa kuulemiaan tukiasemia, valitsee niistä voimak-35 kaimman sekä lähettää kyseiselle tukiasemalle sijainninpäivitysviestin.

6 105638 - edellisen sijainninpäivitysviestin lähettämisestä on kulunut ennalta määrätty aika (periodical update). Järjestelmän operaattori voi yleensä järjestelmän valvomosta käsin määritellä järjestelmän piiriin kuuluville matkaviestimille aikajakson jonka kuluessa kunkin matkaviestimen tulee lähettää sijainninpäivi-5 tys. Kyseinen aikajakso voi tilanteesta riippuen olla esimerkiksi 10-60 min mittainen. Näin ollen matkaviestimet tekevät sijainninpäivityksiä myös silloin kun ne pysyvät paikallaan.

Kuviossa 2 nähdään viisi radiosolua 1-5 joita vastaavasti palvelee viisi tukiasemaa BTS1 - BTS5. Radiosolut on jaettu sijaintialueisiin siten, että ra-10 diosolut 1 - 3 muodostavat ensimmäisen sijaintialueen LA1, ja radiosolut 4 ja 5, joita on havainnollistettu katkoviivoin, muodostavat toisen sijaintialueen LA2. Sijaintialueiden koko voi GSM-järjestelmässä olla esimerkiksi 2-3 radiosolua.

Kasvattamalla samaan sijaintialueeseen kuuluvien solujen määrää vähennetään järjestelmässä esiintyvien sijainninpäivitysviestien lukumäärää ja 15 samalla järjestelmän kuormitusta. Toisaalta liian monen solun yhdistäminen samaan sijaintialueeseen johtaa tilanteeseen, jossa alue jolla matkaviestin voi sijaita kasvaa (eli tarkkuus jolla matkaviestimen sijainti tiedetään heikkenee). Tällöin verkon kuormitus kasvaa, koska tällöin niiden radiosolujen lukumäärä jossa määrätylle matkaviestimelle joudutaan lähettämään kutsu (paging) esimerkiksi 20 päättyvän puhelun yhteydessä kasvaa. Näin ollen sijaintialueen koko on käytännössä kompromissi edellä mainittujen tekijöiden välillä.

Tukiasemat BTS4 ja BTS5 ovat kuvion 2 tapauksessa saman tukiasemaohjaimen BSC1 ohjauksessa, jolloin tukiasemaohjain välittää tietoliiken-nesignaaleja tukiasemien BTS4 ja BTS5 sekä matkapuhelinkeskuksen MSC vä-: 25 Iillä. Tukiasemat BTS1 - BTS3 voivat olla saman tukiasemaohjaimen BSC1 tai jonkin toisen tukiasemaohjaimen alaisuudessa.

Mikäli operaattori kuvion 2 järjestelmässä haluaa kartoittaa alueella A (esitetty viivoitettuna) olevien matkaviestien määrää, eli potentiaalisen kapasiteettitarpeen, voi hän määritellä alueen omaksi sijaintialueeksi LA3. Kuviosta 2 30 havaitaan, että alueella A sijaitsee tukiasema BTS4. Tällöin järjestelmään (sekä tukiasemaohjaimeen BSC1 että sitä hallinneeseen matkapuhelinkeskukseen) vaihdetaan tukiaseman BTS4 sijaintialue siten, että sen sijaintialueeksi tulee LA3 (eikä LA2 kuten aikaisemmin). Sijaintialueeseen LA2 kuuluu tämän jälkeen yksinomaan tukiasema BTS5.

35 Tämän jälkeen tukiasemaohjaimen BSC1 valvontavälineet 6 sovite taan valvomaan sen kautta matkapuhelinkeskukselle MSC välittyviä sijainnin- 7 105638 päivitys viestejä. Tunnetuissa solukkoradiojärjestelmissä sijainninpäivitysviestit välitetään yleensä transparentisti tukiasemaohjaimen kautta matkapuhelinkeskukselle, eli tukiasemaohjain ei millään tavalla käsittele sijainninpäivitysviesteihin sisältyviä tietoja. Tästä poiketen keksinnön mukaisesti tukiasemaohjaimen 5 BSC1 valvontayksikkö 6 detektoi tukiasemaohjaimelle välittyviä sijainninpäivitys-viestejä ja tallentaa niihin sisältyviä tietoja tietokantaan 7. Tämän lisäksi tukiasemaohjain myös välittää sijainninpäivitysviestit edelleen matkapuhelinkeskukselle edelleen käsiteltäväksi vastaavasti kuin tunnetuissa ratkaisuissa.

Valvontayksikkö 6 tallentaa tietokantaan 7 ainakin tiedon siitä mikä 10 on sijainninpäivitysviestin lähettäneen matkaviestimen edellinen sijaintialue. Tämä tieto sisältyy sijainninpäivitysviestiin. Lisäksi tietokantaan 7 tallennetaan myös sen tukiaseman tunnus, jonka kautta sijainninpäivitysviesti on vastaanotettu. Tämän tiedon tukiasemaohjain saa siitä, että se tietää minkä tukiaseman tiedonsiirtokanavalta sijainninpäivitysviesti on detektoitu.

15 Järjestelmästä riippuen valvontayksikkö 6 voi olla varustettu ajastin- välineillä, jolloin se ennalta määrätyn aikajakson päättyessä lähettää tietokantaan 7 tallennetut tiedot edelleen verkonhallintakeskukseen, josta käsin operaattori voi niitä hyödyntää, samalla kun valvontayksikkö 6 tyhjentää tietokannan sisällöin ja aloittaa uuden tiedonkeräysjakson. Vaihtoehtoisesti edellä kuvattu 20 tietojen lähettäminen operaattorille ja tietokannan sisällön tyhjentäminen voi tapahtua vasteena operaattorin verkonhallintakeskuksesta käsin lähettämälle oh-jausviestille.

Kuvion 2 suoritusmuodosta poiketen voi luonnollisesti sijainninpäivi-tysviestien detektointi ja tilastoiminen tapahtua jossakin toisessa verkon osassa, : 25 esimerkiksi matkapuhelinkeskuksessa. Tällöin esimerkiksi GSM-järjestelmässä saadaan tilastoitua sijainninpäivitysviestit ainoastaan sijaintialuekohtaisesti eikä radiosolukohtaisesti kuten kuvion 2 suoritusmuodossa.

Kuvio 3 havainnollistaa kuvion 2 tukiasemaohjaimessa ylläpidettävää tilastoa. Tukiasemaohjaimessa ylläpidetään tukiasemakohtaista tilastoa sijain-. - 30 ninpäivitysviesteistä.

Kuvion 3 tilastosta havaitaan, että tukiaseman BTS4 kautta on tar-, kastelujakson aikana vastaanotettu yhteensä 23 sijainninpäivitysviestiä (esimer kiksi yhden vuorokauden aikana). Näistä 10 on vastaanotettu matkaviestimiltä joiden aikaisempi sijaintialue on ollut LA1, eli kyseiset matkaviestimet ovat ilmei-35 sesti siirtyneet kuvion 2 solusta 2 soluun 4. Vastaavasti tukiasema BTS4 on vastaanottanut 5 sijainninpäivitysviestiä matkaviestimiltä joiden aikaisempi si- β 105638 jaintialue on ollut LA2, eli kyseiset matkaviestimet ovat ilmeisesti siirtyneet kuvion 2 solusta 5 soluun 4. Vielä edelleen tukiasema BTS4 on vastaanottanut 8 si-jainninpäivitysviestiä matkaviestimiltä joiden aikaisempi sijaintialue on ollut LA3, eli sama kuin tukiaseman BTS4 sijaintialue. Kyseiset 8 matkaviestintä ovat näin 5 olleen pysyneet paikallaan solussa 4, jolloin syy sijainninpäivitysviestien lähettämiseen on ollut kuvion 2 yhteydessä selostetun aikajakson umpeutuminen 0’onka aikana matkaviestimien on lähetettävä sijainninpäivitysviesti) tai vaihtoehtoisesti matkaviestimet ovat ollet välillä sammutettuina, jolloin ne ovat lähettäneet sij ai n n i n päivitys viesti n kun niihin on kytketty virta.

10 Kuvion 3 tilastosta nähdään tukiaseman BTS5 osalta, että kyseinen tukiasema on vastaanottanut yhteensä 30 sijainninpäivitysviestiä, joista 15 on lähtöisin kuvion 2 solusta 2 tai 3 soluun 5 saapuneilta matkaviestimiltä, 12 matkaviestimiltä jotka ovat pysyneet paikallaan solussa 5, ja 3 matkaviestimiltä jotka ovat saapuneet solusta 4 soluun 5.

15 On ymmärrettävä, että edellä oleva selitys ja siihen liittyvät kuviot on ainoastaan tarkoitettu havainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Alan ammat-timiehille tulevat olemaan ilmeisiä erilaiset keksinnön variaatiot ja muunnelmat ilman että poiketaan oheisissa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön suoja-piiristä ja hengestä.

*

Claims (5)

1. 9 105638
2. 1. Menetelmä solukkoradiojärjestelmän eri osien kapasiteettitarpeen arvioimiseksi, joka solukkoradiojärjestelmä on jaettu sijaintialueisiin, jolloin mat-5 kaviestimet on sovitettu lähettämään järjestelmän muille osille sijainninpäivitys-viestejä ennalta määrätyissä tilanteissa, t u n n e t t ϋ siitä, että määrätyn maantieteellisen alueen kapasiteettitarpeen arvioimiseksi: määritellään järjestelmään uusi sijaintialue joka kattaa mainitun alueen, 10 määritellään mainitulla alueella sijaitsevien tukiasemien sijaintialueek si mainittu uusi sijaintialue, ainakin kapasiteettitarpeen arvioinnin ajaksi, monitoroidaan uudelta sijaintialueelta välittyviä sijainninpäivitysvies- tejä, 15 ylläpidetään tilastoa detektoiduista sijainninpäivitysviesteistä, johon tilastoon sisältyy tieto ainakin alueelta vastaanotettujen sijainninpäivitysviestien lukumäärästä, ja arvioidaan alueen kapasiteettitarve mainittuun tilastoon tallennettujen tietojen perusteella.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittua tilastoa ylläpidetään siten, että merkitään tilastoon radiosolukoh-taisesti tieto siitä mikä oli kyseisen radiosolun kautta sijainninpäivitysviestin lähettäneen matkaviestimen aikaisempi sijaintialue.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu : 25 siitä, että määrätyn maantieteellisen alueen kapasiteettitarpeen arvioimiseksi menetelmä käsittää alustavana menetelmävaiheena viestin lähettämisen radioteitse järjestelmän piiriin kuuluville matkaviestimille, jolloin matkaviestimet vasteena mainitulle viestille lyhentävät sitä syklistä aikajaksoa jonka aikana ne ainakin kerran lähettävät sijainninpäivitysviestin järjestelmän muille osille. , ; 30 4. Solukkoradiojärjestelmä, johon kuuluu matkapuhelinkeskus (MSC), tukiasemia (BTS1 - BTS5) ja matkaviestimiä (MS), ja jossa solukkoradiojärjes-. telmän kattama maantieteellinen alue on jaettu sijaintialueisiin (LA1 - LA3), jol loin matkaviestimet on sovitettu lähettämään radioteitse sijainninpäivitysviestejä tukiasemille (BTS1 - BTS5) ennalta määrätyissä tilanteissa, tunnettu siitä, 35 että järjestelmään kuuluu • » 10 105638 tukiasemaohjaimeen (BSC1) järjestettyjä tallennusvälineitä (BSC1) tukiasemien vastaanottamien sijainninpäivitysviestien monitoroimiseksi (6) ja si-jainninpäivitysviesteihin sisältyvien tietojen tallentamiseksi muistivälineeseen (7) vasteena sijainninpäivitysviestin detektoinnille, ja 5 välineitä (6) muistivälineeseen tallennettujen tietojen välittämiseksi edelleen järjestelmän operaattorille järjestelmän eri osien kapasiteettitarpeen arvioimiseksi muistivälineeseen (7) tallennettujen tietojen perusteella.
5. 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen solukkoradiojärjestelmä, tunnettu siitä, että mainitut tallennusvälineet (BSC1) tallentavat muistivälinee-10 seen (7) ainakin tiedon siitä minkä tukiaseman (BTS1- BTS5) välityksellä sijain-ninpäivitysviesti on vastaanotettu sekä sijainninpäivitysviestiin sisältyvän edellisen sijaintialueen tunnuksen (LA1 - LA3). * * w ΐ n 105638