FI104684B - Menetelmä kotisolun nimeämiseksi tilaajalaitteelle - Google Patents

Description

104684

Menetelmä kotisolun nimeämiseksi tilaajalaitteelle ΐ Tämän keksinnön kohteena on menetelmä kotisolun mää rittelemiseksi solukkoradiojärjestelmän tilaajalaitteelle.

5 Keksinnön kohteena on lisäksi solukkoradiojärjestelmä, johon kuuluu matkapuhelinkeskus, tukiasemia, jotka käsittävät välineitä tietoliikenneyhteyksien aikaansaamiseksi radiotaajuisilla signaaleilla niiden peittoalueella sijaitseviin tilaajalaitteisiin, välineitä tukiasemien oh-10 jäämiseksi tietoliikennesignaalien välittämiseksi tilaaja- laitteiden ja matkapuhelinkeskuksen välillä, ja tilaaja-laite, joka voi käyttää jotakin useista valinnaisista tukiasemista tietoliikenneyhteyksien muodostamiseen.

Keksintö liittyy ensisijaisesti WLL-järjestelmään 15 (Wireless Local Loop), eli järjestelmään jossa hyödynnetään kiinteästi paikallaan olevia tilaajalaitteita joiden tietoliikennesignaaleja välitetään radiotiellä solukkora-diojärjestelmää hyödyntämällä, vaikka keksintöä voidaan soveltaa myös muissa yhteyksissä. Koska WLL-järjestelmien 20 tilaajalaitteet yleensä on asennettu kiinteästi määrättyyn paikkaan ei kyseisille laitteille yleensä ole tarvetta tarjota liikkuvuutta, eli mahdollisuutta muodostaa tietoliikenneyhteys minkä tahansa järjestelmän tukiaseman kautta. Vaikka WLL-tilaajalaitteet olisivatkin sellaisen so-:- 25 lukkoradiojärjestelmän tilaajalaitteita jossa lisäksi on liikkuvia tilaajalaitteita, joille järjestelmä tarjoaa edellä mainitun liikkuvuuden on edullista jos liikkuvuus voitaisiin poistaa tai ainakin rajoittaa tiettyihin soluihin WLL-tilaajalaitteilta jotka eivät varsinaisesti 30 tarvitse vapaata liikkuvuutta. Tällöin nimittäin tarvitta-vien sijainnin päivitysten ja kanavanvaihto-operaatioiden lukumäärä voidaan pienentää mikä säästää järjestelmän re-. sursseja. WLL-järjestelmien yhteydessä esiintyy näin ollen tarve voida määritellä kotisolu kullekin tilaajalaitteel-35 le.

104684 2

Ennestään tunnetuissa ratkaisuissa määrätylle tilaajalaitteelle on määritelty kotisolu siten, että kun järjestelmään lisätään tilaajalaite operaattori on esimerkiksi kartan perusteella tarkistanut mikä on se radiosolu 5 joka oletettavasti parhaiten kattaa sen maantieteellisen alueen, jonne tilaajalaite tulee sijoittumaan. Tämän jälkeen operaattori on määritellyt kyseisen radiosolun tilaajalaitteen kotisoluksi. Tämän tunnetun ratkaisun merkittävin heikkous on se, että määrätyn radiosolun kentänvoimak-10 kuus saattaa solun sisällä vaihdella erittäin paljon paikasta toiseen erityisesti kaupunkialueella, jossa rakennukset häiritsevät signaalien etenemistä, jolloin määrätyn tilaajalaitteen kotisolun valinta voi epäonnistua mikäli kotisolu valitaan yksinomaan kartan perusteella. Se että 15 operaattori lähettäisi huoltohenkilöstöä jokaisen tilaaja-laitteen sijoituspaikalle kentänvoimakkuusmittausten suorittamiseksi ei käytännön syistä ole mahdollista tämän vaatiman suuren työmäärän vuoksi.

Tämän keksinnön tarkoitus on ratkaista edellä selos-20 tettu ongelma, ja tarjota käyttöön menetelmä tilaajalaitteen kotisolun määrittämiseksi siten, että kullekin tilaajalaitteelle varmasti ja helposti saadaan valituksi parhaiten soveltuvin kotisolu. Tämä päämäärä saavutetaan keksinnön mukaisella menetelmällä, jolle on tunnusomaista, . - 25 että sallitaan tilaajalaitteen vapaasti käyttää mitä ta- hansa tai tiettyä rajoitettua joukkoa useista valinnaisista järjestelmän piiriin kuuluvista radiosoluista tietoliikenneyhteyksien muodostamiseen, tilaajalaitteen muodostaessa yhteyden määrätyn radiosolun välityksellä tai kun 30 tilaajalaitteeseen muodostetaan yhteys määrätyn radiosolun välityksellä tallennetaan ainakin hyödynnettävän radiosolun identifioiva tunnus ennalta määrättyyn rekisteriin, tunnistetaan mainittuun rekisteriin tallennettujen tietojen perustella ne radiosolut joita tilaajalaite on 35 eniten hyödyntänyt, ja määritellään tilaajalaitteen ko- 3 104684 tisoluksi ainakin yksi mainituista eniten käytetyistä radiosoluista.

Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että kun määrätylle tilaajalaitteelle ollaan määrittelemässä kotisolua 5 sallitaan aluksi tilaajalaitteen vapaasti käyttää mitä tahansa tai tiettyä rajoitettua joukkoa useista valinnaisista järjestelmän piiriin kuuluvista radiosoluista tietoliikenneyhteyksien muodostamiseen. Eli kyseiselle tilaaja-laitteelle annetaan aluksi joko täysin vapaa liikkuvuus 10 tai ainakin vapaa liikkuvuus tietyissä ennalta määrätyissä soluissa. Näin ollen tilaajalaite voi muodostaa yhteyden valitsemansa järjestelmään kuuluvan radiosolun välityksellä, luonnollisesti edellyttäen että kyseisessä solussa on käytettävissä vapaa kanava. Jos tällöin on kyseessä 15 rajoitetulla alueella liikkuva tilaajalaite tai vaihtoehtoisesti paikallaan pysyvä tilaajalaite, kuten esimerkiksi WLL-tilaajalaite, on mahdollista että kyseinen tilaajalaite sijaitsee paikallaan sellaisessa kohdassa jonne kuuluu useita valinnaisia radiosoluja. Näin ollen tilaajalaite = 20 pyrkii valitsemaan käyttöön sen radiosolun, jonka kuuluvuus on paras. On myös mahdollista, että jokin radiosolu tiettynä ajankohtana kuuluu tilapäisesti paremmin tai huonommin, minkä vuoksi tilaajalaite ei välttämättä aina valitse samaa radiosolua tietoliikenneyhteyttä muodostaes-. 25 saan. Keksinnön mukaisesti ylläpidetään tilastoa niistä radiosoluista joita tilaajalaite käyttää, jolloin kyseisen tilaston perusteella jonkin ajan kuluttua voidaan selvittää mitä solua tilaajalaite on eniten hyödyntänyt, eli mikä olisi tilaajalaitteen kannalta paras kotisolu. Kek- r 30 sinnön mukaisesti voidaan mainittuun tilastoon merkitä . tietoja esimerkiksi siitä, miten pitkiä puheluita tilaaja- laitteelta on soitettu eri solujen kautta sekä siitä, . miten monta puhelua tilaajalaite on eri solujen kautta ii soittanut. Edelleen voidaan tilastoon merkitä tietoja 35 koskien käytettävän solun liikennetilannetta (esim. hil- • 104684 4 jainen/ruuhka), käytettävän solun naapuriolujen liikennetilannetta sekä käytettävän solun ja naapurisolujen ken-tänvoimakkuusmittauksia.

Keksinnön mukaisen menetelmän merkittävimmät edut 5 ovat että kotisolun määrittämisessä saadaan huomioitua eri solujen todellinen kuuluvuus tilaajalaitteen asennuspaikalla ilman että tämä edellyttää kentänvoimakkuusmittausten suorittamista asennuspaikalla, että verkossa tapahtuneen muutoksen jälkeen kullekin tilaajalaitteelle voidaan 10 hyvin pienin toimenpitein määritellä uusi kotisolu, ja että keksinnön mukaista menetelmää voidaan hyödyntää myös ennestään olemassa olevissa järjestelmissä, koska sen edellyttämät muutokset olemassa oleviin solukkoradiojär-jestelmiin voidaan tehdä esimerkiksi muuttamalla matkapu-15 helinkeskuksen ohjelmistoa.

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan hyödyntää myös jatkuvasti, eli järjestelmä voi esimerkiksi jatkuvasti valvoa minkä solun kautta tilaajalaite on yrittänyt yhteyttä, jolloin tilaajalaitteen kotisolu tai kotisolut 20 voidaan nimetä uudelleen automaattisesti esimerkiksi määrätyin väliajoin.

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa myös useamman kuin yhden kotisolun nimeämisessä määrätylle tilaajalaitteelle. Jos esimerkiksi tilaaja käyttää samaa 25 tilaajalaitetta kesämökillään ja kaupunkiasunnollaan voi- daan näin ollen tilaajalaitteelle nimetä kaksi kotisolua, jotka kyseisessä tapauksessa käytännössä sijaitsevat matkan päässä toisistaan. Keksinnön mukaisesti voidaan tilaajalaitteelle myös nimetä kotisoluryhmiä, jolloin jokaiseen 30 ryhmään kuuluu useita vierekkäisiä soluja. Näin ollen '·' tilaajalaitteelle voidaan antaa käyttöön kotisoluryhmästä kulloinkin soveltuvin radiosolu.

Keksinnön kohteena on lisäksi solukkoradiojärjestelmä, jossa keksinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa.

35 Keksinnön mukaiselle järjestelmälle on tunnusomaista, että • 104684 5 järjestelmään kuuluu rekisterivälineitä niiden tukiasemien identifiointiin tarvittavien tietojen tallentamiseksi, . joiden kautta mainittu tilaajalaite muodostaa tietoliiken neyhteyden tai joiden kautta mainittuun määrättyyn tilaa-5 jalaitteeseen muodostuu yhteys, ja välineitä niiden tukiasemien tunnistamiseksi joita mainittu tilaajalaite on eniten hyödyntänyt tietoliikenneyhteyksissään.

Keksinnön mukaisen menetelmän ja järjestelmän edulliset suoritusmuodot ilmenevät oheisista epäitsenäisistä 10 patenttivaatimuksista 2 - 4 ja 6 - 9.

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin muutaman keksinnön mukaisen suoritusmuodon avulla viitaten oheisiin kuvioihin, joista kuvio 1 esittää vuokaaviota keksinnön mukaisen mene-15 telmän ensimmäisestä edullisesta suoritusmuodosta.

kuvio 2 esittää lohkokaaviota keksinnön mukaisen järjestelmän ensimmäisestä edullisesta suoritusmuodosta, kuvio 3 esittää lohkokaaviota keksinnön mukaisen järjestelmän toisesta edullisesta suoritusmuodosta, ja 20 kuvio 4 esittää lohkokaaviota keksinnön mukaisen järjestelmän kolmannesta edullisesta suoritusmuodosta.

Kuvio 1 esittää vuokaaviota keksinnön mukaisen menetelmän ensimmäisestä edullisesta suoritusmuodosta. Kuvion 1 lohkossa A määrätylle tilaajalaitteelle, jolle halutaan 25 määritellä kotisolu tarjotaan aluksi vapaa liikkuvuus järjestelmässä, eli tilaajalaite voi vapaasti käyttää mitä tahansa järjestelmässä olevaa tukiasemaa tietoliikenneyhteyden muodostamiseen. Vaihtoehtoisesti tilaajalaitteelle voidaan sallia vapaa liikkuvuus määrätyssä joukossa solu-30 ja. Kyseessä voi olla uusi tilaajalaite, joka juuri on , *, otettu käyttöön tai vaihtoehtoisesti tilaajalaitteella voi olla ennestään määriteltynä kotisolu, jolloin operaattori esimerkiksi verkossa tapahtuneen muutoksen jälkeen haluaa tarkistaa tulisiko kyseisen tilaajalaitteen kotisolu vaih-35 taa.

• 104684 6

Lohkossa B järjestelmä monitoroi tilaajalaitetta sille päättyvien puheluiden tai vastaavasti tilaajalaitteelta lähtevien puheluiden havaitsemiseksi.

Kun tilaajalaitteelle päättyvä tai tilaajalaitteelta 5 lähtevä puhelu havaitaan kirjaa järjestelmä lohkossa C ennalta määrättyyn rekisteriin käytetyn solun/tukiaseman tunnistamiseen tarvittavan tunnuksen. Samalla rekisteriin voidaan yhteyden aikana tai sen jälkeen kirjata myös yh-teysaika, eli miten pitkään tilaajalaitteelta on ollut 10 yhteys kyseisen solun/tukiaseman kautta, kyseisen solun/tukiaseman liikennetilannetta koskeva tieto (eli miten paljon solun/tukiaseman kapasiteetista on kyseisellä hetkellä käytössä), kyseisen solun/tukiasemien naapuritu-kiasemien liikennetilannetta kuvaavat tiedot. Rekisteriin 15 voidaan edelleen tallentaa tiedot siitä miten hyvin tilaajalaite kuulee eri radiosolujen signaaleja. Esimerkiksi GSM-matkapuhelinjärjestelmän tilaajalaite raportoi järjestelmälle sen käyttämän tukiaseman sekä sen kuulemien kuuden voimakkaimman naapuritukiaseman mittaustiedot. Keksin-20 nön mukaisesti myös nämä mittaustiedot voidaan tallentaa mainittuun rekisteriin.

Tilaajalaitetta voidaan valvoa esimerkiksi ennalta määrätyn ajan ennen kuin tilaajalaitteen varsinainen ko- tisolu määritellään. Vaihtoehtoisesti kotisolu voidaan . 25 määritellä kun tilaajalaitteen osalta on saatu kirjattua » mainittuun rekisteriin ennalta määrätty lukumäärä tapahtumia. Tällöin siirrytään lohkon D kautta lohkoon E. Ko-tisolun määrittely voi olla myös jatkuvatoimista, eli tilaajalaitetta monitoroidaan jatkuvasti, jonka jälkeen 30 sen kotisolu voidaan nimetä uudelleen automaattisesti ; esimerkiksi ennalta määrätyin väliajoin.

Lohkossa E selvitetään rekisteriin kirjattujen merkintöjen avulla niiden solujen tunnukset joita kyseinen , tilaajalaite on eniten hyödyntänyt yhteydenmuodostuksessa.

35 Lohkossa F tukiaseman kotisoluksi määritellään jokin • 104684 7 sen eniten käyttämistä soluista. Valinta voi perustua joko käyttökertojen lukumäärään tai yhteenlaskettuihin yh-. teysaikoihin. Tällöin kotisoluksi ei välttämättä valita automaattisesti sitä solua jota tilaajalaite on eniten , 5 käyttänyt, vaan valinnassa voidaan myös ottaa huomioon muita tekijöitä. Jos esimerkiksi siinä solussa jota tilaajalaite eniten on käyttänyt on keskimäärin merkittävästi enemmän liikennettä kuin seuraavaksi eniten käytetyssä solussa, voidaan tilaajalaitteelle määritellä kotisoluksi 10 seuraavaksi eniten käytetty solu (luonnollisesti edellyttäen että kyseessä on limittyvät naapurisolut jotka kattavat lähes saman alueen). Kotisolun nimeämisessä voidaan näin ollen hyödyntää lohkon C yhteydessä selostettuja liikennetilannetta ja mittaustuloksia kuvaavia tietoja, 15 jolloin kotisoluksi voidaan valita esimerkiksi sellainen solu, jonka liikennetilanne yleensä ei ole ollut naapu-risoluja merkittävästi ruuhkaantuneempi, kun tilaajalaite on sitä hyödyntänyt. Keksinnön mukaisesti tilaajalaitteelle voidaan yhden ainoan kotisolun sijasta nimetä useita 20 kotisoluja tai kotisoluryhmiä tilaajalaitteen monitoroinnin yhteydessä saatujen tietojen perusteella.

Kuvio 2 havainnollistaa lohkokaaviota keksinnön mukaisen solukkoradiojärjestelmän ensimmäisestä edullisesta suoritusmuodosta. Kuvion 2 solukkoradiojärjestelmä . 25 voi olla esimerkiksi GSM-järjestelmän (Groupe Special

Mobile) osa. Kuvion 2 järjestelmää hyödynnetään tietoliikenneyhteyksien välittämiseen sekä liikkuville matkaviestimille MS että paikalleen kiinteästi asennettaviksi tarkoitetuille WLL-tilaajalaitteille 1.

30 Kuviossa 2 esitettyyn järjestelmään kuluu matkapuhe- „ linkeskus MSC, joka kahden tukiasemaohjaimen BSC1 ja BSC2 « sekä kolmen tukiaseman BTS1 - BTS3 välityksellä palvelee , järjestelmän peittoalueella sijaitsevia tilaajalaitteita MS ja 1.

35 Kuvion 2 WLL-tilaajalaite l, joka muodostuu pääte- » 104684 8 laitteesta johon sisältyy radio-osa ja teleadapteri sekä päätelaitteeseen kytketystä käyttöliittymästä eli kiinteän verkon puhelimesta, sijaitsee paikassa jossa se kykenee hyödyntämään kumpaa tahansa tukiasemista BTS2 - BTS3 tie-5 toliikenneyhteyksiinsä. Mikäli järjestelmän operaattori ' , haluaa määritellä kotisolun tilaajalaitteelle 1 tapahtuu tämä keksinnön mukaisesti siten, että tilaajalaitteelle tarjotaan aluksi esimerkiksi määrätyn ajan kestävän opetusjakson ajaksi vapaa liikkuvuus järjestelmässä tai 10 vaihtoehtoisesti vapaa liikkuvuus järjestelmän tietyssä osassa. Näin ollen tilaajalaite (jonka oletetaan olevan kiinteästi asennettu kuviossa 2 esitettyyn paikkaan) voi vapaasti käyttää kumpaa tahansa tukiasemista BTS2 ja BTS3. Matkapuhelinkeskus MSC valvoo mainitun opetusjakson aikana 15 tilaajalaitetta l, jolloin se kunkin tietoliikenneyhteyden yhteydessä kirjaa rekisteriin 2 merkinnän siitä minkä tukiaseman/radiosolun kautta tilaajalaite 1 on muodostanut yhteyden. Rekisteri 2 voi olla esimerkiksi matkapuhelinkeskuksen HLR (Home Location Register) rekisterin yh-20 teydessä.

Kun edellä mainittu opetusjakso päättyy selviää rekisteriin 2 tallennettujen tietojen perusteella se mitä tukiasemaa tilaajalaite on eniten käyttänyt. Eniten käytetyn tukiaseman ylläpitämä solu tulisi luonnollisesti ensi-; - 25 sijaisesti määritellä kyseisen tilaajalaitteen kotisoluk- si, jollei ole olemassa muita syitä jonkin toisen solun valitsemiseksi. Kun WLL-tilaajalaitteelle on määritelty kotisolu tallentaa matkapuhelinkeskus kotisolua koskevan tiedon rekisteriin 2. Tämän jälkeen matkapuhelinkeskus voi 30 estää kyseistä tilaajalaitetta hyödyntämästä muita soluja, jolloin järjestelmässä tarvittavien sijainnin päivitysten ‘ ja kanavanvaihto-operaatioiden lukumäärä voidaan pienen tää. Vaikka tilaajalaite 1 pyytäisikin liikennekanavaa jostakin toisesta solusta kuin sen kotisolusta antaa mat-35 kapuhelinkeskus MSC tukiasemaohjaimen BSC1 välityksellä 104684 9 kyseiselle tilaajalaitteelle kuitenkin käyttöön ainoastaan liikennekanavia sen kotisolusta. Lisäksi tilanne jossa . paikallaan kahden naapurisolun rajavyöhykkeellä sijaitseva tilaajalaite jatkuvasti yhteyden aikana tekisi kanavan-, 5 vaihto-operaatoita voidaan keksinnön mukaisella ratkaisul la estää.

Kuvion 2 järjestelmässä voidaan luonnollisesti määritellä kotisolu tai useita kotisoluja myös matkaviestimelle MS vastaavalla tavalla mitä edellä on selostettu, 10 jolloin operaattori voi esimerkiksi tarjota kyseiselle matkaviestimelle alennuksia silloin kun sillä muodostetaan yhteys jostakin sen kotisoluista.'

Kuvio 3 havainnollistaa keksinnön mukaisen järjestelmän toista edullista suoritusmuotoa. Kuvion 3 suoritus-15 muoto vastaa muilta osin kuvion 2 tapausta, mutta kuvion 3 suoritusmuodossa rekisteri 3, jolla ylläpidetään tietoja tilaajalaitteen MS opetusjakson aikana (kotitukiasemaa määriteltäessä) käyttämistä tukiasemista on järjestetty tukiasemaohjaimen BSC3 yhteyteen eikä matkapuhelinkeskuk-20 sen yhteyteen kuten kuvion 2 tapauksessa. Näin ollen rekisteriin 3 kirjataan opetusjakson aikana tietoja ainoastaan niistä kerroista kun tilaajalaite MS on hyödyntänyt soluja BTS4 ja BTS5. Vastaavasti kun opetusjakso on päättynyt ja tilaajalaitteelle on määritelty kotisolu tai • 25 kotisoluja tallennetaan kotisoluja koskevat tiedot tu- i kiasemaohjaimen rekisteriin 3, josta ne on haettavissa kun tilaajalaitteelle MS ollaan muodostamassa yhteyttä.

Kuvion 3 suoritusmuoto mahdollistaa myös sen, että järjestelmä ottaa huomioon rekisteriin 3 tallennetut ti-30 laajalaitteen MS kotisolua koskevat tiedot ainoastaan niin * ; kauan kun tilaajalaite sijaitsee tukiasemaohjaimen BSC3 ohjaamien tukiasemien BTS4 - BTS5 peittoalueella. Näin t ollen jos tilaajalaite tilapäisesti sijaitsee esimerkiksi “ tukiaseman BTS6 solussa tai jossakin toisessa tukiasemaoh-35 jaimesta BSC3 riippumattomassa solussa ei järjestelmä Γ 104684 10 välitä siitä mitä tukiasemaohjaimen BSC3 rekisteriin 3 on merkitty.

Kuvio 4 esittää lohkokaaviota keksinnön mukaisen järjestelmän kolmannesta edullisesta suoritusmuodosta.

5 Kuviossa 4 on havainnollistettu tilannetta jossa f tilaajalaitteelle MS on määritelty kaksi kotisoluryhmää. Ensimmäinen kotisoluryhmä muodostuu kolmesta vierekkäin sijaitsevasta naapurisolusta A ja toinen kotisoluryhmä muodostuu vastaavasti neljästä vierekkäin sijaitsevasta 10 solusta B. Kuviosta 4 havaitaan, että ensimmäinen ja toinen kotisoluryhmä sijaitsee välimatkan päässä toisistaan.

Kuvion 4 järjestelmässä operaattori on voinut määritellä, että matkaviestin MS saa muodostaa puheluita ainoastaan niistä kotisoluista A ja B jotka sille on määritel-15 ty, mutta että järjestelmä voi kuitenkin yhteyden aikana, esimerkiksi liikennetilanteen sitä edellyttäessä siirtää kyseisen tilaajalaitteen kanavanvaihto-operaatiolla (handover) myös sellaiseen soluun, jota ei ole määritelty tilaajalaitteelle MS kotisoluksi.

20 On ymmärrettävä, että edellä oleva selitys ja siihen liittyvät kuviot on ainoastaan tarkoitettu havainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Alan ämmättimiehilie tulevat olemaan ilmeisiä erilaiset keksinnön variaatiot ja muunnelmat ilman että poiketaan oheisissa patenttivaatimuksis- 25 sa esitetyn keksinnön suojapiiristä ja hengestä.

• «

Claims (9)

104684 11 , 1. Menetelmä kotisolun määrittelemiseksi solukkora- diojärjestelmän tilaajalaitteelle, tunnettu siitä, , 5 että sallitaan tilaajalaitteen vapaasti käyttää mitä tahansa tai tiettyä rajoitettua joukkoa useista valinnaisista järjestelmän piiriin kuuluvista radiosoluista tietoliikenneyhteyksien muodostamiseen, 10 tilaajalaitteen muodostaessa yhteyden määrätyn ra- diosolun välityksellä tai kun tilaajalaitteeseen muodostetaan yhteys määrätyn radiosolun välityksellä tallennetaan ainakin hyödynnettävän radiosolun identifioiva tunnus ennalta määrättyyn rekisteriin, 15 tunnistetaan mainittuun rekisteriin tallennettujen tietojen perustella ne radiosolut joita tilaajalaite on eniten hyödyntänyt, ja määritellään tilaajalaitteen kotisoluksi ainakin yksi mainituista eniten käytetyistä radiosoluista.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että tilaajalaitteelle määritellään useita kotisoluja.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tilaajalaitteelle määritellään 25 toisistaan välimatkan päässä sijaitsevia kotisoluryhmiä, • · jolloin kukin kotisoluryhmä muodostuu vierekkäisten solujen ryhmästä.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kun tilaajalaitteelle on ” 30 määritelty kotisolu tai kotisoluja estetään tilaajalaitet-, ta hyödyntämästä muita soluja kuin kotisolujaan tietolii kenneyhteyksissään nimeämänä tilaajalaitteelle käyttöön s ainoastaan kotisolujen liikennekanavia.

5. Solukkoradiojärjestelmä, johon kuuluu r 35 matkapuhelinkeskus (MSC), 104684 12 tukiasemia (BTS1 - BTS6), jotka käsittävät välineitä tietoliikenneyhteyksien aikaansaamiseksi radiotaajuisilla signaaleilla niiden peittoalueella sijaitseviin tilaaja- , laitteisiin (MS, l), 5 välineitä (BSC1 - BSC4) tukiasemien ohjaamiseksi -f tietoliikennesignaalien välittämiseksi tilaajalaitteiden ja matkapuhelinkeskuksen välillä, ja tilaajalaite (1, MS), joka voi käyttää jotakin useista valinnaisista tukiasemista tietoliikenneyhteyksien 10 muodostamiseen, tunnettu siitä, että järjestelmään kuuluu rekisterivälineitä (2, 3) niiden tukiasemien (BTS2, BTS3, BTS4, BTS5) identifiointiin tarvittavien tietojen tallentamiseksi, joiden kautta mainittu tilaajalaite (1,

15 MS) muodostaa tietoliikenneyhteyden tai joiden kautta mainittuun määrättyyn tilaajalaitteeseen muodostuu yhteys, ja välineitä (MSC, BSC3) niiden tukiasemien tunnistamiseksi joita mainittu tilaajalaite on eniten hyödyntänyt tietoliikenneyhteyksissään.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmään kuuluu ohjain- ; välineitä (MSC, BSC3) ainakin yhden kotitukiaseman nimeämiseksi tilaajalaitteelle niiden tukiasemien (BTS2, BTS3, BTS4, BTS5) joukosta joita tilaajalaite rekisteröintiväli-25 neiden (2, 3) perusteella eniten on hyödyntänyt, jolloin • I ohjainvälineet (MSC, BSC3) on sovitettu estämään tietoliikenneyhteyden muodostumisen tilaajalaitteen (1, MS) ja jonkin toisen kuin kotitukiaseman välillä.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen järjestelmä, 30 tunnettu siitä, että järjestelmään kuuluu ohjaus-: välineitä usean kotitukisaseman nimeämiseksi tilaajalait- teelle niiden tukiasemien joukosta (BTS2, BTS3, BTS4, BTS5) joita tilaajalaite on rekisteröintivälineiden pe- , rusteella eniten hyödyntänyt.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen järjestelmä, 104684 13 tunnettu siitä, että ohjainvälineet (MSC, BSC3) on sovitettu estämään tietoliikenneyhteyden muodostumisen , tilaajalaitteen ja jonkin toisen kuin kotitukiaseman vä lillä nimeämänä tilaajalaitteelle (1, MS) liikennekanava 5 tämän kotitukiasemasta vasteena tilaajalaitteelta välitty neelle kutsulle riippumatta minkä tukiaseman kautta tilaajalaitteelta on välittynyt kutsu.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 5-8 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu solukkora-10 diojärjestelmä on GSM-järjestelmä. 1 : » 104684 14