FI116023B - Matkapuhelinjärjestelmä - Google Patents

Description

1 11CC23

Matkapuhelinjärjestelmä Keksinnön ala 5 Esillä oleva keksintö liittyy solukkorakenteisiin matkapuhelinjärjestelmiin ja erityisesti taajuuskanavien tarkkailuun ja osoittamiseen tällaisissa järjestelmissä.

Keksinnön tausta 10

Solukkorakenteiset matkapuhelinjärjestelmät yleensä

Solukkorakenteinen matkapuhelinjärjestelmä, kuten esimerkiksi GSM (Global System for Mobile Communications), kä-15 sittää olennaisesti joukon tukiasemia ja useita matkaviestimiä tai matkaviestinyksiköitä. (Kukin tukiasema on yhdistetty lähetin- ja vastaanotinasema, joka toteuttaa kaksisuuntaisen viestinnän matkaviestinyksiköiden kanssa.) Tukiasemat sijaitsevat kiinteissä maantieteellisissä pai-20 koissa, ja matkaviestinyksiköt ovat yleensä kannettavia yksiköitä, jotka voivat liikkua suhteellisen vapaasti tukiasemien peittämän alueen kautta.

• · · : **· Tukiasemat on luonnollisestikin liitetty toisiinsa. Niitä • * · ! 25 kutsutaan tyypillisesti tukiasemiksi (BTS, Base Transceiv- • t * j er Station), jotka on järjestetty ryhmiin, joista kutakin palvelee tukiasemaohjain (BSC, Base Station Controller) . BTS:t ja BSC:t muodostavat yhdessä tukiasemajärjestelmän (BSS, Base Station System), ja BSS:t on vuorostaan jär-; ,·, 30 jestetty ryhmiin, joita kutakin palvelee (kiinteä) mat- kapuhelinkeskus (MSC, Mobile Switching Centre). BTSrien, BSS:ien ja MSC:iden sekä järjestelmän yleensä ja muiden * viestintäjärjestelmien (esim. yleisen puhelinjärjestelmän) välillä on kiinteitä viestiyhteyksiä (esimerkiksi tilaaja-,··*, 35 johtoja tai yleinen kytkentäinen puhelinverkko (PSTN, pub- 2 116023 lie switched telephone network)), kun taas BTSrien ja matkapuhelinjärjestelmien välillä viestintä tapahtuu tietenkin radioteitse. Tässä yhteydessä kutsumme tukiasemia (tai vain "asemia") ja niihin liittyviä ohjausasemia ja yhteyk-5 siä "kiinteäksi järjestelmäksi" ("fixed system"), ja täydellinen järjestelmä käsittää kiinteän järjestelmän sekä matkaviestinyksiköt (mobile units).

Järjestelmän täytyy selvästikin palvella viestintää monien 10 matkaviestinyksiköiden kanssa samanaikaisesti. Yleisesti puhuen kukin asema voi olla yhteydessä sen ympärillä olevalla (soluksi kutsutulla) alueella sijaitseviin matkaviestimiin. Solun koon määräävät useat eri tekijät, kuten esimerkiksi tukiaseman lähetinteho ja vastaanottimen herk-15 kyys, maantieteelliset piirteet, kuten esimeriksi mäet tai korkeat rakennukset, toisista tukiasemista aiheutuvat häiriöt ja niin edelleen. Solujen tulisi olla jossakin määrin limittäin, joten käytännöllisesti katsoen ei ole olemassa lainkaan sellaisia paikkoja, jotka eivät olisi vähintään 20 yhden solun piirissä.

Tietylle järjestelmälle on osoitettu taajuuskaista, ja taajuuskaista on jaettu taajuuskanaviin. Analogisessa järjestelmässä asema voi olla yhteydessä useisiin matka-: 25 viestinyksiköihin kerrallaan käyttäen kunkin matkavies- : ' tinyksikön tapauksessa eri kanavaa. Digitaalisessa järjes- telmässä kukin taajuuskanava on normaalisti jaettu useisiin aikaväleihin, joista kukin voi siirtää yhden puhelun. Digitaalisissa järjestelmissä taajuuskanavia kutsutaan 30 joskus yksinkertaisesti "taajuuksiksi" ja näillä taajuuk-silla olevia aikavälejä kutsutaan "kanaviksi". Tässä ter-.;· miä "kanava" on käytetty merkitsemään taajuutta analogi- ; · sessa järjestelmässä ja taajuutta, mahdollisesti yhdessä aikavälin kanssa, digitaalisen järjestelmän tapauksessa.

35 116023 3

Tarvitaan mekanismi kanavan varaamiselle matkaviestinyksi-kölle, kun yhteyttä tähän matkaviestimeen tarvitaan. Tämä saadaan aikaan käyttämällä tiettyä kanavaa ohjauskanavana. Kun matkaviestinyksikkö on lepotilassa eli vapaa-tilassa, 5 jolloin puhelua ei ole otettu, se tarkkailee ohjauskana-vaa. Kun puhelu on otettu, matkaviestinyksikkö ja asema ovat aluksi yhteydessä keskenään ohjauskanavalla. Asema varaa puhelulle yhden muista kanavista ja ilmoittaa tämän varauksen matkaviestinyksikölle ohjauskanavalla. Itse 10 puhelu (so. puhe- tai dataviestintä) aseman ja matkavies-tinyksikön välillä tapahtuu sen jälkeen mainittua varattua kanavaa käyttäen (matkaviestimen ollessa aktiivitilassa). Tietoliikenteen määrä ohjauskanavalla on pieni, ja suuri määrä matkapuhelimia voi siksi yhteiskäyttää tätä kanavaa 15 ilman vakavia vaikeuksia.

Matkaviestimien sijaintitiedot

Missä tahansa käytännön järjestelmässä on välttämätöntä, 20 että kunkin matkaviestinyksikön sijainti on ainakin likimääräisesti sekä tämän matkaviestimen että kiinteän järjestelmän tiedossa. Tämän järjestelmäntiedon ylläpitämi-v ·' seksi käytetään ohjauskanavaa. Kukin tukiasema lähettää : '.. ohjauskanavallaan yleislähetyksenä tunnusinformaation, ja 25 kukin matkaviestinyksikkö tarkkailee ohjauskanavaa. (Mat- • 1 · ‘. kaviestinyksiköt tekevät tämän jaksollisesti tehonkulutuk- • · ;·. sen minimoimiseksi vapaa-tilassa.) • · · • » 1 · i · ·

Kukin matkaviestinyksikkö tarkkailee ohjauskanavaa riittä-. . 30 vän voimakkuuden omaavat ohjaussignaalit antavan solun tunnistamiseksi. (Matkaviestin voi tietenkin olla sellai-’···' sessa sijaintipaikassa, jossa kaksi tai useampia soluja on ; :'t limittäin, missä tilanteessa se valitsee yhden mahdolli- sista soluista.) Jos matkaviestinyksikkö havaitsee, että 35 toisesta solusta tulevat ohjaussignaalit ovat olennaisesti 4 11CC23 voimakkaampia kuin siitä solusta tulevat signaalit, jossa se sijaitsee, se vaihtaa tähän uuteen soluun. Tästä syystä kukin matkaviestinyksikkö tietää sijaintinsa järjestelmässä, ts. missä solussa se sijaitsee.

5

Matkaviestinyksikkö voidaan tietenkin erottaa järjestelmästä esimerkiksi sen johdosta, että se on kytketty verrattomaksi tai on sellaisessa sijaintipaikassa, jossa se on kiinteään asemaan nähden katveessa tai on kiinteän 10 aseman maantieteellisen alueen ulkopuolella. Kun tällainen matkaviestin tulee järjestelmään, se ensin ilmaisee oh-jauskanavan signaalit ja selvittää, missä solussa se sijaitsee, ja lähettää sitten kiinteään järjestelmään signaalin ilmoittaen sijaitsevansa tässä solussa. Jos matka-15 viestinyksikkö sen jälkeen siirtyy järjestelmästä riittävän etäälle, se lähettää jälleen signaalin kiinteälle järjestelmälle (paikallisen aseman kautta) päivittääkseen uuden sijaintinsa kiinteään järjestelmään. Tästä syystä kiinteä järjestelmä tietää, missä matkaviestin sijaitsee.

20 .·;· Käytännössä voi olla tarkoituksenmukaista järjestää solut :·, kiinteässä järjestelmässä ryhmiin, ja matkaviestin ilmoit- j... taa kiinteälle järjestelmälle sijainnin muutoksen ainoas- , taan, jos se siirtyy soluryhmästä toiseen. (Tämä ryhmitys 25 voi vastata BTS:ien järjestämistä ryhmiin BSC:n mukaan tai '· ' BSS:ien järjestämistä ryhmiin MSC:n mukaan.) Matkaviestin siis tietää, missä solussa se sijaitsee, mutta kiinteä järjestelmä tietää ainoastaan, että matkaviestin sijaitsee useiden solujen alueen rajojen sisäpuolella. Siten jos 30 matkaviestinyksikkö ottaa puhelun, se ottaa yhteyden tiet-:\ tyyn tukiasemaan, mutta jos matkaviestimelle soitetaan, .·;· kiinteän järjestelmän on pantava useat asemat vuoron pe- ’·· rään yrittämään ottaa yhteys matkaviestinyksikköön.

116023 5

Matkaviestin voi tietenkin siirtyä solusta toiseen ollessaan aktiivitilassa, ts. kesken puhelun. Järjestelmä (joko tukiasema tai matkaviestin) toteaa tämän havaitsemalla, että signaalinvoimakkuus tai -laatu matkaviestimen ja ase-5 man välillä on laskenut alle hyväksyttävyystason. Järjestelmä on normaalisti suunniteltu sallimaan matkaviestimen valita uusi solu ja vaihtaa yhteytensä kulloisestakin solusta uuteen soluun sopivalla viestillä ohjauskanavan välityksellä samalla, kun suoritettavaa puhelua ylläpide-10 tään. Tässä tapauksessa kiinteä järjestelmä on tietenkin selvillä matkaviestimen solun vaihdosta, vaikka tämä vaihto olisi tapahtunut yhden soluryhmän piirissä.

Taajuuksien osoittaminen 15

Kuten edellä on todettu, mikä tahansa yksityinen järjestelmä käyttää tiettyä taajuuskaistaa, ja tämä kaista on jaettu suureen määrään erillisiä taajuuskanavia. Nämä taajuuskanavat on jaettava järjestelmän eri asemien kes-20 ken.

On tietenkin välttämätöntä pitää ylöspäinen yhteys (uplink communication) matkaviestimiltä asemille ja alaspäinen [;* yhteys (downlink comminication) asemilta matkaviestimille • · 25 erillään. Joissakin digitaalisissa järjestelmätyypeissä : ' tämä saadaan aikaan käyttämällä ylöspäisellä ja alaspäi- sellä yhteydellä eri aikavälejä yhdellä taajuuskanavalla. Analogisissa järjestelmissä ja joissakin muissa digitaalisissa järjestelmätyypeissä taajuuskaista on jaettu kahteen 30 erilliseen osakaistaan ylöspäistä ja alaspäistä yhteyttä varten. Näillä kahdella osakaistalla on kuitenkin yleensä :· sama määrä taajuuskanavia, ja kahden osakaistan taajuus- • · kanavien jako tukiasemien kesken on yleensä sama. Siten "... asioita voidaan yleensä tarkastella yhden taajuuskaistan ·' 35 (ts. yhden taajuuskanavien joukon) suhteen, vaikka tämä 116C2? 6 kaista on itse asiassa jaettu erillisiin ylöspäisiin ja alaspäiseen osakaistoihin.

Taajuuskanavien lukumäärän maksimoimiseksi taajuuskaistal-5 la taajuuskaistat pakataan yleensä riittävän lähelle toisiaan, joten on olemassa vierekkäisten taajuuskanavien keskinäisten häiriöiden vaara. Siksi on välttämätöntä jakaa taajuuskanavat asemien kesken siten, että millään asemalla ei ole kahta vierekkäistä taajuuskanavaa.

10

Kuten edellä on todettu, kukin asema voi olla yhteydessä solunsa piirissä sijaitseviin matkaviestinyksikköihin; tämä perustuu solun määritelmään. Järjestelmien asemien solut siis ovat limittäin, joten käytännöllisesti katsoen 15 ei ole olemassa paikkoja, jotka eivät ole vähintään yhden solun piirissä. Tämä merkitsee sitä, että solujen kesken on limittäisyyttä ja että jotkin paikat ovat vähintään kolmen solun peittoalueella. On selvästikin tärkeätä minimoida naapurisolujen keskinäisten häiriöiden mahdollisuu-20 det, ja taajuuskanavien jako asemien kesken tulisi valita sen mukaisesti.

« t ( • ( Järkevä tapa tämän tekemiseksi on jakaa taajuuskanavat sopivaan määrään ryhmiä syklisessä järjestyksessä. Siten ; , 25 12 ryhmän tapauksessa ryhmällä 0 on taajuuskanavat 0, 12, ; '· 24 jne., ryhmällä 1 on taajuuskanavat 1, 13, 25 jne. Ryh- : : mät voidaan sen jälkeen osoittaa asemille siten, että mil lään kahdella naapurisolulla ei ole samaa ryhmää.

30 Yksinkertaisin ja eräässä mielessä "ideaalinen" solukuvio :·^ olisi kuusikulmio, joka edellyttäisi vain kolmen ryhmän ,·,· välttävän konfliktia naapurisolujen kesken. Käytännössä solujen koot voivat kuitenkin olla olennaisesti eri suuret. On esimerkiksi toivottavaa sovittaa solun koko odote-‘ 35 tun matkaviestintiheyden mukaan suurin piirtein (esim.

* I * » * I »

7 116C2Z

valitsemalla aseman lähetinteho sopivasti). Siten suuren solun ympärillä voi olla enemmän kuin kuusi muuta solua, ja siksi ryhmien lukumäärän on oltava olennaisesti suurempi kuin kolme.

5

Solun kokoon ja muotoon vaikuttavat myös maantieteelliset tekijät, kuten esimerkiksi mäet, rajoitukset sen suhteen, missä asemat voivat sijaita, suuren rakennustiheyden aiheuttama väike jne. Voidaan tarvita myös pieniä soluja kat-10 vealueiden peiton aikaansaamiseksi suurten solujen sisäpuolella. Jotkin näistä tekijöistä voivat vaikuttaa eri taajuuskanavilla eri tavoin, joten eri taajuuskanavien tapauksessa solun koko voi hieman vaihdella. Lisäksi järjestelmä voi ajan mittaan kasvaa, tyypillisesti kun tuki-15 asemia lisätään suurentuneen liikenteen tasalla pysymiseksi .

Yhdellä asemapaikalla voi olla kaksi tai useampia antenni-ryhmiä, joilla on eri peittoalueet. Loogisesti, ts. toi-20 minnallisesti, tällaista paikkaa voidaan pitää (ja sitä ... käsitellään tässä) kahtena tai useampana erillisenä asema- na, yksi kutakin antenniryhmää kohti, joilla kullakin on ·_ oma erillinen solunsa.

: .· 25 Taajuuskanavien osoittamisen asemille suorittavat normaa- listi suunnitteluinsinöörit käyttäen taitoaan ja kokemus- • / taan solujen kokojen estimoimiseen ja hyvän ryhmien jaon aikaansaamiseksi solujen kesken. Taajuuskanavien osoitus asemille on usein kuitenkin kaukana ideaalisesta. Siten 30 solujen todelliset koot normaalisti jossakin määrin eroa- :·. vat estimoidusta koosta ja voivat muuttua esimerkiksi rakennustoiminnan vuoksi. Tietyn taajuuskanavan tapauksessa tietyn aseman ympärillä solun koko voi itse asiassa erota huomattavasti tämän solun estimoidusta tai keskimää-"·“· 35 Täisestä koosta. Järjestelmä voi myös muuttua ajan mittaan 8 116C23 asemien ominaispiirteiden muuttuessa ja mahdollisesti lisättäessä uusia asemia suurentuneen liikenteen tasalla pysymiseksi.

5 Nämä vaikutukset aiheuttavat usein sen, että todelliset solut eroavat estimoiduista soluista. Solu voi siten ulottua estimoidun rajan jonkin osan toiselle puolelle mutta ei ulotu estimoidun rajan toiseen osaan asti, siinä voi olla katvealue eli "aukko", ja sen päärajan toisella puo-10 lella voi olla eristetty alue, joka aiheutuu signaalin sironnasta tai heijastumisesta.

Tämän vaikutuksena on järjestelmän palvelun kapasiteetin ja laadun heikkeneminen. Lisäksi tietenkin proseduuri 15 taajuuskanavien jakamiseksi ryhmiin, jotka sen jälkeen osoitetaan eri asemille, on konservatiivinen tekniikka, joka on tarkoitettu häiriöiden mahdollisuuksien minimoimiseen, ja voi hyvinkin olla niin, että tietty taajuuskanava (tai useita taajuuskanavia) voitaisiin itse asiassa osoit-20 taa useammille asemille.

Mainituista syistä on toivottavaa, että olisi olemassa • jokin menetelmä järjestelmän todellisen ja mahdollisen '·' ' suorituskyvyn tarkkailemiseksi, mitä tulee solujen kokoon, : .· 25 taajuuskanavien jakamiseen tukiasemien kesken, taajuus- • '·· kanavien keskinäisiin häiriöihin jne.

Nykytekniikka 30 Järjestelmän suorituskykyä voidaan mitata testimatkavies-timen avulla, jota kuljetetaan kiinnostavien alueiden kautta. Testimatkaviestin on sellainen matkaviestintyyppi, . joka on erityisesti testaustarkoituksiin suunniteltu ja jonka käyttäjänä yleensä on ammattitaitoinen teknikko tai *<”· 35 insinööri. Sitä voidaan kuljettaa esimerkiksi tiettyjä 11602? 9 teitä pitkin tai tiettyjen alueiden rajojen ulkopuolella. Se voi liikkuessaan yrittää olla yhteydessä useiden lähistöllä sijaitsevien asemien kanssa eri taajuuskanavien välityksellä. Siten voidaan kerätä yksityiskohtaisia tie-5 toja siitä, miten siirron ominaispiirteet eri asemien ja eri taajuuskanavien osalta vaihtelevat alueella, jonka poikki ollaan kulkemassa. Näitä tietoja voidaan sitten käyttää järjestelmän eri ominaispiirteiden (esim. taajuus-kanavien jaon eri asemien kesken) asettelemiseen järjes-10 telmän suorituskyvyn parantamiseksi.

Tällä tekniikalla on tiettyjä epäkohtia. Koska testimatka-viestin on erityisesti testaustarkoituksiin suunniteltu, se on suhteellisen kallis. Mikä on vielä merkitsevämpää, 15 normaalisti prosessin suorittavat koulutetut teknikot tai insinöörit, joten se vaatii korkeata ammattitaitoa, paljon aikaa ja työtä ja on siksi hyvin kallista.

Tämän keksinnön yleisenä tavoitteena on saada aikaan pa-20 rannettu menetelmä matkapuhelinjärjestelmän suorituskyvyn ... tarkkailemiseksi tai mittaamiseksi.

* Keksinnön yleiskatsaus 25 Kuten edellä on selitetty, järjestelmälle käytettävissä : ·· olevat taajuuskanavat jaetaan asemien kesken siten, että ·' solut on tietyn taajuuskanavan tapauksessa eristetty toi sistaan — eli ovat niin sanoaksemme erillisiä "saarekkeita". Näitä saarekkeita ympäröi "meri", missä viestintä 30 tapahtuu muilla taajuuskanavilla. (On mahdollista, että kaksi tällaista saareketta voivat satunnaisesti olla li-.·;· mittäin. Siinä tapauksessa, jos limitysalueella oleva mat- *· · kaviestin saa tämän taajuuskanavan itselleen varatuksi, ·... järjestelmä havaitsee, että matkaviestimelle menevän yh- 116023 10 teyden laatu ei ole hyväksyttävä, ja vaihtaa taajuus-kanavaa. )

Keksinnön ydin käsittää sellaisen taajuuskanavan valitse-5 misen asemaa varten, joka ei ole osoitettu tälle asemalle tai millekään naapuriasemalle (ts. on näistä taajuuskanavista erillään), ja sanomien lähettämisen tällä taajuus-kanavalla sen solussa tai lähellä sen solua sijaitseville matkaviestimille mahdollisen peiton ja tästä solusta naa-10 purisoluihin aiheutuvien häiriöiden arvioimiseksi. (Asemat ovat naapureita, jos niiden solut ovat limittäin ja jos näiden kahden solun välillä liikkuvan matkaviestimen kanavanvaihto voidaan suorittaa mainittujen kahden aseman välillä suoraan.) Valittua taajuuskanavaa voidaan kutsua 15 testikanavaksi (ts. valituksi taajuuskanavaksi) ja sillä lähetettyjä sanomia voidaan kutsua testisanomiksi. Tässä prosessissa käytettävät matkaviestimet ovat normaalisti tavallisia asiakkailla käytössä olevia matkaviestimiä, vaikka haluttaessa voidaan tietenkin käyttää myös erityi-20 siä testimatkaviestimiä.

Koska testaustaajuus on kyseisen aseman ja kaikkien sen "... naapurien taajuuksista eriävä, testikanavalla pitäisi olla hyvin vähän kohinaa, joten siksi pitäisi onnistua saamaan : ·' 25 hyvä arvio solun peitolle. Sen jälkeen kun arviointi on : ‘ tehty, voidaan tehdä päätökset muiden taajuuskanavien V · osoittamisesta solulle (ja tietenkin muille soluille sa manlaisten määritysten perusteella näiden solujen osalta).

30 On olemassa erilaisia vaihtoehtoja esillä olevan proseduu-rin suorittamiseksi riippuen siitä, onko järjestelmä ana-loginen vai digitaalinen järjestelmä ja onko matkaviestin • · vapaa vai aktiivinen.

11602? 11

Matkaviestimen ollessa vapaa matkaviestin tarkkailee oh-jauskanavalla tukiasemalta tulevia sanomia. Testin suorittamiseksi asema lähettää matkaviestimelle ohjauskanavalla sanoman, joka ilmaisee testikanavan ja pyytää matkavies-5 tintä tarkkailemaan sanomaa tällä taajuuskanavalla. Matkaviestin tarkkailee tätä sanomaa asianmukaisesti, merkitsee muistiin signaalinvoimakkuuden ja -laadun ja ilmoittaa nämä tiedot tukiasemalle.

10 Näiden tietojen ilmoittaminen matkaviestimeltä tukiasemalle voidaan tehdä joko ohjauskanavan tai testikanavan välityksellä. Yleensä on todennäköisesti parasta käyttää tes-tikanavaa kahdesta syystä. Ensiksikin tukiasema voi tarkkailla signaalinvoimakkuutta ja -laatua siten, että vies-15 tinnän laatu testikanavalla voidaan määrittää sekä ylös-päisessä että alaspäisessä suunnassa. Toiseksi myös naapu-ritukiasemat voivat tarkkailla testikanavan signaalinvoimakkuutta siten, että testikanavaa käyttävistä matkaviestimistä aiheutuvien häiriöiden mahdollisuus tällaisten 20 naapuritukiasemien yhteydessä voidaan määrittää. (Tämä antaa myös viitteitä häiriöistä, joita naapurisolusta voi » t ; tulla kulloisessakin solussa sijaitsevalla matkaviestimel- le.) : .· 25 Tukiasema voi pyytää matkaviestintä sisällyttämään ilmoi- | ’· tukseensa tiedon siitä, sijaitseeko se myös jonkin naapu- : : risolun piirissä. Tämä sallii testikanavan mahdollisten tietoliikenneominaispiirteiden määrittämisen solun tiettyjen reuna-alueiden tapauksessa.

30 ;· Kiinteä järjestelmä voi olla selvillä matkaviestimen si jainnista vain tukiasemien ryhmän palveleman alueen ra-. joissa. Tässä tapauksessa testin suorittavan tukiaseman on ensin saatava selville, sijaitseeko matkaviestin sen so-35 lussa.

1 I · 116C23 12

Matkaviestimen käyttö tällä tavoin vapaa-tilassa voi vaatia huomattavaa tarkistusta sen toimintaan, koska siihen liittyy sen asettaminen tosiasiallisesti aktiiviseen tilaan.

5

Prosessi voi sen sijasta käyttää aktiivisia matkaviestimiä. Aktiivisten matkaviestimien käyttämisellä on se hyvä puoli, että aktiivinen matkaviestin on määritelmän mukaan testin suorittaman matkaviestimen solussa. Lisäksi matka-10 viestimen toimintaan tarvitaan todennäköisesti vähän tai ei lainkaan muutoksia.

Tässä tapauksessa matkaviestimen sijainti on jo tiedossa, ja tukiaseman ja matkaviestimen välinen yhteys on jo ole-15 massa. On tietenkin toivottavaa välttää kohtuuttomia häiriöitä tällä yhteydellä. Tämä voidaan saada aikaan sillä, että tukiasema vaihtaa viestinnän kulloiseltakin taajuus-kanavalta testikanavalle ja vaihtaa sen jälleen takaisin testikanavan viestinnän ominaispiirteiden määrittämiseen 20 riittävän ajan kuluttua. (Jos testikanava osoittautuu .·;· riittämättömäksi palvelemaan hyväksyttävän tason omaavaa • · .! viestintää, järjestelmän vaihtaa jollekin muulle taajuus- *... kanavalle tai jollekin toiselle tukiasemalle normaalilla tavalla.) ’ 25 : ’ Digitaalisessa järjestelmässä kukin taajuuskanava voi ·.· siirtää suuren määrän signaaleja asianomaisilla aikavä leillä, ja normaalisti yksi aikaväli on varattu pysyville tahdistussignaaleille (yhdessä muiden ohjaussignaalin 30 tyyppisten signaalien kanssa). Tällaisessa järjestelmässä matkaviestin tyypillisesti tarkkailee monien taajuuskana-.·; vien signaalinlaatua (vaikka se voi liikennöidä vain yh- · dellä taajuuskanavalla kerrallaan — sille osoitetulla taajuuskanavalla). Jos matkaviestin on vapaa, se vain 35 ylläpitää sisäistä, esimerkiksi kuuden voimakkaimman taa- 116C2? 13 juuskanavan laatuluetteloa (quality list). Kun se tulee aktiiviseksi, tämän luettelon sisältöä käytetään sopivan taajuuskanavan valitsemiseksi sen jälkeistä viestintää varten. (Tämä tapahtuu toisin kuin analogisessa järjestel-5 mässä, jossa kukin taajuuskanava siirtää yhden signaalin, joten mikäli taajuuskanavalla on olemassa signaali, tämä kanava on käytössä.) Sen jälkeen kun se on aktiivinen, se antaa tukiasemalle säännöllisesti taajuuskanavien laatu-luettelonsa päivitettynä.

10 Tällaisessa järjestelmässä tukiasema voi yksinkertaisesti lähettää testikanavalla ja pyytää matkaviestintä ilmoittamaan taajuuskanaviensa laatuluettelon. Testisignaali voi tässä tapauksessa käsittää pelkästään pysyvien tahdistus-15 signaalien kehittämisen tätä taajuuskanavaa varten asianmukaisella aikavälillä. Jos testikanava esiintyy matkaviestimeltä ilmoitetussa luettelossa, tukiasema tietää, mikä tämän taajuuskanavan alaspäisen yhteyden laatu on. Ellei se esiinny luettelossa, tukiasema tietää, että tes-20 tikanavan alaspäisen yhteyden laatu on huonompi kuin viimeisen luettelossa olevan taajuuskanavan laatu.

Jos matkaviestimet tarkkailevat kaikkia mahdollisia taa-juuskanavia, niin tämä aiheuttaa sen, että tukiasema kerää

I I

25 tietoja testikanavasta kaikilta solussaan olevilta aktii- > ♦ ·* visilta matkaviestimiltä.

V · Matkaviestimet voivat kuitenkin pystyä tarkkailemaan vain rajoitettua määrää taajuuskanavia, jotka on määritelty • 30 kussakin matkaviestimessä pidetyssä taajuuskanavaluette- • lossa. Tässä tapauksessa tukiaseman täytyy valita, mitä • t » matkaviestimiä se käyttää testikanavan testaamiseen, ja ;;; käskeä näitä matkaviestimiä sisällyttämään testikanavan *;*’ tarkkailtavien taajuuskanavien luetteloonsa. (Tukiasema 35 voi palauttaa taajuuskanavaluettelot ennalleen testin » · · , , 15 11602? dollista pakottaa matkaviestin lähettämään sanomia testi-kanavalla normaalia suuremmalla teholla.

Solun koko, solussa sijaitsevien matkaviestimien aiheutta-5 ma kuormitus tai käsittelytarve ja matkaviestimien sijainti solussa voivat kaikki muuttua jaksollisesti esimerkiksi eri aikoina päivän kuluessa. Esillä olevalla tekniikalla tietoja voidaan kerätä tiettyinä kalenteriaikoina ja niitä voidaan käyttää syklisten taajuusosoituskaavojen kehittä-10 miseen.

Samankeskiset solut

Sen lisäksi että esillä oleva keksintö on sovellettavissa 15 solukkojärjestelmiin yleensä, kuten edellä on selitetty, se on erityisesti myös samankeskisiin solujärjestelmiin soveltuva.

Solukkojärjestelmissä yleensä, kuten edellä on selitetty, 20 solut ovat maantieteellisesti erillään, vaikka ne tieten- t·;· kin reunoillaan ovat limittäin. On kuitenkin mahdollista, » · · .! että pieni solu on kokonaan suuremman solun sisäpuolella * » *,,, joko katvealueen täyttämiseksi tai lisäkapasiteetin ai- • * '' kaansaamiseksi tälle pienelle alueelle, kuten edellä on * · • · 25 mainittu. Samankeskinen solujärjestelmä on tämän periaat- » * .* · teen lisälaajennus.

) I

Jos tavallisen solukkojärjestelmän kuormitus lähestyy sen kapasiteettirajaa tai ylittää sen kapasiteettirajan, nor-30 maaliratkaisu on lisätä soluja olemassaolevien solujen <\ väliin. Jos olennainen osa kuormituksesta aiheutuu kuiten- kin hyvin lähellä tukiasemaa olevalla alueella, niin sen ; * sijaan voidaan käyttää samankeskistä solua. Tässä tarkoi- * tuksessa olemassa olevaa tukiasemaa laajennetaan osoitta- J I * * · 14 11602? jälkeen käskemällä matkaviestimien pyyhkiä testikanavan pois taajuuskanavaluetteloistaan.)

Kuten edellä on todettu, aktiivinen matkaviestin antaa tu-5 kiasemalle säännöllisesti taajuuskanaviensa laatuluettelon päivitettynä. Jos matkaviestin siirtyy sellaiseen paikkaan, jossa kaksi solua tai useampia soluja on limittäin, tämä luettelo alkaa sisältää taajuuskanavia naapuriasemil-ta. Tukiasema voi siksi tunnistaa solun tietyillä raja-10 alueilla olevat matkaviestimet, ja valitsemalla tällaiset matkaviestimet se voi siis määrittää testikanavan signaa-liominaispiirteet näiden alueiden tapauksessa. (Tukiasema voi esimerkiksi suorittaa testin matkaviestimien saapuessa sen soluun tai poistuessa sen solusta keräten siten tieto-15 ja sen ja naapurisolun yhteisen limittymisalueen kummankin rajan osalta.)

Kuten edellä on esitetty, voi olla toivottavaa, että matkaviestin vaihtaa viestinnän kulloiseltakin taajuuskana-20 valta testikanavalle, jotta testikanavan ylöspäisen yhtey-,·;· den ominaispiirteet voidaan määrittää. Aktiivisen digitaa- t · .. lisen matkaviestimen tapauksessa tämä voidaan tehdä selek- tiivisesti matkaviestimen sijainnista riippuen, joten _ ylöspäisen yhteyden mahdolliset häiriöt tiettyjen naapu- » » : · 25 risolujen yhteydessä voidaan määrittää.

• · ’.· Kumuloimalla testitulokset useiden matkaviestimien yli ja ajallisesti järjestelmä voi määrittää solun viestinnän yleisen laadun ja peiton.

30 ·*., Tukiaseman teho voidaan nostaa normaalia tasoa suuremmaksi ,·:· testisanomien tapauksessa, joten mikäli testikanava toden- ; · näköisesti aiheuttaa häiriöitä, mahdollisuus tällaisten *··· häiriöiden ilmaisemiseen suurenee. Samaten voi olla mah- I i » 116023 16 maila sille lisää taajuuskanavia, jotka on jo osoitettu naapuritukiasemille.

Tämä on tietenkin altis aiheuttamaan tukiaseman ja naapu-5 ritukiasemien keskinäisiä häiriöitä. Taajuuskanavien sopivalla valinnalla ja mahdollisesti rajoittamalla laajennettavan tukiaseman näillä kanavilla käyttämää tehoa naapuri-tukiasemien vaikutus voidaan kuitenkin pitää pienenä. Uuden taajuuskanavan laajennettavalta tukiasemalta peittämä 10 alue tulee tietenkin olemaan suhteellisen pieni naapuri-tukiasemista aiheutuvien häiriöiden ja mahdollisten teho-rajoitusten vuoksi.

Uudet taajuuskanavat peittävät mainitusta syystä suhteel-15 lisen pienen ja tietenkin tukiasemakeskeisen alueen tukiaseman pääsolun sisäpuolella. Tämä alue voidaan siksi katsoa erilliseksi, pääsolun kanssa samankeskiseksi soluksi, ja tukiasema voidaan katsoa kahdeksi loogisesti (toiminnallisesti) erilliseksi tukiasemaksi, joista toinen 20 käyttää alkuperäistä taajuuskanavajoukkoa ja toinen käyt-tää uusia taajuuskanavia.

I 1 I i ( • * • ^ Samankeskiset solut ovat siksi yleensä huomattavasti pie- • * V nempiä kuin vastaava normaalisolu. Jos normaalisolussa I * | : . 25 sijaitseva matkaviestin on pienen samankeskisen solun - '· sisäpuolella tai tulee tällaiseen soluun, puhelu normaa- ! listi muodostetaan samankeskisen tukiaseman avulla tai i samankeskinen tukiasema ottaa sen hoitaakseen päätukiase- malta. Päätukiaseman solussa vallitseva kuormitus osite- 30 taan tai jaetaan siten päätukiaseman ja samankeskisen ;·, tukiaseman kesken.

* * i * I * , . Vaikka samankeskisen solun teho voidaan pitää pienenä sen * · * naapurisoluihin aiheuttamien häiriövaikutusten minimoimi-35 seksi, niin jokin häiriö on kuitenkin todennäköinen, ja » t > » 116C23 17 myös rajoitettu teho rajoittaa samankeskisen solun kokoa. Siksi voi olla parempi tehdä naapurisolu myös samankeskiseksi soluksi kyseessä olevan taajuuskanavan tapauksessa siten, että kaksi samaa taajuuskanavaa käyttävää samankes-5 kistä solua ovat olennaisen etäisyyden erottamat. Tämän periaatteen soveltaminen yleisesti aiheuttaa sen, että järjestelmän taajuuskanavat on yleisesti ottaen jaettu kahteen luokkaan, toiseen luokkaan kuuluvia käytetään normaalien solujen tapauksessa ja toiseen luokkaan kuuluvia 10 samankeskisten solujen tapauksessa. Normaalien solujen tapauksessa käytettävää taajuuskanavaa voidaan käyttää vain suhteellisen pienessä osassa tällaisista soluista eikä sitä saa käyttää naapurisolujen tapauksessa. Samankeskisten solujen tapauksessa käytettävää taajuuskanavaa 15 voidaan käyttää paljon suuremmassa osassa tällaisista soluista.

Esillä olevaa keksintöä voidaan tietenkin käyttää normaa-lisolujen todennäköisen peiton arvioimiseksi tällaisessa 20 järjestelmässä. Tällaisten normaalien solujen peiton arvi-oimiseksi käytetään jäljempänä selitettyjä proseduureja.

Lisäksi sitä voidaan käyttää samankeskisten solujen toden-. näköisen peiton arvioimiseksi tällaisessa järjestelmässä ' 25 sekä sen todennäköisen peiton arvioimiseksi, joka saman- • ” keskisillä soluilla tulee olemaan, jos olemassa olevaa, ' normaaleja soluja käyttävää järjestelmää muunnetaan saman keskisten solujen käyttöönottamiseksi. Samankeskisten solujen tapauksessa proseduurin on oltava hieman perus- 30 teellisempi, koska samankeskisen solun koon määrittäminen · katsotaan kaikkein yksinkertaisimmin 2-vaiheiseksi proses- siksi. Ensin määritetään vastaavan normaalin solun koko.

Viestintä matkaviestimien kanssa suurimmassa osassa tämän '··· normaalin solun ulompia alueita ei kuitenkaan ole mahdol- 35 lista samankeskistä tukiasemaa käyttäen, koska nämä alueet 18 116023 ovat alttiita naapurisoluista aiheutuville häiriöille. Ulommat alueet on siten poistettava normaalista solusta samankeskisen solun saamiseksi.

5 Samankeskisen solun todennäköisen peiton arvioimiseksi täytyy siksi ensin saada vastaavan normaalin solun peitto. Sen jälkeen normaalissa solussa olevan matkaviestimen tapauksessa kultakin naapuritukiasemalta vuoron perään lähetetään tälle matkaviestimelle testikanavalla testisignaa-10 leja, ja samankeskisen solun tukiasema ja naapuritukiasema kumpikin tarkkailevat matkaviestimen vastausta. Jos matkaviestin on havainnut naapuritukiaseman testisignaalin, se on naapuritukiaseman normaalin solun piirissä ja siksi sen tukiaseman samankeskisen solun ulkopuolella, jonka saman-15 keskistä solua ollaan arvioimassa.

Kuten normaalien solujen yhteydessä, samankeskisten solujen arvioinnissa ei määritetä niiden maantieteellistä ulottuvuutta. Se sallii kuitenkin niiden koon määrittämi-20 sen, jolloin koko mitataan solussa sijaitsevien matkavies- : : : timien keskimääräisenä lukumääränä.

Lyhyt piirustusten selitys ;·, 25 Esillä olevan keksinnön käsittävä matkapuhelinjärjestelmä \ . on seuraavassa selitetty esimerkin avulla viitaten ohei siin piirustuksiin, joissa: kuvio 1 esittää solukkorakenteisen matkaviestintäjärjes-30 telmän osaa; kuvio 2 esittää taajuuskanavaluettelojen joukkoa kuvion 1 järjestelmän eri yksiköiden tapauksessa; ja 19 116023 kuvio 3 esittää tukiaseman yksinkertaistettua loogista sovi telmaa.

Parhaana pidetyn suoritusmuodon selitys 5

Kuvio 1 esittää solukkorakenteisen matkaviestintäjärjestelmän osaa. Siinä on esitetty neljä tukiasemaa BS1 - BS4 yhdessä solujensa kanssa. Aseman BS1 raja on siten osoitettu viitenumerolla 10 ja on osoitettu myös BSlrstä tätä 10 rajaa kohti osoittavalla polveilevalla nuolella. Nämä solut ovat yleensä reunoillaan limittäin, kuten esitetty, siten että on olemassa vain muutama sellainen kohta tai ei yhtään sellaista kohtaa, jotka eivät ole vähintään yhden solun sisäpuolella. Kuviossa on esitetty yksi ainoa matka-15 viestin MSI asemien BS1 ja BS2 solujen sisäpuolella olevassa kohdassa. Kaikki tukiasemat on liitetty kiinteiden yhteyksien välityksellä käyttö- ja ylläpitokeskukseen (OMC, operations and maintenance centre; myös: käytönoh-jauskeskus), joka ohjaa järjestelmää yleensä ja tukiasemia 20 erityisesti.

Kuten edellä on selitetty, solujen tarkka ulottuvuus on hieman epäselvä; solun rajan lähellä liikennöimiseen voi-daan tarvita suurempi teho, rajan tarkka sijainti voi eri ;·( 25 taajuuskanavien tapauksessa olla erilainen ja niin edel- \ . leen.

Kukin tukiasema käsittää muistin, joka sisältää tälle asemalle osoitettujen taajuuskanavien luettelon. Kuvio 2 30 esittää näitä luetteloita CHL järjestelmän eri yksiköiden • *·· tapauksessa. Kuten esitetty, taajuuskanavat on osoitettu edellä kuvatun jakotavan perusteella, mutta vähäisiä poik-•·’ keamia perusjaosta on tehty ajan mittaan. Niinpä asemaa ", BS3 koskeva luettelo ei sisällä taajuuskanavaa 14, ja 116023 20 asemaa BS4 koskeva luettelo sisältää taajuuskanavan 16 taajuuskanavan 15 asemesta.

Kukin matkaviestin sisältää myös jossakin määrin samanlai-5 sen luettelon CHL, joka luettelee ne taajuuskanavat, joita tämän matkaviestimen on määrä tarkkailla (ja jotka voidaan osoittaa tämän matkaviestimen kanssa suoritettavalle viestinnälle). Kuviossa on esitetty matkaviestintä 1 koskeva luettelo.

10

Kuvio 3 esittää tukiaseman yksinkertaistettua loogista sovi telmaa. Lähetinyksikkö 20 ja vastaanotinyksikkö 21 on liitetty antenniin 22. Tukiasemassa on useita puhelunoh-jausyksiköitä 23, jotka on liitetty lähetin- ja vastaan-15 otinyksiköihin ja kiinteälle viestiyhteydelle 24. Kukin aseman kautta kulkeva puhelu on osoitettu eri puheluyksi-kölle 23. (On selvää, että vaikka nämä puheluyksiköt ovat loogisesti erilliset, niin monia niiden toiminnoista voidaan lomitella fysikaalisten laitteiden kesken.) 20

Tukiasemassa on myös ohjausyksikkö 25, joka on liitetty puheluyksiköihin 24 ja joka käsittää aseman taajuuskanava-luettelon CHL 26. Tämän ohjausyksikön toiminnot käsittävät taajuuskanavan (ja digitaalisessa järjestelmässä aikavälin 25 tällä taajuuskanavalla) valitsemisen puhelua varten joka kerta kun puhelu aloitetaan. Se suorittaa myös samanlaiset : " toiminnot, jos puhelun laatu tulee ei-hyväksyttäväksi ja : tarvitaan taajuuskanavan vaihto.

: : : 30 Asema käsittää myös testikanavayksikön 30. Tämä käsittää testikanavarekisterin 31, jota käytetään testikanavan tunnuksen tallentamiseen. Kaikkien tukiasemien taajuus-;;; kanavaluettelomuisteista 26 luetut testikanavaluettelot CHL siirretään 0MC:lle. OMC on myös selvillä asemien maan-: 35 tieteellisestä sijainnista ja erityisesti siitä, mitkä 2i 116023 ovat kunkin naapureita. OMC valitsee tukiaseman BS1 tapauksessa testikanavaa varten taajuuden, joka on tämän aseman ja kaikkien sen naapurien käyttämistä taajuuskanavista eriävä. Testikanavan on tässä esitetty olevan taajuuskana-5 va 10.

Tämä testikanava siirretään tukiasemassa BS1 olevaan tes-tikanavarekisteriin 31. Jotta tämä tukiasema testaisi testikanavaa, testikanavayksikössä oleva tilayksikkö 32 10 asetetaan aktiivitilaan. Sen jälkeen testikanavayksikkö 30 tarkkailee puheluyksiköitä 23 sopivin välein etsien aktiivitilassa olevaa matkaviestintä ja sellaisella alueella, jolla testikanavan viestintätehokkuus on kiinnostuksen kohteena. BSl:n ja BS2:n solujen limittymisalue voi siten 15 olla kiinnostava. Testikanavayksikkö voi siksi etsiä aktiivista solua tältä alueelta, sanokaamme matkaviestintä MSI (jonka oletamme olevan aktiivisena). Testikanavayksikkö panee sen jälkeen tätä puhelua käsittelevän puheluyksi-kön 23 vaihtamaan sille kulloinkin osoitetulta taajuus-20 kanavalta testikanavalle. Kuten edellä on selitetty, tämä ; \ voi edellyttää, että tukiasema käskee matkaviestimen MSI

j\. sijoittamaan testikanavan taajuuskanavaluetteloonsa CHL

(kuten kuviossa 2 on esitetty).

' 25 Matkaviestin siirtää taajuuskanavien laatuluettelonsa si- \ , säilön puhelunohjausyksikölle 23. Tämä yksikkö tarkkailee * » • myös matkaviestimeltä asemalle tulevan ylöspäisen yhteyden signaalilaatua. Testikanavayksikkö ottaa tämän informaation asianomaiset komponentit puhelunohjausyksiköltä ja 30 tallentaa ne lokimuistiin 33.

Sen jälkeen kun puhelun laatu testikanavalla on mitattu, ,·>·’ tätä puhelua käsittelevä puheluyksikkö voidaan vapauttaa jatkamaan puhelua normaalilla tavalla (ja haluttaessa on * » 22 116022 mahdollista palata yhdelle niistä taajuuskanavista, jotka on osoitettu asemalle sen asemaluettelossa CHL).

Samalla kertaa kun OMC ilmoittaa testikanavan asemalle 5 BS1, se ilmoittaa sen sopiville naapuriasemille, kuten esimerkiksi BS2:lle, ja asettaa niiden tilayksiköt tark-kailutilaan. Tässä tilassa aseman BS2 testikanavayksikkö panee vastaanotinyksikkönsä tarkkailemaan testikanavaa, ja tämä testikanavayksikkö tallentaa tämän tarkkailun tulok-10 set lokimuistiinsa.

Yksi asema, BS1, on siis aktiivisesti testaamassa testi-kanavaa, ja tietyt naapuriasemat, kuten esimerkiksi BS2, ovat tarkkailutilassa. Sopivana ajanhetkenä aktiivisten ja 15 tarkkailevien tukiasemien lokimuistien 33 sisältö siirretään OMC:lie analysoitavaksi.

Näistä tiedoista OMC voi määrittää esimerkiksi kaikkien tukiasemalta BS2 saatujen mittaustulosten keskiarvon vas-20 taanotetulla teholla painotettuna tukiasemien BS1 ja BS2 T: solujen välisen kytkentäkertoimen saamiseksi. Muiden solu- parien väliset kytkentäkertoimet voidaan saada samalla tavalla, jolloin tulokseksi saadaan kytkentäkertoimien ;· ·. matriisi. Tästä voidaan laskea arvio järjestelmässä esiin- 25 tyvistä häiriöistä muodostamalla tämän matriisin ja sitä » 1 \ , taajuuskaavaa edustavan vektorin tulo, joka määrittelee, mitkä solut käyttävät samaa tai naapuritaajuuskanavaa. Tästä voidaan optimoida taajuusvaraukset minimoimalla mainittu tulo.

* i * > » « I» 1 < 5 · * »

Claims (16)

23 116023

1. Menetelmä potentiaalisten taajuuskanavien hyödyllisyyden testaamiseksi tukiaseman kannalta matkapuhelinjär- 5 jestelmässä, joka käsittää useita tukiasemia, joista kullekin on osoitettu useita vastaavia taajuuskanavia, joiden osoitukset ovat sellaiset, että ne minimoivat tai estävät mahdollisesti häiritsevien taajuuskanavien yhteiskäytön naapuritukiasemien kesken, tunnettu siitä, että 10 valitaan testikanava, jonka taajuus on tälle tukiasemalle ja naapuritukiasemille osoitetuista taajuuskanavista eriävä ja että tukiasema lähettää testisanomat testikanavalla solussaan tai lähellä soluaan sijaitseville matkaviestimille ja tallentaa analyysiä varten matkaviestimiltä pa-15 lautetut tulokset.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että naapuritukiasemat tarkkailevat matkaviestimiltä tulevia sanomia testikanavalla ja tallenta- 20 vat kaikki niistä saadut tulokset analyysiä varten.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n -n e t t u siitä, että testisanomat lähetetään vapaana '·’ oleville matkaviestimille. : '·· 25

: '·· 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, t u n - ; n e t t u siitä, että matkaviestin vastaa testikanavalla.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, t u n - 30. e t t u siitä, että matkaviestin vastaa ohjauskanaval-·' la. 1

6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, t u n - ·... n e t t u siitä, että matkaviestimen vastaus sisältää 24 116 0 2«? informaation sitä, sijaitseeko se minkään naapurisolun piirissä.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n -5 n e t t u siitä, että testisanomat lähetetään aktiivisille matkaviestimille.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tukiasema vaihtaa viestinnän kul- 10 loiseltakin taajuuskanavalta testikanavalle ja vaihtaa sen jälleen takaisin sellaisen ajan kuluttua, joka on riittävä viestinnän ominaispiirteiden määrittämiseen.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä sellaista 15 digitaalista järjestelmää varten, jossa taajuuskanavat on jaettu aikaväleihin ja jossa matkaviestimet tarkkailevat useita taajuuskanavia ja lähettävät tukiasemalle voimak-kaimpien taajuuskanavien laatuluettelon, tunnettu siitä, että tukiasema toteaa, sisältyykö testikanava mat-20 kaviestimeltä vastaanotettuun luetteloon. .1

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä sellaista järjestelmää varten, jossa matkaviestimen tarkkailemat ’ taajuuskanavat määritetään matkaviestimessä säilytettävän ' 25 taajuuskanavaluettelon avulla, tunnettu siitä, : ·· että tukiasema käskee sisällyttämään testikanavan tilapäi- ; sesti tähän luetteloon.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, t u n -30 n e t t u siitä, että tukiasema valitsee matkaviestimet siitä riippuen, onko tietyille naapuritukiasemille osoitetut taajuuskanavat sisällytetty niiden taajuuskanavien laatuluetteloihin. 25. a 23

12. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tukiasema vaihtaa viestinnän kul-loiseltakin taajuuskanavalta ja jälleen takaisin riippuen matkaviestimen sijainnista tiettyjen naapuritukiasemien 5 suhteen.

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tukiaseman teho nostetaan normaalia tasoa suuremmaksi testisanomien tapauksessa. 10

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matkaviestimen teho nostetaan normaalia tasoa suuremmaksi testisanomien tapauksessa.

15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että tallennetut tulokset analysoidaan kalenteriajasta riippuvasti.

16. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n -20 n e t t u siitä, että samankeskinen solu aktivoidaan tes-_·;· tisanomien ja niihin liittyvän analyysin perusteella. 26 1 16023