FI104336B - Laite ja menetelmä sulan käsittelemiseksi - Google Patents

Description

104336 »

LAITE JA MENETELMÄ SULAN KÄSITTELEMISEKSI

Esillä oleva keksintö kohdistuu laitteeseen ja menetel-5 mään sellutehtaan kattilalaitoksella syntyvän kemikaa-lisulan käsittelyn tehostamiseksi, erityisesti sen sisältämän lämmön talteenoton parantamiseksi.

Sulfaatti- ja muiden Na-pohjaisten massanvalmistusproses-10 sien kemikaalien talteenottokierron olennainen laite on keittokemikaaleja sisältävän jäteliemen talteenottokatti-la, kuten soodakattila, jossa kemikaalit saatetaan talteenoton kannalta sopivaan muotoon. Sulfaattiprosessissa tärkeimmät kemikaalit ovat natrium ja rikki. Jäteliemeen 15 keitossa liuenneita orgaanisia aineita poltetaan siten synnyttäen lämpöä, jota käytetään hyväksi toisaalta jäte-liemen sisältämien epäorgaanisten yhdisteiden muuttamisessa takaisin keitossa käytettäviksi kemikaaleiksi ja toisaalta höyryn muodostamisessa. Jäteliemen epäorgaani-20 nen aines eli tuhka sulaa kattilan korkeassa lämpötilassa ja valuu sulana tulipesän pohjalle. Talteenottokattila toimii myös höyrykattilana, jossa poltossa vapautuvaa lämpöä otetaan talteen höyrynä lähinnä kattilan seiniä verhoavilla vesiputkilla ja suuripaineisena tulistettuna 25 höyrynä kattilan yläosaan sovitetuilla tulistimilla.

Kattilan pohjalta kemikaalisula johdetaan jäähdytettyjä sulakouruja pitkin säiliöön, jossa se liuotetaan veteen tai laihavalkolipeään viherlipeän muodostamiseksi. Sulan • 30 ja siten myös viherlipeän pääkomponentit sulfaattiproses- : sissa ovat natriumsulfidi ja natriumkarbonaatti. Viherli- peä johdetaan sitten kaustistamolle, jossa siitä valmistetaan valkolipeää.

35 Sula valuu kattilan pohjalta noin 780-900 °C:n lämpötilassa. Liuotussäiliössä olevan liuoksen lämpötila on noin 85-100 °C, minkä vuoksi sula kiinteytyy huomattavasti 2 104336 nopeammin ulkopinnaltaan kuin sisäosista. Tällöin ulkopinnalle muodostuu halkeamia, joihin lipeä pääsee ja höyrystyy nopeasti. Höyryn laajeneminen aiheuttaa sula-kimpaleen hajoamisen räjähdysmäisesti, mikä tekee proses-5 sin vaaralliseksi ja aiheuttaa kovaa meteliä. Liuotussäi-liöräjähdysten estämiseksi säiliöön johdettavaa sulavir-taa hajotetaan pienemmiksi pisaroiksi höyry- tai viherli-peäsuuttimilla.

10 Sulan liuotuksessa vapautuva lämpö höyrystää ympäröivää viherlipeää, jolloin syntyy pelkistäviä rikkiyhdisteitä (TRS) sisältävää hönkähöyryä, jotka poistetaan hönkätor-ven kautta pois. Hönkätorveen on tavallisesti liitetty pesuri, jossa vedellä tai laihavalkolipeällä poistetaan 15 höngän epäpuhtaudet. Pesunesteeseen sitoutuu myös lämpöä, joka johdetaan lipeävirran mukana takaisin liuotussäili-öön tai otetaan talteen lämmönsiirtimellä.

Nykyisinkin laajasti käytetyn edellä kuvatun sulan käsit-20 telytavan ongelmana on näin ollen sularäjähdysten vaara ja kova melu. Näiden ongelmien poistamiseksi on ehdotettu, että sulamateriaali jäähdytetään kiinteään tilaan. US-patentissa 3,912,580 on kuvattu prosessi, jossa polt-tokattilasta valuva sula johdetaan kahden, vesijäähdyt-25 teisen sylinterin väliin. Sula jähmettyy sylintereiden välissä ja poistetaan siitä ohuena levynä. Sylintereiden jäähdytysveden kierrätyksellä poistetaan sulan sulamislämpö. Sylintereiden välistä poistettua kiinteää sulale-vyä voidaan jäähdyttää edelleen johtamalla sulalevyt ; 30 kaltevaan kouruun, jonka rei'itetyn pohjan läpi johdetaan jäähdytysilmaa. Tällaisen järjestelyn energiatalous on kuitenkin epätyydyttävä ja huomattava osa sulan läm-pösisällöstä jää hyödyntämättä edullisella tavalla. Lisäksi sulan tehokas jäähdyttäminen edellyttää suuria 35 sylintereitä.

3 104336

Tavanomaisen sulan liuotussäiliön energiatalous on myös epätyydyttävä. Kun 800-900 °C:sta sulaa liuotetaan vapautuu runsaasti lämpöenergiaa, jota tässä järjestelmässä on hyödynnetty hyvin huonosti. Liuotussäiliön terminen hyö-5 tysuhde on vain noin 15 %, jos hönkähöyrystä ei oteta lämpöä talteen.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa mainitut ongelmat ja tarjota laite ja menetelmä sulan käsittelymi-10 seksi, jonka käyttöturvallisuus on hyvä ja energian talteenotto tehokkaampi kuin aikaisempien järjestelmien.

Esillä olevassa keksinnössä on erityisesti tarkoituksena tarjota laite ja menetelmä sulan käsittelyn tehostamisek-15 si, jossa otetaan sekä faasin muutoksessa että jäähdytyksessä vapautuva energia talteen mahdollisimman korkeatasoisena energiana.

Näiden tarkoitusperien saavuttamiseksi on esillä olevalle 20 laitteelle ja menetelmälle tunnusomaista se, mikä käy ilmi oheisista patenttivaatimuksista.

Sulfaattiprosessista peräisin oleva sula sisältää pääasiassa natriumkarbonaattia (Na2C03) ja natriumsulfidia 25 (Na2S). Näiden lisäksi sulassa on hieman natriumsulfaattia (Na2S04) ja natriumtiosulfaattia (Na2S203 ). Soodamenetelmän sulan pääkemikaali on natriumkarbonaatti. Epäpuhtauksista tärkeimmät ovat kloridit, kuten natriumkloridi (NaCl) ja kaliumyhdisteet. Sulan ominaisuudet riippuvat luonnolli-.* 30 sesti sen koostumuksesta. Esimerkiksi kalium- ja kloo riyhdisteet alentavat sulan sulamispistettä. Tyypillisesti sulfaattiprosessin sula sisältää 68.4 p-% Na2C03, 23.8 p—% Na2S, 1.9 p-% Na*SO«, 0.3 p-% Na2S203, 3.0 p-% K2C03, 2.1 p-% NaCl ja muita 0.4 p-%. Sula tule talteenottokattilan 35 pohjalta noin 780-850 °C:na ja tyypillisen sulan sulapis-te on noin 760 °C. Sulan lämpötila on laskettava noin 700 °C:een, jotta se olisi varmasti täysin kiinteytynyt.

4 104336

Sula voidaan jäähdyttää kiinteytymispisteeseen useilla erilaisilla laitteilla. Tällöin faasin muutoksessa ja jäähdytyksessä vapautuva lämpöenergia voidaan suoraan 5 ottaa talteen lämpimänä vetenä (90 °C) ja/tai höyrynä. Jäähdytys voidaan toteuttaa myös siten, että vapautunut energia hyödynnetään soodakattilan tai meesauunin kautta.

Kiinteässä muodossa oleva sula ensimmäisestä jäähdytys-10 vaiheesta jäähdytetään edelleen liuotusta varten viherli-peän valmistamiseksi, edullisesti noin 80-100 °C:een. Kiinteytetty sula jäähdytetään sellaisessa laitteessa, jossa jäähtymisen aikana vapautuva lämpö voidaan saada olennaisessa määrin talteen hyväksikäytettäväksi tehtaal-15 la haluttuun tarkoitukseen. Tämä lämpö otetaan talteen mahdollisimman tarkoin käytettävissä olevan tekniikan sallimissa rajoissa.

Kiinteästä sulasta jäähdytyksessä vapautuva lämpöenergia 20 saadaan talteen käsittelemällä sula esimerkiksi varastosäiliössä, jossa kemikaalia voidaan jäähdyttää vedellä, polttoilmalla tai mustalipeällä. Polttoilma ja mustalipeä syötetään talteenottokattilaan.

25 Varastosäiliö on edullisesti syklonimainen lieriö, jonka pohjalla on ruuvikuljetin. Säiliön sisällä ja reunoilla on lämmönsiirrin, jossa osa jäähdytysvedestä höyrystyy. Varastosäiliö mitoitetaan niin, että sulan viipymäaika siellä on muutamia tunteja. Sula jäähdytetään edullisesti l, 30 noin 100 °C:n lämpötilaan liuotusta varten viherlipeän valmistamiseksi.

Toinen jäähdytysvaihe voidaan suorittaa myös muissa sopivissa jäähdytysjärjestelmissä, joissa lämpö voidaan saada 35 tehokkaasti talteen.

5 104336

Keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisiin kuvioihin, joissa kuvio 1 esittää kaaviomaisesti ensimmäistä edullista suoritusmuotoa keksinnön mukaisen menetelmän suorittami-5 seksi; ja kuvio 2 esittää kaaviomaisesti toista edullista suoritusmuotoa keksinnön mukaisen menetelmän suorittamiseksi.

Kuvion 1 mukaisessa suoritusmuodossa talteenottokattilas-10 ta 10 sulakourua 14 pitkin tuleva sula 11 kiinteytetään jäähdyttämällä ruuvikuljettimessa. Tällöin sula johdetaan ruuvikuljettimeen 12, jonka vaippaa ja/tai keskiakselia jäähdytetään vedellä. Kuljettimessa voi olla useita ruuveja rinnan, ja talteenottokattilan jokaiselle sulakou-15 rulle voidaan asentaa oma kuljetin. Sulakourusta valuvaa sulaa voidaan haluttaessa esijäähdyttää vedellä tai vesihöyryllä.

Kuljettimen alkuun 12 voidaan edullisesti kierrättää 20 kiinteytynyttä sulaa linjassa 13 kuljettimen loppupäästä. Kylmempi kiertokemikaali nopeuttaa sulan jäähtymistä. Kiinteytynyt sula murskataan murskaimessa 15. Tämän jälkeen osa materiaalista kierrätetään linjan 13 kautta kuljettimen 12 alkuun ja osa johdetaan varastosäiliöön 25 16, jossa sitä jäähdytetään lämmönsiirtimessä 17 virtaa- valla vedellä.

Sula tulee kuljettimeen tyypillisesti 850 °C:ssa. Se jäädytetään 700 °C:een kuljettimessa, johon tuleva kierrä-30 tysmateriaali 600 °C:sea. Kuljettimesta ja varastosäi liöstä saadaan alipaineista höyryä sekä lämmintä vettä. Varastosäiliössä kiinteää sulaa pidetään niin, että sen lämpötila on tyypillisesti laskenut noin 100 °C:een. Säiliöstä jäähtynyt sula viedään linjan 18 liuotukseen 35 viherlipeän valmistamiseksi.

6 104336

Ruuvikuljetin on rakenteeltaan kevyt ja se soveltuu hyvin tavanomaisen soodakattilan yhteyteen. Kuljettimen suu-aukosta voi päästä jonkin verran hönkää, jolloin järjestelmään on liitettävä hönkätorvi.

5

Kuviossa 2 on esitetty toinen suoritusmuoto keksinnön toteuttamiseksi,jolloin sulan kiinteytyessä faasin muutoksessa vapautunut lämpö otetaan talteen säteilyjäähdytyksessä. Talteenottokattilasta 10 saatava sula johdetaan 10 sulakourua 14 pitkin liukuhihnalla 20 olevalle kokillille mahdollisimman ohueksi kerrokseksi. Liukuhihna voi olla suora, kuten kuviossa 2, tai ympyrämäinen.

Kokillikuljettimen yläpuolella on vesijäähdytteinen ab-15 sorptiokatos 21, jonka lämmönsiirrin 22 ottaa vapautuvaa lämpöä talteen. Kiinteytyessään sula tiivistyy eikä tartu metalliseen kokilliin, jolloin se irtoaa kallistamalla. Irronnut kiinteä sula 24 murskataan ja johdetaan varastosäiliöön 25, jossa siitä otetaan lämpöä talteen kuten 20 on kuvattu kuvion 1 yhteydessä.

Absorptiopintana voi olla myös soodakattilan pohja. Kul-jetinta jäähdytetään myös alapuolelta ilmalla, joka johdetaan polttoilmaksi talteenottokattilaan.

25

Kuvion 2 mukaista järjestelmää voidaan muokata siten, että säteilyn sijasta sulan kiinteytyessä vapautunut lämpö otetaan talteen johtumalla. Tällöin absorptiokatok-sen 21 sijaan lämpö taltioidaan asentamalla kuljettimella 30 olevien kokillien välille ja reunoille sinänsä tunnettuja ns. lämpöakkuja, jotka varastoivat lämpöä. Lämpöakuista johdetaan lämpö koki11in ollessa tyhjänä tai lämpöakut irrotetaan kokillista purkamista varten.

35 Kokillijäähdytyksessä sula jäähdytetään kuljettimella noin 300 °C:een. Kokillijäähdytyssysteemissä saadaan alipaineista höyryä ja lämmintä vettä. Kokillikuljetin on 7 104336 pieni, kevyt ja sopii hyvin nykyisen talteenottokattilan yhteyteen. Natriumsulfidin hapettuminen sulassa voidaan estää pienentämällä kokillin sulaosan apertuuria ja asettamalla kokillin päälle kansi.

5

Kuljettimella ovat kiinteät kokillit voidaan korvata myös irtokokilleilla, jotka varaavat itseensä sulan läm-pösisäilön, jonka jälkeen se voidaan purkaa viemällä kylmempään tilaan. Irrotettavat kokillit toimivat siir-10 rettävinä lämpöakkuina. Kokillissa voi olla myös erikseen irrotettava lämpöakkuosa tai -osia. Kiinteytynyt sula irrotetaan kokillista ja johdetaan murskaimeen, kuten kuvion 2 yhteydessä on kuvattu. Erona on nyt se, että kokillista otetaan lämpö talteen asettamalla se paikkaan, 15 jossa tarvitaan lämpöä, kuten talteenottokattilan polt-toilman ja syöttölipeän esilämmittimissä.

Samalla periaatteella kuin irtokokilli toimii kalkkiko-killi, joka kuitenkin sisältää kalkkia eli kalsiumkar-20 bonaattia. Kalkki puristetaan mahdollisimman tiiviiksi kerrokseksi metalliseen kokilliin. Kalkkia tulee olla kokillissa niin paljon, ettei sen lämpötila nouse kalkin poltossa vallitsevaan lämpötilaan (800-850 °C). Sula valutetaan kalkkikerrosta peittävän metallivaipan pinnal-25 le. Sulan kiinteydyttyä ja jäähdyttyä riittävän ajan, noin 400 °C:een, se irtoaa kokillin pinnalta ja murskataan viherlipeän valmistusta varten. Kokillin metalli-vaippa puolestaan avataan ja kuuma kalsiumkarbonaatti johdetaan kalkin polttoon meesauuniin, jolloin syntyy 30 kalsiumoksidia, josta viherlipeän kaustisoinnissa saadaan jälleen kalsiumkarbonaattia, jota voidaan käyttää uusissa kalkkikokilleissa.

Kalkkikoki lii jäähdytyksessä suurin osa sulan sisältämästä 35 lämpöenergiasta voidaan siirtää meesauuniin, jolloin uunin polttoöljyn kulutus pienenee. Varastosäiliöstä, missä murskatun sulan loppujäähdytys tapahtuu saadaan 8 104336 lämmintä vettä. Kokillijäähdytyksissä vapautuu hönkää, mikä vaatii hönkätorviverkostoa.

Edellä kuvattujen ruuvikuljetin- ja kokillijäähdytyksen 5 sijasta sula voidaan kiinteyttää myös muilla tavoilla.

Kuivavalssauksessa taiteenottokattilasta valuva sula johdetaan kahden pyörivän vesijäähdytteisen sylinterin väliin, jossa sula kiinteytyy ja se ohjataan edelleen va-10 rastosäiliöön tai vastaavaan loppujäähdytystä varten.

Mustalipeäjäähdytyksessä sula jäähdytetään johtamalla se polttovalmista mustalipeää sisältävään säiliöön. Sula jäähdytetään säiliössä noin 300 °C:een ja tällöin lämmen-15 nyt mustalipeä syötetään talteenottokattilaan. Sulan mukana säiliöön mahdollisesti tullut hönkä ja ylimäärä ilma johdetaan myös kattilaan. Kiinteytynyt sula erotetaan lipeästä sopivalla laitteella, kuten ruuvikuljet-timella, ja johdetaan edelleen varastosäiliöön. Musta-20 lipeäjäähdytyksessä saadaan osa sulan lämpösisällöstä käytettäväksi talteenottokattilassa. Varastosäiliöstä saadaan lämmintä vettä.

Vesijäähdytyksessä puolestaan sula johdetaan kattilasta 25 säiliöön, jonka sisällä on vesiruiskut. Ruiskutettava vesi höyrystyy täysin ja se johdetaan lauhduttimien kautta uudelleen kiertoon. Sula putoaa kiinteänä säiliön pohjalle, jossa se murskataan ja johdetaan kuljettimen avulla varastosäiliöön. Vesijäähdytyksessä saadaan mata-30 lapaineista höyryä ja lämmintä vettä.

Savukaasujäähdytyksessä talteenottokattilan savukaasut johdetaan ennen kattilan sähkösuotimia ja pesuria sula-pisarakammioon jäähdyttämään sulaa. Sula johdetaan sula-35 kourua pitkin kammioon, jossa se hajotetaan pisaroiksi mekaanisesti, esimerkiksi roiskelevyn avulla, tai yli-juoksuperiaatteella staattisesta/pyörivästä kiekosta.

9 104336

Sulakananiossa osa sulapisaroista menee savukaasun mukana erotettaviksi syklonissa, osa tippuu suoraan kammion pohjalle. Sekä säiliön pohjalle joutunut sula että syklonissa erotettu sula johdetaan varastosäiliöön. Sulakam-5 mion jälkeen savukaasut johdetaan talteenottokattilan sähkösuotimiin ja pesurille, missä savukaasun lämpöenergia otetaan talteen.

Savukaasujäähdytys voidaan järjestää myös siten, että 10 savukaasua kierrätetään, jolloin savukaasu toimii ns.

inerttinä jäähdytyskaasuna. Pisarakammion jälkeen savukaasu johdetaan lämmönsiirtimille, jolloin se jäähdytetään riittävän matalalämpöiseksi uutta kiertoa varten. Savukaasujäähdytyksessä on olennaista aikaansaada riittä-15 vä savukaasuvirtaus ja tarpeeksi pieni sulan pisarakoko.

Savukaasujäähdytyksessä sulan jäähdytyksessä vapautuva lämpö saadaan talteen alipaineisena höyrynä ja lämpimänä vetenä.

20 Ilmajäähdytys toimii samalla periaatteella kuin savu kaasu jäähdytys. Huoneenlämpöistä ilmaa puhalletaan voimakkaan paineen avulla sulavirtaan. Ilmavirran avulla sula hajoitetaan pieniksi pisaroiksi ja jäähdytetään noin 500 °C:een. Jäähtynyt sula voidaan kuljettaa ruuvikuljet-25 timen avulla varastosäiliöön edelleen jäähdytettäväksi.

Esillä olevan keksinnön mukaisella järjestelmällä voidaan huomattavasti parantaa sulan käsittelyä ja erityisesti sen energiataloutta. Nykyisen liuotussäiliön terminen 30 hyötysuhde on 15 %, kun esillä olevan keksinnön mukaisesti voidaan päästä huomattavasti korkeamppin hyötysuhteisiin, jopa lähes 100 %. Parhaiten sulasta saadaan energiaa talteen silloin, kun se siirretään ilman väliainetta.

35

Claims (15)

104336

1. Laite sellutehtaan jäteliemen poltossa talteenottokat-tilassa (10) syntyvän sulan käsittelyn ja energiatalouden 5 tehostamiseksi, jolloin sula kiinteytetään ja jäähdytetään viherlipeän valmistusta varten, tunnettu siitä, että se käsittää - välineet (12; 20, 21, 22) talteenottokattilasta tulevan sulan kiinteyttämiseksi kappaleiksi (24) ja tällöin valo pautuneen lämpöenergian talteenottamiseksi hyödynnettä väksi tehtaalla; - välineet (15; 23) kiinteytetyn sulan murskaamiseksi; ja - varastosäiliön (16; 25), jossa kiinteässä tilassa oleva ja murskattu sula jäähdytetään liuotusta varten ja joka 15 on varustettu lämmönsiirtimellä (17) vapautuneen lämmön talteenottamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että välineet sulan kiinteyttämiseksi käsittävät kuljet- 20 timen, joka on varustettu lämmöntalteenottojärjestelmäl- lä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että välineet sulan kiinteyttämiseksi käsittävät jäähdy- :· 25 tysväliainekierrolla varustetun ruuvikuljettimen (12).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että kuljettimeen kuuluu yhde (13) kiinteytetyn sulan kierrättämiseksi. 30 ;; 5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että kuljetin on kokillikuljetin (20), jonka kokilleissa sula kiinteytyy.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite käsittää lisäksi vesijäähdytteisen absorp- 104336 tiokatoksen (21), jossa sulan kiinteytyessä vapautuva lämpö otetaan talteen.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, 5 että laite käsittää lisäksi ns. lämpöakkuja sulan kiinteytyessä vapautuvan lämmön talteenottamiseksi.

8. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että välineet sulan kiinteyttämiseksi käsittää kuljetti- 10 mella olevia irtokokilleja, joissa sula kiinteytyy ja jotka varastoivat tällöin vapautuneen lämmön.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että kokillit tai niiden osa toimivat siirrettävinä läm- 15 pöakkuina, joiden sisältämä lämpö käytetään talteenotto-kattilan syöttölipeän tai polttoilman esilämmittimissä.

10. Menetelmä sellutehtaan jäteliemen poltossa talteenot-tokattilassa syntyvän sulan käsittelyn ja energiatalouden 20 tehostamiseksi, jolloin sula poistetaan talteenottokatti- lasta ja kiinteytetään viherlipeän valmistusta varten, tunnettu siitä, että sula käsitellään ainakin kahdessa eri vaiheessa, jolloin sula ensimmäisessä vaiheessa (a) jäähdytetään kiinteään tilaan, jolloin vapautuva energia ·;· 25 otetaan talteen, ja toisessa vaiheessa (b) kiinteässä tilassa oleva sula murskataan ja edelleen jäähdytetään 80-100 °C:een liuotusta varten viherlipeän muodostamiseksi ja tällöin vapautunut energia otetaan talteen, ja että molemmissa vaiheissa (a) ja (b) talteenotettu lämpöener-30 gia käytetään hyväksi sellutehtaalla. « • 4

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa (a) vapautunut lämpöenergia otetaan talteen lämpimänä vetenä ja/tai höyrynä. 35 104336

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa (a) vapautunut lämpöenergia palautetaan talteenottokattilaan.

13. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa (a) vapautunut lämpöenergia käytetään hyväksi meesauunissa.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 10-13 mukainen menetelmä, 10 tunnettu siitä, että vaiheessa (b) vapautunut lämpöenergia otetaan talteen lämpimänä vetenä ja/tai höyrynä.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 10-13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kiinteytettyä sulaa jäähdytetään 15 vaiheessa (b) ilmalla tai mustalipeällä. 13 104336