FI104142B - Radioresurssien käytön ohjausmenetelmä - Google Patents

Description

104142

Radioresurssien käytön ohjausmenetelmä - Kontrolleringsmetod för radioresurser-nas användning 5 Keksintö koskee yleisesti radioresurssien jakamista eri käyttäjien kesken solukko-radiojärjestelmässä. Erityisesti keksintö koskee radioresurssien jakamista järjestelmässä, jossa käyttäjien laadulliset ja määrälliset tiedonsiirtotarpeet muuttuvat nopeasti.

10 Tämän hakemuksen tekohetkellä yleisin liikkuvan henkilökohtaisen tietoliikenteen muoto on toisen sukupolven digitaalinen solukkoradioverkko, joita ovat eurooppalaiset GSM (Global System for Mobile telecommunications) ja sen laajennus DCS 1800 (Digital Communications System at 1800 MHz), yhdysvaltalaiset IS-54 (Interim Standard 54), IS-95 (Interim Standard 95) ja japanilainen PDC (Personal 15 Digital Cellular). Järjestelmät siirtävät lähinnä puhetta, telefakseja ja lyhyitä tekstiviestejä sekä rajoitetulla nopeudella digitaalista dataa, kuten tietokoneiden välillä siirrettäviä tiedostoja. Suunnitteilla on useita kolmannen sukupolven järjestelmiä, joissa tavoitteena on maailmanlaajuinen kattavuus, suuri tiedonsiirtopalvelujen valikoima ja joustava kapasiteetin jakaminen siten, että tietty käyttäjä voi halutessaan 20 lähettää ja/tai vastaanottaa suurenkin datamäärän nopeasti.

Euroopan telestandardointijärjestön ETSI:n (European Telecommunications Standards Institute) esitys kolmannen sukupolven liikkuvaksi tiedonsiirtojärjestel-,· . mäksi on UMTS (Universal Mobile Telecommunications System). Sen tavoitteena .' ’ ί # 25 on laaja toimintaympäristö, joka käsittää kodit, toimistot, kaupunki- ja maaseutuym- * I päristön sekä kiinteät ja liikkuvat sijaintipaikat. Palveluvalikoima on laaja ja pääte- ···; tyyppejä ovat nykyisin tunnettujen käsipuhelinten lisäksi mm. multimediapäätteet ja *”·* monitoimipäätelaitteet, jotka välittävät tietoliikennettä UMTS-järjestelmän ja erilais- v : ten paikallisten järjestelmien välillä.

30 > I'l'i Kuva 1 esittää esimerkinomaista UMTS-järjestelmän solua 11, jossa on kiinteä tuki- :T: asemajärjestelmä 12 (BSS, Base Station System) ja jonka alueella on tai liikkuu *· käyttäjien mukana useita erilaisia päätelaitteita 13. Tukiasemajärjestelmä voi käsit- • · tää yhden tai useampia tukiasemia ja sen tai niiden toimintaa ohjaavan tukiasemaoh-35 jaimen. Tukiasemajärjestelmän ja päätelaitteiden välillä on radioyhteys, jolle on va-: : ’: rattu tietty radiotaajuusalue ja jonka käyttöä säätelevät järjestelmän spesifikaatiot.

Radioyhteyteen käytettävissä oleva aika ja taajuusalue määrittelevät yhdessä ns. fyysiset radioresurssit. Tukiasemajärjestelmän toiminnan suurimpia haasteita on oh- 2 104142 jata fyysisten radioresurssien käyttöä siten, että kaikki solun alueella olevat päätelaitteet saavat joka hetki haluamansa tasoista tiedonsiirtopalvelua ja että vierekkäiset solut häiritsevät mahdollisimman vähän toistensa toimintaa.

* 5 Radioresurssien jakamiseen tunnetaan tekniikan tason mukaisista järjestelmistä usei- * ta menetelmiä. Aikajakoisessa monikäyttömenetelmässä (TDMA, Time Division Multiple Access) kukin käytössä oleva lähetys- ja vastaanottotaajuuskaista jakaantuu aikaväleihin, joista tukiasemajärjestelmä osoittaa tietyn päätelaitteen käyttöön yhden tai useampia syklisesti toistuvia aikavälejä. Taajuusjakoisessa monikäyttöme-10 netelmässä (FDMA, Frequency Division Multiple Access) käytössä oleva taajuusalue jakaantuu hyvin kapeisiin kaistoihin, joista tukiasemajärjestelmä osoittaa kullekin päätelaitteelle yhden tai useampia. Monet nykyiset järjestelmät käyttävät näiden yhdistelmää, jossa kukin kapea taajuuskaista on edelleen jaettu aikaväleihin. Koodijakoisessa monikäytössä (CDMA, Coded Division Multiple Access) kukin | 15 päätelaitteen ja tukiaseman välinen yhteys saa käyttöönsä hajotuskoodin, jolla siir rettävä tieto hajotetaan näennäissatunnaisesti laajahkolle taajuusalueelle. Solun alueella käytettävät koodit ovat keskenään ortogonaalisia tai lähes ortogonaalisia, jolloin koodin tunteva vastaanotin voi erottaa haluamansa signaalin ja vaimentaa muut i samanaikaiset signaalit. Ortogonaalisten taajuuksien jakoon perustuvassa monikäy- 20 tössä (OFDM, Orthogonal Frequency Division Multiplex), joka soveltuu lähinnä yleisradiotyyppisiin lähetyksiin, tieto välittyy lähettävältä keskusasemalta laajalla i taajuuskaistalla, joka jakaantuu tasavälisiin alitaajuuksiin, joiden yhtäaikaiset vai- Ϊ ' . ·. hemuutokset muodostavat aika-taajuustasossa kaksiulotteisen bittivirran.

• · : : ^ 25 Pakettikytkentäisten radioverkkojen (engl. packet switched radio networks) teknii- • · i ‘ kasta tunnetaan lisäksi erilaisia pakettiyhteysprotokollia, joissa päätelaitteen ja tuki- ' ··; aseman välinen yhteys ei ole jatkuva vaan tieto kulkee paketteina, joiden välillä voi | · · ; j;’ olla eripituisia taukoja. Jatkuvan yhteyden ratkaisuihin eli ns. piirikytkentäisiin •V : verkkoihin verrattuna tällä saavutetaan se etu, että tietyn yhteyden tarvitsemat radio- 30 resurssit eivät ole turhaan varattuina silloin, kun yhteydessä on väliaikainen tauko. Haittapuolena on yleensä pitempi tiedonsiirtoviive, koska jokaisen tauon jälkeen :T: uuden paketin välittäminen edellyttää tiettyjen ohjaus- eli signalointiviestien vaihtoa - .. päätelaitteen ja tukiaseman välillä. Myös pakettien erilainen reitittyminen lähettäjän Γ ‘ . ja vastaanottajan välillä voi aiheuttaa viiveitä, r ” 35 " j Kolmannen sukupolven solukkoradioverkolle on tyypillistä, että esimerkiksi kuvan 1 ·· : *·. · mukaisessa tilanteessa osalle päätelaitteista 13 riittää varsin pienikapasiteettinen ra- I dioyhteys tukiaseman kanssa, mutta eräät niistä tarvitsevat ainakin väliaikaisesti m 3 104142 muita huomattavasti suuremman osan yhteisistä radioresursseista. Pienikapasiteetti-set yhteydet voivat olla esimerkiksi puheyhteyksiä ja suurikapasiteettinen yhteys voi olla esimerkiksi tietoverkkoyhteyteen liittyvä kuvatiedoston lataus tukiaseman kautta päätelaitteeseen tai kuvapuheluun liittyvä videokuvayhteys. Tekniikan tasosta ei 5 tunneta menetelmää, jolla tukiasemajärjestelmä pystyisi jakamaan käytössään olevat radioresurssit joustavasti ja dynaamisesti erilaisten tarvitsijoiden kesken.

Tämän keksinnön tavoitteena on esittää menetelmä radioresurssien joustavaksi ja dynaamiseksi jakamiseksi solukkoradioverkon tukiasemajärjestelmässä.

10

Keksinnön tavoite saavutetaan jakamalla radioresurssit tukiasemajärjestelmässä tai vastaavassa radioresurssien jaosta vastaavassa laitteistossa kehyksiksi, joista tukiasemajärjestelmä voi osoittaa hetkellisen liikennetarpeen mukaisesti erikokoisia modulaarisia, parametrisoituja osia eri yhteyksien käyttöön. Kehykset toistuvat sykli-15 sesti ns. superkehyksissä, jolloin kehysten koostumus voi muuttua superkehysten välillä.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että siinä fyysiset radioresurssit jaetaan ajallisesti peräkkäisiksi kehyksiksi, jotka sisältävät tiedonsiirtokapasi-20 teeriltään erikokoisia lovia, jolloin kukin lovi edustaa tiettyä osaa kehyksen edustamasta fyysisten resurssien määrästä ja kukin lovi on erikseen osoitettavissa tietyn radioyhteyden käyttöön.

• I

.! Keksinnön mukaisessa menetelmässä tukiaseman ja päätelaitteiden välisen siirtoka- • /,25 navan ns. fyysinen kerros (engl. physical layer) jaetaan kehyksiksi, jotka ovat edel-: ;' leen jaettavissa pienempiin osiin. Keksinnön erässä edullisessa suoritusmuodossa, •jota seuraavassa kuvataan tarkemmin, kukin kehys on rakenteeltaan kaksiulotteinen.

Kehyksen ensimmäinen ulottuvuus on aika, mikä tarkoittaa, että kehyksellä on tietty • · a v : ajallinen kesto, joka voidaan edelleen jakaa peräkkäisiksi aikaväleiksi (time slot).

30 Kukin kehys sisältää keksinnön edullisessa suoritusmuodossa yhtä monta aikaväliä, * : mutta aikavälien käyttötarkoitus voi vaihdella kehyksestä toiseen. Kehyksen toinen • · · ulottuvuus voi olla aika, taajuus tai koodi. Jos toinenkin ulottuvuus on aika, kukin v '\m kehyksen aikaväli jakaantuu edelleen pienempiin osa-aikaväleihin. Jos toinen ulot- " · ·' tuvuus on taajuus, kehys kattaa kokonaisuudessaan jonkin tietyn taajuuskaistan, " ”' 35 josta voidaan kussakin kehyksen sisältämässä aikavälissä erottaa kapeampia kaistoja i eli taajuuskanavia. Jos kolmas ulottuvuus on koodi, kunkin aikavälin aikana on . . : käytettävissä määrätty määrä toistensa kanssa ortogonaalisia koodeja.

4 104142

Pienin tietystä kehyksestä osoitettava resurssiyksikkö on lovi (slot), jonka koon määrää ensimmäisessä ulottuvuudessa aikavälin pituus ja toisessa ulottuvuudessa toisen ulottuvuuden luonteesta määräytyvä jakoyksikkö. Esimerkiksi aika-taajuus-kehyksessä loven koko toisessa ulottuvuudessa on kulloinkin käytettävän taajuuska-5 navan kaistanleveys. Yksi lovi on aina kokonaan osoitettu yhden yhteyden käyttöön.

Tietty ennalta määrätty määrä peräkkäisiä kehyksiä muodostaa ns. superkehyksen (superframe). Koska digitaalisissa järjestelmissä erilaiset lukumäärät ovat yleensä luontevimmin kahden potensseja, superkehys sisältää edullisimmin 2, 4, 8, 16, 32 tai 10 64 kehystä. Keksinnön mukaisen menetelmän joustavuus ja dynaaminen mukautus- kelpoisuus juontuvat siitä, että tietyn kehyksen sisältämät lovet eivät ole välttämättä keskenään samankokoisia, superkehyksessä olevien kehysten lovirakenne ei ole välttämättä samanlainen eikä kullekin yhteydelle tarvitse antaa samaa määrää lovia kehyksestä tai superkehyksestä. Kehysten lovirakenne ja lovien varaus eri yhteyksien 15 käyttöön voivat muuttua superkehyksen välein. Toisaalta jos tiedonsiirtotarve ei muutu, tietyn superkehyksen ensimmäinen kehys on lovirakenteeltaan samanlainen j kuin edellisen superkehyksen ensimmäinen kehys, toinen kehys on samanlainen kuin edellisen superkehyksen toinen kehys ja niin edelleen.

20 Päätelaitteista tukiasemajärjestelmään päin suuntautuvassa eli ns. ylössuuntaisessa tiedonsiirrossa päätelaitteet tarvitsevat jonkin järjestelyn, jolla ne varaavat käyttöön- j sä tiedonsiirtokapasiteettia. Keksinnön mukaisessa menetelmässä kukin ylössuuntai- nen superkehys sisältää satunnaisvarauslovia (random access slots), joiden aikana päätelaitteet voivat vapaasti lähettää pakettimuotoisia varauspyyntöjä. Vastaavasti 25 alassuuntaiset superkehykset sisältävät varauksen myöntölovia (allocation grant : slots), joissa tukiasemajärjestelmä ilmoittaa hyväksytyistä varauksista. Hyväksymi- • · « ···: nen tapahtuu tukiasemajärjestelmässä onnistuneesti vastaanotettujen varauspyyntö- = · 1. i.: jen, eri yhteyslajeille asetettujen prioriteettimääräysten ja vallitsevan liikennetilan- • · · v · teen perusteella. Tukiasemajärjestelmä ylläpitää superkehyksen kokoista varaustau- 30 lukkoa, jossa se järjestää varaukset siten, että käytössä olevat radioresurssit tulevat : optimaalisella tavalla hyödynnetyiksi.

··· • · · • · · « · ·

Seuraavassa selostetaan keksintöä yksityiskohtaisemmin viitaten esimerkkinä esitet-' · ’ ’ tyihin edullisiin suoritusmuotoihin ja oheisiin kuviin, joissa 35 I I;'; kuvat esittää tunnettua solukkoradiojärjestelmän solua . ·. : kuva 2 esittää keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisen kehyksen rakenne- " osia,

"P

5 104142 kuva 3 esittää keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaista superkehystä, kuva 4 esittää keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaista ylössuuntaista re aaliaikaista tiedonsiirtoa, kuva 5 esittää keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaista alassuuntaista re-5 aaliaikaista tiedonsiirtoa, kuva 6 esittää keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaista ylössuuntaista ei-reaaliaikaista tiedonsiirtoa, kuva 7 esittää keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaista alassuuntaista ei-reaaliaikaista tiedonsiirtoa ja 10 kuva 8 esittää erästä keksinnön mukaista lähetystehon säätömenetelmää.

Edellä tekniikan tason selostuksen yhteydessä on viitattu kuvaan 1, joten seuraa-vassa keksinnön ja sen edullisten suoritusmuotojen selostuksessa viitataan lähinnä kuviin 2-8. Kuvissa käytetään toisiaan vastaavista osista samoja viitenumerolta.

15

Kuva 2 esittää erästä keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaista kaksiulotteista kehystä 14. Edellä on todettu, että kehyksen ensimmäinen ulottuvuus on aika ja toinen ulottuvuus voi olla aika, taajuus tai koodi. Kuvan 2 tapauksessa kehyksen 14 toinen ulottuvuus on taajuus. Kehyksen koko kummankin ulottuvuuden suunnassa 20 on valittava niin, että se on sopusoinnussa muiden samalle järjestelmälle asetettavien spesifikaatioiden kanssa. Tässä esimerkissä kehyksen pituus aikasuunnassa on noin 4,615 millisekuntia ja se jakaantuu aikasuunnassa kahdeksaksi aikaväliksi, jolloin yhden aikavälin 15 pituus on noin 0,577 ms. Kehyksen leveys taajuussuunnassa ! on noin 2 MHz. Kehyksen pienimmät yhtenäiset rakenneosat eli lovet ovat yhden 25 aikavälin pituisia, mutta niiden leveys taajuussuunnassa voi olla 200 kHz, 1 MHz tai • 2 MHz. Viitenumero 16 esittää suurta, 0,577 ms x 2 MHz:n lovea, viitenumero 17 • · « ··: esittää keskikokoista, 0,577 ms x 1 MHz:n lovea ja viitenumero 18 esittää pientä, 0,577 ms x 200 kHz:n lovea. Erään toisen ehdotuksen mukaan lovien kokoluokkia • · · v : olisi neljä ja niiden suhteelliset koot olisivat sellaiset, että suurimman kokoluokan 30 lovi vastaisi kahta toiseksi suurimman kokoluokan lovea, neljää kolmanneksi suu- - : rimman kokoluokan lovea ja kahdeksaa pienimmän kokoluokan lovea.

• » · • · · t « · « · · . Kantoaaltoratkaisua, jossa yksi kehys voi sisältää useita taajuuskaistaltaan erilevyi- " · ’ siä osia, nimitetään rinnakkaiseksi monikantoaaltorakenteeksi (parallel multicarrier 35 structure). Tukiasemajärjestelmä voi muuttaa kehyksen rakennetta siten, että se kor- • :'; vaa yhden suuren loven kahdella keskikokoisella, kymmenellä pienellä tai yhdellä ·,'·,· keskikokoisella ja viidellä pienellä lovella tai päinvastoin tai korvaa yhden keskiko- # * koisen loven viidellä pienellä lovella tai päinvastoin. Tätä ominaisuutta nimitetään 6 104142 kehyksen modulaarisuudeksi: tietty lovi tai loviryhmä muodostaa moduulin, joka voidaan seuraavan superkehyksen sisältämässä vastaavassa kehyksessä korvata toisenlaisella moduulilla niin, että kehyksen muu sisältö ei muutu ja tarjolla oleva kaistanleveys tulee aina optimaalisesti käytetyksi. Keksintö ei sinänsä rajoita kehyksen 5 sisältämien aikavälien määrää tai sallittujen kantoaaltojen leveyksiä, mutta modulaarisuuden säilyttämiseksi on erityisen edullista, että lovet ovat ulottuvuuksiltaan tois-j tensa kokonaislukumonikertoja. Esimerkiksi kolmea 250 kHz:n levyistä lovea ei voisi korvata modulaarisesti 450 kHz:n levyisillä lovilla, vaan mainittujen kolmen kapeamman loven jättämään tilaan mahtuisi vain yksi 450 kHz:n lovi ja 300 kHz 10 kaistanleveyttä jäisi käyttämättä.

Loven kapasiteetti eli se tietomäärä, joka on mahdollista siirtää yhdessä lovessa, riippuu loven ulottuvuuksien lisäksi sen sisältämän tiedon koodaamisessa käytetystä modulaatio- ja virhesuojausmenetelmästä sekä loven muusta signaalirakenteesta.

\ 15 Kuvan 2 mukaisessa järjestelyssä, jossa sallitut kaistanleveydet ovat 200 kHz, 1 MHz ja 2 MHz, on havaittu edulliseksi käyttää kahdella kapeammalla kaistanleveydellä (200 kHz ja 1 MHz) kaksitasoista QAM-modulaatiota (B-O-QAM, Binary Order Quadrature Amplitude Modulation) ja leveimmällä kaistanleveydellä (2 MHz) nelitasoista QAM-modulaatiota (Q-O-QAM, Quadruple Order Quadrature 20 Amplitude Modulation).

Kuva 3 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista superkehystä.

Edellä on viitattu siihen, että keksintö ei rajoita superkehyksen sisältämien peräk- !käisten kehysten määrää, mutta edulliset määrät ovat kahden potensseja. Lyhimmil- 25 lään superkehys voi koostua yhdestä kehyksestä. Kuvan 3 tapauksessa superkehys : 19 sisältää neljä peräkkäistä kehystä 14. Kehykset on tässä numeroitu juoksevasti siten, että ensimmäisen kehyksen numeroa kuvaa positiivista kokonaislukua edusta- va kirjain N, seuraava kehys on N+l, sitä seuraava N+2 ja superkehyksen viimeinen • ·· ’ kehys on numero N+3. Kehysten aikavälit on myös numeroitu juoksevasti ei-nega- „ 30 tiivisilla kokonaisluvuilla siten, että ensimmäinen aikaväli kussakin kehyksessä on : f; numero Oja viimeinen aikaväli on numero 7. Kuvassa on lisäksi esitetty esimerkin- • ♦ · omainen lovien jako hyötyliikenneloviin ja ohjaustietoloviin. Hyötyliikennettä eli varsinaista siirrettävää tietoa sisältävät lovet on merkitty kirjaimella I (Information) '·· ‘ ja ohjaus- eli signalointitietoa sisältävät lovet on merkitty kirjaimella C (Control).

; ’ 35 Ohjaustietolovet muodostavat yhden tai useampia loogisia ohjauskanavia, jotka ovat j käytettävissä esimerkiksi yhteyden aloittamista, ylläpitoa ja päättämistä ohjaavien .·. : viestien välitykseen, tukiaseman vaihtotarpeen määrittämiseen sekä lähetystehoa ja 7 104142 päätelaitteiden virransäästötilaa koskevien komentojen ja mittaustulosten vaihtamiseen tukiaseman ja päätelaitteiden välillä.

Keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisesti tukiasemajärjestelmä tai vastaava 5 radioresurssien jaosta vastaava laitteisto ylläpitää superkehyksen kokoista paramet-risoitua varaustaulukkoa, joka ilmaisee superkehyksen jokaisen loven koon ja vara-ustilanteen sekä muut mahdolliset lovea koskevat parametrit. Muutokset kehysten 14 lovirakenteessa ja/tai lovien varauksessa tiettyjen yhteyksien käyttöön tapahtuvat superkehysten välillä eli varaustaulukon tila on muuttumaton kulloinkin ainakin yh-10 den superkehyksen ajan. Optimaalisen toiminnan varmistamiseksi tukiasemajärjestelmässä on oltava varaustaulukkorutiini, joka ylläpitää varaustaulukkoa tiettyjen arviointiperusteiden mukaisesti. Tärkeitä perusteita, jotka varaustaulukkorutiini ottaa huomioon ennen loven varaamista jonkin uuden yhteyden käyttöön, ovat esimerkiksi liikennetilanne, uuden yhteyden sisältämän tiedon laji (esim. puhe, video, da-15 ta), uuden yhteyden sisällön perusteella määräytyvä prioriteetti (esim. tavallinen puhelu, hätäpuhelu), liikennetilanteen yleinen tehotaso sekä tiedonsiirtoyhteyden tyyppi (esim. reaaliaikainen, ei-reaaliaikainen). Edelleen voidaan määritellä kehittyneempiä perusteita, joita ovat tietyn loven häiriöalttius ja loven edellyttämä lähetys-teho.

20

Jos tukiasemajärjestelmä ottaa huomioon myös ympäröivien tukiasemien varaustau- lukot, se voi jakaa omassa varaustaulukossaan lovet tehotason ja yhteyden kytkentä- tyypin mukaan. Edellinen tarkoittaa, että suurta tehotasoa ja pientä tehotasoa käyt- ! tävillä päätelaitteilla on omat lovensa, jotka sijaitsevat vierekkäisten tukiasemien va- |25 raustaulukoissa järjestelmän kokonaishäiriön kannalta optimaalisilla paikoilla. Jäl- : kimmäinen tarkoittaa, että piirikytkentäisillä ja pakettikytkentäisillä yhteyksillä on ..!i omat lovensa jotka sijaitsevat vierekkäisten tukiasemien varaustaulukoissa järjestel- män kokonaishäiriön kannalta optimaalisilla paikoilla. Optimaalisuus määritellään *.·' : siten, että kaikilla käyttäjillä on mahdollisimman vähän haittaa muiden käyttäjien 30 aiheuttamista häiriösignaaleista. Jos lovet jaetaan esimerkiksi tehotason mukaan, ; ; ensimmäinen tukiasema antaa pienitehoisille (lähellä ensimmäistä tukiasemaa sijait- • « ·

Seville) käyttäjille lovia, joidan aikana toisella tukiasemalla on suuritehoisen (kauka-- _ na toisesta tukiasemasta sijaitsevan) käyttäjän yhteys. Malleja lovien optimaaliseksi ' · · · ’ jakamiseksi voidaan helposti löytää alan ammattimiehen normaaliin toimintaan kuu- 35 luvilla simuloinneilla ja kenttäkokeilla.

* · · • · * ,·. : Keksinnön mukaisessa menetelmässä radioresurssien jakaminen tapahtuu samalla tavalla sekä reaaliaikaisten että ei-reaaliaikaisten palvelujen osalta: molemmille ai- 8 104142 lokoidaan superkehyskohtaisesti lovia. Samat ohjausviestit ja -mekanismit säätelevät radioresurssien jakoa kummassakin tapauksessa; ainoastaan ohjausvietien yksityiskohtainen sisältö ja resurssien varauksen ja purkamisen periaatteet poikkeavat hieman erilaisten palvelujen kohdalla. Radiotien yli tapahtuva tiedonsiirto jo muodoste-5 tun yhteyden aikana on hieman erilaista sen mukaan, onko kyseessä reaaliaikainen vai ei-reaaliaikainen palvelu. Reaaliaikaista tai lähes reaaliaikaista palvelua vaativia sovelluksia ovat esimerkiksi puheen välitys paketteina ja kuvapuhelimen edellyttämä videoyhteys. Keksinnön mukaisen menetelmän simuloinnissa on edellytetty, että puheen siirtämisessä saavutetaan tukiaseman ja päätelaitteen välillä bittivirhesuhde 10 (BER, Bit Error Ratio) 10-3 kun suurin sallittu tiedonsiirtoviive 30 ms. Kuvapuhelimen edellyttämässä videoyhteydessä vastaavat arvot ovat 10'6 ja 100 ms, missä pidentynyt viive johtuu siirrettävän tiedon aikalomituksesta. Näissä palveluissa käytetään FEC-tyyppistä virheenkorjausta (Forward Error Correction) ja jäljempänä tarkemmin selostettavaa radioresurssien varausmenettelyä. Ei-reaaliaikainen palvelu 15 on esimerkiksi tiedostojen siirto tavallisessa Intemet-yhteydessä. Siinä käytetään pakettimuotoista tiedonsiirtoa ja ARQ-tyyppistä virhesuojausprotokollaa (Automatic

Repeat on reQuest).

•i

Seuraavaksi tarkastellaan reaaliaikaista ylössuuntaista tiedonsiirtoa tavallisessa ta-20 pauksessa viitaten kuvaan 4. Kuvan nuolet esittävät tukiaseman (BS, Base Station) ja päätelaitteen (MS, Mobile Station) välistä tiedonsiirtoa aikajärjestyksessä siten, että aika kulkee kuvassa ylhäältä alas. Tietyt tukiaseman lähettämät superkehykset sisältävät ns. Y-lovia, joissa tukiasema ilmoittaa, milloin ylössuunnassa on seuraa-" vaksi PRA-lovia (Packet Random Access) eli ylössuuntaisen superkehyksen kohtia, .V.’ 25 joissa päätelaitteet voivat lähettää varauspyyntöjä. Nuoli 20 esittää tietyn alassuun- : täisen superkehyksen Y-lovessa välitettyä tietoa seuraavien PRA-lovien sijainnista.

m ••j Päätelaite lähettää jossakin seuraavassa PRA-lovessa nuolen 21 mukaisesti PRA- viestin, jossa se identifioi itsensä ja ilmoittaa, millaista yhteyttä se haluaa (reaaliai- • ·· V ; kaisuus, koodaus, loven tyyppi ym. tekijät). Koska eri päätelaitteiden kesken ei ole 30 mitään koordinaatiota, voi olla, että useat päätelaitteet lähettävät PRA-viestin sa-: manaikaisesti. Tällöin korkeintaan yksi niistä menee perille. Kuvassa 4 on kuitenkin j*·*; oletettu, että nuolen 21 mukainen PRA-viesti menee perille, jolloin seuraavassa ϊ alassuuntaisen kehyksen PAG-lovessa (Packet Access Grant) tukiasema ilmoittaa e · · ’ nuolen 22 mukaisesti, että päätelaitteelle on myönnetty tietty ylössuuntainen lovi tai 35 tietyt lovet. Samalla se ilmoittaa myönnetyn loven (myönnettyjen lovien) sijainnin • ylössuuntaisessa superkehyksessä. Tekniikan tason mukaisissa pakettivarausmene- I · i i . . ·. : telmissä varaava laite saa yleensä radioresurssikseen sen aikavälin tai muun vastaa- * · van resurssikohdan, jossa se lähetti onnistuneen varauspyynnön. Keksinnön mukai- 9 104142 sesti yhteydelle varattava lovi (tai varattavat lovet) voi(vat) sijaita missä tahansa seuraavien ylössuuntaisten superkehysten alueella.

Kun päätelaite on saanut tiedon sille myönnetyistä radioresursseista, se aloittaa tie-5 donsiirron nuolen 23 mukaisesti. Yhteyden aikana voi tulla tilanne, jossa päätelaite haluaa lisätä käytössään olevia radioresursseja. Tällöin se varaa nuolen 24 mukaisesti lisää lovia samanlaisella menettelyllä kuin edellä on selostettu eli lähettämällä varauspyynnön, jossa se ilmaisee, minkä kokoinen ja tyyppinen uuden loven tulisi olla. Voi myös olla, että päätelaitteen tiedonsiirtotarve vähenee yhteyden aikana ja 10 se haluaa vähentää käytössään olevia radioresursseja. Tällöin se lopettaa lähetyksen tietyissä lovissa nuolen 25 mukaisesti, jolloin tukiasema voi osoittaa vapautuneet lovet muiden yhteyksien käyttöön. Nuoli 26 kuvaa ilmoitusta, jolla päätelaite lopettaa lähetyksen.

15 Alassuuntainen reaaliaikainen tiedonsiirto tapahtuu kuvan 5 mukaisesti. Erillistä loven varauspyyntöä ei tarvita, koska tukiasemajärjestelmä ylläpitää superkehysten varaustaulukkoa ja pystyy näin ollen ohjaamaan alassuuntaisen tiedonsiirron sille sopivaan loveen. Ilmoitus loven sijainnista voidaan välittää päätelaitteelle kutsuka-navilla (PP, Packet Paging), joista ainakin yhtä kukin aktiivinen päätelaite kykeneen 20 kuuntelemaan. Nuolten 27 ja 28 kuvaama PP-viestin toisto kutsukanavalla tarkoittaa sitä, että tukiasema lähettää PP-viestiä, kunnes päätelaite vastaa (tai kunnes jokin tietty aikaraja umpeutuu). Päätelaite, joka on vastaanottanut sille tarkoitetun PP-viestin kutsukanavalla, kaiuttaa nuolen 29 mukaisesti PP-viestin takaisin tukiasemal- ' ' le kutsunkuittausviestinä (PPA, Packet Paging Acknowledgement). Tukiasema aloit- • · ; 25 taa sanoman lähetyksen 30 saatuaan PPA-viestin välittämänä vahvistuksen kutsun : f perillemenosta. Myös alassuuntaisen tiedonsiirron resurssitarve voi muuttua yhtey- M» «*·; den aikana, jolloin tukiasemajärjestelmä varaa yhteydelle lisää lovia (resurssitarpeen *.i.: kasvaessa) 31 tai vapauttaa osan varatuista lovista (resurssitarpeen pienentyessä) 32.

* ·« V : Tieto muutoksista välitetään päätelaitteelle edullisimmin kutsukanavalla. Nuoli 33 30 kuvaa lähetyksen päättymistä.

* ; i i i • l « • · ·

Reaaliaikaista palvelua edellyttäviä yhteyksiä voi olla tietyn päätelaitteen ja tuki- * . aseman välillä useita yhtä aikaa sekä ylös- että alassuunnassa. Yhtäaikaisia yhteyk- « « ’ · · ] siä nimitetään myös rinnakkaisiksi yhteyksiksi. Edullisen suoritusmuodon mukai- ’ ’ 35 sesti päätelaitteella on tietty väliaikainen looginen tunnus, joka erottaa sen muista ; saman tukiasemajärjestelmän kanssa kommunikoivista päätelaitteista. Tunnuksen · pituus voi olla esimerkiksi 12 bittiä. Rinnakkaisten yhteyksien erottamiseksi toisis taan voidaan käyttää lyhyttä (esimerkiksi 2-bittistä) lisätunnistetta. Kun päätelaite 10 104142 haluaa tietyn yhteyden aikana aloittaa rinnakkaisen reaaliaikaisen yhteyden, se lähettää tukiasemajärjestelmälle varauspyynnön, jossa se ilmaisee väliaikaisen loogisen tunnuksensa ja lisätunnisteen, jonka arvo on eri kuin aikaisempaa, meneillään olevaa reaaliaikaista yhteyttä kuvaava lisätunnisteen arvo. Vastaavasti tukiasemajär-5 jestelmä voi aloittaa uuden alassuuntaisen rinnakkaisen reaaliaikaisen yhteyden lähettämällä kutsukanavalla PP-viestin, johon se sisällyttää viestin kohteena olevan päätelaitteen loogisen tunnuksen sekä lisätunnisteen, jonka arvo on eri kuin jo meneillään olevia reaaliaikaisia yhteyksiä kuvaavat lisätunnisteen arvot. Lisätunnis-teesta kulloinkin vastaanottava laite tietää, haluaako lähettävä laite lisätä jonkin jo 10 meneillään olevan reaaliaikaisen yhteyden kapasiteettia vai aloittaa uuden rinnakkaisen yhteyden.

Kuva 6 esittää ei-reaaliaikaista ylössuuntaista tiedonsiirtoa tavallisessa tapauksessa. Nuoli 34 vastaa kuvan 4 nuolta 20 eli se esittää tietyn alassuuntaisen superkehyksen 15 Y-lovessa välitettyä tietoa seuraavien PRA-lovien sijainnista. Päätelaite lähettää jossakin seuraavassa PRA-lovessa nuolen 35 mukaisesti PRA-viestin, jossa se identi-\ fioi itsensä ja ilmoittaa, kuinka paljon ei-reaaliaikaista dataa se haluaa lähettää. Tie don määrä voidaan ilmoittaa esimerkiksi tavuina. Seuraavassa PAG-lovessa tukiase-! ma ilmoittaa nuolen 36 mukaisesti, mikä on yhteyden paluusuuntaiseksi ohjauskana- , 20 vaksi varatun ohjausloven sijainti alassuuntaisessa superkehyksessä. Seuraavassa ohjauslovessa tukiasema välittää nuolen 37 mukaisesti ensimmäisten yhteydelle varattujen ylössuuntaisten lovien sijainnit ylössuuntaisessa superkehyksessä. Pääte- j · ·, laite lähettää näissä lovissa ylössuuntaista tietoa nuolen 38 mukaisesti. Ylössuun- : % · « : täiset lovet on ryhmitetty esimerkiksi siten, että 16 lovea muodostaa ryhmän. Nuo- 25 Ien 37 mukainen ohjaus viesti on välittänyt päätelaitteelle tiedon näiden 16 loven si- ’ lii ·’ ·* jainnista. Kun päätelaite on lähettänyt 16 lovellistä tietoa, se saa nuolen 39 mukai- .* sesti seuraavassa ohjauslovessa tukiasemalta kuittausviestin, jossa tukiasema ilmoit- ι,:.: taa, miten ensimmäisen ryhmän lovissa välitetty tieto on vastaanotettu. Jos tukiase- i ti ( [ *.·' · ma on todennut joissain lovissa virheitä, päätelaite joutuu lähettämään näiden lovien 30 sisältämät tiedot uudelleen. Nuolen 39 kuvaama ohjausviesti sisältää samalla tiedon ♦ seuraavaan ryhmään kuuluvien lovien sijainnista, jolloin ylössuuntainen lähetys jät-·*« kuu näissä lovissa nuolen 40 mukaisesti. Lähetys päättyy, kun päätelaite on lähettä-nyt kaikki haluamansa tiedot.

• · , : 35 Edellä kuvatuissa kuvan 4 reaaliaikapalvelun ja kuvan 6 ei-reaaliaikapalvelun tapa- • ; uksissa varausviestin merkitys on erilainen. Reaaliaikapalvelussa varataan tietty ra- » » I Ψ i , \ : dioresurssi (lovi) jatkuvaan käyttöön peräkkäisistä superkehyksistä. Tämä merkitsee

: — V P

^ samaa kuin tietyn siirtonopeuden (X bittiä/s) varaus yhteyden käyttöön. Ei-reaaliai- j 104142 π kaisen palvelun tapauksessa varataan resurssit tietyn bitti- tai tavumäärän siirtoon, jolloin tiedonsiirtonopeuden ei tarvitse olla vakio. Jos radioresursseja on paljon vapaana, tukiasemajärjestelmä voi nuolten 37 ja 39 kuvaamissa ohjausviesteissä osoittaa päätelaitteelle hyvin lähekkäisiä lovia. Jos tukiaseman muu liikennekuormitus on 5 suuri tai kasvaa ei-reaaliaikaisen yhteyden aikana, kussakin superkehyksessä on vähemmän vapaita lovia ja nuolten 37 ja 39 kuvaamat ohjausviestit antavat päätelaitteen käyttöön tietovirrassa harvemmin sijaitsevia lovia.

Alassuuntainen ei-reaaliaikainen tiedonsiirto poikkeaa edellä esitetystä ja se on esi-10 tetty kuvassa 7. Kun tukiasemajärjestelmä haluaa lähettää päätelaitteelle ei-reaaliai-kaista tietoa, se lähettää ensin nuolen 41 mukaisesti kutsukanavalla yhteydenoton eli PP-viestin, joka sisältää tiedon paluusuuntaiselle (ylössuuntaiselle) kuittauskanaval-le varatun loven tai lovien sijainnista ylössuuntaisissa superkehyksissä sekä siirrettävälle tiedolle varattujen ensimmäisten lovien sijainnista alassuuntaisissa superke-15 hyksissä. Nuoli 42 kuvaa saman PP-viestin toistoa. Kun päätelaite ilmoittaa nuolen 43 mukaisella PPA-viestillä olevansa valmis vastaanottoon, tukiasemajärjestelmä lähettää siirrettävää tietoa aiemmin ilmaisemissaan lovissa nuolen 44 mukaisesti. Päätelaite antaa vastaanottamistaan tiedoista positiivisen tai negatiivisen ARQ-kuit-tauksen 45, joka voi samalla sisältää myös alassuuntaiseen tehonsäätöön käytettäviä 20 mittaustuloksia tai vastaavia tietoja. Jos alassuuntaisten lovien paikka tai määrä muuttuu, tukiasemajärjestelmä tiedottaa siitä päätelaitteelle kutsukanavalla nuolen 46 mukaisesti. Lähetys päättyy, kun tukiasemajärjestelmä on lähettänyt kaiken haluamansa tiedon ja saanut positiivisen kuittauksen. Lähetys voi luonnollisesti päättyä !ennen aikojaan, jos häiriöt katkaisevat yhteyden tai päätelaite siirtyy jonkin toisen » * 25 tukiaseman alueelle.

» · * • · « · ...·' Ei-reaaliaikaisiin yhteyksiin voidaan soveltaa samaa rinnakkaisten yhteyksien peri- 9 aatetta, jota on selostettu edellä reaaliaikaisten palveluiden yhteydessä. Koska kek- * · · ·* sinnön mukainen radioresurssien käytön ohjausmenetelmä pyrkii kuitenkin siihen, 30 että tietylle ei-reaaliaikaiselle yhteydelle voidaan väliaikaisesti osoittaa jopa kaikki 5 · ·': muuten vapaat lovet, rinnakkaisten yhteyksien käsite ei ole yhtä merkittävä ei-reaa- • 9 9 liaikaisille palveluille kuin reaaliaikaisille. Ei-reaaliaikaisten palvelujen tapauksessa tietty ei-reaaliaikainen tiedonsiirtotehtävä voidaan yleensä hoitaa loppuun ennen * · ‘ - · * seuraavan aloittamista.

35

Keksinnön mukainen radioresurssien ohjausmenetelmä antaa myös mahdollisuuden r t 9 : lähetystehon säätämiseen radioyhteyden aikana. Edellä on viitattu siihen, että super kehyksissä olevat ohjaustietolovet muodostavat yhden tai useampia loogisia ohjaus- 12 104142 kanavia. Eräs yhteyskohtainen kaksisuuntainen looginen kanava voidaan nimetä SCCH-kanavaksi (System Control Channel) Joka keksinnön edullisessa suoritusmuodossa käsittää kutakin aktiivista yhteyttä kohti yhden loven (edellä esitetyssä ai-ka-taajuustason esimerkissä yhden 200 kHz:n loven) kuuttatoista superkehystä kohti 5 sekä ylös- että alassuunnassa. SCCH-kanava on käytössä koko aktiivisen tiedonsiirtoyhteyden ajan ja sitä voidaan käyttää esimerkiksi tehotasoa koskevien mittaustietojen välittämiseen, tukiasemajärjestelmän ja päätelaitteen keskinäisen ajoituksen järjestämiseen, tukiaseman vaihtoa koskevien tietojen välittämiseen ja tukiasemajärjestelmästä päätelaitteelle suuntautuvien komentojen välittämiseen. Tukiasema-j 10 järjestelmä voi esimerkiksi komentaa päätelaitteen ns. lepotilaan (sleep mode), jossa päätelaite on tehon säästämiseksi inaktiivinen.

Toinen keksinnön mukaisen menetelmän tarjoama mahdollisuus päätelaitteiden lähetystehon säätämiseen on superkehysten lovijaosta riippumaton yleinen tehonohja-15 uskanava (PPCC; Public Power Control Channel). Sen toteuttamiseksi jokainen alassuuntainen kehys käsittää tietyn PPCC-loven, joka sisältää tietyn määrän tehon-säätöbittejä koskien jokaista vastaavan ylössuuntaisen kehyksen mahdollista lovea. Tehonsäätöbittien määrä PPCC-lovessa voidaan valita siten, että jos niiden tarkoittama kehys koostuisi kokonaan pienimmistä mahdollisista lovista, kullekin lovelle 20 olisi omat bittinsä. Kun kehys käytännössä sisältää myös isompia lovia, kunkin isomman loven ohjaamiseen käytetään kaikkia niitä PPCC-loven bittejä, jotka viit-taavat isomman loven alueelle. Tätä järjestelyä on havainnollistettu kuvassa 8.

, , PPCC-lovi 47 käsittää ensimmäiset tehonsäätöbitit 48 ja toiset tehonsäätöbitit 49.

' J Jos vastaava ylössuuntainen kehys 50 käsittäisi vain pieniä lovia 51 ja 52, ensim- '; ;' 25 mäiset tehonsäätöbitit 48 ohjaisivat ensimmäistä lovea 51 ja toiset tehonsäätöbitit 49 i ' / ohjaisivat toista lovea 52. Jos ylössuuntaisessa kehyksessä pienet lovet on korvattu , modulaarisesti isommalla lovella 53, tehonsäätöbitit 48 ja 49 ohjaavat samaa lovea *,»,*· 53, mikä tuo säätöön joko lisää resoluutiota tai redundanssia. PPCC-loven rakenne *T: voi siis olla riippumaton ylössuuntaisen kanavan kehysten lovirakenteesta. Saman- 30 laista ohjauskanavarakennetta ja periaatetta voidaan soveltaa myös muuhun, super-. kehykseen liittyvään radioresurssien hallintaan. Esimerkiksi jokaisen loven lähetys- ajankohtaa voidaan ohjata samanlaisella menettelyllä.

i « '...: Edellä ei ole otettu kantaa ylös- ja alassuuntaisen tiedonsiirron päällekkäisyyteen.

« ! 35 Jos käytetään aika-taajuustasossa jaettuja kehyksiä ja kehyksen suurin leveys taa- « ; ,·. juussuunnassa on 2 MHz, jatkuva tietynsuuntainen lähetys tietyssä solussa vaatii 2 ’ · j - MHz:n taajuuskaistan. Koska soluja mallinnetaan yleensä toisiaan sivuavilla kuusi- " ' ’ kulmioilla ja aika-taajuustasossa jaettuja kehyksiä käyttävässä suoritusmuodossa 13 104142 kahdessa vierekkäisessä solussa ei saa olla käytössä sama taajuuskaista, järjestelmä vaatii toimiakseen yhteensä N χ 2 MHz:n levyisen taajuusalueen (missä N on so-lukkoradiojärjestelmien suunnittelusta tunnettu taajuuksien uudelleenkäyttökerroin, esimerkiksi kolme). Jos lähetys joko ylös- tai alassuunnassa on lisäksi ajallisesti jat-5 kuvaa, kumpikin suunta tarvitsee jokaisessa solussa oman 2 MHz:n kaistansa, jolloin koko järjestelmä vaatii yhteensä 2 x N x 2 MHz:n kaistanleveyden.

Eräs vaihtoehto on kuitenkin järjestää ylös-ja alassuuntainen lähetys kussakin solussa aikajakoisen dupleksoinnin mukaan (TDD, Time Division Duplex). Tällöin lä-10 hetys kummassakaan suunnassa ei ole ajallisesti jatkuvaa, vaan erisuuntaiset lähetykset vuorottelevat keskenään kehyspohjaisesti kunkin superkehyksen aikana. Solussa tarvitaan vain yksi taajuuskaista, joka on yhteinen ylös-ja alassuunnalle.

Jos käyttäjät käyttävät keksinnön mukaisesti ohjattua radioyhteyttä WWW-selaami-seen (World Wide Web) tai vastaavaan tarkoitukseen, jossa toisen suunnan tiedon-15 siirtotarve on moninkertainen toiseen verrattuna (www-selaamisessa alassuuntainen tiedonsiirto on volyymiltaan 7-15-kertaistaylössuuntaiseen verrattuna), aikajakoi-nen dupleksointi voidaan järjestää niin, että superkehyksessä X:ää peräkkäistä alas-suuntaista kehystä seuraa Y peräkkäistä ylössuuntaista kehystä (tai Y:tä peräkkäistä ylössuuntaista kehystä seuraa X peräkkäistä alassuuntaista kehystä), missä koko-20 naisluvuille X ja Y pätee relaatio X > Y.

Edellä on esitetty keksinnön mukainen radioresurssien ohjausmenetelmä edullisten . , > suoritusmuotojen valossa. Alan ammattimiehelle on selvää, että esitettyjä esimerk- kejä ei ole tarkoitettu rajoittaviksi, vaan keksintöä voidaan tavallisen ammattitaidon _ · ’ ·' 25 turvin modifioida jäljempänä seuraavien patenttivaatimusten puitteissa.

1 * · Ψ · f · « * * « · ♦ > · II* «Il • I * * · * _ « • · · ; I I »·· IM • I · « ♦ · * % * « · 1 I I I • · · 'Mil • * € · « i ·

( 1 I

III I

4 t * I » • I · • ·

Claims (4)

14 104142

1. Menetelmä fyysisten radioresurssien käytön ohjaamiseksi radiojärjestelmässä, joka käsittää tukiasemajärjestelmän ja useita sen kanssa radioyhteydessä olevia pää- 5 telaitteita, jossa menetelmässä fyysiset radioresurssit jaetaan ajallisesti peräkkäisiksi kehyksiksi (14), tunnettu siitä, että mainitut kehykset sisältävät kaksiulottuvuuksisia lovia (16, 17, 18), jolloin - kunkin loven edustama tiedonsiirtokapasiteetti määräytyy sen ulottuvuuksien perusteella ja ainakin yksi kehys sisältää lovia, joilla on toisiinsa nähden eri 10 suuri tiedonsiirtokapasiteetti, ; - kukin lovi edustaa tiettyä osaa kehyksen edustamasta fyysisten resurssien määrästä, - ainakin yhdessä kehyksessä ainakin osa kehyksen sisältämistä lovista on lovi-kohtaisesti dynaamisesti osoitettavissa tietyn radioyhteyden käyttöön, 15. lovien ensimmäinen ulottuvuus on aika ja toinen ulottuvuus on jokin seuraa- vista: aika, taajuus, koodi; ja tukiasemajärjestelmä tekee päätöksen lovien osoittamisesta radioyhteyksien käyttöön käyttäen päätöksenteon perusteena - radioyhteyksien tiedonsiirtotarpeita, 20. radioyhteyksien tiedonsiirtotarpeissa tapahtuvia muutoksia ja/tai I - lovien kokoa ja varaustilannetta. • · » • · * *

2. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att de i ramama ingäende slitsama enligt den mängd fysiska radioresurser de företräder ingär i ätminstone tvä tillätna storlekskategorier, varvid, i syfte att ändra ramens slitsstruktur, ett förut-bestämt helt första antal slitsar av den första storleksklassen kan ersättas med ett 5 förutbestämt helt andra antal slitsar av den andra storleksklassen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kehyksen si- • · · ·' ·' sältämätlovetkuuluvatedustamansafyysistenradioresurssienmääränmukaanai- .. 1:' 25 nakin kahteen eri sallittuun kokoluokkaan, jolloin kehyksen lovirakenteen muutta- * miseksi ennalta määrätty ensimmäinen kokonaislukumäärä ensimmäisen kokoluokan ί.·* : lovia on korvattavissa ennalta määrätyllä toisella kokonaislukumäärällä toisen koko luokan lovia. « I I ( I · • ·

3. Förfarande enligt patentkrav 2, kännetecknat av att det firms slitsar i tre tillätna storlekskategorier, varvid slitsen (16) i den största storleksklassen är lika stor som tvä slitsar (17) i den följande största storleksklassen eller tio slitsar (18) i den 10 minsta storleksklassen.

4. Förfarande enligt patentkrav 2, kännetecknat av att det finns slitsar i fyra tillätna storlekskategorier, varvid slitsen i den största storleksklassen är lika stor som tvä slitsar (17) i den följande största storleksklassen, fyra slitsar i den tredje största 15 storleksklassen eller ätta slitsar (18) i den minsta storleksklassen.

5. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att varje ram uppdelas i ett förutbestämt antal tidsdelar (15) i den första dimensionens riktning och varje tidsdel uppdelas vidare i slitsar. 20

6. Förfarande enligt patentkrav 5, kännetecknat av att slitsamas första dimension är tid och andra dimension är tid, varvid slitsamas tidsmässiga längd är en del av :':': tidsdelens tidsmässiga längd. • • t : . ·. 25 7. Förfarande enligt patentkrav 5, kännetecknat av att att slitsamas första dimen- sion är tid och andra dimension är frekvens, varvid varje slitstidslängd är densamma som tidsdelens längd och varje slitsbredd i frekvensriktningen bestämmer den av • · · 1“ slitsen företrädda dataöverföringskapaciteten. • · · * 30 8. Förfarande enligt patentkrav 5, kännetecknat av att slitsamas första dimension ' : är tid och andra dimension är koden, varvid varje slitstidslängd är densamma som * · · v : tidsdelens längd och den av varje slitsbredd företrädda dataöverföringskapaciteten . . . bestäms av slitsens kod. « < · 35 9. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att ett förutbestämt helt antal ..! i sekventiella ramar bildar en superram (19), varvid ramama i de sekventiella super- ’: ‘ : ramama pä samma punkt, räknat frän böijan av superramen, motsvarar varandra i 22 104142 fräga om slitsfördelningen, ifall ingen förändring skett mellan superramama i radio-förbindelseraas dataöverforingsbehov.

10. Förfarande enligt patentkrav 9, kännetecknat av att varje superram innehäller 5 information säväl om slitsar (I) för dataöverföring som styrslitsar (C) för att utfora logiska styrkanaler.

11. Förfarande enligt patentkrav 10, kännetecknat av att en nedätgäende signal innefattar en allmänn logisk styrkanal (47) för varje ram eller superram för signale- 10 ring i samband med hanteringen av radioresursema för varje slits i ramen eller superramen.

12. Förfarande enligt patentkrav 10, kännetecknat av att varje styrslits (C) ingär i nägon av nämnda tillätna storlekskategorier enligt den mängd fysiska radioresurser 15 den företräder.

13. Förfarande enligt patentkrav 9, kännetecknat av att varje superram innehaller ett forsta antal nedatgäende ramar och ett andra antal uppätgäende ramar, varvid nämnda första antal är större än eller lika stort som nämnda andra antal. 20

14. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att basstationssystemet upp-rätthäller en reserveringstabell för att ange slitsamas reservationsläge och upprätt- : V: halla optimal användning av dessa. t · · * · :·.·. 25 15. Förfarande enligt patentkrav 14, kännetecknat av att da det tar beslut om ’ .j. tilldehiing av slitsar för radioförbindelsema använder basstationssystemet dessutom som bas for beslutet data i reserveringstabeller upprätthällna av andra basstationer. «Il 9 9 · • · · * * * ’·* ' 16. Förfarande enligt patentkrav 15, kännetecknat av att da det tar beslut om till- 30 dehiing av slitsar för radioförbindelsema beaktar basstationssystemet data i reserve-: ringstabeller upprätthällna av andra basstationer beträffande sändeffekten i de olika • · « : förbindelsema. . · · ·. 17. Förfarande enligt patentkrav 15, kännetecknat av att dä det tar beslut om till- 35 delning av slitsar för radioförbindelsema beaktar basstationssystemet data i reserve- * ..!: ’ ringstabeller upprätthällna av andra basstationer beträffande kopplingstypen i de « *: ’ ’: olika förbindelsema. m n 23 104142

18. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att, för att reservera radiore-surser för en radioförbindelse som överför uppätgäende data, sänder terminalen tili basstationssystemet en reserveringsbegäran (21, 35) där den anger mängden fysiska radioresurser som radioforbindelsen behöver. 5

19. Förfarande enligt patentkrav 18, kännetecknat av att i uppätgäende dataöver-föring bestämts slumpmässiga reserveringsslitsar för begäran om reservering av fysiska radioresurser som terminalema fritt sänder. 10 20. Förfarande enligt patentkrav 18, vid vilket radiosystemet dessutom erbjuder terminalen dataöverföringstjänster i realtid och icke-realtid, kännetecknat av att terminalen, för att reservera radioresurser för en radioförbindelse som förmedlar uppätgäende dataöverföringsservice i realtid, tili basstationssystemet sänder en reserveringsbegäran (21), där den anger radioförbindelsens kapacitetsbehov. 15

21. Förfarande enligt patentkrav 20, kännetecknat av att dä dataöverföringsbeho-vet i samband med en pägäende uppätgäende radioförbindelse som förmedlar data-överföringservice i realtid ökar, sänder terminalen tili basstationssystemet en reserveringsbegäran (24) där den anger storlekskategorin för den nya slits som radioför- 20 bindelsen behöver.

22. Förfarande enligt patentkrav 22 eller 23, kännetecknat av att i en situation dä : Y: flera slitsar i superramen reserverats för uppätgäende dataöverföring i realtid och :'": den sändande terminalen märker att kapacitetsbehovet minskar, anger den nedgän- : ·. . 25 gen i kapacitetsbehovet genom att inte ta i bruk ätminstone en av de reserverade slitsama, varvid basstationssystemet kan tilldela den frigjorda slitsen för nägon annan förbindelse. • · · • · · *·» »·· • · « ·* 23. Förfarande enligt patentkrav 20, varvid radiosystemet dessutom erbjuder ter- 30 minalema dataöverföringstjänster i realtid och icke-realtid och varje terminal har en : given temporär logisk etikett för att skilja terminalen ffän de övriga terminalema • · · v : som opererar inom samma basstationssystem, kännetecknat av att terminalen, för . . . att reservera radioresurser för en radioförbindelse som förmedlar parallell uppät- .···. gäende dataöverföringsservice i realtid, tili basstationssystemet sänder en reserve- • « ' · * 35 ringsbegäran där den anger sin temporära logiska etikett, den parallella radioförbin- ...: delsens kapacitetsbehov, samt en ytterligare identifierare som skiljer den parallella ':' ’: radioforbindelsen ffän de övriga pägäende radioförbindelsema som förmedlar data överföringsservice i realtid. 24 104142

24. Förfarande enligt patentkrav 18, vid vilket radiosystemet dessutom erbjuder terminalema dataöverföringstjänster i realtid och icke-realtid, kännetecknat av att terminalen, för att reservera radioresurser för en radioförbindelse som förmedlar uppätgäende dataöverföringsservice i icke-realtid, tili basstationssystemet sänder en 5 reserveringsbegäran (35), där den anger mängden av data som skall överföras.

25. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att basstationssystemet, för att uppkoppla en radioförbindelse som förmedlar nedätgäende dataöverföring, tili terminalen sänder ett anropsmeddelande (27, 28, 41, 42) där det anger positionen 10 hos slitsama som skall reserveras för radioförbindelsen. j

26. Förfarande enligt patentkrav 25, där dessutom radiosystemet erbjuder terminalema dataöverföringstjänster i realtid och icke-realtid, kännetecknat av att bassta- 1 tionssystemet, för att uppkoppla en radioförbindelse som förmedlar nedätgäende 15 dataöverföring i realtid, tili terminalen sänder ett anropsmeddelande (27, 28) där det anger positionen hos de regelbundet äterkommande slitsama som skall reserveras för radioförbindelsen.

27. Förfarande enligt patentkrav 25, vid vilket radiosystemet dessutom erbjuder 20 terminalema dataöverföringstjänster i realtid och icke-realtid och varje terminal har en given temporär logisk etikett för att skilja terminalen frän de övriga terminalema som opererar inom samma basstationssystem, kännetecknat av att basstationsyste- :':': met, för att reservera radioresurser för en radioförbindelse som förmedlar parallell . · ’. nedätgäende dataöverföringsservice i realtid, tili terminalen sänder ett anropsmedde- • · « : ·. ·. 25 lande där det anger terminalens temporära logiska etikett, positionen hos de regel- * bundet äterkommande slitsar som skall reserveras för radioförbindelsen, samt en *11 7 z · " ytterligare identifierare som skiljer den parallella radioförbindelsen frän de övriga pägäende radioförbindelser som förmedlar dataöverföringsservice i realtid. • · · • · · 30 28. Förfarande enligt patentkrav 25, vid vilket radiosystemet dessutom erbjuder : terminalema dataöverföringstjänster i realtid och icke-realtid, kännetecknat av att : basstationssystemet, för att uppkoppla en radioförbindelse som förmedlar nedät- , , , gäende dataöverföring i icke-realtid, tili terminalen sänder ett anropsmeddelande r ."··. (41, 42) där det anger positionen hos första slitsar som förmedlar dataöverförings- : 35 service i icke-realtid, och ifall positionen för eller antalet slitsar som förmedlar - ., i i' dataöverföringsservice i icke-realtid sedermera ändras, anger basstationssystemet [ ': ’ ” slitsamas nya position eller antal genom att sända ett nytt anropsmeddelande. i 25 104142

29. Basstationssystem att användas inom ett radiosystem innefattande förutom basstationssystemet flera terminaler i radioförbindelse med detta, och varvid de fysiska radioresursema i radiosystemet uppdelas i tidsmässigt sekventiella ramar (14), kännetecknat av att det inrättats att styra radiokommunikationema i tvädimen- 5 sionella slitsar (16, 17, 18) i nämnda ramar, varvid - den av respektive slits företrädda dataöverföringskapaciteten bestäms pä ba-sen av dess dimensioner och ätminstone en ram innehäller slitsar med inbördes olika dataöverföringskapacitet, - respektive slits företräder en viss del av den av ramen företrädda mängden 10 fysiska resurser, - ätminstone i en ram kan ätminstone en del av de i ramen ingäende slitsama tilldelas dynamiskt per slits för bruk av en given radioförbindelse, - slitsamas första dimension är tid och andra dimension är nägon av följande: tid, frekvens, kod; 15 och basstationen har dessutom inrättats att ta beslut om tilldelning av slitsar för radioförbindelsemas bruk utgäende frän - radioförbindelsemas dataöverföringsbehov, - ändringar i dataöverföringsbehoven hos radioförbindelsema och/eller - slitsamas storlek och reservationsläge. 20

30. Basstationssystem enligt patentkrav 29, kännetecknat av att det dessutom inrättats att upprätthälla en reserveringstabell för att detektera slitsamas reserve- :':': ringsläge i ramama och upprätthälla optimal användning av dessa. • « « I « I i : ' , 25 31. Basstationssystem enligt patentkrav 30, kännetecknat av att det dessutom j utrustats med organ för att fa information om innehället i de av de övriga bassta- m *"; tionssystemen upprätthällna reserveringstabellema. · · * » · » · · • · · • · ·

32. Terminal att användas inom ett radiosystem, innefattande ett basstationssystem 30 och flera terminaler i radioförbindelse med detta, och varvid de fysiska radioresur- «« · ' : sema i radiosystemet uppdelas i tidsmässigt sekventiella ramar (14), kännetecknad : av att den inrättats att styra radiokommunikationema i tvädimensionella slitsar (16, ’ . i , 17, 18) i nämnda ramar, varvid (!! t - den av respektive slits företrädda dataöverföringskapaciteten bestäms pä ' I ‘ 35 basen av dess dimensioner och ätminstone en ram innehäller slitsar med ..li* inbördes olika dataöverföringskapacitet, ’:": - respektive slits företräder en viss del av den av ramen företrädda mängden fysiska resurser, 104142 26 - ätminstone i en ram kan ätminstone en del av de i ramen ingäende slitsama tilldelas dynamiskt per slits för bruk av en given radioförbindelse, - slitsamas första dimension är tid och andra dimension är nägon av följande: tid, frekvens, kod; och 5. tilldelningen av slitsar för radioförbindelsemas bruk utgär frän radioförbin- delsemas dataöverföringsbehov, ändringar i dataöverföringsbehoven hos radioförbindelsema och/eller slitsamas storlek och reservationsläge.

33. Radiosystem, innefattande ett basstationssystem och flera terminaler i radio-10 förbindelse med detta, och varvid de fysiska radioresursema i radiosystemet uppde-las i tidsmässigt sekventiella ramar (14), kännetecknat av att dess basstationssystem och terminaler inrättats att styra radiokommunikationema i tvädimensionella slitsar (16, 17, 18) i nämnda ramar, varvid - den av respektive slits företrädda dataöverföringskapaciteten bestäms pä 15 basen av dess dimensioner och ätminstone en ram innehäller slitsar med inbördes olika dataöverföringskapacitet, - respektive slits företräder en viss del av den av ramen företrädda mängden fysiska resurser, - ätminstone i en ram kan ätminstone en del av de i ramen ingäende slitsama 20 tilldelas dynamiskt per slits för bruk av en given radioförbindelse, - slitsamas första dimension är tid och andra dimension är nägon av följande: tid, frekvens, kod; . . . och basstationssystemen dessutom inrättats att ta beslut om tilldelningen av slitsar « < I , · · . för radioförbindelsemas bruk utgäende frän 1 ; ‘25 - radioförbindelsemas dataöverföringsbehov, ! - ändringar i dataöverföringsbehoven hos radioförbindelsema och/eller *”! - slitsamas storlek och reservationsläge. • · « • « « • · · * · · • · · • · ·«« • * · • · · »*· • · · i « · * « i « « · 1 t

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lovien sallittu- Γ · · · ja kokoluokkia on kolme, jolloin suurimman kokoluokan lovi (16) on yhtä suuri kuin Γ · · · • ·' kaksi seuraavaksi suurimman kokoluokan lovea (17) tai kymmenen pienimmän kokoluokan lovea (18). « • « · r- · · * · .··. 35 4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lovien sallit tuja kokoluokkia on neljä, jolloin suurimman kokoluokan lovi on yhtä suuri kuin - kaksi toiseksi suurimman kokoluokan lovea, neljä kolmanneksi suurimman kokoluo kan lovea tai kahdeksan pienimmän kokoluokan lovea. Ή 15 104142

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kukin kehys jaetaan ensimmäisen ulottuvuuden suunnassa ennalta määrättyyn määrään aikavälejä (15) ja kukin aikaväli jaetaan edelleen loviksi.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lovien ensim mäinen ulottuvuus on aika ja toinen ulottuvuus on aika, jolloin loven ajallinen pituus on jokin osa aikavälin ajallisesta pituudesta.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lovien ensim-10 mäinen ulottuvuus on aika ja toinen ulottuvuus on taajuus, jolloin kunkin loven ajallinen pituus on sama kuin aikavälin pituus ja kunkin loven leveys taajuussuunnassa määrää loven edustaman tiedonsiirtokapasiteetin.

8. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lovien ensim-15 mäinen ulottuvuus on aika ja toinen ulottuvuus on koodi, jolloin kunkin loven ajallinen pituus on sama kuin aikavälin pituus ja kunkin loven edustaman tiedonsiirtokapasiteetin määrää loven koodi.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siinä ennalta 20 määrätty kokonaislukumäärä peräkkäisiä kehyksiä muodostaa superkehyksen (19), . ·, ·, jolloin peräkkäisissä superkehyksissä samalla kohdalla superkehyksen alusta lukien ! ! olevat kehykset vastaavat toisiaan lovijaon suhteen, jos radioyhteyksien tiedonsiirto- .; ; tarpeessa ei ole tapahtunut muutoksia superkehysten välillä. * I « · · : 25 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kukin super- v..: kehys sisältää sekä informaation siirtoon tarkoitettuja lovia (I) että ohjauslovia (C) • · · v ·' loogisten ohjauskanavien toteuttamiseksi.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alassuuntai- • « 30 nen signaali käsittää kehys- tai superkehyskohtaisen yleisen loogisen ohjauskanavan (47) kehyksen tai superkehyksen lovikohtaista radioresurssien hallintaan liittyvää : _ #; ’ signalointia varten. • · t · • · i * • 12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kukin oh- . . 35 jauslovi (C) kuuluu edustamansa fyysisten radioresurssien määrän mukaan johonkin mainituista sallituista kokoluokista. 16 104142

13. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kukin super-kehys sisältää ensimmäisen määrän alassuuntaisia kehyksiä ja toisen määrän ylös-suuntaisia kehyksiä, missä mainittu ensimmäinen määrä on suurempi tai yhtä suuri kuin mainittu toinen määrä. 5

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tukiasemajärjestelmä ylläpitää varaustaulukkoa kehysten lovien varaustilanteen ilmaisemiseksi ja optimaalisen käytön ylläpitämiseksi.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tehdessään päätöksen lovien osoittamisesta radioyhteyksien käyttöön tukiasemajärjestelmä käyttää päätöksenteon perusteena lisäksi muiden tukiasemien ylläpitämien varaus-taulukoiden tietoja.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tehdessään päätöksen lovien osoittamisesta radioyhteyksien käyttöön tukiasemajärjestelmä ottaa . huomioon muiden tukiasemien ylläpitämien varaustaulukoiden tiedot eri yhteyksissä käytetystä lähetystehosta.

17. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tehdessään . . ·. päätöksen lovien osoittamisesta radioyhteyksien käyttöön tukiasemajärjestelmä ottaa • · t · ! huomioon muiden tukiasemien ylläpitämien varaustaulukoiden tiedot eri yhteyksissä • .; ; käytetystä kytkentätyypistä. • · i · · · * · · 25 18. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että radioresurs- j :.i.: sien varaamiseksi ylössuuntaista tiedonsiirtoa välittävän radioyhteyden käyttöön * * * : päätelaite lähettää tukiasemajärjestelmälle varauspyynnön (21, 35), jossa se ilmaisee radioyhteyden tarvitseman fyysisten radioresurssien määrän. » » • · » • · m m ;*·*; 30 19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ylössuuntai- sessa tiedonsiirrossa on määritetty satunnaisvarauslovia päätelaitteiden vapaasti lä-hettämiä fyysisten radioresurssien varauspyyntöjä varten. # # • · ·

20. Patenttivaatimuksen 18 mukainen menetelmä, jossa lisäksi radiojärjestelmä : 35 tarjoaa päätelaitteille reaaliaikaisia ja ei-reaaliaikaisia tiedonsiirtopalveluja, tunnet- _ ·«· tu siitä, että radioresurssien varaamiseksi ylössuuntaista reaaliaikaista tiedonsiirto-ä palvelua välittävän radioyhteyden käyttöön päätelaite lähettää tukiasemajärjestel- ' mälle varauspyynnön (21), jossa se ilmaisee radioyhteyden kapasiteettitarpeen. Ί· n 17 104142

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että meneillään olevaan ylössuuntaiseen, reaaliaikaista tiedonsiirtopalvelua välittävään radioyhteyteen liittyvän tiedonsiirtotarpeen kasvaessa päätelaite lähettää tukiasemajärjestelmälle varauspyynnön (24), jossa se ilmaisee radioyhteyden tarvitseman uuden loven ko- 5 koluokan.

22. Patenttivaatimuksen 22 tai 23 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tilanteessa, jossa ylössuuntaista reaaliaikaista tiedonsiirtoa varten on varattu superkehyk-sestä useita lovia ja lähettävä päätelaite havaitsee kapasiteettitarpeen pienenevän, se 10 ilmaisee kapasiteettitarpeen pienenemisen jättämällä ainakin yhden varatuista lovista käyttämättä, jolloin tukiasemajärjestelmä voi osoittaa vapautuneen loven jonkin toisen yhteyden käyttöön.

23. Patenttivaatimuksen 20 mukainen menetelmä, jossa lisäksi radiojärjestelmä 15 tarjoaa päätelaitteille reaaliaikaisia ja ei-reaaliaikaisia tiedonsiirtopalveluja ja kulla kin päätelaitteella on tietty väliaikainen looginen tunnus päätelaitteen erottamiseksi muista saman tukiasemajärjestelmän alaisuudessa toimivista päätelaitteista, tunnettu siitä, että radioresurssien varaamiseksi rinnakkaista ylössuuntaista reaaliaikaista tiedonsiirtopalvelua välittävän radioyhteyden käyttöön päätelaite lähettää tukiasema-20 järjestelmälle varauspyynnön, jossa se ilmaisee väliaikaisen loogisen tunnuksensa, rinnakkaisen radioyhteyden kapasiteettitarpeen sekä lisätunnisteen, joka erottaa rin- I f T ,; nakkaisen radioyhteyden muista meneillään olevista reaaliaikaista tiedonsiirtopa!ve- ';'; lua välittävistä radioyhteyksistä. I t I « I

24. Patenttivaatimuksen IB mukainen menetelmä, jossa lisäksi radiojärjestelmä tarjoaa päätelaitteille reaaliaikaisia ja ei-reaaliaikaisia tiedonsiirtopalveluja, tunnet- • · · :.·* ·* tu siitä, että radioresurssien varaamiseksi ylössuuntaista ei-reaaliaikaista tiedonsiir topalvelua välittävän radioyhteyden käyttöön päätelaite lähettää tukiasemajärjestel-mälle varauspyynnön (35), jossa se ilmaisee siirrettävän tiedon määrän. 30 • a ·

25. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alassuuntaista • · · ! tiedonsiirtoa välittävän radioyhteyden muodostamiseksi tukiasemajärjestelmä lähet- tää päätelaitteelle kutsuviestin (27, 28, 41, 42), jossa se ilmaisee radioyhteydelle va-I rattavien lovien sijainnin. 35 • ·

26. Patenttivaatimuksen 25 mukainen menetelmä, jossa lisäksi radiojärjestelmä tarjoaa päätelaitteille reaaliaikaisia ja ei-reaaliaikaisia tiedonsiirtopalveluja, tunnettu siitä, että alassuuntaista reaaliaikaista tiedonsiirtopalvelua välittävän radioyhtey- 18 104142 den muodostamiseksi tukiasemajärjestelmä lähettää päätelaitteelle kutsuviestin (27, 28), jossa se ilmaisee radioyhteydelle varattavien säännöllisesti toistuvien lovien sijainnin.

27. Patenttivaatimuksen 25 mukainen menetelmä, jossa lisäksi radiojärjestelmä tarjoaa päätelaitteille reaaliaikaisia ja ei-reaaliaikaisia tiedonsiirtopalveluja ja kullakin päätelaitteella on tietty väliaikainen looginen tunnus päätelaitteen erottamiseksi muista saman tukiasemajärjestelmän alaisuudessa toimivista päätelaitteista, tunnettu siitä, että radioresurssien varaamiseksi rinnakkaista alassuuntaista reaaliaikaista 10 tiedonsiirtopalvelua välittävän radioyhteyden käyttöön tukiasemajärjestelmä lähettää j päätelaitteelle kutsuviestin, jossa se ilmaisee päätelaitteen väliaikaisen loogisen tun nuksen, rinnakkaiselle radioyhteydelle varattavien säännöllisesti toistuvien lovien sijainnin sekä lisätunnisteen, joka erottaa rinnakkaisen radioyhteyden muista meneillään olevista reaaliaikaista tiedonsiirtopalvelua välittävistä radioyhteyksistä. ! 15

28. Patenttivaatimuksen 25 mukainen menetelmä, jossa lisäksi radiojärjestelmä ! tarjoaa päätelaitteille reaaliaikaisia ja ei-reaaliaikaisia tiedonsiirtopalveluja, tunnet- I tu siitä, että alassuuntaista ei-reaaliaikaista tiedonsiirtopalvelua välittävän radioyh- . teyden muodostamiseksi tukiasemajärjestelmä lähettää päätelaitteelle kutsuviestin - 20 (41, 42), jossa se ilmaisee ensimmäisten ei-reaaliaikaista tiedonsiirtopalvelua välit- i , . · _ tävien lovien sijainnin, ja jos ei-reaaliaikaista tiedonsiirtopalvelua välittävien lovien '! « · a >!.! sijainti tai määrä jatkossa muuttuu, tukiasemajärjestelmä ilmoittaa lovien uuden si- ;1;' jainnin tai määrän lähettämällä uuden kutsuviestin. a · · ♦ • ·

29. Tukiasemajärjestelmä käytettäväksi radiojärjestelmässä, joka käsittää tukiase- z · majärjestelmän lisäksi useita sen kanssa radioyhteydessä olevia päätelaitteita ja • M : : jossa radiojärjestelmässä fyysiset radioresurssit jaetaan ajallisesti peräkkäisiksi ke hyksiksi (14), tunnettu siitä, että se on järjestetty ohjaamaan radiotietoliikenne mai-nittujen kehysten sisältämiin kaksiulottuvuuksisiin loviin (16, 17, 18), jolloin • · 30. kunkin loven edustama tiedonsiirtokapasiteetti määräytyy sen ulottuvuuksien perusteella ja ainakin yksi kehys sisältää lovia, joilla on toisiinsa nähden eri » · * ! * suuri tiedonsiirtokapasiteetti, :...: - kukin lovi edustaa tiettyä osaa kehyksen edustamasta fyysisten resurssien | määrästä, 35. ainakin yhdessä kehyksessä ainakin osa kehyksen sisältämistä lovista on lovi- kohtaisesti dynaamisesti osoitettavissa tietyn radioyhteyden käyttöön, = - lovien ensimmäinen ulottuvuus on aika ja toinen ulottuvuus on jokin seuraa- vista: aika, taajuus, koodi; m i 19 104142 ja tukiasemajärjestelmä on lisäksi järjestetty tekemään päätös lovien osoittamisesta radioyhteyksien käyttöön käyttäen päätöksenteon perusteena - radioyhteyksien tiedonsiirtotarpeita, - radioyhteyksien tiedonsiirtotarpeissa tapahtuvia muutoksia ja/tai 5. lovien kokoa ja varaustilannetta.

30. Patenttivaatimuksen 29 mukainen tukiasemajärjestelmä, tunnettu siitä, että se on lisäksi järjestetty ylläpitämään varaustaulukkoa kehysten lovien varaustilanteen ilmaisemiseksi ja optimaalisen käytön ylläpitämiseksi. 10

31. Patenttivaatimuksen 30 mukainen tukiasemajärjestelmä, tunnettu siitä, että se on lisäksi varustettu välineillä tiedon saamiseksi muiden tukiasemajärjestelmien ylläpitämien varaustaulukoiden sisällöstä. 15 32. Päätelaite käytettäväksi radiojärjestelmässä, joka käsittää tukiasemajärjestel män sekä useita sen kanssa radioyhteydessä olevia päätelaitteita ja jossa radiojärjestelmässä fyysiset radioresurssit jaetaan ajallisesti peräkkäisiksi kehyksiksi (14), tunnettu siitä, että se on järjestetty ohjaamaan radiotietoliikenne mainittujen kehysten sisältämiin kaksiulottuvuuksisiin loviin (16, 17, 18), jolloin 20 - kunkin loven edustama tiedonsiirtokapasiteetti määräytyy sen ulottuvuuksien . . perusteella ja ainakin yksi kehys sisältää lovia, joilla on toisiinsa nähden eri ; |; suuri tiedonsiirtokapasiteetti, '; ;' - kukin lovi edustaa tiettyä osaa kehyksen edustamasta fyysisten resurssien ·' ' määrästä, 25. ainakin yhdessä kehyksessä ainakin osa kehyksen sisältämistä lovista on lovi- kohtaisesti dynaamisesti osoitettavissa tietyn radioyhteyden käyttöön, :T: - lovien ensimmäinen ulottuvuus on aika ja toinen ulottuvuus on jokin seuraa- vista: aika, taajuus, koodi; ja - lovien osoittaminen radioyhteyksien käyttöön perustuu radioyhteyksien tie- 30 donsiirtotarpeisiin, radioyhteyksien tiedonsiirtotarpeissa tapahtuviin muutok- ’ siin ja/tai lovien kokoon ja varaustilanteeseen. * · * • · · · :: 33. Radiojärjestelmä, joka käsittää tukiasemajärjestelmän sekä useita sen kanssa : . ·; radioyhteydessä olevia päätelaitteita ja jossa radiojärjestelmässä fyysiset radiore- / 35 surssit jaetaan ajallisesti peräkkäisiksi kehyksiksi (14), tunnettu siitä, että sen käsit- tämät tukiasemajärjestelmät ja päätelaitteet on järjestetty ohjaamaan radiotietoliikenne mainittujen kehysten sisältämiin kaksiulottuvuuksisiin loviin (16, 17, 18), jolloin 20 104142 - kunkin loven edustama tiedonsiirtokapasiteetti määräytyy sen ulottuvuuksien perusteella ja ainakin yksi kehys sisältää lovia, joilla on toisiinsa nähden eri suuri tiedonsiirtokapasiteetti, - kukin lovi edustaa tiettyä osaa kehyksen edustamasta fyysisten resurssien 5 määrästä, - ainakin yhdessä kehyksessä ainakin osa kehyksen sisältämistä lovista on lovi-kohtaisesti dynaamisesti osoitettavissa tietyn radioyhteyden käyttöön, - lovien ensimmäinen ulottuvuus on aika ja toinen ulottuvuus on jokin seuraa- I vista: aika, taajuus, koodi; 10 ja tukiasemajärjestelmät on lisäksi järjestetty tekemään päätös lovien osoittamisesta radioyhteyksien käyttöön käyttäen päätöksenteon perusteena - radioyhteyksien tiedonsiirtotarpeita, - radioyhteyksien tiedonsiirtotarpeissa tapahtuvia muutoksia ja/tai - lovien kokoa ja varaustilannetta. 15 ’ Patentkrav S ] 1. Förfarande för att styra användningen av de fysiska radioresursema inom ett ; radiosystem innefattande ett basstationssystem och flera terminaler i radioförbindel- . 20 se med detta, varvid de fysiska radioresursema delas i tidsmässigt sekventiella ramar (14), kännetecknat av att nämnda ramar innefattar tvadimensionella slitsar (16, 17, 18), varvid : V: - den av respektive slits företrädda dataöverföringskapaciteten bestäms pä :'": basen av dess dimensioner och ätminstone en ram innehäller slitsar med : 25 inbördes olika dataöverföringskapacitet, • · - respektive slits företräder en viss del av den av ramen företrädda mängden fysiska resurser, • · · - ätminstone i en ram kan ätminstone en del av de i ramen ingäende slitsama *** * tilldelas dynamiskt per slits för bruk av en given radioförbindelse, 30. slitsamas första dimension är tid och andra dimension är nägon av följande: *·* tid, frekvens, kod; • · · ·* och basstationen tar beslut om tilldelning av slitsar för radioförbindelsemas bruk . . \ utgäende frän III . ·. - radioförbindelsemas dataöverföringsbehov, 35 - ändringar i dataöverforingsbehoven hos radioförbindelsema och/eller . ·.: - slitsamas storlek och reservationsläge. M · ’ I • · g m 21 104142

4. I · « « « · « • «