FI104110B - Menetelmä energian tuottamiseksi hiilipitoisesta polttoaineesta - Google Patents

Description

104110

Menetelmä energian tuottamiseksi hiilipitoisesta polttoaineesta , Tämä keksintö liittyy sähkövoiman tuottoon ja etenkin energian tuottoon Integrated

Gasification Combined Cycle (IGCC) -menetelmän avulla. Tarkemmin sanottuna 5 keksintö kohdistuu menetelmään energian tuottamiseksi hiilipitoisesta polttoaineesta.

Menetelmää käytetään voimalaitoksessa, joka koostuu kahdesta osastosta: käsitellyn polttokaasun valmisteluosasto ja energiantuotanto-osasto, joka käsittää kaasuturpiinit, lämmöntalteenottohöyrygeneraattorit, höyiyturpiinit ja muun energian tuottami-10 seen liittyvän laitteiston. Kumpikin osasto koostuu yksiköistä, jotka puolestaan koostuvat erillisistä laitteista.

Energian tuottamiseen IGCC-menetelmän mukaan käytetty yleinen menetelmä on tunnettu. Tässä menetelmässä hiilipitoinen polttoaine, kuten kivihiili tai raskas polttoöljy, kaasutetaan osittaisella hapetuksella hapen avulla, jotta saataisiin palavis-15 ta kaasuista koostuva kaasuseos. Polttoaineessa olevat rikkiyhdisteet konvertoituvat kaasutusprosessin aikana pääasiallisesti vetysulfidiksi, ja pieni osa reagoi karbonyy-lisulfidiksi. Osittaisen hapetuksen reaktorista poistetut kaasut jäähdytetään ja vety-sulfidi poistetaan pesemällä sopivalla nesteellä happokaasupoistoyksikössä, joka on voitu suunnitella myös hiilidioksidin poistamista varten kaasuista. Ammoniakin val-20 mistustekniikassa yleisesti tunnettua menettelytapaa voidaan haluttaessa käyttää hiilidioksidin poistamiseen lähes kokonaan polttokaasuvirrasta. Rikistä poistetut kaasut lämmitetään tämän jälkeen yleensä uudelleen, niihin lisätään höyryä ja käytetään polttoaineena kaasuturpiinissa. Höyryn lisäämisellä polttoainekaasuihin on tarkoitus vähentää typpioksidien muodostumista polttoaineen palamisen aikana kaasuturpii-25 nissa. Kaasuturpiinin poistokaasut johdetaan lämmöntalteenotto- ja höyryntuotto-yksikköön. Tämä yksikkö hyödyntää poistokaasun lämpöä höyryturpiinissa käytettävän höyryn tuottamiseksi. Tämä parantaa kokonaistehokkuutta polttoaine-energian ' . muuttamisessa sähköksi. Sekä kaasu- että höyryturpiini käyttävät sähkövoimaa tuottavia vaihtovirtageneraattoreita.

* 30 Eräs tärkeimpiä syitä tehokkuuden heikkenemiseen tunnetussa menetelmässä on se, että kaasut on jäähdytettävä ennen happokaasupoistoyksikköä. Osittaisen hapetuksen reaktorista poistetut kaasut ovat erittäin kuumia, noin 1000-1500 °C. Nämä kaasut on jäähdytettävä lähes huoneenlämpötilaan, jotta rikkiyhdisteet olisi mahdollista poistaa, ja kaasut lämmitetään edullisesti uudelleen ennen niiden käyttöä poltto- 2 104110 aineena. Tämä mahdollistaa höyryn lisäämisen, jotta typpioksidien muodostuminen palamisen aikana vähenisi. Tämä jäähdytys ja sitä seuraava uudelleenlämmitys on tehotonta termodynaamisesti katsottuna.

Höyryn lisäämistä rikkipoistettuihin polttokaasuihin tehostetaan yleensä johtamalla 5 kaasuja vastavirtaan kuuman veden suhteen kyllästysastiassa. Kyllästäjän jäähdytetty vesi kierrätetään yhdessä valmistusveden kanssa vesilämmittimen läpi ennen palauttamista kyllästäjään. Kyllästetyt polttokaasut ylikuumennetaan yleensä täten ennen palamista.

Tavanomaisessa IGCC-menetelmässä käytetään yleensä nk. kaasutuksen kaasujääh-10 dytintapaa osittaisen hapetuksen reaktorista poistettujen kuumien kaasujen korkean lämpötilan aiheuttaman suuren lämpöhäviön talteenottamiseksi käyttämällä säteily-jäähdyttimiä, konvektiivijäähdyttimiä ja valinnaisesti esilämmitintä. Tähän tavanomaiseen IGCC:hen kyllästykseen ja happokaasupoistoyksikön jälkeisten jäähdytettyjen rikkipoistettujen polttokaasujen uudelleenlämmittämiseen tarvittava lämpö 15 saadaan kokonaisuudessaan osittaisen hapetuksen reaktorin jälkeisistä jäähdyttimistä tai vaihtoehtoisesti kaasuturpiinin poistokaasujen yhteyteen sovitetusta lämmön-talteenotosta ja höyrytuotannosta. Muut lämpölähteet voivat avustaa kyllästysläm-mön yhteydessä; mutta vain kaasujäähdyttimissä, lämmöntalteenotto- ja höyrytuo-tantoyksiköissä on tarpeeksi lämpöä, jotta niitä voitaisiin käyttää yksittäisenä läh-20 teenä.

Tämä keksintö koskee nk. suoraa vesijäähdytystä kaasumuotoon, jolloin osittaisen hapetuksen reaktorista poistetut kuumat kaasut saatetaan suoraan kosketukseen jääh-• dytysveden kanssa kaasujen jäähdyttämiseksi ja kyllästämiseksi. Tätä kaasutustapaa käytetään yleensä synteettisten kaasujen valmistuksessa, kuten esimerkiksi ammo-25 niakin tai metanolin, eikä sähkövoiman tuottamiseen.

Voimalaitoksessa käytettynä kaasutuksen suorajäähdytys asettaa rajan jäähdytetyistä kaasuista saatavalle lämmölle, jota olisi käytännöllistä käyttää happokaasupoistoyksikön jälkeisten jäähdytettyjen rikkipoistettujen polttokaasujen uudelleenkyllästämi- ; seen. Tämä raja johtuu jäähdytetyn kaasuvirran suhteellisen alhaisesta lämpötilasta.

30 Ainakin osa happokaasupoiston jälkeiseen uudelleenkyllästämiseen tarvittavasta , lämmöstä on otettava kaasuturpiinin lämmöntalteenotto- ja höyrytuotantoyksiköstä.

US-patentissa 4 150 953 (Woodmansee) kuvataan voimakiertoa. Se ei tuo esiin tätä keksintöä. US-patentissa 4 150 953, sarakkeessa 3, rivillä 19 sanotaan paineen suhteen näin, että vain "pieni pudotus kaasun kulun aikana" voidaan havaita, mikä lie- j i 3 104110 nee selvää kaikille lukijoille. Tähän keksintöön sitä vastoin liittyy erityinen paineen-alennuslaite kulkukaaviossa.

Keksinnölle on tunnusomaista se, että se käsittää vaiheet, joissa polttoaine hapetetaan osittain happi- tai happea sisältävällä kaasulla palavaa kaasua ja höyryä sisältä-5 vän kaasuvirran aikaansaamiseksi, ja virta jäähdytetään jäähdytysvedellä, jolloin se samalla kyllästyy, ja virta johdetaan lämmönsiirtimen läpi, jossa virtaa jäähdytetään edelleen kierrätettävällä vedellä tapahtuvalla lämmönsiirrolla ja vettä lauhtuu virrasta, ja virta paisutetaan alentamalla virran painetta ja rikkiyhdisteet poistetaan virrasta joko ennen paineen alentamista tai sen jälkeen, ja virta lämmitetään ja kylläste-10 tään uudelleen, sekä poltetaan kaasuturpiinissa energian tuottamiseksi, jolloin mainittua kierrätettävää vettä käytetään antamaan lämpöä virran uudelleenkyllästämi-seen.

Käsitteillä "kyllästää" ja "uudelleenkyllästää" tarkoitetaan suuren höyrypitoisuuden lisäämistä kaasuun tai kaasuseokseen.

15 Tässä keksinnössä käytetään harkittua paine-eroa kaasunkarkaisuyksikön ja uudel-leenkyllästäjän välillä tarkoituksena lisätä sekä käyttövoimaa että käytettävissä olevaa lämpöä, jota voidaan käyttää uudelleenkyllästyspiirissä siten, että kumpaakin on riittävästi uudelleenkyllästyspiirin käyttämiseksi ilman tarvetta tuoda lisälämpöä etenkin kaasuturpiinin lämmöntalteenotto- ja kaasuntuotantoyksiköstä.

20 Kun polttokaasun paine ennen palamista on määritetty kaasuturpiinin palotilan muodon mukaan, tässä keksinnössä käytetään harkittua kaasutuspaineen nostoa tavallisessa IGCC-menetelmässä käytettyä painetta suuremmaksi. Tämä nostaa vedellä jäähdytettyjen polttokaasujen kyllästyslämpötilaa ja antaa näin ollen suuremman lämpötilaeron jäähdytettyjen polttokaasujen ja rikkipoistettujen kaasujen välille uu-25 delleenkyllästyksen aikana.

Tässä keksinnössä käytetään tarpeeksi suurta kaasutuspainetta, jotta voitaisiin välttyä kaasuturpiini- ja höyryntuotantoyksiköstä saadun lämmön käytöltä uudelleenkyl-: lästyspiiriä varten. Kaasutuspaine on edullisesti yli 30 baria, edullisemmin yli 40 baria ja edullisimmin yli 50 baria.

30 Tämän keksinnön edut ovat seuraavat:

Ensinnäkin, voimalaitoksen energiantuotanto-osasto voi tarpeen vaatiessa toimia eri polttoaineilla, sillä kaasuturpiinin lämmöntalteenotto- ja höyryntuotantoyksiköstä ei tarvitse ottaa lämpöä polttokaasun uudelleenkyllästykseen. Lämmöntalteenotto- ja 4 104110 höyiyntuotantoyksikkö ei normaalitoiminnan aikana osallistu polttokaasun uudel-leenkyllästyspiirin asettamiin lämmitysvaatimuksiin. Voimalaitoksen energiantuotanto-osaston lämpöhyötysuhde ei siis pienene vaihtoehtoisen polttoaineen käytön yhteydessä sen vuoksi, että esiintyisi lämpöhäviöitä, jotka muussa tapauksessa olisi 5 kierrätetty polttokaasun uudelleenkyllästyspiiriin.

Toiseksi, voimalaitoksen käsitellyn polttokaasun valmistusosaston ja energiantuotanto-osaston erottaminen mahdollistaa kummankin osaston suunnittelun optimoinnin. Kaupallisesti näiden kahden osaston toimittajina (ja testaajina) voi toimia kaksi eri yritystä.

10 Kolmanneksi, vesijäähdytystavan mukaan toimivan IGCC-voimalaitoksen kokonais-lämpöhyötysuhde on parempi. Vesijäähdytyksellä toimivat IGCC-voimalaitokset ovat luotettavampia ja sen myötä käyttökelpoisempia kuin kaasujäähdytystavan mukaan toimivat IGCC-voimalaitokset.

Tämä keksintö käsittää ensin osittaisen hapetuksen reaktorista saatujen kaasujen 15 jäähdytyksen vedellä, edullisesti säätämällä höyry/kaasusuhdetta siten, että se vastaa uudelleenkyllästyspiirin vaatimaa tasoa, poistamalla höyryä kaasu/höyryseoksesta ja jäähdyttämällä ne sen jälkeen lämmönsiirtimessä, jolloin suurin osa höyrystä lauhtuu. Kaasut läpäisevät happokaasupoistoyksikön joko ennen paisutusta tai sen jälkeen, ja vaikka varusteita, kuten kuristusventtiiliä, voitaisiin käyttää, tehostetaan täl-20 laista paisutusta edullisesti turpiinissa akselivoiman edistämiseksi. Kaasut johdetaan seuraavaksi suorakosketuksella toimivaan uudelleenkyllästäjään, jossa suuri höyry-sisältö saadaan takaisin ja jonka lämpövaatimukset täytetään ennen happokaasupois-* toyksikköä runsaasti höyryä sisältävien kaasujen jäähdytykseen käytetyn lämmön- siirtojärjestelmän antamalla lämmöllä.

25 Uudelleenkyllästyspiirin vesivirtaama on edullisesti seuraava: alas uudelleenkylläs-täjässä, ylös virtaa uudelleenkyllästettävä kaasu; ylös happokaasupoistoyksikössä epäsuoraan lämmönsiirtimeen, jossa vesi lämpiää; ja sen jälkeen takaisin uudelleen-kyllästäjän yläosaan. Kaasuvirtaan höyryyntyneen veden korvaaminen uudella vedellä tapahtuu uudelleenkyllästäjän poistoaukon ja lämmönsiirtimen välisessä koh-30 dassa. Piiriä käyttävä pumppu sijaitsee yleensä uudelleenkyllästäjän pohjassa.

Happokaasupoistoyksikön epäsuoran lämmönsiirtimen läpi vastavirtaan kulkeva, lämmitettävä vesi voidaan vaihtoehtoisesti kierrättää uudelleenkyllästäjässä sijaitsevien lämmönsiirtokierukoiden läpi; uudelleenkyllästysvettä pumpataan uudelleenkyllästäjässä valmistusveden kera, kuten edellä.

5 104110

Uudelleenkyllästyspiiri käsittää yleisesti katsoen laitteen korkeapaineisen kaasuvir-ran suuren höyrysisällön pienentämiseksi kuivurin ja laitteen matalapaineisen kaa-suvirran höyrysisällön suurentamiseksi uudelleenkyllästäjän. Vesipiirin veden ja kaasun välisen lämmönsiirron suhteen sekä uudelleenkyllästäjä että kuivuri voivat 5 toimia joko suoralla (lämmön- ja massan-)siirrolla tai epäsuoralla (lämmön-)siirrol-la, jolloin saadaan neljä vaihtoehtoa. Mikäli kummatkin ovat suoria, tulee IGCC:n kohdalla kuitenkin osa korkeapainekaasuvirran rikkiyhdisteistä liukenemaan kuivurissa kiertävään veteen ja erottuu siitä kaasuvirtaan uudelleenkyllästäjässä. Tämä ei ole toivottavaa alhaisten rikkipäästöjen varmistamiseksi, sillä tämä sallii rikkiyhdis-10 teiden ohittaa happokaasupoistoyksikön sekä mahdollisesti päästä ilmakehään rikkidioksidina. Mikäli kummatkin ovat suoria, suositellaan esim. sinkkioksidista valmistetun rikkiyhdisteiden suojapedin käyttöä happokaasupoistoyksikön ohittavien rikki-yhdisteiden poistamiseksi.

Vastavirtaisen lämmönsiirtimen lauhdetta olisi mahdollista käyttää osana uudelleen-15 kyllästäjän valmistusvettä. Tämä lauhde sisältää kuitenkin liuennutta vetysulfidia. Vetysulfidi ohittaisi happokaasupoistoyksikön, joten polttokaasu sisältäisi rikkiä. Vetysulfidi olisi mahdollista poistaa lauhteesta höyryllä ennen lauhteen käyttämistä valmistusvetenä, mutta mikä tahansa lauhdejäijestelmän toimintahäiriö voisi sallia rikkiä sisältävän kaasun ohittaa happokaasupoistoyksikön ja päästää rikkiä ilmake-20 hään rikkidioksidin muodossa. Tämän varalta voitaisiin myös suojautua edellä kuvatun mukaan. Tällainen lauhde on kuitenkn potentiaalinen ja käyttökelpoinen lähde uudelleenkyllästäjän valmistusvedelle.

Tässä keksinnössä siirretään erittäin tehokkaasti lämpöä alhaisemmassa lämpötilassa ... toimivassa kaasunprosessointivaiheessa. Tehokkuudessaan se sallii myös höyryn 25 siirron tässä vaiheessa.

Seuraavassa kuvataan tämän keksinnön erästä suoritusmuotoa kuvioon 1 ja taulukkoon 1 viitaten.

- . Selostus liittyy 300 MW:n voimalaitoksen käsitellyn polttokaasun valmistusosas toon.

♦ 30 Raaka-aine syötetään yhdessä 99,5-prosenttisesti puhtaan hapen kanssa 70 barin paineessa osittaisen hapetuksen yksikköön. Saatu kaasuseos jäähdytetään ylimäärällä vettä, ts. kaikki vesi ei höyiyynny, kyllästystilaan. Osittaisen hapetuksen yksikkö ja karkaisu näkyy kohdissa 1 ja 2 kuviossa 1. Tämä jäähdytysvaihe on yhdistetty kaasun pesu-ja jäähdytysvaihe.

6 104110

Seoksen kaasuvirta, joka sisälsi (kuivapaino mooli-%): metaania 0,4, vetyä 43,7, hiilimonoksidia 45,6, hiilidioksidia 9,0, typpeä ja argonia 0,4, vetysulfldia ja kar-bonyylisulfidia 0,9, kuivan kaasun virtausmäärän ollessa 9152 kmoolia tunnissa ja höyrymäärän 12 107 kmoolia tunnissa, lämpötilassa 240 °C ja paineessa 63 bar, 5 syötettiin hukkalämpökattilaan 3. Tässä kattilassa 3 siirretään 44 MW lämpöä kehittämällä höyryä, joka syötetään voimalaitoksen energiantuotanto-osastoon. Kattilan jälkeen kaasun höyiysisältö on pienentynyt määrään 7600 kmoolia tunnissa, ja loppuosa höyrystä on lauhtunut ja erotettu erottimessa 4.

Virta kulkee seuraavaksi polttokaasulämmittimeen 5 ja uudelleenkyllästyspiirin vesi-10 lämmittimeen 6, jossa kaasuvirran lämpötila laskee 220 °C:sta 130 °C:seen siirtäen 87 MW lämpöä. Vesi erotetaan tämän jälkeen uudelleen erottimessa 7. Höyryvirta on tässä vaiheessa pienentynyt 200 kmoolia tunnissa.

Kaasu virtaa seuraavaksi paisuntaesilämmittimeen 8, josta saadaan vielä 8 MW lämpöä. Kaasun lämpötila lasketaan happokaasupoistoyksikön 9 vaatimaan lämpöti-15 laan (30 °C) jäähdyttämällä vesilämmittimillä 10. Höyryvirta on tässä vaiheessa vain 15 kmoolia tunnissa.

Happokaasupoistoyksikössä 9 rikkiyhdisteet poistetaan ja muutetaan 85 kmoolia tunnissa rikiksi.

Happokaasupoistoyksikön jälkeen kuiva kaasuvirta on 9069 kmoolia tunnissa plus 20 7 kmoolia tunnissa höyryä. Tämä virta johdetaan paisuntaesilämmittimen 8 läpi en nen paisutusta paisuttimessa 11, josta saadaan 6 MW akselivoimaa.

Paisuttimessa 11 virta paisutetaan noin 58 barista 21 bariin.

Paisuttimesta 11 virta kulkee uudelleenkyllästäjän 12 alaosaan, jossa lämpötila nostetaan suorakosketuksella veteen ja virran höyiysisältö kasvaa arvoon 6275 kmoolia 25 tunnissa. Pumppu 13 kierrättää noin 1 miljoona kg vettä tunnissa uudelleenkylläs-tyspiirissä. Lisävettä lisätään piiriin nopeudella 6268 kmoolia tunnissa.

Uudelleenkyllästäjän 12 yläosasta lähtevä kaasuvirta kulkee polttokaasun esiläm-mittimen 5 läpi ennen sen syöttämistä kaasuturpiiniin 14 polttoaineena 200 °C:ssa ja 20 barissa, ja sen jälkeen lämmöntalteenottohöyrygeneraattoriin ja höyryturpiiniin 30 15. Turpiinia 15 syötetään myös hukkalämpökattilasta 3. Lämmöntalteenottohöyry- generaattorista (yksikön 15 osa) poistuu lopulta puhtaita savukaasuja.

7 104110 u •i .c :s "!3 Tj-mo-^moo© ooo on C o ce (N tn on^ ^ of ολ «γ^ ©λ >n on_ 3 ϋ u-Γ Γ--' οθ' rt Ο-' tn o' o" Ο·' irT of Os ο~' 3 0’S m a N Η -Η ·0 r- rn —

M Q. 2 ON r-· 00 O (N ΓΛ O

2 — E r<1 Tf On NO VO © t .1 .5 S *- t'; fc Ϊ4 C J*______<N _ Q 0 OOOOOOnOvnOO o

a Tj-OOOO)’—'OO O

:9 -i ©' -vf VO On" ©' ©' ο' ο' θ' ft 2 4 1· o

a S

O ------------- 55 Tj-irNC^^rnOOO OOO oo ·« r- oont^mOvTfoo «© © © o\ -¾ S ιλ K οθ' τί·' t~-' tn θ' θ' t-' r-' rr' 2} r»' :¾ Ο ΓΛ On r- r-4 — — VO Γ- — S3 P On ^ 00 O O ffs ä ΓΛ Tf os os ^ ω ^ J21 — ---1-------------

3 OiVOO'-VN^OOW O

ο m © VO O^ 1-^ >—00^ O^ .S3 — o' tn irT On' o' o' o' o' o'

ο Ο -Ί" T}- O

a, P ^ 3 __Z.___________

2 Trinr^-^-moirics o r- 'T

5 r; 0ON>nONTflfl- ^ mJG ηηηηηηηη. iv»sr. P% ^ O.n^Ot^oo-^-t^f^OTr tSvor^J^oo ο,’ϋ OmONt^cN'- — oo vo^vojLl^- CU ίί 3 On ^ 00 v* <* ι« Λ « Μ ONON^g

ON\OVO«VVV100^ O

- ä^f^vovoo — <-> oo © o m> w. r\r,r,rr.r,rvr. #·

2 _L. OmvTiOvOOOO O

2 O TJ- Tf O

Jl ε ^ >.-------- *S rrvrir^^movrics t·» © t~~ tn 0 r*OOnt^-mOsrtir>i—I O — _ ^

W *Ν*»*ηΛΛΛΛ r< rs *N o «N

_S» S «t'OO^t'WOvt· (N O (N 00 T3 OmONt^Mv^^eO © O v/n O.

-3 3 ON — 00 ^<NCOo< s a fn ^ on ov s _U _5_________s_

ONNOO — ΟιΤιΟΟΙΛ O

^ f^vooOeN-’OOO o > _i o' tn vrT Cv' o' o' o' o' o' U O Tf Tj- o | —_____—___ (rt rrior-'—i O vr> ts r~ © l-~ 00 p-oocNr^mOvTfir)^ — o ^ o (/] J™·* rsn.nr.nnrs*· n n n __< »n S -Sint^OOTj-f-criO^i· (N O (N (—, 00 .*3 O Π Oi h M « ΓΗ 00 v/*N O v/N /3 '—i £ 3 On ^ 00 - VO h 2 Λ §) ΓΛ TJ- 0NI>N0g PQ Ä ^ __~_cn_

Ovvovo.—löirioom o so rn vo^ vO o, oo^ o^ 3 i o' ro' wn' On' θ' θ' θ' θ' o' 1 O ^ ^ 2 1 -i----- -¾ '^-vnr^'—'movrifN I r> o f'

2 J- OOCSt-mOvTj-u-)^- I ^ o >—i O

>- S io K oo' -vj·' t^' rn o' -vt oi O-' on' JC oo' : o n o\ h n - h oo >o o ίο q — » ttSgN^:00 ^ r: 2 » dft uSfoON^- ^ " TJ- « < Cu M M tn 5 rONOOONOOvOOOO Ό W G. rt r— c> <-*^ΌΟ-Ο-ΟνΟ 1— _ -5 « a o o o o ολ ονλ ολ ολ or o o v- S S SO of oo' TJ-' oo' On' tJ·' θ' ci Tf' oo' 'Sn :2 ' NNfNnnvonvo i-> --------. o _ ^ ._J & .s

^ -S vi rt ^ > S

O 'S3 J4 3 rt S- uC .§ «2 2{2 3 2 ti 3 3 Ö o ’§ o *0 _ 3 C Cl 2 ä — ·— C i

“ «jro e ra !>. C *T3 CL O m ._, MU

Ξ tfc C «^33 0,601/5¾ ti * Ä n « .s .a o u :a :a S' m O <n o ω rC rt o

h \>\> S > s s h < a; u o m| >^| > £[ s| S

Claims (6)

1. Menetelmä energian tuottamiseksi hiilipitoisesta polttoaineesta, tunnettu siitä, että se käsittää vaiheet, joissa polttoaine hapetetaan (1) osittain happi- tai happea sisältävällä kaasulla palavaa kaasua ja höyryä sisältävän kaasuvirran aikaansaamisek- 5 si, ja virta jäähdytetään jäähdytysvedellä, jolloin se samalla kyllästyy, ja virta johde taan lämmönsiirtimen (3) läpi, jossa virtaa jäähdytetään edelleen kierrätettävällä vedellä tapahtuvalla lämmönsiirrolla ja vettä lauhtuu (4) virrasta, ja virta paisutetaan (8) alentamalla virran painetta ja rikkiyhdisteet poistetaan (9) virrasta joko ennen paineen alentamista tai sen jälkeen, ja virta lämmitetään ja kyllästetään (12) uudel-10 leen, sekä poltetaan kaasuturpiinissa (14) energian tuottamiseksi, jolloin mainittua kierrätettävää vettä käytetään antamaan lämpöä virran uudelleenkyllästämiseen.

2. Förfarande enligt patentkrav 1, kannetecknat av att den delvisa oxidationen utförs i ett tryck over 40 bar. 15 3. Förfarande enligt patentkrav 1 eller 2, kännetecknat av att ängan genereras i en boiler (3) belägen vid utloppet av nedkylningssystemet.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että osittainen hapetus tehdään yli 40 barin paineessa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että höyry 15 tuotetaan jäähdytysjärjestelmän poistoaukon kohdalla sijaitsevassa kattilassa (3).

4. Förfarande enligt nägot av de föregäende patentkraven, kännetecknat av att gasströmmen efter trycksänkningen och ätervinningen av huvudinnehället av änga upphettas (8) pä nytt genom värmeväxling med den icke expanderade gasströmmen. 20 5. Förfarande enligt nägot av de föregäende patentkraven, kännetecknat av att expansionen sker i en expansionsängmaskin (15) i och för produktion av axelkraft.

4. Jonkin edellä mainitun patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasuvirta paineenalennuksen ja suuren höyrysisällön takaisinsaannin jälkeen lämmitetään uudelleen (8) paisuttamattoman kaasuvirran kanssa tapahtuvalla lämmönsiirrolla.

5. Jonkin edellä mainitun patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paisunta tapahtuu paisuntahöyrykoneessa (15) akselivoiman tuottamiseksi.

6. Jonkin edellä mainitun patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hiilidioksidi poistetaan lähes kokonaan kaasuvirrasta ennen sen käyttöä polttoaineena kaasuturpiinissa (14). % :J 9 104110 *' 1. Förfarande för produktion av energi frän ett kolhaltigt bränsle, kännetecknat av att det innefattar stegen där bränslet delvis oxideras medelst syrgas eller en syre-innehällande gas i och för ästadkommande av en gasström innehällande bränbar gas 5 och änga, och strömmen avkyls med kylningsvatten sä att den samtidigt satureras, och strömmen leds genom en värmeväxlare (3) där strömmen ytterligare avkyls genom värmeväxling medelst cirkulerande vatten, medan vatten kondenseras (4) frän strömmen, och strömmen expanderas genom sänkning av strömmens tryck och svavelföreningar avlägsnas (9) frän strömmen antingen före eller efter trycksänknin-10 gen, och strömmen upphettas och satureras (12) pä nytt, samt förbränns i en gastur-bin (14) för alstring av energi, varvid nämnda cirkulationsvatten utnyttjas för att ge värme tili strömmens ätersaturering.

6. Förfarande enligt nägot av de föregäende patentkraven, kännetecknat av att väsentligen ali koldioxid avlägsnas ur gasströmmen innan den används säsom bränsle i gasturbinen (14). r m