FI103845B

FI103845B - Puhelunmuodostus älyverkon avulla

Info

Publication number: FI103845B
Application number: FI964571A
Authority: FI
Inventors: Jukka Wallenius
Original assignee: Nokia Telecommunications Oy
Priority date: 1996-11-14
Filing date: 1996-11-14
Publication date: 1999-09-30
Also published as: AU1882597A; FI964571A0; WO1998021899A1; EP0951784A1; JP2001503590A; CN1112056C; FI103845B1; FI964571A; CN1238102A; US6526134B1

Description

103845

Puhelunmuodostus älyverkon avulla

Keksinnön kohteena on älyverkon toimintaa parantava mekanismi puheluiden muodostamiseksi ja palvelujen tuottamiseksi tilaajille.

Kuvio 1A esittää keksinnön kannalta oleellisia osia tekniikan tason 5 mukaisessa puhelunmuodostuksessa. Puhelu etenee A-tilaajalta B-tilaajalle. A-tilaaja voi olla esimerkiksi tavallisen tilaajalaitteen käyttäjä, vaihdeverkon PBX1 tilaaja tai matkaviestinverkon PLMN (Public Land-based Mobile Network) ja tukiasema-alijärjestelmän BSS (Base Station Subsystem) kautta kytkeytynyt matkaviestintilaaja. Puhelun eteneminen voi tapahtua esimerkiksi A-10 tilaajalta ensimmäisen vaihteen PBX1, ensimmäisen keskuksen EXC1, yleisen puhelinverkon PISN (Public Integrated Services Network), toisen keskuksen EXC2 ja toisen vaihteen PBX2 kautta B-tilaajalle. Keksinnön kannalta kuvion 1 tärkein osa on puhelinkeskus EXC1 tai EXC2.

Älyverkolla (Intelligent Network, IN) voidaan tarjota tietoliikennever-15 kon - esimerkiksi langallisen verkon tai matkapuhelinverkon - tilaajalle suuri määrä erilaisia palveluita. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi yksityinen nume-rosuunnitelma PNP (Private Numbering Plan), joka mahdollistaa omien numeroiden käytön, ja henkilökohtainen numero (Personal Number), jossa käyttäjät voivat soittaa vain samaan ryhmään kuuluville tilaajille. PBX-tilaajille määri-20 tellään oma numerointilohkonsa keskuksen numerointiavaruudesta. Eräs esimerkki tällaisesta älyverkosta kuvataan ITU-T:n Q-1200 -sarjan suosituksissa, joista suositukset Q-1210 - Q-1219 määrittelevät ominaisuusjoukon, josta käytetään nimitystä CS-1 (Capability Set 1) ja vastaavasti Q-1220 - Q-1229 määrittelevät ominaisuusjoukon CS-2. Tämän keksinnön puitteissa ehdote-.. 25 taan parannusta siihen puhelunmuodostusmekanismiin, joka esitetään suosi tuksessa Q-1214. Keksintö hyödyntää AIN Release 2:ssa esitettyä ratkaisua useamman kontrolloivan yhteyden muodostamiseksi sovittaen sen CS-2 arkkitehtuuriin ja olioihin.

Älyverkon yhteydessä määritelty puhelun tilamalli BCSM (Basic Call 30 State Model) kuvaa puhelunohjauksen eri vaiheita ja sisältää kohdat, joissa puhelunohjaus voidaan keskeyttää älyverkon palvelun käynnistämiseksi. Se tunnistaa ne tapahtuman havaintopisteet (Event Detection Point) soitto- ja yhteysprosessissa, joissa älyverkon palvelulogiikkaoliot voivat olla vuorovaikutussuhteessa peruspuhelu- ja yhteyshallintaominaisuuksien kanssa.

35 Viitaten nyt kuvioon 1B, keskuksessa puhelunmuodostus jakautuu kahteen osaan, tulopuolen puhelunmuodostukseen ja lähtöpuolen puhelunmuodostukseen. Tulopuolta ja lähtöpuolta kutsutaan yhteisesti puhelunpuolik- 2 103845 käiksi (half-call) tai puhelunohjauksiksi. Tulopuolen puhelunohjaus liittyy A-tilaajan palveluihin ja lähtöpuolen puhelunohjaus liittyy B-tilaajan palveluihin. Vastaavat tilamallit ovat O-BCSM = Originating Basic Call State Model ja T-BCSM = Terminating Basic Call State Model. Perinteisessä, ilman älyverkon 5 apua tapahtuvassa puhelunmuodostuksessa puhelinkeskukset tekevät itsenäisesti kaikki puhelun reitittämiseen liittyvät päättelyt. Älyverkkoarkkitehtuuriin liittyy yksi tai useampia palvelun ohjauspisteitä (Service Control Point, SCP), joista käytetään myös nimitystä SCF-elementti (Service Control Function). SCF-elementti antaa puhelunmuodostusohjeita keskukselle tai keskus 10 voi kysyä puhelunmuodostusohjeita SCF-elementiltä, jolloin tämä ohjaa jompaa kumpaa tai kumpaankin puhelusegmenttiä, siis joko lähtöpuolta tai tulopuolta. Tätä kutsutaan kontrolloivaksi yhteydeksi. Kuviossa 1B sitä kuvaa kaksisuuntainen nuoli SCF-elementin alapuolella. Yhtä puhelunpuolikasta voi ohjata kontrolloivalla yhteydellä vain yksi SCF. Kontrolloiva yhteys tarkoittaa, 15 että puhelunpuolikkaan ja SCF:n välillä on meneillään istunto ja SCF voi antaa tässä istunnossa puhelunmuodostusta muuttavia ohjeita.. Tämä tarkoittaa, että yhteys on päällä, siinä on TCAP -yhteys (Transaction Capabilities Application Part) ja sen kautta voidaan käydä kyselemässä lisätietoja tai voidaan ottaa vastaan lisäohjeita. Kontrolloiva yhteys voi vaikuttaa puhelunmuodos-20 tukseen. Jos siis puhelunmuodostuksen jossakin vaiheessa B-tilaajan liittymä todetaan varatuksi niin puhelu voidaan esimerkiksi ohjata vaihtoehtoiseen numeroon.

Ongelmana CS-1 ja CS-2 älyverkkoarkkitehtuureissa on, että samaan puhelunpuolikkaaseen ei voi liittyä enempää kuin yksi aktiivinen, kont-25 rolloiva yhteys. Käytännön esimerkkinä tällaisista palveluista voisivat olla yksityinen numerointisuunnitelma tai henkilökohtainen numero. Kahta tai useampaa tällaista palvelua ei siis voida tunnetuilla älyverkon mekanismeilla aktivoida samanaikaisesti yhteen puhelunpuolikkaaseen (samaan keskukseen). Tästä aiheutuu palvelujen luojalle ja käyttäjälle se ongelma, että tietyn tyyppi-·. ' 30 siä palveluita ei voi olla toteutettuna samanaikaisesti samassa keskuksessa samalle tilaajalle.

Koska tunnetun tekniikan mukaisesti tulevaan tai lähtevään puheluun voi liittyä vain yksi kontrolloiva yhteys, suoraviivainen ratkaisu olisi muodostaa sellainen tilamalli, jossa tulevaan ja/tai lähtevään puhelunpuolikkaa-35 seen liittyy useita kontrolloivia yhteyksiä eli yhteyksiä älyverkon palvelun ohjauspisteeseen SCF. Tämän suoraviivaisen ratkaisun ongelmana on kuitenkin 3 103845 se, että se aiheuttaisi keskuksen ohjelmistoon runsaasti muutoksia, koska puhelun tilamallia täytyisi muuttaa.

Keksinnön tavoitteena on siten kehittää menetelmä palvelujen tuottamiseksi siten, että yllä mainitut usean samanaikaisen palvelun tuottamiseen 5 liittyvät ongelmat saadaan ratkaistua. Keksinnön tavoitteet saavutetaan menetelmällä, jolle on tunnusomaista se, mitä sanotaan patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa. Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

Keksinnön perustana oleva ajatus on se, että puhelunohjausmeka-10 nismissa yhteyttä ei välttämättä johdeta lähtevälle puhelunpuolikkaalle tai seu-raavalle verkkoelementille, vaan tuleva puhelu voidaan kierrättää saman keskuksen sisällä niin monta kertaa kuin tarvitaan kontrolloivia yhteyksiä älyverkkoon. Sama ajatus voidaan ilmaista ja toteuttaa myös siten, että keskuksen puhelunohjausmekanismissa monistetaan puhelun tilamalleja eli virtuaalisten 15 puhelunpuolikkaiden pareja. Jokaiseen virtuaaliseen puhelunpuolikkaaseen voi liittyä kontrolloiva yhteys ja siten erilainen palvelu.

Monistamalla puhelun tilamalleja (sen sijaan, että yhdestä tilamal-lista johdettaisiin useita kontrolloivia yhteyksiä) saavutetaan tiettyjä etuja. Ensiksikin keksinnön mukainen tekniikka vaatii vain vähäisiä muutoksia keskuk-20 sen ohjelmistoon, koska on helpompaa monistaa samanlaista tilamallia kuin muodostaa uusi tilamalli, josta voidaan johtaa useita kontrolloivia yhteyksiä. Keksinnön mukainen mekanismi ei vaadi muutoksia tilamallien rajapintoihin, koska olemassaolevia tilamalleja - ohjelmistoja ja tietoelementtejä - voidaan käyttää oleellisesti sellaisinaan. Muutosten pitäminen pieninä ja niiden rajaa-25 minen tarkasti määritellyille alueille parantaa keskuksen luotettavuutta verrattuna ratkaisuun, jossa muodostettaisiin kokonaan uuden tyyppinen tilamalli. Keksinnön mukainen mekanismi on myös helposti laajennettavissa, koska kontrolloivien yhteyksien lukumäärälle ei ole mitään kiinteää ylärajaa.

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen 30 yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuvio 1A esittää keksinnön kannalta oleellisia osia tekniikan tason mukaisessa puhelunmuodostuksessa;

Kuvio 1B esittää periaatekuvaa puhelun tilamallista ja puhelunohjauksesta älyverkon avulla; 35 Kuvio 2 esittää keksinnön mukaisen puhelunmuodostusmekanismin periaatetta; 4 103845

Kuvio 3 on keksintöä havainnollistava esimerkinomainen signalointi- kaavio; ja

Kuviot 4A - 4C esittävät, kuinka CS-2 arkkitehtuurin mukaiset oliot kytkeytyvät toisiinsa keksinnön mukaisessa järjestelyssä.

5 Kuvio 2 esittää keksinnön mukaisen puhelunmuodostusmekanismin periaatetta. Viitaten kuvioihin 2 ja 3, kuvataan tapahtumia keskukseen tulevan puhelunmuodostuspyynnön yhteydessä. Vaiheessa 3-1 keskukseen tulee pu-helunmuodostuspyyntö eli Setup-sanoma A-tilaajalta tai edellisestä keskuksesta. Vaiheessa 3-2 tulevaan puhelunpuolikkaaseen liittyvä puhelun tilamalli 10 0-BCSM1 toteaa, että sen on käytävä hakemassa puhelunmuodostusohjeita SCF1:ltä. Sen vuoksi 0-BCSM1 lähettää SCF1:lle IDP-sanoman (Initial Detection Point). Vaiheessa 3-3 SCF1 lähettää vastauksen RESP, joka sisältää puhelunmuodostusohjeita, esimerkiksi uuden numeron tms. Vaiheessa 3-4 puhelunmuodostuspyyntö etenee lähtevän puhelunpuolikkaan tilamalliin 15 TBCSM1. Tässä vaiheessa tekniikan tason mukaisessa puhelunmuodostuksessa yhteys johdettaisiin tästä keskuksesta seuraavaan keskukseen, vaihteeseen tai tilaajalle. Keksinnön mukaisesti puhelunmuodostusta täydennetään siten, että puhelunmuodostusta kierrätetään saman keskuksen sisällä niin monta kertaa, kuin on samaan puheluun liittyviä erilaisia palveluja. Vai-20 heessa 3-5 puhelunmuodostus etenee toiseen 0-BCSM:ään (0-BCSM2), josta vaiheissa 3-6 ja 3-7 käydään SCF2:n kanssa samanlainen dialogi, joka vastaa vaiheita 3-2 ja 3-3. Vaiheessa 3-8 puhelunmuodostus etenee päättyvään puhelunpuolikkaaseen, eli B-tilaajaan liittyvään T-BCSM2:een. Tässä yhteydessä voidaan jälleen asettaa tapahtuman havaintopiste älyverkolle 25 (vaiheet 3-9 ja 3-10). Vaiheessa 3-11 puhelunmuodostus välitetään ulos keskuksesta seuraavaan verkkoelementtiin.

Vaihe 3-12 kuvaa keskuksen ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa. Oletetaan, että vaiheessa 3-12 B-tilaajan liittymä todetaan varatuksi. Vaiheessa 3-13 keskukseen tulee tätä tarkoittava purkusanoma (release). Vaiheessa .· 30 3-14 kuvatut tapahtumat (event) liittyvät siihen tapahtuman havaintopistee- • _ seen, joka vaiheessa 3-9 asetettiin $CF3:een. Tässä vaiheessa puhelu voidaan ohjata toiseen numeroon, puhepostiin tms. Vaiheessa 3-15 purku etenee 0-BCSM2:een, josta vaiheessa 3-16 käynnistyy toinen mahdollisuus tuottaa vaihtoehtoisia palveluja älyverkon (tässä tapauksessa SCF2:n) avulla. 35 Vastaavasti vaiheissa 3-17 ja 3-18 purku etenee 0-BCSM1:een, josta vai- 5 103845 heessa 3-19 käynnistyy kolmas mahdollisuus tuottaa vaihtoehtoisia palveluja älyverkon (tässä tapauksessa SCF1:n) avulla.

Kukin ketjun varrella oleva SCF1 ... SCF3 voi sitten havaita puhelun purkamisen ja antaa puhelun tilamallin O-BCSM tai T-BCSM kautta vaihto-5 ehtoisia puhelunmuodostusohjeita, esimerkiksi puhelun reitittämiseksi vaihtoehtoiseen palveluun. Puhelun purkaminen ei tällöin etene ketjussa taaksepäin, vaan se jää siihen pisteeseen, johon purku oli tullut ja josta SCF oli siihen reagoinut.

Kuvio 4A esittää, kuinka CS-2 arkkitehtuurin mukaiset oliot kytkeyty-10 vät toisiinsa keksinnön mukaisessa järjestelyssä. CS (CallSegment, puhelu-segmentti) vastaa yhtä puhelua. CSA (CallSegmentAssociation) on kahden tai useamman puhelusegmentin looginen yhteenliittäminen. SSF (Service Switching Function) = palvelun kytkentätoiminto.

Keksinnön mukaisessa puhelunmuodostusmekanismissa siis ainakin 15 jompaan kumpaan tilaajaan (A tai B) liittyy yhden keskuksen sisällä ketjussa O-BCSM/T-BCSM -pareja. A-tilaajaan liittyvän tulevan puhelunpuolikkaan alkaa ja lopettaa O-BCSM. Vastaavasti B-tilaajaan liittyvän lähtevän puhelunpuolikkaan alkaa ja lopettaa T-BCSM.

Keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaan, kun tietty älyverkon 20 palvelun ohjauspiste (esimerkiksi SCF1) on ilmoittanut puhelun tilamallille (esim O-BCSM 1), mistä havaintopisteestä DP se on kiinnostunut, eli mihin tapahtumaan tässä 0-BCSM1:ssä se reagoi, niin puhelua edelleen reititettäessä seuraavalle tilamallille (tässä siis 0-BCSM2:lle) tämä voi kertoa seuraa-valle palvelun ohjauspisteelle (tässä siis SCF2:lle) mistä havaintopisteestä 25 aikaisempi ohjauspiste (SCF1) on ollut kiinnostunut. Tämän suoritusmuodon etuna on, että palvelut eivät anna älyverkolle ristiriitaisia ohjeita.

Verrattuna tekniikkaan, jossa yhdestä tilamallista johdettaisiin useita kontrolloivia yhteyksiä, keksinnön mukainen puhelunmuodostus saattaa kuluttaa hieman enemmän muistia, koska puhelun tilamalleja monistetaan kuta-30 kin palvelua varten. Lisääntyneen muistinkulutuksen vastapainoksi keksinnön mukainen tekniikka on luotettava, koska tunnettuihin tilamalleihin ei tarvitse tehdä juuri lainkaan muutoksia. Keksinnön mukainen tekniikka on myös joustava, koska palvelujen määrälle ei ole kiinteää ylärajaa. Ainoan ylärajan muodostaa muistin kulutus.

35 Muistin kulutusta voidaan minimoida, kun havaitaan, että tulevaan puhelunpuolikkaaseen liittyvät T-BCSM -tilamallit (ja vastaavasti lähtevään puhelunpuolikkaaseen liittyvät O-BCSM -tilamallit) ovat olemassa vain raja- 6 103845 pintojen muuntamiseksi. Tunnetun tekniikan mukaisesti tilamallit on muodostettu siten, että O-BCSM ei kommunikoi toisen 0-BCSM:n kanssa vaan T-BCSM:n kanssa ja päinvastoin. Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan muistinkulutuksen minimoimiseksi tulevan puhelunpuolikkaan 5 T-BCSM -tilamallit ja vastaavasti lähtevän puhelunpuolikkaan O-BCSM -tilamallit korvataan yksinkertaisilla rajapintamuuntimilla, jotka oleellisesti vain muuntavat edellisen tilamallin lähettämät sanomat yhteensopiviksi seuraavalle tilamallille. Tässä tapauksessa tunnetun tekniikan mukaisiin tilamalleihin tehdään muutoksia (niistä tehdään vain rajapintasovittimia), mutta tällainen raja-10 pintasovitin on varsin yksinkertainen toteuttaa. Tällainen muutos ei muodosta merkittävää riskiä keskuksen toimivuudelle.

Viitaten kuvioon 4B, keksinnön mukaisessa menetelmässä on mahdollista luoda etukäteen tilaa myöhemmässä vaiheessa tapahtuvia palvelun liipaisuja (triggering) varten. Esimerkiksi tapauksessa, jossa tunnistetaan, että 15 valittu numero on SCF-käynnin vaativa IN-palvelunumero, niin myös tässä tilanteessa käynnistetään valmiiksi toinen T-BCSM/O-BCSM pari ja numeron muuntopalvelu käynnistetäänkin vasta seuraavalta 0-BCSM:ltä.

Viitaten kuvioon 4C, puhelun aikana tilaaja voi aktivoida puhelimestaan erilaisia toimintoja, joista pitäisi SCF:n ohjauksesta käynnistää monen 20 tilaajan toimintoja, kuten puhelun pito tai välikysely. Mikäli jostakin syystä nu-meronmuuntopalvelun takia käynnistetty yhteys jää päälle puhelun ajaksi (esimerkiksi keston rajoituksen takia) ei olisi mahdollista käynnistää SCF:ltä näitä palveluja, koska ne vaativat myös kontrolloivan yhteyden.

Ennen yhteyden muodostamista ei välttämättä tiedetä, tuleeko yhte-25 ys olemaan kontrolloiva vai ei. Tämä tiedetään yleensä vasta siitä, että SCF asettaa EDPR (Event Detection Point Response required) -havaintopisteen. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan havaintopisteiden staattisessa vi-ritystiedossa ts. liipaisutiedossa on mukana tieto siitä, voiko vaaditun SCF-kyselyn seurauksena muodostua kontrolloiva yhteys. Näin voidaan varautua 30 etukäteen siihen, että on tulossa toinen kontrolloiva yhteys ja voidaan muodostaa toinen tilamalli.

Keksinnön vielä erään suoritusmuodon mukaan kontrolloivia SCF-yhteyksiä vaativia IN-palveluja tilanneiden tilaajien tietoihin on määritelty tieto tästä. Tämä tieto voi vaikuttaa puhelun reititykseen siten, että tämän tiedon 35 mukaan muodostetaan valmiiksi toinen tilamalli, josta sitten ohjataan muita IN-palveluja. Tämän suoritusmuodon peruste on seuraava. Tilaajalla voi olla usean tilaajan palveluja. On siis varauduttava siihen, että puhetilan aikana 7 103845 muodostuu uusi kontrolloiva yhteys. Oletetaan esimerkiksi, että tilaaja on soittamassa henkilökohtaiseen numeroon, jossa on mahdollisuus uudelleen reititykseen. Jos tilaajalla on tilattuna neuvottelupuhelu tai muita myöhemmin aktivoituvia palveluja, tätä tietoa voidaan käyttää hyväksi. Näin voidaan esi-5 merkiksi välttää tilanne, jossa numeronmuuntopalvelu estäisi myöhemmin tapahtuvan neuvottelupuhelun aktivoitumisen.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella 10 patenttivaatimusten puitteissa.

Claims

1. Menetelmä usean palvelun liittämiseksi samaan puheluun puhelinkeskuksen (EXC1, EXC2) puhelunmuodostustoiminnassa, jossa: - puhelu jaetaan tulevaan puhelunohjaukseen ja lähtevään puhe-5 lunohjaukseen; - ainakin yhtä puhelunohjausta mallinnetaan tilamallilla (O-BCSM, T-BCSM), johon liittyy yhteys älyverkon palvelun ohjauspisteeseen (SCF1 -SCF3); tunnettu siitä, että: 10. ainakin yhdessä keskuksessa (EXC1, EXC2) muodostetaan kuta kin saman puhelun samaan osapuoleen (A, B) liitettävää palvelua kohti erillinen tilamalli (O-BCSM, T-BCSM), johon liittyy yhteys älyverkon palvelun ohjauspisteeseen (SCF1 - SCF3).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 15 ristiriitaisten palvelujen välttämiseksi kukin tilamalli (O-BCSM, T-BCSM) tiedottaa puhelunmuodostuksen etenemissuunnassa seuraavalle tilamallille ne tapahtumat, joihin tilamaihin liittyvä palvelun ohjauspiste (SCF1 - SCF3) reagoi.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 20 että tulevan ja/tai lähtevän suunnan puhelunohjausta mallinnetaan usealla kyseisen suunnan puhelun tilamallilla (O-BCSM, T-BCSM), joista kahden peräkkäisen välillä on käänteisen suunnan puhelun tilamalli (T-BCSM, O-BCSM).

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 25 että tulevan ja/tai lähtevän suunnan puhelunohjausta mallinnetaan usealla kyseisen suunnan puhelun tilamallilla (O-BCSM, T-BCSM), joista kahden peräkkäisen välillä on oleellisesti vain muunnintoiminto kahden samanlaisen ti-lamallin rajapintojen yhteensovittamiseksi.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tun-30 nettu siitä, että mainittu erillinen tilamalli muodostetaan vasteena sille, että sen hetkisessä tilamallissa on olemassa kontrolloiva yhteys ja että tunnistetaan tarve toisen kontrolloivan yhteyden muodostamiseksi jossakin havainto-pisteessä. 103845 g

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että havaintopisteiden staattisiin viritystietoihin liittyy tieto siitä, voiko palvelun ohjauspisteeseen (SCF1 - SCF3) osoitetun kyselyn seurauksena muodostua kontrolloiva yhteys.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että tuleviin palveluihin varautumiseksi mainittu erillinen tilamalli muodostetaan ennen kuin tarve sen muodostamiseksi on syntynyt.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kontrolloivia yhteyksiä vaativia älyverkon palveluja tilanneiden tilaajien tietoi- 10 hin on määritelty tätä koskeva tieto, jota käytetään puhelun reititykseen.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittua tilaajien tietoihin määriteltyä tietoa käytetään puhelun reititykseen siten, että tämän tiedon mukaan muodostetaan valmiiksi toinen tilamalli, josta ohjataan muita älyverkon palveluja.

•. 10 103845