FI103678B - Menetelmä paperin tai kartongin neliömassan säätämiseksi paperi- tai k artonkikoneessa - Google Patents

Menetelmä paperin tai kartongin neliömassan säätämiseksi paperi- tai k artonkikoneessa Download PDF

Info

Publication number
FI103678B
FI103678B FI981329A FI981329A FI103678B FI 103678 B FI103678 B FI 103678B FI 981329 A FI981329 A FI 981329A FI 981329 A FI981329 A FI 981329A FI 103678 B FI103678 B FI 103678B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
mass
sub
masses
measured
fiber length
Prior art date
Application number
FI981329A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI103678B1 (fi
FI981329A0 (fi
Inventor
Taisto Huhtelin
Original Assignee
Metso Paper Automation Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Metso Paper Automation Oy filed Critical Metso Paper Automation Oy
Publication of FI981329A0 publication Critical patent/FI981329A0/fi
Priority to FI981329A priority Critical patent/FI103678B/fi
Priority to CA002334722A priority patent/CA2334722A1/en
Priority to PCT/FI1999/000485 priority patent/WO1999064665A1/en
Priority to AT0903599A priority patent/AT410558B/de
Priority to AU46201/99A priority patent/AU4620199A/en
Priority to GB0030026A priority patent/GB2358027B/en
Priority to DE19926087A priority patent/DE19926087C2/de
Priority to US09/329,768 priority patent/US6203667B1/en
Application granted granted Critical
Publication of FI103678B1 publication Critical patent/FI103678B1/fi
Publication of FI103678B publication Critical patent/FI103678B/fi

Links

Classifications

    • D—TEXTILES; PAPER
    • D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
    • D21G—CALENDERS; ACCESSORIES FOR PAPER-MAKING MACHINES
    • D21G9/00—Other accessories for paper-making machines
    • D21G9/0009—Paper-making control systems
    • D21G9/0027—Paper-making control systems controlling the forming section
    • D—TEXTILES; PAPER
    • D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
    • D21F—PAPER-MAKING MACHINES; METHODS OF PRODUCING PAPER THEREON
    • D21F1/00—Wet end of machines for making continuous webs of paper
    • D21F1/06—Regulating pulp flow
    • D—TEXTILES; PAPER
    • D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
    • D21F—PAPER-MAKING MACHINES; METHODS OF PRODUCING PAPER THEREON
    • D21F1/00—Wet end of machines for making continuous webs of paper
    • D21F1/08—Regulating consistency
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y10—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC
    • Y10S—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y10S162/00—Paper making and fiber liberation
    • Y10S162/06—Moisture and basic weight

Landscapes

  • Paper (AREA)

Description

103678
Menetelmä paperin tai kartongin neliömassan säätämiseksi paperi- tai kartonkikoneessa ’ Förfarande för att reglera papperets eller kartongens ytvikt i en pappers- eller kartongmaskin 5
Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa määritelty menetelmä paperin tai kartongin neliömassan säätämiseksi pape-10 ri- tai kartonkikoneessa.
Paperikoneen massan syöttö on yleensä pääpiirteissään seuraavanlainen. Massakomponentit varastoidaan tehtaalla erillisissä varastosäiliöissä. Varastosäiliöistä massat syötetään annostelusäiliöihin ja 15 siitä edelleen yhteiseen sekoitussäiliöön, jossa massakomponentit sekoitetaan keskenään. Sekoitussäiliöstä massa syötetään konesäi-liöön ja konesäiliöstä on ylivirtaus takaisin sekoitussäiliöön.
Konesäiliöstä massa syötetään viirakaivon laimennusosaan, jossa 20 massa laimennetaan viiraosalta talteen kerätyllä viiravedellä. Vii-rakaivosta massa syötetään pyörrepuhdistimien kautta ilmanpoistosäi-liöön, josta ilmasta vapaa massa syötetään konesihdin kautta perä-laatikkoon ja perälaatikon huuliaukon kautta viiraosalle. Perälaati-kon ohivirtaus syötetään takaisin ilmanpoistosäiliöön ja viiraosalta 25 talteen kerätty viiravesi syötetään viirakaivoon.
• »
Paperin neliömassa ja tuhkapitoisuus mitataan on-line juuri ennen rullausta valmiista, kuivasta paperista yleensä beeta- ja röntgensäteilyyn perustuvilla mittalaitteilla. Tämän mittauksen perusteella 30 säädetään paperin neliömassaa esim. niin sanotulla neliömassavent-" tiilillä, jolla ohjataan konesäiliön jälkeistä massavirtausta. Toi- nen mahdollisuus on säätää konesäiliöstä massaa viirakaivoon syöttä- • vän pumpun kierrosnopeutta. Tuhkapitoisuuteen vaikutetaan täyteaine- annostuksella. Paperin konesuuntaan nähden poikkisuuntainen neliö-35 massaprofiili saadaan kun mittalaite asennetaan liikkumaan edes takaisin radan poikki.
2 103678
Tunnetuissa paperikoneen säätöratkaisuissa osamassojen annostelu tapahtuu yleensä sekoitussäiliön pinnankorkeuden, osamassan sakeuden ja ennalta määrätyn massaosuusreferenssin avulla. Osamassojen tuhkapitoisuutta ei käytetä osamassojen annostelun ohjauksessa. Neliömas-5 samittauksella saatuja mittausarvoja käytetään konesäiliön jälkeisen neliömassaventtiilin ohjauksessa, mutta niitä ei käytetä osamassojen annostelun ohjauksessa.
Tunnetussa neliömassan säädössä hallitaan ainoastaan massan koko-10 naissakeus ja kokonaisvirtaama. Konesäiliöstä lähtevän virtauksen avulla tapahtuvaa neliömassan säätöä häiritsevät mm. konemassan sakeushäiriöt, jotka johtuvat massan epätäydellisestä sekoittumisesta sekoitussäiliössä ja konesäiliössä. Sekoitussäiliön ja konesäiliön tilavuudet ovat huomattavat, joten niiden pinnansäädöt joutuvat 15 helposti värähtelyyn, josta seuraa häiriöitä neliömassan säätöön.
Kuidun talteenotosta tulee sekoitussäiliöön tuhkahäiriöitä. Kuidun talteenoton dynamiikka aiheuttaa osalle massaa erilaisen dynamiikan ja viiveen. Konesäiliön ja sekoitussäiliön suuresta tilavuudesta johtuen vaaditaan pitkä asettumisaika ennen kuin neliömassa saadaan 20 asettumaan halutulle tasolle. Tästä johtuen lajinvaihdosta tulee hidas.
Keksinnön mukaisen menetelmän pääasialliset tunnusmerkit on esitetty patenttivaatimuksessa 1.
25
Keksinnön mukainen menetelmä neliömassan säätämiseksi osamassojen annostelun avulla soveltaa erityisen hyvin sellaisiin prosessijär-jestelyihin, jossa ei ole pumppauksia ja sakeuksia tasaavaa sekoi-tussäiliö-konesäiliöratkaisua. Tarkan neliömassan säätämiseksi on . 30 keksinnön mukaisessa menetelmässä löydetty seuraavat ratkaisut: • osamassojen laimennus annostelusakeuteen tapahtuu ennen osamassojen annostelusäiliötä, • neliömassan säätö tapahtuu osamassojen annostelusäiliöstä osamas- ’ 35 sojen virtaussäätöjen avulla, ί i 3 103678 • laimennus perälaatikkosakeuteen tapahtuu kahdessa vaiheessa, - joista ensimmäisessä on vakiovirtaus ja toisessa virtausta sääde tään perälaatikon paineen säädöstä saatavalla ohjaussignaalilla.
5 Keksinnön mukaista menetelmää neliömassan säätämiseksi osamassojen annostelun avulla voidaan myös käyttää perinteisissä konesäiliö-sekoitussäiliöratkaisua soveltavissa prosessijärjestelyissä. Tällöin neliömassan säätöpiiri ohjaa rinnakkain sekä perinteistä neliöpaino-venttiiliä tai konemassan virtaussäätöjä ja keksinnön mukaista osa-10 massojen annostelun säätöä. Keksinnön mukaiselle osamassojen säädölle syötetään korjausviestinä sekoitussäiliön pinnansäätäjän laskema pinnankorkeuden muutos, joka kompensoi kuiduntalteenotosta tulevan virtauksen aiheuttaman häiriön ja mittalaitteiden kalibrointivir-heet.
15
Keksinnön mukainen menetelmä neliömassan säätämiseksi osamassojen annostelun avulla mahdollistaa huomattavasti yksinkertaisemman pro-sessiratkaisun perinteisiin prosessiratkaisuihin nähden. Uusi pro-! sessiratkaisu mahdollistaa hyvin nopean lajivaihdon ja kustakin 20 osamassasta voidaan annostella tarkasti haluttu määrä. Lisäksi keksinnön mukaisella menetelmällä saavutetaan tarkempi kuidunpituuden hallinta, tarkempi tuhkan hallinta, tasainen sekoittuminen ja helpommat mittaustehtävät. Myös osamassojen virtaus- ja sakeussäädöt saadaan helpommin tarkoiksi, koska on vähemmän toisiaan häiritseviä 25 virtaus- ja sakeussäätöjä.
Keksinnön mukaiseen menetelmään liittyvän uuden prosessijärjestelyn suhteen viitataan hakijan FI-patenttihakemukseen 981327.
' 30 Keksinnön mukaiseen menetelmään liittyvässä uudessa prosessijärjes- telyssä sovellettavan osamassojen annostelun suhteen viitataan haki-• jän FI-patenttihakemukseen 981328.
4 103678
Seuraavassa keksinnön eräitä edullisia suoritusmuotoja selostetaan oheisten piirustusten kuvioihin viitaten, joiden yksityiskohtiin keksintöä ei kuitenkaan ole tarkoitus yksinomaan rajoittaa.
5 Kuviossa 1 on esitetty kaaviokuva tekniikan tason mukainen paperikoneen massan syötön prosessijärjestely.
Kuviossa 2 on esitetty kaaviokuva eräästä massan syöttöjärjestelys-tä, jossa keksinnön mukaista paperin neliömassan säätöä osamassojen 10 annostelun avulla voidaan soveltaa.
Kuviossa 3 on esitetty eräs muunnos kuvion 2 prosessijärjestelystä, jossa keksinnön mukaista menetelmää myös voidaan käyttää.
15 Kuviossa 4 on esitetty eräs toinen muunnos kuvion 2 prosessijärjestelystä, jossa keksinnön mukaista menetelmää myös voidaan käyttää.
Kuviossa 5 on esitetty kaaviokuva keksinnön mukaisen paperin neliömassan säädöstä osamassojen annostelun avulla.
20
Kuviossa 1 on esitetty perinteinen tekniikan tason mukainen paperikoneen massan syötön prosessijärjestely. Kuviossa on kuvattu vain yksi osamassa. Kuviossa ei ole kuvattu kuidun talteenottoa, osamassan virtaussäätöjä eikä myöskään osamassan annostelusäiliön pinnan-25 säätöä.
Kuviossa 1 osamassa Mx syötetään varastosäiliöstä 10 ensimmäisellä pumpulla 11 annostelusäiliöön 20. Osamassaan tuodaan laimennus-vesivirtaus säätöventtiilin 18 kautta ensimmäisen pumpun 11 yh-j 30 teyteen. Lisäksi osamassaa laimennetaan massatornin 10 alaosassa siihen tuotavalla laimennusvesdvirtauksella 9. Annostelusäiliöstä 20 osamassa Mx syötetään toisella pumpulla 21 säätöventtiilin 22 ja syöttöputken 23 kautta sekoitussäiliöön 30 johtavaan prosessin päälinjaan 60. Sekoitussäiliöstä 30 massa syötetään kolmannella pumpul-35 la 31 konesäiliöön 40. Konesäiliöstä 40 konemassa MT syötetään neljännellä pumpulla 41 toisen säätöventtiilin 42 kautta lyhyeen kier- 5 103678 toon. Konesäiliöstä 40 on lisäksi ylijuoksu 43 takaisin sekoitussäi-liöön 30. Sekoitussäiliö 30 ja konesäiliö 40 muodostavat massojen tasausyksikön ja niissä massa laimennetaan lopulliseen annostelu-sakeuteen. Lisäksi niillä-varmistetaan tasainen konemassan annos-5 telu.
Osamassojen M* annostelu sekoitussäiliöön 30 tapahtuu siten, että sekoitussäiliössä 30 pyritään koko ajan ylläpitämään vakio pinnan-korkeus. Sekoitussäiliön 30 pinnankorkeusanturin LT mittaamien pin-10 nanmuutosten perusteella pinnankorkeussäätö laskee annosteltavan massan kokonaistarpeen Qtot, joka tieto syötetään osamassan annoste-lusäätölohkoon 25. Annostelusäätölohkoon 25 syötetään lisäksi osa-massan Ma ennalta määrätty massaosuusarvo ja osamassan MA sa-keusarvo Cs^ 15
Annostelusäätölohko 25 laskee massan MT kokonaistarpeen Qtot ja ennalta määrättyjen osamassojen osuuksien perusteella osamassan syöttötarpeen Qi. Osamassan syöttötarpeen Qi ja osamassan Mi sakeus-tiedon CSi perusteella osamassan annostelusäätölohko 25 laskee osa-20 massan Mi virtaustavoitteen Ft. Tämän virtaustavoitteen Fi perusteella säätöventtiiliä 22 ohjataan mainitun virtauksen FA aikaansaamiseksi sekoitussäiliöön 30. Osamassan Mt virtausta Fx mitataan myös koko ajan virtausanturilla FT, jonka mittausviesti syötetään vir-taussäätimen FC kautta osamassan säätöventtiiliin 22.
25
Sekoitussäiliöstä 30 massaa syötetään vakionopeudella kolmannella pumpulla 31 konesäiliöön 40. Tässä pumppausvaiheessa suoritetaan myös massan sakeuden säätö haluttuun konemassan MT sakeustavoittee-seen. Tämä tehdään laimennusvedellä, joka syötetään säätöventtiilin 30 32 kautta sekoitussäiliön 30 ulostuloon kolmannen pumpun 31 imupuo- lelle. Laimennusvedellä laimennetaan sekoitussäiliössä 30 yleensä noin 3,2 % sakeudessa oleva massa lopulliseen noin 3 % annoste-lusakeuteen. Laimennusveden säätöventtiiliin 32 syötetään pumpun 31 painepuolelle liitetyn sakeusanturin AT mittausviesti. Neliömassan 35 säätäjälle syötetään sakeusanturin AT mittausviesti CsT mitattuna joko kolmannen pumpun 31 tai neljännen pumpun 41 jälkeen.
6 103678
Neliömassan säätö tapahtuu siten, että neliömassan säätäjä 50 ohjaa neljännen pumpun 41 jälkeistä säätöventtiiliä 42. Tällä säätövent-tiilillä 42 säädetään prosessiin syötettävän massan virtausta, joka puolestaan vaikuttaa paperikoneesta saatavan paperiradan neliömas-5 saan. Lisäämällä virtausta neliömassa kasvaa ja vähentämällä virtausta neliömassa laskee.
Neliömassan säätäjässä 50 otetaan huomioon koneen nopeuden muutokset ja mahdollisesti myös konemassan sakeusmuutokset, tuhkan annostelun 10 muutokset ja retention muutokset. Näiden parametrien perusteella neliömassasäätö laskee konemassan virtaukselle tavoitearvon.
Tekniikan tason mukaisissa ratkaisuissa oletetaan yleensä, että lyhyen kierron alueelta ei tule paperiradan nellomassaan vaikuttavia 15 häiriöitä. Tällöin oletetaan, että pyörrepuhdistimien, ilmanpois- tosäiliön ja konesihdin toiminnassa ei tapahdu sellaisia muutoksia, joiden johdosta konemassan massakomponentteja poistuisi prosessista.
Samoin oletetaan, että viirakaivosta pumpattavan laimennusveden sakeus pysyy vakiona.
20
Kuviossa 2 on esitetty kaaviokuva eräästä massan syöttöjärjestelys-tä, jossa keksinnön mukaista paperin neliömassan säätöä osamassojen annostelun avulla voidaan soveltaa. Kukin osamassa Mi syötetään annostelusäiliöstään 20i pumpulla 21^ osamassan syöttöputken 23A . 25 kautta ilmanpoistosäiliön 200 ja prosessin päälinjan ensimmäisen j pumpun 110 väliseen syöttölinjaan 100. Päälinjan ensimmäinen pumppu 110 syöttää massan lajittimen 115 ja pyörrepuhdistimen 120 kautta päälinjan toisen pumpun 130 imupuolelle. Päälinjan toinen pumppu 130 syöttää massan konesihdin 140 kautta perälaatikkoon 150. Viiraosalta 30 160 talteen kerätty viiravesi syötetään kiertovesipumpulla 170 il- ; ' mauspoistosäiliöön 200. Ylimääräinen viiravesi johdetaan ylijuoksulla Fi,0 ympäröivän ilman paineeseen. *
Osamassat Mj annostellaan osamassojen annostelusäiliöistä 20A tarkas-' ' 35 ti massojen sekoittumistilavuuteen ilmanpoistosäiliöstä 200 tulevas sa laimennusveden syöttöputkessa 100. Annosteltavan osamassan tarkka 7 103678 vakiopaine saadaan aikaiseksi pitämällä osamassan annostelusäiliön 20i pinta ja sakeus vakiona ja järjestämällä osamassojen MA sekoittu-miskohtaan vakio vastapaine. Sekoittumistilavuuden tarkka vakiopaine saadaan aikaan siten, että osamassan MA suuttimen ja sekoittumisti-5 lavuuden välillä tapahtuu riittävä paineenalennus, jolloin sekoittumistilavuuden paineenmuutokset eivät häiritse annostelua.
Kuviossa 2 suoritetaan massan laimennus kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen laimennus suoritetaan päälinjan ensimmäisen pumpun 10 110 imupuolella kun osamassat syötetään ilmanpoistosäiliön 200 ja päälinjan ensimmäisen pumpun 110 väliseen syöttölinjaan 100. Ilman-poistosäiliössä 200 pidetään pinnankorkeus vakiona primaaripuolen pinnankorkeuden säätäjällä (ei esitetty kuviossa), joka ohjaa kier-tovesipumpun 170 kierrosnopeutta. Virtaus syöttölinjaan 100 tapahtuu 15 patopaineella vakiopaineessa, jolloin laimennusvesivirtauksen F10 syöttöpaine pysyy vakiona. Tällä taataan osamassoille vakio vastapaine kun ne syötetään syöttölinjaan 100. Päälinjan ensimmäisellä pumpulla 110 pumpataan koko ajan vakiotilavuus massanpuhdistukseen 115, 120 ja toisen vaiheen laimennukseen.
20
Toisen vaiheen laimennus suoritetaan päälinjan toisen syöttöpumpun 130 imupuolella, johon tuodaan toinen vakiopaineinen laimennus-vesivirtaus Fzo patopaineella ilmanpoistosäiliöstä 200. Perälaatikon 150 paineensäätö ohjaa päälinjan toisen syöttöpumpun 130 kierrosno-25 peutta.
Lisäksi laimennusperälaatikkoon 150 syötetään kolmas laimennus-vesivirtaus F30 ilmapoistosäiliöstä 200 laimennusvesisyöttöpumpulla 180 sihdin 190 kautta. Tällä kolmannella laimennusperälaatikkoon 150 30 syötettävällä laimennusvesivirtauksella F30 hoidetaan massan sakeuden profiliointi koneen poikkisuunnassa.
*
Kuviossa 3 on esitetty eräs muunnos kuvion 2 prosessijärjestelystä, jossa ilmanpoistosäiliö 200 on sijoitettu viiraosan 160 alapuolella.
35 Tällöin viiraosalta 160 voidaan johtaa viiravesi suoraan patopaineella ilmapoistosäiliöön 200. Ilmanpoistosäiliöstä 200 laimennusve- 8 103678 si syötetään kiertovesipumpulla 170 prosessin päälinjan ensimmäiseen F10 ja toiseen F20 laimennusvaiheeseen. Laimennusperälaatikkoon 150 syötetään edelleen kolmas laimennusvesivirtaus laimennusvesisyöttö-pumpulla 180 sihdin 190 kautta. Ensimmäisessä F10 ja toisessa F20 5 laimennusvesivirtauksessa voidaan pitää vakiopaine kiertovesipumpun 170 kierrosnopeuden säädöllä ja/tai syöttölinjojen 100, 101 kuristuksilla. Viiraosan 160 ja ilmanpoistosäiliön 200 välillä on myös tässä ylijuoksu F<,0· josta ylimääräinen viiravesi johdetaan ympäröivän ilman paineeseen. Ilmapoistosäiliöstä 200 mitataan pinnankor-10 keus pisteessä A ja pinnankorkeussäätäjällä LIC ohjataan virtaussää-täjää FIC, joka ohjaa viiraosalta 160 ilmanpoistosäiliöön 200 johtavan linjan venttiiliä 201. Tällä tavoin pidetään ilmanpoistosäiliön 200 pinta vakiokorkeudessa.
15 Kuviossa 4 on esitetty eräs toinen muunnos kuvion 2 prosessijärjes-telystä, jossa ilmanpoistosäiliö 200 on poistettu kokonaan. Tällöin perälaatikon 150 ja viiraosan 160 täytyy olla suljetut siten, että massa ei pääse kosketuksiin ympäröivän ilman kanssa. Suljetulta viiraosalta 160 kerätty viiravesi syötetään tällöin suoraan kierto-20 vesipumpulla 170 prosessin päälinjan ensimmäiseen F10 ja toiseen F20 laimennusvaiheeseen.
Keksinnön mukaista menetelmää voidaan luonnollisesti soveltaa myös kuvioissa 3 ja 4 esitettyjen prosessijärjestelyjen yhteydessä.
25
Kuviossa 2 osamassojen syöttöputket 23i on johdettu suoraan lai-mennusveden syöttöputkeen 100. Kuvioissa 3 ja 4 osamassojen syöttö-putket 23i on johdettu ensin yhteiseen putkeen, joka yhteinen putki on sitten johdettu laimennusveden syöttöputkeen 100. Osamassojen 30 syöttöputkien 23A ja ensimmäisen laimennusveden syöttöputken 100 : . välinen kytkentä voi keksinnön kannalta olla mikä tahansa, kunhan osamassojen keskinäinen sekoittuminen ja osamassojen sekoittuminen laimennusveteen saadaan tehokkaaksi.
9 103678
Kuvioissa 2-4 ei ole esitetty perälaatikon 150 jakotukin massan eikä laimennusveden ohivirtausta. Nämä ohivirtaukset hoidetaan tässä lyhyillä takaisinkytkennöillä.
5 Kuvioissa 2-4 on esitetty tilanne, jossa käytetään laimennusperälaa-tikkoa, mutta keksintöä voidaan käyttää myös muunlaisen perälaatikon yhteydessä. Tällöin ei tarvita toista kiertovesipumppua 180 ja siihen liittyvää sihtiä 190 laisinkaan.
10 Kuvioissa 2-4 olevat päälinjan läjitin 115 ja pyörrepuhdistin 120 voivat olla yksi tai moniportaisia.
Kuvioiden 2-4 päälinjassa esitetyt ensimmäinen syöttöpumppu 110, läjitin 115 ja pyörrepuhdistin 120 voidaan jättää kokonaan pois 15 tilanteessa, jossa osamassat on puhdistettu riittävän puhtaiksi jo ennen annostelusäiliöitä 20*. Tällöin prosessin päälinjassa tarvitaan vain syöttöpumppu 130 ja sitä seuraava konesihti 140.
Kuviossa 5 on esitetty kaaviokuva keksinnön mukaisen paperin ne-20 liömassan säädöstä osamassojen Mi annostelun avulla. Kuvion viite- merkinnät vastaavat soveltuvin osin kuvioiden 2, 3 ja 4 viitemerkin-töjä. Kuviossa on esitetty osamassan M* syöttö virtauksena F* osamassan syöttöpumpulla 21* ilmanpoistosäiliön (Fig. 2, 3) ja prosessin päälinjan ensimmäisen syöttöpumpun 110 väliseen syöttölinjaan 100.
25 Muista osamassoista M2, M3 on esitetty vain liityntä syöttölinjaan 100. Keksintöä ei ole rajoitettu kolmeen osamassaan Mi, M2, M3, joista massa MT muodostetaan, vaan osamassoja M* voi olla Z kappaletta, jossa Z on positiivinen kokonaisluku > 2.
-f 30 Keksinnön mukaisen osamassojen annostelun lähtökohtana on, että . : kunkin osamassan M* tilavuus ja sakeus pidetään koko ajan vakiona annostelusäiliössä 20*. Tämän osalta viitataan hakijan samana päivänä tämän hakemuksen kanssa jätettyyn FI-patenttihakemukseen “Menetelmä osamassan annostelusäiliön pinnankorkeuden ja sakeuden 35 säätämiseksi”, jossa on kuvattu eräs mahdollisuus osamassan M* annostelusäiliön 20* pinnankorkeuden ja sakeuden pitämiseksi vakiona.
10 103678
Osamassojen Mi annosteluun liittyvän säätöprosessin ensimmäisessä vaiheessa optimoidaan osamassojen massaosuudet osamassojen MA kuidunpituuksien FLA perusteella kuidunpituuden optimointilohkossa FLO. Kuidunpituuden optimointilohkoon FLO syötetään ennalta määrätty 5 konemassan MT kuidunpituuden tavoite FLj. ja ennalta määrätty yhden tai usean osamassan M* massaosuusreferenssi Kq^. Kuidunpituuden optimointilohkoon FLO syötetään lisäksi osamassojen syöttölinjöistä 23i mitatut osamassojen kuidunpituudet FLi.
10 Konemassan MT kuidunpituuden tavoitearvo FLj voidaan antaa yhtenä diskreettinä lukuarvona tai se voidaan antaa konemassan MT haluttuna kuidunpituusjakaumana. Konemassan MT kuidunpituustavoitteen FLj täytyy molemmissa tapauksissa luonnollisesti olla sellainen, että se yleensä voidaan toteuttaa käytettävissä olevien osamassojen M* 15 kuidunpituusjakaumilla.
Jos konemassan MT kuidunpituuden tavoitearvo FL[· on annettu yhtenä diskreettinä lukuarvona, voidaan osamassan kuidunpituuden mittauksesta saaduista yksittäistä kuitujen pituusarvoista FLtj laskea 20 kyseisen osamassan M* kuidunpituuden FLi keskiarvo. Havaintoaineistosta, joka käsittää esim. 10 000 yksittäistä kuidunpituusmittausta xm voidaan otoskeskiarvo laskea aritmeettisena keskiarvona yhtälöstä: *,· - i Σ iV ΛΪ-1 missä N on havaintojen xm lukumäärä.
25
Havaintoaineisto voidaan myös ensin luokitella luokkiin, esim. 144 kuidunpituusluokkaan, jonka jälkeen luokitellusta havaintoaineistos-ta voidaan laskea osamassan kuidunpituuden otoskeskiarvo yhtälöstä: , yi ~ 5^ ^m*ym * m* 1 missä yIf . . . ,yk ovat luokkavälien keskikohdat ja fj.....fk vastaavat 30 luokkafrekvenssit.
11 103678
Luokitellusta havaintoaineistosta voidaan myös laskea osamassan kuidunpituuden painotettu otoskeskiarvo seuraavasta yhtälöstä: Σ f»*y» ^ = Jr- 5^ ^m *ym m· l Tätä kullekin osamassan kuidunpituudelle määritettyä aritmeettista keskiarvoa, otoskeskiarvoa tai painotettua otoskeskiarvoa käytetään 5 sitten kuidunpituuden optimoinnissa.
Jos konemassan MT kuidunpituuden tavoitearvo FLj. on annettu jakaumana, muodostetaan esim. luokitellun havaintoaineiston keskikohdista ym ja luokkafrekvensseistä fm osamassojen Mj kuidunpituuksien FLj 10 jakauma, jota sitten käytetään kuidunpituuden optimoinnissa.
Osamassojen Mi kuidun pituuksien FLj ja massan MT kuidunpituustavoit-teen FLj· perusteella voidaan määrittää kunkin massan MA optimaalinen osuus massassa MT. Näillä tiedoilla voidaan muodostaa kaksi perus- 15 yhtälöä: Σ K^FLi - FLr Σ ka - i 20 Osamassojen Mj kuidunpituudet FLj ja konemassan MT kuidunpituus FLj voivat tässä siis olla diskreettejä lukuja tai kuidunpituuden jakaumia. Jos kyseessä on kuidunpituuden jakauma aritmeettinen summaus ei luonnollisesti ole mahdollista, vaan tällöin sovitus suoritetaan pinta-alojen perusteella.
25
Kuvion 5 esittämän kolmen osamassan M1( M2, M3 tapauksessa meillä on , kaksi yhtälöä ja kolme tuntematonta K1( K2, K3, joten tarvitaan vielä kolmas yhtälö, jotta tuntemattomat voidaan ratkaista. Tämä kolmas yhtälö voidaan muodostaa esim. osamassojen Mj hintojen perusteella 30 siten, että kalliimpia osamassoja Mx käytetään vähemmän ja halvempia osamassoja Mj enemmän. Kolmas yhtälö voi myös perustua osamassojen Mj saatavuuteen siten, että vaikeimmin saatavissa olevia osamassoja Mj 12 103678 käytetään vähemmän ja helpommin saatavissa olevia osamassoja M4 käytetään enemmän. Kolmas yhtälö voi myös perustua siihen, että hylkyä on käytettävä jokin määrä jne. Kyseessä voi myös olla esim. hinnan ja saatavuuden yhdistetty optimointi jne.
5
Osamassojen osuuksien ratkaisemiseksi suljetussa muodossa tarvitaan aina yhtä monta yhtälöä kuin on tuntemattomia.
: Edellä mainittujen rajoitteiden lisäksi kullakin osamassalla Mt on 10 myös ennalta määrätty massaosuuden KA minimiarvo Kimin, jota säätöpiiri ei voi alittaa ja maksimiarvo Kimax , jota säätöpiiri ei voi ylittää.
Niissä tapauksissa, joissa optimointi hinnan tai muiden parametrien 15 suhteen ei syystä tai toisesta ratkea, käytetään yhden tai useamman osamassan ennalta määrättyä massaosuutta K^.
Kuidunpituuden optimointilohkossa FLO määrätty kunkin osamassan Μχ massaosuustavoite KA syötetään tämän jälkeen osamassojen laskenta-20 lohkoon MQ.
Osamassojen laskentalohkoon MQ syötetään myös koneen lopussa kuivasta paperista neliömassamittauksen perusteella muodostettu massan MT massatavoite Q0. Massatavoite Q0 määrittää massaan Mx haluttujen 25 kuitujen määrän per aikayksikkö, esim (kg/s). Kun tiedetään massan MT massatavoite Q0 ja kunkin osamassan massaosuus Kj voidaan kunkin osamassan annostelutavoite QlT (kg/s) laskea yhtälöstä:
QiT = K^Qo.
30 .. . Tämän jälkeen kunkin osamassan annostelutavoite QiT syötetään kyseisen osamassan virtaustavoitteen laskentalohkoon MFTi. Kuviossa on esitetty vain yhden osamassan M: virtaustavoitteen laskentalohko MFTj.
! 35 13 103678
Osamassan MA virtaustavoitteen laskentalohkoon MFTA syötetään lisäksi kyseisen osamassan M^ syöttöpumpun 21A jälkeisestä syöttölinjasta 23t mitattu sakeus CSi ja tuhkapitoisuus RM^. Osamassan Mj virtaustavoitteen laskentalohkossa MFTj voidaan nyt laskea osamassan MA virtausta-5 voite Fi. Ensin määritetään osamassan kuituosuus CsiKuitu yhtälöstä:
CsiKuitu - CSi*(100-RMi)/100 10 tämän jälkeen määritetään osamassan Mj virtaustavoite FiT (1/s) yhtälöstä:
FiT “ Ri*QiT*100/CsKuitu.
15 Ri on korjauskerroin, jolla korjataan kalibrointivirheet ja muut vastaavanlaiset skaalausvirheet.
Osamassan Mi virtaustavoite F4 syötetään virtaussäätäjälle FICj, joka puolestaan ohjaa osamassan Mi syöttöpumpun 21A kierroslukusäätäjää 20 SICi. Virtaussäätö voidaan toteuttaa kuten edellä säätämällä suoraan osamassan Mj syöttöpumpun 21j kierrosnopeutta tai syöttöpumpun 21t jälkeisellä säätöventtiilillä (ei esitetty kuviossa) tai näiden yhdistelmällä. Puhtaassa säätöventtiiliohjauksessa osamassan Mi syöttöpumpun 21j kierrosnopeus pidetään vakiona ja virtauksen säätö 25 tapahtuu pelkästään säätöventtiilillä virtausta kuristamalla. Yhdis-telmäsäädössä säädetään sekä osamassan Mi syöttöpumpun 21Α kierrosnopeutta että säätöventtiilin kuristusta,
Osamassasta Mi mitattu tuhkapitoisuus RMA ja sakeus CSj syötetään 30 myös koneen ohjauspiiriin.
' Edellä selostetussa keksinnön mukaisen menetelmän suoritusmuodossa osamassojen Mj massaosuudet KA optimoidaan osamassoista Mt mitattujen kuidunpituuksien FLi perusteella. Lisäksi kustakin osamassan Mi 35 syöttölinjasta 23λ mitataan sekä kyseisen osamassan sakeus CSi että 14 103678 kyseisen osamassan tuhkapitoisuus RM*. Tällä järjestelyllä hallitaan keskeiset massaan liittyvät paperin laatuun vaikuttavat parametrit.
Keksinnön mukaisessa-menet-elmässä ei välttämättä tarvitse mitata 5 osamassoista MA kuidunpituuksia Flj, vaan osamassojen MA annosteluta-voitteet QiT voidaan laskea neliöpainosäätäjän massaosuustavoitteen Qo ja ennalta määrättyjen osamassojen Mi massaosuuksien KA perusteella. Tällöin luonnollisesti menetetään jonkin verran osamassojen säädön tarkkuudessa. Tällöin ei hallita osamassojen kuidunpituuksia, 10 josta voi aiheutua häiriöitä paperin laatuun.
Keksinnön mukaisessa menetelmässä ei myöskään välttämättä tarvitse mitata kunkin osamassan MA tuhkapitoisuutta Csj, vaan kustakin osa-massan Mj syöttölinjasta 234 voidaan mitata pelkästään kyseisen 15 osamassan Mi sakeus CSi. Tällöin neliömassasäätäjältä saadussa massan MT massatavoitteessa Q0 on jo otettu huomioon massan MT tuhkapitoisuus, jolloin kunkin osamassan M* virtaustavoite FiT voidaan laskea suoraan osamassan annostelutavoitteen QiT ja mitatun sakeuden CSj perusteella. Myös tässä vaihtoehdossa menetetään hieman säädön tark-20 kuudessa. Tällöin ei hallita osamassojen tuhkapitoisuuksia, josta voi aiheutua häiriöitä paperin laatuun.
Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat 25 voivat vaihdella ja poiketa edellä vain esimerkinomaisesti esitetystä .
• · • < ' ,

Claims (7)

15 103678
1. Menetelmä paperin tai kartongin neliömassan säätämiseksi paperi-tai kartonkikoneessa, -jossa konemassa (MT) muodostetaan useasta 5 osamassasta (Mi) ja jossa kuivan paperin tai kartongin neliömassa mitataan on-line neliömassamittauksella koneen lopussa, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: • lasketaan neliömassasäädön perusteella muodostetun konemassan (MT) massatavoitteen (Q0) ja ennalta määrättyjen osamassojen (Mi) mas- 10 saosuuksien (Κ^) perusteella kullekin osamassalle (Mj) annostelu- tavoite (QiT) , • lasketaan kustakin osamassan (MA) syöttölinjasta (23±) mitatun osamassan (MA) sakeuden (Csi) ja kullekin osamassalle (MA) lasketun annostelutavoitteen (QiT) perusteella kullekin osamassalle 15 (Mi) virtaustavoite (FiT) ja • säädetään kullekin osamassalle (MA) lasketun virtaustavoitteen (FiT) perusteella kunkin osamassan (Mi) virtausta.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 20 osamassojen (Mi) ennalta määrättyjen massaosuuksien (Kqi) sijaan käytetään seuraavalla tavalla määritettyjä massaosuuksia (Ki) : • mitataan kustakin osamassan (MA) syöttölinjasta (23i) kunkin osa-massan (Mj) kuidunpituustieto (FLi) , • optimoidaan osamassojen (MA) massaosuudet (KA) mitattujen kuidun- 25 pituuksien (FLA) ja ennalta määrätyn konemassan (MT) kuidunpituus- tavoitteen (FLf) perusteella ottamalla lisäksi huomioon osamassojen (Mj) hinta, saatavuus tai muu vastaava tekijä.
3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 30 osamassojen (MA) massaosuuksien (KA) optimointi osamassojen (MA) • · : kuidunpituuksien (FI^) perusteella suoritetaan laskemalla osamassan (MA) syöttölinjasta (23A) mitatuista kuidunpituusarvoista (FLA) osamassan (MA) kuidunpituuden keskiarvo. 1
4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että osamassojen (MA) massaosuuksien (KA) optimointi osamassojen (MA) 16 103678 kuidunpituuksien (FLJ perusteella suoritetaan laskemalla osamassan (Μλ) syöttölinjasta (23J mitatuista kuidunpituusarvoista (FLi) osamassan (MJ kuidunpituuden painotettu keskiarvo.
55. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että osamassojen (MJ massaosuuksien (KJ optimointi osamassojen (Mt) kuidunpituuksien (FLJ perusteella suoritetaan muodostamalla osamassan (Mi) syöttölinjasta (23i) määrätyllä aikavälillä mitatuista kuidunpituusarvoista (FLJ osamassan (Mi) kuidunpituuden jakauma. 10
6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tuhkaa sisältävän osamassan (MJ syöttölinjasta (23J mitataan osamassan sakeuden (CSi) lisäksi osamassan tuhkapitoisuus (RMi) , jolloin osamassan (MJ virtaustavoite (FiT) lasketaan osamas-15 san (MJ lasketun annostelutavoitteen (QiT) , mitatun sakeuden (CsJ ja mitatun tuhkapitoisuuden (RMJ perusteella. w 9 i i 17 103678
FI981329A 1998-06-10 1998-06-10 Menetelmä paperin tai kartongin neliömassan säätämiseksi paperi- tai k artonkikoneessa FI103678B (fi)

Priority Applications (8)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI981329A FI103678B (fi) 1998-06-10 1998-06-10 Menetelmä paperin tai kartongin neliömassan säätämiseksi paperi- tai k artonkikoneessa
AU46201/99A AU4620199A (en) 1998-06-10 1999-06-04 Method for regulation of the basis weight of paper or board in a paper or board machine
PCT/FI1999/000485 WO1999064665A1 (en) 1998-06-10 1999-06-04 Method for regulation of the basis weight of paper or board in a paper or board machine
AT0903599A AT410558B (de) 1998-06-10 1999-06-04 Verfahren zur regulierung des basisgewichtes von papier oder karton bei einer papier- oder kartonmaschine
CA002334722A CA2334722A1 (en) 1998-06-10 1999-06-04 Method for regulation of the basis weight of paper or board in a paper or board machine
GB0030026A GB2358027B (en) 1998-06-10 1999-06-04 Method for regulation of the basis weight of paper or board in a paper or board machine
DE19926087A DE19926087C2 (de) 1998-06-10 1999-06-08 Verfahren zur Regelung des Flächengewichts von Papier oder Karton in einer Papier- oder Kartonmaschine
US09/329,768 US6203667B1 (en) 1998-06-10 1999-06-10 Method for regulating basis weight of paper or board in a paper or board machine

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI981329 1998-06-10
FI981329A FI103678B (fi) 1998-06-10 1998-06-10 Menetelmä paperin tai kartongin neliömassan säätämiseksi paperi- tai k artonkikoneessa

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI981329A0 FI981329A0 (fi) 1998-06-10
FI103678B1 FI103678B1 (fi) 1999-08-13
FI103678B true FI103678B (fi) 1999-08-13

Family

ID=8551953

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI981329A FI103678B (fi) 1998-06-10 1998-06-10 Menetelmä paperin tai kartongin neliömassan säätämiseksi paperi- tai k artonkikoneessa

Country Status (8)

Country Link
US (1) US6203667B1 (fi)
AT (1) AT410558B (fi)
AU (1) AU4620199A (fi)
CA (1) CA2334722A1 (fi)
DE (1) DE19926087C2 (fi)
FI (1) FI103678B (fi)
GB (1) GB2358027B (fi)
WO (1) WO1999064665A1 (fi)

Families Citing this family (27)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
FI108652B (fi) * 1999-12-20 2002-02-28 Andritz Ahlstrom Oy Menetelmä ja laitteisto paperi-, kartonki- tai vastaavan tuotantokoneen lyhyen kierron toiminnan ohjaamiseksi
FI115081B (fi) * 2001-10-19 2005-02-28 Metso Automation Oy Menetelmä ja laitteisto paperikoneen massaosaston toiminnan ohjaamiseksi
DE10351771A1 (de) * 2003-11-06 2005-06-09 Voith Paper Patent Gmbh Verfahren zur Herstellung einer Faserstoffbahn
AT414244B (de) * 2004-05-13 2006-10-15 Andritz Ag Maschf Verfahren und vorrichtung zur vermischung von stoffströmen
US7810674B2 (en) * 2005-07-26 2010-10-12 Millipore Corporation Liquid dispensing system with enhanced mixing
US7950547B2 (en) * 2006-01-12 2011-05-31 Millipore Corporation Reservoir for liquid dispensing system with enhanced mixing
DE102006036018B3 (de) * 2006-08-02 2008-01-31 Voith Patent Gmbh Verfahren zur Zuführung einer Faserstoffsuspension zu einem Stoffauflauf einer Papiermaschine
US8262860B2 (en) * 2006-09-14 2012-09-11 Wisys Technology Foundation Paper pulp pre-processor
DE102011083709A1 (de) 2011-09-29 2013-04-04 Voith Patent Gmbh Betriebsverfahren für eine Stoffaufbereitung
US8968517B2 (en) 2012-08-03 2015-03-03 First Quality Tissue, Llc Soft through air dried tissue
MX2016014887A (es) 2014-05-16 2018-03-01 First Quality Tissue Llc Toallita lavable y metodo para formarla.
US9988763B2 (en) 2014-11-12 2018-06-05 First Quality Tissue, Llc Cannabis fiber, absorbent cellulosic structures containing cannabis fiber and methods of making the same
EP3221510A4 (en) 2014-11-24 2018-05-23 First Quality Tissue, LLC Soft tissue produced using a structured fabric and energy efficient pressing
WO2016090364A1 (en) 2014-12-05 2016-06-09 Structured I, Llc Manufacturing process for papermaking belts using 3d printing technology
JP6481238B2 (ja) * 2015-07-02 2019-03-13 デュプロ精工株式会社 抄紙装置
US10538882B2 (en) 2015-10-13 2020-01-21 Structured I, Llc Disposable towel produced with large volume surface depressions
MX2018004621A (es) 2015-10-13 2019-08-12 First Quality Tissue Llc Toalla desechable producida con depresiones superficiales de gran volumen.
EP3362366A4 (en) 2015-10-14 2019-06-19 First Quality Tissue, LLC BUNDLED PRODUCT AND SYSTEM AND METHOD FOR THE PRODUCTION THEREOF
WO2017139786A1 (en) 2016-02-11 2017-08-17 Structured I, Llc Belt or fabric including polymeric layer for papermaking machine
US20170314206A1 (en) 2016-04-27 2017-11-02 First Quality Tissue, Llc Soft, low lint, through air dried tissue and method of forming the same
CA3034674C (en) 2016-08-26 2022-10-04 Structured I, Llc Method of producing absorbent structures with high wet strength, absorbency, and softness
CA3036821A1 (en) 2016-09-12 2018-03-15 Structured I, Llc Former of water laid asset that utilizes a structured fabric as the outer wire
US11583489B2 (en) 2016-11-18 2023-02-21 First Quality Tissue, Llc Flushable wipe and method of forming the same
CN106758472B (zh) * 2017-02-28 2019-06-04 福建金闽再造烟叶发展有限公司 抄前浆池上网浓度控制装置和流送设备
US10619309B2 (en) 2017-08-23 2020-04-14 Structured I, Llc Tissue product made using laser engraved structuring belt
US11697538B2 (en) 2018-06-21 2023-07-11 First Quality Tissue, Llc Bundled product and system and method for forming the same
US11738927B2 (en) 2018-06-21 2023-08-29 First Quality Tissue, Llc Bundled product and system and method for forming the same

Family Cites Families (2)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US3711688A (en) * 1968-06-27 1973-01-16 Bunker Ramo Computer control of paper machine in which basis weight is controlled through control of stock flow
FI103677B1 (fi) * 1998-06-10 1999-08-13 Valmet Corp Menetelmä osamassan annostelusäiliön pinnankorkeuden ja sakeuden säätä miseksi

Also Published As

Publication number Publication date
DE19926087A1 (de) 1999-12-16
GB0030026D0 (en) 2001-01-24
AU4620199A (en) 1999-12-30
DE19926087C2 (de) 2002-08-29
FI103678B1 (fi) 1999-08-13
GB2358027B (en) 2002-02-06
GB2358027A (en) 2001-07-11
FI981329A0 (fi) 1998-06-10
WO1999064665A1 (en) 1999-12-16
AT410558B (de) 2003-06-25
ATA903599A (de) 2002-10-15
CA2334722A1 (en) 1999-12-16
US6203667B1 (en) 2001-03-20

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI103678B (fi) Menetelmä paperin tai kartongin neliömassan säätämiseksi paperi- tai k artonkikoneessa
FI115081B (fi) Menetelmä ja laitteisto paperikoneen massaosaston toiminnan ohjaamiseksi
US4718443A (en) Mass flowmeter apparatus
US10635061B2 (en) Method for controlling a process
FI124628B (fi) Huokoisuusmittaus
US5944957A (en) Regulations system in a paper machine for controlling variation of the basis weight of the paper in the machine direction
CN107121177A (zh) 明渠与管道污水流量一体化标准装置
EP3162956B1 (en) Feed system of a fiber web machine
JPH02227614A (ja) 非通気性質量流量計装置及び流量測定法
US4994145A (en) Process for producing a constant distribution of a selected property across the width of pulp mat on a pulp washing surface
DE3343598A1 (de) Verfahren zur beurteilung des dispergiergrades in konzentrierten, stroemenden dispersionen
FI103677B (fi) Menetelmä osamassan annostelusäiliön pinnankorkeuden ja sakeuden säätä miseksi
EP0541457A1 (en) Apparatus and method for the on-line control of the filler content of a paper product
JP3842296B2 (ja) 抄紙機に紙料を供給するための装置及び方法
CN209475983U (zh) 一种脱硫浆液的液位和密度调节装置
CN210066360U (zh) 一种造纸用杀菌剂添加系统
US4746405A (en) System for cellulose pulp washing control
US4192710A (en) Method and apparatus for measuring the throughflow quantity of a liquid substance per unit of time in a papermaking machine
CN115849471A (zh) 一种水处理药剂投加精确自校准方法
CN106758472B (zh) 抄前浆池上网浓度控制装置和流送设备
JP2000504070A (ja) 抄紙機に紙料を供給するための装置及び方法
US20070095495A1 (en) Method and apparatus for producing a fibrous web
JPH0572109A (ja) スラリー濃度の測定装置
FI114033B (fi) Menetelmä ja järjestelmä päällysteen valmistuksessa
US4869784A (en) Controlling water input to pulp washing system based on measurements on reduced dimension stream

Legal Events

Date Code Title Description
MM Patent lapsed