FI103311B - ATM-kytkentä tietoliikenneverkoissa - Google Patents

Description

103311 ATM-kytkentä tietoliikenneverkoissa Keksinnön alue

Keksintö liittyy tietoliikenneverkkoihin ja erityisesti matkaviestin-5 verkkoihin, joissa käytetään ATM (Asynchronous Transfer Mode) siirtojärjestelmiä. Keksintö liittyy myös liikkuvuuden ja puhelunohjaustoimintojen kontrolloimiseen ATM-järjestelmissä.

Keksinnön tausta ίο Kaksi tietoliikenteen nykyisistä kehityssuunnista ovat matkaviestintä ja laajakaistaiset verkot. Termi laajakaistainen (broadband) tarkoittaa tyypillisesti bittinopeutta, joka on suurempi kuin 2 Mbitls. Kapeakaistainen (narrowband) tarkoittaa yleensä bittinopeutta, joka on 64 kbit/s tai pienempi. Bittinopeuksille välillä 64 kbit/s ja 2 Mbit/s käytetään joskus termiä leveä-15 kaistainen (wideband). Laajakaistaisien verkkojen kiinnostavuudelle on olemassa ainakin kaksi (yhteensopivaa) syytä: 1) Yhden laajakaistaisen verkkopalvelun (bearer) jakaminen usean käyttäjän kesken, joista pieni osa tai kukaan ei tarvitse yksinään koko kaistanleveyttä, voi tarjota etuja siirtojärjestelmien rakentamisessa ja joustavuu- 20 dessa.

2) Yksittäisillä siirtokanavilla siirrettävä informaatio voi vaatia niiden laajakaistaisuutta. Käyttäjät tarvitsevat uusia korkealuokkaisia palveluita, jotka puolestaan vaativat suuria bittinopeuksia. Tällaisia palveluita ovat esi-merkiksi videoneuvottelut, suurinopeuksinen datasiirto, jne. Näiden palvelui- _ 25 den yhteinen nimittäjä on multimedia, jossa kuva, ääni ja data yhdistetään .. yhdeksi palveluksi.

• *

Monien vahvuuksiensa vuoksi ATM (Asynchronous Transfer Mo- • · ’·’ * de) on valittu siirtotekniikaksi monissa B-ISDN:N (Broadband Integrated Ser vices Digital Network) standardoiduissa protokollarakenteissa. Tässä yhtey- « * « v : 3 0 dessä "siirto" viittaa ATM-kytkentä- ja multipleksointitekniikoiden käyttöön - :T: datalinkkikerroksessa (ts. OSI Layer 2, jota kutsutaan tästä eteenpäin ATM- •v. kerrokseksi) loppukäyttäjän liikenteen kuljettamiseksi lähteestä kohteeseen • · • verkon sisällä. Lähteen ja kohteen välille muodostetaan virtuaaliset yhtey- det, mikä vaatii, että verkossa on kytkentätoiminnot. Signalointi ja käyttä-3 5 jäinformaation kuljetetaan normaalisti eri virtuaaliyhteyksillä ATM-kerrokses- 11' > 2 103311 sa. Virtuaalinen yhteys identifioidaan ATM-kerroksessa virtuaalireittitunnis-teen (Virtual Path Identifier) VPI ja virtuaalikanavatunnistimen (Virtual Channel Identifier) VCI.

ATM.ssä informaatio kuljetetaan pilkottuna kiinteäpituisiin soluihin, 5 jolloin solujen lukumäärä aikayksikössä on verrannollinen käyttäjän kaistan-leveysvaatimuksiin. Kukin 53-oktetin solu on jaettu 5-oktetin otsikkoon (header) ja 48-oktetin informaatiokenttään, kuten kuviossa 2 on esitetty.

Otsikon päätarkoituksena on identifioida yhteysnumero solujen sekvenssille, joka muodostaa virtuaalisen kanavan tietylle puhelulle. Useita ίο virtuaalireittejä, jotka multipleksoidaan ATM-kerroksessa, voi olla kytketty samaan fyysiseen kerrokseen (ts. OSI Layer 1), jolloin kukin reitti identifioidaan 8-bitin VPI:ilä käyttäjä-verkkorajapinnassa UNI (User-to-Network Interface) ja 12-bitin VPIiliä verkko-solmurajapinnassa. Kunkin reitin sisällä voi olla joukko virtuaalikanavia, joista kukin identifioidaan 16-bitin VCLIlä. Otsik-15 ko sisältää myös muita kenttiä, kuten otsikon virhekontrolli HEC (Header Error Control), yleinen vuonohjaus GFC (Generic Flow Control), solun-menetysprioriteetti CLP (Cell Loss Priorty), ja hyötykuormatyyppi PT (Payload type).

Käyttäjä-verkkorajapinta (UNI) ATM-päätelaitteen ja ATM-kytkimen 20 (yksityinen UNI) sekä yksityisten ja yleisten ATM-verkkojen välillä (yleinen UNI) sekä siihen liittyvä UNI-signalointi Oa ATM solu) on määritelty ainakin j :; seuraavissa eri suosituksissa: [1] ATM User-Network-Interface Specification, version 3.1, ATM s Forum, 1994 ( (iI 25 [2] ATM User-Network-Interface (UNI) Signalling Specification, i .1 version 4.0, ATM Forum, June 1994 • · [3] ITU-T Recommendation Q.2931 (1994) Broadband Integrated *·* ' Services Digital Network (B-ISDN), Digital signalling System No. 2 (DSS 2),

User-Network Interface (UNI) Layer 3 specification for Basic Call/Connection ; 30 Control. ITU-T.

:T: Matkaviestinverkoissa radiorajapinnat ovat olleet perinteisesti ka- peakaistaisia. Matkaviestinverkkojen siirtojärjestelmät on perinteisesti to- • · teutettu piirikytketyillä yhteyksillä tähti- tai puuverkkokonfiguraatiolla. Siirto-järjestelmien kapasiteetin ja joustavuuden lisäämiseksi on ehdotettu myös ·'·'*: 35 erilaisten laajakaistaisten pakettikytkettyjen siirtojärjestelmien käyttöä mat- • · =

TH

103311 3 kaviestinverkoissa, esim. WO 9319559, WO 9400959 ja EP 0366342. EP 0426269 esittää matkaviestinjärjestelmän, jossa tukiasemat on kytketty reitittimillä ATM-verkon kytkimiin. Tukiasemien välille muodostetaan ATM-verkon läpi virtuaaliyhteydet tukiasemien ohjaamina. Alkeellinen liikkuvuuden hal-5 linta perustuu tukiasemilla ja ATM-kytkimissä ylläpidettäviin reititystaulukoi-hin, joita päivitetään tilaajien liikkuessa. GB2268359 ja EP 679042 esittävät ATM-access-verkon, jossa tukiasemien ja matkaviestinverkkoliitynnän välillä on (puhelun kytkennän nopeuttamiseksi) pysyvät ATM-virtuaaliyhteydet, joita allokoidaan puhelukohtaisesti.

ίο Eräs mahdollinen tulevaisuuden kehityssuunta ovat matkaviestin- järjestelmät, joissa on laajakaistainen radiorajapinta. Tällöin myös matkaviestinjärjestelmän siirtojärjestelmän on oltava laajakaistainen, erään potentiaalisen vaihtoehdon ollessa ATM-tekniikka.

Kolmas kehityssuunta on langattoman tiedonsiirron (langaton ATM) 15 ja liikkuvuuden tuominen ATM-verkkoihin (langaton ATM). Ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, että nykyiset B-ISDN ja ATM-standardit eivät tue millään tavoin matkaviestinnän vaatimaa liikkuvuuden hallintaa, tilaajien au-tentikointia, puhelun ohjausta, jne. Näiden matkaviestinnän vaatimien lisäpiirteiden tuominen ATM-verkkoon näyttäisikin vaativan huomattavaa kehi-20 tys- ja standardointityötä sekä merkittäviä muutoksia olemassa olevissa ATM-järjestelmissä. Tämä merkitsisi, että langattoman ATM:N toteutuminen ; tulisi olemaan hidas ja kallis prosessi.

• ·

Keksinnön lyhyt yhteenveto 25 Keksinnön eräänä päämääränä on ATM-transmission tai ATM- access-verkon toteuttaminen aikaisempaa joustavammalla tavalla perintei- • · sesti piirikytkettyjä siirtojärjestelmiä käyttävissä matkaviestinverkkoarkkiteh- • » · * tuureissa.

Keksinnön vielä eräänä päämääränä on lisätä langaton tiedonsiirto ·· « v '· 30 ja liikkuvuus ATM-verkkoon ilman merkittäviä muutoksia olemassa olevissa · :T: ATM-verkoissa ja-standardeissa.

:·*·. Keksinnön eräs muoto on tietoliikenneverkko, kuten matkaviestin- • « \.'.f verkko, joka käsittää matkaviestimiä, tukiasemia, ainakin yhden kytkevän « « verkkoelementin, joka huolehtii puhelunohjauksesta ja kytkennästä, sekä « 35 ATM-kytkentätoiminnon virtuaalisten ATM-siirtoyhteyksien kytkemiseksi dy- • # 4 103311 naamisesti tukiasemien ja mainitun ainakin yhden ohjaavan verkkoelementin välille. Keksinnölle on tunnusomaista, että mainittu ATM-kytkentätoiminto on sijoitettu mainittuun ainakin yhteen kytkevään verkkoelementtiin ja sitä ohjataan verkkoelementin puhelunohjauksella sisäisen rajapinnan kautta.

5 Keksinnön toinen muoto on langaton ATM-verkko, joka käsittää matkaviestimiä sekä ainakin yhden ATM-kytkimen, johon on kytketty tukiasemia käyttäjä-verkkorajapinnalla (UNI). Keksinnölle on tunnusomaista, että ATM-verkossa on ainakin yksi muun tietoliikenneverkon, kuten ίο matkaviestinverkon, ohjaava verkkoelementti huolehtimassa puhelunohjauksesta ja kytkennänohjauksesta, mainittu kytkevä verkkoelementti on varustettu ATM-kytkintoimin-nolla, jota ohjataan verkkoelementin puhelunohjauksella sisäisen rajapinnan kautta, virtuaalisten ATM-siirtoyhteyksien kytkemiseksi dynaamisesti tuki-15 asemien ja mainitun ainakin yhden ohjaavan verkkoelementin välille.

Keksinnön vielä eräs muoto on matkaviestinverkon kytkevä verkkoelementti. Keksinnölle on tunnusomaista, että verkkoelementti käsittää ATM-kytkentätoiminnon virtuaalisten ATM-siirtoyhteyksien kytkemiseksi dynaamisesti tukiasemiin, ja että ATM-kytkentätoimintoa ohjataan verkkoele-20 mentin puhelunohjauksella sisäisen rajapinnan kautta.

Keksinnön vielä eräs muoto on patenttivaatimuksen 11 mukainen 1 menetelmä.

Keksinnössä tietoliikenneverkon, kuten matkaviestinverkon, sellai-nen verkkoelementti, joka perinteisessä tietoliikenneverkkoarkkitehtuurissa iiii; 2 5 huolehtii piirikytkettyjen yhteyksien kytkemisestä, varustetaan ATM-kytkintoi- i /. ' minnolla. ATM-kytkintoimintoja ohjataan samoilla puhelun- ja kytkennänoh- • * :t'm' jaustoiminnoilla, joita perinteisesti on käytetty esim. TDM-kytkinkentän oh- '·* ’ jaukseen PLMN-verkkoelementissä. Minimissään vain sijoitetaan TDM-kyt kinkentän tilalle tai rinnalle ATM-kytkinkenttä, joka varustetaan sopivalla • · n : 3 0 ohjausrajapinnalla. Näin ohjaava verkkoelementti saadaan fyysisen ja loogi- :**:'*· sen yhteyskerroksen kannalta ATM-verkon yhdeksi solmupisteeksi. Esimer- :*·. kiksi PLMN-tason signaloinnin sekä liikkuvuuden hallinnan ja puhelunoh- » · jauksen kannalta muutos on läpinäkyvä (transparentti), jolloin ne voidaan . ,μ ' ’:' toteuttaa käyttäen olemassa olevien matkaviestinverkkojen ratkaisuja sekä ii *;"·* 35 nykyisiä PLMN-verkkoelementtejä hyvin pienin modifikaatioin. Tämä merkit- * * -^¾ 4 4 « · # • ·

II

Tl ' Tl * Tl ’ ti s 103311 see alentuneita kustannuksia ja mahdollistaa jopa olemassa olevien PLMN-verkkojen varustamisen ATM-transmissiojärjestelmällä. Lisäksi keksintö mahdollistaa tietoliikenneverkkojen jatkuvan evoluution transmissiojärjestel-män osalta, koska ATM-transmission käyttöä voidaan laajentaa yhä uusiin 5 verkkoelementteihin ilman, että tarvitaan muutoksia ylemmän tason järjes-telmäratkaisuissa.

Keksinnön mukaisessa tietoliikenneverkkoelementissä voi olla rinnan sekä perinteinen TDM-kytkinkenttä että uusi ATM-kytkentätoiminto. Tämä on edullinen ratkaisu esimerkiksi sellaisessa verkkoevoluution valio heessa, jossa tietoliikenneverkko sisältää sekaisin sekä piirikytkentäistä transmissiota käyttäviä että ATM-transmissiota käyttäviä tukiasemia tai muita verkkoelementtejä. Kytkevä verkkoelementti voi olla tällöin järjestetty kytkemään tukiasemaan tai muuhun verkkoelementtiin joko virtuaalinen ATM-yh-teys tai piirikytketty yhteys riippuen siitä tukeeko kyseinen tukiasema tai muu 15 verkkoelementti ATM-siirtoa vai ei.

ATM-kerroksissa keksinnön mukainen tietoliikenneverkkoelementti toimii ATM-standardien mukaisesti ja signaloi muiden ATM-laitteiden (päätelaitteet tai ATM-kytkimet) kanssa esimerkiksi UNI-signaloinnin mukaisesti. Keksintö ei siten vaadi muutoksia ATM-verkon signalointiin ja toimintaa.

2 0 Keksinnön mukaisia PLMN-verkkoelementtejä voidaan käyttää myös liikkuvuuden hallinnan ja puhelunohjauksen tuomiseen langattomaan ATM-verkkoon. Tällöin yksi tai useampi keksinnön mukainen PLMN-verkko- r. elementti sijoitetaan ATM-verkon osaksi ja puhelunohjaussignalointi siirre- tään transparentisti ATM-verkon läpi. Koska myös virtuaaliyhteyksien kyt-. 25 kentä suoritetaan PLMN-verkkoelementissä, muulta ATM-verkolta ei vaadita .. ’ minkäänlaisia liikkuvuuden hallintaan liittyviä ominaisuuksia.

• · :w1‘ Keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa PLMN-elementti on t i < *·1 1 kytketty ATM-verkkoon UNI-rajapinnalla. Vastaavasti tukiasemat on kytketty ATM-verkkoon UNI-rajapinnalla. ATM-verkon konfiguraatio voi vaihdella hy- »·« v : 30 vin paljon. On esimerkiksi mahdollista, että jokainen tukiasema on kytketty - :Ti UNI-rajapinnalla suoraan matkaviestinkeskukseen, jossa on ATM-kytkintoi- minto. Tällöin matkaviestinkeskus näkee tukiasemat ATM-päätelaitteina, • · joihin voidaan kytkeä virtuaaliyhteyksiä. On myös mahdollista, että tukiase-mat ja matkaviestinkeskus on kytketty UNI-rajapinnalla tukiasemaohjai- 4 ‘- 35 meen, jossa on ATM-kytkintoiminto. Tällöin tukiasemaohjain näkee tu- · 6 103311 kiasemat ja matkaviestinkeskuksen ATM-päätelaitteina, joiden välille voidaan kytkeä virtuaaliyhteyksiä. ATM-kytkintoiminto voi olla samanaikaisesti sekä matkaviestinkeskuksessa että tukiasemaohjaimessa.

Keksinnössä kaikki langattomaan viestintään liittyvät erikoisverk-5 koelementit ja erikoistoiminnot voidaan toteuttaa solukkoradioverkkoihin jo suunnitelluilla verkkoelementeillä ja ratkaisuilla. Näin vältetään erikoisratkaisujen suunnitteleminen langatonta ATM.ää varten. Nämä solukkoverkko-elementit liittyvät ATM-verkkoon standardin UNI-rajapinnan kautta, mutta signalointi solukkoverkkoelementtien välillä tapahtuu joko transparentisti 10 ATM-verkon läpi mainittujen pysyvien virtuaaliyhteyksien kautta tai erillisten signalointiyhteyksien kautta. Tällä tavoin langattomaan viestintään liittyvä signalointi ei aiheuta mitään muutoksia standardissa ATM UNI-protokollas-sa.

15 Piirrosten lyhyt selitys

Keksintöä selitetään seuraavassa yksityiskohtaisemmin viitaten oheisiin piirroksiin, joissa kuvio 1 esittää perusarkkitehtuurin tietoliikennejärjestelmälle, jossa . η esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa, J 20 kuvio 2 esittää ATM-solun rakenteen, kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen kytkevän verkkoelementin loh-: kokaavion, ; , , , kuviot 4-6 esittävät erilaisia GSM-verkkoarkkitehtuureja, joissa soli .: ‘ velletaan ATM-tekniikkaa, 25 kuviot 7, 8 ja 9 ovat signalointikaavioita, jotka havainnollistavat kek- : i i i i i sinnön mukaista ATM-yhteyden kytkentää.

♦ #··· • · • · : ’·· Ensisijaisten suoritusmuotojen selitys _ j_: O : Esillä oleva soveltuu kaikkiin laajakaistaisiin ATM-tekniikkaa käyttä- -m 30 viin verkkoihin langattoman viestinnän ja liikkuvuuden hallinnan tuomiseksi ]' niihin. Vastaavasti keksintö soveltuu mihin tahansa tietoliikenneverkkoon - — · ;r verkkoelementtien välisen siirtojärjestelmän toteuttamiseksi ATM-tekniikalla.

Seuraavassa keksintöä kuvataan käyttäen esimerkkeinä matkaviestinjärjes-4^ ’ telmiä.

-- « I · ;:== 35 Matkaviestinjärjestelmä, jota kokonaisuudessaan tai jonka verk- __ > 7 103311 koelementtejä käytetään langattoman ATM.N toteuttamiseen, voi olla mikä tahansa solukkoradiojärjestelmä tai muu radiojärjestelmä. Eri solukkojärjestelmät voivat poiketa toisistaan erityyppisten verkkoelementtien lukumäärän ja toimintojen osalta. Solukkojärjestelmissä voi esimerkiksi olla vain matka-5 viestinkeskuksia ja tukiasemia, tai lisäksi myös tukiasemaohjaimia. Eri solukkojärjestelmissä myös signaloinnit voivat poiketa merkittävästi toisistaan. Näillä eroavaisuuksilla ei kuitenkaan ole keksinnön kannalta merkitystä, koska keksinnön eräänä on etuna on nimenomaan mahdollisuus säilyttää signalointi ja verkkoelementit ennallaan lukuunottamatta ATM-kytkentätoi-10 minnon lisäämistä yhteen tai useampaan verkkoelementtiin. Keksinnön mukainen ATM-kytkennän ohjaus voi tapahtua sisäisen ohjausrajapinnan kautta samassa puhelunmuodostuksen vaiheessa ja saman verkkoelementin toimesta kuin kyseisessä järjestelmässä on spesifioitu.

Myöskään tukiasemien ja matkaviestinten välisen radiorajapinnan 15 tyypillä ei ole keksinnön kannalta merkitystä. Radiorajapinta voi olla kapeakaistainen, laajakaistainen, TDMA tai CDMA, satelliitti, jonkin nykyisen standardin mukainen rajapinta (esim. GSM) tai jonkin tulevaisuuden standardin mukainen radiorajapinta (esim. UMTS).

Seuraavassa keksinnön ensisijaisten suoritusmuotojen selityksessä 20 käytetään esimerkkinä eurooppalaista digitaalista solukkomatkaviestinjär-jestelmää GSM (Global System for Mobile Communication). GSM-järjestel-män perusrakenneosat on määritelty GSM-suosituksissa. GSM-järjestelmän tärkeimmän kuvauksen osalta viitataan näihin GSM-suosituksiin sekä kir-' jaan "GSM System for Mobile Communications", M. Mouly ja M. Pautet, ' 25 Palaiseau, France, 1992, ISBN:2-9507190-07-7.

Kuviossa 1 on esitetty perinteinen GSM-verkko, joka koostuu mat- * * kaviestimistä MS, tukiasemista BTS, tukiasemaohjaimista BSC ja matka- • · : ’·· viestinkeskuksesta MSC. matkaviestinverkon erikoistoiminnot, kuten puhe- v : lunohjaus, liikkuvuuden hallinta, radioresurssien ohjaus, on toteutettu 3 0 PLMN-verkkoelementeissä BTS, BSC ja MSC. MSC huolehtii puhelunmuo-= dostuksesta, puhelun kytkennästä, ja puhelunohjauksesta. Tukiasemajärjes-

telmä muodostuu tukiasemaohjaimesta BSC ja tukiasemista BTS. Tukiasemaohjainta BSC käytetään ohjaamaan useita tukiasemia. BSC voi kontrolloida myös handoveria kahden siihen kytketyn BTS:N välillä. BSC:lle on ' 3 5 määritelty A-rajapinta MSC:hen päin ja Abis-rajapinta tukiasemaan BTS

β 103311 päin. Nämä rajapinnat on määritelty GSM-suosituksessa. Tukiasemat BTS tarjoavat radiorajapinnan, jonka kautta matkaviestimet MS kytkeytyvät BSC:hen ja MSC:hen.

Matkaviestinverkkoon PLMN liittyy myös muita verkkoelementtejä, 5 kuten tilaajatietokannat HLR (kotirekisteri) ja VLR (vierailijarekisteri) sekä käyttö- ja ylläpitokeskus OMC, joita ei ole esitetty kuviossa 1. Kotirekisteri HLR sisältää pysyvästi tilaajien tilaajatiedot sekä tiedon siitä, minkä vierailijarekisterin VLR alueella matkaviestin kulloinkin on. Vierailijarekisteriin VLR kopioidaan väliaikaisesti niiden tilaajien tilaajatiedot, jotka vierailevat VLR-10 alueella. Ainakin yksi MSC tarjoaa yhdyskäytävän johonkin toiseen verkkoon, kuten PSTN. Tällaista MSC:tä kutsutaan Gateway-MSC:ksi. Kuviossa 1 on lisäksi kuvattu erillisenä elementtinä transkooderi TC, joka suorittaa erilaisia puhetranskoodaus- ja nopeussovitusoperaatioita. Toiminnallisesti TC on BSC:N ja MSC:N välissä, mutta on fyysisesti usein sijoitettu MSC:N 15 yhteyteen. Transkooderi TC ei ole keksinnön kannalta oleellinen, mutta on tässä esitetty erilaisten verkkokonfiguraatioiden havainnollistamiseksi. Transkooderi TC voi vaihtoehtoisesti olla jonkin muun verkkoelementin, kuten MSC, osa.

GSM-verkkoelementit voidaan luokitella verkkoelementtien luon- 2 0 teen mukaan kytkeviin verkkoelementteihin ja siirtäviin (transmissio) verk- i koelementteihin. Kytkevällä verkkoelementillä on kyky (kytkentäkenttä) yhte yksien kytkemiseen dynaamisesti ja selektiivisesti transmissioverkkoele-menttien välille. Transmissioverkkoelementit lähettävät ja vastaanottavat ' käyttäjäinformaatiota toimien transmissiopäätelaitteina. Tyypillisesti MSC ja

1 25 BSC ovat luonteeltaan kytkeviä verkkoelementtejä, kun taas MS, BTS ja TC

^ * * ovat tyypillisesti luonteeltaan transmissiopäätelaitteita.

: : * Kuviossa 1 kuvatussa perinteisessä GSM-verkossa transmissiolin- • · : ’·· kit 11 välillä BTS-BSC, transmissiolinkit 12 välillä BSC-TC, transmissiolinkit :*·' : 13 välillä TC-MSC, ja keskusten väliset (trunking) transmissiolinkit 14 (esim.

3 0 MSC-GMSC) ovat piirikytkettyjä PCM-linkkejä. BSC, MSC ja GMSC käsit- :*·*: tävät aikajakomultipleksoidun (TDM) kytkentäkentän PCM-linkkien piirien kytkemiseksi selektiivisesti toisiinsa. Kuten yllä todettiin, matkaviestinverkkojen siirtojärjestelmien kapasiteetin ja joustavuuden lisäämiseksi on ehdoin ' tettu myös ATM-tekniikan käyttöä matkaviestinverkoissa. Ehdotetuissa rat- jj 35 kaisuissa kuvion 1 transmissionlinkit 11-14 on korvattu ATM-transmis- I f · · ~ϊ~. I l » im - ia 9 103311 sioverkolla, jossa on oma ATM-kytkin (kytkimiä) virtuaaliyhteyksien kytkemiseksi eri verkkoelementtien välille.

Keksinnön perusperiaatteen mukaisesti PLMN-verkon kytkevä verkkoelementti, kuten MSC tai BSC, varustetaan ATM-kytkentäkentällä, 5 joka korvaa perinteisen TDM-kytkentäkentän tai toimii sen rinnalla. Kuviossa 3 on esitetty eräs keksinnön mukainen MSC tai BSC. Kuviossa 3 on perinteisestä MSC/BSC:stä kuvattu vain toiminnallisena lohkona puhelunohjaus 3, joka edustaa yleisesti kaikkia puhelunohjaus-, liikkuvuudenhallinta-, ra-dioresurssien hallinta-, ym., resursseja, jotka voivat liittyä puhelun kytkemi-10 seen. Puhelunohjauksella 3 on signalointiyhteydet 33 (esim. SS7) muihin verkkoelementteihin. Signalointiyhteydet voivat kulkea täysin ATM-tason ulkopuolella. Edullisesti signalointiyhteydet 33 kuitenkin ovat pysyviä ATM-vir-tuaaliyhteyksiä, joiden kautta PLMN-signalointi transparentisti siirretään ATM-solujen hyötykuormassa. Kuten myöhemmin tullaan esimerkkien avulla 15 havainnollistamaan, kaikki PLMN-signalointi signalointiyhteyksien 33 kautta on keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa täysin GSM-suositusten mukaista.

Kuviossa 3 on MSCIBTS edelleen varustettu ATM-kytkentäkentällä (matriisilla) 301, jota puhelunohjaus 3 ohjaa rajapintayksikön 30 kautta. 20 Kuvion 3 suoritusmuodossa rajapintayksikkö 30 käsittää seuraavat toiminnalliset elementit: tietokanta MIB (Management Information Base), ATM-sig-naloinnin ohjaus SIGN.CTRL sekä käyttö- ja ylläpitorajapinta O&M kytken-... tämatriisiin 301 päin. ATM-signaloinnin ohjaus SIGN.CTRL huolehtii viittei- ' den [1] ja [2] mukaisesta UNI-signaloinnista sekä ohjaa kytkentämatriisin 301 ' 25 kytkentäoperaatioita O&M-rajapinnan kautta. Hallintainformaatiotietokannas- < I I ' 1 ’ | sa MIB (Management Information Base) ylläpidetään status- ja konfigurointi- informaatiota (hallintainformaatiota) virtuaalireitti- ja virtuaalikanavayhteyk- « · i '· sistä, jotka ovat käytettävissä ATM-kytkimen UNI-rajapinnoissa. Hallintain- formaatiotyypit, jotka voivat olla saatavilla MIB:ssä, ovat esim. seuraavia: 3 0 fyysinen kerros: ATM-kerros; ATM-kerroksen tilastot; Virtuaalireittiyhteydet .*·*: (VPC); Virtuaalikanavayhteydet (VCC); ja osoiterekisteröinti-informaatio.

Kaikki rajapinnat ATM-kytkentämatriisin 301 ja muiden verk-\ koelementtien (BTS, BSC, MSC, TC ja/tai ATM-verkon kytkin) välillä ovat i <’ käyttäjäverkkorajapintoja UNI. UNI-rajapinta on määritelty viitteissä [1], [2] 3 5 ja [3], Näin ATM-kytkentämatriisi näkee siihen UNI-rajapinnalla liitetyt

• I < I

10 103311 PLMN-verkkoelementit tavanomaisina ATM-laitteina (käyttäjinä) tai ATM-kytkiminä, jotka se voi tavoittaa UNI-rajapinnan yli. PLMN-verkkoelementit, joissa ei ole ATM-kytkentätoimintoa, on varustettu ATM-sovitinlaitteella, joka muodostaa UNI-rajapinnan ATM-verkkoon 3 päin ja PLNM-rajapinnan verk-5 koelementtiin päin.

Keksinnön mukainen MSC/BSC voi käsittää ATM-kytkentämatriisin 301 lisäksi myös perinteisen TDM-kytkentämatriisin 32, kuten kuviossa 3 on havainnollistettu katkoviivalla. Tämä ratkaisu voi olla käytössä esimerkiksi silloin, kun MSC/BSC:hen on liitetty muita verkkoelementtejä sekä piirikyt-10 ketyillä yhteyksillä että ATM-tekniikalla, ja MSC/BSC:n tulee kyetä kytkemään puheluita molemmilla tekniikoilla. MSC/BSC valitsee kulloinkin käytetyn kytkentätekniikan sen mukaan tukeeko toinen verkkoelementti ATM-tek-niikkaa vai ei.

Kuvioissa 4-6 on havainnollistettu erilaisia GSM-verkkoarkkitehtuu-15 rin evoluutiovaiheita, kun sovelletaan ATM-tekniikkaa. Kuviossa 4 ATM-tek-niikkaa käytetään keskusten välisillä transmission yhteyksillä (virtuaalinen trunking ATM:n avulla). Toisin sanoen kuvion 1 transmissionlinkit 14 korvataan ATM-tekniikalla. Kuviossa 5 tukiasemaohjaimen BSC ja tukiasemien BTS sekä transkooderin TC väliset piirikytketyt siirtolinkit 11 ja 12 (kuvio 1) on 20 korvattu virtuaalisilla ATM-yhteyksillä. BSC on varustettu ATM-kytkentä-toiminnolla. Kuviossa 6 kaikki transmissiolinkit 11-14 (kuvio 1) on korvattu virtuaalisilla ATM-yhteyksillä. Kuvio 6 myös selkeimmin kuvaa esillä olevassa ! keksinnössä käytettyä lähestymistapaa. Tukiasemaohjaimet BSC ja keskuk- [ set MSC (luonteeltaan kytkevät verkkoelementit) on varustettu ATM-kyt- ί 25 kentäominaisuudella, niin että ne voivat kytkeä virtuaalisia ATM-yhteyksiä tu- Γ . « I l l « kiasemien BTS ja transkoodereiden TC ja muiden verkkoelementtien, jotka r : ' ovat luonteeltaan transmissiotyyppisiä, välille. Kuviossa 6 on esitetty myös • · : ’*· verkkoelementtinä datatuki 61, joka yleisesti tarkoittaa jonkinlaista reititintä, V* : yhdyskäytävää tai vastaavaa dataverkkoon 62. Kyseessä voi olla esimerkiksi 3 0 GPRS-verkon (General Packet Radio System) liittäminen GSM-verkkoon. ATM-transmissioverkko 40, 50 tai 60 kuvioissa 4-6 voi olla normaali ATM-verkko, joka sisältää myös varsinaisia ATM-kytkimiä. ATM-verkko 60 voi olla t'·, kytketty myös muihin ATM-verkkoihin 2, kuten B-ISDN, tai muihin dataverkkoiin : ' hin 4, kuten N-ISDN, PSDN (esim. X.25) tai Internet.

- 35 ATM-verkko 40, 50 ja 60 voi edullisesti standardi ATM-verkko, ~r ·

= — #« » I

• » • · 7 'f* ~ nm 103311 johon on keksinnön mukaisella verkkoarkkitehtuurilla ja ATM-kytkentäkyvyllä varustetuilla PLMN-verkkoelementeillä luotu langaton ATM-konsepti. Todennäköinen langaton ATM-verkko on arkkitehtuuriltaan kuvion 6 tyyppinen.

Jälleen kuvioon 3 viitaten, puhelunohjaus 3 ohjaa kytkentämatriisia 5 manipuloimalla ATM-kerroksen ja fyysisen kerroksen parametreihin liittyvää hallintainformaatiota rajapintayksikössä 30. Rajapintayksikkö 30 suorittaa virtuaaliyhteyksien muodostamisen, ylläpidon ja purkamisen täysin UNI-sig-naloinnin mukaisesti.

Seuraavassa selitetään kuvioon 7 viitaten esimerkki puhelunkyt-lo kennästä, jossa käytetään keksinnön mukaista tietoliikenneverkkoelementtiä, jossa on ATM-kytkentä toiminto. Esimerkki soveltuu muun muassa kuvion 5 mukaiselle verkkoarkkitehtuurille, jossa BSC on ATM-kytkentäkyvyllä varustettu verkkoelementti. Esimerkkinä kuvataan handoveria (puhelun siirtoa) kahden BTS:n välillä, jotka on kytketty samaan BSC:hen, joka päättää milloin 15 handover suoritetaan (kuten GSM-järjestelmässä). Esitetty matkaviestinverkon signalointi on GSM-signaloinnin mukainen. On kuitenkin ymmärrettävä, että esimerkin tarkoituksena on vain havainnollistaa eräs tapa kuinka keksinnön mukainen verkkoelementti voi kytkeä virtuaalisia ATM-yhteyksiä kahden pisteen välille. Keksintö on riippumaton siitä, missä tietoliikennejärjestel-20 mässä, missä verkkoelementissä tai minkälaisen verkkosignaloinnin yhteydessä keksintöä sovelletaan.

Kuten tunnettua MS mittaa palvelevan tukiaseman lisäksi down-link-signaaleja tietyltä naapuritukiasemien joukolta. MS raportoi nämä mit-! taustulokset säännöllisesti tukiasemaohjaimelle BSC, joka tekee niiden pe- 25 rusteella handover-päätöksen. Kuviossa 7 MS lähettää mittausraportin nykyiselle palvelevalle tukiasemalle BTS_o (jota kutsutaan tästä eteenpäin ’ ’ vanhaksi tukiasemaksi) sanomassa measurement report. BTS o välittää • · *” : *·* mittausraportin BSC:lle (measurement report/result) pysyvän virtuaaliyhtey- : den PVC2 kautta ATM-soluissa.

30 Oletetaan nyt, että BSC tekee MS:n lähettämien mittaustulosten perusteella (ja käytetyn handover-algoritmin mukaisesti) päätöksen, että puhelu tulisi siirtää vanhalta tukiasemalta BTS_o uudelle tukiasemalle BTS_n.

BSC tekee tarvittavat radioresurssien varaukset ko. yhteydelle ja 35 käskee uutta tukiasemaa BTS_n aktivoimaan liikenne/radiokanavan CHAN- • m » 103311 NEL_ACTIVATION-sanomalla. Keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa tukiaseman BTS kullakin radiokanavalla on ennalta määrätty osoite ja portti tukiaseman ATM-sovitinlaitteessa ja UNI-rajapinnassa. Näin BTS_n voi kytkeä allokoidun liikenne/radiokanavan oikeaan ATM-yhteyteen. Oletetaan, 5 että nyt allokoidun liikenne/radiokanavan osoite on addr_1, johon liittyvät tietyt VPI/VCI-arvot. BTS_n kuittaa lähettämällä sanoman CHANNEL_ACTI-VATION_ACK.

BSC lähettää vanhalle tukiasemalle BTS_o sanoman HAND-OVER_COMMAND. Tämä sanoma sisältää tiedon uudesta tukiasemasta 10 BTS_n. Tämän jälkeen suoritetaan GSM-suositusten mukainen handover vanhalta tukiasemalta uudelle tukiasemalle. Handoverin seurauksena uudella tukiasemalla BTS_n puhelulle varattu radiorajapinnan liikennekanava kytketään BSC:n ja uuden tukiaseman BTS_n välille muodostettuun loogiseen yhteyteen. Handoveriin liittyvä GSM-signalointi ei ole keksinnön kan-15 naita oleellista, joten sitä ei kuvata tässä tarkemmin. Kuviossa 7 esitettyjen sanomien yksityiskohtaisemman kuvauksen osalta viitataan yllä mainittuun kirjaan sekä GSM-suosituksiin.

Kun BSC on vastaanottanut uudelta tukiasemalta BTS_n tiedon (HANDOVER_COMPLETE), että handover on suoritettu radiotiellä, BSC kyt-20 kee puhelun vanhan tukiaseman BTS_0 virtuaaliyhteydeltä uuden tukiaseman BTS_n virtuaaliyhteydelle ja purkaa vanhan tukiaseman BTS_o virtuaaliyhteyden. Tähän liittyvä ATM-signalointi on esitetty kuvion 7 katkovii-. . . valla rajatuissa lohkoissa 70 ja 80. Lohkojen 70 ja 80 signalointia on kuvattu ‘ myös kuvioissa 8 ja vastaavasti 9, joissa lisäksi on esitetty eräs esimerkki • , 25 kuvion 3 mukaisen BSC:n sisäpuolella olevien elementtien välillä vaihdetta- -- « I I < vista sanomista. On kuitenkin huomattava, että BSC:n sisäinen toiminta ja ’ ’ rakenne voidaan toteuttaa vapaasti eivätkä ne ole millään tavoin rajoitettu ·· : ’·· kuvioiden 3, 8 ja 9 esimerkkeihin.

v : Kuvioihin 7 ja 8 viitaten, BSC:n puhelunohjaus 31 (kuvio 3) antaa . aj 30 rajapintayksikölle 30 käskyn kytkeä liikennekanava virtuaalisena piirinä uu- den tukiaseman BTS_n ja BSC:n välille. Tarkemmin sanottuna puhelunoh-jaus 31 lähettää connect-käskyn signaloinninohjausyksikölle SIGN-CTRL. Connect-käsky sisältää parametreinä osoitteet uuden tukiaseman BTS_n osoitteen addr_1 sekä toisen osapuolen (esim. TC) osoitteen addr__2. 35 Osoitteet voivat olla ATM-tai E.164-osoitteita. Tämän jälkeen signaloinninoh-

f= ,... I

: · · · · · 11 ’ T· ' 71 : f 13 10331 1 jausyksikkö SIGN-CTRL kysyy ΜΙΡ-tietokannasta käskyllä getjnfo (ATM-kytkentämatriisin 301) portteja, joihon osoitteet addr_1 ja addr_2 on kytketty. MIP antaa info-vasteessa porttinumerot sekä VPI/VCI -arvot, joita tulisi käyttää näitä yhteyksiä varten. Tämän jälkeen signaloinninohjaus SIGN-CTRL 5 suorittaa normaalin ATM-yhteydenmuodostusproseduurin. Toisin sanoen signalointiyksikkö SIGN-CTRL lähettää uudelle tukiasemalle BTS__n sanoman ATM_UNI_Setup. BTS_n hyväksyy puhelun lähettämällä sanoman ATM_UNI_-Connect. Virtuaaliyhteys toisen osapuolen suuntaan on jo olemassa eikä sitä tarvitse tässä esimerkissä muodostaa uudelleen. Signaloin-lo tiyksikkö SIGN-CTRL käskee O & M-rajapinnan kautta (switch-käsky) kyt-kentämatriisin 301 kytkeä uuden tukiaseman BTS_n VPI/VCI toisen osapuolen VPI/VCI:hen. Tämän jälkeen SIGN-CTRL antaa puhelunohjaukselle 31 kuittauksen connect_ok.

Kuvioihin 7 ja 9 viitaten, BSC:N puhelunohjaus 31 antaa rajapin-15 tayksikölle 30 käskyn purkaa virtuaalinen yhteys vanhan tukiaseman BTS_o ja BSC:n välillä. Tarkemmin sanottuna puhelunohjaus 31 lähettää release-käskyn signaloinninohjausyksikölle SIGN-CTRL. Connect-käsky sisältää parametreinä vanhalla tukiasemalla BTS_o allokoidun liikenne/radiokanavan osoitteen addr_3. Tämän jälkeen signaloinninohjausyksikkö SIGN-CTRL ky-20 syy ΜΙΡ-tietokannasta käskyllä getjnfo (ATM-kytkentämatriisin 301) porttia, joihon osoite addr_3 on kytketty. MIP antaa info-vasteessa porttinumeron sekä VPI/VCI -arvot, jota tälle yhteydelle on käytetty. Tämän jälkeen signaloinninohjaus SIGN-CTRL suorittaa normaalin ATM-yhteydenpurku-proseduurin. Toisin sanoen signalointiyksikkö SIGN-CTRL lähettää vanhalle 25 tukiasemalle BTS_o sanoman ATM_UNI_Release. BTS_o kuittaa lähettämällä sanoman ATM_UNI_Release_Completed. SIGN-CTRL antaa ATM- ’** ' kytkentämatriisille 301 release-käskyn, joka kytkee vanhan tukiaseman ·· : *·· BTS_o virtuaaliyhteyden irti toiselle osapuolelle menevästä yhteydestä. Tä- v ’ män jälkeen SIGN-CTRL antaa puhelunohjaukselle 31 kuittauksen con- 30 nect_ok.

BSC informoi MSC:tä kanavanvaihdon suorittamisesta. Tämän jäi-keen BSC komentaa vanhan tukiaseman BTS_0 vapauttamaan radiokana- varesurssit lähettämällä GSM-sanoman RF_CHANNEL_RELEASE. BTS_0 i ·’ kuittaa sanomalla RF_CHANNEL_RELEASE_ACK. Nyt handover on lop- 35 puun saatettu.

14 103311

Kun MSC/BSC:n täytyy muodostaa virtuaaliyhteydet molempien osapuolten suuntaan ennen kytkemistä (esimerkiksi puhelunmuodostuksen yhteydessä), se lähettää yllä kuvatun sanoman ATM_UNI_Setup molemmille osapuolille. Kumpikin osapuoli vastaa sanomalla ATM_UNI_Connect. Toi-5 nen osapuoli voi olla, paitsi PLMN-verkkoelementti, ATM-kytkin tai ATM-pää-telaite.

Oheiset kuviot ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Yksityiskohdiltaan keksintö voi vaihdella oheisten patenttivaatimusten puitteissa ja hengessä.

• · • · • · • · · • · · « « 1 • · · T 3¾ ·♦· • · ♦ • I · - J ··♦ » « · • · · f ( « - ~ I » 1 : 1 · ; __ « « 1 · 1 · f · ^ mm TTmm

Claims (15)

1. Tietoliikenneverkko, kuten matkaviestinverkko, joka käsittää matkaviestimiä (MS), tukiasemia (BTS), ainakin yhden kytkevän verkkoele- 5 mentin (BSC.MSC), joka huolehtii puhelunohjauksesta ja kytkennästä, sekä ATM-kytkentätoiminnon virtuaalisten ATM-siirtoyhteyksien kytkemiseksi dynaamisesti tukiasemien ja mainitun ainakin yhden ohjaavan verkkoelementin välille, tunnettu siitä, että mainittu ATM-kytkentätoiminto (301) on sijoitettu mainittuun ainakin 10 yhteen kytkevään verkkoelementtiin (MSC.BSC) ja sitä ohjataan verkkoelementin puhelunohjauksella (31) sisäisen rajapinnan (30) kautta.

2. Langaton ATM-verkko, joka käsittää matkaviestimiä (MS) sekä ainakin yhden ATM-kytkimen, johon on kytketty tukiasemia (BTS) käyttäjä-verkkorajapinnalla (UNI), tunnettu siitä, että

15 ATM-verkossa on ainakin yksi muun tietoliikenneverkon, kuten matkaviestinverkon, ohjaava verkkoelementti (MSC.BSC) huolehtimassa puhelunohjauksesta ja kytkennänohjauksesta, mainittu kytkevä verkkoelementti (MSC.BSC) on varustettu ATM-kytkintoiminnolla (301), jota ohjataan verkkoelementin puhelunohjauksella 20 (31) sisäisen rajapinnan (30) kautta, virtuaalisten ATM-yhteyksien kytkemi seksi dynaamisesti tukiasemien (BTS) ja mainitun ainakin yhden ohjaavan verkkoelementin välille.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen verkko, tunnettu siitä, että kytkevän verkkoelementin ja kunkin tukiaseman välillä on pysyvät ja

25 ATM-kytkentätoiminnolle transparentit signalointiyhteydet puhelunohjaus- ja 1. liikkuvuudenhallintasignalointia varten,

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen verkko, tunnettu siitä, että • *· mainitut signalointiyhteydet ovat tukiasemien ja kytkevän verkkoelementin :Ts välisiä pysyviä ATM-virtuaalikanavia. 3 0

5. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3 tai 4 mukainen verkko, tunnettu siitä, että tukiasemien ja kytkevän verkkoelementin välillä on käyttäjäverkko-rajapinta (UNI). • · ·

6. Patenttivaatimuksen 1,2,3,4 tai 5 mukainen verkko, tunnettu siitä, että mainittu tietoliikenneverkko lisäksi käsittää tukiasemia tai 35 muita verkkoelementtejä, jotka on kytketty mainittuun kytkevään verkkoele- * « · « « · « · « I f · · « • · 16 103311 menttiin aikajakoisilla siirtolinkeillä, ja että mainittu kytkevä verkkoelementti lisäksi käsittää aikajakoisen kytkentäkentän (32) piirikytkettyjen yhteyksien kytkemiseksi.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen verkko, tunnettu siitä, että 5 mainittu kytkevä verkkoelementti on järjestetty kytkemään tukiasemaan tai muuhun verkkoelementtiin joko virtuaalinen ATM-yhteys tai piirikytketty yhteys riippuen siitä tukeeko kyseinen tukiasema tai muu verkkoelementti ATM-siirtoa vai ei.

8. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen verkko, tunnettu siitä, 10 että mainittu ainakin yksi kytkevä verkkoelementti käsittää matkaviestinkes- kuksen (MSC) ja/tai tukiasemaohjaimen (BSC).

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen verkko, tunnettu siitä, että ATM-kytkentätoiminto sisältää välineet (30), jotka vasteena mainitun kytkevän verkkoelementin ohjaukselle suorittavat ATM-kytkentä- 15 toiminnon, tukiaseman ja mainitun toisen pisteen välillä standardin UNI-sig-nalointiproseduurin, jolla muodostetaan, puretaan tai uudelleenkytketään looginen virtuaalikanava puhelua varten.

10. Menetelmä liikkuvuuden hallintaa ja puhelunohjausta varten langattomassa ATM-verkossa, joka käsittää matkaviestimiä, tukiasemia sekä 20 ainakin yhden ATM-kytkimen, johon on kytketty tukiasemia käyttäjäverkko-rajapinnaila (UNI), tunnettu siitä, että η suoritetaan puhelunohjaukseen ja liikkuvuuteen liittyvät toiminnot erillisessä toisen tietoliikenneverkon, kuten matkaviestinverkon, kytkevässä verkkoelementissä, joka on varustettu ATM-kytkentätoiminnolla, 25 siirretään liikkuvuuteen ja puhelunohjaukseen liittyvä signalointi tu- kiasemien ja mainitun matkaviestinverkkoelementin välillä transparentisti :·. ATM-verkon läpi pysyvillä loogisilla virtuaalikanavilla, • · 1 ϋ \..t muodostetaan ATM-kytkentätoiminnon avulla puhelukohtaisia loo gisia virtuaalikanavia tukiasemien ja kytkevän verkkoelementin ja/tai toisten 30 osapuolien välille UNI-signalointia käyttäen, T ' ohjataan ATM-kytkentätoimintoa sisäisen rajapinnan kautta kytke- v : vän verkkoelementin puhelunohjausyksiköstä. «

11. Menetelmä liikkuvuuden hallintaa ja puhelunohjausta varten ( 1 matkaviestinverkossa, joka käsittää matkaviestimiä, tukiasemia, ainakin yh-35 den kytkevän verkkoelementin, joka huolehtii puhelunohjauksesta ja liikku- * 1» i » • · * r · *' ΐΒβ :l ΓΤΤβ ί tm f im 17 103311 vuuden hallinnasta, sekä ATM-kytkentätoiminnon virtuaalisten ATM-siirto-yhteyksien kytkemiseksi dynaamisesti tukiasemien ja mainitun ainakin yhden kytkevän verkkoelementin välille, tunnettu siitä, että suoritetaan puhelunohjaukseen ja liikkuvuuteen liittyvät toiminnot 5 erillisessä toisen tietoliikenneverkon, kuten matkaviestinverkon, kytkevässä verkkoelementissä, joka on varustettu mainitulla ATM-kytkentätoiminnolla, siirretään liikkuvuuteen ja puhelunohjaukseen liittyvä signalointi tukiasemien ja mainitun matkaviestinverkkoelementin välillä transparentisti ATM-verkon läpi pysyvillä loogisilla virtuaalikanavilla, ίο muodostetaan ATM-kytkentätoiminnon avulla puhelukohtaisia loo gisia virtuaalikanavia tukiasemien ja kytkevän verkkoelementin ja/tai toisten osapuolien välille UNI-signalointia käyttäen, ohjataan ATM-kytkentätoimintoa sisäisen rajapinnan kautta kytkevän verkkoelementin puhelunohjausyksiköstä.

12. Matkaviestinverkon kytkevä verkkoelementti, tunnettu sii tä, että verkkoelementti käsittää ATM-kytkentätoiminnon virtuaalisten ATM-siirtoyhteyksien kytkemiseksi dynaamisesti tukiasemiin, ja että ATM-kytken-tätoimintoa ohjataan verkkoelementin puhelunohjauksella sisäisen rajapinnan kautta.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen verkkoelementti, tunnet- t u siitä, että se lisäksi käsittää aikajakoisen kytkentäkentän piirikytkettyjen yhteyksien kytkemiseksi. :.v

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen verkkoelementti, tunnet- t u siitä, että se on järjestetty kytkemään tukiasemaan tai muuhun verkko- •: · 2 5 elementtiin joko virtuaalinen ATM-yhteys tai piirikytketty yhteys riippuen siitä tukeeko kyseinen tukiasema tai muu verkkoelementti ATM-siirtoa vai ei.

:·, 15. Patenttivaatimuksen 12 mukainen verkkoelementti, tunnet- « ·« t u siitä, että se käsittää matkaviestinkeskuksen ja/tai tukiasemaohjaimen. 0 · · 0 m § 0 • · · • 00 - · 1 i i · « • · · « · · 1* 103311