FI107691B - Liikkuvuuden ja puhelunohjaustoimintojen kontrollointi ATM-ympäristössä - Google Patents

Description

107691

Liikkuvuuden ja puhelunohjaustoimintojen kontrollointi ATM-ympäristössä Keksinnön alue

Keksintö liittyy ATM (Asynchronous Transfer Mode) järjestelmiin, 5 ja erityisesti liikkuvuuden ja puhelunohjaustoimintojen kontrolloimiseen niissä.

Keksinnön tausta

Tietoliikenteessä on tällä hetkellä kaksi hyvin kiinnostavaa kehitys-10 suuntaa: matkaviestintä ja laajakaistaiset verkot. Termi laajakaistainen (broadband) tarkoittaa tyypillisesti bittinopeutta, joka on suurempi kuin 2 Mbit/s. Kapeakaistainen (narrowband) tarkoittaa yleensä bittinopeutta, joka on 64 kbit/s tai pienempi. Bittinopeuksille välillä 64 kbit/s ja 2 Mbit/s käytetään joskus termiä leveäkaistainen (wideband). Laajakaistaisien verkkojen 15 kiinnostavuudelle on olemassa ainakin kaksi (yhteensopivaa) syytä: 1) Yhden laajakaistaisen verkkopalvelun (bearer) jakaminen usean käyttäjän kesken, joista pieni osa tai kukaan ei tarvitse yksinään koko kaistanleveyttä, voi tarjota etuja siirtojärjestelmien rakentamisessa ja joustavuudessa.

2 0 2) Yksittäisillä siirtokanavilla siirrettävä informaatio voi vaatia nii- • · 7 den laajakaistaisuutta. Käyttäjät tarvitsevat uusia korkealuokkaisia palvelui- • · · ta, jotka puolestaan vaativat suuria bittinopeuksia. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi videoneuvottelut, suurinopeuksinen datasiirto, jne. Näiden palve-:***: luiden yhteinen nimittäjä on multimedia, jossa kuva, ääni ja data yhdistetään : 25 yhdeksi palveluksi.

Monien vahvuuksiensa vuoksi ATM (Asynchronous Transfer Mode) on valittu siirtotekniikaksi monissa B-ISDN:n (Broadband Integrated Ser-vices Digital Network) standardoiduissa protokollarakenteissa. Tässä yh- • · ...# teydessä "siirto" viittaa ATM-kytkentä- ja multipleksointitekniikoiden käyttöön

*:** 30 datalinkkikerroksessa (ts. OSI Layer 2, jota kutsutaan tästä eteenpäin ATM

' IXl kerrokseksi) loppukäyttäjän liikenteen kuljettamiseksi lähteestä kohteeseen :[[[: verkon sisällä. Lähteen ja kohteen välille muodostetaan virtuaaliset yh- ’ teydet, mikä vaatii, että verkossa on kytkentätoiminnot. Signalointi ja käyttä- • ♦ XX jäinformaatio kuljetetaan normaalisti eri virtuaaliyhteyksillä ATM-kerrokses- * * 35 sa. Virtuaalinen yhteys identifioidaan ATM-kerroksessa virtuaalireittitunnis- 107691 2 teen (Virtual Path Identifier) VPI ja virtuaalikanavatunnistimen (Virtual Channel Identifier) VCI avulla.

ATM:ssä informaatio kuljetetaan pilkottuna kiinteäpituisiin soluihin, jolloin solujen lukumäärä aikayksikössä on verrannollinen käyttäjän kaistan-5 leveysvaatimuksiin. Kukin 53-oktetin solu on jaettu 5-oktetin otsikkoon (header) ja 48-oktetin informaatiokenttään, kuten kuviossa 2 on esitetty.

Otsikon päätarkoituksena on identifioida yhteysnumero solujen sekvenssille, joka muodostaa virtuaalisen kanavan tietylle puhelulle. Useita virtuaalireittejä, jotka multipleksoidaan ATM-kerroksessa, voi olla kytketty ίο samaan fyysiseen kerrokseen (ts. OSI Layer 1), jolloin kukin reitti identifioidaan 8-bitin VPLIlä käyttäjä-verkkorajapinnassa UNI (User-to-Network Interface) ja 12-bitin VPI.IIä verkko-solmurajapinnassa. Kunkin reitin sisällä voi olla joukko virtuaalikanavia, joista kukin identifioidaan 16-bitin VCIillä. Otsikko sisältää myös muita kenttiä, kuten otsikon virhekontrolli HEC (Header 15 Error Control), yleinen vuonohjaus GFC (Generic Flow Control), solun-menetysprioriteetti CLP (Cell Loss Priorty), ja hyötykuormatyyppi PT (Payload type).

Käyttäjä-verkkorajapinta (UNI) ATM-päätelaitteen ja ATM-kytkimen (yksityinen UNI) sekä yksityisten ja yleisten ATM-verkkojen välillä (yleinen 2 0 UNI) sekä siihen liittyvä UNI-signalointi (ja ATM solu) on määritelty ainakin * · ’· seuraavissa eri suosituksissa: • « · [1] ATM User-Network-Interface Specification, version 3.1, ATM Forum, 1994 • · · [2] ATM User-Network-Interface (UNI) Signalling Specification, 25 version 4.0, ATM Forum, July 1996 [3] ITU-T Recommendation Q.2931 (1994) Broadband Integrated Services Digital Network (B-ISDN), Digital signalling System No. 2 (DSS 2), User-Network Interface (UNI) Layer 3 specification for Basic Call/Connecti- « · on Control. ITU-T.

3 0 Matkaviestinverkoissa (PLMN) radiorajapinnat ovat olleet perintei- * · :.: : sesti kapeakaistaisia. Matkaviestinverkkojen siirtojärjestelmät on perinteises- • · · :ti toteutettu piirikytketyillä yhteyksillä tähti- tai puuverkkokonfiguraatiolla. Siir-« .···. tojärjestelmien kapasiteetin ja joustavuuden lisäämiseksi on ehdotettu myös :v. erilaisten laajakaistaisten pakettikytkettyjen siirtojärjestelmien käyttöä mat- ' * 35 kaviestinverkoissa, esim. WO 9400959 ja EP 0366342. EP0426269 esittää 107691 3 matkaviestinjärjestelmän, jossa tukiasemat on kytketty reitittimillä ATM-ver-kon kytkimiin. Tukiasemien välille muodostetaan ATM-verkon läpi virtuaaliyhteydet tukiasemien ohjaamina. Alkeellinen liikkuvuuden hallinta perustuu tukiasemilla ja ATM-kytkimissä ylläpidettäviin reititystaulukoihin, joita päivite-5 tään tilaajien liikkuessa.

Eräs mahdollinen tulevaisuuden kehityssuunta ovat matkaviestin-järjestelmät, joissa on leveäkaistainen radiorajapinta. Tällöin myös matkaviestinjärjestelmän siirtojärjestelmän on oltava laajakaistainen, erään potentiaalisen vaihtoehdon ollessa ATM-tekniikka.

10 Kolmas kehityssuunta on langattoman tiedonsiirron (langaton ATM) ja liikkuvuuden tuominen ATM-verkkoihin (langaton ATM). Ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, että nykyiset B-ISDN ja ATM-standardit eivät millään tavoin tue langattoman viestinnän vaatimaa liikkuvuuden hallintaa, tilaajien autentikointia, puhelun ohjausta, jne. Näiden langattoman viestin- 15 nän vaatimien lisäpiirteiden tuominen ATM-verkkoon näyttäisikin vaativan huomattavaa kehitys- ja standardointityötä sekä merkittäviä muutoksia olemassa olevissa ATM-järjestelmissä. Tämä merkitsee, että langattoman ATM:n toteutuminen tulee olemaan hidas ja kallis prosessi. Tällainen prosessi on tosin käynnistymässä ATM-Forumin wireless-ATM-työryhmissä.

20 • i ··*·: Keksinnön lyhyt yhteenveto • t ·

Keksinnön eräänä päämääränä on mahdollistaa langattoman tie-donsiirron ja liikkuvuuden lisääminen ATM-verkkoon ilman merkittäviä muu-toksia olemassa olevissa ATM-verkoissa ja -standardeissa.

25 Keksinnön kohteena on langaton ATM-verkko, joka käsittää mat- kaviestimiä, tukiasemia sekä ainakin yhden ATM-kytkimen, johon on kytket-ty tukiasemia käyttäjä-verkkorajapinnalla (UNI). Keksinnölle on tun-nusomaista, että ainakin yksi PLMN-verkon ohjaava verkkoelementti on • · p...e kytketty mainittuun ATM-kytkimeen UNI-rajapinnalla huolehtimaan puhe- *:** 30 lunohjauksesta ja liikkuvuuden hallinnasta, • · ' :.· : mainitun PLMN-verkkoelementin ja kunkin tukiaseman välillä on ensimmäinen pysyvä ATM-virtuaalikanava niiden välisen puhelunohjaus- ja ' .*··. liikkuvuudenhallintasignaloinnin siirtämiseksi transparentisti ATM-verkon :v. läpi, ’ 3 5 mainittu PLMN-verkkoelementti on järjestetty etäohjaamaan mai- 107691 4 nittua ATM-kytkintä dynaamisesti kytkemään ATM-virtuaalikanavia tukiasemien ja ATM-verkon jonkin toisen pisteen välille.

Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 2 mukainen solukkoradioverkko, joka käsittää matkaviestimiä, tukiasemia, ainakin yhden 5 ohjaavan PLMN-verkkoelementin, joka huolehtii puhelunohjauksesta ja liikkuvuuden hallinnasta, sekä ATM-siirtoverkon, joka sisältää ainakin yhden ATM-kytkimen, johon tukiasemat ja mainittu ohjaava PLMN-verkkoelementti on kytketty käyttäjä-verkkorajapinnalla (UNI).

Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksien 9 ja 10 mukai-io set menetelmät liikkuvuuden hallintaa ja puhelun ohjausta varten langattomassa ATM-verkossa ja solukkoradioverkossa.

Keksinnössä langattomat tukiasemat liitetään UNI-rajapinnalla ATM-kytkimeen ATM-verkossa. ATM-verkkoon on UNI-rajapinnalla kytketty myös perinteisen PLMN-verkon ainakin yksi ohjaava verkkoelementti, kuten 15 matkaviestinkeskus ja/tai tukiasemaohjain, joka vastaa liikkuvuuden hallinnasta ja puhelunohjauksesta. Tukiaseman ja mainitun ainakin yhden ohjaavan solukkoverkkoelementin välillä on pysyvä virtuaalikanava (PVC) mainitun ATM-kytkimen kautta. Tämän pysyvän virtuaalikananavan kautta välitetään matkaviestimen ja ohjaavan solukkoverkkoelementin välinen signa-20 lointi, esim. puhelunohjaukseen, liikkuvuudenhallintaan ja/tai radioresurrsi- *.**: en hallintaan liittyvä signalointi. Välissä oleva ATM-kytkin (ATM-kytkimet) «♦» välittää signaloinnin eteenpäin tulkitsematta sitä millään lailla. ATM-kytkin näkee ohjaavan solukkoverkkoelementin, samoinkuin myös tukiaseman, ATM-päätelaitteena, joka voidaan tavoittaa UNI-rajapinnan kautta. Edelleen 25 mainitun ainakin yhden solukkoverkkoelementin ja mainitun ATM-kytkimen • välissä on pysyvä virtuaalikanava PVC. Tämän toisen pysyvän virtuaali-kanavan kautta mainittu ohjaava solukkoverkkoelementti voi etäältä käskeä ATM-kytkintä kytkemään virtuaalisen yhteyden tukiaseman ja jonkin toisen • · ... pisteen välille ATM-standardien mukaisesti. Keksinnössä kaikki langatto- ·;’ 3 0 maan viestintään liittyvät erikoisverkkoelementit ja erikoistoiminnot voidaan toteuttaa PLMN-verkkoihin jo suunnitelluilla verkkoelementeillä ja ratkaisuil-la. Näin vältetään erikoisratkaisujen suunnitteleminen langatonta ATM:ää y..' varten. Nämä solukkoverkkoelementit liittyvät ATM-verkkoon standardin UNI-rajapinnan kautta, mutta signalointi solukkoverkkoelementtien välillä • · · • ** 3 5 tapahtuu transparentisti ATM-verkon läpi mainittujen pysyvien virtuaaliyh- 107691 5 teyksien kautta. Tällä tavoin langattomaan viestintään liittyvä signalointi ei aiheuta mitään muutoksia standardissa ATM UNI-protokollassa. Ainoa lisäys, joka tarvitaan ATM-kytkimessä, on toiminnallisuus, jonka avulla ohjaava solukkoverkkoelementti voi toisen pysyvän virtuaaliyhteyden kautta mani-5 puloida ATM-kytkimen toimintaa, niin että se kytkee tai purkaa halutun virtuaaliyhteyden.

Keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa ATM-kytkimen ja ohjaavan solukkoverkkoelementin välinen signalointirajapinta keksinnön mukaisen pysyvän virtuaaliyhteyden kautta on ILMI (Interim Local Management ίο Interface). Keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa ATM-kytkimen etäisohjaus solukkoverkkoelementistä suoritetaan käyttäen SNMP-protokol-laa (Simple Network Management Protocol). SNMP-protokolla sisältää valmiina ominaisuuksia, joita voidaan soveltaa keksinnön mukaisessa langattomassa ATM-verkossa kytkennän ohjaukseen. Tällöin ohjaava solukko-15 verkkoelementti toimii SNMP-johtajana (manager) ja ATM-solmu sisältää SNMP-agentin. Etäkäskyt kannetaan SNMP-protokolladatayksiköissä (PDU).

Vaihtoehtoisesti keksinnön mukainen etäohjaus voi olla mahdollista toteuttaa UNI-signaloinnilla ilman PLMN-verkkoelementin ja ATM-kytki-20 men välistä pysyvää loogista kanavaa. Tämä vaatii kuitenkin nykyisen UNI- *.**: signaloinnin modifioimista, jotta kytkennän etäohjaus olisi mahdollinen.

• · ·

Keksintöä selitetään seuraavassa yksityiskohtaisemmin viitaten ·*.·.: oheisiin piirroksiin, joissa kuvio 1 esittää perusarkkitehtuurin tietoliikennejärjestelmälle, jossa 25 esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa, • kuvio 2 esittää ATM-solun rakenteen, • · · 1 kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen ATM-kytkimen toiminnallisen arkkitehtuurin kuvion 1 tietoliikennejärjestelmässä, • · kuvio 4 on signalointikaavio, joka havainnollistaa keksinnön mu- T* 30 kaista datapuhelun muodostusta, • · :.· * kuvio 5 on signalointikaavio, joka havainnollistaa ATM-kytkimen sisäistä signalointia kuvion 4 puhelunmuodostuksen aikana, .···. kuvio 6 on signalointikaavio, joka havainnollistaa keksinnön mu- • · kaista puhepuhelun muodostusta, * ** 35 kuvion 7 on signalointikaavio, joka havainnollistaa keksinnön mu- 107691 6 kaista handoveria kahden tukiaseman välillä, jotka on kytketty samaan ATM-kytkimeen.

Ensisijaisten suoritusmuotojen selitys 5 Esillä oleva soveltuu kaikkiin laajakaistaisiin ATM-tekniikkaa käyt täviin verkkoihin langattoman viestinnän ja liikkuvuuden hallinnan tuomiseksi niihin. Vastaavasti keksintö soveltuu mihin tahansa matkaviestinverkkoon verkkoelementtien välisen siirtojärjestelmän toteuttamiseksi ATM-verkolla. Lopullinen keksinnön mukainen verkkoarkkitehtuuri, signalointi ja puhelun-10 muodostus on molemmissa tapauksissa hyvin samanlainen.

Matkaviestinjärjestelmä, jota kokonaisuudessaan tai jonka verkkoelementtejä käytetään langattoman ATM:n toteuttamiseen, voi olla mikä tahansa solukkoradiojärjestelmä tai muu radiojärjestelmä. Tässä patenttihakemuksessa kutsutaan kaikkia erilaisia liikkuvuuden hallintaa tukevia ra-15 diojärjestelmiä yhteisellä nimellä matkaviestinjärjestelmä tai PLMN.

Eri solukkojärjestelmät voivat poiketa toisistaan erityyppisten verkkoelementtien lukumäärän ja toimintojen osalta. Solukkojärjestelmissä voi esimerkiksi olla vain matkaviestinkeskuksia ja tukiasemia, tai lisäksi myös tukiasemaohjaimia. Eri solukkojärjestelmissä myös signaloinnit voivat poike-20 ta merkittävästi toisistaan. Näillä eroavaisuuksilla ei kuitenkaan ole keksin- • · non kannalta merkitystä, koska järjestelmäspesifiset signaloinnit suoritetaan • · · transparentisti ATM-verkon läpi pysyvien virtuaaliyhteyksien kautta, jotka on : keksinnön mukaisesti muodostettu verkkoelementtien välille. Keksinnön mu- • · · kainen ATM-kytkimen kytkennän ohjaus tapahtuu pysyvän virtuaaliyhteyden ···.. 25 kautta samassa puhelunmuodostuksen vaiheessa ja saman verkkoelemen- tin toimesta kuin kyseisessä järjestelmässä on spesifioitu.

Myöskään tukiasemien ja matkaviestinten välisen radiorajapinnan . tyypillä ei ole keksinnön kannalta merkitystä. Radiorajapinta voi olla ka- peakaistainen, laajakaistainen, TDMA tai CDMA, satelliitti, jonkin nykyisen • m *:*’ 3 0 standardin mukainen standardin mukainen rajapinta (esim. GSM) tai jonkin tulevaisuuden standardin mukainen radiorajapinta (esim. UMTS).

Seuraavassa keksinnön ensisijaisten suoritusmuotojen selitykses- • · · sä käytetään esimerkkinä eurooppalaista digitaalista solukkomatkaviestinjär-[··;* jestelmää GSM (Global System for Mobile Communication). GSM-järjestel- • ·* 3 5 män perusrakenneosat on määritelty GSM-suosituksissa. GSM-järjestelmän 107691 7 tärkeimmän kuvauksen osalta viitataan näihin GSM-suosituksiin sekä kirjaan "GSM System for Mobile Communications", M. Mouly ja M. Pautet, Palaiseau, France, 1992, ISBN:2-9507190-07-7.

Kuvion 1 tietoliikennejärjestelmä koostuu matkaviestimistä MS, tu-5 kiasemista BTS, tukiasemaohjaimesta BSC, matkaviestinkeskuksesta MSC sekä ATM-verkosta 3, joka sisältää yhden tai useampia ATM-kytkimiä 30. Matkaviestinverkkoon PLMN liittyy myös muita verkkoelementtejä, kuten tilaajatietokannat HLR (kotirekisteri) ja VLR (vierailijarekisteri) sekä käyttöjä ylläpitokeskus OMC. Kotirekisteri HLR sisältää pysyvästi tilaajien tilaaja-lo tiedot sekä tiedon siitä, minkä vierailijarekisterin VLR alueella matkaviestin kulloinkin on. Vierailijarekisteriin VLR kopioidaan väliaikaisesti niiden tilaajien tilaajatiedot, jotka vierailevat VLR-alueella.

Keksinnön mukaisesti kaikki matkaviestinverkon toiminnot, kuten puhelunohjaus, liikkuvuuden hallinta, radioresurssien ohjaus, on toteutettu 15 PLMN-verkkoelementeissä BTS, BSC ja MSC. Kuten normaalisti GSM-jär-jestelmässä, MSC huolehtii puhelunmuodostuksesta, puhelun kytkennästä, ja puhelunohjauksesta. Tukiasemajärjestelmä muodostuu tukiasemaohjaimesta BSC ja tukiasemista BTS. Tukiasemaohjainta BSC käytetään ohjaamaan useita tukiasemia. BSC voi kontrolloida myös handoveria kahden sii-20 hen kytketyn BTS:n välillä. BSC:lle on määritelty A-rajapinta MSC:hen päin • · *.*·: ja Abis-rajapinta tukiasemaan BTS päin. Nämä rajapinnat on määritelty • · · GSM-standardeissa. Tukiasemat BTS tarjoavat radiorajapinnan, jonka kaut-ta matkaviestimet MS kytkeytyvät BSC:hen ja MSC:hen.

ATM-verkko 3 muodostaa siirtojärjestelmän, joka kytkee tu-25 kiasemat BTS muihin PLMN-verkkoelementteihin. ATM-verkko 3 voi olla kytketty myös muihin ATM-verkkoihin 2, kuten B-ISDN, tai muihin dataverkkoihin 4, kuten N-ISDN, PSDN (esim. X.25) tai Internet. ATM-verkko 3 on edullisesti standardeja ATM-UNI-rajapintoja tarjoava -verkko, johon on muo- • · dostettu keksinnön mukaisia pysyviä virtuaaliyhteyksiä PLMN-signalointia *:** 3 0 varten ja jossa ainakin yksi ATM-kytkin 30 on varustettu toiminnallisuudella, ' j joka mahdollistaa PLMN-verkkoelementin ohjata sen virtuaaliyhteyksien kyt- kernistä ATM-kytkimen 30 kautta.

.·*·. Kuvio 3 esittää tarkemmin kuvion 1 tietoliikennejärjestelmän signa- • · .VI lointiarkkitehtuuria. Selkeyden vuoksi kuviossa 3 on esitetty vain yksi BTS, * ·* 3 5 yksi ATM-kytkin 300, yksi BSC ja yksi MSC. Kaikki rajapinnat ATM-kytki- 107691 8 men 30 ja PLMN-verkkoelementtien BTS, BSC ja MSC välillä ovat käyttäjä-verkkorajapintoja UNI. Ne on kuvattu paksulla kiinteällä viivalla kuviossa 3. UNI-rajapinta on määritelty viitteissä [1], [2] ja [3]. Näin ATM-kytkin näkee PLMN-verkkoelementit tavanomaisina ATM-laitteina (käyttäjinä), jotka se voi 5 tavoittaa UNI-rajapinnan yli. PLMN-verkkoelementit on varustettu ATM-sovi- tinlaitteella, joka muodostaa UNI-rajapinnan ATM-verkkoon 3 päin ja PLNM-rajapinnan verkkoelementtiin päin.

Kun kuvion 3 tietoliikennejärjestelmä pystytetään, täytyy keksintöä varten muodostaa seuraavat pysyvät virtuaaliyhteydet (PVC) UNI-rajapinto-10 jen yli: 1) BTS:n ja MSC:n välinen PVC1 (ATM-kytkimen 30 kytkentäkentän 301 kautta). PVC1:tä käytetään välittämään PLMN-signalointisanomat (esim. puhelunohjaus, liikkuvuuden hallinta, autentikointi, jne) MSC:n ja MS:n välillä ATM-solujen hyötykuormakentässä.

15 2) BTS:n ja BSC:n välinen PVC2 (ATM-kytkimen 30 kautta).

PVC2:tä käytetään välittämään PLMN-signalointisanomat (esim. radiore-surssien hallinta) BSC:n ja BTS:n välillä ATM-solujen hyötykuormakentässä.

3) BSC:n ja MSC:n välinen PVC3 (ATM-kytkimen 30 kautta), joka on myös PLMN-signalointia varten (ATM-solujen hyötykuormakentässä).

2 0 4) MSC:n ja ATM-kytkimen 30 kytkennänohjauksen välinen PVC4.

BSC:n ja ATM-kytkimen 30 kytkennänohjausyksikön välinen PVC5. MSC ja BSC käyttävät yhteyksiä PVC4 ja PVC5 ATM-kytkimen 30 kytkentätoimin-nan etäohjaukseen keksinnön mukaisella tavalla.

On huomattava, että pysyviä virtuaaliyhteyksiä PVC voidaan muo-25 dostaa monilla vaihtoehtoisilla tavoilla poikkeamatta keksinnön ajatuksesta. Esimerkiksi PVC1 voidaan korvata ratkaisulla, jossa MS:n ja MSC:n välinen signalointi suoritetaan BSC:n kautta käyttäen PVC2:ta ja PVC3:a. Tämä t<>>: muistuttaisi hierarkisesti enemmän normaalia GSM-verkkokonfiguraatiota.

• · ... Toisaalta mikäli PLMN-verkkoon ei lainkaan kuulu tukiasemaohjainta, pysy- *:*’ 3 0 viä yhteyksiä PVC2, PVC3 ja PVC5 ei lainkaan ole.

I Kuten myöhemmin tullaan esimerkkien avulla havainnollistamaan, kaikki PLMN-signalointi pysyvien virtuaaliyhteyksien PVC1, PVC2 ja PVC3 kautta on keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa oleellisesti GSM-suo- .1” situsten mukaista. Välissä oleva ATM-verkko 3 on PLMN-signaloinnin kan- • · · : ·’ 35 naita transparentti. Kaikki PLMN-signalointi siirretään hyötykuormakentässä 107691 9 ATM-soluissa, jotka ATM-kytkin 30 välittää niiden sisältöä tulkitsematta. Näin PLMN-signalointisanomat eivät vaadi mitään muutoksia ATM:n UNI-signalointiprotokollaan.

Etäohjausrajapinta pysyvillä yhteyksillä PVC4 ja PVC5 on keksin-5 non ensisijaisessa suoritusmuodossa Interim Local Management Interface (ILMI), joka on määritelty viitteissä [1] ja [2]. ILMI käyttää SNMP-protokollaa (Simple Network Management Protocol) ATM-kerroksen ja fyysisen kerroksen parametreihin liittyvän hallintainformaation monitorointi- ja kontrolloin-tioperaatioihin UNI:n yli ATM-kytkimien ja ATM-loppujärjestelmien (ATM-10 päätelaitteiden välillä). SNMP on määritelty julkaisussa: RFC 1157, A Simple Network Protocol, May 1990. Myös viitteet [1] ja [2] kuvaavat SNMP-protokollaa ja -sanomia. ATM-kytkimessä on agenttisovellus, joka tukee SNMP/ILMI operaatioita. UNI-hallintainformaatio esitetään hallintainformaa-tiotietokannassa MIB (Management Information Base), joka sijaitsee ATM-15 kytkimessä. Hallintainformaatiotyypit, jotka voivat olla saatavilla MIB:ssä, ovat esim. seuraavia: fyysinen kerros: ATM-kerros; ATM-kerroksen tilastot; Virtuaalireitti -yhteydet (VPC); Virtuaalikanavayhteydet (VCC); ja osoiterekis-teröinti-informaatio.

Yllä kuvattujen piirteiden toteuttamiseksi on kuvion 3 ATM-kytki-2 0 messä 30 on esitetty seuraavat toiminnalliset elementit: SNMP-agentti • · ·.*·: SNMP AGENT, tietokanta MIB (Management Information Base), ATM-sig- '[[['. naloinnin ohjaus SIGN.CTRL, kytkentämatriisi 301 sekä käyttö-ja ylläpitora- : japinta O&M kytkentämatriisiin päin. ATM-signaloinnin ohjaus huolehtii viit- *·· :***; teiden [1] ja [2] mukaisesta UNI-signaloinnista sekä ohjaa kytkentämatriisin • · · 25 301 kytkentäoperaatioita O&M-rajapinnan kautta. MIB on yllä mainittu tieto- [·:·. kanta, jossa ylläpidetään status- ja konfigurointi-informaatiota virtuaalireitti- • φ · ja virtuaalikanavayhteyksistä, jotka ovat käytettävissä ATM-kytkimen UNI-. rajapinnoissa.

Keksinnön mukaisesti ohjaava PLMN-elementti, kuten MSC tai • · ·;·' 3 0 BSC, käyttää RFC 1157:n määrittelemiä SNMP-protokollan operaatioita hal- ‘ l :‘: lintainformaation manipuloimiseen. Seuraavassa selitetään kuvioihin 4, 5, 6 ja 7 viitaten erilaisia esimerkkejä keksinnön mukaisista puhelunmuodostus- ·· · signaloinneista. Näiden esimerkkien signalointiproseduurit perustuvat GSM- • · //I signalointisanomiin.

• · · : ·* 35 Kuvion 4 signalointikaavio havainnollistaa MS:ltä lähtevän datapu- 107691 10 helun muodostusta. GSM-signalointiin kuuluvat mm. signalointikanavan pyytäminen ja myöntäminen, CM-palvelupyynnöt, autentikointi, salausmoodin asetus, väliaikaisen matkaviestintilaajatunnisteen (TMSI) allokointi. MS lähettää BTS:lle sanoman SETUP, joka välitetään PVC1 yhteyden kautta 5 MSC.IIe. MSC tulkitsee SETUP-sanoman vastaanottajan osoitteesta, että kyseessä on ATM-osoite ja että sen kytkentä voidaan tehdä ATM-kytkimes-tä, jossa BTS on kiinni. Mikäli puhelunmuodostus sallitaan, MSC lähettää matkaviestimelle MS sanoman CALL_PROCEEDING yhteyden PVC1 ja tukiaseman BTS kautta. Tämä sanoma kertoo MS:lle, että MSC on käsittele-10 mässä puhelua. Tähän asti on kuvattu normaalia GSM-signalointia lukuunottamatta sitä, että signalointi välitetään ATM-verkon läpi keksinnön mukaisten kiinteiden virtuaaliyhteyksien PVC1, PVC2 ja PVC3 kautta ATM-solujen hyötykuormaosassa. Muutoin tällä esimerkkisignaloinnilla ei ole keksinnön kannalta merkitystä eikä sitä ole tarpeen kuvata tässä yksityiskohtai-15 semmin.

Seuraavassa kuvataan kuinka MSC ohjaa ATM-kytkimen 30 kytkemään virtuaalisen yhteyden (datayhteyden) BTS.n ja kutsutun ATM-tilaa-jan välille, ennenkuin radiokanavan kytkentä suoritetaan. Tämä signalointi on esitetty kuvion 4 katkoviivalla rajatussa lohkossa 40. Lohkon 40 signa-20 lointi on kuvattu myös kuviossa 5, jossa lisäksi on esitetty sanomat ATM- • « kytkimen 30 sisäpuolella olevien elementtien välillä.

Kuvioihin 4 ja 5 viitaten, MSC lähettää, kiinteän virtuaaliyhteyden : PVC4 kautta, ATM-kytkimen 30 SNMP-agentille SNMP-protokollan sano- man Set_Request-PDU. Tässä sanomassa MSC antaa parametreinä osoit- ··· •\# 25 teen addr_1 (kutsuva osapuoli, BTS) ja osoitteen addr_2 (kutsuttu osapuoli, kuviossa 4 merkitty "atm-päätelaite"), joiden välille ATM-kytkimen 30 tulisi muodostaa virtuaaliyhteys. Osoitteet voivat olla ATM- tai E.164-osoitteita.

' m. Tämän jälkeen SNMP-agentti käyttää normaalia ATM-UNI-signa- ...* lointia yhteyden muodostamiseksi.

• · ·;·’ 30 Kuvioon 5 viitaten, SNMP-agentti lähettää connect-käskyn signa- \Xl loinninohjausyksikölle. Connect-käsky sisältää parametreinä osoitteet

:]*[: addr_1 ja addr_2. Tämän jälkeen signaloinninohjausyksikkö SIGN-CTRL

kysyy MIB-tietokannasta käskyllä getjnfo niitä (ATM-kytkimen) portteja, .1*; joihin osoitteet addr_1 ja addr_2 on kytketty. MIB antaa info-vasteessa port- • ·* 35 tinumerot sekä VPI/VCI -arvot, joita tulisi käyttää näitä yhteyksiä varten.

11 107691 Tämän jälkeen signaloinninohjaus SIGN CTRL suorittaa normaalin ATM-yh-teydenmuodostusproseduurin. Ensinnäkin SIGN-CTRL lähettää BTS:lle sanoman ATM_UNI_SETUP sekä kutsuvan osapuolen ATM-kytkimelle 40 sanoman ATM_NNI_SETUP. ATM-kytkin 41 lähettää kutsutulle osapuolelle 5 (ATM-päätelaite) ATM_UNI_SETUP -sanoman. SETUP-sanomilla pyydetään eri osapuolia aloittamaan puhelun muodostus. BTS hyväksyy puhelun lähettämällä ATM-kytkimelle 30 sanoman ATM_UNI_CONNECT. Vastaavasti kutsuttu osapuoli hyväksyy puhelun lähettämällä ATM-kytkimelle 41 sanoman ATM_UNI_CONNECT. Edelleen ATM-kytkin 41 hyväksyy puhelun ίο lähettämällä ATM-kytkimelle 30 sanoman ATM_ NNI_CONNECT.

Edellä kuvatun onnistuneen puhelunmuodostuksen jälkeen signa-lointiyksikkö SIGN-CTRL käskee O & M-rajapinnan kautta (switch-käsky) kytkentämatriisin 301 todella kytkeä kutsuvan osapuolen (BTS) VPIA/CI kutsutun osapuolen (ATM-päätelaite) VPI/VCI:hen. Signalointiyksikkö SIGN 15 CTRL lähettää SNMP-agentille vasteen connect_ok, joka sisältää connect-käskyssä vastaanotetut osoitteet sekä VPI/VCI-arvot, jotka on liitetty näihin osoitteisiin. Tämän jälkeen SNMP-agentti lähettää MSC:lle yhteyden PVC4 kautta sanoman SNMP_GET_RESPONSE, joka sisältää mainitut VPI/VCI-arvot.

2 o Tämän jälkeen MSC lähettää ASSIGNMENT REQUEST-sanoman • · ·.*·: BSC:lle, joka sisältää mainitut VPI/VCI-arvot. Nämä arvot voidaan joko koo- data standardinmukaisen ASSIGNMENT REQUEST-sanoman optionaalisiin

: kenttiin tai ko. sanomaan on lisättävä uusia informaatioelementtejä. BSC

• · · :***: tekee tarvittavat radioresurssien varaukset ko. yhteydelle ja käskee BTS:ää • · · 25 aktivoimaan radiokanavan CHANNEL_ACTIVATION-sanomalla. Myös tässä [·:·. sanomassa on välitettävä VPI/VCI-arvot, ts. ne on koodattava sanoman • · · optionaalisiin kenttiin tai sanomaan on lisättävä uusia informaatioelementte-. jä. Näillä tiedoilla BTS voi kytkeä radiokanavan ATM-yhteydelle. Loppuosa signaloinnista noudattaa normaalia GSM-puhelunmuodostussignalointia sillä • · ···* 3 0 poikkeuksella, että MSC lähettää CONNECT-sanoman matkaviestimelle heti

': saatuaan ASSIGNMENT COMPLETE-sanoman. Normaalitapauksessa MSC

·'**: odottaisi B-tilaajalta tulevaa sanomaa (ANSWER), mutta tässä tapauksessa ·· · ' yhteys on jo kytketty B-tilaajalle asti.

• · Tämän jälkeen kuvion 4 signalointi seuraa normaalia GSM-puhe- • · · : ·' 3 5 lunmuodostussignalointia, joka tapahtuu välillä BTS-MSC pysyvän virtuaa- 107691 12 liyhteyden PVC1 kautta välillä BTS-BSC pysyvän virtuaaliyhteyden PVC2 kautta. Myöskään tämä signalointi ei ole keksinnön kannalta oleellista, vaan se edustaa erästä esimerkkiä mahdollisesta signaloinnista. Tämän vuoksi kuvion 4 loppuosassa esitettyjä sanomia ei käsitellä tässä yhteydessä 5 enempää, vaan niiden osalta viitataan yllä mainittuun kirjaan ja GSM-spe-sifikaatioihin.

Kuviossa 6 on esitetty keksinnön mukainen MS:ltä lähtevä puhe-puhelun muodostus. GSM-signalointi puhelunmuodostuksessa on oleellisesti sama kuin kuviossa 4. Oleellinen ero edelliseen on, että nyt (pu-io he)yhteys kytketään "normaalisti" MSC:n kautta ja ATM-yhteys muodostetaan BTS:n ja MSC.n välille (kuvion 4 esimerkissä ATM-yhteys muodostettiin suoraan BTS:n ja B-tilaajan välille ilman läpikytkentää MSC.n kautta).

MSC ohjaa ATM-kytkimen 30 kytkemään puhelulle virtuaaliyhteyden BTS:n ja MSC:n välille lähettämällä yhteyden PVC4 kautta sano-15 man SNMP_Set_Request, jossa on kutsuvan osapuolen osoite addr_1 (BTS) ja kutsutun osapuolen osoite addr_2 (MSC). Tämän jälkeen ATM-kytkimen 30 sisäisten elementtien välinen signalointi etenee kuten kuviossa 5. Sitten signalointiyksikkö SIGN-CTRL lähettää ATM_UNI_Setup -sanomat BTS:lle ja MSC:lle. BTS ja MSC vastaavat sanomalla ATM_UNI_Connect.

2 0 Tämän jälkeen signalointiyksikkö SIGN-CTRL käskee kytkinkentän 301 kyt-·.·: kemään yhteyden allokoitujen VPI/VCI:ien välille. SIGN CTRL lähettää [[': SNMP-agentille connect_ok -vasteen, joka sisältää osoitteet addr_1 ja : addr_2 sekä niihin liitetyt VPI/VCI-arvot. SNP-agentti lähettää MSC:lle yh- **·· teyden PVC4 kautta sanoman SNMP_Get_Response, joka sisältää mainitut {\ 2 5 VPI/VCI-arvot. Tämän jälkeen ASSIGNMENT REQUEST ja CHANNEL AC- [·:·. TIVATION -sanomiin pätee sama kuin edellisessä esimerkissä, ja niiden • · · jälkeen oleva GSM-signalointi on täysin GSM:n mukaista.

. Vielä eräänä esimerkkinä kuvataan handoveria (puhelun siirtoa) - kahden BTS:n välillä, jotka on kytketty samaan ATM-kytkimeen. Tällainen • · «·* 3 0 handover voidaan suorittaa samoilla periaatteilla, jotka esitettiin puhelun-

: muodostusesimerkeissä. Kuvio 7 esittää esimerkin handoverista, kun BSC

• · · · päättää milloin handover suoritetaan (kuten GSM-järjestelmässä). Kuviossa • · · 7 kiinteät viivat ovat GSM-sanomia ja katkoviivat ei-GSM-sanomia, jotka • · j·;’ liittyvät keksinnön mukaiseen ATM-kytkimen ohjaukseen.

• · · *· ·’ 35 Kuten tunnettua MS mittaa palvelevan tukiaseman lisäksi down- 107691 13 link-signaaleja tietyltä naapuritukiasemien joukolta. MS raportoi nämä mittaustulokset säännöllisesti tukiasemaohjaimelle BSC, joka tekee niiden perusteella handover-päätöksen. Kuviossa 7 MS lähettää mittausraportin nykyiselle palvelevalle tukiasemalle BTS_o (jota kutsutaan tästä eteenpäin 5 vanhaksi tukiasemaksi) sanomassa measurement report. BTS_o välittää mittausraportin BSC:lle (measurement report/result) pysyvän virtuaaliyhteyden PVC2 kautta ATM-soluissa. Oletetaan nyt, että BSC tekee MS:n lähettämien mittaustulosten perusteella (ja käytetyn handover-algoritmin mukaisesti) päätöksen, että puhelu tulisi siirtää vanhalta tukiasemalta BTS_o uu-10 delle tukiasemalle BTS_n.

Handover-päätöksen jälkeen BSC lähettää ATM-kytkimelle virtuaaliyhteyden PVC4 kautta sanoman SNMP_Set_Request. Tämä sanoma sisältää käskyn kytkeä liikennekanava virtuaalisena piirinä uuden tukiaseman BTS_n ja ATM-kytkimen välille. Toisin sanoen sanoma sisältää osoitteen 15 addr_1 uudelle tukiasemalle. ATM-kytkimen SNMP-agentti, MIB-tietokanta ja signalointiyksikkö SIGN-CTRL kommunikoivat kuten kuviossa 4, niin että signalointiyksikkö saa tiedon ATM-kytkimen portista, johon BTS_n on kytketty, sekä siihen liittyvän VPI/VCI-arvon. Sitten signalointiyksikkö SIGN-CTRL lähettää uudelle tukiasemalle BTS_n sanoman ATM_UNI_Setup. 20 BTS_n hyväksyy puhelun lähettämällä sanoman ATM_UNI_Connect. Signa- • · ·.**: lointiyksikkö SIGN-CTRL ohjaa kytkentäkentän 301 kytkemään ATM-kytki- r”’: men ja BTS:n välisen loogisen yhteyden puhelun toiselle osapuolelle mene- : vään loogiseen yhteyteen. Tämän jälkeen SIGN-CTRL antaa SNMP-agentil- :***: le vasteen connect_ok, joka sisältää osoitteen addr_1 sekä sitä vastaavan 25 VPI/VCI-arvon. SNMP-agentti lähettää BSC:lle virtuaaliyhteyden PVC4 kaut-ta sanoman SNMP Get Response, joka sisältää osoitteen addr 1 sekä • · · mainitun VPI/VCI-arvon.

. Kun BSC on saanut SNMP_Get_Response -sanoman mukana VPI/VCI-arvot kytketylle virtuaaliyhteydelle, se välittää nämä tiedot CHAN- • « ···* 3 0 NEL_ACTIVATION -sanomassa (pysyvän virtuaaliyhteyden kautta) uudelle : tukiasemalle BTS_n, joka näin saa tiedon mikä radiokanava kytketään mille- :***: kin ATM-yhteydelle (VPI/VCI). Tämä vaatii edellisessä esimerkissä kuvatut muutokset CHANNEL ACTIVATION -sanomaan. BTS n kuittaa CHAN-• ♦ — ]**;* NEL_ACTIVATION_ACK sanomalla. BSC lähettää vanhalle tukiasemalle • « · : ·* 35 BTS_o sanoman HANDOVER_COMMAND pysyvän virtuaaliyhteyden kaut- 107691 14 ta. Tämä sanoma sisältää tiedon uudesta tukiasemasta BTS_n. Tämän jälkeen suoritetaan GSM-suositusten mukainen handover vanhalta tukiasemalta uudelle tukiasemalle. Handoverin seurauksena uudella tukiasemalla BTS_n puhelulle varattu radiorajapinnan liikennekanava kytketään ATM-kyt-5 kimen ja uuden tukiaseman BTS_n välille muodostettuun loogiseen yhteyteen. Handoveriin liittyvä GSM-signalointi ei ole keksinnön kannalta oleellista, joten sitä ei kuvata tässä tarkemmin. Kuviossa 7 esitettyjen sanomien yksityiskohtaisemman kuvatuksen osalta viitataan yllä mainittuun kirjaan sekä GSM-suosituksiin. Tukiasemien BTS ja tukiasemaohjaimen BSC io välinen signalointi tapahtuu luonnollisesti keksinnön mukaisten pysyvien virtuaaliyhteyksien kautta.

Kun BSC on vastaanottanut uudelta tukiasemalta BTS_n tiedon, että handover on suoritettu radiotiellä, BSC käskee ATM-kytkintä kytkemään puhelu vanhan tukiaseman BTS_0 virtuaaliyhteydeltä uuden tukiaseman 15 BTS_n virtuaaliyhteydelle. Tarkemmin sanottuna BTS lähettää ATM-kytki-melle PVC4-yhteyden kautta sanoman SNMP_Set_Request. Koska kytkentä vanhalta virtuaaliyhteydeltä uudelle tehdään vain kutsuvalla puolella, tukiasemalta BTS_0 tukiasemalla BTS_n (paikallisesti), ATM-signalointia ei tarvita tässä vaiheessa. Virtuaaliyhteys toisen osapuolen suuntaan säilyy 20 muuttumattomana. Siten keksinnön mukaisessa handoverissa ATM-kytkin ·,1·· toimii handoverin ankkuripisteenä. BSC:n lähettämä SNMP_Set_Request sisältää myös käskyn purkaa vanha virtuaaliyhteys tukiasemaan BTS__0.

t ·*: Tämä käsky voidaan lähettää myös erillisessä sanomassa. Käskyn seurauk- »·« sena ATM-kytkimen signalointiyksikkö SIGN-CTRL lähettää vanhalle tu-25 kiasemalla BTS 0 sanoman ATM UNI Release. Tämä sanoma indikoi, että !···. yhteys on purettu ja että vanhan tukiaseman BTS_o tulisi vapauttaa virtuaa- • t · likanava ja valmistautua purkamaan yhteys, sen jälkeen kun se on lähettä- . nyt ATM_UNI_Release_complete -sanoman. BTS_o lähettää ATM-kytkimel- ····· le mainitun sanoman ATM-UNI-Release-complete. Tämän jälkeen BTS_o ja • · 3 o ATM-kytkin purkavat yhteyden. ATM-kytkin ilmoittaa BSCille kytkennän suo- ;ottamisesta ja vanhan yhteyden purkamisesta sanomassa SNMP Get Res-··· 1 ·***: ponse. BSC informoi MSC:tä kanavanvaihdon suorittamisesta yhteyden PVC3 kautta.

• · Tämän jälkeen seuraa normaalia GSM-signalointia. BSC komen- • · ♦ • ·1 35 taa vanhan tukiaseman BTS_0 vapauttamaan radiokanavaresurssit lähettä- 107691 15 mällä GSM-sanoman RF_CHANNEL_RELEASE pysyvän virtuaaliyhteyden PVC2 kautta. BTS_0 kuittaa sanomalla RF_CHANNEL_RELEASE_ACK. Nyt handover on loppuun saatettu.

Oheiset kuviot ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnol-5 listamaan esillä olevaa keksintöä. Yksityiskohdiltaan keksintö voi vaihdella oheisten patenttivaatimusten puitteissa ja hengessä.

• · • · • · · • · • · · • · • · • · · • · · • · · ·»· • · ♦ • « • · • · · • · • ' · • · · • · · • · · • · · • · • · · • · • · · • · • · · > · · · *M ♦ • · · • · • · • · · 1 · · • · • · »M • · · • · · • · • ·

Claims (12)

107691 16

1. Langaton ATM-verkko, joka käsittää matkaviestimiä, tukiasemia sekä ainakin yhden ATM-kytkimen (30), johon on kytketty tukiasemia (BTS) 5 käyttäjä-verkkorajapinnalla (UNI), tunnettu siitä, että ainakin yksi matkaviestinverkon ohjaava verkkoelementti (MSC, BSC) on kytketty mainittuun ATM-kytkimeen (30) UNI-rajapinnalla huolehtimaan puhelunohjauksesta ja liikkuvuuden hallinnasta, mainitun matkaviestinverkkoelementin (MSC, BSC) ja kunkin tulo kiaseman (BTS) välillä on ensimmäinen pysyvä ATM-virtuaalikanava niiden välisen puhelunohjaus- ja liikkuvuudenhallintasignaloinnin siirtämiseksi transparentisti ATM-verkon (3) läpi, mainittu matkaviestinverkkoelementti (MSC, BSC) on järjestetty etäohjaamaan mainittua ATM-kytkintä (30) dynaamisesti kytkemään ATM-15 virtuaalikanavia tukiasemien (BTS) ja ATM-verkon jonkin toisen pisteen välille.

2. Matkaviestinverkko, joka käsittää matkaviestimiä (MS), tukiasemia (BTS), ainakin yhden ohjaavan matkaviestinverkkoelementin (MSC, BSC), joka huolehtii puhelunohjauksesta ja liikkuvuuden hallinnasta, . . 2 0 sekä ATM-siirtoverkon (3), joka sisältää ainakin yhden ATM-kytkimen (30), *:./ johon tukiasemat (BTS) ja mainittu ohjaava matkaviestinverkkoelementti • · ‘••f (MSC, BSC) on kytketty käyttäjä-verkkorajapinnalla (UNI), tunnettu sii- tä, että • · · mainitun matkaviestinverkkoelementin (MSC, BSC) ja kunkin tu- • ’·· 25 kiaseman (BTS) välillä on ensimmäinen pysyvä ATM-virtuaalikanava niiden :T: välisen puhelunohjaus- ja liikkuvuudenhallintasignaloinnin siirtämiseksi transparentisti ATM-siirtoverkon (3) läpi, mainittu matkaviestinverkkoelementti (MSC, BSC) on järjestetty e-.···. täohjaamaan mainittua ATM-kytkintä (30) dynaamisesti kytkemään ATM-vir- 3. tuaalikanavia tukiasemien (BTS) ja ATM-verkon jonkin toisen pisteen välille.

··*· : 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen verkko, tunnettu • · · siitä, että matkaviestiverkkoelementin (MSC, BSC) ja ATM-kytkimen (30) vä-Iillä on toinen pysyvä ATM-virtuaalikanava, • · 35 matkaviestinverkkoelementti (MSC, BSC) on järjestetty etäohjaa- 107691 17 maan ATM-kytkintä (30) mainitun toisen pysyvän ATM-virtuaalikanavan kautta.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen verkko, tunnettu siitä, että matkaviestinverkkoelementin (MSC, BSC) ja ATM-kytkimen (30) 5 välinen etäohjausprotokolla on Simple Network Management Protocol (SNMP).

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen verkko, tunnettu siitä, että matkaviestinverkkoelementin (MSC, BSC) ja ATM-kytkimen (30) välinen etäohjaus perustuu UNI-signalointiin. ίο

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen verkko, tunnettu siitä, että mainittu ainakin yksi matkaviestinverkkoelementti käsittää matkavies-tinkeskuksen (MSC) ja/tai tukiasemaohjaimen (BSC).

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen verkko, tunnettu siitä, että ATM-kytkin sisältää välineet (SNMP AGENT, MIB, SIGN.

15 CTRL, 301), jotka vasteena matkaviestinverkkoelementin etäohjaukselle suorittavat ATM-kytkimen, tukiaseman ja mainitun toisen pisteen välillä standardin UNI-signalointiproseduurin, jolla muodostetaan, puretaan tai uu-delleenkytketään looginen virtuaalikanava puhelua varten.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen verkko, tunnettu siitä, . . 2 0 että ATM-kytkin (30) kykenee kytkemään puhelun suoraan puhelun toiselle • · osapuolelle ilman puhelun kytkemistä mainitun matkaviestinverkkoelementin *···* kautta.

9. Menetelmä liikkuvuuden hallintaa ja puhelunohjausta varten lan- • · · gattomassa ATM-verkossa, joka käsittää matkaviestimiä, tukiasemia sekä ·**·. 25 ainakin yhden ATM-kytkimen, johon on kytketty tukiasemia käyttäjä-verkko- :T: rajapinnalla (UNI), tunnettu siitä, että siirretään liikkuvuuden hallintaan ja puhelunohjaukseen liittyvä sig- nalointi tukiasemien ja mainitun matkaviestinverkkoelementin välillä transpa- .···. rentisti ATM-verkon läpi pysyvillä loogisilla virtuaalikanavilla, 30 muodostetaan ATM-kytkimessä puhelukohtaisia loogisia virtuaali- t.: : kanavia tukiasemien ja toisten osapuolien välille UNI-signalointia käyttäen, • · · etäohjataan ATM-kytkintä mainitusta matkaviestinverkkoyksiköstä.

.···. 10. Menetelmä liikkuvuuden hallintaa ja puhelunohjausta varten :*!·. matkaviestinverkossa, joka käsittää matkaviestimiä, tukiasemia, ainakin yh- • · 35 den ohjaavan matkaviestinverkkoelementin, joka huolehtii puhelunohjauk- 107691 18 sesta ja liikkuvuuden hallinnasta, sekä ATM-siirtoverkon, joka sisältää ainakin yhden ATM-kytkimen, johon tukiasemat ja mainittu ohjaava matkavies-tinverkkoelementti on kytketty käyttäjä-verkkorajapinnalla (UNI), tunnet-t u siitä, että 5 suoritetaan puhelunohjaukseen ja liikkuvuuden hallintaan liittyvät toiminnot erillisessä matkaviestinverkon ohjaavassa verkkoelementissä, joka on liitetty mainittuun ATM-kytkimeen UNI-rajapinnalla, siirretään liikkuvuuden hallintaan ja puhelunohjaukseen liittyvä signalointi tukiasemien ja mainitun matkaviestinverkkoelementin välillä transpa-10 rentisti ATM-verkon läpi pysyvillä loogisilla virtuaalikanavilla, muodostetaan ATM-kytkimessä puhelukohtaisia loogisia virtuaalikanavia tukiasemien ja toisten osapuolien välille UNI-signalointia käyttäen, etäohjataan ATM-kytkintä mainitusta matkaviestinverkkoyksiköstä.

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen menetelmä, tun-15 n e 11 u siitä, että etäohjataan ATM-kytkintä mainitun matkaviestinverkkoelementin ja ATM-kytkimen välisen pysyvän ATM-virtuaalikanavan kautta.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matkaviestinverkkoelementin ja ATM-kytkimen välinen etäoh-jausprotokolla perustuu johonkin seuraavista: Simple Network Management . 20 Protocol (SNMP) tai UNI-signalointi. * ·» • · • · · * · • · • · · V · · • · 1 • · · • · · • · * · • · · • · • · • · · • · · « « « • · · • · • · · • · «·· • · • · · • · « • · · · • · · • · • · • · · • · · • · • · • · · · · • · · • « • · 107691 19