FI102649B - Solukkoradioverkon kapasiteetin kasvattaminen - Google Patents
Solukkoradioverkon kapasiteetin kasvattaminen Download PDFInfo
- Publication number
- FI102649B FI102649B FI954879A FI954879A FI102649B FI 102649 B FI102649 B FI 102649B FI 954879 A FI954879 A FI 954879A FI 954879 A FI954879 A FI 954879A FI 102649 B FI102649 B FI 102649B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- frequency
- super
- cell
- reuse
- handover
- Prior art date
Links
- 230000001413 cellular effect Effects 0.000 title claims abstract description 59
- 238000000034 method Methods 0.000 claims abstract description 27
- 238000005259 measurement Methods 0.000 claims description 37
- 230000002452 interceptive effect Effects 0.000 claims description 31
- 238000004422 calculation algorithm Methods 0.000 claims description 12
- 230000005540 biological transmission Effects 0.000 claims description 7
- 238000001228 spectrum Methods 0.000 abstract description 10
- 210000004027 cell Anatomy 0.000 description 237
- 239000010410 layer Substances 0.000 description 29
- 230000003834 intracellular effect Effects 0.000 description 10
- 210000004271 bone marrow stromal cell Anatomy 0.000 description 8
- 230000032823 cell division Effects 0.000 description 5
- 238000013461 design Methods 0.000 description 5
- 238000010295 mobile communication Methods 0.000 description 5
- 238000012935 Averaging Methods 0.000 description 4
- 238000004891 communication Methods 0.000 description 4
- 230000009471 action Effects 0.000 description 3
- 238000003556 assay Methods 0.000 description 3
- 230000008901 benefit Effects 0.000 description 3
- 238000010586 diagram Methods 0.000 description 3
- 238000009434 installation Methods 0.000 description 3
- 230000015572 biosynthetic process Effects 0.000 description 2
- 238000004364 calculation method Methods 0.000 description 2
- 230000007423 decrease Effects 0.000 description 2
- 230000007613 environmental effect Effects 0.000 description 2
- 238000012544 monitoring process Methods 0.000 description 2
- 238000013468 resource allocation Methods 0.000 description 2
- 230000011664 signaling Effects 0.000 description 2
- 238000012546 transfer Methods 0.000 description 2
- 235000009754 Vitis X bourquina Nutrition 0.000 description 1
- 235000012333 Vitis X labruscana Nutrition 0.000 description 1
- 240000006365 Vitis vinifera Species 0.000 description 1
- 235000014787 Vitis vinifera Nutrition 0.000 description 1
- 230000000903 blocking effect Effects 0.000 description 1
- 230000015556 catabolic process Effects 0.000 description 1
- 230000008859 change Effects 0.000 description 1
- 238000000205 computational method Methods 0.000 description 1
- 230000008094 contradictory effect Effects 0.000 description 1
- 238000006731 degradation reaction Methods 0.000 description 1
- 238000012938 design process Methods 0.000 description 1
- 238000011161 development Methods 0.000 description 1
- 230000009977 dual effect Effects 0.000 description 1
- 238000005562 fading Methods 0.000 description 1
- 230000002349 favourable effect Effects 0.000 description 1
- 230000007774 longterm Effects 0.000 description 1
- 238000007726 management method Methods 0.000 description 1
- 238000012067 mathematical method Methods 0.000 description 1
- 230000002093 peripheral effect Effects 0.000 description 1
- 238000013439 planning Methods 0.000 description 1
- 238000012545 processing Methods 0.000 description 1
- 230000003252 repetitive effect Effects 0.000 description 1
- 239000002356 single layer Substances 0.000 description 1
- 238000007619 statistical method Methods 0.000 description 1
- 210000002268 wool Anatomy 0.000 description 1
Classifications
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
- H04W36/00—Hand-off or reselection arrangements
- H04W36/16—Performing reselection for specific purposes
- H04W36/20—Performing reselection for specific purposes for optimising the interference level
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
- H04W16/00—Network planning, e.g. coverage or traffic planning tools; Network deployment, e.g. resource partitioning or cells structures
- H04W16/02—Resource partitioning among network components, e.g. reuse partitioning
- H04W16/04—Traffic adaptive resource partitioning
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
- H04W16/00—Network planning, e.g. coverage or traffic planning tools; Network deployment, e.g. resource partitioning or cells structures
- H04W16/02—Resource partitioning among network components, e.g. reuse partitioning
- H04W16/12—Fixed resource partitioning
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
- H04W16/00—Network planning, e.g. coverage or traffic planning tools; Network deployment, e.g. resource partitioning or cells structures
- H04W16/24—Cell structures
- H04W16/32—Hierarchical cell structures
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
- H04W36/00—Hand-off or reselection arrangements
- H04W36/04—Reselecting a cell layer in multi-layered cells
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
- H04W48/00—Access restriction; Network selection; Access point selection
- H04W48/08—Access restriction or access information delivery, e.g. discovery data delivery
- H04W48/12—Access restriction or access information delivery, e.g. discovery data delivery using downlink control channel
Description
102649
Solukkoradioverkon kapasiteetin kasvattaminen
Esillä oleva keksintö kohdistuu solukkoradioverkkoihin ja erityisesti menetelmiin solukkoradioverkon kapasiteetin kasvattamiseksi.
5 Merkittävin radiojärjestelmien kapasiteettia rajoittava tekijä on käytettävissä oleva rajallinen taajuusspektri. Täten radiojärjestelmän kapasiteetti riippuu siitä kuinka tehokkaasti järjestelmälle annettuja radiotaajuuksia voidaan hyödyntää. Solukkoradioverkoissa radiotaajuuksien tehokkaampi hyödyntäminen perustuu taajuuksien uudelleenkäyttöön: samaa 10 taajuutta käytetään useissa paikoissa, jotka ovat riittävän kaukana toisistaan, mistä on seurauksena valtava kasvu järjestelmän kapasiteetissa. Tämän vastapainona on lisääntynyt kompleksisuus sekä verkolle että matkaviestimille, joiden täytyy kyetä valitsemaan tukiasema useiden mahdollisten joukosta. Esimerkiksi, jos samaa taajuutta käytetään uudelleen joka yhdek-15 sännessä solussa, N taajuuden spektriallokointi sallii käyttää N/9 kantoaaltoa samanaikaisesti missä tahansa solussa. Solukoon pienentäminen tai samataajuuksisten solujen etäisyyden pienentäminen kasvattaa kapasiteettia mutta toisaalta myös samakanavahäiriötä. Tämän vuoksi taajuuden uu-delleenkäyttökertoimen valinta on usein kompromissi jäijestelmän sama-20 kanavahäiriön ja liikennekapasiteetin välillä.
Koska solukkoradioverkolle allokoitu taajuus spektri on kiinteä ja tilaajien lukumäärä on kasvamassa nopeasti, allokoidun taajuusspektrin tehokas käyttö on elintärkeä jokaiselle verkko-operaattorille. Täten erilaiset lii-kennekapasiteettia kasvattavat ominaisuudet solukkoverkossa antavat pal-25 jon tarvittua helpotusta operaattoreille erityisesti väkirikkailla kaupunkialueilla. Radioverkkojen kehittymisellä kohti suurikapasiteettisia radioverkkoja on lähinnä seuraavat vaihtoehdot: kanavien lukumäärän kasvattaminen, solujen jakaminen (pienet solut), mikrosoluverkot, monikerroksiset verkot, underlay- overlay -verkot sekä muut kapasiteettia kasvattavat ratkaisut, ku-30 ten puolinopeuskanavat, taajuushyppely ja tehonsäätö. Seuraavassa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin näitä vaihtoehtoja.
Kanavien lukumäärän kasvattaminen
Yksinkertaisin tapa lisätä kapasiteettia on kasvattaa kanavien lukumäärää. Koska verkko-operaattorille allokoitu solukkoverkon taajuus-35 spektri on hyvin rajoitettu, tämä menetelmä ei anna helpotusta kapasiteet- 2 102649 tiongelmiin.
Solujen jakaminen (pienet solut)
Kun solukoot pienentyvät alle yhden kilometrin säteen, on yleensä tarpeen alentaa antennikorkeutta kattotason alapuolelle. Tämä johtuu siitä, 5 että kattoasennuksesta päin ei voida tehokkaasti toteuttaa peittoa tarkoille alueille katutasolla. Tämä antennien laskeminen aiheuttaa ongelmia peiton suunnittelussa. Tämän tyyppisten asennusten kantomatkojen ennustamista ymmärretään huonommin kuin makrosolujen tapauksissa. Lisäksi häiriön hallinta tulee vaikeammaksi kattotason alapuolella olevissa asennuksissa, 10 koska samakanavatukiasemien vuotamista ei voida kontrolloida samalla tavoin. Solujen vuotaminen voi lopulta pienentää solukoot pisteeseen, jossa perinteiset suunnittelumenetelmät ja radiojärjestelmät eivät toimi tehokkaasti. Lisäksi jokaiseen merkittävään kapasiteetin kasvuun liittyy suuria investointeja tukiasemapaikkoihin ja siirtoyhteyksiin. Solujen jakaminen on 15 hyvä menetelmä helpottaa kapasiteettiongelmaa tiettyyn pisteeseen. Valitettavasti kaupunkialueilla kapasiteettivaatimukset ovat niin korkeat, että tämä menetelmä ei anna apua pitkällä jaksolla. Solujen jakamista voidaankin käyttää vain lyhytaikaisena helpotuksena.
Mikrosoluverkko 20 "Mikrosoluverkolla" ei ole mitään tarkkaa määritelmää. Solu, jolla on pieni peittoalue ja antennit kattotason alapuolella voisivat olla tunnusmerkkejä määritteelle "mikrosolu". Mikrosoluratkaisuihin viitataan usein virheellisesti "monikerroksisina" verkkoina, vaikka "mikrosolu" voidaan toteuttaa ilman monikerrosarkkitehtuuria. Kun suoritetaan solujen jakaminen tie-25 tyn rajan alapuolelle ja antennien asentaminen kattotason alapuolelle tai rakennuksiin, tarvitaan kehittynyttä radioverkkosuunnittelua ja radioresurssien kontrollia. Tukiasemapaikkojen määrän lisääntyminen kasvattaa merkittävästi kustannuksia. Soluilla, joiden säde on 300m - 1km, varjohäipymästä johtuva signaalin vaihtelu on hyvin suuri verrattuna makrosoluihin ja suh-30 teessä pienten solujen peittoalueeseen. Nämä tekijät tarkoittavat sitä, että solujen päällekkäisyyksien täytyy olla hyvin suuret, jotta saavutetaan haluttu kokonaispeitto, mikä on tietenkin tehotonta. Soluissa, joiden säde on alle 300 m, esiintyy enemmän suoraa signaalin etenemistä ja jonkin verran vähemmän signaalin vaihtelua, mikä on eduksi peittoalueen kannalta. Kuiten-35 kin antennisijainti määrittää näissä olosuhteissa hyvin merkittävästi todelli- 102649 3 sen peittoalueen. Paikalliset esteet, jotka aiheuttavat vakavia varjoja, tuottavat tehokkaasti aukkoja peltoalueeseen. Pienet antennin paikanvaihtelut muuttavat merkittävästi tukiasemapaikan tehokkuutta ja ominaisuuksia. Näihin ongelmiin on kaksi vaihtoehtoista ratkaisua: käyttää enemmän soluja 5 ja hyväksyä solujen suuresta päällekkyydestä johtuva tehottomuus, tai merkittävästi lisätä ja parantaa insinöörintyön osuutta tukiasemapaikan valinnassa ja suunnitteluprosessissa. Nämä molemmat ratkaisut kasvattavat operaattorin kustannuksia. Nettotulos on se, että mikrosoluverkko ei anna merkittävää kapasiteetin kasvua ilman merkittäviä investointeja tukiasema-10 paikkoihin ja siirtoyhteyksiin.
Underlay overlay -verkko
Jotta voitaisiin selviytyä radioverkkosuunnittelun kahdesta ristiriitaisesta tavoitteesta, nimittäin peittoalue ja kapasiteetti, on mahdollista rakentaa radioverkko, jossa on kaksi (tai useampia) erillisiä solukerroksia, 15 joista toinen, esim. makrosolukerros, aikaansaa kokonaispeiton ja toinen, esim. mikrosolukerros, tuo kapasiteettia. "Peittoaluekerros" käyttää perinteistä taajuuden uudelleenkäyttökuviota ja solukantamaa saumattoman kokonaispeiton saamiseksi. "Kapasiteettikerros" käyttää hyvin tiheää taajuuden uudelleenkäyttökuviota ja lyhyempää solukantamaa suuren ka-20 pasiteetin saavuttamiseksi muutamalla kanavalla. Monikerrosverkkoja kutsutaan myös usein "underlay overlay" -verkoiksi.
Underlay overlay -verkossa on monia tapoja ohjata handoveria kerrosten välillä. Handover-päätös voidaan tehdä kentänvoimakkuuden tai tehobudjettiarvojen avulla. Tässä tapauksessa häiriötaso täytyy määrittää 25 ennakolta jokaiselle tukiasemapaikalle ja handoverin kynnysarvot sekä lähetysteho säädetään minimoimaan häiriö. Häiriön kontrollointi on aina tilastollinen menetelmä ja näin saavutettu keskimääräinen laatu ei tämän vuoksi takaa laatua yksittäiselle yhteydelle. Tästä johtuen saavutettu kapasiteetin kasvu on kyseenalainen.
; 30 Esillä olevan keksinnön päämääränä on underlay overlay -solukkoradioverkon taajuuksien hyväksikäytön parantaminen ilman että samakanavahäiriöt lisääntyvät ja sitä kautta kapasiteetin merkittävä parantaminen ilman suuria lisäinvestointeja tai laajoja muutoksia verkkoon.
Tämä ja muut keksinnön päämäärät ja edut saavutetaan solukko-35 radioverkolla ja menetelmällä, joille on tunnusomaista se, mitä sanotaan it- 4 102649 senäisten patenttivaatimusten tunnusmerkkiosissa.
Keksinnössä solukkoverkon toimintataajuusspektri on jaettu tavallisiin taajuuksiin ja super-uudelleenkäyttötaajuuksiin, joita tässä kutsutaan super-reuse -taajuuksiksi. Näitä kahden taajuusryhmän avulla muodos-5 tetaan solukkoradioverkossa, ainakin paikallisesti, kaksi tai useita erillisiä verkkokerroksia siten, että tyypillisesti kussakin solussa käytetään sekä tavallisia taajuuksia että super-reuse -taajuuksia.
Yksi kerros, ns. overlay-kerros, käyttää tavallisia taajuuksia sekä perinteistä taajuudenuudelleenkäyttökuviota (frequency re-use pattern) ja 10 solukantamaa saumattoman kokonaispeiton saavuttamiseksi. Taajuussuun-nittelu tavanomaiselle taajuusuudelleenkäytölle tehdään perinteisin kriteerein käyttäen turvallisia handover-marginaaleja ja vaatien alhaiset sama- ja naapurikanavahäiriötodennäköisyydet. Tavallisten taajuuksien on tarkoitus palvella matkaviestimiä pääasiallisesti solujen reuna-alueilla ja muissa pai-15 koissa, joissa samakanavahäiriösuhde on huono. Overlay-verkko tuottaa myös häiriöttömän palvelun päällekkäin menevillä solualueilla, joita tarvitaan handoverin ohjaukseen ja matkaviestimen suorittamiin naapurisolu-mittauksiin.
Toinen (tai useampi muu) kerros, ns. underlay-kerros, on muo-20 dostettu super-reuse -taajuuksista. Underlay-verkossa käytetään hyvin tiheää taajuudenuudelleenkäyttökuviota lisäkapasiteetin aikaansaamiseksi. Tämä perustuu siihen, että underlay-verkossa samaa taajuutta toistetaan useammin kuin overlay-verkossa ja täten voidaan allokoida enemmän lähe-tinvastaanottimia samalle taajuuskaistalle. Jos taajuudenuudelleenkäyttö on 25 esimerkiksi kaksi kertaa niin tiukka kuin alunperin, lähetinvastaanottimien lukumäärä voidaan kaksinkertaistaa. Super-reuse -taajuuksien on tarkoitus palvella matkaviestimiä, jotka ovat lähellä tukiasemaa, rakennusten sisällä ja muissa paikoissa, joissa radio-olosuhteet ovat vähemmän häiriöherkät.
Solukkoverkko ohjaa liikenteen jakamista tavallisille ja super-30 reuse -taajuuksille radioresurssien allokoinnilla puhelunmuodostusvaiheessa ja handover-proseduureilla myöhemmin puhelun aikana. Tällaisen un-derlay-overlay -verkon käytännössä antama kapasiteettilisäys riippuu oleellisesti siitä, miten tehokkaasti matkaviestimet voidaan ohjata käyttämään super-reuse -taajuuksia ja miten hyvin vältetään puheluiden laadun heiken-35 tyminen taajuudenuudelleenkäyttöasteen nostamisesta johtuvan sama- 102649 5 kanavahäiriön seurauksena.
Keksinnön mukaisesti tämä ongelma ratkaistaan kontrolloimalla suoraan ja dynaamisesti kunkin yksittäisen puhelun samakanavahäiriöta-soa. Radioverkko estimoi häiriötasoa eri taajuuksilla ja ohjaa matkaviestimet 5 niille taajuuksille, jotka ovat riittävän "häiriövapaita" säilyttääkseen hyvälaatuisen radioyhteyden. Tarkemmin sanottuna solukkoverkko monitoroi jatkuvasti solun jokaisen super-reuse -taajuuden downlink-suuntaista sama-kanavahäiriötä erikseen jokaiselle meneillään olevalle puhelulle. Puhelu siirretään tavalliselta taajuudelta super-reuse -taajuudelle, kun super-reuse 10 -taajuuden samakanavahäiriötaso on riittävän hyvä. Kun super-reuse -taajuuden samakanavahäiriötaso huononee, puhelu siirretään super-reuse -taajuudelta takaisin tavalliselle taajuudelle. Kuhunkin matkaviestimeen kohdistuvan häiriöprofiilin perusteella solukkoverkko määrittää sopivimman taajuuden puheluyhteyttä varten. Mitatun samakanavahäiriötason käyttö 15 handover-päätöksen kriteerinä varmistaa sen, että jokaisessa yksittäisessä solussa saavutetaan samat häiriövaatimukset.
Keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa solussa on sekä tavallisia että super-reuse -taajuuksia siten, että solun yleislähetystaajuus on yksi tavallisista taajuuksista kun taas super-reuse -taajuus ei koskaan ole 20 yleislähetystaajuus. Puhelunmuodostus ja handover toisesta solusta tapahtuu aina ensin solun tavalliselle taajuudelle, minkä jälkeen voidaan suorittaa keksinnön mukainen underlay-overlay-handover solun super-reuse -taajuudelle.
Stand-alone -mikrosolut voidaan konfiguroida käyttämään pel-25 kästään super-reuse -taajuuksia. Tällaista mikrosolua kutsutaan tässä lap-sisoluksi. Lapsisolu, joka sijaitsee sopivassa paikassa, ts. liikenteellisesti kuumassa pisteessä, kykenee sopivien handover-järjestelyiden avulla käsittelemään enemmän liikennettä kuin sen läheisyydessä oleva tavallinen solu. Lapsisolu on itsenäinen solu, jossa on yleislähetystaajuutena super-30 reuse -taajuus. Liikenne lapsisoluun siirretään handoverin avulla, koska puhelunmuodostus lapsisoluun ei ole mahdollista (vain super-reuse -taajuuksia, häiriötasoa ei voida mitata ennen puhelun muodostamista).
Keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa samakanavahäiriötaso estimoidaan vertaamalla palvelevan solun downlink-signaalitasoa ja 35 niiden naapurisolujen downlink-signaalien tasoja, jotka käyttävät samoja su- 102649 6 per-reuse -taajuuksia kuin palveleva solu. Radioverkko voi laskea super-reuse -taajuuksien estimoidun samakanavahäiriötason kunkin aktiivisen matkaviestimen sijaintipaikassa. Samakanavahäiriön laskenta perustuu matkaviestimen yleislähetystaajuuksien mittaustuloksiin, jotka matkaviestin 5 mittaa myös tavanomaista handoveria varten ja raportoi solukkoverkolle. Keksinnön eräs etu onkin se, että se ei vaadi mitään muutoksia perinteisten solukkoverkkojen matkaviestimiin.
Keksintöä selitetään seuraavassa ensisijaisten suoritusmuotojen avulla viitaten oheiseen piirrokseen, jossa 10 kuvio 1 havainnollistaa osaa eräästä solukkoradiojärjestelmästä, jossa keksintöä voidaan soveltaa, kuvio 2 esittää perinteistä solukkoradioverkkoa, jossa käytetään yhtä taajuudenuudeelleenkäyttökuviota, kuvio 3 havainnollistaa erästä keksinnön mukaista solukkoverk-15 koa, joka käyttää tavallisia ja super-reuse -taajuuksia, kuvio 4 havainnollistaa underlay- ja overlay-kerroksia, jotka super-reuse -taajuudet ja vastaavasti tavalliset taajuudet muodostavat kuvion 3 verkossa, kuvio 5 on keksinnön mukaisen tukiaseman periaatteellinen loh- 20 kokaavio, kuvio 6 on keksinnön mukaisen tukiasemaohjaimen periaatteellinen lohkokaavio, kuvio 7 havainnollistaa tukiasema- ja lähetinvastaanotinkohtaisia parametrimäärityksiä tukiasemaohjaimen tietokannassa.
25 Esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa kaikissa solukkoradio- järjestelmissä.
Erityisen sopiva esillä oleva keksintö on matkaviestimen avustamaa solukkoverkosta ohjattua handoveria käyttävissä solukkojäijestel-missä, kuten yleiseurooppalaisessa digitaalisessa matkaviestinjärjestelmäs-. 30 sä GSM (Global System for Mobile Communications) sekä muissa GSM- pohjaisissa järjestelmissä, kuten DCS1800 (Digital Communication System), sekä USA:n digitaalinen solukkojärjestelmä PCS (Personal Communication System). Keksintöä tullaan alla kuvaamaan käyttäen esimerkkinä GSM-matkaviestinjärjestelmää. GSM-järjestelmän rakenne ja toiminta ovat 35 alan ammattimiehen hyvin tuntemia ja määritelty ETSIn (European Tele- 102649 7 communications Standards Institute) GSM-spesifikaatioissa. Lisäksi viitataan kirjaan "GSM-System for Mobile Communication", M. Mouly ja M. Pautet, Palaiseau, France, 1992; ISBN.2-9507190-0-7.
GSM-typpisen solukkoverkon periaatteellista rakennetta on ha-5 vainnollistettu kuviossa 1. Verkko muodostuu kahdesta osasta: tukiasemajärjestelmä BSS ja verkkoalijärjestelmä (NSS). BSS ja matkaviestimet MS kommunikoivat radioyhteyksien kautta. Tukiasemajärjestelmässä BSS kutakin solua palvelee tukiasema BTS. Joukko tukiasemia on kytketty tukiasemaohjaimeen BSC, jonka toimintona on ohjata radiotaajuuksia ja kanavia, 10 joita BTS käyttää. BSC:n tehtäviin kuuluvat myös kanavanvaihdot (handover) tapauksissa, joissa handover tehdään BTSn sisällä tai kahden BTSn välillä, jotka molemmat ovat saman BSC:n ohjauksessa. BSCt on kytketty matkaviestinkeskukseen MSC. Tietyt MSCt on kytketty muihin tietoliikenneverkkoihin, kuten yleinen puhelinverkko PSTN, ja sisältävät yhdys-15 käytävätoiminnot näihin verkkoihin lähteviä ja niistä tulevia puheluita varten. Nämä MSCt tunnetaan gateway-MSCeinä (GMSC).
Kuviossa 1 on esitetty selvyyden vuoksi vain yksi MSC ja yksi tukiasemajärjestelmä, jossa tukiasemaohjaimeen BSC liittyy yhdeksän tukiasemaa BTS1-BTS9, joiden radioalue puolestaan muodostavat vastaavat 20 radiosolut C1-C9.
1.0 Perinteinen solukkoverkko
Solukkoverkko voidaan piirtää ympyröiden tai kuusikulmioiden yhdistelmänä, kuten solut C1-C9 kuviossa 1. Kuusikulmainen solu poikkeaa melkoisesti todellisesta maailmasta, mutta on silti hyvä tapa approk-25 siomoida verkkoa. Soluilla voi olla erilaisia konfiguraatioita, kuten: omni, kaksisektorinen, kolmisektorinen, jne.
Solukkoverkon perusperiaate on taajuuksien uudelleenkäyttö, ts. sama taajuus toistetaan tietyn välimatkoin olevissa soluissa. Uudelleenkäyttöä kuvataan yleensä uudelleenkäyttökuviolla (frequency reuse pat-30 tern), joka muodostuu eri taajuuksia käyttävien solujen ryppäästä (cluster). Uudelleenkäyttöasteen mittana käytetään usein rypälekokoa (cluster size), eli solujen lukumäärää rypäleessä. Esimerkiksi kuviossa 2 uudelleen-käyttökuvio eli rypäle 20 käsittää 9 solua, jotka käyttävät keskenään erilaisia taajuuksia tai taajuusryhmiä A, B, C, D, E, F, G, H ja I. Samat taajuudet 35 toistuvat samankokoisissa rypäleissä läpi koko solukkoverkon. Ry- 102649 8 pälekokoa, solukoon ja kahden samaa taajuutta käyttävän solun välisen etäisyyden määrää haluttu C/l-suhde (carrier-to-interference), joka on vastaanotetun halutun signaalin tason suhde vastaanotettuun häiriösignaaliin. Tärkein häiriö on yleensä samakanavahäiriö toisesta solusta, joka käyttää 5 samaa taajuutta. Tämä aiheuttaa tekniikan tason kuvauksen yhteydessä mainitun suunnitteluongelman: taajuuden uudelleenkäytön tehostaminen (esim. rypälekoon pienentäminen) kasvattaa liikennekapasiteettia mutta samalla myös samakanavahäiriöitä. Eräs tekniikan tason mukainen ratkaisu on monikerrosverkko, jossa on yhden solukerroksen, esim. makrosolu-10 verkon, muodostama "peittokerros" ja yhden solukerroksen, esim. mikroso-luverkon, muodostama "kapasiteettikerros". Toisen solukerroksen muodostaminen vaatii kuitenkin merkittäviä investointeja ja muutoksia verkkoon. Lisäksi handoverin ohjaus kerrosten välillä on perustunut kentänvoimakkuuteen tai tehobudjettiin, jolloin saavutettu yhteyksien laatu ja solukkoverkon 15 kapasiteetin nousu ovat kyseenalaisia, kuten yllä tekniikan tason yhteydessä selitettiin.
1.1. Perinteinen handover
Kuten on hyvin tunnettua, matkaviestimet MS voivat vapaasti liikkua matkaviestinjärjestelmän alueella solusta toiseen. Solunvaihto on vain 20 uudelleenrekisteröinti uuteen soluun, kun matkaviestimellä ei ole käynnissä puhelua. Kun matkaviestimellä MS on solunvaihdon aikana käynnissä puhelu, täytyy myös puhelu kytkeä tukiasemalta toiselle puhelua mahdollisimman vähän häiritsevällä tavalla. Puhelun aikana suoritettavaa puhelun siirtämistä liikennekanavalta saman solun tai toisen toiselle liikennekana-25 valle kutsutaan kanavanvaihdoksi (handover).
Handover-päätökset tekee tukiasemaohjain BSC perustuen kullekin solulle asetettuun erilaisiin kanavanvaihtoparametreihin sekä matkaviestimen MS ja tukiasemien BTS raportoimiin mittaustuloksiin. Kanavanvaihto aiheutuu normaalisti radiotien kriteerien perusteella mutta kanavan-30 vaihto voidaan tehdä muistakin syistä, kuten esimerkiksi kuormituksen jakamiseksi. Proseduureja ja laskentaa, jonka perusteella kanavanvaihto-päätös tehdään, kutsutaan kanavanvaihtoalgoritmiksi.
Esimerkiksi GSM-järjestelmän teknisten suositusten mukaisesti matkaviestinasema MS tarkkailee (mittaa) sitä palvelevan solun downlink-35 signaalin tasoa ja laatua sekä palvelevaa solua ympäröivien solujen 102649 9 downlink-signaalin tasoa. MS kykenee mittaamaan enintään 32 solua ja raportoimaan kuuden parhaan BTSn mittaustulokset BSCIIe. BTS tarkkailee (mittaa) uplink-signaalin tasoa ja laatua, joka vastaanotetaan kultakin mat-kaviestinasemalta MS, jota kyseinen tukiasema BTS palvelee. Kaikki mit-5 taustulokset välitetään BSCIIe. Vaihtoehtoisesti kaikki päätökset kanavanvaihdosta voidaan tehdä MSCssä, johon tällöin välitetään myös mittaustulokset. MSC ohjaa myös ainakin kanavanvaihtoja, jotka tapahtuvat yhden BSCn alueelta toisen BSCn alueelle.
Kun MS liikkuessa radioverkossa, kanavanvaihto palvelevasta 10 solusta ympäristösoluun tapahtuu normaalisti joko silloin kun (1) MSn ja/tai BTSn mittaustulokset osoittavat nykyisen palvelevan solun downlink-signaalille alhaista signaalitasoa ja/tai signaalilaatua ja jostakin ympäris-tösolusta on saatavissa parempi signaalitaso, tai kun (2) jokin ympäristösolu mahdollistaa liikennöinnin alhaisemmilla lähetystehotasoilla, ts. kun MS on 15 solujen raja-alueella. Radioverkoissa pyritään välttämään tarpeettoman korkeita tehotasoja ja sitä kautta häiriöitä muualle verkkoon. BSC valitsee järjestelmässä käytetyn kanavanvaihtoalgoritmin mukaisesti ja raportoitujen mittaustulosten perusteella ne ympäristösolut, joiden radiotien ominaisuudet ovat riittävät mahdollista kanavanvaihtoa varten. Näitä valittuja ympäris-20 tösoluja kutsutaan tässä yhteydessä kanavanvaihdon ehdokassoluiksi, joiden joukosta kanavanvaihdon lopullinen kohdesolu valitaan. Yksinkertaisimmillaan kohdesolun valinta voi tapahtua valitsemalla ehdokassolu, jolla on parhaat radiotien ominaisuudet, ts. signaalitaso. Ehdokassolut on kuitenkin mahdollista asettaa järjestykseen tiettyjen prioriteettitasojen mu-25 kaan myös muilla perusteilla.
2.0 Keksinnön mukainen underlay-overlay-verkko Keksinnössä solukkoverkon toimintataajuusspektri on jaettu tavallisiin taajuuksiin ja super-uudelleenkäyttötaajuuksiin, joita tässä kutsutaan super-reuse -taajuuksiksi. Näitä kahden taajuusryhmän avulla muodos-; 30 tetaan solukkoradioverkossa, ainakin paikallisesti, kaksi tai useita erillisiä "verkkokerroksia" siten, että tyypillisesti kussakin solussa käytetään sekä tavallisia taajuuksia että super-reuse -taajuuksia, joille sovelletaan keskenään erilaisia uudelleenkäyttöasteita. Poikkeuksena on lapsisolu, jota kuvataan myöhemmin tarkemmin. Kuviossa 3 havainnollistettu erästä keksin-35 nön mukaista solukkoverkkoa, joka on muodostettu lisäämällä kuvion 2 pe- 102649 10 rinteisen solukkoverkon soluihin super-reuse -taajuudet. Kuvio 4 havainnollistaa, kuinka solujen tavalliset ja super-reuse -taajuudet muodostavat taajuustasossa kaksi erillistä "verkkokerrosta".
Yksi kerros 41, ns. overlay-kerros, käyttää solujen 10 tavallisia 5 taajuuksia, ts. A, B, C, D, E, G, H ja I, sekä perinteistä taajuudenuudel-leenkäyttökuviota (frequency re-use pattern) ja solusädettä saumattoman kokonaispeiton saavuttamiseksi. Taajuussuunnittelu tavanomaiselle taa-juusuudelleenkäytölle tehdään perinteisin kriteerein käyttäen turvallisia handover-marginaaieja ja vaatien alhaiset sama- ja naapurikanavahäiriöto-10 dennäköisyydet. Tavallisten taajuuksien on tarkoitus palvella matkaviestimiä pääasiallisesti solujen reuna-alueilla ja muissa paikoissa, joissa samakana-vahäiriösuhde on huono. Overlay-verkko tuottaa myös häiriöttömän palvelun päällekkäin menevillä solualueilla, joita tarvitaan handoverin ohjaukseen ja matkaviestimen suorittamiin naapurisolumittauksiin. Tyypillisesti overlay-15 verkko on siten tavanomainen solukkoradioverkko. Se voi olla myös kaksi fyysistä solukerrosta käsittävän verkon yksi solukerros, esim. makrosolu-, mikrosolu- tai pikosolukerros. Tällöin keksinnön mukainen taajuusspektrin jakaminen tehdään fyysisten makro-, mikro- tai pikosolujen sisällä. Kuvioiden 3 ja 4 esimerkissä overlay-verkko on kuvion 2 mukainen yksitasoinen 20 solukkoverkko, jossa rypälekoko on 8.
Toinen (tai useampi muu) kerros 42, ns. underlay-kerros, muodostuu solujen super-reuse -taajuuksista S1, S2 ja S3. On siis huomattava, että keksintö käyttää tyypillisesti vain yhtä fyysistö solukerrosta, ja että overlay- ja underlay-kerrokset eivät ole eri fyysisten solujen muodostamia vaan 25 saman fyysisen solun eri taajuuksia tai taajuusryhmiä. Underlay-verkossa käytetään hyvin tiheää taajuudenuudelleenkäyttökuviota, niin että tavallisen solun 10 sisään muodostuu super-reuse -taajuuksille pienempi peittoalue, jota kuviossa 3 on havainnollistettu pienellä kuusikulmiolla 11. Lisäkapasiteetin aikaansaaminen perustuu siihen, että underlay-verkossa voidaan 30 sama taajuus toistaa useammin kuin overlay-verkossa ja täten allokoida enemmän lähetinvastaanottimia samalle taajuuskaistalle. Kuvioiden 3 ja 4 esimerkissä underlay-kerroksen rypälekoko on 3, joten lähetinvastaan-ottimien lukumäärä taajuutta kohti voidaan lähes kolminkertaistaa overlay-kerrokseen verrattuna (rypälekoko 8). Super-reuse -taajuuksien on tarkoitus 35 palvella matkaviestimiä, jotka ovat lähellä tukiasemaa, rakennusten sisällä 102649 11 ja muissa paikoissa, joissa radio-olosuhteet ovat vähemmän häiriöherkät. Kuten kuvioissa 3 ja 4 on havainnollistettu, super-reuse -taajuudet eivät anna yhtenäistä peittoa vaan pikemminkin muodostavat erillisiä saarekkeita.
On kuitenkin mahdollista, taajuudenuudelleenkäyttöasteesta riippuen, että 5 myös super-reuse -taajuuksien peittoalueet menevät päällekkäin.
Solukkoverkossa voi olla useita super-reuse -taajuuksien ryhmiä, joille sovelletaan toisistaan riippumatta keskenään samanlaista tai erilaista uudelleenkäyttöä. Kukin super-reuse -taajuuksien ryhmä, muodostaa siten oman underlay-'Verkkokerroksen".
10 Solun taajuuksien jakoa tavallisiin ja super-reuse -taajuuksiin kont rolloidaan tukiasemalla BTS lähetinvastaanotinkohtaisesti. Kaikki BTSn ra-diolähetinvastaanottimet (TRX) määritellään joko tavallisiksi TRXksi tai super-reuse -TRXksi (poikkeuksena lapsisolu). Tavallisen TRXn radiotaajuus kuuluu tavallisiin taajuuksiin, ts. A-l. Super-reuse -TRXn radiotaajuus kuuluu 15 super-reuse -taajuuksiin, ts. S1, S2 ja S3. Jokaisella BTS.IIä tulee lisäksi olla ns. yleislähetystaajuus (BCCH-taajuus), jota MS mittaa mm. naapuri-solumittauksissa. Keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa BCCH-taajuus on aina yksi tavallisista taajuuksista. Poikkeuksena on jälleen lapsi-solu, jossa BCCH-taajuus on super-reuse -taajuus.
20 Solun 10 tukiasema BTS on tyypillisesti varustettu molemman tyyppisillä TRXillä. Kuvio 5 havainnollistaa erästä keksinnön mukaista BTSää, jossa on kaksi TRXää 51 ja 52. On kuitenkin huomattava, että TRXiä voi olla mikä tahansa haluttu määrä. TRX 51 on tavallinen TRX, jonka radiotaajuus A kuuluu tavallisiin taajuuksiin ja on myös solun BCCH-25 taajuus. TRX 52 on super-reuse-TRX, jonka radiotaajuus S1 kuuluu super-reuse -taajuuksiin. TRXt 51 ja 52 on kytketty kompaineri- ja jakajayksikön 54 kautta yhteisiin lähetin- ja vastaanotinantenneihin ANTTX ja ANTRX. Tavallisilla ja super-reuse -TRXillä voi olla myös erilliset antennit, esimerkiksi mahdollisimman edullisen peittoalueen saamiseksi super-reuse 30 -taajuuksille. TRXt 51 ja 52 on lisäksi kytketty siirtojärjestelmälaitteistoon 55, ·’· joka liittää BSCIle menevään siirtolinkkiin, esim. 2 Mbits PCM-linkki. TRXien 51 ja 52 toimintaa ohjaa ohjausyksikkö 53, jolla on signalointiyhteys BSChen siirtojärjestelmälaitteiston 55 kautta. Keksinnön mukainen BTS voi olla täysin kaupallinen tukiasema, esim. Nokia Telecommunications Oyn 35 GSM Base station DE21. Keksinnön kannalta oleellista on vain TRXien 102649 12 käyttämien taajuuksien jako.
Eräs poikkeus edellä esitettyyn solu- ja tukiasemaperiaatteeseen on ns. lapsisolu. Lapsisolu on erillinen fyysinen mikrosolu, joka sijaitsee sopivassa paikassa, ts. liikenteellisesti kuumassa pisteessä, ja joka on konfi-5 guroitu käyttämään pelkästään super-reuse -taajuuksia. Toisin sanoen taa-juusspektrin jaon kannalta lapsisolu sijaitsee jollakin underlay-kerroksella ja kykenee sopivien handover-järjestelyiden avulla käsittelemään enemmän liikennettä kuin sen läheisyydessä oleva tavallinen solu. Koska lapsisolu on itsenäinen solu, sillä on BCCH-taajuutena super-reuse -taajuus. Lapsisolun 10 tapauksessa BCCH-taajuudella lähetetään kuitenkin keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa estoparametri, joka estää puhelunmuodostuksen suoraan lapsisoluun. Lapsisoluun pääsee siten vain handoverin avulla lapsisolun vieressä olevasta tavallisesta solusta, jota kutsutaan vanhempisoluksi. Kuviossa 4 esitetty lapsisolu 44, jolla on super-reuse -taajuus S4.
15 Solukkoverkko, keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa BSC, ohjaa liikenteen jakamista tavallisille ja super-reuse -taajuuksille radiokana-varesurssien allokoinnilla puhelunmuodostusvaiheessa ja handover-prose-duureilla myöhemmin puhelun aikana. Kuviossa 6 on esitetty erään BSCn periaatteellinen lohkokaavio. Ryhmäkytkin GSW 61 aikaansaa BSCn kyt-20 kentätoiminnon. Sen lisäksi, että ryhmäkytkin GSW reitittää puheluita tukiasemien BTS ja MSCn välillä, sitä käytetään kytkemään puheluita BSCn sisäisissä handovereissa. Ohjausyksikkö 62 huolehtii kaikista tukiasemajärjestelmän BSS sisäisistä ohjaustoiminnoista, kuten esimerkiksi handover-algoritmien suorittamisesta. Verkkokonfiguraatiotietokanta 63 sisältää kaikki 25 tukiasemajärjestelmän BSS handover- ja konfigurointiparametrit. Tietokannassa 63 kaikki keksinnön mukaisen underlay-overlay -piirteen tarvitsemat parametrit. Erästä tietokannan 63 sisältämää tukiasema- ja TRX-kohtaista-parametrimäärittelyä on havainnollistettu kuviossa 7. Siinä mm. määritellään TRX-kohtaisilla parametreillä onko kyseessä tavallinen vai super-reuse-30 TRX. Muut parametrit kuvataan tarkemmin alla. Esillä oleva keksintö vaatii vain alla tarkemmin kuvattavat muutokset ohjausyksikön 62 toiminteisiin sekä tietokannan 63 parametrimäärittelyihin. Muutoin keksinnön mukainen BSC voidaan toteuttaa millä tahansa kaupallisella BSCIlä.
102649 13 3.0 Älykäs underlay-overlay-handover 3.1. Yleinen periaate
Keksinnön mukaisen underlay-overlay -verkon antama todellinen kapasiteettilisäys riippuu siitä kuinka tehokkaasti matkaviestimet MS voi-5 daan ohjata käyttämään super-reuse -taajuuksia ja miten hyvin samanaikaisesti vältetään puheluiden laadun heikentyminen.
Keksinnössä BSC kontrolloi liikenteen jakautumista tavallisten ja super-reused -taajuuksien välillä radioresurssiallokoinnilla puhelun muodostusvaiheessa ja myöhemmin puhelun aikana handoverin avulla. BSC 10 allokoi muodostettavalle puhelulle tai toisesta tavallisesta solusta tulevalle puhelulle liikennekanavan ainoastaan tavallisesta TRXstä, minkä vuoksi tavallisella solulla täytyy olla ainakin yksi tavallinen TRX, tyypillisesti BCCH TRX, kuten kuviossa 5 havainnollistettiin. Tämän jälkeen BSC monitoroi downlink-suunnan C/l-suhdetta jokaisella tavallisen solun super-reused 15 -taajuudella erikseen jokaiselle meneillään olevalle puhelulle. Monitorointi tapahtuu siten, että BSC laskee super-reused -TRXn downlink-C/l -suhteen erilaisten parametrien avulla sekä mittaustulosten avulla, jotka MS raportoi BTSn kautta. C/l-määrityksen periaate on yksinkertainen. Vertaamalla palvelevan solun downlink-signaalitasoa (C = Carrier) ja niiden naapurisolujen 20 downlink-signaalitasoa (I = Interference), jotka käyttävät samoja super-reused-taajuuksia kuin palveleva solu, BSC voi laskea C/l-suhteen super-reused -taajuuksille jokaisen aktiivisen matkaviestimen MS sijaintipaikassa. C/l voidaan laskea tällä tavoin, koska downlink-lähetysteho on sama solun tavallisilla ja super-reuse -taajuuksilla.
25 Esimerkki: Soluille A ja B on allokoitu super-reused -taajuus 90, ja solut ovat tarpeeksi lähellä toisiaan aiheuttaakseen häiriötä. Kun palvelevan solun A downlink-signaalitaso on -70 dBm ja viereisen solun B signaalitaso on -86 dBm, solun A super-reused-TRXn (taajuus 90) downlink-C/l-suhde on 16 dB.
30 BSC siirtää puhelun aina tavalliselta TRXItä super-reused-TRXIle, kun super-reused-TRXn downlink-C/l -suhde on riittävän hyvä (handover H02 kuviossa 4). Jos super-reused-TRXn downlink-C/l -suhde tulee huonoksi, BSC siirtää puhelun super-reused-TRXItä takaisin tavalliselle TRXIle samassa solussa (handover H03 kuviossa 4). Mikäli BSCn alaisuudessa on 35 myös lapsisolu, kuten lapsisolu 44 kuviossa 4, joka on tavallisen/palvelevan 102649 14 solun vieressä, BSC monitoroi jokaisen puhelun aikana jatkuvasti lapsisolun jokaisen super-reused -taajuuden downlink-C/l -suhdetta. Puhelu siirretään tavallisesta solusta lapsisoluun, kun lapsisolun downlink-C/l -suhde on riittävän hyvä (handover H05 kuviossa 4). Jos lapsisolun downlink-C/l-suhde 5 tulee huonoksi, puhelu siirretään lapsisolusta yhteen tavalliseen/vanhem-pisoluun, joka on lapsisolun vieressä (handover H06 kuviossa 4).
Edellä kuvatut radioresurssien allokointi ja handoverit muodostavat yhdessä solukkoverkossa älykkään underlay-overlay -piirteen, jota kontrolloidaan erilaisilla parametreillä, joita on havainnollistettu kuviossa 7. Näitä 10 vaadittuja parametrejä säilytetään BSCn verkkokonfiguraatiotietokannassa 63 (kuvio 6). Verkko-operaattori voi hallita parametrejä esimerkiksi verkon käyttö- ja ylläpitokeskuksesta OMC. Keksinnön mukaisella underlay-overlay -piirteellä on erikoisvaatimuksia kaikissa handoveralgoritmin vaiheissa: mittausten käsittely, kynnysvertailu ja päätöksentekoalgoritmi. Keksinnön mu-15 kainen älykäs underlay-overlay -piirre on kuitenkin yhä yhteensopiva ylläkuvatun perinteisen handover-algoritmin kanssa. Tämä johtuu siitä, että BSC käyttää eri handover-päätösalgoritmejä handovereille, jotka aiheutuvat tavallisten ja super-reused -taajuuksien välisestä liikenteenohjauksesta, kuin handovereille, jotka aiheutuvat perinteisistä radiotiekriteereistä, kuten teho-20 budjetti, alhainen signaalitaso tai huono signaalin laatu.
Seuraavassa kuvataan tarkemmin keksinnön mukaisen underlay-overlay-handoverin eri päävaiheita, jotka ovat 1) radiolinkkimittausten käsittely, 2) C/l-määrittelyproseduuri, 3) handover-kynnysarvovertailu, ja 4) handover-ehdokkaan valinta.
25 3.2 Radiolinkkimittausten käsittely
Kuten edellä todettiin, underlay-overlay-handover -päätökset, jotka BSC tekee, perustuvat MS raportoimiin mittaustuloksiin sekä erilaisiin parametreihin. BSCn tietokannassa 63 voidaan ylläpitää 32 naapurisolun mit-taustaulukkoa jokaiselle puhelulle ja tallentaa mittaustulokset sitä mukaa 30 kun ne saapuvat. Jokaiselle super-reused-TRXIle on lisäksi määritelty tietty määrä häiritseviä soluja, kuten kuviossa 7 on havainnollistettu. Näiden häiritsevien solujen täytyy olla palvelevan solun naapureita, koska MS mittaa vain naapurisolulistan määrittelemiä soluja. Jotta BSC kykenisi tarkkailemaan useita super-reused-TRXiä ja niitä häiritseviä soluja samanaikaisesti 35 yhtä puhelua varten, jokaiselle super-reuse-TRX:lle on keksinnön ensisijai- 102649 15 sessa suoritusmuodossa oltava mahdollista määritellä enintään viisi häiritsevää solua. Tämä mahdollistaa kaikkien super-reused-TRXn samanaikaisen tarkkailun BSCssä.
Mitattavien solujen tiedot lähetetään MSile naapurisolulistassa.
5 MS mittaa listan määrittelemiä soluja ja raportoi kuuden voimakkaimman naapurisolun mittaustulokset BSCIIe. Häiritsevien solujen täytyy olla lähellä palvelevaa solua, koska muutoin MS ei kykene mittaamaan ja raportoimaan häiritsevien solujen signaalitasoja. Joka tapauksessa häiritsevien solujen mittaustulokset ovat usein heikompia kuin kuuden voimakkaimman naapu-10 risolun, minkä vuoksi häiritsevän solun mitattu downlink-taso RXLEV on käytettävissä vain ajoittain.
Kun häiritsevän solun RXLEV puuttuu mittaustuloksista, suoritettavat toimenpiteet riippuvat siitä, käsitelläänkö häiritsevän solun RXLEV suoraan mitattuna häiriötasona, vai onko häiritsevän solun RXLEV referens-15 siarvo, jota käytetään laskemaan häiriötasoestimaatti, kuten kohdassa 3.3 tullaan selostamaan.
1) Suoraan mitattu häiriötaso. Kun MS raportoi kuuden naapuri-solun mittaustulokset, ts. kuusi paikkaa mittausnäytteessä on käytössä, näiden kuuden raportoidun solun heikoin RXLEV syötetään mittausarvoksi 20 niille häiritseville soluille, jotka puuttuvat tästä mittausnäytteestä. Kun MS raportoi alle kuuden naapurisolun mittaustulokset, asetetaan niiden häiritsevien solujen, jotka puuttuvat mittausnäytteestä, mittausarvoksi 0.
2) Mittausarvoa käytetään häiriötasoestimaatin laskemiseen. Niille soluille, joiden mittausarvoja käytetään häiriötasoestimaatin laskemiseen ja 25 jotka puuttuvat mittausnäytteestä, asetetaan mittausarvoksi 0.
Jotta lopputulos olisi mahdollisimman luotettava, BSC voi laskea useammasta mittaustuloksesta keskiarvon, jota käytetään edelleen C/l-määrityksessä.
3.3. C/l-määritys 30 C/l-määritys suoritetaan aina kun BSC vastaanottaa mittaustulok set ja niille lasketaan keskiarvo.
Jos puhelu on tavallisessa TRXssä, C/l-määrittely koskee palvelevan solun ja niiden lapsisolujen, jotka ovat palvelevan solun vieressä, jokaista super-reused-TRXää. Tällöin määrittelyllä pyritään löytämään riittä-35 vän hyvän C/l-suhteen omaava super-reused-TRX handoveria varten.
102649 16
Jos puhelu on siirretty super-reused-TRXIle, C/l-määrittely koskee ainoastaan tätä super-reused-TRXää. Tällöin määrittelyn tarkoituksena on tarkkailla onko super-reused -taajuuden C/l-suhde riittävän hyvä vai täytyykö puhelu siirtää tavanomaiselle taajuudelle.
5 BSC laskee super-reused-TRXn downlink-C/l-suhteen edellä esi tetyllä tavalla käsiteltyjen mittaustulosten (keskiarvoja) ja kyseiselle TRXIle määriteltyjen parametrien avulla. Käsitellyt mittaustulokset ovat palvelevan solun downlink-RXLEV, häiritsevien solujen downlink-RXLEV sekä lapsiso-lun downlink-RXLEV. Parametrit ovat level adjustment, CIEstWeight sekä 10 ClEstType, jotka on määritelty TRXIle tietokannassa BSC (kuvio 7). Level adjustment on häiritsevän solun säätötaso (-63 dB...63 dB), jota käytetään häiriötasoestimaation laskemiseen häiritsevän solun signaalitasosta. CIEstWeight on häiritsevän solun painokerroin (1...10). ClEst-Type ilmaisee, pidetäänkö häiritsevän solun signaalitasoa suoraan mitattuna häiriötasona, 15 vai onko häiritsevän solun signaalitaso referenssiarvo, jota käytetään häi-riötasoestimaatin laskemiseen.
Vertaamalla super-reused-TRXn downlink-RXLEViä ja downlink-häiriötasoa, BSC voi laskea super-reused-TRXn C/l-suhde.
3.3.1. Super-reused-TRXn RXLEV-arvon laskeminen 20 Yllä mainittua vertailua varten täytyy ensin määrittää super- reused-TRXn oma RXLEV.
Seuraavassa tarkastellaan tapauksia, joissa super-reused-TRX on allokoitu tavalliselle solulle (tapaus 1) tai lapsisolulle (tapaukset 2 ja 3).
1) Tavallisen solun super-reused-TRXn keskimääräinen downlink-25 vastaanottotaso AV_RXLEV_TRX(k) lasketaan seuraavasti: (AV_RXLEV_TRX(k)=AV_RXLEV_DL_HO+(BS-TXPWR_MAX-BS_TXPWR)(1) missä AV_RXLEV_DL_HO on palvelevan solun keskimääräinen downlink-30 RXLEV. BS_TXBWR_MAX-BS_TXBWR on suurimman downlink-RF-tehon, joka on sallittu palvelevalle solulle ja BTSn tehonsäädöstä johtuvan todellisen downlink-tehon välinen ero.
2) Laprisolun ollessa handover-ehdokas, super-reused-TRXn keskimääräinen downlink-vastaanottotaso AV_RXLEV_TRX(k) = lapsisolun 35 keskimääräinen downlink-vastanottotaso.
102649 17 3) Kun lapsisolu on palveleva solu, super-reused-TRXn keskimääräinen downlink-vastaanottotaso AV_RXLEV_TRX(k) lasketaan seuraavalla tavalla: 5 AV_RXLEV_TRX(k)=AV_RXLEV_DL_HO+(BS-TXPWR_MAX-BS_TXPWR)(2) 3.3.2. Suoraan mitattu häiriötaso
Yleisin tilanne on, että häiritsevä solu on tavallinen solu, joka on palvelevan solun vieressä ja häiritsevällä solulla on sama super-reused-10 taajuuksien ryhmä kuin palvelevalla solulla. Lisäksi häiritsevän solun sijainti on riittävän lähellä aiheuttamaan häiriötä. Tässä tilanteessa häiritsevän solun keskimääräinen downlink-vastaanottotaso AV_RXLEV_INFx(k) vastaa suoraan sitä häiriötasoa I, jonka häiritsevä solu aiheuttaa super-reused-TRXIIe.
15 3.3.4. Estimoitu häiriötaso
Jos puhelu on lapsisolun super-reused-TRXIlä (BCCH-taajuus), tai lapsisolu on handover-ehdokas ja potentiaalinen häiriölähde on toinen lapsisolu, jolla on sama super-reused-taajuus (myös BCCH-taajuus), jolloin MS ei voi suoraan mitata ja raportoida vastaavaa häiriötasoa samojen BCCH-20 taajuuksien vuoksi. Tässä tapauksessa BSC voi vain estimoida toisen lapsisolun aiheuttaman häiriötason sellaisten signaalitasojen avulla, jotka MS voi mitata ja raportoida.
Jos tavallisen naapurisolun RF-signaaliprofiili on samanlainen kuin häiriöprofiili palvelevan solun peittoalueen sisällä, on mahdollista määritellä 25 tavallinen naapurisolu häiritseväksi soluksi (referenssisoluksi) todellisen häiriölähteen sijasta. RF-signaaliprofiilin ajatellaan olevan sama kuin häiriöprofiili, kun RF-signaalitason ja häiriötason välinen suhde (esimerkiksi 6 dB) pysyy suurin piirtein muuttumattomana palvelevan solun palvelualueen sisällä. Tämä suhde ilmaistaan edellä mainitulla parametrilla level adjustment, • 30 joka on asetettu jokaiselle häiritsevälle tai referenssisolulle, kuten kuviossa 7 on havainnollistettu. Naapurisolun tyyppi ilmaistaan parametrilla ClEst-type.
102649 18 3.3.3.1 Useaan soluun perustuva häiriötason estimointi
Jotta parannettaisiin estimoinnin luotettavuutta, voidaan käyttää useita referenssisoluja estimoidun downlink-häiriötason AV_RXLEV_ ESTM(k) laskemiseen. AV_RXLEV_ESTM(k) ja super-reused-TRXn down-5 link-C/l-suhde lasketaan käyttäen samoja määrittelymenetelmiä; Super-re-used-TRXn downlink C/l-suhteen tai estimoidun downlink-häiriötason laskemiseen voidaan käyttää erilaisia matemaattisia menetelmiä, kuten keskiarvon ottavaa menetelmää (average taking method) tai maksimin ottavaa menetelmää (maximum taking method). Solukkoverkossa voi olla käytössä 10 useita laskentamenetelmiä, jotka valitaan esimerkiksi solukohtaisesti erityisillä parametreillä. Seuraavassa kuvataan esimerkkinä keskiarvon ottavaa menetelmää.
Keskiarvon ottava menetelmä
Estimoitu downlink-häiriötaso AV_RXLEV_ESTM(k) lasketaan 15 keskiarvon ottavan menetelmän avulla seuraavasti (kun ainoastaan refe-renssisolujen RXLEVit otetaan huomioon): AV_RXLEV_ESTM(k) = 20 [W1 (k) * (AV_RXLEV_INTF 1 (k) + LEV_ADJ JNTF1 (k))+ W2(k) * (AV_RXLEV_INTF2(k) + LEV_ADJ_INTF2(k))]/ (3) [W1(k) + W2(k) + W3(k) + W4(k) + W5(k)j 25 Super-reused -lähetinvastaanottimen TRX(k) downlink-C/l -suhde CI_RATIO(k) lasketaan keskiarvon ottavalla menetelmällä seuraavasti (kun ainoastaan häiritsevien solujen RXLEVit otetaan huomioon; referenssisolu-jen RXLEVien sijasta käytetään yhtälöllä 3 estimoitua downlink-häiriötasoa AV_RXLEV_ESTM(k)); 102649 19 CIRATIO(k) = [W3(k)*(AV_RXLEV_TRX(k)-AV_RXLEV_INTF3(k)LEV_ADJ_INTF3(k))+ W4(k)*(AV_RXLEV_TRX(k)-AV_RXLEV_INTF4(k)LEV_ADJJNTF4(k))]+, 5 1*(AV_RXLEV_TRX(k)-AV_RXLEV_ESTM(k) )]/ (W3(k) + W4(k) + 1) (4) LEV_ADJ_INFTx(k) on häiritsevän/vertailusolun säätöparametri 10 (level adjustment) ja Vx(k) on häiritsevän/referenssisolun painokerroin (parametri CIEstWeight, joka on asetettu jokaiselle häiritsevälle solulle).
3.4. Handover-kynnysarvojen vertailu
Keksinnön mukainen underlay-overlay-piirre tuo kaksi erityistä handover-kynnysarvoa normaalien handover-kynnysarvojen lisäksi: 15 - SuperReuseGoodCiThreshold on kynnysarvo, jota käytetään su- per-reused-TRXn downlink-C/l-suhteen vertaamiseen handoverin laukaisemiseksi super-reused-TRXään.
- SuperReuseBadCiThreshold on kynnysarvo, jota käytetään su-per-reused-TRXn downlink-C/l-suhteen vertailussa handoverin käynnistä-20 miseksi pois super-reused-TRXItä. Molemmat handover-kynnysarvot muodostavat kolmesta osasta: itse kynnysarvosta (CiRatio), niiden vertailujen kokonaismäärästä (Nx), jotka on otettava huomioon ennenkuin päätös on mahdollinen, niiden vertailujen lukumäärä (Px) kaikista vertailuista, joissa downlink-C/l-suhteen täytyy olla pienempi/suurempi tai yhtä suuri kuin kyn-25 nysarvo ennenkuin toimenpiteet ovat mahdollisia. Aina kun PSC vastaanottaa mittaustulokset MSItä, (esim. jokaisen SACCH-monikehyksen jälkeen), BSC vertaa tiettyjen super-reused-TRXksien downlink-C/l-suhdetta määriteltyyn handover-kynnysarvoon. Kun puhelu on tavallisessa TRXssä, kynnysarvon vertailu koskee palvelevan solun ja niiden lapsisolujen, jotka 30 ovat palvelevan solun vieressä, jokaista super-reused-TRXää, ja handover-kynnysarvo on super-reused-GoodCiThreshold. Jos puhelu on siirretty su-per-reused-TRXIle, kynnysarvovertailu koskee vain super-reused-TRXää itseään, ja handover-kynnysarvo on super-reused-BadCiThreshold.
Kynnysarvovertailu ja suoritettavat toimenpiteet ovat seuraavat: 35 1) Downlink-C/l-suhteen CI_RATIO(k) vertaaminen super-reused- 102649 20
GoodCiThresholdiin. Jos ainakin Bx-vertailussa kaikista Nx-vertailusta su-per-reused-TRXn downlink-C/l-suhde Ci_RATIO(k) on suurempi tai yhtä suuri kuin kynnysarvo CiRatio, voidaan tehdä handover tavallisesta TRXstä super-reused-TRX(k):ään hyvän C/l-suhteen seurauksena.
5 2) Downlink-C/l-suhteen CI_RATIO(k) vertaaminen super-reused-
BadCiThresholdiin. Jos ainakin Bx vertalussa kaikista Nx vertailusta super-reused-TRXn downlink-C/l-suhde CI_RATIO(k) on pienempi tai yhtä suuri kuin kynnysarvo CiRatio, tarvitaan handover super-reused-TRX(k)stä tavalliseen TRXään johtuen huonosta C/l-suhteesta.
10 3.5. Handover-päätösalgoritmit 3.5.1 Solun sisäinen handover tavallisesta TRXstä super-reu-sed-TRXään BSC tunnistaa mahdollisuuden tehdä handoverin, kun handover-kynnysarvovertailu osoittaa, että handover, jonka syy on hyvä C/l-suhde, 15 voidaan tehdä tavallisesta TRXstä tiettyyn super-reused-TRXään. Jos palvelevassa solussa on usein super-reused-TRXsiä, jotka täyttävät C/l-suhteen handover-vaatimukset samanaikaisesti, handoveralgoritmi asettaa su-per-reused-TRXt paremmuusjärjestykseen C/l-suhteiden perusteella. Jos sopiva super-reused-TRX on samanaikaisesti sekä palvelevassa solussa 20 että lapsisolussa, BSC suosii lapsisolua palvelevaan soluun nähden. Toisin sanoen BSC suorittaa solujen välisen handoverin lapsisoluun solun sisäisen handoverin sijasta.
3.5.2 Solun sisäinen handover super-reused-TRXstä tavalliseen TRXään 25 BSC tunnistaa tarpeen tehdä handover, kun handover-kyn- nysarvovertailu osoittaa, että jokin seuraavista handover-kriteereistä on olemassa: dovvnlink-häiriö, downlink-laatu ja huono C/l-suhde. Kun hando-veryrityksen syynä on dovvnlink-häiriö tai downlink-laatu ja solun sisäinen handover tavalliseen TRXään epäonnistuu, BSC voi suorittaa handoverin . 30 toiseen tavalliseen soluun puhelun ylläpitämiseksi.
3.5.3 Solun sisäinen handover super-reused-TRXien välillä BSC tunnistaa tarpeen tehdä handover, kun hand-over-kynnys- arvovertailu osoittaa, että saatetaan tarvita solun sisäinen handover, jonka syynä on uplink-häiriö. Jos solun sisäinen handoveryritys toiseen super-35 reused-TRXään epäonnistuu tai handoveria ei sallita, BSC voi suorittaa joko 102649 21 solun sisäisen handoverin tai solujen välisen handoverin tavalliseen TRXään puhelun ylläpitämiseksi.
3.5.4 Solujen välinen handover tavallisesta solusta lap- sisoluun 5 BSC tunnistaa mahdollisuuden tehdä handover, kun handover- kynnysarvonvertailu osoittaa, että handover, jonka syynä on hyvä C/l-suhde, voitaisiin tehdä tavallisesta TRXstä lapsisolun tiettyyn super-reused-TRXään. Jotta handover lapsisoluun tulisi mahdolliseksi, lapsisolun täytyy täyttää myös seuraavat vaatimukset radiolinkin ominaisuuksille: 10 1. AV_RXLEV_NCELL(n) > RXLEV_MIN(n) + MAX(0, Pa) jossa Pa = (MS_TXPWR_MAX(n) - P) (5) 2. PBGT(n) > HO_MARGIN_PBGT(n) 15 RXLEV_MIN(n) on taso, jonka signaalitason AV_RXLEV_N- CELL(n) lapsisolussa (n) täytyy ylittää ennenkuin handover on mahdollinen. Tämä parametri on asetettu jokaiselle naapurisolulle normaalia handover-algoritmia varten. MS_TXBWR_MAX(n) on suurin RF-teho, jota MSn sallitaan käyttää liikennekanavalla naapurisolussa. H_MARGIN_BGT(n) on 20 marginaali, jonka lapsisolun (n) tehobudjetin PBGT(n) täytyy ylittää ennenkuin handover on mahdollinen. Myös nämä ovat parametreja jotka on asetettu kullekin naapurisolulle normaalia handoveria varten. B on MSn maksimiteho.
Jos monessa lapsisolussa on sopivia super-reused-taajuuksia, 25 BSC asettaa lapsisolut järjestykseen prioriteettitasojen ja lapsisolujen kuormituksen mukaan ja valitsee parhaan lapsisolun kohdesoluksi. Jos lapsisolussa on useita super-reused-TRXksia, jotka täyttävät C/l-suhteen vaatimukset samanaikaisesti, handover-algoritmi asettaa TRXt järjestykseen C/l-suhteiden mukaan.
30 3.5.5 Solujen välinen handover lapsisolusta tavalliseen so- luun BSC tunnistaa tarpeen tehdä handover, kun hand-over-kynnysarvovertailu osoittaa, että jokin seuraavista handover-kriteereistä on olemassa: dovvnlink-häiriö, downlink-laatu ja huono C/l-suhde. Jos saata-35 villa on useita tavallisia soluja, BSC valitsee kohdesoluksi sen tavallisen 102649 22 solun, jolla on paras signaalin voimakkuustilanne. Jos BSC:n alueella ei ole yhtään tavallista solua käytettävissä, BSC voi aloittaa BSCeiden välisen hand-overin, jonka syynä ovat perinteiset tradition kriteerit, puhelun säilyttämiseksi. Puhelun muodostuksen jälkeen ja kaikkien handoverien jälkeen 5 on edullisesti tietty jakso, jonka aikana C/l-määritystä pidetään epäluotettavana ja handoveria ei sallita. Tämän aikajakson tarkoituksena on sallia MSIIe dekoodata häiritsevien/referenssisolujen tunnukset BSIC ennenkuin C/l-määritys aloitetaan. Lisäksi saman MSn toistuvat handoverit on edullisesti estetty asettamalla minimiaika samaan kytkentään liittyvien han-10 doverien välille. Edelleen, jos handoveryritys epäonnistuu jostakin syystä, uusi yritys samalle yhteydelle on sallittu vasta tietyn minimiajan jälkeen.
Kuviot ja niihin liittyvä selitys ovat tarkoitetut vain havainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Yksityiskohdiltaan esillä oleva keksintö voi vaihdella oheisten patenttivaatimusten puitteissa ja hengessä.
« *
Claims (15)
102649 23
1. Solukkoradioverkko, joka käsittää allokoituja radiotaajuuksia, joita uudelleenkäytetään soluissa, jolloin 5 mainitut allokoidut radiotaajuudet on jaettu tavallisiin radiotaajuuk siin, joille käytetään alhaisempaa taajuudenuudelleenkäyttöä saumattoman kokonaispeiton saavuttamiseksi, sekä super-reuse-taajuuksiin, joille sovelletaan korkeaa taajuudenuudelleenkäyttöä suuren liikennekapasiteetin tuottamiseksi, ja 10 ainakin osassa soluista on sekä ainakin yksi tavallinen taajuus että ainakin yksi super-reuse-taajuus siten, että mainittu ainakin yksi tavallinen taajuus on tarkoitettu palvelemaan ensisijaisesti solujen reuna-alueilla ja mainittu ainakin yksi super-reuse-taajuus on tarkoitettu palvelemaan ensisijaisesti lähellä tukiasemaa, 15 tunnettu siitä, että solukkoradioverkko käsittää välineet, jotka ohjaavat liikennekuormituksen jakautumista solussa mainitun ainakin yhden tavallisen ja mainitun ainakin yhden super-reuse-taajuuden välillä solun sisäisten handoverien avulla, joiden syynä on estimoitu häiriö mainitulla ainakin yhdellä super-reuse-taajuudella.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen solukkoradioverkko, tun nettu siitä, että syynä handoveriin tavalliselta taajuudelta super-reuse -taajuudelle on riittävän hyvä häiriötaso super-reuse -taajuudella, ja syynä handoveriin super-reuse -taajuudelta tavalliselle taajuudelle 25 on liian huono häiriötaso super-reuse -taajuudella.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen solukkoradioverkko, tunnettu siitä, että solun yleislähetystaajuus on aina tavallinen taajuus, ja että puhelunmuodostuksessa tai toisesta solusta tapahtuvassa handoverissa annettu - 30 radiotaajuus on aina tavallinen taajuus.
4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen solukkoradioverkko, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää ainakin yhden mikrosolun, jossa on vain super-reuse -taajuuksia, joista yksi on yleislähetystaajuus, ja että puhelunmuodostus mikrosolussa on estetty, ja solukkoverkossa on välineet, 35 jotka ohjaavat liikennekuormituksen jakautumista tavallisten solujen ja mik- 102649 24 rosolun välillä solujen välisten handoverien avulta, joiden syynä on häiriötaso mikrosolussa.
5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen solukkoradioverkko, joka käsittää matkaviestimen avustaman handover-proseduurin, 5 jossa matkaviestin (MS) mittaa palvelevan solun signaalin vastaanottotasoa sekä naapurisolujen signaalien tasoa ja välittää mittaustulokset solukkoverkon handover-ohjausvälineelle, tunnettu siitä, että handover-ohjaus-väline on sovitettu mittaustulosten perusteella estimoimaan häiriötaso palvelevan solun super-reuse -taajuuksilla.
6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen solukkoradioverkko, tun nettu siitä, että jokaiselle palvelevan solun super-reuse -taajuudelle on nimetty yksi tai useampi naapurisolu, jonka mitattua vastaanottotasoa käytetään kyseisen super-reuse -taajuuden häiriön estimoinnissa.
7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen solukkoradioverkko, 15 tunnettu siitä, että matkaviestimen mittaustulokset koskevat vain rajoitettua määrää ympäristösoluja, ja että ainakin yhdelle palvelevan solun super-reuse -taajuudelle on osoitettu mitattujen ympäristösolujen joukosta ainakin yksi referenssisolu, jolla on samantyyppinen häiriöprofiili kuin kauempana sijaitsevalla solulla, joka on potentiaalinen häiriön aiheuttaja super- 20 reuse -taajuudella mutta ei ole matkaviestimen suoraan mitattavissa, ja että handover-ohjausväline on sovitettu estimoimaan mainitun kauempana sijaitsevan solun aiheuttama häiriötaso super-reuse -taajuudella käyttäen refe-renssisolun mitattua signaalitasoa.
8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen solukkoradioverkko, t u n -25 n e 11 u siitä, että handover-algoritmi on sovitettu estimoimaan häiritsevän solun signaalitaso korjaamalla referenssisolun mitattu vastaanottotaso ottaen huomioon referenssisolun ja todellisen häiritsevän solun signaalitaso-jen välinen ero.
9. Menetelmä liikennekapasiteetin kasvattamiseksi solukkoradio-30 verkossa käsittää vaiheen jaetaan solukkoradioverkon radiotaajuudet tavallisiin radiotaajuuksiin, joille käytetään alhaisempaa taajuudenuudelleenkäyttöä saumattoman kokonaispeiton saavuttamiseksi, sekä super-reuse -taajuuksiin, joille sovelletaan korkeampaa taajuudenuudelleenkäyttöä suuren liikennekapasitee-35 tin tuottamiseksi, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää vaiheet 102649 25 allokoidaan ainakin osalle soluista sekä ainakin yksi tavallinen taajuus että ainakin yksi super-reuse -taajuus siten, että tavallinen taajuus on tarkoitettu palvelemaan ensisijaisesti solujen reuna-alueilla ja super-reuse -taajuus on tarkoitettu palvelemaan ensisijaisesti lähellä tukiasemaa, 5 ohjataan liikennekuormituksen jakautumista solussa mainitun ai nakin yhden tavallisen ja mainitun ainakin yhden super-reuse -taajuuden välillä solun sisäisten handoverien avulla, joiden syynä on estimoitu häiriö mainitulla ainakin yhdellä super-reuse -taajuudella.
10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu 10 siitä, että suoritetaan solun sisäinen handover tavalliselta taajuudelta super-reuse -taajuudelle, kun super-reuse -taajuudella on riittävän hyvä häiriötaso, ja suoritetaan handover super-reuse -taajuudelta tavalliselle taa- 15 juudelle, kun super-reuse -taajuudella on liian huono häiriötaso.
11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että allokoidaan solun yleislähetystaajuudeksi aina tavallinen taajuus, annetaan puhelunmuodostuksessa tai toisesta solusta tapahtu- 20 vassa handoverissa aina tavallinen taajuus.
12. Patenttivaatimuksen 9, 10 tai 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mitataan palvelevan solun signaalin vastaanottotasoa, edullisesti myös laatua, matkaviestimessä, 25 mitataan palvelevan solun ympäristösolujen signaalien vastaan ottotasoa matkaviestimessä, välitetään mittaustulokset matkaviestimeltä solukkoradioverkolle, estimoidaan mittaustulosten perusteella häiriötaso palvelevan solun super-reuse -taajuuksilla. - 30 13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nimetään jokaiselle palvelevan solun super-reuse -taajuudelle yksi tai useampi naapurisolu, jonka mitattua vastaanottotasoa käytetään kyseisen super-reuse -taajuuden häiriötason estimoinnissa.
14. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen menetelmä, tun- 102649 26 n e 11 u siitä, että matkaviestimen raportoimat mittaustulokset koskevat vain rajoitettua määrää ympäristösoluja, nimetään ainakin yhdelle palvelevan solun super-reuse -taajuudel-5 le mitattujen ympäristösolujen joukosta ainakin yksi referenssisolu, jolla on samantyyppinen häiriöprofiili kuin kauempana sijaitsevalla solulla, joka on potentiaalinen häiriön aiheuttaja super-reuse -taajuudella mutta ei ole matkaviestimen suoraan mitattavissa, estimoidaan mainitun kauempana sijaitsevan solun aiheuttama 10 häiriötasoa super-reuse -taajuudella käyttäen referenssisolun mitattua sig-naalitasoa.
15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että korjataan referenssisolun mitattu signaalitaso ottaen huomioon 15 referenssisolun ja mainitun kaukana sijaitsevan solun signaalitasojen ero häiriötason estimoinnissa. 102649 27
Priority Applications (22)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI954879A FI102649B1 (fi) | 1995-10-13 | 1995-10-13 | Solukkoradioverkon kapasiteetin kasvattaminen |
| PL96320643A PL181501B1 (en) | 1995-10-13 | 1996-10-11 | Cellular telephone network of increased call handling capacity and method of increasing call handling capacity of such network |
| AT96933462T ATE200602T1 (de) | 1995-10-13 | 1996-10-11 | Kapazitätserhöhung eines zellularen funknetzwerkes |
| HU9801559A HUP9801559A3 (en) | 1995-10-13 | 1996-10-11 | Cellular radio network and method for increasing the capacity of a cellular radio network |
| US08/849,711 US6091955A (en) | 1995-10-13 | 1996-10-11 | Increasing the capacity of a cellular radio network |
| PCT/FI1996/000540 WO1997014260A1 (en) | 1995-10-13 | 1996-10-11 | Increasing the capacity of a cellular radio network |
| JP51474997A JP3827730B2 (ja) | 1995-10-13 | 1996-10-11 | セルラー無線ネットワークの容量増加方法 |
| NZ319627A NZ319627A (en) | 1995-10-13 | 1996-10-11 | Allocated frequencies in cellular radio system, different reuse patterns provide seamless coverage and high traffic capacity |
| AU72187/96A AU717302B2 (en) | 1995-10-13 | 1996-10-11 | Increasing the capacity of a cellular radio network |
| ES96933462T ES2155943T3 (es) | 1995-10-13 | 1996-10-11 | Aumento de la capacidad de una red celular de radiocomunicaciones. |
| CA002205806A CA2205806C (en) | 1995-10-13 | 1996-10-11 | Increasing the capacity of a cellular radio network |
| DE69612475T DE69612475T2 (de) | 1995-10-13 | 1996-10-11 | Kapazitätserhöhung eines zellularen funknetzwerkes |
| CN96191213A CN1131655C (zh) | 1995-10-13 | 1996-10-11 | 在蜂窝无线系统中增加业务量承载容量的方法以及蜂窝无线系统 |
| MX9704373A MX9704373A (es) | 1995-10-13 | 1996-10-11 | Aumento de la capacidad de una red de radio celular. |
| EP96933462A EP0801877B1 (en) | 1995-10-13 | 1996-10-11 | Increasing the capacity of a cellular radio network |
| DK96933462T DK0801877T3 (da) | 1995-10-13 | 1996-10-11 | Forøgelse af kapaciteten af et cellulært radionet |
| CZ19971794A CZ292539B6 (cs) | 1995-10-13 | 1996-10-11 | Způsob zvětšení provozní přenosové kapacity v buňkové rádiové síti a buňková rádiová síť k provádění tohoto způsobu |
| BR9606704A BR9606704A (pt) | 1995-10-13 | 1996-10-11 | Rede de rádio celular sistema e processo para elevação da capacidade de transporte de tráfego em um sistema de rádio celular |
| NO19972708A NO321246B1 (no) | 1995-10-13 | 1997-06-12 | Okning av kapasiteten for et celledelt radio-nett |
| KR10-1997-0703943A KR100427646B1 (fi) | 1995-10-13 | 1997-06-12 | |
| HK98103080A HK1003922A1 (en) | 1995-10-13 | 1998-04-14 | Increasing the capacity of a cellular radio network |
| US09/480,173 US6985736B1 (en) | 1995-10-13 | 2000-01-10 | Increasing the capacity of a cellular radio network |
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI954879A FI102649B1 (fi) | 1995-10-13 | 1995-10-13 | Solukkoradioverkon kapasiteetin kasvattaminen |
| FI954879 | 1995-10-13 |
Publications (4)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI954879A0 FI954879A0 (fi) | 1995-10-13 |
| FI954879A FI954879A (fi) | 1997-04-14 |
| FI102649B true FI102649B (fi) | 1999-01-15 |
| FI102649B1 FI102649B1 (fi) | 1999-01-15 |
Family
ID=8544186
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI954879A FI102649B1 (fi) | 1995-10-13 | 1995-10-13 | Solukkoradioverkon kapasiteetin kasvattaminen |
Country Status (21)
| Country | Link |
|---|---|
| US (2) | US6091955A (fi) |
| EP (1) | EP0801877B1 (fi) |
| JP (1) | JP3827730B2 (fi) |
| KR (1) | KR100427646B1 (fi) |
| CN (1) | CN1131655C (fi) |
| AT (1) | ATE200602T1 (fi) |
| AU (1) | AU717302B2 (fi) |
| BR (1) | BR9606704A (fi) |
| CA (1) | CA2205806C (fi) |
| CZ (1) | CZ292539B6 (fi) |
| DE (1) | DE69612475T2 (fi) |
| DK (1) | DK0801877T3 (fi) |
| ES (1) | ES2155943T3 (fi) |
| FI (1) | FI102649B1 (fi) |
| HK (1) | HK1003922A1 (fi) |
| HU (1) | HUP9801559A3 (fi) |
| MX (1) | MX9704373A (fi) |
| NO (1) | NO321246B1 (fi) |
| NZ (1) | NZ319627A (fi) |
| PL (1) | PL181501B1 (fi) |
| WO (1) | WO1997014260A1 (fi) |
Families Citing this family (92)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| US5787344A (en) | 1994-06-28 | 1998-07-28 | Scheinert; Stefan | Arrangements of base transceiver stations of an area-covering network |
| GB2294181A (en) * | 1994-10-04 | 1996-04-17 | Motorola Ltd | Handover in a multilayer cellular radio system |
| FI102649B1 (fi) * | 1995-10-13 | 1999-01-15 | Nokia Telecommunications Oy | Solukkoradioverkon kapasiteetin kasvattaminen |
| IL118679A (en) * | 1996-06-18 | 2001-08-26 | Israel State | Adaptive capacity and quality improvements in cellular radio services by the removal of strong interference sources |
| KR100259846B1 (ko) * | 1997-08-22 | 2000-06-15 | 윤종용 | 다수개의공통주파수를이용한세미-소프트핸드오프방법 |
| FR2768584B1 (fr) * | 1997-09-12 | 1999-12-03 | Nortel Matra Cellular | Dispositif d'allocations de ressources dans un reseau de radiocommunications |
| FR2768586B1 (fr) * | 1997-09-12 | 1999-12-03 | Nortel Matra Cellular | Estimation previsionnelle du rapport signal a interferences dans un reseau cellulaire de radiocommunications |
| GB2332596B (en) * | 1997-12-17 | 2002-12-11 | Motorola Ltd | A method for predicting interference |
| FR2781109B1 (fr) * | 1998-07-10 | 2000-09-08 | France Telecom | Systeme de radiocommunication cellulaire |
| EP0986278A1 (en) * | 1998-09-15 | 2000-03-15 | Lucent Technologies Inc. | Cellular radio network and method for increasing capacity |
| US6253087B1 (en) * | 1998-09-30 | 2001-06-26 | Telefonaktiebolaget Lm Ericsson | Method and system for improved traffic management in wireless telecommunication systems |
| US6405046B1 (en) * | 1998-10-08 | 2002-06-11 | Lucent Technologies, Inc. | Method for partitioning mobile stations of a wireless network between an overlay and an underlay |
| FI105312B (fi) * | 1998-10-16 | 2000-07-14 | Nokia Mobile Phones Ltd | Menetelmä suorittaa solun uudelleenvalinta, verkko-osa, ja tilaajapäätelaite |
| US6529734B1 (en) * | 1998-11-03 | 2003-03-04 | Telefonaktiebolaget Lm Ericsson | Bandwith supply dependent cell level |
| US6400780B1 (en) * | 1998-11-06 | 2002-06-04 | Lucent Technologies Inc. | Space-time diversity for wireless systems |
| US6792276B1 (en) * | 1999-07-13 | 2004-09-14 | Telefonaktiebolaget Lm Ericsson (Publ) | Hot spot with tailored range for extra frequency to minimize interference |
| US6393277B1 (en) * | 1999-08-13 | 2002-05-21 | Ericsson Inc. | System and method for identifying a source of interference in a mobile telecommunications network |
| GB9921007D0 (en) * | 1999-09-06 | 1999-11-10 | Nokia Telecommunications Oy | Quality measurement |
| US6430168B1 (en) * | 1999-10-18 | 2002-08-06 | Nortel Networks Limited | CDMA base station lantern application |
| US7920870B1 (en) * | 1999-12-30 | 2011-04-05 | Telefonaktiebolaget Lm Ericsson (Publ) | System and method for adaptive configuration of cell structure based on the position of mobile stations |
| US6493331B1 (en) * | 2000-03-30 | 2002-12-10 | Qualcomm Incorporated | Method and apparatus for controlling transmissions of a communications systems |
| US7209745B1 (en) * | 2000-06-09 | 2007-04-24 | Intel Corporation | Cellular wireless re-use structure that allows spatial multiplexing and diversity communication |
| JP3388224B2 (ja) * | 2000-06-23 | 2003-03-17 | 松下電器産業株式会社 | 通信端末装置 |
| JP3426194B2 (ja) * | 2000-06-26 | 2003-07-14 | 松下電器産業株式会社 | 通信端末装置 |
| GB2370722A (en) * | 2000-07-14 | 2002-07-03 | Ip Access Ltd | Controlling base stations to increase traffic capacity |
| US7162454B1 (en) | 2000-07-24 | 2007-01-09 | Donner Irah H | System and method for reallocating and/or upgrading and/or selling tickets, other even admittance means, goods and/or services |
| US7031945B1 (en) | 2000-07-24 | 2006-04-18 | Donner Irah H | System and method for reallocating and/or upgrading and/or rewarding tickets, other event admittance means, goods and/or services |
| US7562028B1 (en) | 2000-07-24 | 2009-07-14 | Donner Irah H | System and method for determining and/or transmitting and/or establishing communication with a mobile device user for providing, for example, concessions, tournaments, competitions, matching, reallocating, upgrading, selling tickets, and other event admittance mean |
| US7280975B1 (en) | 2000-07-24 | 2007-10-09 | Donner Irah H | System and method for determining and/or transmitting and/or establishing communication with a mobile device user for providing, for example, concessions, tournaments, competitions, matching, reallocating, upgrading, selling tickets, other event admittance means, goods and/or services |
| US7216109B1 (en) | 2000-07-24 | 2007-05-08 | Donner Irah H | System and method for reallocating and/or upgrading and/or selling tickets, other event admittance means, goods and/or services |
| US7562051B1 (en) | 2000-07-24 | 2009-07-14 | Donner Irah H | System and method for reallocating and/or upgrading and/or selling tickets, other event admittance means, goods and/or services |
| US7386517B1 (en) | 2000-07-24 | 2008-06-10 | Donner Irah H | System and method for determining and/or transmitting and/or establishing communication with a mobile device user for providing, for example, concessions, tournaments, competitions, matching, reallocating, upgrading, selling tickets, other event admittance means, goods and/or services |
| US6859652B2 (en) | 2000-08-02 | 2005-02-22 | Mobile Satellite Ventures, Lp | Integrated or autonomous system and method of satellite-terrestrial frequency reuse using signal attenuation and/or blockage, dynamic assignment of frequencies and/or hysteresis |
| EP1204283A1 (en) * | 2000-11-06 | 2002-05-08 | Telefonaktiebolaget L M Ericsson (Publ) | Cellular radio network reusing frequencies |
| US7792488B2 (en) | 2000-12-04 | 2010-09-07 | Atc Technologies, Llc | Systems and methods for transmitting electromagnetic energy over a wireless channel having sufficiently weak measured signal strength |
| US6947748B2 (en) | 2000-12-15 | 2005-09-20 | Adaptix, Inc. | OFDMA with adaptive subcarrier-cluster configuration and selective loading |
| ES2262668T3 (es) * | 2001-06-19 | 2006-12-01 | Nokia Corporation | Metodo y sistema para compartir la carga entre una pluralidad de celulas en un sistema de una red de radiocomunicaciones. |
| US7324827B2 (en) * | 2001-10-18 | 2008-01-29 | Nokia Corporation | Method and system for harmonizing an operation area for a mobile device in a cellular radio network |
| US7035663B1 (en) * | 2001-10-30 | 2006-04-25 | Sprint Communications Company, L.P. | Wireless telecommunications overlay system |
| US20030166404A1 (en) * | 2001-11-15 | 2003-09-04 | Chuang Justin Che-I | Progressive reuse partitioning for improved interference rejection in wireless packet networks |
| US7123934B1 (en) | 2002-02-15 | 2006-10-17 | Sprint Communications Company L.P. | Telecommunications overlay system |
| US7242942B2 (en) * | 2002-04-25 | 2007-07-10 | Sony Corporation | Communication system, apparatus and method for controlling communication, apparatus and method for communication, and computer program |
| GB2392347B (en) * | 2002-08-21 | 2006-02-22 | Motorola Inc | An apparatus and method for resource allocation in a communication system |
| US7039410B2 (en) | 2003-04-22 | 2006-05-02 | Lucent Technologies Inc. | Method of handoff at the border between CDMA underlay and overlay systems |
| FI20030964A0 (fi) * | 2003-06-27 | 2003-06-27 | Nokia Corp | Antennisovitusmenetelmä, järjestelmä ja verkkoelementti |
| CN1333614C (zh) * | 2003-09-10 | 2007-08-22 | 华为技术有限公司 | 一种高速数据业务的无线网络规划方法 |
| US7433708B2 (en) * | 2004-02-04 | 2008-10-07 | Nokia Corporation | Variable bandwidth in a communication system |
| WO2005109920A2 (en) * | 2004-05-05 | 2005-11-17 | Nextg Networks | Wireless networks frequency reuse distance reduction |
| US7639727B1 (en) * | 2004-10-05 | 2009-12-29 | Cingular Wireless Ii, L.L.C. | System and method for selecting wireless signal bandwidth based on signal strength measurements provided by wireless receivers |
| US7573851B2 (en) | 2004-12-07 | 2009-08-11 | Adaptix, Inc. | Method and system for switching antenna and channel assignments in broadband wireless networks |
| US7430420B2 (en) * | 2004-12-23 | 2008-09-30 | Lucent Technologies Inc. | Cell selection and inter-frequency handover |
| US8565773B2 (en) * | 2006-03-17 | 2013-10-22 | Futurewei Technologies, Inc. | Method and apparatus for enabling soft handoff in an OFDMA-based communication system |
| US8155659B2 (en) * | 2006-03-21 | 2012-04-10 | Telefonaktiebolaget L M Ericsson (Publ) | Measurement-assisted dynamic frequency-reuse in cellular telecommunications networks |
| JP2008042547A (ja) * | 2006-08-07 | 2008-02-21 | Fujitsu Ltd | 移動通信システム，基地局，端末装置及び送信制御方法 |
| US8085711B2 (en) * | 2006-08-24 | 2011-12-27 | Futurewei Technologies, Inc. | Method and system for managing radio resources for soft handoff in an OFDMA-based communication system |
| EP1892880A1 (en) * | 2006-08-24 | 2008-02-27 | Nokia Siemens Networks Gmbh & Co. Kg | Method and network entities for synchronizing radio communication |
| US20080076429A1 (en) * | 2006-09-08 | 2008-03-27 | Futurewei Technologies, Inc. | System for control, management, and transmission for soft handoff in an ofdma-based communication system |
| EP1926332B1 (en) * | 2006-11-24 | 2009-02-11 | Alcatel Lucent | Communication method, base station, and user terminal for a wireless communication network |
| JP5018068B2 (ja) * | 2006-12-20 | 2012-09-05 | 日本電気株式会社 | 移動通信システム、ハンドオーバ制御方法、無線基地局、移動局及びプログラム |
| GB2449231B (en) * | 2007-04-25 | 2012-01-04 | Motorola Mobility Inc | A cellular communication system and method of operation thereof |
| CN101365160B (zh) * | 2007-08-06 | 2011-08-24 | 联想(北京)有限公司 | 无线广播通信融合网络资源管理系统及方法 |
| US8385293B2 (en) * | 2007-08-31 | 2013-02-26 | Samsung Electronics Co., Ltd. | Cell base station neighbor list self configuration |
| US7826836B2 (en) * | 2007-08-31 | 2010-11-02 | Samsung Electronics Co., Ltd. | Cell base station virtual RF cage |
| US20090061858A1 (en) * | 2007-08-31 | 2009-03-05 | Samsung Electronics Co., Ltd. | System and Method to Manage Communication Handoff |
| US8494532B2 (en) * | 2007-08-31 | 2013-07-23 | Samsung Electronics Co., Ltd. | Method to filter unauthorized mobile devices in code division multiple access networks |
| US8059614B2 (en) * | 2007-08-31 | 2011-11-15 | Samsung Electronics Co., Ltd. | Pseudorandom noise selection method for mobile communication sites |
| US20090059868A1 (en) * | 2007-08-31 | 2009-03-05 | Samsung Electronics Co., Ltd. | Cell Base Station Radio Frequency Channel Selection |
| ATE515908T1 (de) * | 2007-09-05 | 2011-07-15 | Ericsson Telefon Ab L M | Zellenneuauswahl auf der basis der verwendung relativer schwellen in einem mobiltelekommunikationssystem |
| JP5178284B2 (ja) * | 2008-04-07 | 2013-04-10 | 株式会社日立製作所 | 基地局制御装置及びアクセス規制方法 |
| US8423035B1 (en) * | 2008-07-09 | 2013-04-16 | Clearwire Ip Holdings Llc | Dynamic uplink/downlink capacity allocation in a communication network |
| KR101540815B1 (ko) * | 2008-09-24 | 2015-08-07 | 엘지전자 주식회사 | 무선통신 시스템에서의 상향링크와 하향링크를 위한 무선자원의 관리 방법 |
| US9357462B2 (en) * | 2008-12-24 | 2016-05-31 | Samsung Electronics Co., Ltd. | Apparatus and method for changing serving cell in a high speed wireless communication system |
| CN102484510A (zh) * | 2009-04-24 | 2012-05-30 | 新加坡科技研究局 | 基站、蜂窝通信系统、基站的控制方法以及蜂窝通信系统的控制方法 |
| US8774097B2 (en) | 2009-09-24 | 2014-07-08 | Nokia Siemens Networks Oy | Method and apparatus for planning of cell sizes and frequency use in a wireless communications network |
| US8576815B2 (en) * | 2009-12-04 | 2013-11-05 | Verizon Patent And Licensing Inc. | Long term evolution (LTE) mobile anchoring |
| EP2578019A1 (en) * | 2010-05-25 | 2013-04-10 | Nokia Siemens Networks OY | Method and apparatus for controlling handover and reselection |
| CN102348244B (zh) * | 2010-08-03 | 2014-11-05 | 华为技术有限公司 | 蜂窝通信系统、终端在小区间切换的方法及宏基站 |
| EP2618600B1 (en) * | 2010-09-16 | 2018-08-22 | LG Electronics Inc. | Method of alleviating interference between cells in a multicell system and device for the method |
| US9380480B2 (en) | 2011-08-25 | 2016-06-28 | Kyocera Corporation | Minimization drive test with reduced wireless device memory usage |
| CN102413524B (zh) * | 2011-11-09 | 2014-10-08 | 华为技术有限公司 | 共小区的通信方法、基站控制器、基站及其通信系统 |
| KR101946048B1 (ko) * | 2011-11-18 | 2019-02-11 | 주식회사 케이티 | 무선 통신 시스템에서의 무선 자원 스케줄링 방법 및 그 장치 |
| KR20130074114A (ko) * | 2011-12-26 | 2013-07-04 | 삼성전자주식회사 | 이동 통신 시스템에서 협조 사이트 운용 장치 및 방법 |
| CN107426799B (zh) * | 2012-02-29 | 2020-01-03 | 华为技术有限公司 | 多模无线通信系统的控制方法、控制服务器和终端 |
| CN104272849A (zh) * | 2012-03-29 | 2015-01-07 | 英特尔公司 | 用于无线通信的双模式系统 |
| US8929934B2 (en) * | 2012-04-25 | 2015-01-06 | Intel Mobile Communications GmbH | Communication devices and methods for operating a communication device |
| US9590850B2 (en) * | 2013-08-08 | 2017-03-07 | Cisco Technology, Inc. | Discovery of connectivity and compatibility in a communication network |
| JP6199214B2 (ja) * | 2014-03-17 | 2017-09-20 | Kddi株式会社 | チャネル選択装置、チャネル選択システム及びチャネル選択方法 |
| JP6232319B2 (ja) * | 2014-03-17 | 2017-11-15 | Kddi株式会社 | チャネル選択装置、チャネル選択システム及びチャネル選択方法 |
| US9848361B2 (en) | 2015-06-01 | 2017-12-19 | Telefonaktiebolaget Lm Ericsson (Publ) | Methods used in cluster manager, radio node and control node, and associated devices |
| US20170180090A1 (en) * | 2015-12-18 | 2017-06-22 | Electronics And Telecommunications Research Institute | Distributed multi-points coordinated dynamic cell control apparatus and control method thereof, and distributed multi-points coordinated dynamic cell configuration method |
| US11800382B1 (en) | 2021-09-08 | 2023-10-24 | T-Mobile Usa, Inc. | Coverage improvement for 5G new radio wireless communication network |
| US11606732B1 (en) | 2021-09-08 | 2023-03-14 | T-Mobile Usa, Inc. | Coverage improvement for 5G new radio wireless communication network, such as for over-shooting cells |
Family Cites Families (11)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| US5038399A (en) * | 1990-05-21 | 1991-08-06 | Motorola, Inc. | Method for assigning channel reuse levels in a multi-level cellular system |
| GB2269966B (en) * | 1991-04-01 | 1995-08-02 | Motorola Inc | Target channel verification in a radiotelephone system |
| EP0530165A3 (en) * | 1991-08-23 | 1993-08-11 | Telefonaktiebolaget L M Ericsson | Mobile station-controlled handoff |
| JP2949533B2 (ja) * | 1991-09-03 | 1999-09-13 | 日本電信電話株式会社 | 移動通信無線ゾーン構成方法 |
| US5357559A (en) * | 1991-12-12 | 1994-10-18 | Telefonaktiebolaget L M Ericsson | Listening control channel in a cellular mobile radiotelephone system |
| US5521961A (en) * | 1993-03-26 | 1996-05-28 | Celcore, Inc. | Mobility management method for delivering calls in a microcellular network |
| US5471670A (en) * | 1993-07-02 | 1995-11-28 | Motorola, Inc. | Method for determining communciation resource handoffs |
| US5557657A (en) * | 1993-09-09 | 1996-09-17 | Hughes Aircraft Company | Handoff between overlay and underlay cells |
| FR2718305B1 (fr) * | 1994-03-30 | 1996-05-31 | Telediffusion Fse | Procédé d'intercommunication par radiotéléphonie mobile en réseau tridimensionnel. |
| US5506869A (en) * | 1994-10-27 | 1996-04-09 | Northern Telecom Limited | Methods and apparatus for estimating carrier-to-interference ratios at cellular radio base stations |
| FI102649B1 (fi) * | 1995-10-13 | 1999-01-15 | Nokia Telecommunications Oy | Solukkoradioverkon kapasiteetin kasvattaminen |
-
1995
- 1995-10-13 FI FI954879A patent/FI102649B1/fi active IP Right Grant
-
1996
- 1996-10-11 NZ NZ319627A patent/NZ319627A/en not_active IP Right Cessation
- 1996-10-11 JP JP51474997A patent/JP3827730B2/ja not_active Expired - Lifetime
- 1996-10-11 EP EP96933462A patent/EP0801877B1/en not_active Expired - Lifetime
- 1996-10-11 DK DK96933462T patent/DK0801877T3/da active
- 1996-10-11 AT AT96933462T patent/ATE200602T1/de not_active IP Right Cessation
- 1996-10-11 DE DE69612475T patent/DE69612475T2/de not_active Expired - Lifetime
- 1996-10-11 MX MX9704373A patent/MX9704373A/es unknown
- 1996-10-11 CZ CZ19971794A patent/CZ292539B6/cs not_active IP Right Cessation
- 1996-10-11 CA CA002205806A patent/CA2205806C/en not_active Expired - Fee Related
- 1996-10-11 BR BR9606704A patent/BR9606704A/pt not_active IP Right Cessation
- 1996-10-11 WO PCT/FI1996/000540 patent/WO1997014260A1/en active IP Right Grant
- 1996-10-11 ES ES96933462T patent/ES2155943T3/es not_active Expired - Lifetime
- 1996-10-11 HU HU9801559A patent/HUP9801559A3/hu unknown
- 1996-10-11 CN CN96191213A patent/CN1131655C/zh not_active Expired - Fee Related
- 1996-10-11 AU AU72187/96A patent/AU717302B2/en not_active Ceased
- 1996-10-11 PL PL96320643A patent/PL181501B1/pl not_active IP Right Cessation
- 1996-10-11 US US08/849,711 patent/US6091955A/en not_active Expired - Lifetime
-
1997
- 1997-06-12 NO NO19972708A patent/NO321246B1/no not_active IP Right Cessation
- 1997-06-12 KR KR10-1997-0703943A patent/KR100427646B1/ko not_active IP Right Cessation
-
1998
- 1998-04-14 HK HK98103080A patent/HK1003922A1/xx not_active IP Right Cessation
-
2000
- 2000-01-10 US US09/480,173 patent/US6985736B1/en not_active Expired - Fee Related
Also Published As
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| FI102649B (fi) | Solukkoradioverkon kapasiteetin kasvattaminen | |
| US9826486B2 (en) | Power setting | |
| CA2290464C (en) | A method of maximizing spectral efficiency in a cellular communications system | |
| US9467864B2 (en) | Method and apparatus of spectrum utilization in a wireless cellular environment | |
| US8169933B2 (en) | Dynamic topological adaptation | |
| US9451522B2 (en) | Interference mitigation in cellular networks | |
| EP1129592B1 (en) | Cellular communications network and method for dynamically changing the size of a cell due to speech quality | |
| CA3046463C (en) | System and method for increasing cellular site capacity | |
| US20130051365A1 (en) | Femtocell channel assignment and power control for improved femtocell coverage and efficient cell search | |
| JP2003522443A (ja) | ホットスポットに到達範囲を調整した追加の周波数を配置して干渉を低減する方法 | |
| JP2002528974A (ja) | 移動通信ための方法およびシステム | |
| US8804649B1 (en) | Self-optimization in heterogeneous networks | |
| US10104556B2 (en) | Method and device for eliminating inter-system neighbor cell interference | |
| US9648527B2 (en) | Method and apparatus for selecting a cell of a communications network | |
| US20030095512A1 (en) | Microcell deployment strategies in WCDMA networks | |
| Fakhri et al. | An Interference Mitigation Scheme for Millimetre Wave Heterogeneous Cloud Radio Access Network with Dynamic RRH Clustering | |
| Raiyn | Toward cognitive radio handover management based on social agent technology for spectrum efficiency performance improvement of cellular systems | |
| Dudnikova et al. | An energy saving approach for femtocell coverage function | |
| Sudhindra et al. | An overview of congestion relief methodologies in GSM network | |
| Shakhakarmi | Optimization of cellular resources evading intra and inter tier interference in femto cells equipped macro cell networks | |
| CN114696974A (zh) | 一种通信装置及通信方法 | |
| KR20130065292A (ko) | 동적 셀 구성을 갖는 무선 통신 기지국 | |
| Sridhar et al. | Capacity Expansion methods for live GSM Network-an overview |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| FG | Patent granted |
Owner name: NOKIA TELECOMMUNICATIONS OY |