FI101976B

FI101976B - Sävytyspasta maalituotteisiin

Info

Publication number: FI101976B
Application number: FI953928A
Authority: FI
Inventors: Martti Vilhelm Wikstedt; Maj-Len Carita Adolfsson; Arja Kaarina Saloranta; Maria Katarina Silander; Seija Anneli Varila
Original assignee: Tikkurila Cps Oy
Priority date: 1995-08-22
Filing date: 1995-08-22
Publication date: 1998-09-30
Also published as: NZ315030A; DE846149T1; DK0846149T3; CA2235672A1; WO1997008255A1; NO980698D0; ATE186317T1; MY115649A; DE69605047D1; TR199800292T1; DE69605047T2; ZA967138B; MX9801402A; EP0846149A1; EP0846149B1; CN1097624C; KR19990044092A; BR9610432A; CN1200136A; NO980698L

Description

101976 Sävytyspasta maalituotteisiin

KOHDE

5

Keksintö koskee liuoteohenteisissa maalituotteissa käytettävää sävytyspastaa, joka käsittää 2-75 paino-% pigmenttiosaa (A), joka koostuu yhdestä tai useammasta orgaanisesta ja/tai epäorgaanisesta pigmentistä ja mahdollisesti täytepigmentistä, 10-60 paino-% ohenneosaa (B), joka koostuu yhdestä tai useammasta orgaanisesta 10 liuotteesta, joka ei ole alifaattinen alkoholi eikä aromaattinen hiilivety, 10-50 paino-% sideaineosaa (C), laskettuna 100-%:iseksi sideaineeksi, joka sideaineosa (C) koostuu yhdestä tai useammasta ohenneosaan (B) liukoisesta sideaineesta, ja 0-5 paino-% apuaineosaa (D), laskettuna 100-%:iseksi tehoaineeksi, joka apuaineosa (D) koostuu yhdestä tai useammasta sävytyspastoihin soveltuvasta apuaineesta. Nii-15 tä voidaan käyttää sävytysmaaleissa, edullisemmin kuitenkin vakiopastasarjana sä-vytysjärjestelmissä, jotka soveltuvat erityyppisten perusmaalien sävytykseen maalitehtaalla, maalien jakeluvarastossa ja kaupassa.

Maalituotteilla tarkoitetaan tässä pinnoitteita, maaleja, lakkoja, tasoitteita, puunsuo-20 jia yms. juoksevassa muodossa alustalle levitettäviä aineita, joita käytetään pintojen suojaamiseen ja kaunistamiseen.

*; ’ 1! SÄ V YT YSPASTAT YLEENSÄ *·1 25 Sävytysjärjestelmät • · · *,· : Maalituotteita voidaan sävyttää lisäämällä niihin voimakasvärisiä sävytysmaaleja tai ' pigmentoinnin suhteen vieläkin konsentroidumpia sävyty spastoj a. Sävyty s tehdään yleensä valmiisiin, valkoisiin tai värillisiin, maaleihin, joita kutsutaan perusmaaleik- ; 30 si. Perusmaalien väri ja peittokyky riippuu pigmenttien, etenkin valkoisten pigment- • · · .·: ·. tien, määrästä. Perusmaalien tilalla sävytyksessä voidaan käyttää myös peruslakkoja.

· · • t · '·' 1 Sävytysmaalit ovat yleensä tuotekohtaisia, ts. ne valmistetaan kullekin sävytettävälle 5... · maalityypille erikseen.

:·!·; 35 ....: Konsentroituja sävytyspastoja voidaan käyttää osana sävytysjärjestelmää. Yhdellä pastasarjalla voidaan suorittaa useiden, jopa kymmenien erityyppisten maalituottei- 2 101976 den sävytykset. Tämä vähentää työtä, tuotteiden lukumäärää ja varastointitarvetta sekä parantaa ja nopeuttaa palvelua.

Järjestelmään kuuluu joukko jakelutien eri kohteisiin sijoitettuja sävytyskoneita.

Maalit sävytetään maalitehtaalla ("in-plant") suurehkoissa erissä, usein tilauskohtai-5 sesti. Jakeluvarastoon ja maalikauppaan toimitetut perusmaalit sävytetään suoraan myyntipakkaukseen ("in-can").

Uusissa järjestelmissä sävytyskaavat tallennetaan tietokoneen muistiin. Kone annostelee perusmaaliin automaattisesti kaavan mukaiset sävytyspastamäärät. Seuraa te-10 hokas sekoitus ja sävytys on valmis. Sävyalueen laajuudesta riippuen tuotetta kohti tarvitaan 1-10 perusmaalia ja sävytysjärjestelmää kohti 5-40 pastaa.

Maalituotteet sävytetään useimmiten värikarttojen mukaisiin sävyihin, jotka noudattavat kansallisia tai kansainvälisiä sävystandardeja (RAL, BS, NCS, ym.). Sävytys-15 koneeseen voidaan myös liittää värimittausyksikkö, jonka avulla sävytys voidaan tehdä värimallin mukaan. Tällöin sävyjen määrä on periaatteessa lähes rajaton.

Sävytysjärjestelmiä pyritään käyttämään aina kun se on mahdollista. Näin maaliva-rastoja voidaan pienentää, säästetään kustannuksia, varmennetaan laatua ja paranne-20 taan asiakaspalvelua. Joitakin perusmaaleja, varsinkin valkoisia, myydään paljon myös sävyttämättä.

• « • • · · ; ·. Sävytyspastojen valmistus • «< " 25 Komponentit • · · • · · • · • · j ,· · Sävytyspastat koostuvat pigmenttiosasta ja nestemäisestä väliaineesta, johon pigs’:*: mentit dispergoidaan. Dispersioväliaine koostuu ainakin yhdestä ohenteesta, joka on orgaaninen liuote tai vesi, sekä sideaineesta ja/tai dispergointiaineesta. Dispergointi- : 30 aineen lisäksi kysymykseen tulevat muut apuaineet.

··· · • · · • · · * i ·

Dispergointi ja dispergointiväliaineet i « · a a a · aaa !... '· Raakapigmentit sekoitetaan ensin dispergointiväliaineeseen. Seuraa dispergointi, . ·. _: 35 jossa voidaan erottaa kolme vaihetta: « a « «ai • · · 1) hiukkaspintojen ja-huokosten kostutus 3 101976 2) hiukkasten (agglomeraattien ja aggregaattien) hajottaminen 3) muodostuneiden primaarihiukkasten ja pienten agglomeraattien ja aggregaattien kostutus ja stabilointi.

Dispergointi suoritetaan käyttäen laitteita, joiden teho perustuu suuriin leikkaus-, is-5 ku- tai kavitaatiovoimiin. Kysymykseen tulevat erilaiset panos- tai jatkuvatoimiset dispergaattorit, isku-, kuula-, helmi- ja telamyllyt, atriittorit, turbosekoittajat, kol-loidimyllyt jne. Raakapigmenttien hajoaminen riippuu usein enemmän prosessiolo-suhteista ja laitteistotyypistä kuin dispergoinnissa käytetystä kokonaisenergiasta.

10 Erittäin suuri merkitys dispergoinnissa on toisaalta dispergointiväliaineella, jolla tulisi olla hyvä pigmenttien kostutus- ja stabilointikyky sekä kombinoituvuus erityyppisten maalien kanssa.

Kostutusvaiheessa nestemäinen dispergointiväliaine syrjäyttää aluksi ilman pigment-15 tiagglomeraattien ja -aggregaattien huokosista ja pinnalta. Kostutuskykyyn vaikuttavia tekijöitä ovat mm. pigmentti/nestepinnalla vaikuttava rajapintajännitys ja koske-tuskulma sekä nesteen viskositeetti. Näiden tulisi olla pieniä.

Stabilointi tapahtuu siten, että muodostuneiden pigmenttihiukkasten pinnalle muo-20 dostuu sähköisen ja/tai steerisen stabiloinnin kautta kerros, joka estää hiukkasia taittumasta uudelleen toisiinsa flokkulointi- yms. mekanismilla. Liian suuriksi jäävät hiukkaset erottuvat laskeutumalla. Laskeutumisen hidastamiseksi pastan konsistens- 1 ’. siä voidaan lopuksi nostaa paksunnosaineella.

• ·« • · 25 Pastan teossa on käytetty samoja ohenteita, joita on sävytettävissä maaleissa. Sen si- : jaan maalien tavanomaisia sideaineita ei pastoissa juuri voida käyttää, koska niillä • * L: : on huono kombinoituvuus muiden sideaineiden kanssa, korkea viskositeetti sekä v ·’ huonot pigmenttien kostutusominaisuudet. Tästä syystä käytetään erityisiä pasta- sideaineita, jotka ovat paljon polaarisempia ja/tai helppoliukoisempia. Sideainetta : 30 sisältämättömissä pastoissa väliaineena käytetään pelkkiä dispergointiaineita ja .»M · ohenteita, kuten vettä ja orgaanisia liuotteita, varsinkin glykoleja.

• « -« ♦ « '·*·* Sävytyspastoihin liitty^y usein maali- tai sävykohtaisia ongelmia stabiilisuuden, kiil- !: lon, sävyn toistettavuuden, sävyn puhtauden tms. ominaisuuden suhteen. Tämän •' ·. · 35 vuoksi ohenteen ja sideaineiden lisäksi joudutaan käyttämään erilaisia apuaineita, . ·. : joista mainittakoon tärkeimpinä dispergointi- ja kostutusapuaineet.

« · ' 4 101976

NYKYISET SÄVYTYSPASTAT

Kauppa- ja rakennusmaalleni sävytykseen soveltuvat glykoli- ja vesipastat, joita käytetään ns. yleis- eli universaalipastoina, sekä vesi- että liuoteohenteisten maalituot-5 teiden sävytykseen.

Ohenteena glykolipastat sisältävät alkyleeniglykoleja, yleensä etyleeni- tai propy-leeniglykolia (DE-3 839 294). Vesipastoissa ohenteena on vesi (GB-2 266 310) tai vesi ja glykoli (DE-1 519 254 ja EP-555 950) tai vesi ja muu apuliuotin, kuten di-etyleeniglykolin monoetyylieetteri (EP-462 557). Lisäksi pastaan kuuluvat oleelli-10 sesti pigmentit sekä ionittomat ja/tai anioniset dispergointiaineet. Sideaineena on mm. selluloosaeetteri (DE-1 519 254) sekä polyetyleeniglykoli ja hydroksietyyliety-leeniurea (EP-462 557).

Glykolipastojen heikkoutena on, että ne yleensä sisältävät työ- tai ympäristönsuoje-15 lun kannalta haitallisia komponentteja, kuten etyleeniglykolia ja alkyylifenolityyp-pisiä dispergointiaineita, jotka lisäksi heikentävät liuoteohenteisten maalien ominaisuuksia, etenkin kiiltoa, kuivumista ja vedenkestoa. Vesipastat ovat huomattavasti glykolipastoja turvallisempia. Liuoteohenteisissa maaleissa niiden käyttö tulee kuitenkin kysymykseen vain rajoitetusti.

20

Pyrittäessä laajentamaan sävytyspastojen käyttöaluetta teollisuusmaalien suuntaan . . on kehitetty universaalipastoja, jotka sisältävät mahdollisesti: 1) veteen liukoisen tai dispergoituvan sideaineen, 2) sekä veteen että orgaanisiin liuotteisiin täysin tai osit- • « ’ · *' tain sekoittuvan ohenteen ja 3) tyypillisesti yhden tai useamman ionittoman tai anio- : : 25 nisen dispergointiaineen. Tällaisten universaalipastojen valmistus on tunnettu mm.

M * : V patenttijulkaisusta EP-507 202. Sen mukaiset sävytyspastat sisältävät 0,5-5 % ioni- j.j · tonta dispergointiainetta sekä 20-50 % veteen sekoittuvaa orgaanista liuotetta.

• ·♦ • s :

Liuoteohenteisiin maalituotteisiin, kuten paino- ja lakkamaaleihin sekä uunikuivu-: ,·. 30 viin teollisuusmaaleihin, soveltuvissa sävytyspastoissa on käytetty ohenteena mm.

fr·* tolueenia, ksyleeniä ja muita aromaattisia liiilivetyjä, n-butanolia ja etyleeniglykolin * * ♦ eettereitä ja eetteriestereitä (SE-72 08650-7 ja EP-448 347, esimerkit). Sideaineena \v on käytetty mm. luonnonhartsia, alkydihartsia, ureahartsia, aldehydihartsia, ketoni- \: hartsia ja akryylihartsia. Patenttivaatimuksissa mainituista ohenteista (glykolieette- : 35 rit, glykolieetteriesterit, eetterit jne.) osa on terveydelle haitallisia. Näiden tuotteiden , *, · liuotteet ovat voimakashajuisia ja/tai terveydelle ja ympäristölle vaarallisia, mistä * ·« syystä pakkauksissa on käytettävä asianmukaisia varoitusmerkintöjä.

5 101976 KEKSINTÖ

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada sävytyspasta, joka on maali-ja sävykohtai-sesti stabiili, kiiltävä, nopeasti ja täydellisesti kuivuva ja vedenkestävä. Lisäksi halu-5 taan aikaansaada työ- ja ympäristönsuojelun kannalta käyttökelpoisia sävytyspasto-ja, jotka eivät haise tai ole terveydelle ja ympäristölle vaarallisia. Tähän päämäärään on nyt päästy uudella pääasiassa maalituotteissa käytettävällä sävytyspastalla, joka käsittää pigmenttiosan (A), ohenneosan (B), sideaineosan (C) ja mahdollisesti apu-aineosan (D) ja jolle on pääasiassa tunnusomaista se, että 20-100 paino-% ohenne-10 osan (B) kokonaispainosta on biologisesti hajoavaa maitohapon ja C j-C jQ-alkoho-lin esteriä ja 70-100 paino-% sideaineosan (C) kokonaispainosta on maalien liuottei-siin, alifaattiset hiilivedyt mukaan lukien, ainakin osittain liukoista ketonialdehydi-hartsia, ketonihartsia ja/tai aldehydihartsia.

15 Vaikka aikaisemmin on mainittu maitohapon estereitä sekä mainittuja hartseja, esillä oleva yhdistelmä on uusija osoittaa vertailukokeiden perusteella myös synergiaa.

Nyt on siis oivallettu, että em. ongelmat voidaan pääosin välttää käyttämällä maali-tuotteiden sävytyspastoissa dispergointiväliaineena sideaineliuosta, jossa: 20 1) ohenne koostuu polaarisuudeltaan ja haihtuvuudeltaan sopivasta orgaanisesta _. . liuotteesta, joka ei ole alifaattinen alkoholi eikä aromaattinen hiilivety ja josta 20- 100 % on biologisesti hajoavaa, ei-haitalliseksi luokiteltua, maitohapon ja jonkin *;,*#: alemman alkoholin esteriä, edullisesti etyyli- tai isopropyylilaktaattia v : 25 • · : V 2) sideaineesta 70-100 % koostuu em. ohenteeseen liukoisesta, suhteellisen pieni- : molekyylisestä ketonialdehydi-, ketoni-ja/tai aldehydihartsista sekä 0-30 % em.

! # i *: hartsien kanssa kombinoivasta muusta pastasideaineesta.

; ;*; 30 Keksinnön mukaiset pastat soveltuvat liuoteohenteisiin, myös lakkabensiiniohentei- • · · .·ϊ·. siin ja korkean kuiva-ainepitoisuuden omaaviin (ns. "high solids") maalituotteisiin.

Niitä voidaan käyttää erityisesti maaleissa, joiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden halutaan olevan työ- ja ympäristönsuojelullisesti mahdollisimman turvallisia. Pastoja 1,. lisätään yleensä 0-15% maalin tilavuudesta, joten niiden sisältämät liuotteet vaikut- 35 tavat enemmän tai vähemmän sävytetyn maalin liuotteiden määrään ja laatuun.

6 101976

Aikaisemmin tunnetuista ratkaisuista poiketen sävytyspastoihin ei tarvitse lisätä esimerkiksi alkyylifenoliperustaisia dispergointiaineita, joiden on osoitettu olevan ympäristömyrkkyjä ja erityisen vaarallisia kaloille. Dispergointiaineiden runsas käyttö vaikuttaa ylipäätään heikentävästi maalikalvon ominaisuuksiin. Lisäksi ne 5 saattavat sisältää oheenteena ei-toivottuja liuotteita.

Keksinnön mukaisten sävytyspastojen painokoostumus noudattaa seuraavia rajoja: % 10 (A) Pigmentti 2-75 (B) Ohenne 10-60 (C) Sideaine (100 %) 10-50 (D) Apuaineet (100 %) 0-5 15 Värillisten pigmenttien osuus keksinnön mukaisen sävytyspastan painosta on 2-75 ja täytepigmenttien 0-50 %.

Komponenttiluokkia (B), (C) ja (D) esitellään seuraavassa tarkemmin. Mainittujen 20 lisäksi on mahdollista valita monia muita komponentteja, ts. esitystä ei ole käsitettävä keksinnön sovellutusaluetta rajoittavaksi.

v. Pigmenttiosa (A) • « • « « « «· 1.. 25 Keksinnön mukaiset sävytyspastat ovat pigmenttikonsentraatteja, jotka yleensä sisäl- '. tävät suhteessa tilavuuteen runsaasti värillisiä pigmenttejä. Pastoihin valitaan pig- • · · [ ·' menttejä, joilla on mahdollista kattaa hyvin suuri sävyalue ja jotka eivät vaikuta hei- • · · ...

*·· · kentävästi erityyppisten maalien käyttö- ja kestävyysominaisuuksiin.

• · · * ♦ · • · · • 3 0 Orgaaniset väripigmentit voidaan jakaa kemiallisen rakenteensa perusteella mm.

: seuraaviin luokkiin: atso- (monoatso, disatso, β-naftoli, naftoli AS, bentsimidatso-

Ioni, disatso-kondensaatio ym.), metallikompleksi-, isoindolinoni-ja isoindoliini-, « ftalosyaniini-, kinakridoni-, perinoni- ja peryleeni-, antrakinoni-, diketopyrrolopyr-;'; roli- (DPP-), dioksatsiini-, kinoftaloni- sekä fluoresenssipigmentit. Pääluokkina esi- 35 tetään usein 1) atsopigmentit ja 2) nonatso- tai polysykliset pigmentit.

Epäorgaanisilla pigmenteillä vastaavia luokkia ovat mm: alkuainemuotoiset pig- mentit (hiili, almniini ym.), oksidi-ja oksidihydroksidipigmentit (T1O2 , Fe203 , I < 7 101976

FeO(OH) ym.), oksidiseosfaasipigmentit (4BiV04*3Bi2Mo06 , (Co,Ni,Zn)2Ti04 , Cu(Fe,Cr)204 ym.), sulfidi- ja sulfaattipigmentit (ZnS, BaSC>4 , ZnS+BaS04 ym.), kromaatti-ja kromaattimolybdaattiseosfaasipigmentit (PbCr04+PbS04 , PbCr04+PbS04+PbMo04 ym), kompleksisuolapigmentit (esim. rautasiniset ovat 5 ammonium- ja natriumferriferrosyanidien kompleksisuoloja) sekä silikaattipigmentit (ultramariinit (Na7Al6Siö024S3) ym.).

Epäorgaanisten kadmium-, lyijy-, sinkki-ja kromaattipigmenttien käyttöä pyritään välttämään myrkyllisyyden takia.

10 Sävytyspastoissa kysymykseen tulevat mm. seuraavat orgaaniset ja epäorgaaniset pigmentit (kauppanimet vaihtelevat riippuen valmistajasta):

Orgaaniset: 15

Kemiallinen nimi C.I. (= Colour Index) (englanniksi) - keltaiset Flavanthrone PY 24 20 Monoazo PY 74

Diarylide PY 83

Monoazo PY 97

Anthrapyrimidine PY 108 • · : Isoindolinone PY 109 • · * 25 Isoindolinone PY 110 « · · .. . Benzimidazolone PY 120 • · · i ; Disazo condensation PY 128 • · · ••j/ Quinophthalone PY 138 : Isoindoline PY 139 30 Benzimidazolone PY 151 • · :.· · Benzimidazolone PY 154

Bisacetoacetarylide PY 155 .·*·. Isoindolinone PY 173 « « «

Benzimidazolone PY 175 I « 35 Benzimidazolone PY 194 · · • « :'*.: -oranssit Benzimidazolone PO 36 I ·

Perinone PO 43 8 101976

Pyranthrone PO 51

Benzimidazolone PO 62

Pyrazoloquinazolone PO 67

Isoindoline PO 69 5 - punaiset BONA Μη PR 48:4 BONA Μη PR 52:2

Thioindigo PR 88

Naphthol AS PR 112 10 Quinacridone PR 122

Perylene PR 123

Disazo condensation PR 144

Disazo condensation PR 166

Anthantrone PR 168 15 Naphthol AS PR 170

Anthraquinone PR 177

Perylene PR 178

Peiylene PR 179

Naphthol AS PR 188 20 Quinacridone PR 202

Disazo condensation PR 242

Pyrazoloquinazolone PR 251

Naphthol AS PR 253 : Diketo pyrrolo pyrrol PR254 ; , 25 Diketo pyrrolo pyrrol PR 264 • · · • · · \ \ -violetit Quinacridone PV 19 *·· · Dioxazine PV 23 • · · :·* ’ Peiylene PV 29 30 Dioxazine PV 37 • · • · · • · · • ·· · :T: - siniset Phthalocyanine α-mod. PB 15:2 ,Phthalocyanine β-mod. PB 15:3 !.! Phthalocyanine β-mod. PB 15:4 35 Phthalocyanine ε-mod. PB 15:6 :,' · I Metal-free phthalocyanine PB 16 ;' ·.: Indanthrone PB 60 9 101976 - vihreät Phthalocyanine PG 7

Phthalocyanine PG 36 - ruskeat Disazo condensation PBr 23 5 Benzimidazolone PBr 25

Isoindoline PBr 38 - mustat Aniline PBk 1

Perylene PBk 31 10 Perylene PBk 32

Epäorgaaniset: - keltaiset Iron oxide PY 42 15 Nickel rutile PY 53

Bismuth vanadate PY 184 -punaiset Iron oxide PR 101 20 - violetit Ultramarine PV 15 - siniset Iron Blue PB 27

Cobalt PB 28 : Ultramarine PB 29 U, 25 Cobalt PB 36 • · · • · · | *. -vihreät Chromium oxide . PG 17 ··· : Cobalt PG 26 • · 1 ; Cobalt PG 50 30 • · : -ruskeat Iron oxide PBr 6

Umbra PBr 7 .·*.·. Chrome rutile PBr 24 • · · Γ”: 35 -mustat Lamp Black PBk 6

Carbon Black PBk 7 ·/*.: Iron oxide PBk 11

Spinel Black PBk 22 10 101976

Iron copper PBk 23

Cobalt PBk 27

Chrome oxide PBk 30 5 Värillisten pigmenttien lisäksi sävytyspastoissa voidaan käyttää valkoisia pigmenttejä ja täytepigmenttejä, mm.:

Kemiallinen nimi C.I. (= Colour Index) (englantilainen) 10

Titanium dioxide PW 6

Lithopone PW 5

Aluminium silicate PW 19

Mica PW 20 15 Barium sulfate PW 21

Barium sulfate, baryte PW 22

Aluminium hydrate PW 24

Talc PW 26

Silica PW 27 20

Pigmentin valinnassa otetaan huomioon, minkä tyyppisissä maalituotteissa sävytys-pastaa tullaan käyttämään. Sävyn, peittokyvyn ja värjäysvoiman lisäksi tärkeitä pigmentin ominaisuuksia ovat reaktiivisuus happamissa tai emäksisissä olosuhteissa, , ·, dispergoituvuus (kostutusominaisuudet, öljynabsorptio), keskihiukkaskoko ja hiuk- ! . 25 kaskokojakauma, ominaispinta-ala, kirkkaus sekä valon-, kemikaalien-, sään-ja läm- . mönkestävyys.

• · · • · ♦ · ·· · | · · ··· : Raakapigmentit toimitetaan yleensä jauheina (hiukkaskoko 20-100 pm) tai granu- : katteina (hiukkaskoko 2000-5000 pm). Näissä pigmenttikiteet eli primaarihiukkaset 30 muodostavat toisiinsa löyhemmin sitoutuneita agglomeraatteja tai tiiviimpiä ja kool-taan pienempiä aggregaatteja.

• · · • · · • · · • . *. Primaaiihiukkasten keskikoko on orgaanisilla pigmenteillä luokkaa 0,01 -0,1 pm, epäorgaanisilla ja valkoisilla peittävillä pigmenteillä 0,1-1,0 pm sekä täytepigmen-; · ’ 35 teillä 1-5 pm. Jauhatusvaiheessa raakapigmentit pyritään hajottamaan niin pieniksi, : . ί että pastaan saadaan hyvä värjäysvoima ja haluttu sävy.

π 101976

Vaikka eo. keksinnön mukaiseen sävytyspastaan kelpaavat kaikenlaiset pigmentit, siihen voidaan lisätä myös vaikeasti dispergoituvia pigmenttejä, kuten kinakridonit.

Ohenneosa (B) 5

Pastan haitallisten ympäristövaikutusten minimoimiseksi keksinnön mukaisiin sävy-tyspastoihin pyritään valitsemaan ohenteeksi biologisesti nopeasti hajoavia orgaanisia liuotteita. Nämä haihtuvat sävytetyn maalin kuivuessa, joten maalikalvoon jäävä osa pastasta ei suinkaan ole biologisesti hajoava.

10

Aineen katsotaan olevan biologisesti nopeasti hajoava, jos 28 vrk:n "Ready biode-gradability"-testissä (OECD:n tai EU:n testiohjeet) saavutetaan seuraavat tasot: - liuenneen orgaanisen hiilen määrän mittaamiseen perustuvissa kokeissa: 70 % 15 - hapen kulutuksen tai hiilidioksidin tuotannon mittaamiseen perustuvissa kokeissa: 60 %.

Mainitut biologisen hajoavuuden tasot on saavutettava 10 vrk:ssa hajoamisen alkamisesta, joksi katsotaan hetki, jolloin 10 % aineesta on hajonnut.

20

Biologisen hajoamisen arvioinnissa voidaan käyttää myös biologisen ja kemiallisen hapen kulutuksen suhdetta. Jos BOD5/COD-suhde (alaindeksi tarkoittaa 5 vrk:n *. ·. koeaikaa) on suurempi kuin 0,5, ainetta voidaan pitää nopeasti hajoavana.

« · • · '.. ( 25 Ohenteen tulee koostua pääosin sellaisista liuotteista, jotka eivät edellytä erityistä « « .. . varoitusmerkintää terveys- tai ympäristövaarasta. Osa biologisesti nopeasti hajoa- ; \ vista liuotteista, esimerkiksi 2-butanoli (BOD5 /COD = 0,89), on luokiteltu tervey- ·· j : delle ja/tai ympäristölle haitallisiksi, joten ne eivät täytä kyseistä vaatimusta. Kek- : sinnön mukaan ohenteet eivät saa sisältää aromaattisia hiilivetyjä.

30 j Liuotevalinnassa on otettava huomioon mm. Hansen-liukoisuusparametrit δρ - δρ - :T; δπ (D = "dispersion", P = "polar" ja H = "hydrogen"), suhteellinen haihtuvuus _ (= 100 n-butyyliasetaatilla) sekä haju. Ohenteen liukoisuusparametrialueen tulee :.: mahdollistaa kombinoituvuus erityyppisten maalien kanssa. Haihtuvuusvaatimukset •; · * 35 riippuvat osittain siitä, minkätyyppisissä maaleissa sävytyspastoja on tarkoitus käyt- :''. i tää. Esimerkiksi polttomaaleissa käytettäviin pastoihin voidaan valita vaikeammin ‘ ·.: haihtuvia liuotteita kuin ilmakuivuvissa maaleissa käytettäviin.

12 101976

Keksinnön mukaan pastan ohenteesta vähintään 20 paino-%, edullisesti 20-50 paino-%, tulee olla maitohapon eli 2-hydroksipropaanihapon ja alkoholien, kuten me-tanolin, etanolin, propanolien tai butanolien estereitä, joilla on seuraava yleinen kaava: 5 CH3-CH(OH)-CO-OR (laktaatti) jossa R = Cj-C4-alkyyli.

10 Erityisen edullista on käyttää etyyli- tai isopropyylilaktaattia, joiden suhteelliset haihtuvuudet ovat 22 ja 18. Ne muodostavat keksinnön mukaisten pastasideaineiden kanssa matalaviskoosisia ja pigmenttejä hyvin kostuttavia liuoksia. Ne ovat lisäksi vesiliukoisia, vaarattomia ympäristölle (biologisesti hajoavia tuotteina CO2 ja H2O), terveydelle lähes vaarattomia, mietohajuisia sekä stabiileja tavallisissa läm-15 pötiloissa.

Alemmat laktaatit ovat erinomaisia liuotteita suurelle joukolle maalien sideaineita. Hyvä pigmenttien kostutuskyky johtuu ilmeisesti siitä, että molekyylissä on sekä polaarinen hydroksyyli- että esteriryhmä. Keksinnön mukaan sävytyspastan ohen-20 teestä 0-80 paino-%, edullisesti 50-80 paino-%, saa olla muita liuotteita kuin lak-taatteja. Voidaan käyttää mm. alempia propyleeniglykolin eettereitä tai eetterieste-reitä, joista mainittakoon seuraavat kauppakadut (valmistaja Dow): , ·, : suhteellinen 1.. 25 kemiallinen nimi kauppanimi haihtuvuus ·· · • · · \ ;* PG-monometyylieetteri Dowanol PM 70 l···' PG-mono-n-butyylieetteri " PnB 7 : PG-monometyylieetteriasetaatti " PMA 35 30 PG-mono-n-butyylieetteriasetaatti " PnBA 38 j Di-PG-dimetyylieetteri Proglyde DMM 16 • · · • · · • · · .*. t Yleistä em. liuotteille on alhainen toksisuus, biologinen hajoavuus ja mieto haju.

« I · ;,: Sen sijaan eroja on mm. haihtuvuudessa, liukoisuudessa veteen sekä kemiallisessa 1 : 35 reaktiivisuudessa. Veteen liukenematon, ineitti, ja biologisesti nopeasti hajoava '.: liuote on mm. Dowanol PnBA. Se soveltuu ohenteeksi pastoihin, joita käytetään ' ·.: myös 2-komponenttisten uretaanipinnoitteiden sävytykseen. Kyseiset pastat eivät 13 101976 saa sisältää vettä eivätkä runsaasti isosyanaattiryhmien kanssa reagoivia liuotteita, kuten alkoholeja.

Keksinnön mukaisten sävytyspastojen ohenteena voidaan käyttää laktaattien ohella 5 tavanomaisia estereitä, eettereitä, ketoneja, alifaattisia ja alisyklisiä hiilivetyjä ym. maalien ohenteita, mikäli niitä ei ole luokiteltu terveydelle tai ympäristölle vaarallisiksi. Käyttöä rajoittavana tekijänä saattaa olla voimakas haju (n-butyyliasetaatti, ketonit ym.).

10 Sideaineosa (C)

Keksinnön mukaisen sävytyspastan sideaineosasta vähintään 70 paino-%, edullisesti 80-100 paino-%, muodostuu edullisesti pienimolekyylisestä (moolimassan lukukes-kiarvo Mn on luokkaa 500 - 3 000), kaikkiin tärkeimpiin maalien liuotteisiin, myös 15 alifaattisiin hiilivetyihin (lakkabensiinit, isoparafiinit) liukoisesta ketonialdehydi-, ketoni-ja/tai aldehydihartsista. Tällaisten hartsien pehmenemispiste on yleensä 65-90 °C. Ne muodostavat useimpiin orgaanisiin liuotteisiin kirkkaita, matalaviskoosi-sia liuoksia, jotka mahdollistavat pastassa korkean pigmenttipitoisuuden. Keksinnön mukaiset ohenne/sideaineyhdistelmät ovat osoittautuneet erittäin tehokkaiksi disper-20 gointiväliaineiksi orgaanisille ja epäorgaanisille väripigmenteille. Tehokkuus ilmenee mm. siten, että pastoissa ei yleensä tarvita lainkaan dispergointi- tai kostutusai-neita, joiden käyttö aikaisemmin on ollut lähes sääntö.

Keksinnön mukaisten sävytyspastojen ketonialdehydi- ja ketonihartsien valmistus 25 tapahtuu yleensä aldolityyppisellä polykondensaatiolla käyttäen alkalikatalyyttiä ί V sekä lähtöaineina ei-syklisiä tai syklisiä alifaattisia ketoneja (mm. sykloheksanoni) i.i i yksin tai, tavallisemmin, alifaattisten aldehydien (mm. formaldehydi) kanssa. Hart- ν' ' sien valmistusta on esitelty lähemmin kirjallisuudessa (mm. DE-28 31613 ja D.

Katti & S. Patil: Paintindia, Voi. 43, No. 9 (Sept. 1993), s. 15-20), jotka liitetään : 30 tähän viitteeksi. Raaka-ainepohjasta ja valmistustavasta riippuen hartsien ominai- ··· suudet vaihtelevat mm. pehmenemispisteen, liukoisuuden ja kombinoituvuuden suhteen. Yhteistä niille on kuitenkin, että ne ovat liukoisia alifaattisiin hiilivetyihin ai- • · · *; * nakin osittain.

i"’: i1 · ‘; 35 Aldehydihartsien valmistus tapahtuu syklo- ja polykondensaatioreaktioilla ureasta ja .... alifaattisista aldehydeistä, kuten formaldehydistä ja isobutyroaldehydistä. Tällaisten hartsien valmistus on tunnettu mm. BASF:n patenttijulkaisuista EP-0 002 794 B1 ja DE-OS-3 641 997 AI, jotka liitetään tähän viitteeksi.

14 101976

Pastasideaineeksi sopivista kaupallisista tuotteista mainittakoon Synthetic Resin EP-TC (Hiils AG), joka on ketoniformaldehydihartsi (pehmenemispiste noin 70 °C), Laropal K 80 (BASF AG), joka on sykloheksanonin polykondensaatiotuote (pehmenemispiste 75-85 °C) sekä Laropal A 81 (BASF AG), joka on ureaan ja alifaattisiin 5 aldehydeihin perustuva aldehydihartsi (pehmenemispiste 80-90 °C). Mainitut hartsit toimitetaan pelletteinä, jotka liukenevat mm. hiilivetyihin, alkoholeihin, estereihin, ketoneihin, glykolieettereihin ym. maalien liuotteisiin. Vaikka alifaattisiin hiilivetyihin liukoisuus on näille yhdisteille tyypillinen piirre, niin joidenkin liukoisuus suuriin hiilivetymääriin saattaa olla rajallinen.

10

Edellä mainituissa hartseista laktaatteihin tehdyt liuokset kombinoivat hyvin liuote-ohenteisten maalituotteiden kanssa. Kombinoituvuustestit on tehty joukolle erityyppisiä maaleja, joiden sideaineista mainittakoon alkydihartsit, modifioidut alkydihart-sit (styrenoidut, uretaani-ja silikonialkydit), termoplastiset ja reaktiiviset akryyli-15 hartsit, melamiini- ja ureahartsit, polyesterihartsit, epoksihartsit sekä edellä mainittujen seokset vinyylipolymeerien, nitroselluloosan (NC) ja selluloosa-asetobutyraa-tin (CAB) kanssa.

Keksinnön puitteissa enintään 30 paino-%, edullisesti 0-20 paino-%, ketonialdehy-20 di-, ketoni- ja/tai aldehydihartsista voidaan korvata muilla, pastasideaineeksi sopivilla sideaineilla. Tällaisia ovat esimerkiksi eräät modifioidut, termoplastiset akryy-lihartsit, joista mainittakoon Plexigum P 28 (Rohm) sekä Disperse-Ayd 8 ja 15 •. ’. (Daniel products). Ko. hartseja toimitetaan joko 100 % kuiva-aineisina pelletteinä .·. ; tai 50-70 % kuiva-aineisina liuoksina orgaanisissa liuotteissa (PG-monometyylieet- • «· !..t 25 teriasetaatti, lakkabensiini jne.).

·· · • · * \ ;* Apuaineosa (D) i • · · · • · « V : Keksinnön mukaisissa sävytyspastoissa apuaineita tarvitaan vain poikkeustapauksis- 30 sa. Niiden määrä 100 % tehoaineeksi laskettuna on yhteensä 0-5 % pastan painosta.

jtj : Apuaineet eivät saa sisältää terveydelle tai ympäristölle vaarallisia komponentteja.

·· · * · · • · · . ’. Vaikeasti dispergoituvia pigmenttejä sisältäviin pastoihin voidaan lisätä dispergoin- I * * ;,; tiaineita. Kysymykseen tulevat tavanomaiset, ionittomat (alkyylieetterietoksylaatit,

4 I

' ·; ·' 35 alkyyliglukosidit, alkyyliamidietoksylaatit, glyseroli- ja sorbitaaniesterit ym., ei kui- :' *.: tenkaan alkyylifenolietoksylaatit), anioniset (rasvahapposaippuat, alkyylibentseeni- ;' . I ja alkyylisulfonaatit, alkyyli-sulfonaattimetyyliesterit, alkyylieetteri- ja alkyylisul- .. faatit, alkyylifosfaatit ym.) sekä amfolyyttiset (alkyylisulfo-ja alkyylibetaiinit, tek- 15 101976 niset soijalesitiinit ym.) dispergointiaineet, joita usein käytetään myös seoksina. Erityisen edullista on käyttää ns. polymeerisiä dispergointiaineita, joiden vaikutus perustuu pigmentin steeriseen stabilointiin. Ne toimitetaan, käsittelyn helpottamiseksi, yleensä ohennettuna johonkin orgaaniseen liuotteeseen. Polymeeriset disper-5 gointiaineet antavat pastalle erittäin hyvän varastostabiilisuuden, ts. sävytetyn maalin kiilto, sävy yms. ominaisuudet eivät muutu pitkänkään varastoinnin aikana. Lisättävä määrä riippuu käytetystä pigmentistä ja on 100 % tehoaineeksi laskettuna yleensä 2-10 %, keksinnön mukaan 0-5 % pastan painosta. Kaupallisista tuotteista mainittakoon mm. Solsperse- (Zeneca Colours), Disperbyk 160- (Byk-Chemie), 10 Elvacite- (Du Pont) ja Efka Polymer-sarjojen (Efka Chemicals) dispergointiaineet. Niiden kemiaa, vaikutustapaa ja käyttöä on esitelty em. valmistajien esitteissä sekä kirjallisuudessa mm. J. D. Schofield, "Polymeric dispersants", Handbook of Coatings Additives, ed. L. J. Calbo, Marcel Dekker, Volume 2, s. 71-104, joka liitetään tähän viitteeksi.

15 Sävytyspastoihin voidaan lisätä myös muita apuaineita. Tavallisimpia ovat reologia-apuaineet, joilla parannetaan pastan konsistenssia, juoksevuutta tms. Teologisia ominaisuuksia. Lisättävä määrä 100 % tehoaineeksi laskettuna on luokkaa 0-2 % pastan painosta.

20

Keksintö koskee myös em. sävytyspastan käyttöä yksinään tai pastasarjan osana liuoteohenteisiin, lakkaohenteiset mukaanlukien, maalituotteisiin ja korkean kuiva-,';'; ainepitoisuuden (ns. "high solids") maalituotteisiin.

( r 25 Esimerkit »· · • · · 0 ♦ 1 ; Seuraavassa havainnollistetaan esimerkein keksinnön mukaisten sävytyspastojen *;!/ valmistusta. Mukaan on otettu joitakin vertailuesimerkkejä, joiden sävytyspastat on ·* ’ valmistettu aikaisemmin tunnetun tekniikan tason mukaisesti. Pastoilla on tehty sä- 30 vytyskokeet erityyppisiin maaleihin.

• ♦ • · * » · · _ * · · · :T: Pastojen valmistus ja ominaisuudet t • « I « ·

Valmistettu seuraavatpastat (ks. taulukko 1) '·:* 35 I « « « < « · < « I f I « 16 101976 esimerkit vertailuesimerkit

1. Rautaoksidipastat (keltaiset) 1, 2, 3, 4, 5 A, B, C

2. Rautaoksidipastat (punaiset) 6,7 D

5 3. Kinakridonipastat 8,9 E

4. Hiilimustapastat 10,11 F

Pastat on testattu (ks. taulukko 2) sellaisenaan heti valmistuksen jälkeen seuraavien ominaisuuksien suhteen: menetelmä 10 a) Hienous SFS-ISO-normit 1524 b) Krebs-Stormer -viskositeetti ASTM D 562

Pastojen stabiilisuus on testattu mittamalla em. ominaisuudet myös 6 viikon varas-15 toinnin jälkeen. Viskositeetin nousun tai laskun tulee pysyä hyväksyttävissä rajoissa.

Sävytyskokeet pastoilla

Pastat on testattu sävytyskokein seuraavissa maalityypeissä: 20 1. Alkydimaali * · •.;. '· 2. Polyuretaanimaali :/.: 3. Epoksimaali.

' i « i i 25 Sävytyskokeissa käytettyjen valkoisten maalien (ns. A-perusmaalit) kaavat ovat tau-j .·. lukossa 3. Mainittujen lisäksi pastoja voidaan luonnollisesti käyttää muidenkin sa- -··] man- tai erityyppisten Iiuoteohenteisten maalituotteiden sävytykseen.

t · · , . Koesävytykset on tehty annostelemalla sävytyspasta perusmaaliin ja sekoittamalla * · · / 30 sävytysravistelijassa 2 minuutin ajan.

• φ » • t i Sävytetyt koemaalit on testattu vakio-olosuhteissa (lämpötila 23 °C ja suhteellinen

* I

5 · 1 1. kosteus 50 %) seuraavasti: 2 2 t · t • < t * · I f t I 1 > t t * i 17 101976 menetelmä c) Flokkulointi Rub-out d) Kiilto SFS 3632 ja ISO 2813 5 e) Heilurikovuus SFS 3642 ja ISO 1522

Flokkulointitestissä pastaa lisätään 9,5 ml/250 ml perusmaalia. Sävytettyä maalia vedetään applikaattorilla (esim. 150 pm) koepaperille. Annetaan kuivua lähes pöly-10 kuivaksi, minkä jälkeen lisätään tippa tuoretta maalia ja sitä hangataan sormenpäällä pyörittäen kuivaa maalikalvoa vasten, kunnes märkä maali alkaa sitkistyä. Annetaan kuivua, minkä jälkeen hangatun kohdan sävyä verrataan muuhun maalikalvoon. Mahdollinen sävyero on merkki flokkuloinnista, joka arvostellaan suhteellisella asteikolla 0-3: 15 0 = ei flokkulointia 3 = voimakas flokkulointi

Lisättäessä pastaa perusmaaliin on sävytysjärjestelmässä hyvin tärkeää saada mah-20 dollisimman vähän flokkausta esimerkiksi sävyn toistettavuuden saavuttamiseksi.

Heilurikovuus-ja kiiltotesteissä pastaa lisätään 25 ml/250 ml perusmaalia. Sävyte-•.1. tystä maalista levitetään kalvot 150 ja 300 pm:n applikaattoreilla lasilevyille. Ko- ,', ; vuuden kehittymistä seurataan kummallakin levyllä mittaamalla heilurikovuudet 1, ‘, 25 3,7 ja 14 vuorokauden kuivumisajan jälkeen. Kiillot mitataan 14 vuorokauden ku- , luttua kiiltomittarilla 60° kulmalla.

9 · · > · * » » 9 | « · * Sävytysjärjestelmässä pastat eivät saa vaikuttaa liian paljon perusmaalien fysikaa- : lisiin ominaisuuksiin. Jos esimerkiksi kiillon lasku on oleellinen, pastat eivät sovellu 30 sävytykseen.

• · « · » • · · ··· ♦ iYi Tulokset valmistettujen koepastojen testeistä on koottu taulukoihin 4 ja 5.

• 1 > I ·

I I

t I > < « I I i

( I i I I I

• % 2 2 < I I f i « 18 101976 YHTEENVETO Pastojen koostumus 5 Vertailuesinierkkien A-C ja esimerkkien 1-5 pastat ovat keltaisia rautaoksidipastoja. Pasta A on tehty patenttijulkaisun EP-507 202 AI esimerkin mukaan jauhamalla pigmentti alle 10 pm:n hiukkaskokoon. Pastassa B on käytetty samaa dispergointi-väliainetta kuin A:ssa. Pigmentti pitoisuus on kuitenkin nostettu 35 %:sta 44 %:iin eli samaksi kuin esimerkissä 2. Pastassa C ohenteena on käytetty ksyleeniä, joka on 10 ollut aikaisemmin yleisesti käytössä. Muutoin koostumus on sama kuin pastassa 3. Pastat A ja B sisältävät dispergointiainetta 6-7 %, pastoissa 1-5 ja C ei dispergoin-tiainetta ole.

Vertailuesimerkin D punaisessa rautaoksidipastassa sideaineena on akryylihartsi (Disperse-Ayd 15), joka on valmiiksi liuotettuna propyleeniglykolin monometyyli-15 eetteiiasetaattiin. Lisäohenteena on käytetty keksinnön mukaista isopropyylilaktaat-tia. Esimerkin 6 pastassa sideaineena on aldehydihartsi, esimerkin 7 pastassa alde-hydihartsi kombinoituna em. akryylihartsin kanssa.

Kinakridonit ovat vaikeasti dispergoitavia orgaanisia pigmenttejä. Keksinnön mu- 20 kaan pastoihin voidaan lisätä pieniä määriä dispergointiaineita pigmentin jauhautu- misen helpottamiseksi. Esimerkin 8 pasta sisältää polymeeristä dispergointiainetta . . 0,2 % ja esimerkin 9 pasta 2,5 %. Vertailuesimerkin E pasta on tehty käyttämällä ’; 1 ’ samaa pigmentointia mutta pastan A dispergointiväliainetta. Ionittoman dispergoin- « « · '; " tiaineen pitoisuus pastassa E on n. 9 %.

: : 25 ·· · : V Myös hiilimustat ovat vaativia pastapigmenttejä. Tästä syystä valmistettiin lopuksi j.· 1 mustat sävytyspastat 10, 11 ja F, joissa kaikissa pigmenttipitoisuus on 8,6 %. Esi- :T: merkkien 10 ja 11 pastat eroavat toisistaan sekä sideaineen että ohenteen suhteen.

Kumpikaan pasta ei sisällä dispergointiapuainetta. Vertailuesimerkin F dispergointi-: .·. 30 väliaine on sama kuin pastassa A. Dispergointiaineen pitoisuus pastassa F on n.

10 % • · · • · v.: Kaikki em. dispergointiainepitoisuudet on laskettu 100 % tehoaineeksi.

# · · • · « « · • · • · · • · · • · · » » · • · · • · 19 101976

Pastojen ominaisuudet

Vertailuesimerkkejä C ja E lukuunottamatta kaikki pastat jauhautuivat hyvin ja niiden KU-viskositeetit ja stabiilisuudet olivat sallituissa rajoissa.

5 Sävvtvskokeet maaleissa

Keksinnön mukaiset pastat (esimerkit 1-11) eivät flokkuloineet yhdessäkään maalissa. Vertailuesimerkkien pastat, lukuunottamatta D:tä, flokkuloivat kahdessa tai kol-10 messa testatuista maaleista (pahiten pastat B ja F).

Vertailuesimerkkien B ja D pastoilla epoksimaalin kiillot laskivat, ensin mainitulla noin puoleen sävyttämättömän maalin arvoista. Keksinnön esimerkkien sekä vertailuesimerkkien A, C, E ja F pastoilla kiiltoarvot eivät oleellisesti muuttuneet.

15 Sävytykset eivät juurikaan vaikuttaneet heilurikovuuden kehitykseen 150 pm:n (märkä) kalvoissa alkydimaalilla, 300 pm:n kalvoissa ne pikemminkin nostivat kovuuksia. Polyuretaani-ja epoksimaalilla kovuudet keskimäärin laskivat; 150 pm:n kalvoissa lievästi, 300 pm:n kalvoissa enemmän. Koska lisätty pastamäärä oli suuri 20 (10 tilavuus-%) ja tehty käyttäen yhtä pastaa kerrallaan, edellä mainitut alentuneet heilurikovuudet voidaan hyväksyä.

Käytännössä sävyt tehdään yleensä pastayhdistelmillä ja lisäysmäärät ovat pienem- • · : piä. Sävytyspastojen vaikutusta maalien kovuuden kehittymiseen ja muihin ominai- <: ·, 25 suuksiin voidaan säädellä kiinnittämällä huomiota mm. ohenteiden haihtuvuuksiin ja « « * . sideaineiden liuoteretentioihin.

♦ ♦ ♦ • ♦ • · • · ♦ · · • · · ♦ ♦♦ ♦ · « • · < • · • · · • ♦ · ' · ♦♦ ♦ • · · • · · « • « 1 « « I « 101976 20

ω CO (7) N Ο σ> CO V CV tDQOQOQ

ooT h-' ^ 2 m" cv ^ o co 2 g 2 ^ ιο cv evin ^ ^ CD CO O CD O O CD (D V (N (DpOpOp UJ 2 s 8 2 2 R 8 ^ 2 °‘ 2 s 2 2 2------ t ο r) o to o cv cv enin cd o en o o g q jjj V en -^r 2 gj V "ν' o' 2 ^ ^ 2 (ö Φ-------------_-M--- ?§ cv v p h- v cv O o o o o r n σι* m 2 cd cd en* 2 o o φ ^ v ro ί- ^ m ν’ >______ o ^ »- p o- cv eno r- o popop m ν' in en n·" 2 en *c‘ νΓ o’ V 2 2 ö “ v en ^ -r-en v o r- io en o co co in cv o o o p o ' o X- in «—* in co* 2 m* eri co* o" in 2^0

CO CD CO p ·ν -xr O CO COpCOvrQO

T- CO* CV CO* 2 CD CD o" CV ® ^ h- (N O

*— in m »— *— ττ·«— *"

ID N N Q h- h- CO O Q o p O

o co* cv co* 2 a> cv* co‘ o o o r- in ro o in co co o co p o_ cnrfO) co copininoo co* cd cd* in 2 co cv h-’ en in* ^ o tv r>- o

CD "r— "C· (N CV

CO ^ CO LO O cd. *— in coppopo ~ co* en cd* o* 2 cd* en o’ ^ o o o O'vocop en co o o en en in cd q m in o o tt' en 2 eri co’ in cv* •e7 -v o o en co r^. en _ ^ co »- T-* ^ *- ed ^ _______ ^ cd v o co o o_ o o en enin cd pininoo .E m 1-* X** en" rr 2 en in in V v* o’ o en co o cv'vvph-r*- in en cv pininpo ,n r-’ cd* ai 2 σΓ eri cd* <ri o r^· cv o 10 o· en t- ^ cv tt co h- co p m t· Tm co penr-»inin —. κΓ o* »-* 2 <o in* cv co* n·* o h- cv cv • · cv v*. p r- r- en o» cv Qincnoo • l * en cd* 2 en' cd’ cd’ cd* *-* o r-- cv o , , ^ "v m *- cv -e *“ ^

• · * 5 ^ O O o QOOQO

' 'v en cv 2 cv* h-.’ r^* V o in in o ··· o. LO in p »n in o oqoqo ··· m *- in ° in «r-* m" o o o • e t n m ^ m m v y- y- • · * —» - * — — - --- -.- ^__ I · · m ···· 'Zr __s ^ vt ·** P - ··· 41 ιλ t vt =:

*.* · £. ϋ £ S m S S

1 1.8 r«s i 1 € 5 - f ~ -e- - s ί * £

::: . £ ~ ~ e 5 !'c§,yä ^si>" « =6 S

™ Ιΐδδ^δώ0·»! f '1

*.·* co §<S.£«ro .ϊ^-ιι P? ro E

• ω φδ-'ΪΛ'Μ^^ iN'-Ki « re c -S ϊ ί I 2 s- $ s g ^ e Q. “ -1 !. ° >> ή ^ pis? i1®1. .s Γ ? :ro 2 O-cjciiSic-o s?>-c§« — υ <u ϋ ä “ °- C0 „ ii UJ S » ^ · “·η ^ ° "δ ΰ « ·* u "ö m ro S -5 ό S?1n c^ö)2minoQo^. inS^Jiro --5510 ._ .. * * • ^ e ° o s£jcT5m-'- S2TD< e ro Q. o ^ ^ N 2? ·~· r in o i M il8'52j5!·^? <;»> 1 gl. g V («.- w ¢5 —o^<f^'TQ'Q'Q· t 'J Ji ^ δ x x ΐ “ <uOjiw .£ ν' D <1) Ϊ a> .£ *-S _ _ E VI — O O o p _ 10' o' U 0 0 φ ^__*? ί E S e .E e oo;n)ro^SocccEoi£‘2ccMi=ttQ.'rä ''sD^roro ro §cCrora οιΓο.α.2ι»2«™®ϊι»’®ο.ς«ι»®ΐ 11 ® = e f > . JS fc « «> 3 ϊ;·Ηθοχο-2>>>ϋ>,π)ο. — — n e ID 3 = g 3 5 =i o~S>Sl- ά^« Si.s 5 S ioeä.U SS £ 2 i S I = x

-j gaOco< «w_)_iCLQa.DQCi.vi-Luom2b>tDcDXw ^™EpxE

< Q...............cl,.,. O,, co., 21 101976 o m <5 «n « S) δ u. - ^

V JC V JC

O O O o o o >o c «2 c y S- UJ V- Π o o .¾ V Jc V E Λ Λ JC - - -

^ o CO (O

EQ § 2?r> -

'cö V -C V .C

0) 3 - ——

·“ O n O η O ^ S

5 o 2 § g° g raN

« 3 3 > _ _ Λ JC Λ JC_ O Ο<00«τ-0 CD *- ^ ^ ^ ^

V JC V JZ

o o «® o «j 5 5> < -

V H V JZ

o _ h- CD

^ O li) ΙΛ *w CO CO

V Jz V .C

o o o 0 o »o^tn^ojo *” v Jz v Sz o o _ ^ cor>

CD TT O W O w h- CO

® ~ t'-

V x V -C

o ° _.«.«*« co m cd Tr m *p w> *p σ>σ> 03 ~ S.

V JC V JC

O O KJ O ^ (O o JJ ^ - *- 5. ^ 5. - -

~ V JC V JC

c o _ _ „ roro

fc o o « u-> =ra ΓΜ (M

S (O - ^ ^ - -

IU V JZ V JC

o o «J m «J f2 fS

10 *" ^ 5.

V JC V JC

10 Ό 1ΛΊΓ 00 T- O *p O «TO o 05 ' < V JC V £ . __ § o >5 o *5 S? £5 : ^ ^ £ - £

' V -C V JC

(D — - -

CO o O CO LO

jc r··- n o *p o «p o o >r °* ^ S. ^ 5. - - :·.·. c v jz v jc • :(U - - :(ϋ ° <3 _ „ _ .r- ω .. ie oo (>, O W O « — i : : fc ^ " S. ^ s. ^ ^ ··: : Π3 !____v g v _ ··· · —« • · · to I I ( tt

• D

CO

E ..

: .*. ro E

• · · > CL

*···* S o ?

• · · CL) O CL

• * · 'pT* Ä* (N *“ </> • 2 e ^ o -5£ , -rt Jr: ΙΓ vp o «*p >*

J2 e S . en ^ -A

S .. O g O „ o ^ 1 * CL cl u £ :¾ e · co p e m co cl co — >> a o ” α 2B ^ e ΰ £ ' >> o * S - S. - * S» ' ^ J: .£ 8 .E | 2 .E e wc · Ϊ .5 t5 ,™ E w ra · <u c > <υ c ™ |s?i ·5·|ί5 |J2 I !j2§ o s -1 C -1 £όέ .* " 3 ϋ V !§ .S o e . -S o> e 0> .w Ϊ5 E w S5 C? cpoo)o£.c^otjwp —* oE"~ jl I·· ΙΛ enco S σ ^ (ϋ-i e .2 e Z) sS Ϊ αϊ ϊ p.B ϊ| S ? 2 “?> 2 _I e - Q.W a t (uX) Q -Ϊ o = := </>.-: = =s .2 S .!2 '·δ .2 .2» o. M 2 e Ϊ > J3 "5 >

—i E a> O 'S Ό Ο- .ΚΙ 11 Ό - -11 10 s e (D

< » m , uj , ,o, .«ox, , y..

fc- [>|_[sj_ 22 101976 TAULUKKO 3. Sävytyskokeissa käytetyt perusmaalit.

paino-% 1) Alkydimaali/pitkäöljyinen alkydi, kiiltävä:

Jauhatusseos: ilmakuivuva pitkäöljyinen alkydi, 55 % lakkabensiinissä 20,0 paksunnosaine 0,3 dispergointiaine 0,1

Ca-kuivike (10 % Ca) 0,4 titaanidioksidi (rutiili) 22,3

Let down: ilmakuivuva pitkäöljyinen alkydi, 55 % lakkabensiinissä 50,0

Co-kuivike (10 % Co) 0.2

Zr-kuivike (12 % Zr) 0.9 lakkabensiini , 5,6 nahanestoaine 0,2 100,0 2) Polyuretaanimaali/2-komponenttinen, kiiltävä:

Osa A: OH-funktionaalinen akryylihartsi, 60 % ksyleenissä 49,0 paksunnosaine 0,5 pohjaanlaskeutumisen estoaine 0,5 pinta-aktiivinen aine 0,3 dispergointiaine 0,2 raskassälpä 7,5 titaanidioksidi (rutiili) 19,0 - Shellsol A (Shell) 8 5

Osa B: alifaattinen polyisosyanaatti, 75 % seoksessa 12,5

Dowanol PMA/ksyleeni 1:1

Dowanol PMA (Dow) 2,0 100,0 ,';': 3) Epoksimaali/2-komponenttinen: [ ' Osa A’ : ', - bisfenoli-A -pohjainen epoksihartsi, 75 % ksyleenissä 28,0 urea/formaldehydihartsi 2,0 : - paksunnosaine 0,6 ;·<·> - pohjaanlaskeutumisen estoaine 0,6 : .· - dispergointiaine 0,3 j - tasoittumista parantava apuaine 0,5 ··! ' - titaanidioksidi (rutiili) 19,0 - talkki 8,0 ·* ' - bariumsulfaatti 8.0

Shellsol A 9,0 ; , - isobutanoli 54 : : : osa b: - dietyleenitriamiiniaddukti (kovettaja) 8.0 ·.· · - ksyleeni 3,2

Dowanol PM (Dow) 4,0 - n-butanoli 3.4 100,0 1 : 1 I · « « 23 101976

Li" O (N n I SS S CT) CO S

CT) CD O) Q cp ^jtu «-*- coco coo) ΰ) co ? "" Φ-- '

·§ O o O O ® «ö ö) CD ^ ^T

V

lö _ ~ 0> T- U> »- >____ _ _ cm m <o (N o o O fy O T- CD 0) 0)0) CÖ < _ ^ _ Q O ^ 5 cm co ^ O O O 0)0) coco coco o

«r- O O O

05 o o o 00 o o o SQ (N TT U">

_ O) O) O) CO CO

V) O O O C0C0 0)0) CO CD

LU

10 O O o c T3

I I

^ O O O in

E

-- *9

_ m m ^ m co co P

co o o o O) O) O) o> m co ^ tn __ w

04 O O O TO

i5 ε ~ —-- -- ~ w

• Xo nm (Λ n Oh- toE

. : : <D "“OOO 0)0) ® co coco "oq.

] \ O I_____I_ o II

i 0)0) 0)0) © s „ £ *:*, ro Ai__ ·υ ά .-L (0 Ό Ό T) Ό Ό Ό C s ^ Ξ Ξ 2: Ξ • ·* _o — • · 3 x : : -* ··« · ^ ... o : : : - ? » Co .2. i 5 £

10 II

: .*. ro " ·.· CL ^ * · · · ΙΛ « J3 • · · ^ nj v • · · tr i=

• · · >» CC

• > ·

" '-s s -S

^ «1 _ .§ _ st.. | i- ~ § ra H s E I « ra 2 O f ra ra g g n ra g ν' ·= E o .b zz F a> .c

V -§15:5J2i;5£E5EEji;EE

=; 5>->-o— 5-3.3..2.:1.3.-53.:1

. — ^OQOOQO-OO

t —) o «<cluj — <inoCLinoLUino —s u ^^-v--vv r> ^r-r) "i ^ ^ CM CO ^ r , ,cm, »m, ,

< *0 =D

24 101976 8 ? Si* · t tl I® S K g|® ä § ?| |P>“t8S|tScoo

LL

r-ttoiNvin® r-iripn'-fNoDg

r. es <Τ ΙΟ T- (N I/) N U) (N (O Π CO^tOCO^-CMCNCO

LU

— ΓΟτ-ΐΛ’-ίβΝΟΐΜ (ΝΠΝνΝ'β’ΙΛΟ ’r(D(Ö(0CM^-0)0)

12 r- fS) <· ΙΛ X- (S in to N (S (O V CO'Ct/SiO^-CMCNCO

eJ ^ E —------ «o S o <Ö - !- --------- -------------------------\ *5 ί— co in'h* in n co rs fNnoioiNCD^cri ihnn^n^i-io *5; *- (Ninioio esi ro ro vinintOi-r)^^

** CD

< r-cn’-ininsoN C’-T-^Ntoros Ncoeom^»-(oo r-r-^in . V *- ίγ in in *- cm cm CMnx-in^csfSfo o σ> oo οοιητιηοΟ’-Ν confs^tO’-’-in cooQint-’-Nr- — y- xr \Ω *- -r- r· m n n (Nroro CNTTrin^-CMCMro Ϊ ^ φ—----- E (Novtotocoon ooocor-*-"-to •cNvmnjiDsr· Ίλ »- rs ’t in *-τ- (N m to cd (νγογο nvintot-csn^ uj ω in ^r ’-coinrsintDcoo mcncn^tnfn^in ntococM^cnxrco T- r- n tn rs in m n es n n ^ m in in cm co r>

CO

CM

·· OtÖOVlONOr- tOOCVNtnVNN (OOtOMtNN^tO

«> to in *- ▼— in m id cm cm co romintD-r-iNron

.* Ϊ r-tOlOQiDiOfsO fSSlONNtDIOr· ^<OnO)(I)r-oiD

• ^ T- cm m cm uo co I— γμγοτ ^miDior-n^T

! o> 6 ; to : 3 to ΌΌΌ^ΌΌΌ^ ooo^otoo*0 ootd^ooto"0 ·*ί*< > -¾ ι-ηΝ^τ-ns^ T-coN^^-nN^ • * · O -1----- • *

• · *C

• · · —J

• · · _r; • · · · --

CD

*·* J- • # · 4-

V * C

V

O ro

To £ • · TOo ! ! ! Cl sz :.: : «7? * >*» o> .*: . 5; £ ·.· ’ > ? = , -ΠΙ .£ ra . , LO § ™ 1 * * LO Vt ~ C ·=

^ o 10 ro S

. 1 . O 3 ro ro ro 1 ; V % E s .i

¢5 ° ΐ E E SE E SE E

. ^ S i ^ 11 ^ ^ 0=- 3.

, , _J -= == O Q Oo Q 0-0 O

. .. I αι<Ό O CL in o Olin O

Il —I ~ — . . fj . . I·) .

< · <C 0) »- U___

Claims

25 <01976

1. Liuoteohenteisissa maalituotteissa käytettävä sävytyspasta, joka käsittää 2-75 paino-% pigmenttiosaa (A), joka koostuu yhdestä tai useammasta orgaanisesta ja/tai epäorgaanisesta pigmentistä ja mahdollisesti täytepigmentistä, 10-60 paino-% ohen- 5 neosaa (B), joka koostuu yhdestä tai useammasta orgaanisesta liuotteesta, joka ei ole alifaattinen alkoholi eikä aromaattinen hiilivety, 10-50 paino-% sideaineosaa (C), laskettuna 100-%:iseksi sideaineeksi, joka sideaineosa koostuu yhdestä tai useammasta ohenneosaan (B) liukoisesta sideaineesta, ja 0-5 paino-% apuaineosaa (D), laskettuna 100-%:iseksi tehoaineeksi, joka apuaineosa koostuu yhdestä tai useam-10 masta sävytyspastoihin soveltuvasta apuaineesta, tunnettu siitä, että 20-100 paino-% ohenneosan (B) kokonaispainosta on biologisesti hajoavaa maitohapon ja C\-C i o-alkoholin esteriä ja 70-100 paino-% sideaineosan (C) kokonaispainosta on maalien liuotteisiin, alifaattiset hiilivedyt mukaan lukien, ainakin osittain liukoista ketonialdehydihartsia, ketonihartsia ja/tai aldehydihartsia. 15

2. Nyanseringspasta enligt patentkrav 1, kännetecknad av att 20-50 vikt-% av förtunningsmedelsdelens (B) totala vikt är en biologiskt nedbrytbar ester av mjölk-syra och Ci-Cio-alkohol.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sävytyspasta, tunnettu siitä, että 20-50 paino-% ohenneosan (B) kokonaispainosta on biologisesti hajoavaa maitohapon ja Cj-Cj o-alkoholin esteriä.

3. Nyanseringspasta enligt patentkrav 1 eller 2, kännetecknad av att förtunnings medelsdelens (B) biologiskt nedbrytbara ester av mjölksyra och Ci-Cio-alkohol är en ester som är ett laktat med följande allmänna formel CH3-CH(OH)-CO-OR 10 i vilken R är en Ci-C4-alkylgrupp.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen sävytyspasta, tunnettu siitä, että ohen neosan (B) biologisesti hajoava maitohapon ja Cj-Cio-alkoholin esteri on esteri, , ·. ·. joka on seuraavan yleisen kaavan mukainen laktaatti • · · Y.;· CH3-CH(OH)-CO-OR : 25 • · ϊ .* jossa R on Cj-C^alkyyliryhmä. • · i : : • · · · • ·· V · 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen sävytyspasta, tunnettu siitä, että ohenneosan (B) biologisesti hajoava maitohapon ja Cj-C^alkoholin esteri on etyyli- tai isopro- : 30 pyylilaktaatti. ··· ♦ ·· • · · • · ·

4. Nyanseringspasta enligt patentkrav 3, kännetecknad av att förtunningsmedelsdelens (B) biologiskt nedbrytbara ester av mjölksyra och Ci-Cio-alkohol är 15 ett etyl-eller isopropyllaktat.

5. Nyanseringspasta enligt nägot av föregäende patentkrav, kännetecknad av att 0-80 vikt-%, företrädesvis 50-80 vikt-% av förtunningsmedelsdelens (B) vikt är Q-C4-alkyleter av etylenglykol eller propylenglykol eller Ci-C4-alkyleterester, ! ’ 20 företrädesvis propylenglykolmonometyleter, propylenglykolmonobutyleter, propyl- ';, * englykolmonometyleteracetat, propylenglykolmonobutyleteracetat eller dipropylen- • · · '·' ' glykoldimetyleter, heist propylenglykolmonobutyleteracetat. :. · · 6. Nyanseringspasta enligt nägot av föregäende patentkrav, kännetecknad av att :,:' 25 80-100 vikt-% av bindemedelsdelens (C) totala vikt är ketonaldehydharts, keton- harts och/eller aldehydharts som även är lösligt i alifatiska kolväten.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen sävytyspasta, tunnettu siitä, * t r '· ' että 0-80 paino-%, edullisesti 50-80 paino-%, ohenneosan (B) painosta on etyleeni- 1 ·.. glykolin tai propyleeniglykolin C i -C4-alkyylieetteri tai C j -Czj-alkyylieetteriesteri, '; 35 edullisesti propyleeniglykolimonometyylieetteri, propyleeniglykolimonobutyylieet- teri, propyleeniglykolimonometyylieetteriasetaatti, propyleeniglykolimonobutyyli-eetteriasetaatti tai dipropyleeniglykolidimetyyheetteri, edullisimmin propyleenigly-kolimonobutyylieetteriasetaatti. 26 101976

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen sävytyspasta, tunnettu siitä, että 80-100 paino-% sideaineosan (C) kokonaispainosta on myös alifaattisiin hiilivetyihin liukoista ketonialdehydihartsia, ketonihartsia ja/tai aldehydihartsia.

7. Nyanseringspasta enligt nägot av föregäende patentkrav, kännetecknad av att nämnda ketonaldehydharts, ketonharts och/eller aldehydharts i bindemedelsdelen 30 (C) är ett harts med en smältpunkt mellan 65-90 °C. • ♦ « ·

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen sävytyspasta, tunnettu siitä, että mainittu sideaineosan (C) ketonialdehydihartsi, ketonihartsi ja/tai aldehydihartsi on hartsi, jonka pehmenemispiste on välillä 65-90 °C.

8. Nyanseringspasta enligt nägot av föregäende patentkrav, kännetecknad av att :' ” · nämnda ketonaldehydharts, ketonharts och/eller aldehydharts i bindemedelsdelen : I ·' (C) är ett harts vars talgenomsnittliga molmassa Mn är av storleksordningen 500- 'i!.' 35 3000mol/g. • · t

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen sävytyspasta, tunnettu siitä, 10 että sideaineosan (C) mainittu ketonialdehydihartsi, ketonihartsi ja/tai aldehydihartsi on hartsi, jonka lukukeskimääräinen moolimassa Mn on suuruusluokkaa 500-3000 mol/g.

9. Nyanseringspasta enligt nägot av föregäende patentkrav, kännetecknad av att nämnda ketonaldehydharts i bindemedelsdelen (C) är ett harts som tillverkats med 29 101976 polykondensation av aldoltyp av icke-cykliska eller cykliska alifatiska ketoner och alifatiska aldehyder.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen sävytyspasta, tunnettu siitä, 15 että sideaineosan (C) mainittu ketonialdehydihartsi on hartsi, joka on valmistettu ei- syklisten tai syklisten alifaattisten ketonien ja alifaattisten aldehydien aldolityyppi-sellä polykondensaatiolla.

10. Nyanseringspasta enligt nägot av föregäende patentkrav, kännetecknad av att 5 det i bindemedelsdelens (C) alifatiska kolväten lösliga ketonhartset är ett harts som framställts med kondensation av aldoltyp av icke-cykliska eller cykliska alifatiska ketoner.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen sävytyspasta, tunnettu siitä, 20 että sideaineosan (C) alifaattisiin hiilivetyihin liukoinen ketonihartsi on hartsi, joka on valmistettu ei-syklisten tai syklisten alifaattisten ketonien aldolityyppisellä kon-densaatiolla. « I • · « ; '. 11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen sävytyspasta, tunnettu siitä, ’; _ * 25 että sideaineosan (C) alifaattisiin hiilivetyihin liukoinen aldehydihartsi on hartsi, jo ka on valmistettu urean ja alifaattisen aldehydin syklo- tai polykondensaatioreak- i*V tiolla. • · « * · » · · ♦ · · ♦ ·«« ».ί ‘ 12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen sävytyspasta, tunnettu siitä, 30 että 0-30 paino-%, edullisesti 0-20 paino-%, sideaineosan (C) kokonaispainosta on • lämpömuovautuvaa akryylihartsia. # ·· · * · · ♦ · · • · ·

11. Nyanseringspasta enligt nägot av föregäende patentkrav, kännetecknad av att 10 det i bindemedelsdelens (C) alifatiska kolväten lösliga aldehydhartset är ett harts som framställts med cyklo- eller polykondensation av urea och alifatisk aldehyd.

12. Nyanseringspasta enligt nägot av föregäende patentkrav, kännetecknad av att 0-30 vikt-%, företrädesvis 0-20 vikt-% av bindemedelsdelens (C) totala vikt är 15 termoplastiskt akrylharts.

13. Nyanseringspasta enligt nägot av föregäende patentkrav, kännetecknad av att pigmentdelen (A) bestär av ett eller flera organiska pigment, som valts i gruppen bestäende av följande: azopigment, metallkomplexpigment, isoindolinon- och iso- » I ’ 20 indolinpigment, ftalocyaninpigment, kinakridonpigment, perinon- och perylen- ;,, pigment, antrakinonpigment, diketopyrrolopyrrolpigment, dioxazinpigment, »tr kinoftalonpigment och fluorescenspigment. % · • · :.: . 14. Nyanseringspasta enligt nägot av föregäende patentkrav, kännetecknad av att « < v 25 pigmentdelen (A) bestär av ett eller flera av följande oorganiska pigment, som valts i gruppen bestäende av följande: pigment i grundämnesform, oxid- och oxidhydr-oxidpigment, oxidblandfaspigment, sulfid- och sulfatpigment, kromat- och kromatmolybdatblandfaspigment, komplexsaltpigment och silikatpigment. • • · • · ,·Υ 30 15. Nyanseringspasta enligt nägot av föregäende patentkrav, kännetecknad av att • « additivdelen (D) bestär av ett eller flera additiv lämpliga för nyanseringspastor, som valts i gruppen bestäende av jonfria dispergeringsmedel, anjoniska dispergerings- i · k • ,, medel, amfolytiska dispergeringsmedel och/eller polymera dispergeringsmedel. '. 35 16. Nyanseringspasta enligt nägot av föregäende patentkrav, kännetecknad av att additivdelen (D) bestär av ett eller flera additiv lämpliga för nyanseringspastor, som är ett reologiadditiv. 30 101976

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen sävytyspasta, tunnettu siitä, että pigmenttiosa (A) koostuu yhdestä tai useammasta orgaanisesta pigmentistä, joka 35 on valittu seuraavista: atsopigmentit, metallikompleksipigmentit, isoindolinoni- ja isoindoliinipigmentit, ftalosyaniinipigmentit, kinakridonipigmentit, perinoni- ja pe-ryleenipigmentit, antrakinonipigmentit, diketopyrrolopyrrolipigmentit, dioksatsiini-pigmentit, kinoftalonipigmentit ja fluoresenssipigmentit. 27 101976

14. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen sävytyspasta, tunnettu siitä, että pigmenttiosa (A) koostuu yhdestä tai useammasta epäorgaanisesta pigmentistä, joka on valittu seuraavista: alkuainemuotoiset pigmentit, oksidi-ja oksidihydroksi-dipigmentit, oksidiseosfaasipigmentit, sulfidi-ja sulfaattipigmentit, kromaatti- ja kro- 5 maattimolybdaattiseosfaasipigmentit, kompleksisuolapigmentit ja silikaattipigmentit.

15. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen sävytyspasta, tunnettu siitä, että apuaineosa (D) koostuu yhdestä tai useammasta sävytyspastoihin sopivasta apuaineesta, joka on valittu ionittomista dispergointiaineista, anionisista dispergoin- 10 tiaineista, amfolyyttisistä dispergointiaineista ja/tai polymeerisistä dispergointiai neista.

16. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen sävytyspasta, tunnettu siitä, että apuaineosa (D) koostuu yhdestä tai useammasta sävytyspastoihin sopivasta 15 apuaineesta, joka on reologia-apuaine.

17. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukaisen sävytyspastan käyttö liuote-ohenteisten, lakka-bensiini-ohenteiset mukaan lukien, maalituotteiden ja korkean . . kuiva-ainepitoisuuden (ns. "high solids") maalituotteiden sävytykseen. V'; 20 * ·' 1. Nyanseringspasta att användas i mälfärgsprodukter som späds med : \ · lösningsmedel, innehällande 2-75 vikt-% pigmentdelar (A), vilka bestär av ett eller i flera organiska och/eller oorganiska pigment och eventuelltfyllnadspigment, 10-60 :.: · 25 vikt-% förtunningsmedelsdelar (B) vilka bestär av ett eller flera organiska lösnings medel, som inte är en alifatisk alkohol och inte ett aromatiskt kolväte, 10-50 vikt-% bindemedelsdelar (C), beräknat som 100-%:igt bindemedel, varvid bindemedels-delen bestär av ett eller flera bindemedel lösliga i förtunningsmedelsdelen (B), och . v. 0-5 vikt-% additivdelar (D), beräknat som 100:ig aktiv beständsdel, varvid 30 additivdelen bestär av ett eller flera additiv lämpliga för nyanseringspastor, *. . kännetecknad av att 20-100 vikt-% av förtunningsmedelsdelens (B) totala vikt är en :.j. biologiskt nedbrytbar ester av mjölksyra och Cj-Cio-alkohol och 70-100 vikt-% av :'": bindemedelsdelens (C) totala vikt är ketonaldehydharts, ketonharts och/eller ; aldehydharts, som är ätminstone delvis lösligt i lösningsmedel för mälfarger, 35 inklusive alifatiska kolväten. 28 101976

17. Användning av en nyanseringspasta enligt nägot av föregäende patentkrav för nyansering av malfärgsprodukter som späds med lösningsmedel, inklusive med lacknafita, och mälfargsprodukter med hög torrämneshalt (sk. high solids). I « t • · « « • · · * · • ·