FI100443B - Liikenteen väylöitys tietoliikenneverkon solmussa - Google Patents

Description

100443

Liikenteen väylöitys tietoliikenneverkon solmussa 5 Keksinnön kohteena on oheisen patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen menetelmä ja oheisen patenttivaatimuksen 9 johdanto-osan mukainen järjestelmä liikenteen väylöittämiseksi tietoliikenneverkon solmussa. Keksinnön mukainen ratkaisu on tarkoitettu käytettäväksi erityisesti 10 puhelinkeskuksessa puhelinverkon käyttäjien suorittamien puhelujen väylöittämiseksi kohti haluttua tilaajaa (B-tilaajaa).

Kun puhelinverkon tilaaja suorittaa puhelun, mää-räytyy puhelun saama osoitetie keskuksessa tilaajan vaiit-15 semien numerojen perusteella. Puhelinverkon jokainen solmu selvittää tulevan puhelun kohteen analysoimalla valittuja numeroita. Jotta jokainen solmu pystyisi välittämään puheluja eteenpäin, välitetään kuhunkin puheluyritykseen liittyen tietyt tiedot, joita kutsutaan jatkossa puheluyri-20 tyksen dataksi. Puheluyrityksen data sisältää mm. kutsuvan .···. osoitteen, kutsutun osoitteen ja tiedon siitä, minkälaista siirtomediaa kyseinen puhelu vaatii.

Samaan kohteeseen voidaan kuitenkin yleensä päästä useita vaihtoehtoisia reittejä (paths) pitkin. Kauttakul-··: : 25 kukeskuksessa vastaa siis tiettyä osoitetietä tyypil- · lisesti joukko vaihtoehtoisia teitä. Ennen kuin keskus voi aloittaa toimintansa, on sen väylöitystoiminnot muodostettava: luotava suunnat (routes), ryhmiteltävä ne osoite- teiksi (destinations) ja luotava numeroanalyysit, jotka :*. 30 antavat tuloksiksi halutut osoitetiet.

• · · - .·;· Vaikka kohteeseen voidaan päästä käyttämällä useita • · vaihtoehtoisia teitä, ovat jotkut niistä lyhyempiä kuin • · toiset. Koska on edullista väylöittää puhelut lyhyimpää ’...· (suoraa) reittiä, suoritetaan väylöitys usein siten, että . .·. 3 5 suorat vaihtoehdot testataan ensimmäisinä.

2 100443

Kuviossa 1 on havainnollistettu puhelinkeskuksessa tyypillisesti suoritettavia väylöitystoimintoja jonkin verran yksinkertaistettuna. Väylöitysperiaate on hierarkkinen siten, että alussa suoritetaan alkuperä- ja numero-5 analyysit kutsuvaa tilaajaa koskevien tietojen ja valittujen numerojen perusteella. Alkuperäanalyysi tehdään puhelun alkuperää koskevien tietojen selvittämiseksi. Tilaajaa koskevia tietoja voivat olla mm. tulevan väylän (tai johdon) alkuperä ja kutsuvan tilaajan tilaajaluokka.

10 Näin voivat samat valitut numerosarjat vastaanotettuina eri tuloväyliltä tai eri luokkiin kuuluvilta tilaajilta johtaa eri tulokseen. Suoritettujen analyysien tuloksena saadaan em. osoitetie (destination). Esim. hakijan DX 200 -keskuksessa voi olla 65000 osoitetietä, joista jokainen 15 voi sisältää 5 tietä (subdestination) . Nämä tiet jaetaan tyypillisesti kolmeen pääluokkaan: toiseen keskukseen lähtevät yhteydet, samassa keskuksessa olevat tilaajajohdot ja palveluherätteet, jotka käynnistävät jonkin palvelun. Tällainen palvelu voi olla tyypiltään yksinkertainen, 20 esim. tilaajalle annettava äänitiedotus, tai komplisoidum-,··· pi palvelu, joka vaatii keskustelua kauempana sijaitsevan !" tietokannan kanssa (kuten palvelun kytkentäpiste SCP äly verkossa tai HLR-rekisteri GSM-verkossa).

Osoitetie sisältää myös ns. laskentaindeksin (char-• : 25 ging index), joka syötetään laskennan analyysille (ei ·.· * esitetty kuviossa) .

Yksi osoitetie sisältää tyypillisesti tiedot useista, esim. viidestä eri tiestä. Tiet voidaan järjestää osoitetien sisällä tiettyyn prioriteettijärjestykseen 30 siten, että yksi niistä on väylöityksen päävaihtoehto. Jos .·;· tällä ensimmäisellä tiellä havaitaan esim. esto, voidaan • · ’· · puhelu siirtää jollekin muulle tielle.

• · '·’ Kukin tie (subdestination) on edelleen kytketty yhteen lähtevään tai sisäiseen suuntaan (route). Haluttuun 35 suuntaan liitetyt väylät (circuit groups) testataan tämän 3 100443 jälkeen tietyssä järjestyksessä, jotta löydettäisiin vapaa johto (circuit). Johdolla tarkoitetaan tässä yhteydessä kahden siirtokanavan yhdistelmää, joka mahdollistaa signaalien kaksisuuntaisen siirron tilaajien välillä. Väyläl-5 lä tarkoitetaan puolestaan joukkoa johtoja, joiden käyttötarkoitus on sama. Väylän johdoilla on samanlaiset merkinanto-ominaisuudet .

Esillä oleva keksintö liittyy edellä kuvatun kaltaiseen väylöityshierarkiaan ja erityisesti niihin valin-10 tatoimintoihin, joiden avulla valitaan jokin vaihtoehto useiden mahdollisten vaihtoehtojen joukosta, kuten esim. tien (subdestination) valinta osoitetien sisältämien useiden vaihtoehtoisten teiden joukosta.

Kun puhelu saapuu keskukseen, keskus luo tyypil-15 lisesti puhelunohjausohjelmasta kopion ja antaa sen ko. puhelun käyttöön. Puhelunohjausohjelma puolestaan kutsuu väylöitystoimintoja. Puhelunohjausohjelma hoitaa puhelua sen päättymiseen asti, jolloin kopio tuhotaan.

Kuviossa 2a on havainnollistettu em. toimintoja ja :·.· 20 sitä, kuinka numeroanalyysi ja tien haku ovat osa puhelun prosessointia. Puhelunohjauslohko CC (Call Control) syöt- tää ohjaustiedot (jotka sisältävät mm. valitun numeron sekä tiedon siitä, minkä analyysipuun perusteella numero- analyysi tehdään) numeroanalyysilohkolle DA (Digit Analy- ’ ' : 25 sis), joka palauttaa puhelunohjauslohkolle tiedon valittua *.· numeroa vastaavasta osoitetiestä. Osoitetie viittaa tässä yhteydessä siis ryhmään liikenteenohjausvaihtoehtoja (eli teitä), jotka on saatu selville numeroanalyysin ja muiden tietojen, kuten em. tilaajaluokan ja em. tuloväylän perus- 30 teella. Nämä vaihtoehdot puhelunohjauslohko välittää edel- .·;· leen valintalohkolle RS (Route Selector) , joka suorittaa • • · oman analyysinsä ja palauttaa tuloksen puhelunohjausloh- • · kolle CC. Tämä tulos on edellä mainittu tie (subdestinati-:... on) . Valintaprosessissa käytetään hyväksi puheluyritykseen . .· 35 liittyvää dataa, joka on puhelunohjauslohkon CC tiedossa.

4 100443

Koska numeroanalyysi ei kuulu esillä olevaan keksintöön ja koska se voidaan suorittaa sinänsä tunnetulla tavalla, ei sitä kuvata tässä yhteydessä tämän enempää. Numeroanalyy-siä on kuvattu tarkemmin esim. suomalaisessa patenttiha-5 kemuksessa FI-943060.

Puhelinkeskus on kallis osa verkkoa ja sen elinikä lasketaankin yleensä vuosikymmenissä. Näinkin pitkän ajan kuluessa esiintyy luonnollisestikin erilaisia tarpeita muuttaa keskuksen toimintaa. Keskuksen väylöitystoiminto-10 jen kohdalla tällaiset muutostarpeet voivat tulla kahdelta eri suunnalta: 1. Verkon palvelujen määrän kasvu aiheuttaa muutostarpeita. Palvelujen määrän kasvaessa kasvaa myös niiden parametrien määrä, jotka on tarkastettava väylöityksen 15 yhteydessä, ja jotka vaikuttavat väylöityksen lopputulok seen .

2. Dynaamiset väylöitystavat, jotka sovittavat väylöityksen automaattisesti verkon tilaan, säästävät kustannuksia. Tällaisten menetelmien käyttöönotto vaatii 20 muutoksia väylöitystoiminnoissa.

Väylöitysmenetelmien muutokset ovat kuitenkin sangen hankalia suorittaa, koska muutokset vaikuttavat niin moneen eri osaan koko prosessissa. Tämän vuoksi kestää myös sangen kauan ennen kuin operaattori saa haluamansa muutok-25 set keskuksen valmistajalta.

·.· Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan parannus edellä esitettyyn epäkohtaan luomalla uuden tyyppinen väylöitysratkaisu, joka mahdollistaa entistä joustavammat muutokset väylöitysprosessiin. Tämä 30 päämäärä saavutetaan keksinnön mukaisilla ratkaisuilla, ,·;· joista menetelmälle on tunnusomaista se, mitä kuvataan • · ’· · oheisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa, ja jär- ·.· jestelmälle se, mitä kuvataan oheisen patenttivaatimuksen : . 9 tunnusmerkkiosassa.

35 Keksinnön ajatuksena on käyttää attribuutteihin il 5 100443 perustuvaa väylöitystä, jossa vaihtoehtoihin liittyy yksi tai useampi attribuutti, joka täsmäytetään vastaavan puhe-luattribuutin kanssa kyseisen vaihtoehdon sopivuuden arvioimiseksi, ja määritellä väylöitystä varten joukko valin-5 tamenettelyjä ja niiden käyttöjärjestys, yksittäisen valintamenettelyn pitäessä sisällään eri vaihtoehtoja ja niiden keskinäisen valintajärjestyksen. Myös valintamenettelyyn voidaan liittää yksi tai useampi attribuutti, jolloin kyseisen valintamenettelyn käyttöönotto edellyttää 10 kaikkien siihen liittyvien attribuuttien täsmäytyksen onnistumista. Yksittäinen vaihtoehto voi myös olla toinen valintamenettely, jolle on määritelty omat vaihtoehtonsa.

Keksinnön mukaisen ratkaisun ansiosta pystytään väylöitysprosessin luonnetta muuttamaan joustavasti ja 15 nopeasti. Keskuksen valmistaja pystyy tarjoamaan teleoperaattorille joukon "rakennuspalikoita" (attribuutteja ja valintamenettelyjä), joiden avulla teleoperaattori pystyy joustavasti modifioimaan väylöityksen käyttäytymistä. Entistä nopeampien ja helpompien muutosmahdollisuuk-:v 20 sien ansiosta keksinnön mukainen ratkaisu tarjoaa myös teleoperaattoreille mahdollisuuden tarjota asiakkailleen parempaa palvelua, mikä on erityisen tärkeää tilanteessa, • jossa telealan kilpailutilanne on vapautunut ja operaatto rit etsivät koko ajan uusia kilpailukeinoja.

25 Keksinnön mukaisen ratkaisun etu näkyy periaatteessa myös siinä, että se sallii väylöitysmuutokset pelkästään dataa muuttamalla, kun taas aiemmin on keskuksessa vaadittu muutoksia itse väylöitysohjelmaan. Tästä periaatteellisesta erosta johtuen on myös keksinnön mukaisen väylöitys-j·.^ 30 koneen ylläpito entistä yksinkertaisempaa. Tästä syystä on .·;♦ menetelmä myös erityisen sopiva sovellettavaksi erilaisiin « · väylöitysmenetelmiin, kuten esim. dynaamiseen väylöityk- »·« .V seen, jossa paras liikenteenohjausvaihtoehto muuttuu lii kenteen ja verkon tilan muuttuessa.

35 Seuraavassa keksintöä ja sen edullisia suoritus- 6 100443 muotoja kuvataan tarkemmin viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, joissa kuvio 1 esittää puhelinkeskuksen väylöitystoiminto-jen hierarkiaa, 5 kuvio 2a havainnollistaa väylöitystä osana puhelun prosessointia, kuvio 2b havainnollistaa täsmäytysoperaation suoritusta, kuvio 3a havainnollistaa valintakoneessa käytettävää 10 attribuuttia, kuvio 3b havainnollistaa valintakoneessa käytettävää yhdistettyä attribuuttia, kuvio 4a havainnollistaa valintakoneessa käytettävää va1intamene11elyä, 15 kuvio 4b havainnollistaa valintakoneessa käytettävää yhdistettyä valintamenettelyä, kuvio 4c havainnollistaa valintamenettelyä yleisessä muodossaan, kuvio 5 havainnollistaa valintakoneessa käytettävää ;·.· 20 osoitetietä, kuvio 6 esittää niitä elimiä, joiden avulla operaat-tori voi luodan keksinnön mukaisen järjestelmän ja käyttää sitä, kuvio 7 esittää väylöitysmahdollisuuksia neljän 25 keskuksen muodostamassa verkossa, • « ·.· kuvio 8 havainnollistaa osoitetien sisältämiä vaih toehtoja kuvion 7 mukaisessa verkossa, kuvio 9 havainnollistaa erästä mahdollista valintamenettelyä, jota voidaan käyttää kuvion 7 mukaisessa ver-30 kossa, • · ,·;· kuvio 10 havainnollistaa erästä toista mahdollista » · *. · valintamenettelyä, jota voidaan käyttää kuvion 7 mukaises- • · · ·.· sa verkossa, kuvio 11 havainnollistaa erästä mahdollista osoite-35 tietä, jota voidaan käyttää kuvion 7 mukaisessa verkossa, li 7 100443 kuvio 12 havainnollistaa valintamenettelyä, joka on muodostettu muokkaamalla kuviossa 10 esitettyä valinta menettelyä, kuvio 13 havainnollistaa valintamenettelyä, joka on 5 muodostettu muokkaamalla kuviossa 10 esitettyä valinta menettelyä, kuvio 14 havainnollistaa puhelujen rajoitustoiminnan lisäystä väylöitystoimintoihin, kuvio 15 havainnollistaa väylöitystä, joka johtaa 10 aina äänitiedotuksen antamiseen, kuvio 16 havainnollistaa väylöitystä, jossa testataan ainoastaan yksi kuviossa 7 esitetyistä teistä, kuvio 17 havainnollistaa väylöitystä, jossa kuvion 7 kahta eri tietä käytetään määrätyissä prosentuaalisissa 15 suhteissa, kuvio 18 havainnollistaa väylöitystä, jossa käytetään kolmea eri valintamenettelyä, kuvio 19 havainnollistaa väylöitystä, jossa ISDN-puheluille tarjotaan erityispalvelua, ja 20 kuvio 20 havainnollistaa toista väylöitysmenettelyä, jossa lisäattribuutin avulla tarjotaan ISDN-puheluille ·/ erityispalvelua.

Seuraavassa käytetään esimerkkinä edelleen tilannetta, jossa puhelulle on valittava tie osoitetien sisältämi-’· 25 en useiden eri vaihtoehtojen joukosta. On kuitenkin huo- *.* mättävä, että keksinnön mukaista menetelmää voitaisiin hyödyntää myös useilla muilla kuviossa 1 esitetyillä hierarkiatasoilla, joilla joudutaan vastaavalla tavalla etsimään oikea vaihtoehto usean eri vaihtoehdon joukosta.

30 Esillä olevan keksinnön mukaisesti on solmun jokai- .*:* sella tiellä (subdestination) joukko attribuutteja, jotka * • · kuvaavat kyseisen tien ominaisuudet, tarkemmin sanottuna »«· Λ 0 * ne olosuhteet, joiden tulee olla tosia, jotta ko. tie (vaihtoehto) voisi tulla valituksi. Ääritapauksessa voi 35 ko. joukko sisältää vain yhden (tai nolla) attribuuttia.

8 100443 Väylöitysprosessissa attribuutit tarkastetaan, jotta nähdään, onko ko. tie sopiva sen hetkiselle puheluyrityksel-le. Puheluyrityksen data jaetaan myös eri attribuutteihin, joita verrataan tien attribuutteihin sopivuuden toteami-5 seksi. Näitä puheluyrityksen datan sisältämiä attribuutteja kutsutaan jatkossa puheluattribuuteiksi erotukseksi vaihtoehtoihin (teihin) liittyvistä attribuuteista. (Mikäli jatkossa siis puhutaan pelkästään attribuuteista, tarkoitetaan niillä eri vaihtoehtoihin, tässä tapauksessa 10 siis teihin, liittyviä attribuutteja.) Huomattakoon, että nimitys "puheluattribuutti" kattaa tässä yhteydessä kuitenkin myös sellaisia attribuutteja, jotka eivät liity suoraan puheluyrityksen dataan, vaan puheluattribuutti voi olla myös puhelun ympäristöön liittyvä attribuutti, kuten 15 esim. kellonaika, jolloin puheluyritys tehdään tai keskuksen kuormitus. Käsitettä "puheluattribuutti" kuvataan jatkossa tarkemmin kuvion 2b yhteydessä.

Tien attribuutit voivat olla tyypiltään pysyviä (kuten "merkinantotyyppi" tai "satelliittilinkki") tai väli-; ,· 20 aikaisia (kuten "tämän hetkinen kuorma" tai "esto"). Tie- ’ hen liittyvä attribuuttijoukko vaihtelee sen mukaan, minkä tyyppinen tie on kysymyksessä. On esimerkiksi järkevää ' ' tarkastaa "merkinantotyyppi" ennen kuin puhelu välitetään seuraavalle keskukselle (tie on seuraavaan keskukseen läh-' 25 tevä yhteys) , mutta se ei sen sijaan ole järkevää, jos t i V puhelu päättyykin esim. tilaajalle annettavaan äänitie- dotukseen (tie johtaa tiedotuspalveluun, vrt. kuvio 1).

Ennen kuin puhelun väylöitystoiminnot voivat alkaa, on päätettävä, missä järjestyksessä vaihtoehtoiset tiet 30 tarkastetaan. Mikäli valittu tie ei ole sopiva (esim.

• » ,·;· eston takia) puhelulle, valitaan toinen tie tarkastetta- 9 · vaksi. Mikäli yksikään teistä ei ole sopiva, väylöitys ··· *.· epäonnistuu. Teiden valintajärjestys voi olla esim. jokin seuraavista: 35 1. peräkkäisjärjestys, jossa tiet tarkastetaan ope-

II

9 100443 raattorin määräämässä järjestyksessä.

2. syklinen järjestys, joka on kuin peräkkäisjärjes-tys, mutta aloituskohta ei ole kiinteä (aloituskohta voi olla esim. viimeksi valittu tie).

5 3. satunnaisjärjestys, jossa tarkastettava tie vali taan satunnaisesti ja jokaisella tiellä on yhtä suuri todennäköisyys tulla valituksi.

4. prosenttiosuuksiin perustuva järjestys, jossa tiet valitaan satunnaisesti, mutta jokaisella tiellä on 10 ennalta määrätty (operaattorin määräämä) todennäköisyys tulla valituksi.

5. yhdistetty menetelmä, jossa osoitetie jaetaan ryhmiksi teitä. Kunkin ryhmän sisällä valintatapa on jokin yllä mainituista. Ryhmän valinta suoritetaan puolestaan 15 erikseen jollakin em. tavoista (esim. peräkkkäisjärjestyksessä) .

Vaihtoehtojen joukko sekä valintajärjestys muodostavat yhdessä keksinnön mukaisen geneerisen "valitsinkom-ponentin", jota kutsutaan jatkossa valintamenettelyksi 20 (selection policy). Valintaa varten määritellään joukko valintamenettelyjä sekä se järjestys, jossa niitä käyte-tään. Kuten jäljempänä kuvataan, voi myös valintamenettelyyn liittyä em. ehtoja (attribuutteja) ja valintamenettelyn sisältämä vaihtoehto voi myös olla toinen valinta-25 menettely.

Sen jälkeen, kun väylöitysproseduurissa on valittu jokin vaihtoehdoista (teistä) testattavaksi, jatketaan sen attribuuttien täsmäytyksellä (matching). Täsmäytys on testi, jolla testataan attribuutin sopivuutta kyseiselle .. 30 puhelulle. Täsmäytys suoritetaan kutsumalla kyseistä att- • · “ ribuuttia vastaavaa täsmäytysoperaatiota. Se, minkälainen « « ’·* täsmäytysoperaatio on, riippuu attribuutista, mutta täs- mäytyksen lopputulos on aina joko "tosi" (T) tai "epätosi" (F), eli onnistuminen tai epäonnistuminen. Täsmäytysope-35 raatio on siis Boolen funktio. Attribuutti pitää sisällään 10 100443 tietyn (Boolen) ehdon, ja täsmäytys tarkoittaa sitä, että attribuuttia vastaavaa operaatiota käytetään testaamaan, onko ehto tosi vai epätosi. Mikäli kaikkien attribuuttien täsmäytys onnistuu (jolloin täsmäytyksen tulos on tosi), 5 palautetaan puhelunohjaukselle kyseinen tie tuloksena ja poistutaan valintaprosessista (muita mahdollisesti jäljellä olevia vaihtoehtoja ei siis enää testata).

Kuviossa 2b on täsmäytysoperaation suorittamista havainnollistettu esittämällä ne lähteet, josta täsmäy-10 tysoperaatio saa tarvittavat tiedot täsmäytyksen suorittamiseksi. Täsmäytys voidaan suorittaa käyttämällä lähteitä, jotka ovat (a) puheluyrityksen data, (b) attribuutin data ja (c) puhelun ympäristöön liittyvä data. Sekä puheluyrityksen data että puhelun ympäristöön liittyvä data sisäl-15 tävät attribuutteja, joita kutsutaan tässä yhteydessä "puheluattribuuteiksi". Kuten edellä esitettiin voi puhelun ympäristöön liittyvä puheluattribuutti kuvata esim. puheluyritykseen liittyvää kellonaikaa tai keskuksen kuormitusta. Puheluattribuutit kuvaavat siis puhelua ja sen 20 "ympäristöä", ja attribuutit niitä vaihtoehtoon liittyviä olosuhteita, joiden tulee olla tosia, jotta ko. vaihtoehto voitaisiin valita.

Seuraavassa kuvataan tarkemmin keksinnön mukaisen väylöityskoneen hierarkkista mallia ja väylöityskoneen : 25 avulla suoritettavaa väylöitystä.

Mallin perustan (alimman hierarkiatason) muodostaa edellä mainittu attribuutti, johon liittyy mm. tietty ehto ja tietty täsmäytysoperaatio. Kuviossa 3a on havainnollistettu yhtä attribuuttia ja siihen kuuluvia elementtejä.

30 Attribuuttiin kuuluu ensinnäkin nimilappu (label), joka • · • kertoo sen, mikä attribuutti on kysymyksessä (attribuutin • · *·* nimi) . Nimilappu muodostuu kolmesta osasta: (a) attribuu- • · :'·* tin nimestä (alfanumeerisia merkkejä) , (b) attribuutin tyypistä ja (c) attribuutin uniikista tunnisteesta (joka 35 on osoitinluku, joka osoittaa väylöitystietokannan vas-

II

100443 11 taavaan tiedostoon). Lisäksi attribuutti pitää sisällään em. täsmäytystoiminnon (jota on kuviossa merkitty täsmäy-tyskentällä) , johon liittyy tietty operaatio, joka on siis Boolen funktio eli sen tulos voi olla vain T (onnistumi-5 nen) tai F (epäonnistuminen), ja tietty ehto, jota testataan mainitulla funktiolla.

Lisäksi attribuuttiin kuuluu täsmäytystuloksen ohjaustiedot eli negaatio ja ekvivalenssi, joiden avulla voidaan kontrolloida täsmäytystulosta. Negaatiokenttä voi 10 olla joko tyhjä tai sen arvo voi olla T (tosi), joka merkitsee loogista ei-operaatiota (eli negaatiota). Viimemainitun avulla voidaan täsmäytystulos muuttaa päinvastaiseksi. Negaatiokentän oletusarvo on "tyhjä". Ekvivalenssi-kentän arvo voi olla joko "tyhjä", T (tosi) tai F (epäto-15 si), ja sen tarkoituksena on mahdollistaa täsmäytystuloksen pakotus haluttuun arvoon. Täsmäytyksen suoritus voidaan siis ohittaa laittamalla ekvivalenssikenttään arvo T tai F, jolloin täsmäytyksen lopputulos on suoraan luettavissa ko. kentästä. Ekvivalenssikentän arvo ei peruuta 20 negaatiota; esim. jos negaation arvo on T ja ekvivalenssi : ·' F, on täsmäytystulos "EI F" eli T. Ekvivalenssikentän ole- ·.., tusarvo on "tyhjä".

: '· Lisäksi attribuuttiin kuuluu ohjekenttä, jonka *!“ avulla ohjataan teiden valintaa. Ohjauskentässä olevan • 25 datan arvo voi olla "tyhjä", "hyppää" (skip) tai "pysähdy" (stop) . Nämä määräävät sen, mitä tehdään, jos täsmäytys epäonnistuu: arvolla "hyppää" merkitään ko. tie (vaihtoehto) tarkastetuksi ja hypätään tarkastamaan seuraavaa tietä ja arvolla "pysähdy" lopetetaan valintaprosessi epäonnis- .. 30 tumiseen. Viimemainitussa tapauksessa puhelu katkaistaan.

• ·

Ohjekentän avulla voidaan siis määrätä, miten valinta- • · *·* prosessi etenee sen jälkeen, kun täsmäytys epäonnistuu (täsmäytyksen tulos on epätosi).

Täsmäytystulos useamman kuin yhden attribuutin 35 täsmäytyksestä saadaan, kun yksittäisten täsmäytysoperaa- 12 100443 tioiden tulokset yhdistetään loogisilla JA-operaatioilla. Kun lopullinen täsmäytystulos on F (epäonnistuminen), se voi olla seurausta vain yhden yksittäisen täsmäytyksen epäonnistumisesta tai useamman kuin yhden täsmäytyksen 5 epäonnistumisesta. Mikäli useampi kuin yksi täsmäytys on epäonnistunut, voivat niihin liittyvien ohjekenttien sisällöt olla keskenään erilaisia. Tässä tapauksessa "pysähdy" on lopullinen toimenpide, toisin sanoen "pysähdy" on voimakkaampi käsky kuin "hyppää".

10 Yhdistämällä attribuutteja voidaan muodostaa uusia attribuutteja, joita voidaan myös tarkastella yhtenä objektina. Yhdistetyssä attribuutissa täsmäytyksen lopullisen tuloksen määrää komponenttien täsmäytystulosten yhdistelmä (komponenttien täsmäytystulokset yhdistetään loo-15 gisilla JA-operaatioilla). Kuviossa 3b on esitetty yhdistettyä attribuuttia, jolla on nimilappu, täsmäytystuloksen ohjauskentät (negaatio ja ekvivalenssi) sekä ohjekenttä aivan kuten muillakin attribuuteilla. Yhdistetyn attribuutin datan muodostaa joukko muita attribuutteja (itse asi-20 assa joukko muodostuu osoittimista, jotka osoittavat vä-: ylöitystietokantaan talletetun yhteisen attribuuttilistan :... niihin attribuutteihin, jotka liittyvät ko. yhdistettyyn attribuuttiin); kuvion 3b esimerkissä joukkoon kuuluu kaksi attribuuttia. Yksittäisten attribuuttien ohjekentil-:'· 25 lä ei tässä tapauksessa ole merkitystä, vaan täsmäytyksen epäonnistuessa yhdistetyn attribuutin ohjekenttä määrää sen, mitä tehdään.

Yhdistetyn attribuutin avulla voidaan toteuttaa esim. ehto, joka koostuu kahdesta eri osaehdosta (Cl ja .. 30 C2) ja niitä yhdistävästä TAI-funktiosta. Tunnetun De Mor- • · • ] ganin lain nojalla Cl TAI C2 = ei(eiCl JA eiC2) , joten • · *·* laittamalla sekä osaehtoja vastaavien attribuuttien negaa- ♦ ♦ tiokentille että yhdistetyn attribuutin negaatiokentälle arvo "ei", voidaan toteuttaa ehto, jonka täsmäytys onnis-35 tuu, jos vähintään toinen osaehdoista (Cl tai C2) on tosi.

13 100443

Seuraava objekti väylöityskoneen hierarkiassa on edellä mainittu valintamenettely (selection policy), joka käsittää ainakin mahdollisten teiden joukon (osoitetien sisältämät tiet) sekä sen järjestyksen, jolla ko. joukosta 5 valitaan eri tiet tarkastettaviksi.

Kuviossa 4a on esitetty yhtä mahdollista valinta-menettelyobjektia ja siihen kuuluvia elementtejä. Valintamenettely käsittää joukon vaihtoehtoja, jotka ovat kuvion 4a esimerkkitapauksessa teitä (tie #1 ja tie #2) , joista 10 jokaisella on oma attribuuttijoukkonsa (yksittäisen attribuutin sisältäessä kuviossa esitetyllä tavalla edellä kuvatun kaltaisen ohjekentän IF (Instruction Field), joka kertoo, miten jatketaan täsmäytyksen epäonnistuessa).

Kuten attribuutilla, on valintamenettelylläkin nimi 15 (esim. menettely #1, joka ilmoitetaan nimilapussa) ja kolme ohjauskenttää: negaatio-, ekvivalenssi- ja ohje- kenttä. Negaatio- ja ohjekenttien toiminta on samanlainen kuin attribuutissa, eli negaation avulla voidaan kääntää valintamenettelyn lopputulos ja ohjekentän avulla voidaan 20 kertoa, mitä tehdään valintamenettelyn epäonnistuessa; : · päätetäänkö väylöitys epäonnistumiseen vai valitaanko seuraava valintamenettely käytettävissä olevien valintamenettelyjen joukosta. (Päätettäessä väylöitys epäonnistu-miseen palautetaan puhelunohjauslohkolle lopputuloksena i 25 arvo "epäonnistuminen" (F).) :V Sensijaan ekvivalenssikenttä poikkeaa hieman edellä esitetystä. Attribuutissa ekvivalenssikentällä oli kolme mahdollista arvoa: "tyhjä", T tai F, mutta valintamenettelyssä mahdolliset arvot ovat "tyhjä", F tai "vaihtoehto" .. 30 (eli tässä esimerkissä jokin tie). Jos ekvivalenssikentän • · arvo on F, valintamenettely epäonnistuu. Jos ekvivalenssi- ♦ * *·* kentän arvo on "vaihtoehto", valintamenettely palauttaa :*·’ aina tuloksena ko. vaihtoehdon (eli tässä esimerkissä ; “ määrätyn tien) . Jos ekvivalenssikentän arvo on F ja negaa- 35 tiokentän arvo T, antaa valintamenettely hälytyksen sekä 14 100443 palauttaa lopputuloksena arvon "epäonnistuminen" (F).

Valintamenettely käsittää lisäksi järjestyskentän, jonka sisältö määrittää sen, missä järjestyksessä vaihtoehdot (tiet) tutkitaan, ja uudelleenyritysten maksimi -5 lukumäärän kertovan kentän, jota on merkitty viitemerkillä MAX. Tämän kentän arvo kertoo, kuinka monta kertaa valintamenettely voi yrittää valita uuden vaihtoehdon saman puhelun aikana. Mikäli vaihtoehtoja on esim. kolme, järjestys on peräkkäinen ja kentän MAX arvo M=l, merkitsee se 10 sitä, että kolmatta vaihtoehtoa ei koskaan valita testattavaksi .

Myös valintamenettelystä voidaan muodostaa yhdistetty objekti. Tämä tehdään yhdistämällä esim. useita valintamenettelyjä yhdeksi, kuten kuviossa 4b on yhdistetty 15 kaksi valintamenettelyä (menettely #1 ja menettely #2).

Kuviossa 4c on vielä esitetty valintamenettely yleisessä muodossaan, jolloin se käsittää siis useita eri vaihtoehtoja, joihin jokaiseen kuuluu joukko attribuutteja, joista jokaiseen kuuluu tietty ehto, joka tarkastetaan 20 ja ohje ("hyppää"/"pysähdy") siitä, mitä tehdään, kun tarkastus epäonnistuu. Huomattakoon, että vaihtoehto voi olla joko esim. tie tai se voi olla toinen valintamenettely, jolla puolestaan on omat vaihtoehtonsa, joista kukin voi jälleen olla esim. tie tai toinen valintamenettely, jolla : 25 on jälleen omat vaihtoehtonsa, jne. Tällä tavoin voidaan .1.1 halutut valintamenettelyt ketjuttaa peräkkäin.

Valintamenettely poimii siis ensimmäisen vaihtoehdon (järjestyskentän mukaisesti) ja täsmäyttää jokaista attribuuttia vastaavan puheluattribuutin kanssa. Jos kaikki 30 täsmäytykset onnistuvat, palautetaan ko. vaihtoehdon • · • 1 (tien) nimilappu valintatuloksena. Jos jokin täsmäytys *.· epäonnistuu, siirrytään seuraavaan vaihtoehtoon (jälleen « · järjestyskentän mukaisesti) tai keskeytetään väylöityspro-sessi epäonnistumiseen. Jos poimittu vaihtoehto on toinen 35 valintamenettely, ei sitä käynnistetä ennen kuin kaikki n 15 100443 siihen liitetyt attribuutit on ensin täsmäytetty onnistuneesti .

Korkeimmalla tasolla keksinnön mukaisen väylöitys-koneen hierarkiassa on osoitetie (kuvio 5), joka sisältää 5 joukon valintamenettelyjä ja joukon vaihtoehtoja (teitä). Lisäksi osoitetiehen kuuluu järjestyskenttä, joka kertoo järjestyksen, jossa valintamenettelyt valitaan, ja yritys-kertojen maksimilukumäärän kertova kenttä MAX. Valintamenettely voidaan kohdistaa vain niihin vaihtoehtoihin 10 (teihin), jotka liittyvät kyseiseen osoitetiehen, minkä vuoksi osoitetie sisältää myös tiedot siihen liittyvistä vaihtoehdoista (kuten esitettiin jo kuvion 1 yhteydessä).

Osoitetie ei ole välttämätön, vaan se voidaan jättää kokonaan pois keksinnön mukaisen väylöityskoneen hierar-15 kiasta.

Kuten edellä esitetystä ilmenee, ovat keksinnön mukaisen väylöityskoneen komponentit (attribuutti, valintamenettely ja mahdollinen osoitetie) rakenteeltaan samanlaisia .

20 Kuviossa 6 on havainnollistettu sitä, kuinka ope- ' · raattori voi työskennellä keksinnön mukaisen järjestelmän : kanssa. Numeroanalyysilohkoon DA liittyy tietokanta DADB, ; '· joka sisältää numeroanalyyseissä käytettävät analyysipuut.

Valintalohkoon RS liittyy puolestaan väylöitystietokanta • 25 RDB, joka sisältää periaatteessa kaikki ne tiedot, joita •V tarvitaan keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseksi.

(Näitä tietoja ovat paitsi edellä kuvatut osoitetiet, tiet (vaihtoehdot), attribuutit ja valintamenettelyt, myös mm. tilaajille tarjottavien palvelujen tunnisteet ja osoitti- .. 30 met tilaajatietokantaan (joita tarvitaan esim. puheluyri- • « 1 | tyksien terminointia varten).) • t ’·[ Operaattorin tietokonepääte TU muodostaa väylöitys- järjestelmän ja operaattorin välisen käyttöliittymän MMI ; ’ (Man Machine Interface). (Komentokielenä voidaan käyttää 35 MML-kieltä, jonka I/O-syntaksi on määritelty CCITTm suo- 16 100443 situksissa Z.317-Z.341.) Operaattori voi tietokonepäätteen kautta suorittaa luku/kirjoitusoperaatioita tietokannois-ta/tietokantoihin DADB ja RDB ja tällä tavoin, keksinnön mukaisia "rakennuspalikoita" (attribuutteja ja valinta-5 menettelyjä) käyttäen, muodostaa paikallisiin olosuhteisiin sopivan väylöitysstrategian. MMI-käyttöliittymän kautta hoidetaan siis järjestelmän koko ylläpito, esim. liitetään haluttuja attribuutteja eri vaihtoehtoihin ja otetaan halutut valintamenettelyt ja järjestykset käyttöön 10 väylöitystä varten. (Ylläpitotoimintoihin kuuluvat esim. kehittyneet hakutoiminnot keskuksen valmistajan toimittamien attribuuttien hakemiseksi eri avaimien, esim. attribuutin tyypin perusteella.)

Jatkossa edellä kuvatun mallin omaavan väylöitysko-15 neen toimintaa kuvataan vielä esimerkkien avulla havainnollistamalla, kuinka väylöityskone toimii kuvion 7 mukaisessa yksinkertaisessa esimerkkitapauksessa, jossa paikalliskeskuksessa 61 on mahdollisina teinä kolme uloslähtevää yhteyttä (R1# R2 ja R3) ja sen lisäksi liitäntä (A8) ääni-20 tiedotuspalveluun. Sitä ennen kuvataan kuitenkin eräitä • mahdollisia attribuutteja, joita'yksittäisellä tiellä voi olla. Seuraavassa näiden attribuuttien nimet on esitetty isoilla kirjaimilla.

LASKURI (COUNTER) on attribuutti, jonka data käsit-: : 25 tää ennalta määrätyn kynnysarvon (kokonaisluvun) ja sisäi- •V sen laskurin, jonka alkuarvo on nolla. Aina, kun tehdään täsmäytys, laskurin arvoa kasvatetaan yhdellä. Kun laskuri saavuttaa ylärajansa (esim. 10) , täsmäytys epäonnistuu (muilla arvoilla täsmäytys onnistuu) ja laskuri nollataan.

30 (Tällä tavoin voidaan suorittaa esim. liikenteen suodatus- • ** ta.) »·« AIKARAJA (TIME LIMIT) on attribuutti, joka mahdol- • * listaa kellonajasta riippuvan väylöityksen. Sen data käsittää aloitusajan ja kestoajan. Täsmäytys onnistuu, jos 35 keskussolmun paikallinen aika on välillä, jonka alarajan 17 100443 muodostaa aloitusaika ja ylärajan aloitusajan ja kestoajan summa.

ESTETTY (BARRED) on attribuutti, jonka (boolen) data voi olla joko tosi tai epätosi. Tämä data on täsmäytyksen 5 tulos. Attribuutti on hyödyllinen kytkemään eri asioita pois päältä.

SATELLIITTIYHTEYS (josta käytetään jatkossa myös viitemerkkiä SC) on attribuutti, jolla on joko arvo "tosi" (ko. tie johtaa satelliittiyhteydelle) tai "epätosi" (ko.

10 tie ei johda satelliittiyhteydelle). Koska satelliittiyhteys on kallis osa koko siirtoyhteyttä, tulisi niiden lukumäärä yhdellä puheyhteydellä olla rajoitettu (esim. yhteen). Jos puhelu kulkee satelliittiyhteyden kautta, talletetaan tästä tieto niihin puhelutietoihin, jotka 15 välitetään solmulta toiselle. Kun attribuutin arvo on "tosi", täsmäytysoperaatio tarkastaa puhelutiedot, ja mikäli kuljettujen satelliittiyhteyksien lukumäärä on saavuttanut sallitun ylärajansa, täsmäytys epäonnistuu.

SUORA LIIKENNE ja YLIVUOTOLIIKENNE 20 Jos puhelu kuuluu jo ylivuotavaan liikenteeseen, on

sen tiedoissa ilmoitus tästä. Jos taas puhelu siirtyy sol-mussa ensisijaiselta tieltä vaihtoehtoiselle tielle (jolloin siitä tulee samalla ylivuotavaa liikennettä), on suoritettujen hyppyjen (hyppy, joka on suoritettu ohjeken-25 tän arvon "hyppää" perusteella) lukumäärä suurempi kuin **'.* nolla. Mikäli jompikumpi näistä ehdoista on tosi, SUORA

*·* * LIIKENNE -attribuutin täsmäytys epäonnistuu. YLIVUOTOLII- KENNE -attribuutti voidaan tehdä SUORA LIIKENNE -attribuutista negaatiolla.

30 ESTO on attribuutti, jolla on joko arvo "tosi" tai : ·.. "epätosi". Useat osoitetiet voivat johtaa samalle fyy- :*·* siselle reitille. Näihin osoiteteihin menevät puhelut kil- .!.* pailevat siten samoista johdoista; käytettävissä olevien johtojen lukumäärä asettaa ylärajan yhtaikaisten puhelujen 35 maksimilukumäärälle. Tämän attribuutin täsmäytysoperaatio 18 100443 tarkastaa, onko enää mahdollista saada johto käyttöön, tai se voi esim. tarkastaa liikenteenvälitystilanteen seu-raavassa keskuksessa).

YHDYSJOHDON VARAUS (TRP, Trunk Reservation Parame- 5 ter)

Kun verkko on (yli)kuormitettu, on suoralle liikenteelle syytä saada etu ylivuotoliikenteeseen nähden. Tämä voidaan tehdä varaamalla tietty määrä käytettävissä olevista johdoista (circuits) suoralle liikenteelle. Tämän 10 attribuutin data käsittää kokonaisluvun, joka vastaa va rattujen johtojen lukumäärää. Ylivuotoliikenteelle täsmäy-tysoperaatio tarkastaa, onko vapaiden johtojen lukumäärä suurempi kuin mainittu kokonaisluku. Jos näin ei ole, täsmäytys epäonnistuu.

15 MERKINANTO

Tämä attribuutti kuvaa solmujen käyttämää merkinantoa. Eräitä tunnettuja merkinantotapoja ovat N2 (dekadinen merkinanto), R2 (monitaajuussignalointi), TUP (Telephone User Part, perustuu yhteiskanavamerkinantoon) ja ISUP

20 (ISDN User Part, perustuu yhteiskanavamerkinantoon). MER-KINANTO-attribuutin data ilmaisee käytetyn merkinannon. Täsmäytys epäonnistuu, jos käytetty merkinanto ei osaa hoitaa puheluyrityksen vaatimaa merkinantoa (esim. vaaditaan ISUP ja käytössä on R2).

25 SIIRTOMEDIAN TYYPPI (TMT, Transmission Medium Type) *IV Tämä attribuutti kuvaa siirtomedian ominaisuuksia, • · · "·’ ” kuten esim. maksimibittinopeuden. Siirtomediat voidaan luokitella esim. kolmeen luokkaan: digitaaliset tiet, au-diotiet tai puhetiet. Vaadittava siirtomedian tyyppi on 30 talletettu puhelun tietoihin. Digitaalista siirtomediaa j vaativa puhelu ei voi käyttää mitään muuta tyyppiä, au- diovaatimuksella varustettu puhelu voi käyttää digitaalis-.!.* ta tai audiomediaa ja puhevaatimuksella varustettu puhelu voi käyttää minkä tahansa tyyppistä siirtomediaa. Täsmäy-"·;·[ 35 tys epäonnistuu, jos puheluyritykseen liittyvä siirtome- 19 100443 dian tyyppi edellyttää parempaa siirtomediaa kuin mitä ko. tiellä käytetään.

TESTILIIKENNE ja HYÖTYLIIKENNE

Testitarkoituksia varten operaattori voi määritellä 5 esim. osan sisääntulevista johdosita "testiliikenneläh-teiksi". Puheluyritykset, jotka ovat peräisin testiliiken-nelähteistä sisältävät puheluyrityksen datassa "testilii-kenne"-1ipun. Täsmäytys onnistuu, jos puheluyrityksen datassa on "testiliikenne"-lippu, muussa tapauksessa täsmäy-10 tys epäonnistuu. HYÖTYLIIKENNE-attribuutti voidaan tehdä TESTILIIKENNE-attribuutista negaatiolla.

KUTSUVA OSOITE ja KUTSUTTU OSOITE

KUTSUVA OSOITE-attribuutin data sisältää osoittimen numeroanalyysipuuhun, jossa säilytetään joukkoa puhelinnu-15 meroita. Tämän attribuutin täsmäytys onnistuu, jos mikä tahansa talletetuista puhelinnumeroista on joko puheluyrityksen datassa olevan kutsuvan osoitteen prefiksi tai sama kuin puheluyrityksen datassa oleva kutsuva osoite. KUTSUTTU OSOITE-attribuutti eroaa KUTSUVA OSOITE-attribuutis-20 ta siten, että sen täsmäytysoperaatio vertaa analyysipuu-hun talletettuja numeroita puheluyrityksen datassa olevaan kutsuttuun osoitteeseen.

SUUNTAKOODI (AREA CODE)

Suuntakoodi on numerojono, jonka pituus vaihtelee . . 25 maasta toiseen. SUUNTAKOODI-attribuutin täsmäytysoperaatio vertaa numerojonoa soittajan suuntakoodiin (numerojonoon) , • · joka on talletettu puheluyrityksen dataan. Täsmäytys onnistuu, jos (puheluyriyksen) kaikki talletetut numerot ovat samoja kuin vastaava numero attribuutin datassa (eli 30 numerojonot ovat samoja).

Kuten edellä esitetystä ilmenee, liittyy kuhunkin :*·’ attribuuttiin tietty täsmäytysoperaatio, ja se, mitä täs- mäytysoperaatiota valintaprosessi kulloinkin kutsuu riippuu siitä, mikä attribuutti on kyseessä.

·_ 35 Olettakaamme nyt, että puhelu pitäisi kytkeä kuvion 20 100443 7 paikalliskeskuksesta 61 kohdekeskukseen 62, jonne se voidaan ohjata suoraa reittiä DR tai vaihtoehtoisesti ensimmäisen kauttakulkukeskuksen 63 tai (satelliittilinkin ja) toisen kauttakulkukeskuksen 64 kautta. Paikalliskes- 5 kuksessa 61 yhdistetään tällöin neljä eri tietä Rl; R2, R3 (uloslähtevät tiet) ja A8 (äänitiedotustie) yhdeksi kuvion

8 mukaiseksi osoitetieksi Tiellä Rx on attribuutit TMT

= puhe ja MERKINANTO = R2, tien R2 TMT-attribuutilla on arvo "audio" ja tiellä R3 on attribuutit TMT = digitaalinen 10 ja MERKINANTO = ISUP, ja se johtaa satelliittiyhteydelle. Attribuutit on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tie TMT MERKINANTO SATELLIIT

TIYHTEYS

Rx puhe R2 ei R2 audio R2 ei 15 R3 digitaalinen ISUP kyllä

Edellä kuvattujen vaihtoehtojen lisäksi osoitetiehen : täytyy kuulua myös yksi tai useampi valintamenettely, jotka on kuviossa 8 jätetty auki. Seuraavassa lisätään 20 paikalliskeskuksen 61 käyttöön erilaisia valintamenettely-jä.

. Aloittakaamme kuvion 9 kaltaisesta yksinkertaisesta Ί*. valintamenettelystä P0, jolla testataan ainoastaan suorinta • · tietä (Rx) , ja kuviossa 10 esitetystä valintamenettelystä 25 Ρχ/ joka testaa peräkkäin läpi kaikki mahdolliset tiet. Huomattakoon, että valintamenettely P1 voidaan asettaa käyttäytymään aivan samoin kuin valintamenettely P0 asetta- • · : *. maila kenttään MAX uudelleenyrityskertojen lukumääräksi :*·* nolla tai vaihtoehtoisesti muuttamalla tien Rx attribuut- 30 tien ohjekenttiin arvot "pysähdy" arvojen "hyppää" sijaan.

Nyt voidaan osoitetie asettaa toimintaan. Esim. kuvion 11 mukaisella konf iguraatiolla toteutetaan vain 21 100443 suoraa väylöitystä. Jos tien Rx jonkun attribuutin täsmäy-tys epäonnistuu, epäonnistuu koko väylöitys ja puhelu puretaan. Korvaamalla osoitetien järjestyskentässä P0 arvolla Px saadaan aikaan automaattinen vaihtoehtoinen 5 väylöitys. Mikäli tällöin tien R-l kaikkien attribuuttien täsmäytys onnistuu, puhelu väylöitetään suoraan. Jos taas jonkun attribuutin täsmäytys epäonnistuu, testataan muut vaihtoehdot järjestyksessä R2, R3 ja Aa. Jos valinta pääsee vaihtoehtoon A8 asti, annetaan tilaajalle äänitiedotus 10 (esim. "kaikki linjat varattuja").

Seuraavassa esitetään, kuinka väylöityksen käyttäytymistä voidaan muuttaa lisäämällä teihin attribuutteja.

Mikäli halutaan aikaansaada esim. aikaohjattu väylöitys siten, että tietä R2 käytetään päiväsaikaan ja tietä 15 R3 yöaikaan, on väylöityskoneelle helppo aikaansaada tällainen käyttäytyminen lisäämällä em. AIKARAJA-attribuutti näiden molempien teiden attribuutiksi. Tällaista valintamenettelyä on havainnollistettu kuviossa 12. Lisäyksellä on siis muutettu väylöityskoneen toimintaa siten, että 20 päiväsaikaan ainoat vaihtoehdot (suoran vaihtoehdon lisäk-:'· si) ovat R2 ja A8 ja yöaikaan R3 ja Ae.

Mikäli halutaan saada osa tilaajista etuoikeutetuiksi esim. siten, että teiden R2 ja R3 kautta reititetään vain etuoikeutettuja tilaajia, on lisättävä uusi attri-25 buutti TILAAJALUOKKA, jonka datalla voi olla esim. vain ‘I*. arvo A tai B (oletetaan, että B on suurempi kuin A) . Li- • · säys tehdään ko. teiden attribuuttilistaan ja sitä on havainnollistettu kuviossa 13. Täsmäytys onnistuu, jos ko. attribuutin arvo on suurempi tai yhtäsuuri kuin kutsuvan 30 tilaajan tilaajaluokka (joka on talletettu puheluyrityksen : *. dataan), eli kuvion 13 esimerkissä onnistuu täsmäytys rei- :** tin R2 osalta A- ja B-luokan tilaajille, mutta reitin R3 V osalta vain B-luokan tilaajille.

Joskus voi myös esiintyä tarvetta rajoittaa puhe-35 lujen tiheyttä tilapäisesti. Tätä varten tarvitaan rajoi- 22 100443 tuksen hoitava attribuutti, jonka data voi käsittää esim. aloitusajan, keston, puhelujen maksimilukumäärän ja aikayksikön, jonka aikana mainittu puhelumäärä sallitaan. Jos oletamme esim. että tietylle tielle saa seuraavan 5 kahden tunnin aikana lähettää korkeintaan 5 puhelua minuutissa, on kestoaika 2 tuntia, puheluiden maksimilukumäärä 5 ja aikayksikkö 1 minuutti. Oletamme, että tämän RAJOI-TUS-attribuutin täsmäytys suoritetaan kerran puhelun aikana, jolloin viimeisimmän täsmäytyksen ajankohta vastaa 10 viimeisimmän puheluyrityksen ajankohtaa. RAJOITUS-attri-buutti tallettaa viimeisimmän täsmäytyksen ajankohdan sisäisiin tietoihinsa. Täsmäytys epäonnistuu, mikäli seu-raavat kaksi ehtoa (a) ja (b) pätevät: (a) 0 < (tämän hetkinen aika - aloitusaika) < kesto 15 (b) (tämän hetkinen aika - aloitusaika) DIV(TU/MC)= (viimeisimmän puhelun ajankohta - aloitusaika) DIV(TU/MC), missä TU on em. aikayksikkö, MC on em. puheluiden maksimi-lukumäärä ja DIV on operaattori, joka antaa jakolaskusta ainoastaan kokonaislukuosan.

20 Kuviossa 14 on havainnollistettu puhelujen rajoi- . tuksen toteutusta. Valittaessa valintamenettely suorite- taan ensin siihen liittyvän RAJOITUS-attribuutin täsmäytys. Mikäli täsmäytys epäonnistuu, epäonnistuu myös väy-. . löitys (koska ohje on "pysähdy"). Koska attribuutin salli- 25 ma täsmäytysten lukumäärä on rajoitettu (esim. korkeintaan "IV 5 täsmäytystä/minuutti seuraavan 2 tunnin aikana), on myös • · * osoitetielle johtavien puheluyritysten lukumäärä rajoitettu .

Seuraavassa kuvataan vielä joitakin muita mahdolli-30 siä valintamenettelyjä, jotta niitä voitaisiin käyttää • * • *· myöhemmin esitettävissä esimerkeissä.

Kuviossa 15 on esitetty valintamenettely P2, joka V koostuu pelkän tiedotuksen antamisesta (tie A8) .

Kuviossa 16 on esitetty valintamenettely P3, jossa 35 digitaalinen tie R3 on ainoana vaihtoehtona.

23 100443

Kuviossa 17 on esitetty menettely P4, jossa vaihtoehtojen joukko koostuu teistä R2 ja R3. Järjestys mää-räytyy suhteellisten osuuksien mukaan siten, että 80 %:lle puheluja valitaan tie R2 ja 20%:lie puheluja tie R3. (Oh-5 jeen oletusarvo on "pysähdy", koska uudelleenyritykset vääristäisivät prosentuaalisia osuuksia. Kentän MAX arvo nolla ajaa saman asian.)

Kuviossa 18 on esitetty yhdistetty valintamenettely P5, joka yhdistää valintamenettelyt P0, P4 ja P2. Järjestys 10 on peräkkäinen. Mikäli valintamenettely P0 epäonnistuu, ei puhelua voida väylöittää suoraan, vaan valintamenettely P4 käynnistetään ja tie R2 tai R3 testataan. Mikäli menettely P4 epäonnistuu, käynnistetään menettely P2, jolloin soittaja saa äänitiedotuksen ("kaikki linjat varattuja").

15 Tietyille puheluille voi myös olla tarve antaa eri tyiskäsittely. Seuraavassa esimerkissä oletetaan, että tien Rx omistaa paikallinen puhelinyhtiö, tie R2 kuuluu ensimmäiselle verkko-operaattorille, tie R3 toiselle verkko-operaattorille, ja että valintamenettelyn P4 mukainen 20 jako 80/20 edustaa voitonjakoa yhtiöiden välillä. Käytet-tyään osoitetietä (Rx) jonkin aikaa puhelinyhtiö alkaa saada valituksia ISDN-tilaajilta; todennäköisyys, että puhelu kohtasi estotilanteen oli liian suuri. Tämän jälkeen puhelinyhtiö sopi verkko-operaattorien kanssa seuraa-. . 25 vasta menettelystä: **V 1. Jos tarvittava merkinanto ei ole ISUP (eli ei ole • · kysymyksessä ISDN-puhelu), käytetään em. valintamenettelyä P4.

2. Jos tarvittava merkinanto on ISUP (eli on kysy-30 myksessä ISDN-puhelu), testataan ensin ISUP-tie (R3) .

:**. 3. Jos tie R3 valitaan ja jokin sen attribuutti :*·* johtaa epäonnistumiseen, poistutaan valintaprosessista ja sen tuloksena on epäonnistuminen.

Arvioimatta edellä kuvatun menettelyn järkevyyttä 35 katsokaamme, kuinka paikallinen puhelinyhtiö pystyy to- 24 100443 teuttamaan em. vaatimukset. Kuviossa 19 on esitetty yhdistettyä valintamenettelyä P6, joka toteuttaa em. vaatimukset. Valintamenettelyllä P3 on nyt vain yksi attribuutti, jonka täsmäytys onnistuu vain, kun vaadittava merkinanto 5 on ISUP. Tämä saatiin aikaiseksi laittamalla ko. attribuutin (MERKINANTO) dataksi TUP (joka täsmää kaikkiin muihin vaatimuksiin, mutta ei ISUP-vaatimukseen) ja suorittamalla täsmäytystulokselle negaatio. Mikäli vaadittava merkinanto ei ole ISUP, hypätään P3.-n yli, koska attribuutin ohje on 10 "hyppää". Jos P3 on valittu ja sen sisältämään vaihtoehtoon kuuluvan attribuutin täsmäytys epäonnistuu, valinta päättyy epäonnistumiseen, koska P3:n ohje on "pysähdy".

Edellä kuvattu esimerkki osoittaa, kuinka keksinnön mukaista mallia käyttäen voidaan hyvin yksinkertaisella 15 tavalla muuttaa väylöityskoneen toimintaa ja väylöityksen periaatteita. Yleisesti ottaen voidaankin todeta, että modifioimalla vaihtoehtojen joukkoa, ehtoja (tai ehdon sisältämää dataa, kuten esim. kellonaikaa) ja/tai järjestystä, jolla vaihtoehdot valitaan testattaviksi, saavute-20 taan jo hyvin joustavat perustoiminnot. Kun tähän vielä lisätään mahdollisuus hyödyntää negaatiota, ekvivalenssia ja ohjekenttää sekä käyttää vaihtoehtona toista valintamenettelyä, tulevat muutosmahdollisuudet hyvin monipuolisiksi ja joustaviksi.

. , 25 ITU-T:n antamien suositusten mukaisesti tulisi *·*.· kaikille niille puheluille, joilla on ISUP PREFERRED - • · indikaattori, yrittää hakea ensin ISUP-merkinannolla varustettu reitti. Tämä voidaan tehdä esim. uudella attribuutilla IPI (ISUP Preference Indicator), jonka data voi 30 olla "required", "preferred" tai "not required" (tässä oletetaan lisäksi, että indikaattorien keskinäinen järjes-·*·* tys vastaa esim. arvoja "required" = 3, "preferred" = 2 ja *,* "not required" = 1) . Täsmäytys onnistuu, jos puheluyri- tyksen vastaavan indikaattorin (puheluattribuutin) arvo on 35 yhtäsuuri tai pienempi kuin väylöityskoneeseen määritelty 25 100443 IPI-attribuutin arvo. Kuviossa 20 on havainnollistettu IPI-attribuutin käyttöä.

Keskuksen valmistaja voi antaa operaattorin käyttöön tietyt attribuutit ja tietyt valintamenettelyt ja operaat-5 tori voi näitä "rakennuspalikoita" eri tavoin yhdistämällä hakea kulloinkin halutun väylöitystavan.

Edellä esitetyissä esimerkeissä valittiin oikea vaihtoehto heti sellaisen löytyessä, mutta menetelmää voidaan soveltaa myös siten, että oikea vaihtoehto vali-10 taan vasta sen jälkeen, kun kaikki vaihtoehdot on tarkastettu (joskin tämä menetelmä on hitaampi). Vaihtoehdoille voidaan esim. antaa tietyt painoarvot, jolloin onnistuneita täsmäytyksiä vastaavien vaihtoehtojen joukosta valitaan se, jonka painoarvo on suurin.

15 Huomattakoon vielä, että oikean vaihtoehdon valinta voi tapahtua, paitsi puhelinkeskuksessa, myös kauempana sijaitsevassa tietokannassa, kuten esim. älyverkon kytkennän ohjauspisteessä SCP. Tässä tapauksessa on ainakin valintalohko RS (kuvio 2a) SCP:ssä. Puhelun muodostusvai-20 heessa puhelunohjauslohko CC lähettää kyselyn SCP:lie ja valinta suoritetaan SCP:ssä, josta palautetaan tulos (tie) (merkinantoverkon kautta) sille solmulle, jossa kyseinen puhelunohjauslohko sijaitsee. Ratkaisusta voidaan tehdä vieläkin hajautetumpi esim. siten, että yksinkertaisemmat 25 valintamenettelyt voivat olla keskuksessa ja ainakin osa • « ·**.* näistä valintamenettelyistä voi johtaa toiseen valinta- menettelyyn, joka on talletettu SCPrhen. Vaikka siis keksintö koskee liikenteen väylöitystä tietoliikenneverkon solmussa, voidaan osa väylöitysoperaatioista suorittaa ko.

30 solmun ulkopuolella.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella edellä ja oheisissa patenttivaatimuksissa esite-35 tyn keksinnöllisen ajatuksen puitteissa. Kuten edellä 26 100443 mainittiin, voitaisiin samaa ratkaisua käyttää myös muissa valinnoissa kuin tien valitsemiseen usean eri vaihtoehtoisen tien joukosta, esim. analyysipuun valitsemiseen useiden vaihtoehtoisten analyysipuiden joukosta tai johdon 5 valitsemiseen useiden vaihtoehtoisten johtojen joukosta.

Kun edellä ja oheisissa patenttivaatimuksissa puhutaan joukosta attribuutteja tai joukosta valintamenettelyjä, on sen ymmärrettävä käsittävän myös joukon, jossa on vain yksi tai ei yhtään attribuuttia/valintamenettelyä.

··· • · • » • · « * f · ··» • · • · « • ·

Claims (14)

1. 27 100443
2. 1. Menetelmä liikenteen väylöittämiseksi tietoliikenneverkon solmussa (61...64), jonka menetelmän mukaises- 5 ti - solmuun vastaanotetaan liikenneyksiköltä, kuten puheluyrityksiä, joista jokaiseen liittyy tietyt puhelu-attribuutit, joiden perusteella väylöitys suoritetaan, - useiden mahdollisten liikenteenohjausvaihtoehtojen 10 (Rj^-Rj, A8) joukosta valitaan kullekin liikenneyksikölle sopiva vaihtoehto, jolloin valintaa varten annetaan kullekin vaihtoehdolle joukko attribuutteja ja kukin attribuutti täsmäytetään sitä vastaavan puheluattribuutin kanssa testattaessa kyseisen vaihtoehdon sopivuutta mainitulle 15 liikenneyksikölle, tunnettu siitä, että mainittua valintaa varten määritellään lisäksi joukko valintamenettelyjä (P0...P6) sekä se järjestys, jossa niitä käytetään, kunkin valintamenettelyn määrätessä ainakin käytettävissä olevat vaihtoehdot ja sen järjestyksen, jossa kyseiset 20 vaihtoehdot valitaan testattaviksi, jolloin vaihtoehtojen : sopivuus testataan valintamenettelyn määräämässä järjes- tyksessä.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että myös valintamenettelyyn yh- ; , 25 distetään joukko attribuutteja ja valintamenettelyn käyt- tövuoron tullessa täsmäytetään kukin attribuutti sitä vas- • · · * taavan puheluattribuutin kanssa, jolloin täsmäytysten tuloksista riippuu se, käynnistetäänkö mainittu valintamenettely, ja 30 mainitun joukon ollessa tyhjä käynnistetään valinta- • * • *·· menettely heti sen käyttövuoron tullessa.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, ·’.* tunnettu siitä, että valintamenettelyn määräämänä yksittäisenä vaihtoehtona käytetään toista valintamenette-·;·. 3 5 lyä. 100443 28
5. 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yksittäiseen attribuuttiin liitetään ensimmäinen ohjauskenttä, jonka arvo määrittää sen, miten valintaprosessi jatkuu, kun kyseisen attribuu- 5 tin täsmäytyksestä saadaan tietty ennalta määrätty tulos.
6. 5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yksittäiseen attribuuttiin liitetään toinen ohjauskenttä, jonka avulla voidaan pakottaa täsmäytyksen tulos halutuksi, ja kolmas ohjauskenttä, 10 jonka avulla voidaan suorittaa negaatio täsmäytyksen tu lokselle .
7. 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sille, kuinka monta kertaa voidaan valita uusi vaihtoehto testattavaksi määrätään 15 yläraja.
8. 7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että myös valintamenettelyyn liitetään ensimmäinen ohjauskenttä, jonka arvo määrittää sen, miten valintaprosessi jatkuu, kun kyseisestä valintamenet- 20 telystä saadaan tietty ennalta määrätty tulos.
9. 8. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että myös valintamenettelyyn liitetään toinen ohjauskenttä, jonka avulla voidaan pakottaa valintamenettelyn tulos halutuksi, ja kolmas ohjauskenttä, • 25 jonka avulla voidaan suorittaa negaatio valintamenettelyn 'IV tulokselle. • * ·
10. 9. Järjestelmä liikenteen väylöittämiseksi tietoliikenneverkon solmussa, joka väylöitys perustuu tulevaan liikenneyksikköön, kuten puheluyritykseen liittyviin oh- 30 jaustietoihin, joka järjestelmä käsittää • *·· - elimet (CC) mainittujen ohjaustietojen jakamiseksi :V useiksi puheluattribuuteiksi, - elimet (DA) useiden liikenteenohjausvaihtoehtojen valitsemiseksi liikenneyksikölle, 35. elimet (TU, RDB), joilla osoitetaan joukko attri- II 29 100443 buutteja yksittäiselle vaihtoehdolle, - elimet (RS) vaihtoehtoon liittyvän attribuutin ja puheluattribuutin täsmäyttämiseksi, ja elimet (RS) yhden liikenteenohjausvaihtoehdon 5 valitsemiseksi vasteena täsmäytystulokselle, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi - elimet (TU, RDB), joilla osoitetaan väylöitystä varten tietty järjestetty joukko valintamenettelyjä, jolloin järjestys määrää valintamenettelyjen käyttöjärjes- 10 tyksen, ja elimet (TU, RDB) järjestetyn vaihtoehtojoukon osoittamiseksi yksittäiselle valintamenettelylle, jolloin vaihtoehtojen keskinäinen järjestys määrää sen järjestyksen, jolla vaihtoehdot valitaan mainitun täsmäytyksen suo- 15 rittamiseen.
11. 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että käsittää lisäksi elimet (TU, RDB) attribuutin osoittamiseksi yksittäiselle valintamenettelylle, jolloin kyseisen valintamenettelyn käyt- 20 töönotto mainitun käyttöjärjestyksen määräämässä kohdassa riippuu valintamenettelyyn liittyvän attribuutin ja vas-taavan puheluattribuutin täsmäytystuloksesta.
12. 11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että käsittää lisäksi elimet (RS, . . 25 RDB) yksittäistä attribuuttia vastaavan täsmäytystuloksen ”V pakottamiseksi halutuksi.
13. 12. Patenttivaatimuksen 9 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että käsittää lisäksi elimet (RS, RDB) loogisen ei-operaation kohdistamiseksi yksittäistä 30 attribuuttia vastaavaan täsmäytystulokseen. • · j *. 13. Patenttivaatimuksen 9 mukainen järjestelmä, :*·’ tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi elimet • .!.* (RS, RDB) väylöityksen ohjaamiseksi vasteena vaihtoehtoon liittyvän attribuutin ja puheluattribuutin epäonnistuneel-;·, 35 le täsmäytykselle. 30 100443
14. 14. Patenttivaatimuksen 9 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi elimet (RS, RDB) ylärajan määräämiseksi sille, kuinka monta kertaa voidaan valita uusi vaihtoehto testattavaksi. 5 • . 1 · • · • · • · • · • · 1 · • · • · 31 100443