FI102707B - Menetelmä puhelun ohjaamiseksi - Google Patents

Description

102707

Menetelmä puhelun ohjaamiseksi

Keksinnön ala 5 Keksintö liittyy yleisesti puhelun ohjaamiseen, erityisesti verkossa, jossa on tilaajia, jotka ovat siirtyneet kyseiseen verkkoon toisen operaattorin verkosta.

Keksinnön tausta 10 Telelainsäädännön vapautumisen myötä on useissa maissa tullut uusia teleoperaattoreja, jotka ryhtyvät kilpailemaan asiakkaista vanhojen operaattorien kanssa. Osalle tällaisista uusista operaattoreista on määritelty tietty maantieteellisesti rajattu alue, jossa ne voivat toimia. Toisin sanoen, osa uusista operaattoreista on paikallisia operaattoreja. Kaikkien uusien operaatto-15 rien asiakkaiden saantia helpottaa, jos tilaaja voi siirtyä vanhan operaattorin verkosta uuden operaattorin verkkoon siten, että tilaajan puhelinnumero säilyy entisellään.

Tällainen “operaattorin siirrettävyys” on aikaisemmin toteutettu joko puhelun edelleenohjauksena (call forwarding) tai numeromuunnoksena. Edel-20 linen vaihtoehto tarkoittaa sitä, että vanhan verkon tilaajakeskus väylöittää tilaajanumeroon tulevat puhelut automaattisesti tilaajan uutta sijaintipaikkaa vastaavaan numeroon. Jälkimmäinen vaihtoehto tarkoittaa puolestaan sitä, että vanhan operaattorin keskuksessa suoritetaan kutsutulle numerolle nume-romuunnos, jossa numerolle annetaan esim. etuliite, joka identifioi sen (uuden) 25 keskuksen, johon tilaaja on (uuden operaattorin verkossa) kytketty. Myös kokonaan uuden numeron anto on mahdollinen, kuten jäljempänä mainitaan.

Vaikkakin molemmat edellä mainitut menetelmät ovat mahdollisia, on numeromuunnosta pidetty parempana vaihtoehtona. Numeromuunnos mah-! dollistaa nimittäin palveluiden paremman “siirrettävyyden" verkosta toiseen.

30 Erityisesti kutsuvan liittymän numero (CLI, Calling Line Identity) saadaan helpommin siirtymään verkon läpi, kun käytetään numeromuunnosta.

Kuviossa 1 on havainnollistettu numeromuunnosmenetelmän etenemistä, kun operaattorin A verkossa ennen ollut tilaaja SB1 (jonka puhelinnumero on 0181 244 1492) on vaihtanut operaattorin B verkkoon. Menetelmän 35 vaiheita on merkitty ympyröidyillä numeroilla 1...5. Kyseiselle tilaajalle ope- 2 102707 raattonn A verkosta tuleva puhelu tulee ensin tilaajan entiseen päätekeskuk-seen SW1 (vaihe 1). Tässä keskuksessa tehdään kutsutulle numerolle täydellinen numeroanalyysi, minkä seurauksena numeron eteen lisätään etuliite, joka ilmoittaa, että kysymyksessä on toisen operaattorin verkkoon siirretty 5 tilaaja. Etuliite, jonka pituus voi vaihdella järjestelmästä toiseen, voi olla esim. muotoa YXXXXX, missä Y merkitsee operaattorin B verkkoon siirrettyä tilaajaa ja XXXXX ilmoittaa tilaajan uuden päätekeskuksen (SW2) osoitteen operaattorin B verkossa (vaihe 2). Puhelu väylöitetään uudelleen tämän uuden numeron (YXXXXX-0181 244 1492) avulla. Väylöityksen seurauksena puheluyrityksen 10 data lähetetään operaattorien väliselle linkille (vaihe 3) IOL. Tilaajan uudessa päätekeskuksessa SW2 suoritetaan ensin vastaanotetulle numerolle numero-analyysi alkaen etuliitteestä YXXXXX, jolloin havaitaan, että puhelu päättyy keskukseen SW2 (vaihe 4). Tämän jälkeen etuliite YXXXXX pudotetaan pois ja varsinaiselle numerolle suoritetaan numeroanalyysi käyttäen keskuksen 15 omien tilaajien analyysipuita (vaihe 5), minkä seurauksena löydetään oikea tilaajajohto.

Niiden tilaajien osalta, jotka on siirretty toisen operaattorin verkosta omaan verkkoon, olisi toivottavaa, ettei omasta verkosta aloitettuja puheluja jouduttaisi enää väylöittämään vanhan operaattorin verkon kautta, koska 20 tällainen edestakainen väylöitys varaa turhaan resursseja myös vanhan operaattorin verkosta. Näiden resurssien käytöstä vanha operaattori laskuttaa uutta operaattoria, joten puhelulle syntyy tällä tavalla ei-toivottuja lisäkustannuksia. Joissakin maissa ovat viranomaiset asettaneet ehtoja, jotka verkon on täytettävä tällaisissa tapauksissa. Esim. Iso-Britanniassa ehtona on, että kaikki 25 ne puhelut, joissa kutsuva tilaaja ja toiselta operaattorilta siirretty tilaaja ovat saman keskuksen alueella on pystyttävä väylöittämään pelkästään omassa verkossa.

Numeromuunnosmenetelmää käytettäessä on verkon keskuksessa * tehtävä numeroanalyysi koko kutsutulle numerolle (viimeiseen numeroon asti), 30 jotta voidaan havaita ne tilaajat, jotka on siirretty toiselta operaattorilta omaan verkkoon. Kun koko verkolle halutaan edellä kuvatussa mielessä (omaan verkkoon päätyvät puhelut eivät väylöity kutsutun tilaajan vanhan operaattorin verkon kautta) mahdollisimman hyvät ominaisuudet, kasvaa keskuksessa . numeroanalyyseihin käytettyjen tietueiden lukumäärä ja siten myös keskuksen 35 muistintarve räjähdysmäisesti. Ongelma voitaisiin yrittää ratkaista suoraviivai- 3 102707 sesti lisäämällä muistia, mutta pitkällä tähtäimellä tämä ei kuitenkaan ole toimiva ratkaisu.

“Operaattorin siirrettävyyden” kanssa loogisesti samanlainen piirre on numeron siirrettävyys (number portability), mikä tarkoittaa sitä, että tilaajan 5 päätelaite (esim. puhelin) voidaan siirtää samassa verkossa maantieteellisesti toiselle alueelle (toisen keskuksen alueelle) säilyttäen päätelaitteen numero samana. US-patentissa 4,754,479 on kuvattu erästä tapaa toteuttaa numeron siirrettävyys. Julkaisun kuvaamassa ratkaisussa käytetään usean keskuksen muodostaman klusterin alueella yhteistä tietokantaa, joka on hajautettu kaikille 10 klusteriin kuuluville keskuksille. Tilaaja voidaan siirtää klusterin sisällä toiseen keskukseen, kun kaikkien keskusten tietokannassa tehdään muutos, joka osoittaa uuden yhteyden päätelaitenumeron ja sen keskuksen välillä, johon tilaajan päätelaite (puhelin) on siirretty.

Periaatteessa tätä ratkaisua pystyttäisiin käyttämään myös toiselta 15 operaattorilta siirrettyjen tilaajien havaitsemiseen, mutta ratkaisulla on kuitenkin samat epäkohdat kuin edellä kuvatulla numeromuunnosmenetelmällä, koska jokaisessa keskuksessa täytyy olla tieto kaikista siirretyistä numeroista. Edellä kuvattujen ongelmien välttämiseksi US-patentin mukaista ratkaisua voitaisiin yrittää hajauttaa siten, että tietyllä keskuksella on tieto vain osasta 20 siirrettyjä numeroja. Tässä tapauksessa jouduttaisiin verkkoon kuitenkin luomaan ylimääräinen logiikka, joka väylöittää puhelut aina oikean keskuksen kautta. Samalla verkkoon syntyisi ei-toivottuja ylimääräisiä puheteitä.

Keksinnön yhteenveto 25 Keksinnön tarkoituksena on päästä eroon edellä kuvatuista epäkoh dista ja saada aikaan menetelmä, jonka avulla pystytään tehokkaasti välttämään sekä operaattorien välistä turhaa liikennettä että keskuksiin kohdistuvaa tietorakenteiden laajenemista ja sen aiheuttamia epäkohtia.

·· Tämä päämäärä saavutetaan ratkaisulla, joka on määritelty ensim- 30 mäisessä itsenäisessä patenttivaatimuksessa.

Keksinnön ajatuksena on käyttää hyväksi älyverkkoa luomalla älyverkkoon keskitetty tietokanta, johon on talletettu ne tilaajanumerot, joita vastaavat tilaajat on siirretty toiselta operaattorilta omaan verkkoon. Kun pu-heluyrityksen data täyttää ennalta määrätyt ehdot (eli kun kutsuttu numero on 35 esim. tietyssä numeroavaruudessa), tehdään tietokantaan kysely, onko kysy- 4 102707 myksessä sellainen tilaaja, joka on siirretty operaattorin omaan verkkoon. Kyselyn seurauksena saadaan joko uudet väylöitystiedot tai tieto, että puhelun väylöitystä voidaan jatkaa olemassa olevien väylöitystietojen pohjalta.

Keksinnön mukaista menetelmää käyttäen pystytään kaikista uuden 5 operaattorin verkosta aloitetuista puheluista päättelemään, tulevatko ne lopulta päättymään uuden operaattorin verkkoon siirretylle tilaajalle, joten myös kustannuksia aiheuttavaa liikennettä uuden ja vanhan operaattorin verkkojen välillä pystytään välttämään. Keskuksessa pystytään, analysoimalla tietty rajoitettu määrä numeroita, päättämään, tarvitseeko tietokantaan tehdä kysely.

10 Näiden numeroiden lukumäärä on käytännössä hyvin rajallinen, koska ne rajoittuvat siihen numeroavaruuteen, jossa toisella operaattorilla on tilaajia verkon omistavan operaattorin toiminta-alueella. Jos tilaaja on siirretty toiselta operaattorilta omaan verkkoon, pystytään myös tietokannalta saadun vastauksen jälkeen rajoittamaan numeroanalyysi hyvin rajalliseen määrään numeroita, 15 esim. tietokannalta saatuun etuliitteeseen tai sen osaan.

Keksinnöllä saavutetaan myös se etu, että kyseiseen toiminteeseen liittyvien tietojen ylläpito helpottuu selvästi, koska tietoja ei tarvitse monistaa useissa eri paikoissa sijaitseviin tietokantoihin.

Toinen lisäetu on se, että tuotaessa verkkoon uusia tilaajia toisen 20 operaattorin verkosta vaaditaan entistä huomattavasti harvemmin muutoksia keskuksen perustoimintojen kannalta oleellisiin analyysipuihin. Tämä on oleellista, koska analyysipuiden muutoksissa tehdyt virheet saattavat vaikuttaa keskuksen väylöitystoimintoihin ja sitä kautta todennäköisesti koko verkon toimintaan. Keksinnön mukaista ratkaisua käytettäessä tarvitsee analyysipui-25 hin tehdä muutoksia vain silloin, kun tuodaan verkkoon ensimmäinen tilaaja tiettyä numeroavaruutta kohti. Muut muutokset kohdistuvat keskitettyyn tietokantaan, jolloin muutostilanteessa tehdyt virheet vaikuttavat vain kyseisen tilaajan puheluihin.

30 Kuvioluettelo

Seuraavassa keksintöä ja sen edullisia toteutustapoja kuvataan tarkemmin viitaten kuvioihin 2-6 oheisten piirustusten mukaisissa esimerkeissä, joissa kuvio 1 havainnollistaa tunnetun numeromuunnosmenetelmän toteu- 35 tusta, 5 102707 kuvio 2 havainnollistaa keskuksessa suoritettavia väylöitystoimintoja, kuvio 3 havainnollistaa väylöitystä osana puhelun prosessointia, kuvio 4 esittää tavanomaista numeroanalyyseihin käytettävää tietorakennetta, 5 kuvio 5 esittää kutsuvan osapuolen puhelun tilamallia, ja kuvio 6 havainnollistaa keksinnön mukaisen menetelmän toteutusta verkkotasolla.

Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus 10 Taustaksi keksinnön mukaiselle ratkaisulle sekä edellä esitetylle tunnetun tekniikan kuvaukselle havainnollistetaan ensin puhelinkeskuksessa suoritettavia väylöitystoimintoja (kuviot 2 ja 3) ja niihin kuuluvaa numero-analyysiä (kuvio 4).

Väylöitysperiaate on kuvion 2 mukaisesti hierarkkinen siten, että 15 alussa suoritetaan alkuperä- ja numeroanalyysit kutsuvaa tilaajaa koskevien tietojen ja valittujen numerojen perusteella. Alkuperäanalyysi tehdään puhelun alkuperää koskevien tietojen selvittämiseksi. Tilaajaa koskevia tietoja voivat olla mm. tulevan väylän (tai johdon) alkuperä ja kutsuvan tilaajan tilaajaluokka. Näin voivat samat valitut numerosarjat vastaanotettuina eri tuloväyliltä tai eri 20 luokkiin kuuluvilta tilaajilta johtaa eri tulokseen. Suoritettujen analyysien tuloksena saadaan em. osoitetie (destination). Esim. hakijan DX 200 -keskuksessa voi olla 65000 osoitetietä, joista jokainen voi sisältää 5 tietä (subdestination). Nämä tiet jaetaan tyypillisesti kolmeen pääluokkaan: toiseen keskukseen lähtevät yhteydet, samassa keskuksessa olevat tilaajajohdot ja palveluherät-25 teet, jotka käynnistävät jonkin palvelun. Tällainen palvelu voi olla esim. edellä kuvattu numeromuunnos, tilaajalle annettava äänitiedotus tai komplisoidumpi palvelu, joka vaatii keskustelua kauempana sijaitsevan tietokannan kanssa (kuten palvelun kytkentäpiste SCP älyverkossa).

! Osoitetie sisältää myös ns. laskentaindeksin (charging index), joka 30 syötetään laskennan analyysille (ei esitetty kuviossa).

Yksi osoitetie sisältää tyypillisesti tiedot useista, esim. viidestä eri tiestä. Tiet voidaan järjestää osoitetien sisällä tiettyyn prioriteettijärjestykseen siten, että yksi niistä on väylöityksen päävaihtoehto. Jos tällä ensimmäisellä tiellä havaitaan esim. esto, voidaan puhelu siirtää jollekin muulle tielle.

35 Kukin tie (subdestination) on edelleen kytketty yhteen lähtevään tai 6 102707 sisäiseen suuntaan (route). Haluttuun suuntaan liitetyt väylät (circuit groups) testataan tämän jälkeen tietyssä järjestyksessä, jotta löydettäisiin vapaa johto (circuit). Johdolla tarkoitetaan tässä yhteydessä kahden siirtokanavan yhdistelmää, joka mahdollistaa signaalien kaksisuuntaisen siirron tilaajien välillä.

5 Väylällä tarkoitetaan puolestaan joukkoa johtoja, joiden käyttötarkoitus on sama.

Kun puhelu saapuu keskukseen, keskus luo tyypillisesti puhelunoh-jausohjelmasta kopion ja antaa sen ko. puhelun käyttöön. Puhelunohjausoh-jelma puolestaan kutsuu väylöitystoimintoja. Puhelunohjausohjelma hoitaa 10 puhelua sen päättymiseen asti, jolloin kopio tuhotaan.

Kuviossa 3 on havainnollistettu em. toimintoja ja sitä, kuinka numero-analyysi ja tien haku (esim. numeromuunnos) ovat osa puhelun prosessointia. Puhelunohjauslohko CC (Call Control) syöttää ohjaustiedot (jotka sisältävät mm. valitun numeron sekä tiedon siitä, minkä analyysipuun perusteella nume-15 roanalyysi tehdään) numeroanalyysilohkolle DA (Digit Analysis), joka palauttaa puhelunohjauslohkolle tiedon valittua numeroa vastaavasta osoitetiestä. Osoi-tetie viittaa tässä yhteydessä siis ryhmään liikenteenohjausvaihtoehtoja (eli teitä), jotka on saatu selville numeroanalyysin ja muiden tietojen, kuten em. tilaajaluokan ja em. tuloväylän perusteella. Nämä vaihtoehdot puhelunohjaus-20 lohko välittää edelleen valintalohkolle RS (Route Selector), joka suorittaa oman analyysinsä ja palauttaa tuloksen puhelunohjauslohkolle CC. Tämä tulos on edellä mainittu tie (subdestination). Valintaprosessissa käytetään hyväksi puheluyritykseen liittyvää dataa, joka on puhelunohjauslohkon CC tiedossa.

Edellä kuvatulla tavalla päädytään esim. numeromuunnokseen pu-25 heluyrityksen datan perusteella.

Väylöityksen yhteydessä suoritettava numeroanalyysi perustuu puhelinkeskuksessa (esim. hakijan DX 200 -keskuksessa) tietorakenteeseen, jossa tietueet muodostavat hierarkkisen puurakenteen. Kukin tietue käsittää esim.

16 kenttää, joista yksi vastaa tiettyä puhelinkoneen näppäintä (0, 1, 2,...9, *, #, 30 jne.). Yksittäinen kenttä on joko tyhjä (eli se ei ole käytössä eikä siis sisällä mitään) tai se sisältää osoittimen. Osoitin (joka on käytännössä jokin binääriluku) voi osoittaa joko seuraavaan tietueeseen tai kohteeseen, joka on numero-analyysin tulos. Tyhjä kenttä tarkoittaa käytännössä sitä, että vastaavalle puhelinkoneen näppäimelle ei suoriteta numeroanalyysiä.

35 Kuviossa 4 on havainnollistettu edellä kuvattua periaatetta. Tietora- 7 102707 kenne muodostuu useista tietueista 11, joissa kussakin on 16 kenttää, joita on * merkitty viitemerkeillä 0...9, a,...f. Esim. puhelinnumerolle 408178 suoritettava analyysi palauttaa kohteen D ja puhelinnumerolle 504178 suoritettava analyysi * kohteen E. Analyysi suoritetaan etenemällä puurakenteessa valittu numero 5 kerrallaan tutkimalla valittua numeroa vastaavan kentän sisältö ja etenemällä kyseisen kentän sisältämän osoittimen osoittamaan tietueeseen, jossa tutkitaan seuraavaa numeroa vastaavan kentän sisältöä, jne. Viimeisenä tutkittavaa numeroa vastaava kenttä antaa analyysin tuloksen (osoitetien), joka syötetään valintalohkolle RS.

10 Edellä on lyhyesti kuvattu niitä keskuksen perustoimintoja, joita myös esillä oleva keksintö hyödyntää. Seuraavassa keksinnön mukaisesti ohjatun puhelun etenemistä selitetään tarkemmin viitaten kuvioon 5, joka kuvaa suosituksen Q.1214 mukaista kutsuvan osapuolen puhelun tilamallia 0_BCSM (Originating Basic Call State Model) sekä kuvioon 6, joka kuvaa puheluyrityk-15 sen etenemistä verkkotasolla. Älyverkkoon liittyvät termit ja lyhenteet oletetaan tässä yhteydessä tunnetuiksi, joten älyverkkoa ei kuvata tarkemmin. Kiinnostunut lukija voi saada tarkemman käsityksen älyverkosta esim. ITU-T:n suosituksista Q.121X tai Bellcoren AIN-suosituksista. Lyhyen yhteenvedon älyverkosta saa myös suomalaisista patenttihakemuksista 963365...963371 (sama 20 kuvaus kaikissa). Mainittakoon vielä, että älyverkolla ei tässä yhteydessä tarkoiteta pelkästään juuri tietyn standardin mukaan toimivaa verkkoa, vaan keksinnön mukaista ajatusta voidaan käyttää missä tahansa kehittyneitä palveluja tarjoavassa verkkoarkkitehtuurissa, jossa on keskitetty tietokanta, johon voidaan tehdä kyselyjä merkinantoverkon kautta.

25 Keksinnön mukaisesti älyverkon keskitetyssä tietokannassa ylläpide tään väylöitystietoja niistä tilaajista, jotka ovat siirtyneet päätelaitenumeronsa säilyttäen toisen operaattorin verkosta kyseessä olevaan verkkoon. Koska älyverkkostandardeissa on jo määritelty tällainen toiminto, eli SDF (Service *· Data Function), on edullista ylläpitää mainittuja tietoja esim. SDP:ssä. SDP on 30 palveludatatoiminnon SDF (Service Data Function) sisältävä tietokanta, joka sisältää asiakkaan ja verkon dataa ja jonka palveluja SCP (Service Control Point) käyttää suoraan merkinanto- tai dataverkon välityksellä.

Tietokannassa voi olla esim. taulukko, jossa on tilaajan numero ja sitä , vastaava etuliite, joka identifioi tilaajan uuden päätekeskuksen. Etuliitteen 35 sijasta voidaan käyttää myös sitä numeroa, joka käytetyssä numerointisuun- 8 102707 nitelmassa vastaa tilaajan uutta sijaintia. Jatkossa käytetään esimerkkinä etuliitettä.

Kuviossa 5 esitetyn puhelun tilamallin osat ovat puhelukohdat PIC (Points In Call), havaintopisteet DP (Detection Points), siirtymät (transitions) ja 5 tapahtumat (events). PIC:t identifioivat ne CCF:n (Call Control Function) toiminnot, jotka vaaditaan yhden tai useamman puhelun/yhteystilan loppuunsaattamiseen. DP:t ilmaisevat ne paikat soitto- ja yhteysprosessissa, joissa voi tapahtua ohjauksen siirto älyverkkoon. (Havaintopisteiden vieressä on niihin viittaava nimi; ETSIn (European Telecommunications Standard Insti-10 tute) standardeissa nimet kuuluvat itse havaintopisteille, ITU-T:n standardeissa nimet liittyvät niihin viesteihin, jotka SSF (Service Switching Function) lähettää SCF:lle (Service Control Function) kyseisestä havaintopisteestä.) Siirtymät ilmaisevat puhelu/yhteysprosessin normaalin virran PICistä toiseen. Tapahtumat (events) aiheuttavat siirtymiä sisään PICiiin ja ulos PIC:stä. Täydellistä 15 kuvausta ei esitetä tässä, vaan yksityiskohtaisen selityksen suhteen viitataan suositukseen Q.1214.

PIC 1:n (0_Null & Authorize_Origination_Attempt) sisääntulotapah-tuma on edellisen yhteyden purkaminen (DP 9 tai DP 10). Toiminta PIC 1:ssä on liittymän asetus idle-tilaan ja kutsuvan osapuolen oikeuksien tarkistus (tar-20 kastetaan kutsuvan osapuolen oikeus suorittaa puhelu, jolla on annetut ominaisuudet). Kun (kutsuvan tilaajan) oikeudet on todettu, PIC 2:ssa kerätään aloitustietoa kutsuvalta osapuolelta. Näitä tietoja ovat esim. paivelukoodit ja kutsutut numerot.

Tämän jälkeen puhelun ohjauksessa siirrytään PIC 3:een, jossa ana-25 lysoidaan saatu informaatio reititysosoitteen ja puhelutyypin määrittämiseksi. Mikäli tässä vaiheessa havaitaan, että kutsuttu numero on ennalta määrätyllä numeroalueella (sillä alueella, jolla toisilla operaattoreilla on numeroita oman verkon alueella), DP 3:ssa hipaistaan kysely älyverkkoon ja “jäädytetään” puheluyrityksen prosessointi. Liipaisuehto asetetaan keskukseen sinänsä 30 tunnetusti (esim. tunnettuja MML-komentoja käyttäen).

Palvelun kytkentätoiminto SSF lähettää tällöin palvelun ohjaustoiminnolle SCF lnitial_DP-viestin (standardeissa määritelty SSF:n ja SCF:n välinen viesti, jonka SSF generoi havaitessaan puhelumallin missä tahansa DP:ssä palvelupyynnön). I n itiä l_D P-viestissä siirretään ainakin palvelutunniste ja 35 kutsuttu numero kokonaisuudessaan SCF:lle, minkä seurauksena SCF hakee 9 102707 siirrettyjen tilaajien tietokannasta SDP vastaavaa numeroa. Mikäli numeroa ei f löydy, SCF lähettää SSF:lle vastauksena standardien mukaisen CONTINUE- viestin, mikä tarkoittaa, että SSF voi jatkaa aiemmin pysäytettyä puheluyrityk-sen prosessointia normaalisti. Mikäli numero löytyy tietokannasta, SCF pa-5 lauttaa SSF:lle standardien mukaisen CONNECT-viestin, jolla luodaan yhteys haluttuun kohteeseen tai uudelleen ohjataan puhelu toiseen kohteeseen. CONNECT-viestiin SCF kirjoittaa numeron, joka tietokannassa vastaa sitä numeroa, jonka SCF vastaanotti SSF:itä.

Jos paluusanoma on CONNECT, palataan puheluyrityksen proses-10 soinnissa PIC 3:een, jossa uusi numeroanalyysi SCP:ltä vastaanotetulle numerolle, minkä jälkeen siirrytään PIC 4:ään. Mikäli paluusanoma oli CONTINUE, siirrytään puheluyrityksen prosessoinnissa suoraan PIC 4:ään.

Tästä eteenpäin puhelun ohjaus etenee tunnetulla tavalla, jolloin PIC 4:ssä suoritetaan mm. puhelun väylöitys. Lähtöpuolen puhelumallille lähete-15 tään käynnistystieto ja puhelunohjaus siirtyy lähtöpuolelle. PIC 5:n sisääntu-lotapahtuman muodostaa lähtöpuolen puhelumallilta tuleva ilmoitus siitä, että kutsuttu osapuoli on vastannut puheluun. Toiminta PIC 5:ssä on yhteydenmuodostus kutsuvan sekä kutsutun osapuolen välillä sekä laskutustietojen keräys. Poistumistapahtumia ovat kutsuvalta osapuolelta saatava pal-20 velupyyntö (DP 8), tieto siitä, että joko kutsuva tai kutsuttu osapuoli on katkaissut puhelun (DP 9) tai virhetilanteen syntyminen (siirtyminen PIC 6:een, jossa suoritetaan virhe- ja poikkeustilanteiden käsittelyä).

Edellä esitettyä on havainnollistettu verkkotasolla kuviossa 6. Kuvion esittämässä esimerkissä operaattorin A verkossa oleva tilaaja SB1 soittaa 25 tilaajalle SB2, jonka puhelinnumero on 12345678, joka käytetyn numerointi-suunnitelman mukaisesti vastaa operaattorin B aluetta.

Yhteydenoton alussa SSP-keskus SW1 vastaanottaa tiedon A-tilaajan halusta suorittaa puhelu. Tämä tieto voi tulla esim. standardin Q.931 mukaise-;; na Setup-sanomana tai keskus voi tunnistaa tilaajasilmukan sulkeutumisen 30 seurauksena tilaajan suorittamasta kuulokkeen nostosta. Tiedon seurauksena siirrytään kuvion 5 mukaisessa puhelun tilamallissa PIC 2:een ja edelleen IPC 3:een (vaihe 1). Mikäli PIC 3:ssa havaitaan, että kutsuttu numero on ennalta määrätyllä numeroalueella, Hipaistaan DP 3:ssa kysely SCF.IIe (vaihe 2), .. muussa tapauksessa jatketaan puheluyrityksen prosessointia täysin normaa- 35 listi. Jos kysely suoritettiin, saadaan SCF:ltä vastauksena joko CONTINUE- tai 10 102707 CONNECT-viesti (vaihe 3), riippuen siitä, onko kysymyksessä sellainen tilaaja, joka on siirretty operaattorilta B operaattorille A.

SCF:ltä saadun vastauksen jälkeen puhelun ohjaus etenee (edellä kuvatulla) tunnetulla tavalla käyttäen B-numerona joko pelkkää alkuperäistä 5 numeroa (vaihe 4a) tai esim. etuliitteellä varustettua alkuperäistä numeroa (vaihe 4b). Analyysipuun kannalta on oleellista, että jos tilaaja on siirretty operaattorin A verkkoon, tarvitsee numerosta analysoida vain etuliite tai osa siitä.

Kun PIC 4:ssä käynnistetään kutsutun osapuolen puhelumalli, A-tilaa-10 jän keskus (SW1) lähettää aloitussanoman merkinantoverkon kautta B-tilaajan keskukselle. Tämä aloitussanoma voi olla joko IAM-sanoma (Initial Address Message), jos YKM-järjestelmässä käytetään käyttäjäosana ISDN-käyttäjä-osaa ISUP (ISDN User Part), tai IAI-sanoma (Initial Address message with additional Information), jos käyttäjäosana käytetään puhelinkäyttäjäosaa TUP 15 (Telephone User Part). Aloitussanoman seurauksena B-tilaajan keskuksessa aloitetaan puheluyrityksen prosessointi sinänsä tunnetusti lähtöpuolen puhelumallia noudattaen.

Mitä pidemmälle kutsuttua numeroa analysoidaan kutsuvan tilaajan keskuksessa, sitä varmempia voidaan olla siitä, että numeroa vastaava tilaaja 20 on siirretty toiselta operaattorilta omaan verkkoon, jolloin myös vastaavasti tehdään vähemmän turhia kyselyjä tietokantaan. Näin ollen joudutaan aina tekemään sopiva kompromissi analyysin syvyyden ja analyysipuiden koon välillä.

Keksinnön mukaista ajatusta on mahdollista käyttää myös pelkästään 25 numeron (maantieteellisen) siirrettävyyden toteuttamiseen ylläpitämällä älyverkon keskitetyssä tietokannassa väylöitystietoja niistä oman verkon tilaajista, jotka on siirretty numeronsa säilyttäen sellaisten keskusten alueille, joiden kattamaan numeroavaruuteen tilaajanumerot eivät kuulu. Tässä tapauksessa suoritetaan kysely tietokantaan, mikäli kutsuttu numero kuuluu keskuksen 30 omaan numeroavaruuteen.

Edellä on keksinnön mukaisen keskitetyn tietokannan esimerkkisijain-tina esitetty SDP. On kuitenkin ymmärrettävä, että keksinnön mukainen keskitetty tietokanta voi sijaita muissakin älyverkon fyysisissä olioissa, esim. palvelun ohjauspisteessä SCP, palvelun liitännäisohjaimessa AD (Adjunct) tai 35 palvelusolmussa SN (Service Node), jotka ovat SDP:n ohella niitä älyverkon 102707 11 fyysisiä olioita, joissa SDF voi sijaita.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella oheisissa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnöllisen 5 ajatuksen puitteissa. Vaikkakin päätös älyverkkoon tehtävästä kyselystä on edullista tehdä sen mukaan, mikä on kutsuttu numero, loogisessa mielessä on mahdollista tehdä päätös minkä tahansa muun puheluyrityksen dataan mahdollisesti kuuluvan tiedon tai tietojoukon perusteella, edellyttäen että päätelaite pystytään tällä tavoin yksiselitteisesti identifioimaan. On myös huomattava, 10 että vaikka keksinnön mukainen tietokanta on keskitetty, voi sille pyyntöjä lähettävä palvelun ohjaustoiminto SCF olla hajautettu.

Claims (5)

12 102707

1. Menetelmä puhelun ohjaamiseksi älyverkkoa käyttämällä, jonka menetelmän mukaisesti puhelinverkon palvelun kytkentätoiminnon SSF yhtey- 5 dessä suoritetaan puheluyrityksen prosessointia tulopuolen puhelumallin mukaisesti, tunnettu siitä, että - älyverkossa ylläpidetään keskitettyä tietokantaa (SDF), johon on talletettu väylöitystiedot niistä tilaajista, jotka ovat siirtyneet päätelaitenumeron- 10 sa säilyttäen toisen operaattorin verkosta mainittuun puhelinverkkoon, - kutsuvan tilaajan puheluyrityksen datan täyttäessä ennalta määrätyt ehdot jäädytetään puheluyrityksen prosessointi ja suoritetaan kysely keskitettyyn tietokantaan, ja - puheluyrityksen dataa vastaavan tilaajan väylöitystietojen löytyessä 15 tietokannasta annetaan vastauksena tietokannasta löytyneet väylöitystiedot, jolloin puheluyrityksen prosessointia jatketaan kyseisiä väylöitystietoja käyttäen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mikäli puheluyrityksen dataa vastaavan tilaajan väylöitystietoja ei löydy 20 tietokannasta, jatketaan puheluyrityksen väylöitystä puheluyrityksen datan sisältämien väylöitystietojen perusteella.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kysely suoritetaan, mikäli puheluyrityksen datan sisältämä kutsuttu pääte-laitenumero kuuluu ennalta määrätylle numeroalueelle.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kyselyn yhteydessä lähetetään tietokantaan kutsuttu päätelaitenumero ja tietokannalta annetaan vastauksena ainakin kyseiseen numeroon liitettävä etuliite, joka identifioi päätelaitteen keskuksen puhelinverkossa.

5. Menetelmä puhelun ohjaamiseksi älyverkkoa käyttämällä, jonka 30 menetelmän mukaisesti puhelinverkon palvelun kytkentätoiminnon SSF yhteydessä suoritetaan puheluyrityksen prosessointia tulopuolen puhelumallin mukaisesti, tunnettu siitä, että - älyverkossa ylläpidetään keskitettyä tietokantaa (SDF), johon on 35 talletettu väylöitystiedot niistä tilaajista, jotka ovat siirtyneet puhelinverkossa 13 102707 päätelaitenumeronsa säilyttäen sellaisen keskuksen alueelle, jonka kattamaan numeroalueeseen päätelaitenumero ei kuulu, - kutsuvan tilaajan puheluyrityksen datan täyttäessä ennalta määrätyt ehdot jäädytetään puheluyrityksen prosessointi ja suoritetaan kysely keskitet- 5 tyyn tietokantaan, ja - puheluyrityksen dataa vastaavan tilaajan väylöitystietojen löytyessä tietokannasta annetaan vastauksena tietokannasta löytyneet väylöitystiedot, jolloin puheluyrityksen prosessointia jatketaan kyseisiä väylöitystietoja käyttäen. 10 14 102707