FI85730C - En med stor taethet verkande trycksiktanordning och ett foerfarande foer att aotskilja rest- och utskottsgods. - Google Patents

Description

85730

SUURELLA SAKEUDELLA TOIMIVA PAINESIHTILAITE JA MENETELMÄ SAANTEIDEN JA POISTEIDEN EROTTAMISEKSI

Esillä oleva keksintö liittyy menetelmään saanteiden ja poisteiden erottamiseksi paperimassasulpusta ja suurella 5 sakeudella toimivaan painesihtiin menetelmän toteuttamiseksi.

US-patentissa 3,363,759, I.J. Clarke-Pounder on esitetty sihtilaite, jossa käytetään sihtiä tai koria, jossa on sileä sisäpinta, joka on välimatkan päässä roottorista, 10 jonka ulkopinnalla on hampaita ja/tai ulokkeita paikallisten tilavuusmuutosten kehittämiseksi seulontavyöhykkeelle. US-patentissa 3,437,204, Clarke-Pounder on esitetty samanlainen laite, jossa poisteita vähennetään syöttämällä laimennusnestettä materiaaliin sen virratessa seulontavyöhyk-15 keen läpi ja sihdin poikki.

US-patentissa 3, 726, 401, Joseph A. Bolton III ja Peter E. LeBlanc on myös esitetty roottorin käyttö, jossa on välimatkan päässä toisistaan olevia kohoutumien muotoisia ul-konemia pulsaation kehittämiseksi suodatuksen aikana, ni-20 mittäin vuorottelevien positiivisten seulontapulssien ja negatiivisten sihdinpuhdistuspulssien kehittämiseksi. Ahlström Machinery Inc., Glen Falls, New York valmistaa "profiilisihtejä" painesihtilaitteissa käytettäväksi.

Esillä olevan keksinnön päätavoitteena on saada aikaan 25 menetelmä ja laite suursakeusseulontaa varten, jossa on alhainen poistesuhde ja pieni tehonkulutus ja samalla mahdollisimman pieni kuitujen valikoituminen.

Keksinnön olennaiset tunnusmerkit ilmenevät oheisista patenttivaatimuksista. Keksinnön mukainen tavoite 50 saavutetaan saattamalla paperimassasulppu virtaamaan seulontavyöhykkeen läpi roottorin ja sihdin välistä ja kehittämällä seulontavyöhykkeelle jatkuvia jaksollisia 2 85730 positiivisia ja negatiivisia pulsseja, jotka kukin kattavat likimain 50 % puissijaksosta. Tavanomaisessa seulonnassa pulssijakso sisältää tyypillisesti erittäin lyhyen positiivisen pulssin, jonkin verran pidemmän negatiivi-5 sen pulssin ja 50 % jaksosta ei mitään pulssiamplitudia . Virtaavaan sulppuun, johon nyt kohdistuu 50 - 50 pulssi-jakso, kohdistuu jatkuvia tilavuusmuutoksia seulontavyö-hykkeellä. Seulonta suoritetaan edullisesti käyttämällä profii1isihtiä ja käyttämällä lisäksi roottoria, jossa on 10 profiloitu pinta. Roottorin profii1ipinta muodostuu roottorin pyörimissuuntaan päin olevasta tylpästä johtopin-nasta, mitä seuraa kaaripinta, joka etääntyy sihdistä ja siten kasvattaa roottorin ja sihdin välistä tilavuutta. Roottori on päästä katsottuna edullisimmin kaksinkertai-15 sen tai nelinkertaisen epäkeskorakenteen näköinen. Jatku vien positiivisten ja negatiivisten pulssien kehittämisen lisäksi epäkeskot kehittävät voimakkaan turbulenssin massaan pitkin sihtiä.

Keksinnön muut tavoitteet, ominaisuudet ja edut, sen jär-20 jestely, rakenne ja toiminta ilmenevät parhaiten seuraa -vasta yksityiskohtaisesta selityksestä luettuna yhdessä oheisten piirustusten kanssa, joissa:

Kuvio 1 on pitkittäisleikkauskuvanto esillä olevan keksinnön mukaisesti konstruoidusta painesihdistä ; 25 Kuvio 2 on 1 eikkauskuvanto oleellisesti pitkin kuvion 1 viivaa 11 -11;

Kuvio 3 on osittainen 1 eikkauskuvanto, joka esittää erikoisesti profii1isihdin sisäpinnan ja roottorin profiili-pinnan välistä suhdetta ensimmäistä tyyppiä olevaa pro-30 fiilisihtiä käytettäessä;

Kuvio 4 on kuviota 3 vastaava osittainen 1 eikkauskuvanto, joka esittää toista tyyppiä olevan profiilisihdin käyttöä; 3 85730

Kuvio 5 on graafinen esitys painesihdissä mitatuista pui säätiöi s ta ;

Kuvio 6 on graafinen esitys painehäviöstä saannevirtauk-sen funktiona esillä olevan keksinnön mukaisesti konstruoi-5 dulle painesihdille, ja

Kuvio 7 on graafinen esitys jätteenpoistosta poisteiden painoprosentin funktiona esillä olevan keksinnön mukaisesti konstruoidulle painesihdi11 e .

Kuvioissa 1 - 4 sihtilaite on esitetty yleisesti viitenu-10 merolla 10 sen sisältäessä kotelon 12, kaksi päätyseinä-mää 14,16 ja ulomman yleisesti sylinterimäisen seinämän 18. Paperimassasul ppua pumpataan paineenalaisena tulokana-van 20 kautta ja se tulee koteloon toisessa päässä olevan aukon 22 läpi ja virtaa poisteiden poistokohtaa 24 kohti 15 ja saanteiden poistokohtaa 26 kohti.

Kotelon sisälle ja mainitun virtauksen tielle on asennettu profiil isihti 28, joka on asennettu kotelon sisäpinnalle kahdella renkaalla 30, jotka yhdessä kotelon seinämän 18 ja sihdin 28 kanssa muodostavat saannekammion 32.

20 Roottori 34 on asennettu käyttöaksel i 11 e 36, jota käytetään käytöllä 38. Roottori 34 muodostuu ontosta sylinteristä 40, joka on yhdistetty elimeen 42, joka on kiilattu akseliin 36, kuten kohdassa 44 on esitetty. Roottorissa 34 on lisäksi päätylevyt 46, jotka yhdistävät uikoseinämän 25 48 onttoon sylinteriin 40 ja sulkevat roottorin päät mas sa vi rtauksel ta .

Kuten parhaiten ilmenee kuviosta 2, roottori 34 käsittää epäkeskomaisen muodostelman, joka sisältää kaksi tylppää johtoreunaa 50, jotka ovat pyörimissuuntaan 52 päin ja 30 joita seuraa kaarimaiset osat 54. Eräässä erikoisessa konstruktiossa kaarimaisi11 a osilla 54 on sama kaarevuus-···-' säde, asianomaisten säteiden keskipisteiden ollessa siir- 4 85730 retty vastakkaisesti sivuun pyörimisakselista. Vaikka piirustuksessa on esitetty vain kaksi tällaista sylinterin-puolikasrakennetta, erittäin suurissa painesihdeissä voidaan käyttää useita. Selityksessä ja vaatimuksissa käytet-5 tynä sanan "tylppä" tarkoitetaan roottorin yhteydessä käy tettynä merkitsevän pintaa, joka on muotoiltu siten, että se voi siepata tietyn massatilavuuden ja kiihdyttää sen roottorin nopeudelle. Siten esimerkiksi johtoreunat 50 voisivat olla pyörimissuunnan suhteen eteenpäin kaltevia 10 tai muodoltaan koveria.

Kuvioissa 3 ja 4 sihdille on esitetty kaksi erilaista profiloitua pintaa, nimittäin kuvion 3 proliili 56 ja kuvion 4 profiili 58. Normaalisti prifiili on vain sihdin sisäpinnalla ja myös muita kuin esitettyjä profiileja voitaisiin 15 käyttää.

Edellä esitetyn pulsaatioilmiön toteamisen jälkeen suori tettiin tutkimuksia sen syyn selvillesaamiseksi geometriset syyt, dynaamiset syyt ja massasta johtuvat syyt mukaanlukien. Geometristen syiden alueella tutkittiin terävää 20 positiivista painepulssia, negatiivisten ja positiivisten painepulssien aluetta, sihtilevyn pinnan tilaa ja roottorin ja sihdin väliä. Dynaamisina syinä otettiin huomioon roottorin pintanopeus, pulssitaajuus ja painehäviöt sihdissä. Massasta johtuviin syihin sisältyvät sakeus, 25 lämpötila ja kuitutyyppi.

Tutkimukset suoritettiin käyttämällä maitokartonkimassaa, jonka sakeus oli 4,5 %. Noin 4542 1/min (n. 1200 GPM) suu ruinen pumppauskapasiteetti aikaansaatiin käyttämällä n.

1,98 mm (0,078") rei'itettyä sihtiä ja n. 1,40 mm (0, 055") . . 30 rei' itettyä sihtiä, jolloin käsiteltiin yli n. 272 t/päivä (n. 300 US tonni/päivä) käyttämällä n. 18,64 kW (25 hv) tehoa. Todettiin, että 5,5 paino-% poisteilla saavutettiin '**'· 52 % jätteenpoisto n. 1,98 mm (0,078") sihtiä käyttämällä '"· ja 71 % jätteenpoisto n. 1,40 mm (0,055") sihdillä.

5 85730

Freenessarvo eli jauhatusaste putosi tulokohdan ja saanteiden välillä keskimäärin 8 yksikköä n. 1, 98 mm (0, 078") sihdin tapauksessa ja kasvoi 10 yksiköllä n.

1,40 mm (0,055") sihdillä.

5 Sihdit olivat kaikissa kokeissa stabiileja ja ne voivat helposti seuloa maitokartonkimassaa.

Edellä mainittua koetta suoritettaessa maitokartonkimassaa kuidutettiin 1000 # Tridyne-laitteessa 1,5% natriumhypokloriitin kanssa noin 30 minuuttia. Massa poistettiin kui-10 duttimen seulan n. 3,18 mm (1/8 ") aukkojen läpi 5,01 % sakeudella. Massaan ei lisätty jätettä, mutta massassa oli useita pieniä hiutaleita ja muovia. Itse asiassa kuidutti-men n. 3,18 mm (1/8") aukot esiseuloivat tämän sulpun.

Kuviossa 2 esitetyn roottorin yhteydessä käytettiin n. 1,98 15 mm (0,078") sihtiä ja n. 1,40 mm (0,055") sihtiä ja roottoria käytettiin vakionopeudella 750 r/min. Sihtijär-jestelmä täytettiin aluksi vedellä, joka laimensi massan arvosta 5 % arvoon 4,5 %. Useita virtausarvoj a valittiin, niin että voitiin muodostaa painehäviön virtauksen funktio-20 na esittävä käyrä. Poistevirtaus pidettiin arvossa noin 10 % saanteesta näissä kokeissa. Syöttö-, saanne- ja poiste-massasta otettiin näytteet nimellistuotantonopeuksilla yhdessä kokeessa ja pumppukapasiteetilla toisessa kokeessa. Kolmannessa kokeessa käytettiin myös pumppukapasiteettia, 25 mutta 5 % poistevirtauksella.

Seuraavat taulukkojen 1 ja 2 luettelot esittävät edellä mainittujen kokeiden aikana kerätyt tiedot.

6 85730 S-cuL2d iOt»i»iiOwn «-SIOq - - «n *"i o% 31S L Od 0 0 I ΓΝ I I I ii i rsi — % 31?^ 5ULi e -S r- rvi u-\ '* ' * ·* ^ nv* 1-11111,..1 - *N j O^CAS ^ ω y.r-y/'i I ‘I l ' 1 1 I \D ι/') j • . o c c i s^cinri ^ σ cm 3fVU (VI l I t t 1 νΛ «0 fS33ua32j) a^sasir;--5-;—5~^“1 ' r> o.iMnni· I — I I I J J O' 33 -gqnsC 4ζ3 oUUSBS v „ r- \ 0110/CS I O' 1 ! I II l ?S O' i · „ - ) <N \0 ® U~l \0 Γ** I J* < I I I I i - 8Ated/uoq *--- 7i ^ ^ j oq.ui;oni suuess , 2 , < , , , , 7 d C C' U-'

— IN N

Ο^^ΟΟ^Γ*·^ — ®3ao^fNO<j’r“C-* — miO/Cs «rinsoff'iNi-'r- — <n »n y.4- + y/'J cr, - o O ^ ΓΜ Γ> Γ*· m r«» r~ -*Ä c , η J I · I I I.....

o + SLOQ v in uo = % snakes auuees £ S ^ H» I Nr I I I I I I ^ ^ ·— r» u"·* - I U"> I I I I I I ^ ^ _W/S ^_£_£_ no Λ Π/Οξ r- m> <N ® cm m o cm O ^τΓ*·ΓΊ%βσν*η®»·®^τ ΐ! u-tui/τ sn^jiA aisiod O O O 0 0 Ο ·°.

.«3 t *- * ” ®ιΛ«>ΓΜ\0<-»©Γ*η»^

.c-ι o®O^r-®^v0«-O

Φ rs«-CMCMfM/N#oi-Nvni * aUUBBS 'i v. · Ί * ·: “ · * ^ ^rtAr-®<Nr-io»r* X ^ >e

ΦΟ^νΟφίΝφΓΜ^·^’ -C

CO ΓΜΌΟ^νΟίΝΜΓΟ^ΓΟ Z3 Γ*. I --(NNlNOnn^^ l/> <7% Csi O'» ^ “»” 4-J O O LO.

* ·*£ jaa Λ C"7 (N^eso.riovff.r»®' io *—*—

2 OOOOOOOOOO

£ - ----- ~ -------.

- ε co 2'°<NO®r’«>o'tf,ci y. duuees πτ«βοι»θ'»κι CO OH oaoooa^- — — on jeq SULSd-- ** m «O νΟΟΟΟο>ηο®<%(Τι

r—< e —^ ,.^r®®OCM(N^«n®ON

swqäs βόβ------- „ · OI —----- "_ ^¾¾¾¾ ’ , .,_ — ι^Οβο'Ό^ν.ώ»»-, X ο'^·Α0Γ'Πβ5|Λ^-ιθΌ'^ » = mm snqiui J^dddddddd .2 ώ' S -uon^ utjonoow-------------~5S^^ S ^ - UlUl/J snad OOOOOOOOOO S""" ..... OrnroCO '.»..An.. t/iuNi/'i/'tnu't/'t/ii/'*/' n. __ « ι

^SZlInL -0U UVUO-d-OOd Γ-Γ'Γ'^^Γ'Ρ-Γ'Γ'Γ' ^ C^CO

____4J 4 4) O

C"“ " :rO O O O

OM Θ0)| Ό ^ ^ ^

----*-=----2-J=J

7 85730

Taulukossa 1 on lueteltu tiedot n. 1,98 mm (0, 078") rei' itetylle sihdille. On huomattava, että virtauksen kasvaessa moottorin kuorma pienenee. Tämä johtuu pääasiassa suuremmasta tulevan massan nopeudesta, joka 5 pienentää roottorin ja massan suhteellisia nopeuksia ja vaatii vähemmän tehoa. Suurilla virtauksilla tarvittava teho oli noin 0,06 kW päivä/saannetonni (noin 0,08 hv-päivä/saanteen US-tonni). Sakeuksissa voidaan havaita pieni muutos 10 % poistesuhteella ja suurempi muutos 5 % 10 poistesuhteella. Poistesuhde ei näytä vaikuttavan jauhatusasteen muutokseen ja se on pieni, vaikka muutosta esiintyy syötön ja saanteen välillä.

o 85730 %-oui^d .....

3}Sl0d 3}S.L0d ,,^,,,,,,, % aief 3uuees ,,5,,,,,,, pnqAs 1,2,,,,1,, 3}SL0d ''S'......

91S3Sni ^ -enneC -)33 auueBS , , i , , , , , , , 0}}OAS § ** \ \ *9 » 1 » 1 » » 1 aq.siod r , ’ I I Γ* l I 1 i I I t satbc/uoi --5- ΓΝ oiueioni auuees ^

I I (N I I I I I ' I

γλ r* q\ ·— q *r Cv O' (Τ'

^"•'ΊσΝΟ—»^«iraSfN σ' — — — — fNfNfNfNfN

' " cö a^siod * t * t t t « 1 1 CM ’ - —- ------ · - - - tfk 2 % snakes suuces ,,^,,,,,,, = ----- ^ 0}}OAS 2 ” I,·»,,,,,,, I— _________ nhOff'MJO'O — λλλλ/ρ *- o i— fN o O r* <?> \o H + 4y.Ai inofNvo^-kAcc — f-'·^ — rMr^rsjmmr-i^r^ ^ ^'βΙΝ^-'Γ-^ί/'^ΟΓ·*

jj utui/T sne^l-Λ s^siod d d ® d d Ο *Λ ^ — © I

**” * . O O O <N «Ο <N © ^ ^ ifö ίΝίΝΓ'ίΓΜΙΝ'η*··*'·^*^'*' ·|Η ,.1.. Il - Il — '— > ' ' I - (1) r* ©o^^-f^o — C' —

f, ' · ........ >D

” ^iijinnr ίΝΓ-ΓΊΓΜσνβι/’'®'·’*^ « ouu c c 3 φ^φ^ησιΓ'Ο'ΝΐΝ ,λ I CD O f·*· © — ^ CO O — *3*

ΙΠ ____J-------- - ---- LO

® — νθ©*~^<ΝΓ-ΓΝ ON Γ» *» — *- — ΓΜΡΜ'η^'^'νΐΛ °, ^ d S7 0000000000 >— ... — a, Z ---T—---0> ij C ιΛΗίΓι^ιΛΟ'^σ'ΟΟ' T-.

Q aUU^^S ΓΝΓ^^ΤιΛΓ'ΟΟΟ — «n<N "2 *-* 000000---- tn «rt· - © \* auie<i - *-» _j “Ji ,- νοσ, — νο — - o- cr«3 .*2 π ^ ** pUpAS ri.riar-ofNVNOr-co — . ·,- .3- ··· OOOO — — — - - — Q.

r· <0 Λ _ Γ*· O®0D^VVl/">OU*> Λ .

.. Sn^ltU rve.ncoiNvöOuj — O j£5 ^ -Jon>i uuonoow .£ α" JO ^ -----—- ,,.. — ----- —---- O Γ-- r *2 uiui/j snad ooooocoooo c" „ S3 S -ou uuonooy jc jc ϊθ jc jo ϊ^'ϊο jc je « ..... t- -M +j o ro ta --—-— — ' —i - 4-> o)

^ Σ t/S Λ.. 3Π\ί O

ON ao>l v rs s*: 9 85730

Taulukossa 2 on lueteltu tiedot n. 1,40 mm (0, 055") rei' itetylle sihdille. Teho on oleellisesti sama kuin edellä alle 0,08 kW p/t (0,1 hv· päivä/US-ton) suurilla virtauksilla. Jauhatusasteen muutos tällä sihdillä esittää saan-5 teen CFS arvon suuremmaksi kuin syötössä poisteen CFS arvon ollessa pienemmän kuin syötössä. Tämä on normaalia pienehköille aukoille, mutta vaikutusta suurentavat muovimäärät poistevirtauksessa, jotka ovat riittävän suuria pudottamaan jauhatusastetta ja riittävän keveitä muuttamaan sakeutta.

10 Kuviossa 6 on esitetty painehäviö saannevirtauksen funktio na molemmille sihdeille. Ylärajana kummallekin sihdille oli pumppukapasiteetti eikä sihti. Noin 1,40 mm (0,055") käyrä oli melkein maksimissaan, kun taas n. 1,98 mm (0, 078") käyrä osoittaa, että lisäkapasiteettia on olemassa.

15 Kuviossa 7 on esitetty jätteenpoisto molemmille sihdeille poisteen painoprosentin funktiona. Kuten kuviosta ilmenee n. 1,40 mm (0, 055") sihti antoi paremman jätteenpoiston kuin n. 1,98 mm (0, 078") sihti. Poistesuhteella 5,5 paino-% poistetta jätteenpoisto oli n. 1,98 mm (0, 078") sihdille 20 52 % ja n. 1,40 mm (0, 055") sihdille 71 %.

Jätepitoisuus mitattiin käyttämällä kuva-analyysilaitetta. Jokaisesta massanäytteestä tehtiin neljä yhden gramman kuva-arkkia. Analyysilaite asetettiin laskemaan mahdollisimman suuren osan arkista, mikä vastasi noin 80 % 25 arkista. Herkkyys asetettiin siten, että silmälle näkyvät hiukkaset laskettiin. Suurennus vastasi noin arvoa 1, 4X korrelaation saamiseksi visuaalisen ja analysaattorin . tutkimuksien välille. Näiden kokeiden tulokset on taulukoitu seuraavassa taulukossa 3, joka esittää . . 30 jätepinta-alaa kullekin syötön, saanteen ja poisteen näytteelle. Jätteenpoisto lasketaan yhtälöstä ' jätteenpoisto-% = 1 - saanteen jäte X 100 poisteen jäte 85730 ίο TAULUKKO 3

Koe 1 Koe 2 Koe 3 Koe 4

Syöttö 0,01318 0,00681 0,00512 0,00620

Saanne 0,00473 0,00222 0,00251 0,00182 5 Poiste 0,02845 0,02324 0,01786 0,00620 Jätteenpoisto-X 64,1 67 51 70,6 Näistä kokeista ja havainnoista on kehitetty teoria siitä miksi tässä selitetty roottori ja sihti toimivat paremmin muihin alalla tunnettuihin sihtilaitteisiin verrattuna.

10 Aikaisemmat laippasihdit, siipisihdit ja vastaavat ovat kehittäneet positiivisia pulsseja massan läpi liikkuessaan aiheuttamatta merkittävästi turbulenttia energiaa massaan. Näissä ratkaisuissa syntyy minimaalisesti massan fluidi-sointia. Esillä olevassa keksinnössä tylpät johtoreunat 15 50 liikkuvat massan läpi siepaten kukin tietyn massatila- vuuden ja kiihdyttäen sen roottorin tangentiaalisuunnassa roottorin nopeuteen. Massa liikkuu tällä suurella nopeudella profi ilisihdin 28 ohi merkittävän turbulenssin kehittyessä sylinterin pintaa pitkin, mikä fluidisoi voi-20 makkaasti massaa. Tämä voimakas fluidisointi estää massan yksityisten kuitujen agglomeraation, f1okkiutumisen tai matonmuodostuksen ja mahdollistaa sihdin toiminnan paljon suuremmilla sakeuksilla kuin tavanomaisissa sihdeissä.

Kun f1okkiutumista tai agglomeraatiota esiintyy, yksityi-25 set kuidut eivät voi päästä sihtisylinterin reikien läpi ja tästä syystä seulonta on aikaisemmin suoritettu paljon alhaisemmilla sakeuksilla.

Kuten edellä on mainittu, yhden jakson aikana likimain 50 % jaksosta on positiivista pulssia ja 50 % on negatii-30 vista pulssia. Tämä eroaa oleellisesti tavanomaisista sihdeistä, joissa on positiiviset ja negatiiviset pulssijak-sot mutta myös huomattavat nol 1 apul s sijaksot. Esillä olevan keksinnön pitkäkestoinen negatiivinen pulssi kehittää ,, 85730 paluuvirtauksen tai huuhtomisen sihtilevyn läpi. Profiloitujen sihtien rakenteesta johtuen kuitujen on paljon vaikeampi kulkea käänteiseen suuntaan kuin positiivisen pulssin seul ontasuuntaan. Lisäksi sihtikorin ulkopuolel-5 la on erittäin vähän turbulenssia tylpän johtoreunan seu-lasylinterin sisällä positiivisen pulssin aikana kehittämään turbulenssiin verrattuna. Siten negatiivisen pulssi-jakson aikana paluuvirtaus saannepuolel ta sihdin tulopuolelle on pääasiassa vain vettä. Sihdin saannepuolel 1 a ole-10 va massa pyrkii muodostamaan mattoja saannepuolel 1 a ja tämän vuoksi saadaan vain vettä poistava poistovaikutus .

Tätä teoriaa ovat tukeneet koetulokset, joiden mukaan saanteiden sakeus on yleensä ainakin hieman suurempi kuin syötön sakeus ja poisteen sakeus on alhaisempi kuin syötön 15 sakeus. Saanteista on siten poistunut tietty määrä vettä todennäköisimmin kunkin jakson negatiivisen puissivaiheen aikana. Kokeet ovat myös osoittaneet, että mitä pienemmät aukot sihdissä on sitä suurempi vedenpoistumisilmiö on. Tämä voidaan selittää suuriaukkoiSten sihtien h e i k o1 -20 la matonmuodostuksel1 a, mikä sallii saannekuitujen virtaamisen takaisin veden mukana negatiivisen pulssin aikana.

Ennen esillä olevaa keksintöä tavanomainen seulonta suoritettiin noin 2 % sakeudella joidenkin sihtien toimiessa, tosin vähemmän tehokkaasti, noin 4 % sakeudella. Esillä 25 oleva sihti on toiminut 4 %, 5 % ja 6 % sakeuksilla jät-teenpoistotehokkuuden huonontumatta ja poistesuhteen kasvamatta. Kaikissa muissa tunnetuissa sihdeissä sakeuden kasvaessa jätteenpoiston tehokkuus pienentyy ja poiste-suhde kasvaa. Esillä olevassa sihdissä suurempaan sakeu-30 teen ei ole liittynyt tehokkuuden pienentymistä eikä pois-tesuhteen kasvua. Tulos voidaan selittää esillä olevassa * sihdissä sillä tosiasialla, että roottorin tylppä johto- reuna kehittää suuremman massan turbulenssin ja fluidi-soitumisen mahdollistaen siten massan virtaamisen levyn 35 läpi suurella sakeudella. Negatiivisen pulssivaiheen ai- 12 85730 kana paluuhuuhtominen tai vedenpoisto laimentaa sihdin sisällä olevaa massaa poistaen tämän avulla sihtivyöhyk-keen massan ja poisteiden normaalin sakeutumisen, jota esiintyy muissa sihdeissä.

5 Vielä eräänä esillä olevalla keksinnöllä saavutettavana etuna on, että roottori voi toimia kauempana sihdistä kuin muissa levy- tai siipityyppi sissä sihdeissä. Massan sisältämä jäte ei kiilaudu roottorin ja sihdin väliin, mikä voi olla ongelma muun tyyppisissä sihdeissä.

10 Vaikka keksintöä on edellä selitetty sen tiettyihin havainnollistaviin suoritusesimerkkeihin ja tiettyihin koetuloksiin viitaten, alan ammattimies voi tehdä keksintöön monia muutoksia ja muunnoksia sen ajatuksesta ja piiristä poikkeamatta. Kaikkien sellaisten muutoksien ja muunnoksien, 15 jotka kohtuudella ja asianmukaisesti voidaan sisällyttää esitettyyn tunnetun tekniikan parannukseen, on siten tarkoitettu sisältyvän myönnettyyn patenttiin.

Claims (8)

13 85730

1. Painesihtilaite, joka käsittää: kotelon (12), johon sisältyy tulokohta (22) sulpun vastaanottamiseksi, saanteiden poistokohta (26) ja poisteiden poisto-kohta (24), onton sylinterimäisen, sisäpinnaltaan profiloidun sihdin (28), joka on asennettu kotelon (12) sisälle tulokohdan (22) ja poisteiden poistokohdan (24) välille, roottorin (34), joka on kytketty käyttövälineisiin (38) ja asennettu sihdin (28) sisälle välimatkan päähän sihdin sisäpinnasta, tunnettu siitä, että roottorin (34) kehällä on vähintään yksi pyörimissuuntaan (52) päin sijoitettu tylppä pintaväline (50) massan sieppaamiseksi ja kiihdyttämiseksi olennaisesti roottorin nopeuteen, ja että roottorin (34) kehän ja sihdin (28) sisäpinnan välinen etäisyys muuttuu jatkuvasti sihdin (28) sisäpinnan koko ympä-rys matkalla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen painesihtilaite tunnettu siitä, että roottorin (34) ulkopinta on muotoiltu siten, että se määrittää jatkuvasti muuttuvan välimatkan sihdin (28) sisäpinnasta roottoria pyöritettäessä sekä pyörimisuuntaan päin olevan tylpän johto-osan (50) osan massasta sieppaamiseksi ja kiihdyttämiseksi olennaisesti roottorin nopeuteen.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen painesihtilaite, tunnettu siitä, että roottorin ulkopinta käsittää ensimmäisen ja toisen puolipyöreän osan (54), joihin kumpaankin sisältyy pitkänomainen ensimmäinen reuna ja pitkänomainen toinen reuna johto-osan (50) yhdistäessä mainitut pitkänomaiset ensimmäiset reunat, ja i4 85730 toisen tylpän johto-osan (50), joka yhdistää mainitut pitkänomaiset toiset reunat.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen painesihti-laite, tunnettu siitä, että roottorin (34) ulkopinta sisältää ainakin kaksi kaarenmuotoista pintaa (54), jotka on yhdistetty toisiinsa ainakin kahdella tylpällä pinnalla (50), jotka kykenevät sieppaamaan ja kiihdyttämään massaa roottorin nopeudelle ja jotka muodostavat välineet turbulenssin kehittämiseksi.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen painesihtilaite, joka on sen tyyppinen, jossa paperimassasulppua syötetään tulokohdan läpi ja kohti saanteiden poistokohtaa profiilisihdin läpi ja kohti poisteiden poistokohtaa sihdin ja roottorin välistä, tunnettu siitä, että mainittu roottori käsittää: pitkänomaisen yleisesti sylinterimäisen kappaleen, johon sisältyy joukko kaarenmuotoisia osia (54), jotka ovat säteen suunnassa toistensa suhteen sivuunsiirrettyjä, ja joukko elimiä (50), jotka yhdistävät mainitut osat ja muodostavat joukon pyörimissuunnan suhteen tylppiä johtopintoja, jotka määrittävät välineet (50) massan sieppaamiseksi ja kiihdyttämiseksi roottorin nopeuteen.

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen painesihtilaite, tunnettu siitä, että roottori sisältää: onton sylinterin (40), päätylevyt (46), jotka asentavat onton sylinterin (40) ulkopinnan (50,54) sisälle samankeskeisesti pyörimisakselin kanssa ja sulkevat tiiviisti ulkopinta välineet (50, 54), is 85730 käyttöakselin (36) onton sylinterin (40) sisällä, joka käyttö-akseli (36) ulkonee toisen päätylevyn läpi, ja käyttökytkennän (44), joka kytkee akselin (36) onttoon sylinteriin (40).

7. Menetelmä saanteiden ja poisteiden erottamiseksi sulpusta, joka menetelmä käsittää sulpun saattamisen virtaamaan pyörivän roottorin (34) ja profiloidun sihdin (28) välissä saanteiden kulkiessa sihdin läpi ja poisteiden kulkiessa sihtiä (28) ja roottoria (34) pitkin, tunnettu siitä, että roottorin (34) ulkopinnan ja sihdin (28) sisäpinnan välimatkaa muutetaan jatkuvasti samanaikaisesti kun sulpun nopeutta lisätään roottorin (34) avulla sen kehänopeuteen massan turbulenssin ja fluidisaation ja sen suurisakeuksisen virtauksen lisäämiseksi sihdin läpi.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että vaihe välimatkan muuttamiseksi käsittää lisäksi roottorin (34) ulkopinnan ja sihdin (28) sisäpinnan välisen välimatkan jaksottaisen muuttamisen pitkin roottorin koko pituutta. 16 85730