FI74176B - Foerfarande och anordning foer synkronisering av en mikroprocessor med en videosignal. - Google Patents

Description

74176

Menetelmä ja laite mikroprosessorin tahdistamiseksi videosignaaliin nähden

Esillä oleva keksintö kohdistuu menetelmään ja 5 laitteeseen mikroprosessorin ajastuksen lukitsemiseksi videosignaaliin ja erityisesti menetelmään ja laitteeseen mikroprosessorin ajastuksen kohdistamiseksi videosignaalin tahdistuspulsseihin nähden referenssin aikaansaamiseksi videokuvan suhteen.

10 On usein toivottavaa kohdistaa mikroprosessorin (tai mikrotietokoneen ) ajastus videokuvan ajastukseen nähden televisiovastaanottimessa. Kun mikroprosessorin ajastus on niin kohdistettu, voi mikroprosessori luoda referenssin videokuvan suhteen ja ennustaa etukäteen 15 tahdistustapahtumien ilmaantumisen videosignaalissa.

Mikroprosessori kykenee siten veräjöimään videosignaalia sopivina hetkinä erityisiä signaalin käsittelyvaiheita varten. Esimerkiksi, tuntemalla videosignaalin referenssi, juovat voidaan laskea ja veräjöidä esimerkiksi juovan 20 yhdeksäntoista VIR signaalin ilmaantumisen hetkellä tai juovien neljätoista ja viisitoista teleteksti-informaa-tion ilmaantumisen hetkellä. Ottamalla näytteitä videosignaalista tarkasti tunnetuilla ajanhetkillä on myös mahdollista erottaa tahti-informaatio, kuten purskesignaali 25 tai haamukuvan ilmaisuun käytetty signaali. Erotettu signaali voidaan sen jälkeen käsitellä mikroprosessorilla tai muilla signaalin käsittelypiireillä.

Esillä olevan keksinnön periaatteiden mukaisesti aikaansaadaan mikroprosessori, joka on vasteellinen kello-30 signaalille,joka on vaihelukittu yhdistetyn videosignaalin tahdistussignaalikomponenttiin. Kellosignaalin muodostaa vaihelukittu silmukka ja se on vaihetahdistettu vaakasuuntaisen juovataajuussignaalin kanssa. Kellosignaalin taajuus valitaan edullisesti siten, että se on 35 vaakasuuntaisen juovataajuuden kokonaismonilukukerta sai- 741 76 2 lien mikroprosessorin suorittaa kokonaislukumäärän käskyjä yhden vaakasuuntaisen juovan aikajakson aikana. Laskemalla käskyjä mikroprosessori voi laskea kokonaisia ja murto-osia juovan aikajaksoja ja ennustaa minkä 5 tahansa tahdistetusti ilmaantuvan tapahtuvan ilmaantumisen videojuovan aikajakson aikana.

Kun mikroprosessori on ajastettu suorittamaan käskyjä vaakasuuntaisen juovataajuussignaalin kanssa tahdistuksessa, on edullista aikaansaada käskyjen suo-10 rittaminen vaihekohdistettuna videosignaalin kunkin vaakasuuntaisen juovan alkuun nähden. Esillä olevan keksinnön lisänäkökohdan mukaisesti käskyjen suorituksen kohdistus vaakasuuntaisiin juovataajuussignaaleihin nähden toteutetaan suorittamalla näytteenottokäskyjä. Nämä käs-15 kyt ottavat näytteitä yhdistetyistä tahtisignaaleista tahtipulssien olemassaolon ilmaisemiseksi. Kun näytteenotolla ei onnistuta ilmaisemaan tahtipulssia, kellopulssi pyyhitään pois mikroprosessorin kello-otosta videokentän aikana. Tällä tavoin näyttenottokäskyjen vaihetta siirre-20 tään yhdellä kellojaksolla kussakin kentässä tahtisignaa-lien suhteen, kunnes näyttenottokäskyt on saatettu tunnettuun vaihesuhteeseen näyteotettuihin tahtisignaalei-hin nähden.

Kun mikroprosessori suorittaa käskyjä sekä vaihe-25 että taajuustahdistuksessa tunnetun paikan suhteen kunkin vaakajuovan aikajakson aikana, on edullista tunnistaa yksi tai useampi tiettyä juovaa referenssin aikaansaamiseksi kussakin television signaalikuvassa. Tämä tehdään esillä olevan keksinnön periaateiden mukaisesti ottamalla 30 näytteitä yhdistetyn tahtisignaalin jokaisesta juovasta puolijuovan aikajaksoina kunnes puolijuovataajuuden (tasauksen ) pulssi on ilmaistu. Sen jälkeen lasketaan peräkkäisiä puoliajan taajuuspulsseja toisen (parillisen) kentän viimeisen leveän pystytahtipulssin tunnistamiseksi, 35 mikä aikaansaa referenssin, joka tunnistaa videosignaalin 3 74176 eri kuvia ja kenttiä. Tästä referenssistä mikroprosessori voi laskea vaakatahtipulsseja videosignaalin minkä tahansa tietyn juovan tai juovan osan tunnistamiseksi.

Piirustuksissa: 5 Kuva 1 esittää lohkokaaviona esillä olevan keksin nön periaatteiden mukaisesti rakennettua laitetta mikroprosessorin ajastuksen lukitsemiseksi videosignaaliin;

Kuvat 2, 3 ja 4 esittävät aaltomuotoja, jotka valaisevat esillä olevan keksinnön mukaista menetelmää 10 kuvan 1 mikroprosessorin ajastuksen kohdistamiseksi video signaalin kuhunkin juovaan nähden;

Kuva 5 esittää aaltomuotoja, jotka valaisevat menetelmää videokuvan referenssin aikaansaamiseksi kuvan 1 mikroprosessoria varten; 15 Kuva 6 (joka on samalla paperilla kuin kuva 1) esittää laitetta, joka on rakennettu esillä olevan keksinnön periaatteiden mukaisesti näytteenoton suorittamiseksi VIR signaalille televisiovastaanottimen välitaajui-sen päästökaistan vasteen säätämiseksi; ja 20 Kuva 7 esittää aaltomuotoja, jotka kuvaavat kuvan 6 laitteen toimintaa.

Kuvaan 1 viitaten esitetään laite mikroprosessorin 30 toiminnan tahdistamiseksi videosignaaliin nähden esillä olevan keksinnön mukaisesti. Videosignaalien lähde 10, 25 kuten television videoilmaisin, tuottaa videosignaaleja, jotka syötetään veräjän 16 ottoihin ja tavanomaiseen tah-distussignaalin erotinpiiriin 12. Tahtisignaalin erotin 12 tuottaa pystysuuntaiset (V), vaakasuuntaiset (H) ja yhdistetyt (C) (käsittäen vaaka-, pysty- ja tasauskompo-30 nentit) tahtisignaalit vastaaviin antoihin. Pysty- ja vaakatahtisignaalit syötetään tavanomaiseen television poikkeutusjärjestelmään 14. Poikkeutusjärjestelmä aikaansaa vaakasammutussignaaleja antoon, joka voidaan johtaa esimerkiksi kuvaputken poikkeutuskelayksiköstä tavallisella 35 tavalla. Vaakasammutussignaalit ja yhdistetyt tahtisignaa- 741 76 4 signaalit syötetään vastaavasti mikroprosessorin 30 da-taottoihin IN^ ja IN2. Mikroprosessori 30 toimii tavalla, jota tullaan selostamaan, ohjelmamuistiin talletettujen käskyjen mukaisesti. Vaakasammutussignaalit syö-5 tetään myös vaiheilmaisimen 22 ottoon, jonka ilmaisimen anto on kytketty suodattimen 24 kautta jänniteohjatun oskillaattorin 26 ohjausottoon. Jänniteohjatun oskillaattorin 26 anto on kytketty jakajaan 28 ja kytkimen 32 kautta mikroprosessorin 30 kello-ottoon. Jakajan 28 10 anto on kytketty vaiheilmaisimen 22 toiseen ottoon. Vai- heilmaisin 22, suodatin 24, jänniteohjattu oskillaattori 26 ja jakaja 28 on kytketty vaihelukittuun silmukka-konfiguraatioon 20, ja ne toimivat kellosignaalin tuottamiseksi mikroprosessoriin, joka on oleellisesti vakio-15 vaihesuhteessä vaakasammutussignaaliin nähden.

Mikroprosessorilla 30 on ohituksen ohjauksen antolinja, joka on kytketty kytkimeen 32. Mikroprosessorin 30 tälle linjalle tuottamat pulssit toimivat au-kaistakseen normaalisti suljettuna olevan kytkimen 32.

20 Mikroprosessorilla on myös anto, joka on kytketty verä jään 16 ohjaamaan veräjän johtavuutta. Veräjällä 16 on anto, joka on kytketty signaalin käyttöpiiriin 18.

Kuvan 1 järjestelyn toiminta voidaan ymmärtää viittaamalla seuraavaan esimerkkiin, jonka yhteydessä 25 esitetään kuvien 2-5 esimerkin luonteiset aaltomuodot.

Tämän esimerkin tarkoitusperiä varten oletetaan, että käytetty mikroprosessori on mallia numero 8748, valmistaja Intel muiden yhtiöiden ohella. Jänniteohjatulla oskillaattorilla 26 oletetaan olevan nimellistoiminta-30 taajuus 5,66435 MHz, ja jakaja 28 jakaa tämän kellotaa juuden 360:llä vaihelukitussa silmukassa 20. Mallia 8748 oleva mikroprosessori 30 suorittaa yhden käskyjakson jokaista viittätoista kellojaksoa kohti, kuten on esitetty kuviin 4b ja 4c viitaten. Mallia 8748 oleva mik-35 roprosessori kykenee ottamaan näytteitä signaaleista 5 74176 dataotoissaan IN^ ja suorittamalla kaksijaksoisen näytteenottokäskyn 110, 112 kuten on esitetty kuvassa 4c. Näytteenottokäsky ottaa näytteitä signaalitasosta valitussa otossa aikana, jonka osoittaa 4c näytteenottonuoli 5 111 kuvan 4b mikroprosessorin kelloaaltomuotoonviitäten.

Valitulla kellotaajuudella 5,66435 MHz mikroprosessori 8748 suorittaa 24 yksijaksoista käskyä yhden vaakajuovan aikajakson aikana.

Kun kuvan 1 järjestelmä aktivoidaan sallii vaihe-10 lukitusta silmukasta muodostettu kello mikroprosessorin 30 suorittaa kokonaislukuisen määrän yksijaksoisia käskyjä yhden television vaakajuovan aikajakson aikana. NTSC-värijuovan 63,555 mikrosekunnin aikajakson aikana suoritetaan kaksikymmentäneljä 2,648 mikrosekunnin kestoista 15 käskuä jokaista juovan aikajaksoa kohti tässä esimerkissä. Jos vastaanotetaan kestoltaan eripituinen mustavalkoisen tai ei-standardin signaalin juovan aikajakso, vaihelukittu silmukka 20 säätää kellotaajuutta kokonaislukuisen määrän käskyjä suorittamisen jatkamiseksi kunakin juovan ai-20 kajaksona. Käskyt suoritetaan kuitenkin vaihesuhteessa kunkin juovan alun suhteen, joka on alkujaan satunnainen. Mikroprosessori ottaa sen jälkeen näytteitä yhdistetystä tahtisignaalista ja suorittaa esillä olevan keksinnön mukaisen kellon ohitustekniikan käskyjaksojen vaiheen koh-25 distamiseksi videosignaalin nähden. Refrenssi kuhunkin vaakajuovaan on siten luotu.

Kellon ohitustekniikalla voitetaan mikroprosessorin luontainen rajoitus, mikroprosessorin kyetessä vain tarkasti ottamaan näytteitä videosignaalista näytteenotto-30 käskyn aikajaksoina, jotka suuresti eroavat ajan suhteen niiden signaalien kestoon nähden, joille näytteenotto suoritetaan. Mikroprosessorissa 8748 esimerkiksi ottosignaaleis-ta voidaan ottaa näytteitä vain niin usein kuin kerran joka 5,3:s mikrosekunti, joka on kaksi kertaa käskyjakson 35 aika 2,648 mikrosekuntia. Näytteenottoaikojen ja yhdistetyn tahtisignaalin vaihesuhteesta riippuen on mahdollisuus 6 74176 2,4 mikrosekunnin tasauspulssien ilmaantumiselle kahden näytteenottoajän välillä. Esillä olevan keksinnön mukaista menetelmää käyttäen tämä rajoitus voidaan voittaa ja käskyjaksot voidaan nopeasti kohdistaa tun-5 netussa vaihesuhteessa yhdistettyyn tahtisignaaliin nähden.

Kun kuvan 1 järjestelmä aktivoidaan alkaa mikroprosessori suorittaa peräkkäisiä kaksijaksoisia näyt-teenottokäskyjä näytteenoton suorittamiseksi yhdistetylle) le tahtisignaalille dataotossa · Yhdistetty tahti- signaali sisältää vaaka-, tasaus- ja pystytahtipulsseja, joiden pulssien kestot NTSC-järjestelmässä ovat vastaavasti noin 5, 2,4 ja 27 mikrosekuntia. Koska näytteen-ottoaika esiintyy vain joka 5,3 :s mikrosekunt.i, vain 15 pystytahtipulssille suoritetaan näytteenotto kahdella tai useammalla peräkkäisellä näytteenottokäskyllä; vaa-katahti- ja tasauspulssit ovat liian lyhyitä, jotta niistä voitaisiin ottaa näytteitä kahdella peräkkäisellä näytteenottokäskyllä. Kun mikroprosessori on ilmaissut 20 pulssin ilmaisemalla esimerkiksi "suuri" tilan kahdella peräkkäisellä näytteenottokäskyllä, se suorittaa seu-raavan näytteenottokäskyn aikana, joka on viivästynyt ensimmäisestä kyseisestä kahdesta näytteenottokäskystä puolijuovan aikajakson verran. Peräkkäiset näytteenotto-25 käskyt suoritetaan jälleen seuraavan pystytahtipulssin tunnistamiseksi samalla tavalla. Tämä näytteenottotekniikka jatkuu kunnes mikroprosessori on tunnistanut kuusi peräkkäistä pystypaluuajän pystytahtipulssia. Jos kuutta pystytahtipulssia ei tunnisteta, mikä saattaisi 30 tapahtua esimerkiksi jos näytteenottosarja alkaa toises ta tai myöhemmästä pystytahtipulssista, mikroprosessori jatkaa näytteiden ottamista yhdistetystä tahtisignaalis-ta joka 5,3:s mikrosekunti kunnes pystytahtipulssien sarja kohdataan seuraavan pystypaluuajän aikana. Kun kuuden 35 pystytahtipulssin sarja on tunnistettu tällä tekniikalla, i 74176 ensimmäisestä kahdesta peräkkäisestä käskystä, jotka ottavat näytteitä viimeisestä pystytahtipulssista, tulee referenssi mikroprosessorille, joka referenssi on lähellä yhdistetyn tahtisignaalin puolijuovan jaksoa. Tästä aika-5 referenssistä mikroprosessori voi ottaa näytteitä puo- lijuovan jaksoina yhdistetyn tahtisignaalin tasaussig-naalien tunnistamiseksi.

Mikroprosessorin näytteenottokäskyn ajastuksen referenssin ollessa kuten edellä selostettiin, mikropro-10 sessori 30 alkaa nyt ottaa näytteitä yhdistetystä tahti- signaalista puoliaikajaksoin, kuten on esitetty kuvissa 2b ja 2c. Kuva 2b esittää vaakatahtipulssia 44, jota seuraa puolijuovajaksoina tasauspulssit 46 ja 48, kuvio joka esiintyy jokaisessa siirtymisessä parillisesta ken-15 tästä parittomaan kenttään. Kuva 2c esittää mikroproses sorin käskyjaksoja, jotka on piirretty samaan aikaskaalaan kuin kuvan 2b yhdistetty tahtiaaltomuoto. Näytteenoton ajanhetket 50, 52 ja 54 esitetään nuolilla, ja ne esiintyvät ensimmäisen, kolmannentoista ja ensimmäisen 20 käskyjakson aikana peräkkäisissä vaakajuovissa, vastaa vasti. Näytteenotto suoritetaan siten ajan suhteen puolen juovan välein. Tässä esimerkissä vaakatahtipulssi 44 ilmaistaan näytteenottoaikana 50, mutta mikroprosessorin näytteenottokäskyjen ja kuvan 2b yhdistetyn tahtisignaa-25 Iin aaltomuodon välinen vaihesuhde johtaa siihen, että mikroprosessori on kykenemätön ilmaisemaan tasauspulsseja 46 ja 48. Esimerkin mukainen vaihesuhde aiheuttaa sen, että näytteenottokäskyt jättävät huomiotta myös seuraa-vat tasauspulssit. Mikroprosessori vastaa näihin ilmai-30 semattomiin pulsseihin tuottamalla kellon ohituspulssin 108 kellon ohituspulssin 108 kellon ohituslinjaan pysty-paluun aikajakson aikana, kuten on esitetty kuvassa 3c. Kellon ohituspulssi 1Q8 avaa kytkimen 32 mikroprosessorin kellon yhden jakson ajaksi, kuten on esitetty kello-35 jakson 15 jälkeen olevalla puuttuvalla kellojaksolla 8 74176 kuvassa 3b. Koska kukin käskyjakso tarvitsee viisitoista kellopulssia, huomiotta jäänyt kellojakso laajentaa kuvan 3a käskyjakson 100 aikaa yhdellä kelloaikajaksolla. Käskyjakso 100 kestää tehollisesti kuusitoista kel-5 lojaksoa, ja seuraava käskyjakso 102 alkaa jälleen, ku ten on esitetty, ajanhetkenä 106 normaalin ajanhetken 104 sijaan. Siten käskyjakso 10-2 ja kaikki myöhemmät käskyjaksot viivästyvät, tai siirtyvät vaiheen suhteen yhden kellojakson yhdistettyyn tahtisignaaliin verrat-10 tuna. Mikroprosessori ottaa nyt näytteitä yhdistetyn tahtisignaalin aaltomuodosta tällä uudella näytteenotto-käskyjen ja yhdistetyn tahtisignaalin välisellä vaihe-suhteella. Jos mikroprosessori ei taaskaan saa näytteenottoa suoritetuksi tasauspulsseista, kellojakso ohite-15 taan ja näytteenottokäskyjen vaihe siirretään ajan suh teen myöhemmäksi yhdistettyyn tahtisignaaliin nähden, kuten on esitetty kuvan 2d näytteenottoajoilla 60, 62 ja 64, joista kaikkien voidaan havaita siirtyneen ajan suhteen kuvan 2c vastaaviin näytteenottoaihoihin 50, 52 20 ja 54 nähden.

Mikroprosessori jatkaa näytteenottoa yhdistetylle tahtisignaalille ja kellojaksojen ohittamista tällä tavoin kunnes näytteenottoaika, joka on samanaikainen vaakatahtipulssin 44 kanssa lähestyy pulssin laskevaa 25 reunaa, kuten on esitetty kuvan 2e näytteenottoajalla 70. Myöhemmät kellojakson ohitukset aiheuttavat sen, että vastaavat näytteenottokäskyt jättävät vaakatahtipulssin 44 huomiotta. Nämä vaihesiirrot aiheuttavat kuitenkin sen, että edellinen näytteenottokäsky, esitetty näyt-30 teenottoaikana 80, suorittaa näytteenoton vaakatahtipuls- sille 44 sen nousureunan läheisyydessä. Tämän tapahtuessa lisääntyy mikroprosessorin käskyn referenssi kahdella aikaansaaden sen, että näytteenottoajän 80 sisältävä käskyjakso on juovan ensimmäinen käsky sen sijaan, 35 että se olisi edellisen juovan kahdeskymmencskolmas käsky.

i 74176

Muutaman kellojakson lisäohituksen jälkeen tämä näyt-teenottoaika on siirtynyt vaiheeltaan yhdistettyyn tah-tisignaaliin nähden aikapalkkaan 90, kuten on esitetty kuvassa 2f. Tässä vaihesuhteessa puolijuovan näyte 92 5 on nyt ajan suhteen paikassa tasauspulssin 46 ilmaise miseksi ja seuraava näytteenottoaika ilmaisee tasauspulssin 48. Mikroprosessorin näytteenottokäskyt ovat nyt vaiheen suhteen kohdakkaisia kuvan 2b yhdistettyyn tah-tisignaaliin nähden niin, että kaikille tahtipulsseille 10 voidaan suorittaa näytteenotto. Käytännössä vaihesuh- teen hienosäätö suoritetaan niin, että tasauspulsseilie suoritetaan jatkuvasti näytteenotto niiden keskipisteissä. On huomattu, että tämä kellon ohitus ja vaiheen siirto tekniikka kohdistaa nopeasti näytteenottoajät 15 yhdistettyyn tahtisignaaliin nähden. Kokeet ovat osoit taneet, että ei enemmän kuin kolmenkymmenen kentän analyysi on tarpeen halutun kohdistuksen saavuttamiseksi mistä tahansa vaiheen alkutilasta.

Kellon ohitustekniikkaa on edullisesti käytetty 20 sellaisten mikroprosessorien kuten mallin 8748 kanssa, jotka on suunniteltu helposti suorittamaan tämän toiminnon. Kuvasta 3 voidaaan havaita, että kellon ohituksen vaikutus tässä esimerkissä on käskyn suorittamiseksi vaadittavan ajan pidentäminen 2,648 mikrosekunnista 25 2,825 mikrosekuntiin. Myöhempien 2,648 mikrosekunnin käskyjen vaihesuhde on siten siirtynyt suhteessa tuleviin tahtisignaaleihin. Sama vaihesiirto voidaan toteuttaa softwaren avulla ilman kellon ohitusta suorittamalla valikoivasti käsky, jonka suoritusaika on pidempi kuin 30 nimellisten 2,648 mikrosekunnin käskyjen. Esimerkiksi, jos mikroprosessori kykenee suorittamaan toisen tyyppisen käskyn 16, 17, 18, jne. kellojakson aikana, yksi näistä käskyistä voitaisiin suorittaa 2,648 mikrosekunnin käskyjen ajastuksen vaihesiirron aikaansaamiseksi tahtisig-35 naaleihin nähden. Tämä sallii esillä olevan keksinnön 10 74176 periaatteiden toteuttamisen käyttämällä mikroprosessoria, joka ei sisällä kellon ohitusominaisuutta.

Kun näytteenottokäskyt on kunnolla kohdistettu yhdistettyjen tahtisignaalien kanssa vaiheeseen, mille 5 tahansa halutulle juovan osalle voidaan suorittaa näytteenotto ottamalla näyte sopivan käskyjakson tai -jaksojen aikana. Juovat voidaan laskea laskemalla kuvan 2a vaaka-sammutuspulssit 40 ja 42, jotka on syötetty mikroprosessorin 30 dataottoon IN·^. Kuitenkin, näytteenoton suorittami-10 seksi tietylle numeroidulle juovalle, kuten kunkin kentän juovalle yhdeksäntoista (VIR juova), on tarpeen luoda referenssi videokenttiin. Tämä voidaan tehdä suorittamalla näytteenotto yhdistetylle tahtisignaalille puolijuovan aikajaksoina, kuten on esitetty kuvan 5 aaltomuodoilla.

15 Kuva 5 esittää yhdistetyn tahtisignaalin aalto muotoa parittoman (ensimmäisen) kentän alussa. Tälle aaltomuodolle suoritetaan näytteenotto kuvassa 5b esitettyinä näytteenottoaikoina. Vaakatahtipulssi 120 on edellisen pa-rillisnumeroisen kentän viimeinen vaakatahtipulssi ja si-20 tä seuraa tasauspulssi 122 yhtä juovan aikajaksoa myöhemmin. Seuraava ilmaistu pulssi on tasauspulssi 124, joka esiintyy puolijuovan aikajakson verran pulssin 122 jälkeen. Koska vain puolijuovan aikajakso on kulunyt näiden kahden signaalin välillä, pulssin 124 näytteenottoaika lasketaan 25 "yhtenä". Puolijuovan näytteenottoja lasketaan nyt kunnes laskussa saavutetaan tulos "kaksitoista" kuusi juovaa myöhemmin, jona aikana pystytahtipulssin aikajaksoa seuraa-valla tasauspulssille suoritetaan näytteenotto. Yhdistetyn tahtisignaalin aaltomuodolle on nyt suoritettu näytteenotto 30 useilla peräkkäisillä käskyillä, kuten näytteenottoajat 12' ja 12"osoittavat. Tasauspulssin 126 kapea leveys sallii, että tälle pulssille suoritetaan näytteenotto vain ensimmäisenä näytteenottoaikana 12, ja näytteet 12'ja ^"havaitsevat yhdistetyn tahtisignaalin aaltomuodon olevan ,pieni" 35 tilassa. Mikroprosessori tietää nyt, että se on tunnistanut 11 74176 parittoman videokentän juovan seitsemän.

Tämä tulos voidaan tarkistaa seuraavan parillisen kentän alussa, kuten on esitetty kuvassa 5c. Pariton (ensimmäisen) kenttä päättyy vaakatahtipulsseihin 130 5 ja 132. Tahtipulssia 132 seuraa puoli juovaa myöhemmin tasauspulssi 134.Kuten edellisessä kentässä, kahden pulssin puolijuovan ilmaantuminen asettaa mikroprosessorin näytteenottolaskurin tilaan "yksi". Puolijuovan näytteitä lasketaan nyt kunnes laskutulos "kaksitoista" on jälleen 10 saavutettu. Laskiessaan kahteentoista mikroprosessori ottaa nyt näytteitä parillisen kentän viimeisestä leveästä pystypulssista. Myöhemmät peräkkäiset näytteet 12' ja 12" ilmaisevat myös leveitä pystypulsseja 136, tunnistaen tämän pulssin 136 parillisen kentän juovan kuusi 15 osaksi. Mikroprosessorilla on nyt referenssi videosignaalissa, ja se voi tunnistaa parittomia ja prillisia kenttiä yhtä hyvin kuin tiettyjä juovia kussakin kentässä laskemalla vaakasammutuspulsseja otossa IN^. Mikroprosessori voi veräjöidä minkä tahansa tietyn juovan käyt-20 töpiiriin 18 pelkästään laskemalla sopivan määrän vaakasammutuspulsse ja ja avaamalla veräjän 16 laskun ollessa sopiva. Edelleen, mikroprosessori voi ottaa näytteitä tietystä juovasta minä tahansa tiettynä aikana suorittamalla yhden tai useamman kellosignaalin jaksojen ohituk-25 sen. Nämä kellon ohitukset siirtävät tehokkaasti näyt-teenottokäskyjen vaihetta vaiheen kohdistamiseksi sen juovan ajanhetkeen nähden, jolle näytteenotto suoritetaan. Mikroprosessori voi laskea kellon ohituksia jatkaakseen näytteenottoaikojen referenssin ylläpitämistä videosig-30 naalin suhteen.

Kuvan 1 järjestely voidaan saattaa kuvassa 6 esitettyyn muotoon näytteenoton suorittamiseksi VIR signaalille. VIR signaalin näytteitä voidaan sen jälkeen käyttää esimerkiksi säätämään televisiovastaanottimen välitaa-35 juista päästökaistaa, kuten on selostettu yhdysvaltalai sessa patenttihakemuksessa no. 258 928, "I.F. Response 12 74176

Control System For A Television Receiver", päivätty 30.4.1981. Siinä selostetussa järjestelmässä VIR signaalin värikkyyden referenssipalkki ja valotiheyden referenssitaso ilmaistaan ja vertaillaan ohjaussignaa-5 Iin muodostamiseksi, jota signaalia käytetään korosta maan välitaajuuspäästökaistaa kuva- tai värikkyyskanto-aallon taajuuden läheisyydessä. Tämän järjestelmän peruselementit, kuten on esitetty kuvassa 6, jossa on esitetty tavanomainen televisiovastaanotinjärjestelmä, 10 joka sisältää antennin 152, virittimen 150, sekoitta jan 154, välitaajuussignaalinkäsittelypiirin 158 ja videosignaalin käsittelypiirin 160, on esitetty tavallisella tavalla kytkettynä. Sekoittajan 154 ja välitaa-juussignaalin käsittelypiirin 158 väliin on sijoitettu 15 viritetty välitaajuuskorostuspiiri 156, joka voidaan konstruoida edellä mainitussa yhdysvaltalaisessa patenttihakemuksessa esitetyllä tavalla. Välitaajuussignaa-linkäsittelypiirin 158 annossa oleva ilmaistu videosignaali syötetään suodattimeen 162, multiplekserin 166 20 ensimmäiseen ottoon ja juovalukkopiiriin 176. Juovaluk- kopiiri 176 sisältää kuvan 1 järjestelyn elementit 12, 14, 20 ja 32 ja se on kytketty mikroprosessoriin 30, kuten tuossa kuvassa on esitetty. Multiplekseriä 166 ohjataan signaaleilla, jotka mikroprosessori on syöttä-25 nyt ohjauslinjoihin 172 ja 174. Suodattimen 162 anto on kytketty ilmaisimen 164 ottoon, jonka anto on kytketty multiplekserin 166 toiseen ottoon. Multiplekserin 166 anto on kytketty mikroprosessoriin 130 analogia-digi-taalimuuntimen 168 kautta. Mikroprosessori muodostaa 30 digitaalisen antosignaalin, joka kytketään digitaali- analogiamuuntimen 170 ottoihin, jonka muuntimen anto on kytketty viritetyn välitaajuuskorostuspiirin 156 ohjausottoon.

Toiminnassa mikroprosessorin ajastus kohdiste-35 taan videosignaalin yhdistettyyn tahtisignaaliin nähden kuten on esitetty kuvissa 2-5. Mikroprosessori 30 las- l· 741 76 13 laskee videosignaalin juovia juovan yhdeksäntoista paikallistamiseksi, joka juova saattaa sisältää VIR-signaa-lin. Tyypillinen VIR-signaali on esitetty kuvassa 7a. Tavanomaista vaakatahtipulssia ja purskesignaalia seu-5 raten VIR-signaali sisältää 24 mikrosekunnin värikkyyden referenssipalkin 180, jota seuraa kahdentoista mikrosekunnin valotiheyden referenssipalkki 182. Juovan yhdeksäntoista aikana mikroprosessorin käskyt kohdistetaan VIR-signaaliin nähden, kuten esimerkin luontoisesti on 10 esitetty kuvassa 7a. Käskyjakson kuusi aikana mikropro sessori 30 aloittaa värikkyyden näytteenottoaikajakson pulssin ohjauslinjassa 172, esitetty kuvassa 7b pulssina 184. Mikroprosessori päättää pulssin 184 käskyjakson 13 aikana. Näytteenottoaikajakson pulssin 184 aikana 15 ilmaisimen 164 annossa oleva ilmaistu värikkyyden refe- renssipalkin taso ohjataan A/D-muuntimeen 168 multiplekserin 166 ensimmäisestä otosta. Ilmaistu signaalitaso muunnetaan digitaalisignaaliksi ja mikroprosessori 30 tallettaa sen.

20 Juovan yhdeksäntoista käskyjakson 15 aikana mik roprosessori aloittaa valotiheyden näytteenottoaikajakson pulssin 186 ohjauslinjalla 174. Miksroprosessori päättää pulssin 186 käskyjakson 19 aikana. Näytteenotto-aikajakson pulssi 186 ohjaa multiplekseriä 166 ohjaamaan 25 valotiheyden referenssitaso multiplekserin 166 toisesta otosta A/D-muuntimeen 168. Valotiheyden referenssitaso digitalisoidaan ja mikroprosessori 30 tallettaa sen.

Mikroprosessori 30 voi nyt laskea ohjaussignaalin arvon viritetylle välitaajuuskorostuspiirille 156. Kysei-30 set kaksi talletettua signaalia voidaan analysoida paik kansa pitävyyden ja kohinasisällön suhteen ja ohjaussignaali voidaan laskea kyseisten kahden signaalin suhteen mukaisesti. Digitaalinen ohjaussignaalin arvo syötetään D/A-muuntimeen 170, jossa se muunnetaan analogi-35 seksi signaaliksi ja syötetään viritettyyn välitaajuus- 74176 14 korostuspiiriin 156. Televisiovastaanottimen välitaajuus-päästökaistan ohjaus aikaansaadaan sen jälkeen kuten on selostettu edellä mainitussa yhdysvaltalaisessa patenttihakemuksessa no. 258 928.

Claims (8)

15 741 76

1. Laite, johon kuuluu tahdistussignaalikomponent-teja sisältävien videosignaalien (10) lähde, tahdistussig- 5 naalin erotinpiiri (12), joka reagoi videosignaaleihin tietyn taajuisten erotettujen tahdistussignaalien tuottamiseksi, välineet (20), joilla on sisääntulo, joka on kytketty vastaanottamaan tahdistussignaaleja, ja ulostulo kellosignaalin tuottamiseksi, joka kellosignaali on vaiheeltaan 10 olennaisesti vaiheistettu tahdistussignaaleihin nähden ja jolla on taajuus, joka on olennaisesti tahdistussignaali-taajuuden kokonainen monikerta, ja mikroprosessori (30), jossa on kellosisääntulo kellosignaalin vastaanottamiseksi, joka kellosignaali saa mikroprosessorin suorittamaan oh-15 jeita taajuudella, joka riippuu kellosignaalin taajuudesta, tunnettu siitä, että laite on televisiovastaanottimessa, että mikroprosessoriin kuuluu lisäksi ohjausulos-tulo ohjaussignaalin tuottamiseksi (SKIP CONTROL) ja että laitteessa on välineet (32) kellosignaalin tuottavien vä-20 lineiden ulostulon kytkemiseksi valinnaisesti mikroprosessorin kellosisääntuloon mikroprosessorin ohjaussignaalin perusteella, jolloin ohjeiden suoritus tahdistetaan tahdis-distussignaaleilla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n -25 n e t t u siitä, että mikroprosessorilla (30) on dataotto, joka on kytketty vastaanottamaan tahdistussignaaleja, ja data-anto, mikroprosessorin ollessa kykenevä suorittamaan käskyjakson tasaisten kellosignaalijaksojen tietyn lukumäärän puitteis-30 sa, ja ohjelmoitu suorittamaan kokonaislukuisen määrän käs-kyjaksoja vaakajuova-aikajakson aikana kellosignaalin vasteena; ja signaalin käyttöpiiri (16, 18) on kytketty mikroprosessorin data-antoon.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tun nettu siitä, että mikroprosessori (30) on edelleen vasteellinen kellosignaalille käskyn suorittamiseksi aika- 16 741 76 jakson aikana, joka on suurempi kuin tasaisten kellosignaali jakso jen tietyn lukumäärän kesto, myöhemmin suoritettujen käskyjaksojen vaiheen ollessa siirtynyt vaakajuova-tahdistussignaalien vaiheen suhteen.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tun nettu siitä, että yhdet käskyjaksoista aiheuttavat näytteenottokäskyjen suorittamisen näytteenoton suorittamiseksi tahdistussignaalien tasosta mikroprosessorin (30) dataotossa ennaltamäärättyinä aikoina; valinnaiset kytken-10 tälaitteet (32) käsittävät ohjatun kytkimen; ja että ohituksen ohjauksen antotapa on kytketty ohjattuun ottoon kytkimen aukaisemiseksi tietyn pituiseksi ajaksi vasteena ohituksen ohjaussignaalille, jonka mikroprosessori on kehittänyt tahdistussignaalien näyteotettujen tasojen mu-15 kaisesti, myöhempien näytteenottokäskyjen ollessa suoritettu tunnetussa vaihesuhteessa tahdistussignaaleihin nähden .

5. Menetelmä mikroprosessorin (30) tahdistamiseksi videosignaaliin nähden, johon menetelmään kuuluu seuraavat 20 vaiheet: a) vaakajuovataajuuskomponentteja sisältävän tahdis-tussignaalin tuottaminen vasteena videosignaalille; b) kellosignaalin tuottaminen vasteena tahdistussig-naalille, jolla kellosignaalilla on taajuus, joka on tah- 25 distussignaalin taajuuden monikerta ja joka on vaiheeltaan siihen nähden oleellisesti tahdistettu; c) kellosignaalin syöttäminen mikroprosessoriin; ja d) mikroprosessorin ohjelmointi suorittamaan koko-naislukuinen määrä käskyjaksoja tahdistussignaalin jaksojen 30 kokonaislukuisen lukumäärän aikana vasteena kellosignaalille, tunnettu seuraavista vaiheista: a) näytteenoton suorittaminen tahdistussignaalille tahdistussignaalitaajuudella tahdistussignaalikomponent-tien ilmaisemiseksi, ja jos komponenttia ei ilmaista, 35 f) kellosignaalin jakson syöttämisen estäminen mik roprosessoriin; ja 17 741 76 g) vaiheiden e) ja f) toistaminen kunnes tahdistus-signaalikomponentit ovat jatkuvasti ilmaistu vaakajuova-taajuudella.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, t u n -5 n e t t u siitä, että vaihe a) käsittää vaiheen: a) vaakatahtipulsseja ja tasauspulsseja sisältävän tahdistussignaalin tuottaminen vasteena videosignaalille; ja että vaihe a) käsittää vaiheen: e) näytteenoton suorittaminen tahdistussignaaleista 10 puolijuovan aikajaksoina tasauspulssien läsnäolon ilmaisemiseksi .

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihe a) käsittää: a) yhdistetyn tahtisignaalin tuottamisen vasteena 15 videosignaalille; ja vaiheista: h) näytteenoton suorittaminen yhdistetylle tahdis-tussignaalille puolijuovan aikajaksoina kunnes pulssit on ilmaistu kahdella peräkkäisellä näytteellä, sen jälkeen i) näytteenoton suorittaminen yhdistetylle tahtisig-20 naalille yhdentoista puolijuovan aikajakson periodin jälkeen n:llä peräkkäisellä näytteenottokäskyllä, missä n on suurempi kuin yksi ja pienempi tai yhtä suuri kuin pysty-tahtipulssin kesto jaettuna näytteenottokäskyn suoritus-ajalla; ja 25 j) tahdistussignaalipulssin ollessa ilmaistu n:nnel- lä näytteellä kyseisen näytteen tunnistaminen parillisnume-roisenvideokentän viimeiseksi leveäksi pystypulssiksi, ja kun tahdistuspulssia ei ole ilmaistu n:nnellä näytteellä; k) mainituista n näytteestä ensinjnäisentunnistami-30 nen ensimmäiseksi tasauspulssiksi, joka seuraa parittomasta numeroidun videokentän pystytahdistuspulssin aikajaksoa.

8. Laite, johon kuuluu tahdistussignaalikomponent-teja sisältävien videosignaalien (152, 150, 154, 156, 128) 35 lähde, mikroprosessori (30) , jossa on kellosisääntulo kello-signaalin vastaanottamiseksi, joka kellosignaali saa mikro- is 7417 6 prosessorin suorittamaan ohjeita taajuudella, joka riippuu kellosignaalin taajuudesta, ja välineet (176), joilla on sisääntulo, joka on kytketty vastaanottamaan tahdistus-signaalikomponentteja, ja ulostulo, joka on kytketty mikro-5 prosessorin kellosisääntuloon kellosignaalin tuottamiseksi niin, että ohjeiden suoritus tahdistuu tahdistussignaa-likomponenteilla, tunnettu siitä, että laite on televisiovastaanottimessa, että mikroprosessoriin kuuluu lisäksi näytteenottosisääntulonapa ja että laitteessa on 10 välineet (162, 164, 166, 168) videosignaaleihin synkronisesti kuuluvan signaalin kytkemiseksi mikroprosessorin näytteenottosisääntuloon, jolloin mikroprosessori ottaa näytteitä synkronisesti kuuluvasta signaalista aikoina, jotka liittyvät ohjeiden suoritukseen. 19 741 76