FI99187C - Menetelmä ja laite älykkäiden toimintojen lisäämiseksi televerkkoon - Google Patents

Description

1 99187

Menetelmä ja laite älykkäiden toimintojen lisäämiseksi televerkkoon

Keksinnön kohteena on menetelmä ja laite, joiden avulla olemassa olevassa tai uudessa televerkossa voidaan ottaa käyttöön tilaajille taiottavia lisäpalveluita ohjaamalla puheluiden signalointitiedot erillisen solmupisteen kautta.

Televerkoissa on tarvetta erilaisille lisäpalveluille, joita ei aina pystytä toteuttamaan olemassa olevalla keskuslaitteistolla.

Lisättäessä palveluja olerassa olekaan teleerkkocn, niidsi toteuttamina! vaatii huomattavia investointeja keskuslaitteisiin, jos joudutaan kasvattamaan sekä signaloinnin, että puheenvälityksen kapasiteettia. Palveluja jätetään siksi rakentamatta.

Samoin aiheuttaa ongelmia televerkkojen infrastruktuurin kirjavuus; eri valmistajien, eri-ikäisiä ja eri teknologialla toteutettuja laitteita. Esim. signaloinnin välittäminen eri teknologiaa olevien laitteiden välillä voi olla ongelmallista.

Edellä mainittu ongelma ratkaistaan siten, että toteutetaan televerkon lisäpalvelut ohjaamalla puhelujen signalointi keskitetysti sellaisen ohjauslaitteen kautta, jossa kyseiset palvelut voidaan määritellä. Menetelmän tunnuspiirteet on esitetty oheisessa patenttivaatimuksessa 1.

Signalointia käsitellään puheesta erillään jo olemassa olevalla tekniikalla, mutta uutta keksinnössä on se, että signalointi reititetään lisälaitteen kautta. Puhetietä ei kytketä kyseisen lisälaitteen kautta.

Menetelmä toimii yhteiskanavamerkinantoa käyttävissä verkoissa (esim. ITU-T:n SS#7 signalointi, määritelty suosituksessa Q.700).

SS#7 signaloinnin termejä käyttäen merkittävää keksinnön kannalta on, että palveluja ei toteuteta MTP (Message Transfer Part) tasolla, jolloin myös puhetiet pitäisi kytkeä laitteen kautta, vaan käyttäjäosien TUP / ISUP (Telephone / ISDN User Part) tasolla.

Perinteiset ratkaisut ovat toimineet MTP tasolla, kyseinen laite, jolla vastaava toiminne • ·" ,· tehdään on STP (Signalling Transfer Point). 1 . Keksinnön mukaisen laitteen tunnuspiirteet on esitetty patenttivaatimuksessa 2.

: · Televerkon lisäpalvelut toteutetaan verkkoon lisättävällä laitteella, ISU.lla (Intelligent • j : Signalling Unit), jonka kautta puheluihin liittyvä signalointi reititetään ja joka muuttaa

signalointitietoja (tulevia / lähteviä) palvelun toteuttamiseksi. Itse palvelu toteutetaan ISU:n antamien signalointitietojen mukaan SCP:ssä (Service Control Part), joka on IN

· standardin mukainen toiminne.

Reititys ISU:n kautta määritellään verkon keskusten reititystaulukoihin.

Laite on keskusten kannalta läpinäkyvä, eli ISU:n lisääminen verkkoon ei vaikuta mitenkään keskusten toimintaan. Laite voidaan lisätä olemassa oleviin tai uusiin • · · : verkkoihin.

’ , Laite kommunikoi signaloinnin välityksellä verkossa olevien keskusten käyttäjäosien : kanssa (esim. ISUP, TUP, INAP).

• »

On täysin mahdollista laittaa useampia ISU:ita toimimaan rinnakkain. Kytkentöjä niiden välille ei tarvita, koska ne voivat toimia kuten riippumattomat keskukset ja . ·. : verkon reititystaulukot voidaan määritellä vastaavasti. Tällä tavalla saadaan myös lisää kapasiteettia ja luotettavuutta.

Sijoittamalla tarvittaessa samaan televerkkoon hajautetusti useampia ISU:itä voidaan _ hallita toimintaa myös laajemmissa verkoissa.

>99187 Järjestämällä ISU.n ohireititys vikatilanteissa voidaan lisätä joustavuutta. Kaiken signaloinnin reititys ISU:n kautta ei ole riski, koska reititystaulukot voidaan aina määritellä niin, että voidaan löytää vaihtoehtoinen reitti. Tällä varmistetaan reitityksen redundanssi. Jos ISU on poissa toiminnasta, ainut mitä tapahtuu on, että palvelua ei voida käyttää.

Keksinnön hyödyt:

Kun toiminto toteutetaan niin, että signalointi ja puhe reititetään erikseen, voidaan ratkaisu toteuttaa huomattavasti edullisemmin kuin perinteisesti reitittämällä ne yhdessä. Fyysisesti ajateltuna tietyn puhelumäärän puheyhteyksien käsittelyyn tarvittava laitteisto on moninkymmen kertainen verrattuna vastaavien puheluiden signaloinnin käsittelylaitteisiin.

Käytännössä perinteisesti on tarvittu uusi puhelinkeskus hoitamaan samaa palvelua, joka nyt voidaan hoitaa ISU:Ha.

Olemassa olevaan televerkkoon voidaan joustavasti ja nopeasti toteuttaa lisäpalveluita tarvitsematta muuttaa verkon elementtejä. Lisäksi ne voidaan tehdä laitteistotoimittajista riippumattomasti, jolloin operaattoreiden riippuvuutta tietyistä laitetoimittajista voidaan vähentää. Verkon modernisoinnilla saadaan keskusten käyttöikää pidennettyä.

Uusien verkkojen toteuttaminen varustettuina viimeisimmillä palveluilla tulee nykyistä selvästi edullisemmaksi.

Ratkaisu on hinta/suorituskyky suhteeltaan ylivoimainen nykyisiin verrattuna.

Seuraavassa keksintöä on selostettu lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää ISU:n fyysistä rakennetta kuva 2 esittää kahdennetun ISU:n toiminnallisen periaatekuvan kuva3A esittää GSM verkon ja PSTN verkon yhteydet ilman ISU:ta kuva 3B esittää Messenger palvelun toteutusta GSM verkossa ISU:n avulla •. i, ·' kuva 4A esittää Signalointia onnistuneessa puhelussa •; " · kuva 4B esittää Signalointia kun puheluun ei vastata ja ISU on käytössä ; . kuva 5 esittää IN palvelujen lisäämisen olemassa olevaan verkkoon ISU:n avulla : : kuva 6 esittää" 121” palvelun hoitamista ISU:!la GSM verkossa | : | kuva 7 esittää" 121” palvelun signalointia ISU ta käyttämällä .:. kuva 8 esittää ISU:a signalointimuuntimena *;1; kuva 9 esittää ISU:n käyttöä notifikaation järjestämisessä • · · « · · •

Keksinnön mukainen laite ISU, Intelligent Signalling Unit

Kuva 2 esittää ISU:n toteuttamia SS#7:n mukaisia toiminnallisia lohkoja solukkoverkkokäytössä. Kuvassa esiintyvät lyhenteet viittaavat ITU-T n V · signalointiprotokolla SS#7.aan.

*. ISUP ISDN User Part ; ; ISDN -käyttäjäosa ·:1♦· TUP Telephone User Part

Puhelin käyttäjäosa MAP Mobile Application Part

Solukkoverkon sovellusosa TCAP Transaction Capabilities Application Part

Tapahtumien käsittelyn sovellusosa SCCP Signalling Connection Control Part 3

Merkinantoyhteyden ohjausosa 99187 MTP Message Transfer Parts 1-3

Sanomansiirto-osat 1-3 IAH Intelligent Application Handler

Palvelut ISU:ssa toteuttava moduli

Palvelut toteutetaan SS#7:n TUP/ISUP- tasolla. Tätä on kuvattu kaaviossa Call Handlerin yhteydessä olevalla lohkolla IAH (Intelligent Application Handler). IAH on ohjelmallisesti toteutettu toiminne, jonka sisältö vaihtelee sovelluksen ja palveluiden mukaan.

Puheluiden signalointia seuraa käyttäjäosa, esim. ISUP. IAH antaa komentoja ISUP lle, jotta se osaa esim. poimia tietyntyyppisiä puheluita sen mukaan onko kyseiselle tilaajalle määritelty palveluita. Eli IAH voi asettaa havaintoehtoja, joiden mukaan tietyissä olosuhteissa (tietyntyyppinen tilanne puhelunprosessoinnissa) ISUP ilmoittaa IAH:lle havaintoehdon täyttyneen. Tällöin IAH välittää tiedon SCP:lle.

Tämän jälkeen SCP (Servive Control Part) toteuttaa palvelun. SCP on standardin mukainen verkon toiminne, jossa varsinaiset palvelun edellyttämät toimenpiteet on määritelty.

ISU: n toimintalohkot ovat samantyyppisiä myös muissa kuin solukkoverkoissa, vain nimet saattavat vaihdella. Esim. MAP (Mobile Application Part) on solukkoverkon tilaajaa koskeva lohko, jota vastaava lohko IN- verkossa on IN AP (Intelligent Network Application Part).

Seuraavassa selostetaan keksinnön joitakin sovellusesimerkkejä.

“Messenger” palvelun toteutus GSM verkossa · Kyseessä on palvelu, jossa a-tilaaja voi jättää keskukselle viestin välitettäväksi edelleen .. .: b- tilaajalle, jos b-tilaaja on esim. varattu tai ei vastaa.

. . Messenger- palvelun tarve tulee usein esille sellaisten operaattoreiden kanssa, joiden ‘ : : televerkosta soitetaan paljon puheluita jonkin toisen operaattorin verkkoon. Jos b- : tilaaja ei vastaa, ei synny myöskään laskutusta.

Ongelmana on yleensä se, että keskukset eivät pysty lähettämään eteenpäin a-tilaajan viestiä. Teknisesti sitä ei ole mahdoton toteuttaa, mutta keskusvalmistajat eivät ole aina V ’ halukkaita toteuttamaan tällaisia lisäpalveluita.

. Esimerkkinä on GSM- verkko, josta MS soittaa kiinteään PSTN verkkoon POTS:lle (kuva 3B).

Lisätään verkkoon ISU, jonne ohjataan keskusten reititystaulukoilla kaikkien • > puheluiden signaloinnit (Signalling links).

’·’*· Siten kaikkien Gateway MSC:ltä uloslähtevien puheluiden signalointi hoidetaan ·...· ISU:lla, samalla kun puhe kytketään suoraan GMSClle muilta MSC:ltä (Voice channels).

t ·: Kun MS soittaa ja POTS ei vastaa, ISU rekisteröi tapahtuneen ja ohjaa puhelun . ·. ; Messenger palveluun, johon MS voi jättää viestin (Example voice path for message • · deposit). Määrätyn ajan kuluttua ISU kokeilee, onko POTS paikalla ja jos se vastaa, niin Messengerissa oleva viesti puretaan.

Kuvassa 4B on esitetty signalointeja esimerkin mukaisessa tilanteessa.

4 99187 PLMN:n MSC.Itä tulevia IAM:iä monitoroidaan ISU:lla ja ne välitetään edelleen GMSClle, sekä odotetaan kunnes saadaan ANSWER- viesti POTS lta Jos se ei tule ennalta määrätyn ajan kuluessa, soittajaa pyydetään jättämään viesti. ISU tekee reitityksen mailboxiin (MESSENGER VMS), keskusta ei tarvita.

Jonkin ajan kuluttua ISU kokeilee, onko tavoiteltu tilaaja paikalla (CLRFWD). Jos tilaaja vastaa (LINE FREE), välittyy häneltä kuittaus ISU:lle (ACK), joka ilmoittaa jätetystä viestistä (IAM) ja käynnistää viestin purkamisen

Palvelun toteuttamisen kannalta ISU.ssa tarvitaan ISUP toteutus, jossa emuloidaan keskuksen toimintaa, sekä MTP.

MSC Mobile Switching Centre

Solukkoverkon puhelinkeskus GMSC Gateway MSC

Keskus, jonka kautta solukkoverkko on yht muihin verkkoihin PSTN Public Switched Telephone Network

Yleinen kiinteä puhelinverkko PLMN Public Land Mobile Telephone Network

Solukkoverkko MS Mobile Subscriber

Solukkoverkon tilaaja POTS Plain Old Telephone Set

Kiinteän verkon tilaaja IAM Initial Address Message

Viesti, jossa määritellään tiedot puhelusta ISU:n kapasiteetin arvioimiseksi tarkastellaan 1 miljoonan tilaajan järjestelmää.

Arvioidaan, että 10% tilaajista ottaa puhelun verkon ulkopuolelle kiiretunnin aikana.

. Tämä tarkoittaa 10Ό00 puhelua, 30 puhelua sekunnissa. Tämä on suurinpiirtein yhden ISU:n kapasiteetti. Todellisuudessa tilanne on tätä parempi.

·' : ’· Televerkon modernisointi sen älykkyyttä lisäämällä , f ; Teleoperaattoreilla on kirjava valikoima keskuksia verkoissaan: monelta toimittajalta, .:. montaa eri sukupolvea, erilaisia teknologioita edustavia (analogisia, digitaalisia,

**'* kiinteän verkon, mobiiliverkon). Siis hyvin heterogeeninen ympäristö ja siten IN

* palvelujen toteuttamisen kannalta ongelmallinen.

Keskustoimittajat eivät aina ole halukkaita lähtemään mukaan IN palvelujen kehittämiseen. Valmistajakohtaisella tekniikalla ja suljetuilla järjestelmillä voidaan taata •••j asiakkaan toimittajauskollisuus huomattavasti paremmin kuin avoimilla standardeilla v : toimittaessa. Samoin keskustoimittajia pelottaa ajatus, että muita yrittäjiä pääsee * . heidän markkinoilleen.

• · · · · * * IN standardit ovat vielä jossain määrin kehitysasteella ja asiallisesti ottaen maailmassa ·:··· ei ole merkittäviä volyymeja IN sovellutuksia. Standardien keskeneräisyys on • vaikeuttanut eri valmistajien yhteisten ratkaisujen yleistymistä ja suurtuotannon kautta .. ] j1 tulevien etujen hyödyntämistä.

. ·. : SSP (Service Switching Point), joka tarvittaisiin toteutettaessa IN- palveluja nykyisellä tekniikalla, on iso ja näinollen suuri investointi operaattorille. IN ylipäätään on suuri investointi kenelle tahansa operaattorille ja aiheuttaa kannattavuusongelmia ja on ollut jossain määrin rajoittava tekijä IN ratkaisujen kehittymiselle SSP on kallis myös siksi, 5 99187 että kelvollisia toimittajia on vähän ja toteuttaminen vaatii spesiaaliteknologiaa, jota on vain suurilla keskusvalmistajilla.

Seuraavassa on esitetty luettelonomaisesti joitain IN- palveluja, joita voitaisiin käytännössä toteuttaa esitettyä menetelmää käyttäen:

Vastaajapalvelu SSP (Service Switching Point) havaitsee, jos puhelimeen ei vastata tai se on varattu ja siirtää ohjauksen SCP:lle (Service Control Part), joka pyytää soittajaa jättämään viestin välitettäväksi eteenpäin myöhemmin. Viesti äänitetään. SCP yrittää myöhemmin soittaa määrätyin väliajoin ja onnistuessaan välittää viestin, eli pyytää SSP:ta tekemään ulossoiton ja kytkemään IP:n (Intelligent Peripheral) linjalle viestin purun ajaksi. IP on älykäs oheislaite, joka suorittaa esim. viestin käsittelyn.

Lyhytvalinta

Soitto erityiseen palvelunumeroon, josta hallitaan pikavalintanumeroita. SCP tunnistaa A-numeron ja kysyy soittajalta haluaako hän määritellä, poistaa tai muuttaa pikavalintanumeroitansa. Itse lyhytvalinta tapahtuu soittamalla suoraan lyhytvalintanumeroon Kohtauspaikka

Poimii puhelun ja yhdistää sen sille soittajalle, joka on viimeksi yrittänyt soittaa, siinä onnistumatta.

Jonotus

Normaalin äänimerkin sijasta kerrotaan soittajalle kuinka monta muuta tilaajaa on jonossa, kuinka monta vastaajaa on palvelemassa ja mikä on arvio odotusajasta. Jos soittja on kiireinen, hän voi pyytää takaisinsoittoa kun vastaajia vapautuu..

Ongelman ratkaisu lyhyesti on se, että korvataan SSP ISU.lIa.

Toteutuksen pääkohdat lyhyesti kuvan 5 mukaisesti:

Keskus C on ideaalisesti verkon konsentraatiopiste.

‘ ' IN palveluita käyttävät palvelut määritellään keskusten A ja B reititystaulukoissa :··.' menemään ISU:lle, joka verkon kannalta näkyy keskuksena. Sillä on oma Signalling : . Point ja erillinen ISUP (ISDN User Part) osoite. Puhe A:lta ja B:ltä kytketään ;",1 kuitenkin suoraan C:lle. ISU seuraa kauttaan kulkevasta signaloinnista sitä, onko : kyseiselle tilaajalle määritelty joitain palveluja ns. havaintoehtojen avulla.

• · Esimerkiksi jos B:n alueella olevasta puhelimesta soitetaan C:n alueelle, saatuaan IAM:n B.ltä ISU käy läpi IAM:lle asetetut havaintoehdot ja lähettää ilmoituksen *·* * SCP:lle, mikäli jokin havaintoehto toteutuu (eli IN-palvelu on määritelty). SCP ohjaa palvelun edellyttämät toimenpiteet.

Mikäli mikään havaintoehto ei toteudu (eli jos kyseiselle IAM:lle ei ole määritelty IN-*“* palvelua) ISU lähettää IAM:n eteenpäin keskus C:lle, jolloin kytketään normaali V * puheyhteys

Olemassaolevaan verkkoon voidaan joustavasti (ja nopeasti) toteuttaa IN *·“*: ominaisuuksia tarvitsematta muuttaa verkon elementtejä. Lisäksi ne voidaan tehdä keskustoimittajasta riippumattomasti.

..!: Ratkaisu on hinta/suorituskyky suhteeltaan ylivoimainen nykyisiin verrattuna. Tämä siksi, että kyseessä on vain pelkkä signalointi ja kallis puhetien osuus voidaan jättää pois - tai pikemminkin hyödyntää jo olemassaolevaa (kerran maksettua) infrastruktuuria.

6 99187 “121” palvelun toteutus GSM verkossa

Puhepostijäijestelmissä yleinen on ns. “121” palvelu. Se toimii siten, että mobiilitilaaja soittaa lyhytvalintanumeron 121 ja puhelu ohjautuu puhepostiin, jonka jälkeen tilaaja voi kuunnella postilaatikkonsa tai tehdä asetuksia.

“121” palvelun toteuttamiseen hajautetussa järjestelmässä ei toistaiseksi ole keksitty hyvää ratkaisua. Ongelma on siinä, että PLMN verkko ei osaa reitittää puhelua oikealle VMS solmupisteelle verkossa A- numeron perusteella, koska reititys tapahtuu B-numeron (siis 121) perusteella. Toisaalta käyttäjäystävällisyyden takia on täysin poissuljettua, että tilaajille annettaisiin erilaiset purkunumerot siitä riippuen, missä heidän postilaatikkonsa sitten sattuvat sijaitsemaankin.

Yksi ratkaisu ylläolevaan ongelmaan olisi jäljestää VMS solmupiste siten, että kaikki 121 puhelut menisivät sinne. Kyseinen solmupiste sitten, saatuaan A-ja B-numerot reitittäisi puhelun oikeaan paikkaan tekemällä ns. “puhelun siltauksen”. Ratkaisu on problemaattinen, koska se syö suuren määrän puheensiirtolinjoja. Jopa kaksinkertainen määrä puheluihin nähden: yksi sisään ja yksi ulos. Samaten keskuspuolella se söisi aivan turhaa välityskapasiteettia.

Soitonsiirto -palvelua voitaisiin käyttä ratkaisuna, mutta se ei ole saatavilla useinkaan.

Siinäkin olisi ongelmana puheensiirtolinjojen turha käyttö, vaikkakin pienemmässä mittakaavassa, sillä puhelunpituudet olisivat huomattavasti lyhyempiä

Kuvassa 6 on esitetty GSM verkko, johon ISU on lisätty hoitamaan “121” palvelua.

Kuvassa 7 on esitetty signalointia esimerkkitapauksessa.

Keksinnön mukainen ratkaisu on reitittää verkossa kaikki puhelut jonkin tietyn konsentraatiopisteen (C MSC) kautta. Tähän mainittuun konsentraatiopisteeseen tulevien puheluiden signalointi kierrätetään ISU.n kautta. Näin ISU saa IAM sanomasta tietoonsa A-numeron ja voi katsoa omasta tietokannastaan, missä on tähän •. *’. ‘ tilaajaan liittyvä fyysinen VMS solmupiste (A VMS.n solmupiste on A MSC).

•: · · · Tämän tehtyään ISU lähettää modifioidun IAM sanoman konsentraatiopisteelle. Tämä ; < · sanoma sisältää sellaisen B- numeron, jonka konsentraatiopisteessä sijaitseva keskus · · ·’ : osaa reitittää oikealle VMS solmupisteelle (A MSC), koska reititys on määritelty •, | f keskusten reititystaulukoissa.

.:. Tässä sovelluksessa ISU siis hoitaa tietokantaa, jossa kullekin tilaajalle on määritelty **” oma VMS ja sen solmupiste.

• * · • · ·

Signalointimuunnin •••j Usein on tarvetta järjestää liityntöjä sellaisten keskusten kesken, joilla ei ole yhteistä V ' signalointiprotokollaa. Esimerkiksi hyvin harvalla toimittajalla on valmis ratkaisu * . Ranskan SSUTR2 tai Englannin BTNUP käyttäjäosiin.

• « *:··; Keksinnön mukaisesti reititetään erityyppisten keskusten käyttäjäosien välinen signalointi ISU.n kautta, jossa IWP (Interworking Protocol) hoitaa signalointiprotokollien yhteensovittamisen. Palvelun toteuttava lohko IAH on siis tässä tapauksessa IWP. Lohkokaavio on esitetty kuvassa 8.

ISU:hun voidaan liittää SCP, jos halutaan lisäominaisuuksia yhdysliikenteeseen.

99187 7

Erittäin hintakilpailukykyinen ratkaisu. Kahdella SCU kehikolla voidaan hoitaa 50-100 PCMn yhdysliikenne. Joustava ja nopea toteuttaa.

SCU = Signalling Control Unit = Merkinnannon ohjausyksikkö

Optionaalisen SCPn avulla voidaan lisätä älykkäitä ominaisuuksia yhdysliikenteeseen.

Esim. erikoislaskutustariffit, liikenteen monitorointi, jotta saadaan referenssiarvot Aja B operaattoreiden keskinäiselle laskutukselle, tiettyjen numeroiden kuten freefone ja premium rate blokkaus kansainvälisessä liikenteessä, yms.

Notifikaation järjestäminen PSTN vastaajajärjestelmässä

Kiinteä verkon puhepostijäijestelmissä notifikaation järjestämisen vaikeus on ollut yksi tärkeä tekijä, miksi vastaajapalvelut eivät ole yleistyneet. Notifikaatiolla tarkoitetaan järjestelmän tilaajalle antamaa ilmoitusta siitä, että hänelle on jätetty viesti puhepostilokeroon.

Keksinnön mukainen ratkaisu on kuvattu kuvassa 9.

ISU on kytketty fyysisesti vain pääkeskukseen (yksinkertaistaa järjestelyjä, koska paikalliskeskuksia voi olla iso määrä)

Kaikki signalointi liittyen liikenteeseen, joka terminoituu paikalliskeskusten alaliittymiin, menee ISU:n käyttäjäosan ISUP kautta.

ISU monitoroi, josko puhelu alaliittymään onnistuu vai ei. Jos ei onnistu ja jos puhepostipalvelu on tilattu, niin ISU siirtää puhelun VMS:Ile.

Mikäli ISU.n kautta ohjautuu (sisään tai ulos) puheluita koskien tilaajaa, jolla on ; ; ; postilaatikossa purkamatonta tavaraa, niin ulossoittoa tilaajalle notifikaation antamista varten yritetään välittämästi havaitun onnistuneen puhelun päättymisen jälkeen. Tällöin ’ ' tiedetään tilaajan olevan paikalla.

i : : ISU tuntee paikalliskeskuksille menevien linjojen kuormitustilanteen, joten se voi tehdä : jollain sopivalla algoritmilla ulossoittojahiljaisen liikenteen aikoina.

', · Ei mitään muutoksia keskuksiin. Silti pystytään toteuttamaan hyvinkin edistyksellisiä palveluita.

• « · « · · » · ·

Muita sovellusesimerkkejä -voidaan toteuttaa ns. kutsunsiirtopalveluita joustavasti -ISU:n kytkeminen vain yhdellä varmennetulla linkillä yhteen keskukseen -puhelinlinjojen kuormitustilanteen seuranta ja puhepostin takaisinsoittoalgoritmin *. toteutus tämän kuormitustilanteen mukaan ·*·*: -liittymän tilan seuranta, jos aktiviteettia, niin kytketään haluttu palvelu käyttöön • · • · · • · • ·

• · I

Claims (9)

1. 99187
2. 1. Menetelmä televerkon palvelujen toteuttamiseksi yhteiskanavamerkinantoa käyttävissä verkoissa, joissa puhetiet voidaan reitittää erillään signaloinneista, tunnettu siitä, että signalointi reititetään älykkään solmupisteen kautta ja mainitussa solmupisteessä signalointitietoja muutetaan palvelujen toteuttamiseksi.
3. 2. Laite palvelujen toteuttamiseksi yhteiskanavamerkinantoa käyttävässä televerkossa, jossa puhetiet voidaan reitittää erillään signaloinneista, tunnettu siitä, että mainittu mikroprosessoriohjattu laite, joka sisältää sisäistä muistia ja liitännän, jonka kautta se kommunikoi verkon keskusten kanssa, tunnistaa kauttaan ohjatuista puheluiden signalointitiedoista ne puhelut, joille on määritelty palveluita ja muuttamalla kyseisiä signalointitietoja ohjaa puhelut palvelun toteuttavaan toiminteeseen.
4. 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että useampia laitteita voidaan kytkeä rinnakkain kapasiteetin ja luotettavuuden lisäämiseksi. • >
5. 4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu .·· siitä, että useampia kyseisen tyyppisiä laitteita voidaan • « · · kytkeä hajautetusti samaan televerkkoon. I » ·
6. 5. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän tai patentti- I I « · ·♦ I” vaatimuksen 2 mukaisen laitteen käyttö viestien välittämi- | · · ·’ * seen riippumatta vastaanottavan tilaajan paikalla olosta. »* · • · « • · • · t***: 6. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän tai patentti- • · · vaatimuksen 2 mukaisen laitteen käyttö IN verkon palveluiden toteuttamiseen. t 99187
7. 7. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän tai patenttivaatimuksen 2 mukaisen laitteen käyttö ns "121" puheposti-palvelun järjestämiseksi GSM verkossa.
8. 8. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän tai patenttivaatimuksen 2 mukaisen laitteen käyttö erityyppisten keskusten käyttäjäosien välisen signaloinnin yhteensovittamiseen.
9. 9. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän tai patenttivaatimuksen 2 mukaisen laitteen käyttö notifikaation järjestämiseen kiinteän verkon puhepostijärjestelmissä. • · 1 · ·· ·· • ·· i : : ♦ · · • · · • · · ♦ · · · 1 « · · • · ♦ · • · · I : 99187