FI98951C - Lukittu liitos kahden putken pään välillä - Google Patents

Description

989E1

Lukittu liitos kahden putken pään välillä Käsiteltävä keksintö koskee lukittua liitosta pis-topäällä varustetun ensimmäisen putken ja laajennukselle 5 varustetun toisen putken välillä, jolloin putkien väliin on sovitettu rengasmainen tiiviste, jolla on akseli, joka on yhtenevä liitoksen akselin kanssa, ja joka tiiviste käsittää: - elastista materiaalia olevan rungon, joka on pu- 10 ristettu säteen suunnassa laajennuksen ja pistopään välil le, - elastista materiaalia olevan kiinnityskantaosan, joka sijaitsee laajennuksen kiinnitysurassa, jota rajoittaa pohja, jota ympäröi kaksi vasteseinää, nimittäin ta- 15 kaseinämä, joka sijaitse laajennuksen sisääntulopuolella, ja oleellisesti säteen suuntainen etuseinämä, joka sijaitsee edellämainittua seinämää vastapäätä, - sekä useita jäykkää materiaalia olevia lukitussi-säosia, jotka on upotettu kantaosaan ja sijaitsevat oleel- 20 lisesti muodostuvan kartion kehää pitkin, jolla on sama akseli kun tiivisteellä, ja jotka kapenevat rungon suunnassa, jolloin kukin lukitussisäosa ulkonee tiivisteestä ;'! tämän akselia kohti ja kunkin lukitussisäosan päässä tai säteen suunnassa uloimmassa osassa on rungon puolella nok- ;v 25 ka lukitussisäosan pitämiseksi paikallaan, kun pistopää • » työnnetään laajennukseen, jolloin nokassa on terävä reuna • · ja se on kahden vapaan pinnan rajaama.'

Putkien välisissä liitoksissa, joissa käytetään • · < *·’ * tällaisia tiivisteitä, joista esimerkkinä voidaan mainita 30 julkaisun DE-A-2 226 151 mukainen tiiviste, jokainen lu- • ’·· kitusosa, joka on kovaa materiaalia, tukeutuu tietyssä : kulmassa putken liitososan ja sisäputken pistopään väliin.

*;, Tällainen lukitus estää putken aksiaaliset liikkeet toi- ’!!!_ seen putkeen nähden tällaisten liikkeiden voidessa heiken- 35 tää putkiliitoksen tiiviyttä ja jopa irrottaa alustavasti asennetun putkiliitoksen kokonaan niistä aksiaalisista • · 98951 2 irrotusvoimista johtuen, jotka syntyvät putkissa olevan nesteen aiheuttamasta paineesta.

Tämä lukitustyyppi korvaa edullisesti kalliin kiinnitys järjestelmän, joka liittyy maahan ankkuroitujen pe-5 rustusten putkistoon, ja myös pulteilla kiinnitetyn muhvi- ja vastamuhvilaitteen.

Tällainen lukitus ei ole kuitenkaan täysin tehokas sen taatessa sisäputken pistopään maksimaalisen takaisin-ponnahdusetäisyyden nestepaineen alaisena. Tämän vuoksi 10 onkin varmistettava, ettei sisäputken pistopään liitos- laajennukseen kohdistama voima työnnä sisäosia tai tiivistettä liitoslaajennuksen pohjan suuntaan siinä renkaan muotoisessa tilassa, joka on liitoslaajennuksen ja sisäputken pistopään välissä.

15 Keksinnön tavoitteena on saada tähän probleemaan sellainen yksinkertainen ratkaisu, jota voidaan soveltaa suoraan jo käytössä oleviin putkiin.

Tätä varten keksinnön mukaan on kehitetty edellä mainittua tyyppiä oleva tiiviste, jolle on tunnusomaista, 20 että terävään reunaan rajoittuu välittömästi säteen suun nassa sisempi, syvältä koveraksi pyöristetty osa, joka pistopäätä voimalla laajennukseen työnnettäessä ja pisto-; pään puristaessa tiivisteen runkoa säteen suunnassa ja tuodessa terävän reunan kosketuksiin etuseinämän kanssa, 25 jonka kanssa se muodostaa kytkennän, sallii lukitussisä- • · osan kääntyä tämän kytkennän suhteen sen samalla säilyttä- • · *. *. en, kytkennän muodostaessa vasteen, joka estää lukitus- • * · sisäosan ulospuristumisen laajennuksen urasta.

*·* * Muiden rakennepiirteiden mukaan 30 - molemmat vapaat pinnat muodostavat laajennuksen • · : ** pohjaan suuntautuvan kulman sisäputken pistopään jokaista • « · · sellaista halkaisijaa varten, joka kuuluu sen tolerans- sialueelle, ja jokaista sellaista asentoa varten, jossa sisäputken pistopää työnnetään laajennukseen, '•'35 - tämä kulma on selvästi alle 90°, - tämä kulma on vähän yli 90°, 98951 3 - jokaisessa lukitussisäosassa on useita hampaita, jotka tarttuvat sisäosan päähän ja on siirretty aksiaali-sesti ja säteittäisesti toisiinsa nähden, - jokaisen lukitussisäosan päässä on nokkaa vasta- 5 päätä pinta, joka on kalteva säteissuunnassa putken laa jennuksen sisäpuolelle ja aksiaalisesti sen ulkopuolelle ja päättyy mieluimmin pyöreisiin osiin, - tiivisteessä on putken laajennuksen sisääntulo- puolella olennaisesti säteissuuntainen sisäpuolinen tii- 10 vistehuuli.

Lisäksi keksinnön tavoitteena on saada aikaan sellainen lukitusyksikkö, jossa on sisäputki ja laajennusosa ja joka käsittää edellä selostetun tiivisteen, tiivisteen rungon ollessa puristettu tällöin kokoon säteissuunnassa 15 laajennusosan ja sisäputken väliin, sen kantaosan ollessa sijoitettu laajennusosan kiinnitysuraan, jonka kaksi vas-teseinämää reunalla varustettu pohja rajaa, toisen etuvä-liseinämän ollessa melkein säteissuuntainen.

Edullisesti lukitussisäosan säteissuuntainen sisem-20 pi osa on tarkoitettu lukittuinaan sisäputken pistopään ke hään sen pään tukeutuessa uran pohjaan ja mahdollisesti sen vasteseinämään, joka on laajennusosan tulopuolella.

Edellä selostetussa tapauksessa, jolloin jokaisen lukitussisäosan päässä on nokkaa vastapäätä pinta, joka 25 kallistuu säteissuunnassa laajennusosan sisäpuolelle ja • · aksiaalisesti sen ulkopuolelle, tämä pinta päättyy mie- • * [·/. luimmin pyöreisiin osiin ja laajennusosan vasteseinämä, • ♦ · joka sijaitsee mieluimmin laajennusosan sisääntulopuolel- * · ♦ *·* * la, käsittää säteissuunnassa katkaistun kartion muotoisen 30 ulko-osan, niin että pistopää tukeutuu melkein tämän osan • · : *· ja uran pohjan väliseen liitoskohtaan sisäputken pistopään • · · : halkaisijoiden ollessa suuria, kun sen sijaan sisäputken pistopään halkaisijoiden ollessa pieniä se tukeutuu sekä tähän pohjaan että samaan kaltevaan osaan.

t « 98951 4

Keksinnön mukaisen yksikön toisen rakennepiirteen mukaan se kulma, joka muodostaa vapaan ulkopinnan edellä mainitun seinämän kanssa, on pienempi kuin se kulma, jonka toinen vapaa pinta muodostaa etuseinämän kanssa.

5 Keksinnön erästä rakenne-esimerkkiä selostetaan nyt viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 on osakuva aksiaalisena leikkauksena laajennusosasta, jossa on keksinnön mukainen tiiviste, ja sisäputken pistopäästä, joka voidaan työntää tähän laa-10 jennusosaan, kuvio 2 vastaa edellä mainittua kuviota ja esittää näin muodostunutta lukitusyksikköä, kuviot 3 ja 4 esittävät suuremmassa mittakaavassa samoin aksiaalisena osaleikkauksena tiivisteen sisäosien 15 sijaintia sijoitettaessa sisäputken pistopää paikalleen putken pään halkaisijan ollessa vastaavasti maksimi- ja minimiarvossaan ja tiivisteen jousto-osan ollessa jätetty selvyyden vuoksi pois piirustuksesta, ja kuviot 5-8 esittävät vastaavasti yksikön lukitus-20 ta sisäputken halkaisijoiden pienentyessä.

Kuviossa 1 esitetään ensimmäisen putken 2 pistopää 1 ja toisen putken 4 laajennusosa 3, jossa on tiiviste 5.

: Näillä kolmella osalla 1, 3 ja 5 on suunnilleen sama akse- li X - X, jonka oletetaan olevan vaakasuora. Putket ovat •'•'.25 esimerkiksi pyöreää grafiittivalurautaa.

4 ·

Sisäputken pistopäässä 1 on lieriön muotoinen uiko- ♦ i : pinta, joka on viistetty ulkopuolelta kohdasta 6.

• «· .* Laajennusosassa 3 on tulokaulus 7 ja sitten peräk- « » » * käin takapäästä etupäähän, toisin sanoen kauluksesta laa- 30 jennusosan pohjan suuntaan, kiinnitysura 8, joka on suh- » · • ** teellisen syvä, edellistä matalampi tiivistesyvennys 9, *.* * sisäuloke 10, joka rajaa aksiaalisesti tämän syvennyksen · 9, ja etusyvennys 11, joka on syvennystä 9 matalampi ja .···. johon sisäputken pistopää menee vapaasti. Laajennusosan • 35 tiettyä tulohalkaisijaa varten sisäputken pistopään vai- 98951 5 mistustoleranssit ja sen asemointivirheet (aksiaalinen siirtymä ja kulmapoikkeama) aiheuttavat sen, että aksiaalisen leikkauksen kummassakin tasopuolikkaassa sisäputken pistopään ulkopuolinen emäviiva voi olla jokaisessa koh-5 dassa sellaisessa asennossa, joka vastaa kaulukseen 7 näh den käytännöllisesti katsoen nollaa osoittavaa säteisvä-lystä, ja tähän samaan kaulukseen nähden maksimaalisen säteisvälyksen välillä. Tämä vastaa sellaista sisäputken pistopään ulkohalkaisijän kokoa, joka on maksimiarvon ja 10 minimiarvon välillä, sisäputken pistopään ollessa aivan keskellä, joten seuraavassa viitataankin kokonaan tällaiseen halkaisijakokoon.

Kuten kuviosta 3 voidaan paremmin nähdä, laajennusosan ura 8 on rajattu taaksepäin säteissuunnassa si-15 säpuolisella seinämällä 12, joka on hieman kalteva pysty- tasoon nähden, ja säteissuunnassa ulkopuolisella seinämällä 13, joka on edelliseen verrattuna tuntuvasti kaltevampi ja melkein 45° tässä esimerkissä. Seinämä 13 liittyy uran 8 lieriön muotoiseen pohjaan 14, joka liittyy puolestaan 20 uran etuseinämään 15, joka on melkein säteissuuntainen.

Syvennys 9 käsittää lieriön muotoisen pohjan 16, joka liittyy seinämään 15, ja etupään olakkeen 17, joka on lä-,·! hes säteissuuntainen.

Tiiviste 5 (kuvio 1) on pehmeästä tai joustavasta ,-, .25 materiaalista esimerkiksi elastomeeristä valettu kappale, » * johon on upotettu ryhmä lukitusosia 18. Sen etupäässä on • * passiivinen runko 19 ja takapäässä kiinnityskantaosa 20, joka suuntautuu ulokkeena säteissuunnassa ulkopuolelle, ja 9 * * huuli 21, joka suuntautuu säteissuunnassa sisäpuolelle.

30 Lepotilassa tiivisteen takaprofiili ja säteissuunnassa ui- ·« 1 '·· koprofiili ovat suunnilleen samat kuin laajennusosan 3

«M

V : pintojen 12 - 16 profiilit. Tarkemmin sanottuna tiiviste menee ilman sanottavaa deformaatiota laajennusosaan ja '··, muodostaa näin ollen tietyn välyksen laajennusosan pinto- ".'35 jen 12 - 14 kanssa, mutta koskettaa sen sijaan pintoihin < t » » * 98951 6 15 ja 16. Tietty vapaa tila jää tällöin rungon 19 koveran etupään 22 ja pinnan 17 väliin.

Muuten - rungon 19 sisäpinta 23 suippenee eteenpäin kar- 5 tiomaisesti sen halkaisijan vastatessa suunnilleen kauluk sen 7 sisähalkaisijaa, joka on pienempi kuin sisäputken 2 pistopään 1 pienin mahdollinen ulkohalkaisija, edellä esitetyssä mielessä, ja - huuli 21 on suunnilleen säteissuuntainen ja 10 ulottuu melkein samojen halkaisijoiden väliin kuin sisä pinta 23 ja pidentää rungon 19 takapään pintaa.

Jokainen sisäosa 18 (kuviot 1, 3 ja 4) sisältyy säteistasoon, vastaa muodoltaan pääasiassa L-kirjainta ja käsittää säteissuunnassa ulomman pään 24, joka on upotettu 15 kantaosaan 20, ja säteissuunnassa sisäpyrstön 25, joka suippenee eteenpäin, kunnes se muodostaa tiivisteen rungon pintaan 23 pienen ulokeosan, jonka pituus on suunnilleen puolet rungon pituudesta.

Pää 24 (kuviot 3 ja 4) on muodoltaan suunnilleen 20 suorakaide ja sen takapäässä on sivu 26, joka on lepoti lassa likipitäen yhdensuuntainen laajennusosan pinnan 13 kanssa, säteissuunnassa ulkopuolella on sivu 27, joka on melkein kohtisuora edelliseen nähden ja liittyy siihen pyöreällä osalla 28, ja pään etuosassa on nokan muotoinen ; 25 sivu, jossa on kaksi osaa, toisin sanoen säteissuunnassa ulompi osa 29, joka muodostaa tylpän kulman, joka on tässä esimerkissä 135°, sivun 27 kanssa ja suuntautuu terävään • · *·/. reunaan 30 asti, ja säteissuunnassa sisempi osa 31, joka on kovera ja jonka keskikulma on noin 90°. Tämän pyöreän • 30 osan tangentti muodostaa reunan 30 tasossa nokan osan 29 kanssa hieman 90° suuremman kulman. Vaihtoehtoisesti tämä * · : " kulma voi olla huomattavasti alle 90°.

Pyrstö 25 on rajattu sivusuunnassa kahdella melkein yhdensuuntaisella sivulla, toisin sanoen takasivulla 32, 35 joka liittyy sivuun 26 pyöreän osan 33 välityksellä, ja

t I

98951 7 etuosalla 34, joka liittyy tangentiaalisesti pyöreään osaan 31. Pyrstön 25 päässä on neljä uloketta 35, jotka on siirretty toisistaan aksiaali- ja säteissuunnassa. Kuten myöhemmin yksityiskohtaisesti selostetaan, kolme uloketta 5 35, jotka ovat takaosassa, muodostavat kiinnityshampaat putken sisäosan päähän, kun taas neljäs uloke 35, joka on edessä, toisin sanoen laajennusosan pohjan suunnassa, muodostaa työntämisen estävän kantaosan, joka rajoittaa hampaiden työntymistä sisäputken pistopäähän.

10 Kun sisäputken 2 pistopää 1 on työnnetty laajennus osaan 3, se kääntää huulta 21 ja työntää sitten runkoa 19 eteenpäin puristamalla sitä samalla säteissuunnassa. Tiiviste pyrkii tällöin siirtymän eteenpäin. Tämä saa aikaan sen, että sisäosien 18 terävä reuna 30 koskettaa syven-15 nysosan pintaan 15 (kuviot 3 ja 4) järjestelyn ollessa tällöin sellainen, että sisäputken pistopään ulkohal-kaisijasta riippumatta, kun sisäputken pistopää työnnetään laajennusosaan, reuna 30 muodostaa aina ulokerakenteen eteenpäin sisäosien pään päälle ja on pintaa 15 vastapää-20 tä.

Tämä vasteosarakenne 30 - 15 estää sisäosien liukumisen säteissuunnassa laajennusosan sisäpuolelta päin kammion ulkopuolella, joten ne eivät pääse työntymään ulos.

:· : Kuten kuvioissa 3 ja 4 esitetään, tämä toimintatapa voi .'. 25 jatkua aina kuviteltuun kohtaan asti, toisin sanoen nor- • · maalin toiminta-alueen ulkopuolelle, joka on esitetty kat- ♦ * koviivoilla, jolloin saadaan suuri varmuusmarginaali.

• · *. Lisäksi normaaleja toiminta-alueita varten, toisin • » · *· / sanoen sisäputken pistopään halkaisijoita ja määrättyjä *·* *30 liitosasentoja varten ja jopa niiden ulkopuolella osapari 30 - 15 toimii yksisuuntaisena järjestelmänä ja parantaa • · • *·· vielä yksikön luotettavuutta. Pintojen 29 ja 15 välinen tulokulma a on pienempi kuin pintojen 31 ja 15 välinen kulma β (kuviot 3 ja 4), joten sisäosa voi työntyä helpos-35 ti kammioon 8 (syvennysosan pintaa 14 päin), kun siihen 98951 8 kohdistuu tässä suunnassa säteiskuormituksia, siis silloin, kun se on lukittu, jos säteiskuormitusten suunta on vastakkainen.

On huomattava, että pyrstön 25 leveys on pienempi 5 kuin pinnan 16 ja putken sisäosan pään säteisvälys, jol loin vältetään liitoksen kiilautuminen. Muuten on selvää, että vasterakenne 30 - 15 on tärkeä nimenomaan putken sisäosan pään suuria ulkohalkaisijoita varten, joiden kohdalla tiivisteen siirtymisvaara on suuri (kuvio 3).

10 Kun sisäputken pistopää on työnnetty paikalleen ja putkisto on paineistettu, sisäputkien pistopäät siirtyvät yleensä taaksepäin. Sisäosat 18 rajoittavat tätä takaisin-siirtymistä kuvioissa 5-8 esitetyllä ja seuraavassa selostettavalla tavalla.

15 Kun sisäputken pistopään ulkohalkaisija on maksi miarvossaan (sisäputken pistopään ja laajennusosan kauluksen 7 välinen säteisvälys on nolla), edellä mainittu ta-kaisintyöntyminen siirtää hieman jokaisen sisäosan pyöreää osaa 28 laajennusosan pintojen 13 ja 14 muodostamassa kul-20 massa, ja takaapäin laskettuna toinen hammas 35 koskettaa sisäputken pistopäähän. Tämä rajaa sisäosan 18 tukeutumis-voiman 36 ja kääntymiskeskustan 37. Järjestely on tällöin sellainen, että kaltevuus on voiman 36 säteissuunnassa sen alarajan, jossa hammas lävistää helposti putken sisäosan 25 pään, ja sen ylärajan välillä, jonka kohdalla hammas liu- j*.*; kuu sisäputken pistopään pinnassa.

• · .·.·. Sisäputken pistopään ulkohalkaisijoita varten, jot- *·/; ka muuttuvat pienemmiksi maksimihalkaisijasta lähtien (ku- • · * I..* vio 6), sisäosien 18 pään tukeutuminen laajennusosaan on t : : * 30 sama kuin aikaisemmin, mutta molemmat välihampaat 35 ja sitten vain kolmas hammas koskettavat sisäputken pistopää- • · ’ ” hän, mikä pitää tukiosan 36 voiman kaltevuuden edellä mai- * * nittujen rajojen puitteissa sisäosien pyrstön suuremmasta kaltevuudesta riippumatta.

98951 9

Sisäputken pistopään ulkohalkaisijan pienentyessä sisäosien liike jatkuu siihen saakka, kunnes sivu 26 koskettaa syvennysosan pintaan (kuvio 7) . Sisäosien käänty-miskeskus siirtyy sitten pisteestä 37 toiseen pisteeseen 5 38, joka on lähempänä akselia X - X ja taempana, jolloin tukeutumisvoima pysyy toivotuissa rajoissa.

Sisäputken pistopään ulkohalkaisijoiden ollessa taas pienempiä (kuvio 8) kolmas hammas 35 koskettaa aina sisäputken pistopäähän, ja sisäosien pää tukeutuu kahdessa 10 kohdassa uraan 8, pyöreällä osalla 28 pohjaan 14 ja pyö- reällä osalla 33 pintaan 13. Kääntökeskus on jälleen sellaisessa kohdassa, että se takaa voimalle 36 sopivan kaltevuuden.

Koska voiman 36 kaltevuus pidetään näin ennallaan 15 sisäosien pään tukeutuessa kaksitoimisena, tästä on se etu, että putkistoon päästettävä, suurin sallittu sisäinen paine kasvaa ja on suunnilleen verrannollinen siihen kulmaan, jonka tukeutumisvoima muodostaa säteissuunnan kanssa. On huomattava, että tämä on mahdollista käyttämättä 20 sisäosien lisähammasta, mikä vähentää raaka-ainekustannuk- sia ja tilantarvetta sisäosia valmistettaessa.

Kaikissa tapauksissa reunan 30 tukeutuminen pintaan 15 liitostyötä suoritettaessa rajoittaa sisäputken pistopään maksimityöntymistä taaksepäin putkiston ollessa käy- ; 25 tössä.

• ·

Pienin ulko-uloke 35, joka on syvennysosan tulopuo-lella, muodostaa varmuustekijän, joka on tarkoitettu sei- • · laisten tapausten varalle, jolloin sisäosien asento poik- • 1 keaa niiden normaalista asennosta. Ulko-uloke 35, joka

S · I

·* 30 sijaitsee syvennysosan pohjan kohdalla, on työntymisen es tävä kantaosa, joka rajoittaa läheisen välihampaan puris- • · : *** tuskosketuksen sisäputkien pistopäihin, joiden halkaisijat v ovat minimikokoa, ja tekee näin mahdolliseksi sallittavan maksimipaineen lisäämisen.

) 98951 10

Huuli 21 takaa tiiviyden ulko-osiin nähden, toisin sanoen sen avulla voidaan välttää vieraiden syövyttävien aineiden pääseminen suljetulle alueelle. Koska huuli on säteissuuntainen, se ei työnny sisäosien päälle putkilii-5 tosta tehtäessä. Sisäosat voidaan haluttaessa päällystää sähköeristysaineella, esimerkiksi keraamisella materiaalilla.

• · • · · • · · • · • · • · • · t • · • ♦ • · • ( • · • « c • ♦ • · 1 · • · • · ·

Claims (10)

98951 11

1. Lukittu liitos pistopäällä (1) varustetun ensimmäisen putken (2) ja laajennuksella (3) varustetun toi-5 sen putken (4) välillä, jolloin putkien väliin on sovitet tu rengasmainen tiiviste (5), jolla on akseli (X - X), joka on yhtenevä liitoksen akselin kanssa, ja joka tiiviste käsittää: - elastista materiaalia olevan rungon (19), joka on 10 puristettu säteen suunnassa laajennuksen (3) ja pistopään (1) välille, - elastista materiaalia olevan kiinnityskantaosan (20), joka sijaitsee laajennuksen (3) kiinnitysurassa (8), jota rajoittaa pohja (14), jota ympäröi kaksi vasteseinää 15 (12 - 13, 15), nimittäin takaseinämä (12 - 13), joka si jaitse laajennuksen (3) sisääntulopuolella, ja oleellisesti säteen suuntainen etuseinämä (15), joka sijaitsee edellämainittua seinämää vastapäätä, - sekä useita jäykkää materiaalia olevia lukitussi- 20 säosia (18), jotka on upotettu kantaosaan (20) ja si jaitsevat oleellisesti muodostuvan kartion kehää pitkin, jolla on sama akseli (X - X) kun tiivisteellä, ja jotka kapenevat rungon (19) suunnassa, jolloin kukin lukitus-sisäosa (18) ulkonee tiivisteestä (5) tämän akselia kohti ;v 25 ja kunkin lukitussisäosan (18) päässä (24) tai säteen • · suunnassa uloimmassa osassa on rungon (19) puolella nokka • · lv, lukitussisäosan pitämiseksi paikallaan, kun pistopää (1) • · *. *, työnnetään laajennukseen (3), jolloin nokassa on terävä reuna (30) ja se on kahden vapaan pinnan (29, 31) rajaama, « · *•* 30 tunnettu siitä, että terävään reunaan (30) rajoit tuu välittömästi säteen suunnassa sisempi, syvältä kove- • t :’·· raksi pyöristetty osa (31), joka pistopäätä (1) voimalla laajennukseen (3) työnnettäessä ja pistopään puristaessa tiivisteen (5) runkoa säteen suunnassa ja tuodessa terävän 35 reunan (30) kosketuksiin etuseinämän (15) kanssa, jonka kanssa se muodostaa kytkennän (30; 15), sallii lukitus-sisäosan (18) kääntyä tämän kytkennän (30; 15) suhteen sen 98951 12 samalla säilyttäen, kytkennän (30; 15) muodostaessa vasteen, joka estää lukitussisäosan (18) ulospuristumisen laajennuksen urasta (8).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liitos, t u n-5 n e t t u siitä, että molemmat vapaat pinnat (29, 31) muodostavat laajennuksen (3) etuseinämään suuntautuvan kulman pistopään (1) jokaista sellaista halkaisijaa varten, joka kuuluu pistopään toleranssialueelle, ja jokaista asentoa varten, jossa pistopää pannaan laajennukseen.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen liitos, tunnettu siitä, että kulma on tuntuvasti alle 90°.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen liitos, tunnettu siitä, että kulma on vähän yli 90°.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen lii- 15 tos, tunnettu siitä, että pistopään (1) jokaista sellaista halkaisijaa varten, joka kuuluu sen toleranssi-alueelle, ja jokaista sellaista asentoa varten, jossa pistopää pannaan laajennukseen, kulma (a), jonka ulompi vapaa pinta (29) muodostaa etuseinämän (15) kanssa, on 20 pienempi kuin se kulma (6), jonka toinen vapaa pinta (31) muodostaa tämän etuseinämän kanssa.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen liitos, tunnettu siitä, että jokaisen lukitussisäosan (18) päässä (24) on nokan (29 - 31) vastakkaisella 25 puolella pinta (26), joka kallistuu radiaalisuunnassa si- • · säänpäin ja aksiaalisuunnassa ulospäin laajennukseen näh -den ja jonka päässä on edullisesti pyöristykset (28, 33). • ·

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen lii- • «t *..* tos, tunnettu siitä, että jokaisen lukitussisä- • · c *·* * 30 osan (18) säteensuunnassa sisempi osa (25) on tarkoitettu lukittumaan pistopään (1) kehään sen pään (24) tukeutuessa • · : ’·· uran (8) pohjaan (14) ja mahdollisesti vasteseinämään (12 - 13), joka on laajennuksen (3) sisääntulopuolella.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen liitos, t u n - |· 35 n e t t u siitä, että tiiviste (5) on patenttivaatimuksen 13 98951 6 mukainen ja että laajennuksen (3) vasteseinämä (12 - 13), joka sijaitsee sen sisääntulopuolella, käsittää katkaistun kartion muotoisen, säteensuunnassa ulomman osan (13), niin että lukitussisäosien (18) pää (24) tukeutuu 5 melkein tämän osan (13) ja uran (8) pohjan (14) liitoskoh taan pistoputken (1) halkaisijoiden ollessa suuria, kun sen sijaan se tukeutuu tähän pohjaan (14) ja samaan kaltevaan osaan (13) pistopään halkaisijoiden ollessa pieniä.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen lii- 10 tos, tunnettu siitä, että jokaisessa lukitussisä- osassa (18) on useita hampaita (35) pistopäähän (1) kiinnittymistä varten ja jotka on siirretty aksiaali- ja säteensuunnassa toisiinsa nähden.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen lii- 15 tos, tunnettu siitä, että tiivisteessä (5) on laajennuksen (3) sisääntulopuolella sisäpuolinen, oleellisesti säteensuuntainen tiivistehuuli (21). ·· · • · · • · • · • · • · « • < • · • · : \: • ·· • « -• « · ·· • « • · · f 98951 14