FI98452C - Menetelmä ja laite painotuotteiden jatkokäsittelyä varten - Google Patents

Description

98452

Menetelmä ja laite painotuotteiden jatkokäsittelyä varten

Esillä olevan keksinnön kohteena on painotekniikka ja siihen kuuluu menetelmä painotuotteiden, kuten tabloi-5 dien tai kaksois- ja monikynttöjen valmistamiseksi, kuljettamiseksi ja edelleenkäsittelemiseksi sekä laite menetelmän toteuttamiseksi.

Nykyaikaisissa painolaitoksissa vaaditaan rotaatio-painoista tulevien painotuotteiden jatkokäsittelyn yhtey-10 dessä yhä korkeampia käsittelynopeuksia ja -kapasiteetteja. Tämä vaatimus perustuu muun muassa siihen, että nykyaikaiset rotaatiopainot mahdollistavat neliväripainatuk-sen ohella korkealaatuisen offsetpainolaadun, jolloin voidaan valmistaa myös enemmän mainoslehtisiä, aikakauslehtiä 15 ja muita painotuotteita. Käsittelyn on samalla oltava erittäin joustavaa painotuotteiden mahdollisimman useiden loppuformaattien käsittelemiseksi tai vastaavasti valmistamiseksi samassa laitteistossa. Tällöin kustannustekijöillä on myös merkitystä, koska joustavasti toimivien 20 laitteistojen yhteydessä voidaan käyttää identtisiä komponenttiosia eri toimintoja varten ja toisaalta voidaan hyödyntää tehokkaasti kapasiteetiltaan korkeita osittais-laitteistoja. Joustavuutta halutaan kuitenkin laitteistojen korjattavuuden suhteen, koska tietty laitteisto on 25 usein sovitettava jonain myöhempänä ajankohtana suurempia painosmääriä tai uusia painotuotteita varten. Lisäksi järjestelmiä halutaan käyttää hyväksi mahdollisimman suuressa määrin ja täydellä kuormituksella, ottaen ennen kaikkea huomioon painokoneiden ja kuljetinlaitteistojen suhteelli-30 sen korkeat investointikustannukset.

Painotekniikassa tavallisesti käytettävät kuljetin-ja käsittelylaitteet perustuvat yleensä sarjamaiseen toimintaperiaatteeseen. Tällöin painotuotteet tai vastaavasti osatuotteet jne. siirretään useimmiten siirtohihnojen, 35 kuljettimien tai vastaavien laitteiden kautta syöttölin- 2 98452 jaan, usein suomuvirtana, sekä johdetaan käsittelylaitteisiin. Koska rotaatiopainot painavat toimintaperiaatteensa mukaisesti paperirainat yleensä sarjamaisella tavalla, on helposti käsitettävää, että painotuotteet jatkokäsitellään 5 sarjoina. Sarjamainen käsittelytapa sopii usein myös sarjamaista kulkua edellyttävien työvaiheiden johdosta jatkokäsittelyn yhteyteen. Tästä syystä tavanomaiset kuljetin-ja käsittelylaitteet ovat tähän asti toimineet tämän sar-japeriaatteen avulla.

10 Erityisiä käyttötarkoituksia varten suuria käsit- telykapasiteetteja haluttaessa on käytetty sarjamaisesti toimivia käsittelylaitteistoja ja tehty toimenpiteitä, joiden avulla on saavutettu määrätty käsittelykapasitee-tin lisäys. Tällaiset toimenpiteet ovat kuitenkin johta-15 neet vain käytännössä esiintyviin "pullonkauloihin" käsittelyn yhteydessä ja ongelmien periaatteellinen ratkaisu, so. käsittelykapasiteetin lisääminen sekä ennen kaikkea kokonaislaitteiston toiminnan tai ainakin laitteistossa suoritettavien useiden työvaiheiden tekeminen jousta-20 vaksi, on jäänyt saavuttamatta. Siten on käytetty esimerkiksi puskurilaitteita tai painotuotevirta on jaettu suun-taerottimien avulla useampaan osavirtaan. Tällainen laite on selostettu esimerkiksi julkaisussa EP-0 272 318. Tämä keksintö tarjoaa käyttöön menetelmän ja laitteen, joiden 25 yhteydessä yksi tai useampi jatkuva painotuotevirta jaetaan puskurilaitteita käyttämällä vähintään kaksi käsit-telyasemaa käsittäviin syöttömatkoihin. Eräässä toisessa CH-patenttijulkaisun 649 063 mukaisessa menetelmässä syöt-törata jaetaan useampiin ratoihin "tunnetun ja luotettavan 30 siirtotekniikan käyttämisen mahdollistamiseksi". Sanottua siirtotekniikkaa käyttämällä on tämän sovellutuksen yhteydessä määrä ratkaista alistuslaitteiden tehon säilyttämiseen liittyvä tehtävä.

On osoittautunut, että tämä "tunnettu ja luotetta-35 va" sarjamainen syöttöperiaate sisältää myös huomattavia 3 98452 haittoja, jotka suurten siirtokapasiteettien yhteydessä nousevat voimakkaasti esille. Samoin kuin kaikkien sarjamaisten prosessien yhteydessä, muodostuu vaikeakulkuisia "pullonkauloja" kohtiin, joissa esiintyy pitempi läpikul-5 kuaika tai hitaampi tahtijakso, mikä johtuu myös puuttuvasta tai riittämättömästä joustavuudesta. Tällaisten pullonkaulojen muodostamat ongelmat voidaan, kuten edellä on mainittu, ratkaista osittain puskurin avulla. Jos pullonkaula kuitenkin esiintyy sangen pitkän ajan tai on jatku-10 va, on pakostakin käytettävä periaatteessa rajoittamatonta puskurikapasiteettia. Tämän seurauksena voidaan kaikissa pullonkaulan jäljessä olevissa laitteissa käyttää vain kyseisen pullonkaulan suuruista tehoa. Tällaisissa tapauksissa tavallisesti käytetty puskurointi muodostaa ilmei-15 sestikin riittämättömän ratkaisun kokonaisjärjestelmän korkeaan tehon pyrittäessä. Tästä syystä on muissa tunnetuissa, CH-patenttijulkaisun 649 063 mukaisen laitteen kaltaisissa ratkaisuissa pyritty rajoitetussa määrin välttämään pullonkauloja jakamalla käsittelykapasiteetti usei-20 siin siirto- tai käsittelyteihin. Käytössä on useita periaatteessa toisistaan riippumattomia käsittelyteitä, joiden yhteydessä käytetään sarjamaista syöttöä.

Jos esimerkiksi jäljessä seuraava käsittely on määrä suorittaa teholtaan sangen suurella työasemalla, on ol-25 lut pakko yhdistää uudelleen jäljessä seuraavat erilliset siirtoradat, mitä varten on tarvittu kalliita laitteita. Siirtoratojen jakaminen sisältää kuitenkin myös sen haitan, että erillisten ratojen vaatiman suuren tilantarpeen ohella kukin tällainen rata tarvitsee oman ohjauksen, omat 30 käsittelylaitteet jne. Laite- ja järjestelykustannukset tulevat siten käytännössä moninkertaisiksi. Pääsiirtoradan jakamisen yhteydessä jäljessä seuraavat radat järjestetään vuorottaisesti suuntaerotuskohtien välityksellä. Lyhytaikaisesti, so. pääsiirtoradan jakamisajan aikana, on siten 35 jäljessä seuraavien ratojen kyettävä vastaanottamaan pää- 4 98452 siirtoradan suuri syöttökapasiteetti. Yksittäiset jäljessä seuraavat radat on siten mitoitettava myös tätä suurta syöttökapasiteettia varten, vaikka sitä tarvitaan vain lyhytaikaisesti, tai on käytettävä lisäpuskureita. Sangen 5 suurten tehojen, so. 80 000 tai useampia kappaleita tunnissa olevien käsittelytehojen, yhteydessä esiintyy tavanomaisissa, sarjamaisella syötöllä varustetuissa laitteistoissa, joissa on ratkaistu jäljessä seuraavien ratojen kapasiteettiongelmat, perustavanlaatuisia ongelmia 10 fysikaalisten käsittelyrajojen saavuttamisen johdosta.

Edelleenkäsittelykapasiteetin nostamiseksi edelleen ehdotetaan tekniikan tason mukaisesti rinnakkaiskä-sittelyä. Näin tehdään esim. julkaisussa Gebrauchsmuster-Veröffentlichung DE-G-8713282.6, jossa kirjoja syötetään 15 sarjassa kuljetushihnalle. Vastaavalla kuljetushihnan pysähdyksellä kirjat siirretään rinnakkain sovitetuille kul-jetushihnoille kuljetettavaksi rinnakkain sijaitseville asemille kynttöä ja painamista varten, jotka ovat toisistaan riippumattomia.

20 Patenttijulkaisun US-A-4 519 599 mukaisesti tartu taan kahteen vielä nitomattomaan vihkoon kerralla jatkuvasti toimivasta keräilyjonosta ja sijoitetaan nitomakoneeseen, jolloin ne nitoutuvat samanaikaisesti. Esitetty menetelmä johtaa välittömästi vastaavaan menetelmään vih-25 kojen nitorniseksi kaksinkertaisella selän pituudella, jotka nitomisen jälkeen leikataan kahdeksi vihkoksi.

Käsittelynopeuksilla 80 000 kpl/tunti, jotka voivat esiintyä rotaatiokoneissa tabloidien on-line käsittelyssä, syntyy perustavaa laatua olevia ongelmia käytettäessä mai-30 nittuja menetelmiä ja laitteita tekniikan tason mukaisesti.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on aikaansaada laite painotuotteiden, kuten tabloidien tai kaksois- ja monikynttöjen valmistamiseksi, kuljettamiseksi ja edel-35 leenkäsittelemiseksi myös pienikokoisiksi väli- tai loppu- 5 98452 tuotteiksi, jotka ovat peräisin Jatkuvista tuotevirroista, jotka on sovitettu tavanomaiseen kuljetusmuodostelmaan, sekä näiden käsittelemiseksi periaatteessa avoimessa kä-sittelykapasiteetissa periaatteessa ilman yllä mainittua 5 puskurointia. Lisäksi tulee keksinnön mukaisen menetelmän ja laitteen sallia joustavuus käyttäen järjestelmän muuttuneita kapasiteetteja, sen tulee toimia paremmalla tehokkuudella ja pienemmällä konetarpeella koskien käsittely-nopeutta, ja sen tulee olla yksinkertaisesti ja kustan-10 nusten kannalta edullisesti laajennettavissa koskien tarvittavia laitteita tämän toteuttamiseksi.

Tämä aikaansaadaan menetelmällä, jolla on itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaiset ominaisuudet ja laitteella, jolla on itsenäisen patenttivaatimuksen 15 mukai-15 set ominaisuudet.

Keksinnön avulla saadaan kokonaisjärjestelmään aikaan siirrettävä tai vastaavasti mielivaltaiseen kohtaan asetettava toiminnallinen joustavuus ilman puskureita, joiden kapasiteettia voidaan vain heikosti käyttää hyväk-20 si. Tällöin konekustannukset jäävät suhteellisen vähäisiksi ja saavutetaan sangen suuri käsittelykapasiteetti, joka voidaan vaivattomasti sovittaa vaihtelevien tehojen mukaiseksi .

Keksinnön mukaisen menetelmän sovellutusesimerkkejä 25 sekä keksinnön toteuttamista varten tarkoitettua laitetta selostetaan yksityiskohtaisemmin seuraavassa oheisiin piirustuksiin viitaten, joissa:

Kuvio 1 esittää kaavamaisesti ryhmävirtaa, jonka kukin ryhmä käsittää neljä painotuotetta; 30 Kuvio 2 esittää yleiskuvantona kulkukaaviota kek sinnön mukaisen menetelmän eräästä sovellutusesimerkistä;

Kuvio 3 esittää kahden suuruusluokaltaan erilaisen ryhmävirran liittämistä yhteen 5. suuruusluokan ryhmävir-raksi; 6 98452

Kuvio 4 esittää sovellutusesimerkkiä kokonaisjärjestelmästä, jossa käytetään keksinnön mukaista menetelmää;

Kuvio 5 esittää sovellutusesimerkkiä siirtolait-5 teestä 4. suuruusluokan ryhmävirtaa varten;

Kuviot 6a-6c esittävät ryhmässä olevien painotuotteiden kolmea mahdollista asetustapaa;

Kuvio 7 esittää esimerkkiä painotuotteiden poistamisesta suomuvirrasta kolmen rinnakkaisen ryhmävirran muo-10 dostamista varten.

Rotaatiopainokoneilla on nykyisin yleensä sangen korkeat tehot, joten painotuotteet on syötettävä myös suurella teholla jo heti rotaatiopainon lähtöpäähän sen tehoa vastaavalla tavalla. Lisäksi on mahdollista, että suurem-15 pia käsittelykapasiteetteja tarvitaan vasta myöhäisemmissä työvaiheissa, kun esimerkiksi useista alistuslaitteista tai varastosta tai vastaavasti puskurilaitteista tulevia useita materiaalivirtoja on määrä liittää yhteen. Voi myös olla välttämätöntä säilyttää vaadittava kapasiteetti jo-20 tain määrättyä hidasta työvaihetta varten. Keksinnön mu kaista menetelmää ja laitetta voidaan siten käyttää tämän päämäärän saavuttamiseksi kokonaisjärjestelmän yhdessä tai useammassa mielivaltaisessa kohdassa tai myös koko käsit-telytiellä rotaatiopainosta lähetyspäähän asti.

25 Keksinnön perusajatuksena on se, että painotuot teiden jatkokäsittelyn on tapahduttava rinnakkaisesti, so. että toisin sanoen luovutaan tavanomaisista sarjamaisen käsittelyperiaatteen mukaisesti toimivista laitteista, jolloin tämän rinnakkaisen käsittelytavan yhteydessä säi-30 lytetään kuitenkin sarjamaiseen syöttöön ja käsittelyyn liittyvät ominaispiirteet, minkä johdosta keksinnön mukaista käsittelytapaa kutsutaankin näennäisrinnakkaiseksi. Tällöin on ennen kaikkea kiinnitettävä huomiota syöt-tötahtiin (tahdistukseen). Tässä yhteydessä keksinnön mu-35 kainen uudenlainen syöttö- ja käsittelyperiaate voidaan 7 98452 liittää olemassaoleviin sarjamaisella syötöllä toimiviin laitteistoihin säilyttäen samalla käsittelyn ja syötön tahdistettu toiminta, jolloin on mahdollista muuntaa näen-näisrinnakkainen syöttö takaisin sarjamaiseksi syötöksi 5 milloin tahansa.

Keksinnön kohteena on rinnakkainen käsittelytapa, joka ei käsitä vain rinnakkaiset ja (ajallisesti ja materiaalin suhteen) toiminnalliset, mutta itsenäiset syöttö-matkat, vaan jonka yhteydessä painotuotteet käsitellään 10 myös toiminnallisesti rinnakkain. Painotuotteet käsitellään ja siirretään keksinnön mukaisesti toiminnallisina ryhminä. Painotuoteryhmällä tarkoitetaan tässä yhteydessä vähintään kaksi yksittäistä, ainakin osamatkan pituudelta tai osaprosessin avulla rinnakkaiseen tapaan käsiteltävää 15 painotuotetta sisältävää ryhmää. Ryhmä on käsitettävä toi minnallista käyttötarkoitusta varten muodostettuna "ryhmittymänä", eräänlaisena "perheenä". Ryhmän sisältämien painotuotteiden keskinäinen asetus voi vaihdella ja yksittäisellä painotuotteella on tämän ryhmän sisällä tietty 20 vapaus tässä suhteessa. Toiminnallinen rinnakkainkäsittely tapahtuu silloin, kun kyseisen ryhmän painotuotteet käsitellään samanaikaisesti, so. saman tahdin aikana, jolloin ryhmän sisältämät painotuotteet joutuvat joko identtisten työvaiheiden alaisiksi tai nämä työvaiheet ovat ainakin 25 keskinäisessä yhteydessä toisiinsa. Lisäksi ryhmään kuuluvat painotuotteet ovat määrätyssä keskinäisessä järjestyksessä, so. ne on asetettu keskinäiseen tilan suhteen määriteltyyn asentoon. Kun painotuoteryhmä muodostaa loogisen ryhmittymän, voidaan ryhmä milloin tahansa liittää yksin-30 kertaisena tavalla muihin ryhmiin, yhdistää sarjamaiseksi syöttövirraksi tai liittää yhteen kokonaisryhmän sisällä. Ryhmien muodostaminen voidaan käsittää myös painotuotteiden järjestämisenä toiminnallisiksi ryhmiksi. On olennaisen tärkeää, että painotuotteiden järjestys ryhmässä mah-35 dollistaa yksittäisten painotuotteiden käsittelyn yksin- 8 98452 kertaisena tavalla. Lisäksi painotuotteet asetetaan toisistaan sellaisten etäisyyksien päähän tai vastaavasti lajitellaan siten, että niihin voidaan mahdollisimman hyvin päästä käsiksi kaikista suunnista (so. kaikista reu-5 noista ja sivupinnoista).

Esillä oleva keksintö eroaa siten periaatteessa tavanomaisesta painotekniikkajärjestelystä, jonka yhteydessä, kuten edellä on mainittu, pääsyöttövirta jaetaan mahdollisesti kahteen tai useampaan rinnakkaiseen jäljessä 10 seuraavaan siirtorataan, jolloin ei kiinnitetä mitään huomiota ryhmän toiminnallisesti samanaikaiseen käsittelyyn. Rotaatiopainosta tulevan lajitellun sarjamaisen syöttövirran, esimerkiksi suomuvirran, yhteydessä sen suuruusluokka muuttuu alempiarvoiseksi tätä pääsyöttövirtaa jaettaessa 15 osiin, so. toisin sanoen tämä jako voidaan kääntää taas päinvastaiseksi vain suurilla laitejärjestelyillä (ja -kustannuksilla). Tämä johtuu siitä tosiasiasta, että jäljessä seuraavat radat ovat toisistaan toiminnallisesti riippumattomia tai vastaavasti irtikytkettyjä, jolloin 20 näiden ratojen liittäminen taas yhteen yhtenäisen sarjamaisen tuotevirran saavuttamiseksi on mahdollista vain siirtymällä yhtenäiseen keskinäiseen suuruusluokkaan samassa vaiheessa jne. Sitä vastoin keksinnön mukaisen menetelmän yhteydessä ei sarjamaisen syötön suuruusluokka ryh-25 mäkäsittelyperiaatteen ansiosta häiriinny, so. painotuotteiden sisäinen yhteys säilytetään. Kuten seuraavassa vielä selostetaan, voidaan painotuotteet helposti käsitellä tai ne voidaan ottaa pois peräkkäisessä järjestyksessä lyhyillä välimatkoilla esimerkiksi määrättyä työvaihetta 30 varten, hajoittamatta tällöin ryhmien järjestystä tai vastaavasti toiminnallisuutta. Mahdollisuudet sarjamaiseen syöttöön pysyvät täydellisinä keksinnön mukaisen käsittelyperiaatteen yhteydessä.

Keksinnöllinen ajatus perustuu tavanomaisella ta-35 valla sarjamaisesti, esimerkiksi suomuvirtana, syötettyjen 9 98452 painotuotteiden muuntamiseen ryhmävirraksi. Tämä muunnos voi tapahtua periaatteessa missä tahansa kokonaisjärjestelmän kohdassa. Keksintö mahdollistaa samalla ryhmävirran asettamisen mielivaltaisessa kohdassa, kysymyksen ollessa 5 myös vain yhdestä ainoasta työvaiheesta, tavanomaisen syöttömenetelmän alaiseksi. Patenttivaatimuksissa vaaditut keksinnön mukaiset mahdollisuudet edustavat tässä yhteydessä vastaavia keksinnön mukaisia järjestelymahdollisuuksia. Yksittäiset järjestelyt voidaan tällöin suorittaa 10 tavanomaisten laitteiden tai erityisesti ryhmäsyöttöä varten sopivien syöttö- ja käsittelylaitteiden avulla.

Kuviossa 1 on esitetty kaavamaisesti tällainen ryh-mävirta 7. Ryhmään kuuluvat painotuotteet syötetään kuviossa yksityiskohtaisemmin esittämättömän syöttölaitteen 15 1 välityksellä. Syöttölaitteena voidaan käyttää esimerkik si yhtä tai useampaa pinnekuljetinta, useita alistuslait-teita tai muita mielivaltaisia painotuotteita varten tarkoitettuja syöttölaitteita. Tästä syöttölaitteesta 1 otetaan painotuotteet pois samanaikaisesti tai peräkkäin, 20 esimerkiksi pinnetarttuimen avulla, ja niistä muodostetaan ensimmäinen painotuoteryhmä 2. Ryhmän sisältämien painotuotteiden 4 on tällöin oltava asetettuina siten, että jokaiseen yksittäiseen painotuotteeseen päästään käsiksi myöhemmin tapahtuvaa käsittelyä varten. On selvää, että 25 painotuotteiden keskinäinen tila-asetus voi suuresti vaihdella ja se on määritettävä haluttuja työprosesseja varten. Esitetyssä esimerkissä on neljä painotuotetta asetettu samaan tasoon keskenään rinnakkaisesti suunnattuina. Nämä ryhmään kuuluvat painotuotteet pysyvät periaatteessa 30 koko käsittelymatkan, so. työasemalta 6A työasemaan 6H asti, aikana ja jopa lähetyspäähän 6J saakka tässä keskinäisessä järjestyksessä. Jokainen ryhmä 2 joutuu käsit-telytiellä 6A-6H erilaisten työvaiheiden alaiseksi. Painotuotteet voidaan tietenkin, esimerkiksi määrättyä työvai-35 hetta varten, ottaa lyhytaikaisesti pois ryhmästä. Tällöin 10 98452 vaaditaan kuitenkin, että nämä painotuotteet liitetään välittömästi mainitun toimenpiteen jälkeen takaisin kyseiseen ryhmään ryhmän sisäisen yhteenkuuluvuuden häiriytymisen estämiseksi. Työasemalla 6E otetaan ryhmän 2' sisältä-5 mät painotuotteet 4' peräkkäin pois ryhmästä 2’ ja käsitellään asemalla 6E. Välittömästi työaseman 6E jälkeisellä syöttöalueella 16e ovat painotuotteet 4' taas toiminnallisessa järjestyksessä ryhmän sisällä.

Käsitteellä "lopputuote" tarkoitetaan seuraavassa 10 keksinnön mukaisen menetelmän tulokseksi saatuja, so. keksinnön mukaisen laitteen poistopäässä olevia painotuotteita, jotka ovat tässä poistopäässä yleensä lähetysvalmiissa tilassa. Sen sijaan käsite "lähtötuote" merkitsee kaikkia keksinnön mukaiseen laitteeseen syötettyjä tuotteita, jot-15 ka muutetaan lopputuotteiksi. Keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamista varten voidaan käyttää kooltaan erilaisia lähtötuotteita.

Kuvio 2 esittää keksinnöllistä periaatetta havainnollistavia keksinnön mukaisia menetelmäkulkuja. Syöttö-20 laitteesta 1 syötetään lähtötuotteet tavanomaisella sarjamaisella syöttötavalla. Ainakin osa syötetystä tuotevir-rasta muunnetaan muunninlaitteessa 31 ryhmävirraksi. Useissa tapauksissa kaikki lähtötuotteet muunnetaan ryhmävirraksi. Tämä ryhmävirta asetetaan sitten erilaisten työ-25 vaiheiden 11 alaiseksi, minkä jälkeen käsitellyt lopputuotteet varastoidaan tai välivarastoidaan, pakataan, lähetetään jne. Menetelmän joustavuus ilmenee lisämahdollisuuksissa, joista yksi on esitetty kuviossa lisäpolkujen välityksellä. On esimerkiksi mahdollista käyttää määrätty-30 jä työvaiheita 12 vielä muuntamattomia sarjamaisesti syötettyjä tuotevirtoja varten. Tämä on toivottavaa esimerkiksi silloin, kun keksinnön mukaista menetelmää käytetään kokonaisjärjestelmässä vasta loppukäsittelyssä, so. kokonaisprosessin lopussa. Lisäksi on mahdollista muuntaa koko 35 ryhmävirta tai sen osa ohimenevästi (jota esittää polku 11 98452 pl-p2-p3) tai lopullisesti (polku p6-p5) takaisin sarjamaiseksi syötöksi. Tietenkin on myös mahdollista käyttää näiden sarjamaisesti syötettyjen painotuotteiden yhteydessä lisätyövaiheita 11, 13. Kuviosta ilmenee, että erityi-5 siä käyttötarkoituksia varten voidaan tuotevirta jakaa yhteen ryhmävirtaan (p6-p7) ja yhteen sarjamaisesti syötettyyn osavirtaan (pl-p2-p4). On siten ilman muuta mahdollista käsitellä painotuotteiden ryhmävirrassa oleva osa suurella teholla ja samanaikaisesti yksi osa tavanomaisel-10 la tavalla konekustannuksien optimoinnin saavuttamiseksi. On ilmeistä, että lisäyhdistelmämahdollisuuksia voidaan toteuttaa keksinnön puitteissa luopumatta keksinnöllisestä ajatuksesta, so. kokonaisprosessin osa-alueilla, joiden yhteydessä vaaditaan suurta syöttö- ja käsittelytehoa ryh-15 mäkäsittelyä varten. On siten tietenkin mahdollista syöttää useita ryhmävirtoja rinnakkain, sekoittaa nämä ryhmä-virrat tavanomaisesti syötettyihin tuotteisiin (esimerkiksi sisäänpiston avulla) tai yhdistää eri rotaatiopainoista tai rotaatiopainosta ja varastosta tulevat ryhmävirrat.

20 Seuraava taulukko tarjoaa yleiskuvan tärkeimmistä periaatteellisista mahdollisuuksista.

Sekoitus Liitäntä Jako Vähennys

Eri ryhmävir- Eri ryhmävir- Ryhmävirran Ryhmävirran 25 tojen sekoit- tojen liitäntä jako yhteen vähennys ta-minen uudek- uudeksi ryhmä- tai useampaan tällaiseen si ryhmävir- virraksi ryhmävirtaan alempaan raksi ja/tai tavan- suuruusluok- omaisesti kaan (vrt.

30 syötettyyn seuraava) tuotevirtaan

Ryhmävirran Ryhmävirran Tavanomaisesti Ryhmävirran sekoittaminen liitäntä sar- syötetyn tuo- vähennys 35 tavanomaisesti jamaisesti tevirran jako sarjamaises-syötettyyn syötettyyn ja muuntaminen sa yksittäis- tuotevirtaan tuotevirtaan vähintään yh- tuotteita dessä tuote- käsittävässä virrassa virrassa 40 (vrt. seu raava ) 12 98452

Ryhmien tai yksittäisten painotuotteiden liitäntä tapahtuu silloin, kun ne saatetaan yhteen ja ryhmän koko kasvaa siinä mielessä, että tämän ryhmän toiminnallisten yksiköitten määrä lisääntyy. Sen sijaan sekoitus tapahtuu 5 silloin, kun ensimmäinen ryhmä liitetään yhteen vähintään yhden toisen ryhmän ja/tai yhden tai useamman sarjamaisen painotuotevirran kanssa, jolloin ryhmäelementtien lukumäärä ei kuitenkaan nouse vaan ainoastaan ryhmän sisältämien yksittäisten elementtien laajuus lisääntyy. Ryhmän jako 10 tapahtuu tietenkin silloin, kun ryhmävirta tai sen sisältämät ryhmät jaetaan, so. synnytetään ainakin kaksi jäljessä seuraavaa ryhmävirtaa, jotka kukin sisältävät pienemmän määrän elementtejä. Siten voidaan ryhmävirran jako käsittää liitännän suhteen vastakkaisena toimenpiteenä. 15 Yksittäiset toiminnot eivät tietenkään saa esiintyä puhtaassa muodossa. Useat ryhmävirrat voidaan esimerkiksi liittää yhteen samanaikaisen sekoituksen/liitännän yhteydessä.

Ottaen huomioon se tosiasia, että tuoteryhmän ele-20 mentteinä voivat olla yksittäiset painoarkit, yksinkertaiset tabloidit jne. ja että nämä elementit voivat menetelmää toteutettaessa lisääntyä laajoiksi painotuotteiksi, voi ryhmän koko "kasvaa" kahdella periaatteessa erilaisella tavalla. Yhtäältä voi elementtien määrä lisääntyä tai 25 yksittäisten elementtien laajuus voi kasvaa. Tämän tosiasian havainnollistamiseksi puhutaan siten ensin kasvamisesta ryhmän sisältämien elementtien lukumäärän eli ryhmän suuruusluokan lisääntyessä. 2. suuruusluokan ryhmä sisältää esimerkiksi kaksi painotuotetta ja 4. suuruusluokan 30 ryhmän neljä painotuotetta. Painotuotteiden laajuudesta tai vastaavasti niiden aineosien lukumäärästä ei ole vielä sanottu mitään. Siten voidaan liitäntä käsittää siirtymisenä esimerkiksi kahdesta ryhmästä yhteen suuruusluokaltaan korkeampaan ryhmään, kun taas sekoittaminen ei muuta 35 ryhmien suuruusluokkaa, jolloin kuitenkin ryhmän sisältä- 13 98452 mien yksittäisten painotuotteiden laajuus lisääntyy. Puhtaasti teoreettisesti tarkastellen on kysymys 1. suuruusluokan ryhmään tai vastaavasti ryhmävirtaan liittyvästä käsitteestä, joka vastaa sarjamaista tuotevirtaa. Tällöin 5 ei kysymys ole enää painotuoteryhmästä keksinnön mukaisessa mielessä, koska yksittäinen painotuote ei sisällä ryhmän käsitteellisiä tunnusmerkillisiä ominaisuuksia, joten tätä ilmaisua ei tule käyttää tässä yhteydessä.

Kuvio 3 esittää ensimmäisen ryhmävirran 7’ (2. suu-10 ruusluokka) liitäntää toiseen ryhmävirtaan 7" (3. suuruusluokka) ryhmäpäävirran 7 (5. suuruusluokka) muodostamiseksi. Tässä esimerkissä molemmat ryhmävirrat 7', 7" syötetään päällekkäin. Tällaista järjestelyä voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun ryhmävirran 7' sisältämiä paino-15 tuotteita voidaan käsitellä hitaammin kuin ryhmävirran 7" painotuotteita. Yhden ryhmän sisältämät painotuotteet ovat yleensä identtisiä, so. niillä on sama laajuus ja ne ovat samassa käyttötilassa. Tarpeen mukaan voidaan tieto ryhmien järjestyksestä virroissa 7' ja 7" säilyttää myös lii-20 tännän jälkeen. Yleensä tietoa liitetystä "superryhmästä" 7 käytetään kuitenkin uutena lähtösuureena, ellei vastaavien ryhmävirtojen palauttamista virtoihin 7', 7" enää myöhemmin tarvita tai haluta.

Erityisiä käyttötarkoituksia varten voi myös olla 25 toivottavaa sisällyttää ryhmään erilaisia painotuotteita. Tällöin liitettäisiin esimerkiksi ryhmävirroista 7', 7" saatavat painotuotteet ryhmäpäävirtaan 7. Esimerkiksi 4. suuruusluokan ryhmävirrassa voi olla neljä erilaista painotuotetta ryhmää kohti. Ryhmä voidaan käsitellä ja sen 30 jälkeen vähentää yksittäistuotteita sisältäväksi sarjavir-raksi. Tämä ryhmän vähennys voi tapahtua esimerkiksi siten, että yhden lopputuotteen aineosat, joita käytännössä syötetään ja käsitellään tällaisessa 4. suuruusluokan ryhmässä, pistetään sisäkkäin viimeisessä työvaiheessa.

14 98452

Keksinnön mukaisen ryhmäkäsittelyyn liityvän ajatuksen eräänä suurena lisäetuna on mahdollisuus liittää ryhmäkäsittely vaivattomasti tavanomaisiin sarjamaisen syötön ja käsittelyn avulla toimiviin kokonaisjärjestel-5 miin. Olennainen etu aikaisemmin tunnettuihin kapasiteetti- tai vastaavasti nopeusohjaukseen liittyviin toimenpiteisiin verrattuna on se, että ryhmäkäsittely mahdollistaa tahdistetun käytön. Tällöin on tärkeää, että ryhmäkäsittely tapahtuu tahdissa, joka on liitetty järjestelmätahtiin. 10 Kuviossa 4 on esitetty kaavamaisesti kahden ryhmä- käsittelymatkan 33', 33" liitäntä kokonaisjärjestelmässä. Painotuotteet siirretään rotaatiopainosta 60 tavanomaisen sarjamaisen syöttölaitteen avulla järjestelmätahdilla T (aikaväli kahden syötetyn painotuotteen välillä [yksik-15 könä sekunti]). Läpikulkuarvo Ax (painotuotteiden määrä sekunnissa) tämän ensimmäisen sarjamaisen syöttölaitteen 3 mielivaltaisessa kohdassa X1 saadaan kaavasta Ax = 1/T. Lisäpuskurointitoimenpiteiden välttämiseksi ryhmävirran muunnoksen yhteydessä vaaditaan, että tämä läpikulkuarvo 20 säilytetään seuraavalla ryhmäkäsittelymatkalla. Ryhmäkä-sittelymatkan kohdassa X2 saa ryhmäsyötön tahti sen vuoksi olla enintään = TlBax = n/Aj. Tällöin n merkitsee välimatkan 33' alueella syötetyn ryhmän suuruusluokkaa eli sen sisältämien painotuotteiden lukumäärää. Voidaan helposti 25 havaita, että ryhmätahti T: on liitetty ryhmän suuruusluokan välityksellä järjestelmätahtiin T. Koska myös puskurointi voidaan välttää, kun Tl on pienempi kuin TlB„, ilmaistaan järjestelmätahdin ja ryhmätahdin Tx välinen suhde yleensä seuraavasti: 30 Tx - n/Y^Ai - (η/Υ)·Τ (Y = parametri)

Ryhmäsuuruusluokan nx sekä parametrin Y (suurempi kuin 1) sopivan valinnan avulla voidaan syöttö- tai vastaavasti käsittelynopeus ryhmäkäsittelymatkalla 33' valita siten, että vaadittu ryhmätahti Tx saavutetaan tällä 35 alueella suoritettujen työvaiheiden avulla. Ryhmän suu- 15 98452 ruusluokan nostaminen mahdollistaa työtahdin lisäämisen ja siten hitaampien työvaiheiden toteuttamisen, Ilman että läpikulkuarvoa täytyisi alentaa. Jos Y - 1, on ryhmätahti = η·Τ ja siten läpikulkuarvo A2 läpikulkuarvon Ax suurui-5 nen.

Lisäksi lähtötuotteet syötetään varastosta 61 syöttölaitteen 3' kautta pääasiassa myös järjestelmätahdilla T, jolloin vastaava läpikulkuarvo A3 mielivaltaisessa kohdassa 3 on yhtä suuri kuin A:. Jos nyt on määrä liittää 10 ryhmävirta ja syöttölaite 3' yhtenäiseen ryhmävirtaan, on tällä virralla oltava kohdassa X4 läpikulkuarvo A4 * Ax + A3 2·ΑΧ. Vastaava ryhmäkäsittelymatkalla 33" esiintyvä ryhmätahti T2 on suuruudeltaan enintään = η2/(2·Α1). Molempien ryhmätahtien Tx ja T2 saattamiseksi tässä esimer-15 kissä yhtä suuriksi, on siten ryhmän suuruusluokan n2 alueella 33" oltava vähintään kaksinkertainen suuruusluokkaan nx verrattuna.

Ryhmätahdin Tt, T2 sisältämien jälkiryhmien käsittelyä varten on yksittäisten työasemien 6A-6H oltava väli-20 matkoilla 33', 33" vastaavalla tavalla muodostettuja. Tämä merkitsee sitä, että näiden asemien on oltava varustettuina läpikulkuarvoa vastaavalla teholla, jos kullakin asemalla on käsiteltävä kaikkia ryhmän sisältämiä painotuotteita. Koska ryhmäkäsittely sisältää myös hitaat työvai-25 heet, on olosuhteista riippuen käytettävä työaseman sisällä samanaikaisesti yhtä työvaihetta ryhmän useita painotuotteita varten. Tämä voidaan suorittaa esimerkiksi useiden identtisten, tahdistetusti ohjattujen käsittelylaitteiden avulla. Jos esimerkiksi välimatkalle 33' syötetään 30 4. suuruusluokan ryhmä, ja työasemalla 6D on nidottava kaikki tämän ryhmän sisältämät neljä painotuotetta tahdin T2 puitteissa, voidaan neljä nidontalaitetta asettaa rinnakkain tätä tarkoitusta varten. Työasemien muodostaminen käytännössä voi vaihdella huomattavasti halutun toiminnon 35 mukaisesti. Jos esimerkiksi työaseman 6B työvaihe vaatii 16 98452 vain sangen lyhyen työjakson, voidaan yhden ryhmän painotuotteet käsitellä myös yhden laitteen välityksellä, joka käsittelee painotuotteet sarjamaisesti. Tällöin tämä laite liikkuu esimerkiksi poikittain ryhmän syöttösuunnan suh-5 teen ja käsittelee painotuotteet peräkkäisessä järjestyksessä.

Ryhmän koko valitaan siten sopivimmin myös ryhmä-käsittelyä varten toivotusta tahti- tai syöttönopeudesta T2, T2 riippuen. Jos on määrä suorittaa suhteellisen hitaat 10 käsittelyvaiheet painotuotteiden muokkaamiseksi ryhmävir-tamuunnoksen jälkeen, voidaan tahtia T1# T2 lisätä tai vastaavasti painotuoteryhmän syöttönopeutta alentaa, niin että jäljessä seuraavat vaiheet voidaan suorittaa vaadittujen työjaksojen puitteissa. Keksinnön mukaisen menetellä män eräänä suurena etuna on se, että yksittäiset työvaiheet voidaan ryhmien ja ryhmätahdin valinnan jälkeen suorittaa suhteellisen hitaasti. Tällöin on mahdollista käyttää myös sangen nopeiden kokonaisprosessien yhteydessä halpoja hitaasti toimivia yksittäiskomponentteja. Lisäksi 20 vältetään suurin piirtein yksittäisten komponenttien erilaisten käsittelynopeuden aiheuttamat leikkauskohtaongel-mat.

Jos parametri Y valitaan suhteellisen suureksi, so. Y >> 1 (esimerkiksi 5) (edellyttäen, että työasemien 6F-25 6H työasemat sallivat tämän), voidaan saavuttaa suhteellisen lyhyt ryhmätahti T2 ja siten tietty puskurointivai-kutus muuntokohdassa 62. Tämän jälkeen syntyy tuoteryhmään kuitenkin normaalikäytön yhteydessä aukkoja (tyhjiä ryhmiä), jolloin tätä puskurointimahdollisuutta voidaan 30 käyttää vain rajoitetusti.

Todellinen puskurointivaikutus saavutetaan kuitenkin silloin, kun ryhmäkäsittelymatkat sallivat vaihtele-van, mahdollisimman suuren ryhmäkoon käytön. Jos esimerkiksi tällaisella matkalla, joka on säädetty 12. suuruus-35 luokkaa olevien ryhmien syöttöä ja mahdollisesti myös kä- 17 98452 sittelyä varten, syötetään ja käsitellään kuitenkin normaalikäytössä vain 4. suuruusluokan ryhmiä, niin on ilmeistä, että puskurointi kolminkertaiseen tehoon asti on mahdollinen. Tällainen ratkaisu on suotava myös silloin, 5 kun järjestelmän puitteissa tiettyjä työasemia varten on käytettävä aktiivista tai passiivista tuotetulvaa. On siten yksinkertaisella tavalla mahdollista saavuttaa näiden asemien tuotetulva asettamalla koko ryhmäkäsittelymatka tai vain osa siitä suuruusluokaltaan suhteellisen korkei-10 den (esimerkiksi 5. ja sitä korkeampien) ryhmien syötön alaiseksi. Normaalikäytön yhteydessä suuruusluokaltaan alempia ryhmiä käytettäessä voi tapahtua joko puskurointi tai työasemat voivat joutua tuotetulvan alaisiksi. Puskurointi toteutuu, kun valvonta/ohjauslaitteen, esimerkiksi 15 SPS:n tai tietokoneohjausyksikön, välityksellä muodostetaan kooltaan vaihtelevat ryhmät muuntokohdan 62 jälkeen, jolloin puskurointi tulee mahdolliseksi ryhmäkoon vaihtelujen ansiosta. On selvää, että normaalikäytössä tavalliset ryhmät muodostavat identtiset suuruusluokat ja että 20 ryhmäkoko muuttuu vain puskuroinnin yhteydessä.

Esimerkiksi kuvion 4 mukainen ryhmävirta vähennetään lopuksi suuruusluokaltaan alemmaksi ryhmävirraksi. Jos esimerkiksi ryhmäkäsittelymatkan 33' kautta syötetään osatuotteet (kuten esittelylehtisen sisältö) ja syöttö-25 laitteen 3' kautta päällyslehdet, niin nämä osatuotteet ja päällyslehdet muodostetaan muuntokohdan 62 jälkeen samanaikaisesti ryhmäksi. Vähennyskohdassa 63 osatuotteet pistetään päällyslehtien sisään ja syötetään suuruusluokaltaan alempana ryhmävirtana lähetyspäähän 64 tai lisävaras-30 to- tai siirtojärjestelmiin.

Ryhmätahtien liitäntä järjestelmätahtiin mahdollistaa ryhmävirran muuntamisen milloin tahansa takaisin sarjamaiseen syöttöön. Tällöin on mahdollista suorittaa ryhmäkäsittely kokonaisjärjestelmän rajoitetulla alueella, 35 esimerkiksi ainoastaan tehokkaita käsittelyprosesseja var- χβ 98452 ten. Tässä yhteydessä esiintyy muun muassa selvä ero tavanomaisiin järjestelmiin verrattuna, joissa painotuote-virta jaetaan tehon ohjausta varten useisiin ajallisesti ja siten myös tahdillisesti toisiinsa liittyviin jäljessä 5 seuraaviin ratoihin, jolloin joustavuus katoaa laajoilla alueilla. Järjestelmätahdin ja ryhmätahdin sovittaminen keskenään muodostaa olennaisen tärkeän osatekijän palaamisen suhteen sarjamaiseen syöttöön samoilla tuloparamet-reillä (ennen ryhmäkäsittelymatkaa esiintyvä tahti, vaihe 10 jne.).

On kuitenkin myös mahdollista ja erikoisia käyttötarkoituksia varten suotavaa syöttää ryhmävirrat jatkuvalla tai vuorottain jatkuvalla/tahdistetulla tavalla. Jos on määrä käyttää tiettyjä työvaiheita jatkuvasti syötetyn 15 ryhmävirran yhteydessä, on vastaavien työasemien sallittava läpikulkukäsittely. Tämä voi tapahtua virran jälkeen tai sen yhteyteen liitettyjen (kiertävien) työlaitteiden avulla.

Suuruusluokaltaan n olevien ryhmien syöttämiseksi 20 ovat myös kuljetinlaitteet vastaavalla tavalla asetettuja.

Kuvio 5 esittää kaavamaisesti sovellutusesimerkkiä 4. suuruusluokan ryhmävirran syöttöä varten. Kukin painotuote-ryhmä 2 sisältää neljä painotuotetta. Painotuotteet syötetään ja mahdollisesti lajitellaan tässä kuviossa vain kaa-25 vamaisesti esitetyn alistuslaitteen 5 välityksellä. On otettava huomioon, että alistuslaite 5 on esitetty havainnollisuuden vuoksi huomattavasti pienennettynä. Painotuotteet syötetään siihen kuviossa näkymättömän kuljetinlait-teen, esimerkiksi pinnekuljettimen, avulla tai suomuvirta-30 na. Tällainen alistuslaite 5 sekä lajittelutapa voivat olla tavanomaisia. Tällä tavoin lajitellut painotuotteet syötetään sitten syöttölaitteen 1, esimerkiksi pinnekul-jettimen, välityksellä nuolen A suunnassa vastaanottokohtaan. Tässä sovellutusesimerkissä vastaanottoasemalla 19 35 kokoonpannut ryhmät 2 siirretään useiden ketjulinjojen 36 19 98452 avulla työasemille. Ketjulinjoja on tässä yhteydessä merkitty pistekatkoviivoilla.

Yhteistä ajoakselia 39 käytetään ensimmäisen moottorin 37 välityksellä. Kiertävät ketjulaitteet 36 kulkevat 5 ajoakselin sekä toisen akselin 40 välipyörien yli. Näitä ketjulaitteita 36 käytetään pääasiassa tahdilla Τ'. Ketju-laitteisiin 36 on asetettu säännöllisin välimatkoin syöt-tönokat 41 (kuviossa on esitetty vain kaksi tällaista syöttönokkaa 41). Kuten piirustuksesta näkyy, käytetään 10 tässä yhteydessä neljä painotuotetta käsittävän ryhmän syöttöä varten kahdeksaa tällaista ketjulaitetta 36. Jokainen yksittäinen painotuote siirretään kahden syöttö-nokan 41 välityksellä nuolen B suunnassa. Koska ketjulaitteita 36 käytetään yhdessä, tulevat painotuotteet tässä 15 sovellutusesimerkissä siirretyiksi aina tahdistetusti.

Painotuotteet on asetettu sopivimmin siirtolevyille, jotka voidaan muodostaa tavanomaisella tavalla. Syöttönokkien 41 avulla varmistetaan painotuotteiden rinnakkainen asetus siirtosuunnassa. Ensimmäistä työasemaa 6 varten on kuvios-20 sa esitetty kaavamaisesti painotuotteiden sivuittainen asetus. Iskusylinterin 42 välityksellä ohjauslevyjä 43 liikutetaan edestakaisin poikittain siirtosuunnan suhteen nuolen C suunnassa. Tällöin ryhmän sisältämät yksittäiset painotuotteet tulevat työnnetyiksi ohjauskiskoja tai -le-25 vyjä 44 vasten ja siten asetetuiksi oikealla tavalla. Yksittäiset työasemat on samalla varustettu vastanokilla 45 ryhmien asettamista varten siirtosuunnassa. Ryhmien tahdistettu syöttö ja käsittely mahdollistaa ryhmän yksittäisten painotuotteiden tarkan suuntauksen vasta yksittäi-30 sillä työasemilla. Siirtymäkohdassa ryhmät otetaan vastaan toisen moottorin 38 käyttämän, useilla tarttuimilla 51 varustetun tartuinketjun 50 välityksellä, joka siirtää ryhmiä edelleen nuolen D suunnassa.

Suuruusluokaltaan suurempia ryhmiä varten tarkoi-35 tetun syöttölaitteen muodostamiseksi voidaan esimerkiksi 20 98452 ketjulinjojen 36 määrää lisätä. Jos normaalikäytössä käsitellään vain 4. suuruusluokan ryhmiä, voidaan tällöin käyttämättömänä olevat ketjulinjät asettaa häiriöiden yhteydessä esiintyvää passiivista tuotetulvaa varten. Aktii-5 visten kuljetinlaitteiden yksinkertainen vaihtokytkentä passiivisiksi laitteiksi mahdollistaa tiettyjen työlait-teiden poistamisen välttämisen.

Ryhmien kuljetinlaitteet voidaan myös muodostaa yhtenäisenä laitteena varustamalla ne esimerkiksi yhtei-10 sellä, mahdollisesti tarttuimet käsittävällä kuljetinhih- nalla, jonka avulla ryhmien sisältämiä painotuotteita siirretään. Tällöin voidaan ryhmien siirtoon liittyviä materiaali- ja syöttökustannuksia suuressa määrin vähentää. On ilmeistä, että ryhmien syöttö ja käsittely yhteis-15 ten kuljetinlaitteiden avulla voi tuotevirtojen tavanomaiseen jakoon jäljessä seuraaviksi radoiksi verrattuna tapahtua huomattavasti vähäisemmässä tilassa.

Painotuotteiden tila-asetus ryhmän sisällä sekä ryhmien päällekkäin asetus voi keksinnöllisen ajatuksen 20 puitteissa suuresti vaihdella. Kuviot 6a-6c esittävät muutamia sovellutusesimerkkejä ryhmien syötöstä. Näissä kuvioissa on painotuotteet asetettu rinnakkain 4. suuruusluokan ryhmiin. Rinnakkainen asetus ei tietenkään ole välttämätön keksinnön yhteydessä, mutta tämä järjestely on 25 kuitenkin suositeltava. Kuvion 6a mukaisessa järjestelyssä on painotuotteet asetettu päällekkäin ja niitä siirretään pääasiassa vaakasuorasti. Kuvio 6b esittää 4. suuruusluokan ryhmää, joka käsittää rinnakkain ja vierekkäin asetetut painotuotteet. Tällainen järjestely sopii hyvin esi-30 merkiksi pinnekuljettimen avulla tapahtuvaan siirtoon. Siirtosuunta valitaan sopivimmin nuolen F suuntaiseksi. Tällä tavoin asetettuihin painotuotteisiin päästään myöhemmin tapahtuvien työvaiheiden yhteydessä hyvin käsiksi ja painotuotteiden säännöllinen rinnakkainen asetus mah-35 dollistaa yksinkertaisen muunnoksen tavanomaiseen syöttö- 21 98452 tapaan ja päinvastoin. Jotta painotuotteisiin päästäisiin paremmin käsiksi määrätyllä työasemalla, voidaan syöttö-suuntaa F tai painotuotteiden asetusta ryhmien sisällä vaihdella ryhmäkäsittelymatkalla. Esimerkiksi kuvion 6b 5 esittämä järjestely voidaan ryhmien 90-asteisen kierron avulla muuttaa kuvion 6b mukaiseksi järjestelyksi.

On myös otettava huomioon, että yksittäisten painotuotteiden formaattikokoa voidaan vaihdella käsittelyn aikana. Tabloidina syötettyjen lähtötuotteiden taittaminen 10 johtaa siihen, että ryhmät sisältävät formaattikooltaan pienemmät kahteen kertaan taitetut painotuotteet. Ryhmässä olevien painotuotteiden toiminnalliseen järjestykseen ei tällä formaattikoon muutoksella ole kuitenkaan mitään vaikutusta.

15 Erityistä huomiota on kiinnitettävä kuvion 6c mu kaiseen järjestelyyn, jossa painotuotteet on asetettu rinnakkain samalle tasolle linjaan 1. Erityisesti nuolen F' mukaista syöttösuuntaa voitaisiin pelkästään piirustuksen perusteella pitää sarjamaisena syöttösuuntana. Koska kui-20 tenkin kuviossa näkyvät painotuotteet on liitetty toiminnallisesti yhteen ryhmäksi, säilytetään yhtä linjaa pitkin tapahtuvasta syötöstä huolimatta näennäisrinnakkainen syöttötapa. Toisaalta on mahdollista käsitellä tällaisen ryhmän sisältämät painotuotteet yksittäisillä työasemilla 25 sarjamaisesti yhtä linjaa pitkin tapahtuvan syötön avulla. Tällaisten ryhmien syöttösuunnan muuttaminen suuntien F ja F' välillä voi siten tuoda mukanaan olennaisia etuja tiettyjen painotuotteisiin kohdistuvien työprosessien yhteydessä, jotka vastaavien käsittelylaitteiden rakenteen joh-30 dosta vaativat erityistä käsiksipäästävyyttä. Koska kulje-tinlaitteet voidaan siirtosuunnan mukaisesti muodostaa sangen erilaisiksi (esimerkiksi rinnakkaiset ketjulinjät syöttösuuntaa F tai yksittäinen tartuinketju syöttösuuntaa F' varten), on syöttösuunnilla olennaisen tärkeä merkitys.

22 9 8 4 5 2

Keksinnön mukaisen menetelmän yhteydessä käsitellään ryhmän jokainen yksittäinen painotuote näennäisrin-nakkaisesti, mutta kuitenkin siten, että kulloinkin säilytetään toiminnallinen riippuvuus ryhmän muista painotuot-5 teista. Painotuotteiden toiminnallisesta yhteenkuuluvuudesta huolimatta ryhmän sisällä, jota voidaan nimittää "perheen sisäiseksi yhteenkuuluvuudeksi", on mahdollista poistaa painotuotteet väliaikaisesti keskinäisestä järjestyksestään. Keksinnöllisen ajatuksen puitteissa on olen-10 naisen tärkeää, että tieto ryhmän eli "perheen" sisältämien painotuotteiden yhteenkuuluvaisuudesta tulee säilytetyksi. Esimerkiksi kuvioissa 6a-6c esitetyt järjestelyt voidaan siten väliaikaisesti täysin hajoittaa ryhmää tämän johdosta "häiritsemättä". Vaaditaan vain, että ryhmä voi-15 daan ohjaus- tai vastaavasti valvontalaitteen välityksellä muodostaa uudelleen.

Uudelleenmuodostus on kuitenkin myös mahdollinen vaihtamalla yksittäiset painotuotteet identtisiin vaihto-painotuotteisiin. Ryhmässä, josta esimerkiksi jonkin työ-20 vaiheen puitteissa on erotettava pois viallisena jokin painotuote, voidaan tämä painotuote korvata identtisellä painotuotteella. Lisäksi on mahdollistaa muuttaa äkillisesti ryhmävirtaa täydentämällä tai vaihtamalla järjestelmällisesti sen sisältämä yksi tai useampi painotuote. Täl-25 lainen muutos voi olla suotava esimerkiksi silloin, kun sanomalehteä valmistettaessa on vain yhteen kokonaistuotannon osaan on lisättävä paikallinen osa. Ryhmien uudelleenmuodostus tai väliaikainen hajoittaminen on mahdollista vain automaattisen tietokoneohjauksen avulla, koska 30 tällöin voidaan valvoa tarvittavalla tavalla ryhmien ja/-tai yksittäisten painotuotteiden asemaa ja järjestystä jne.

Olennaisena etuna on se, että keksintö tarjoaa käyttöön myös joustavat mahdollisuudet ryhmän sisäisen järjes-35 telyn suhteen. Erään tärkeän käyttötavan yhteydessä ryhmät 23 98452 sisältävät identtiset painotuotteet. Lisäksi on mahdollista asettaa ryhmään lopputuotteen erilaisia osatuotteita (aineosia) niiden käsittelyä ja esimerkiksi vähennyksen avulla lopputuotteeksi yhteenliittämistä varten. Sekoit-5 tantalla ryhmä suurusluokaltaan alempaan ryhmään voidaan esimerkiksi suurpainos jakaa yksittäisiin sivupainoksiin tai lisätä osatuotteita.

Joustavuus taataan myös ryhmiin kohdistettujen työprosessien yhteydessä. Esimerkiksi yhdellä työasemalla 10 voidaan ryhmien sisältämään yhteen painotuoteosaan käyttää ensimmäistä työvaihetta, joka on erilainen kuin ryhmän muihin painotuotteisiin käytetty työvaihe. Siten ryhmät sisältävät välittömästi tämän työaseman jälkeen eri tavoin käsitellyt painotuotteet.

15 On tietenkin myös mahdollista muodostaa useita ryh- mävirtoja yhdestä yhtenäisestä sarj ainaisesti syötetystä tuotevirrasta.

Kuvio 7 esittää kolmen rinnakkaisen ryhmävirran 7', 7", 7"' muodostamista kolmella vastaanottoasemalla 19', 20 19”, 19"'. Tahtikuljettimen välityksellä syötetystä tuo tevirrasta 17 otetaan yksittäiset painotuotteet pois esimerkiksi CH-patenttihakemuksen 01 756/86-8 mukaisen tuote-pinteen avulla. Tällöin tulee vasemmalta syötetystä suomu-virrasta otetuksi kussakin poistokohdassa pois joka kolmas 25 painotuote. Piirustuksessa on eri ryhmävirtoja varten "määrätyt” painotuotteet merkitty eri tavoin.

Ryhmävirrat 7', 7", 7"' voidaan milloin tahansa liittää taas yhteen yhtenäiseksi suomuvirraksi. Ryhmät tulevat tällöin fyysisesti hajoitetuiksi, ryhmän sisältä-30 mien painotuotteiden toiminnallisen yhteenkuuluvuuden voidessa kuitenkin olla tallennettuna muistiin. Jopa tällai-senkin (väliaikaisen) suomuvirraksi tapahtuvan yhteenliittämisen yhteydessä voidaan siis säilyttää tieto yksittäisten painotuotteiden ryhmäyhteenkuuluvuudesta ja muodostaa 35 uudelleen alkuperäiset ryhmät jonain myöhäisempänä ajankohtana tähän "perheeseen" kuuluvista painotuotteista.

Claims (18)

24 98452

1. Menetelmä painotuotteiden, kuten tabloidien tai kaksois- ja monikynttöjen valmistamiseksi, kuljettamiseksi 5 ja edelleenkäsittelemiseksi, tunnettu siitä, että lähtö- tai välituotteet on sovitettu painotuoteryhmiin riippuen työvaiheesta järjestelmässä, jossa on useita kuljetustoimintoja sarjaan tai rinnakkain kuljetetuin painotuote jonoin lähtö- tai välituotteita järjestelmätahdin (T) 10 ohjaamana, jolloin ryhmällä ymmärretään ryhmä, johon kuuluu ainakin kaksi yksittäistä painotuotetta, joihin ainakin osaprosessissa suoritetaan identtiset työvaiheet tai työvaiheet yhteisellä syötöllä, jolloin tahdistetut ryhmät aliryhmätahdilla (Tlf T2, . . . ) joka on johdettu järjestelmä-15 tahdista (T) muodostetaan rinnakkaisissa tai sarjamuotoisissa kuljetusproseduureissa, jotka ryhmät, koskien sarjamuotoisia tai rinnakkaisia painotuotejonoja järjestelmä-tahdilla (T), josta niitä otetaan kuljetusproseduurilla, jäävät takaisinvietäviksi näihin painotuotejonoihin jär-20 jestelmätahdilla vastaavien aliryhmätahtien kautta, ja että ryhmiä syötetään ryhmävirtana seuraavan työvaiheen kautta, jolla on ryhmätahti, joka on sovitettu vastaavaan työvaiheeseen, jolloin ryhmiä, jotka on sovitettu lähtö-tai välituotteiksi välityövaiheissa vastaavalla ryhmätah-25 din soviteuksella ryhmä- tai kuljetusproseduurimuutoksil-la, syötetään seuraavaan työvaiheeseen ja lopussa otetaan ulos lopputuotteena, eli tabloidina, kaksois- tai moni-kynttönä, työvaiheista sovittamalla ryhmätahtia loppukul-jetusproseduurissa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ryhmätahti (Tx, T2, .. . ) on suurimmillaan n kertaa järjestelmätahti (T), jolloin n:llä tarkoitetaan painotuotteiden määrää ryhmässä, eli ryhmän j ärj estyslukua. 98452 25

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että painotuoteryhmän painotuotteet on sovitettu yhdensuuntaiset sivupinnat vierekkäin tai päällekkäin.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetel mä, tunnettu siitä, että painotuoteryhmän painotuotteet on sovitettu yhdensuuntaisesti toisiinsa tasoon linjaa pitkin.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen mene-10 telmä, tunnettu siitä, että ryhmävirtaan sekoittuu lisäryhmävirtaan tai sarjamuotoiseen painotuoteryhmään, tai kytketään tällaiseen.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että eri tai saman järjestysluvun 15 ryhmävirtoja sekoitetaan keskenään tai kytketään toisiinsa.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että eri tai samojen tuotteiden ryhmävirtoja sekoitetaan keskenään tai kytketään toi- 20 siinsa.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ryhmävirta supistuu alemman järjestysluvun ryhmävirraksi.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen mene- 25 telmä, tunnettu siitä, että ryhmävirta jakautuu ainakin kahdeksi alemman järjestysluvun ryhmävirraksi.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ryhmän painotuotteisiin kohdistetaan eri työvaiheita siten, että syntyy eri 30 painotuotteiden ryhmä.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaikkia ryhmän painotuotteita käsitellään samanaikaisesti.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen 35 menetelmä, tunnettu siitä, että työaseman yhden 26 98452 painotuotteen käsittely kussakin ryhmässä siirtyy ajassa eteenpäin saman ryhmän muihin painotuotteisiin nähden.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 1-12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin yksi pai- 5 notuote ryhmässä tai tietyt ryhmät systemaattisesti tai vaurioituneiden painotuotteiden tilalle korvataan tai vastaavasti vaihdetaan toisen syötön painotuotteella.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 1-13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että painotuotteiden 10 kuljetussuunta ja/tai painotuotteiden keskinäinen järjestely muuttuu ryhmävirran kuljetuksen yhteydessä.

15. Laite painotuotteiden, kuten tabloidien tai kaksois- ja monikynttöjen valmistamiseksi, kuljettamiseksi ja edelleenkäsittelemiseksi, jolloin lähtö- tai välituot- 15 teet on sovitettu painotuoteryhmiin riippuen työvaiheesta järjestelmässä, jossa on useita kuljetustoimintoja sarjaan tai rinnakkain kuljetetuin painotuotejonoin lähtö- tai välituotteita järjestelmätahdin (T) ohjaamana, jolloin ryhmällä ymmärretään ryhmä, johon kuuluu ainakin kaksi 20 yksittäistä painotuotetta, joihin ainakin osaprosessissa suoritetaan identtiset työvaiheet tai työvaiheet yhteisellä syötöllä, jolloin tahdistetut ryhmät aliryhmätahdil-la (Tlf T2, . . . ) joka on johdettu järjestelmätahdista (T) muodostetaan rinnakkaisissa tai sarjamuotoisissa kuljetus-25 proseduureissa, jotka ryhmät, koskien sarjamuotoisia tai rinnakkaisia painotuotejonoja järjestelmätahdilla (T), josta niitä otetaan kuljetusproseduurilla, jäävät takai-sinvietäviksi näihin painotuotejonoihin järjestelmätahdilla vastaavien aliryhmätahtien kautta, ja että ryhmiä 30 syötetään ryhmävirtana seuraavan työvaiheen kautta, jolla on ryhmätahti, joka on sovitettu vastaavaan työvaiheeseen, jolloin ryhmiä, jotka on sovitettu lähtö- tai välituotteiksi välityövaiheissa vastaavalla ryhmätahdin sovituksella ryhmä- tai kuljetusproseduurimuutoksilla, syötetään 35 seuraavaan työvaiheeseen ja lopussa otetaan ulos loppu- 27 98452 tuotteena, eli tabloidina, kaksois- tai monikynttönä, työvaiheista sovittamalla ryhmätahtia loppukuljetusproseduu-rissa, joka laite on sovitettu välittömästi rotaatioko-neen, makasiinin tai ensimmäisen sarjamuotoisen syöttömat-5 kan (3) jälkeen, ja johon kuuluu ainakin yksi ryhmänkäsit-telymatka (33', 33''), jossa on kuljetuselimet (36 - 45, 50, 51) painotuoteryhmien kuljettamiseksi ja ainakin yksi käsittelyasema (6A - 6D) painotuoteryhmien käsittelemiseksi.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ryhmänkäsittelymatkalle (33', 3'') kuuluu kuljetuselimet (36 - 45, 50, 51), joita käytetään tahdistetusti painotuoteryhmien kuljetuksen käytön kautta.

17. Patenttivaatimuksen 15 tai 16 mukainen mene telmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen ryhmänkä-sittelymatka (33', 33'') ja ainakin yksi lineaarinen tuo-tevirta (3') tai toinen ryhmänkäsittelymatka johtaa yhteiseen konvertointikohtaan (62) toimii siten, että se se-20 koittaa tai kytkee toisiinsa ryhmät tai vast, painotuotteet.

18. Jonkin patenttivaatimuksen 15 - 17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käsittelyasemiin (6A - 6H) kuuluu tietty lukumäärä käsittelylaitteita, jot-25 ka vastaavat käsiteltävän ryhmävirran järjestyslukua. 28 98452