FI97923C

FI97923C - Portaittain säädettävä suodatin

Info

Publication number: FI97923C
Application number: FI951352A
Authority: FI
Inventors: Kimmo Ervasti
Original assignee: Lk Products Oy
Priority date: 1995-03-22
Filing date: 1995-03-22
Publication date: 1997-03-10
Also published as: FI951352A0; EP0734089A1; FI951352A; FI97923B; US5734305A; JPH08307106A

Description

97923

Portaittain säädettävä suodatin - Filter med stegvis regiering

Esillä oleva keksintö koskee resonaattorirakennetta ja radiotaajuussuodatinta, jotka 5 käsittävät siirtojohtoresonaattorin, edullisesti helix-, liuskajohdin-, dielektrisen tai ilmaeristeisen resonaattorin, sekä säätöelimen, jolla voidaan muuttaa portaittain mainitun resonaattorirakenteen ominaisimpedanssia ja sen välityksellä siirtojohtoresonaattorin resonanssitaajuutta.

10 Radiolähetin/vastaanotinlaitteissa käytetään yleisesti siirtojohtoresonaattoreihin perustuvia duplex-suodattimia estämään lähetettävän signaalin pääsy vastaanottimelle ja vastaanotetun signaalin pääsy lähettimelle. Kullakin monikanavaisella radiopuhe-linverkolla on sille spesifioitu lähetys-ja vastaanottotaajuuskaista. Yhteyden aikaisen vastaanotto- ja lähetystaajuuden ero, duplex-väli, on myös verkon spesifikaation 15 mukainen. Myös tavallisen päästö- tai estosuodattimen päästökaistan ja estokaistan taajuuseroa kutsutaan duplex-väliksi. Kullekin verkolle voidaan suunnitella juuri sille sopiva suodatin. Nykyisin käytettävät valmistusmenetelmät mahdollistavat erilaisten suodattimien valmistuksen verkkokohtaisesti joustavasti ja kannattavasti. Taajuuden säätömenetelmät, ns. svvitsausjärjestelmät, tähtäävät kunkin verkon loh-20 koistamiseen, jolloin pystytään pienemmällä, vain yhdelle lohkolle suunnitellulla suodattimena kattamaan koko taajuuskaista. Suodatin switsataan aina käytössä olevalle lohkolle eli säädetään käytettävälle taajuusalueelle.

Suodattimen switsaus eli taajuuden säätö perustuu siihen, että suodattimen sisältä-25 mien siirtojohtoresonaattoreiden ominaisimpedanssia ja siten resonanssitaajuutta muutetaan. Ominaisimpedanssin määräävät siirtojohtoresonaattorin ja sitä ympäröivän maadoitetun metallikuoren mitoitus sekä resonaattorin läheisyyteen järjestetyt säätökytkennät. Tekniikan tasosta tunnetaan menetelmä siirtojohtoresonaattorin resonanssitaajuuden säätämiseksi järjestämällä siirtojohtoresonaattorin läheisyyteen 30 siirtojohto (kuva 1), jolloin sen ja siirtojohtoresonaattorin välillä on sähkömagneettinen kytkentä Ml, minkä perusteella siirtojohtoa kutsutaan kytkentäelementiksi. Kytkentäelementin sähköiset ominaisuudet määräävät, miten resonaattorin reso-nanssitaajuus muuttuu. 1

On tunnettua rakentaa resonanssitaajuudeltaan muutettava eli switsattava resonaattori järjestämällä kuvan 1 mukaisesti kytkentäelementin KE1 läheisyyteen kytkin SW1, joka sulkeutuessaan maadoittaa kytkentäelementin toisen pään. Tällöin siirtojohtoresonaattorin SR resonanssitaajuus on korkeampi kuin kytkimen SW1 ollessa 2 97923 auki. Yhdellä kytkentäelementillä ja siihen liittyvällä kaksitilaisella kytkimellä voidaan muuttaa resonaattorin resonanssitaajuus vain yhdestä arvosta toiseen. Tällaisesta järjestelmästä käytetään nimitystä kaksiportainen switsaus.

5 Eräissä tapauksissa on edullista, että resonanssitaajuudeksi voidaan valita yksi taajuus kolmesta tai useammasta vaihtoehdosta. Tällöin on kyseessä kolmi- tai useam-piportainen switsaus. Moniportaisen switsauksen perinteinen toteutusmuoto on esitetty suomalaisessa patentissa FI-88442 (US 5 298 873) ja sitä havainnollistaa kuva 2. Menetelmässä on järjestetty siirtojohtoresonaattorin SR läheisyyteen kaksi tai 10 useampia kytkentäelementtejä KE 1, KE2, ja vastaavat kytkimet SW1, SW2.

Kytkentäelementin 1 ja siirtojohtoresonaattorin välistä sähkömagneettista kytkentää merkitään Ml :llä ja kytkentäelementin 2 ja siirtojohtoresonaattorin välistä kytkentää M2:11a. Kun kaikki kytkimet ovat auki, resonaattorin resonanssitaajuudella on tietty arvo f 1. Kun yksi kytkin suljetaan, resonanssitaajuus muuttuu arvoon f2. Sulkemalla 15 toinen kytkin taajuus muutetaan kolmanteen arvoon β. Kytkentäelementtien ja kyt kimien lukumäärä asettaa rajat resonanssitaajuusarvojen vaihtoehtojen määrälle.

Perinteisen ratkaisun haittapuolena on se, että jokainen kytkentäelementti ja kytkin vievät tilaa resonaattorin läheisyydestä, jolloin resonaattoreita ja niistä koostuvia 20 suodattimia ei voida rakentaa kovin pienikokoisiksi. Koolla on tärkeä merkitys, koska suodattimia käytetään pienissä ja kevyissä matkapuhelimissa. Lisäksi sähkömagneettinen kytkentä resonaattorin ja usean kytkentäelementin välillä rasittaa resonaattorin Q-arvoa sitä enemmän, mitä useampia kytkentäelementtejä käytetään. Valmistusprosessissa tapahtuu myös tiettyä hajontaa kytkentäelementtien mitoituk-25 sessa, mikä aiheuttaa vaikeasti hallittavaa vaihtelua resonaattoreiden ominaisuuksiin. Prosessihajonnan vaikutus on sitä suurempi, mitä useampia kytkentäelementtejä yhteen resonaattoriin rakennetaan.

Esillä olevassa keksinnössä edellä mainitut haitat on vältetty. Tämä saavutetaan jär-30 jestämällä siirtojohtoresonaattorin läheisyyteen yksi säätöelin, johon kuuluu kytkin, jolla on vähintään kolme tilaa. Kytkin muuttaa säätöelimen sähköisiä ominaisuuksia. Kytkimen vähintään kolme tilaa vastaavat säätöelimen erilaisia sähköisiä ominaisuuksia, niiden välityksellä resonaattorirakenteen ominaisimpedanssin eri arvoja ja tätä kautta eri resonanssitaajuuksia.

Keksinnölle on tunnusomaista se, että siirtojohtoresonaattorin läheisyyteen on järjestetty säätöelin, johon kuuluu kytkin, jolla on vähintään kolme tilaa ja jonka tilat vastaavat resonaattorirakenteen ominaisimpedanssin eri arvoja.

35 3 97923 Säätöelin voi olla mikä tahansa monista tekniikan tasoon kuuluvista vaihtoehdoista, esimerkiksi liuskajohtimena toteutettu kytkentäelementti tai siirtojohtoresonaattoriin kytketty sivupiiri. Eräs edullinen suoritusmuoto on kytkentäelementti, joka muodos-5 tetaan valmistusprosessissa samanaikaisesti muiden resonaattori- ja/tai suodatinra-kenteeseen kuuluvien liuskajohdinpiirien kanssa. Tälle suoritusmuodolle on ominaista, että muuttamalla kytkentäelementtiin liittyvän kytkimen tilaa muutetaan kyt-kentäelementin impedanssia, mikä muuttaa vuorostaan resonaattorin ominaisimpe-danssia ja sen myötä resonanssitaajuutta. Koska kytkimellä valittavia kytkentäele-10 mentin impedanssiarvoja on keksinnön mukaisesti vähintään kolme, järjestelmällä voidaan toteuttaa kolmi- tai useampiportainen switsaus käyttämällä vain yhtä kyt-kentäelementtiä ja yhtä kytkintä.

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin oheisten kuvien avulla, joissa: 15 kuva 1 esittää tunnettua kaksiportaisen switsauksen toteutusta, kuva 2 esittää tunnettua kolmiportaisen switsauksen toteutusta, kuva 3 esittää kytkentäkaaviona esillä olevan keksinnön mukaisen kolmiportaisen switsauksen erästä suoritusmuotoa, 20 kuva 4 esittää kytkentäkaaviona esillä olevan keksinnön mukaisen kolmiportaisen switsauksen erästä toista suoritusmuotoa, kuva 5 esittää keksinnön mukaisen helix-suodattimen tekniseen toteutukseen liittyvää kytkentälevyä, kuva 6 esittää kytkentäkaaviona esillä olevan keksinnön mukaisen kolmiportai-25 sen switsauksen erästä kolmatta suoritusmuotoa, kuva 7 esittää kytkentäkaaviona esillä olevan keksinnön mukaisen kolmiportaisen switsauksen erästä neljättä suoritusmuotoa, ja kuva 8 esittää kytkentäkaaviona esillä olevan keksinnön mukaisen kolmiportaisen switsauksen erästä viidettä suoritusmuotoa.

30

Tekniikan tason mukaisia kytkentöjä (kuvat 1 ja 2) selostettiin edellä, joten seuraavassa keksintöä selostetaan viittaamalla lähinnä kuviin 3-8.

>

Kuvassa 3 on esitetty kytkentäkaaviona esillä olevan keksinnön eräs suoritusmuoto.

35 Kytkentäkaaviossa on siirtojohtoresonaattori SR ja sen läheisyyteen järjestetty kytkentäelementti KE3, joka vaikuttaa resonaattorin resonanssitaajuuteen sähkömagneettisen kytkennän M3 välityksellä. Kytkentäelementtiin liittyy kolmitilainen kyt- 4 97923 kin SW3, joka on joko auki kuten kuvassa tai maadoittaa kytkentäelementin toisen pään suoraan tai maadoittaa kytkentäelementin toisen pään siirtolinjan SL1 kautta.

Ensimmäisessä tilassa kytkin SW3 on auki ja kytkentäelementti KE3 vaikuttaa reso-5 naattorin resonanssitaajuuteen kytkennän M3 välityksellä. Resonanssitaajuudella on jokin arvo f 1, joka riippuu siirtojohtoresonaattorin ja kytkentäelementin mitoituksesta. Toisessa tilassa kytkin SW3 maadoittaa kytkentäelementin toisen pään suoraan, jolloin resonaattorirakenteen ominaisimpedanssi muuttuu ja resonanssitaajuus asettuu arvoon £2, joka on suurempi kuin fl patentissa FI-88442 (US 5 298 873) 10 esitetyn periaatteen mukaisesti. Kolmannessa tilassa kytkin SW3 maadoittaa kytkentäelementin toisen pään siirtolinjan SL1 kautta, jolloin resonaattorirakenteen ominaisimpedanssi jälleen muuttuu ja resonanssitaajuus asettuu arvoon f3, joka on suurempi kuin fl, mutta pienempi kuin f2.

15 Kuvatun periaatteen mukaisesti voidaan toteuttaa myös useampiportainen switsaus.

Tällöin käytetään kytkintä, jolla on enemmän kuin kolme tilaa. Kukin tila vastaa eri impedanssiarvoa esimerkiksi siten, että kytkin maadoittaa kytkentäelementin toisen pään kulloinkin eri tavalla mitoitetun siirtolinjan kautta. Kuvassa 6 on kytkentäkaavio suoritusmuodosta, jossa kytkimen SW5 kukin tila vastaa maadoitusta eri tavalla 20 mitoitetun siirtolinjan SL3, SL4, SL5 kautta. Kytkin SW5 ei ole missään tilassaan auki eikä mikään sen tila vastaa kytkentäelementin KE4 pään maadoitusta suoraan.

Yksi kytkimen tiloista voi olla auki-tila (kuva 7) ja yksi tiloista voi olla suora maadoitus (kuva 8), mutta kumpikaan näistä ei ole keksinnön kannalta välttämätön.

25 Kaikki kytkentäkaavioissa esiintyvät komponentit - siirtojohtoresonaattori, siihen kytkeytyvä kytkentäelementti, kolmitilainen kytkin ja siirtolinja - ovat erillisinä sinänsä tunnettuja eikä niiden tekninen toteutus tuota vaikeuksia alan ammattimiehelle. Siirtojohtoresonaattori on edullisesti lieriökelaksi kierretystä johtimesta muodostettu helix-resonaattori tai dielektriseen (esimerkiksi keraamiseen) lohkoon muodos-30 tettu, johtavalla pinnoitteella päällystetty reikä. Kytkentäelementti ja siirtolinja ovat edullisesti pienihäviöiselle substraatille tai keraamin pinnalle muodostettuja liuska-johtimia. Kolmitilainen kytkin on edullisesti PIN-diodi tai useasta PIN-diodista koottu kytkentä. Liuskajohtimin toteutettu suoritusmuoto on erityisen edullinen, koska liuskajohtimet voidaan valmistaa muiden suodatinrakenteeseen kuuluvien 35 liuskajohtimien kanssa samanaikaisesti eikä kytkennässä tarvita kytkindiodien lisäksi muita erilliskomponentteja.

Ί sa i sini Iita..: * 5 97923

Kuva 5 esittää piirilevyä, jota käytetään kuvan 3 mukaisen ensimmäisen suoritusmuodon teknisessä toteutuksessa. Kyseessä on piirilevy kamparakenteista helix- suodatinta varten, jossa kunkin ylöspäin suuntautuvan haarakkeen ympärille tulee lieriökelaksi kierretty johdin eli helix (ei esitetty). Pienihäviöisestä substraatista 5 valmistettu piirilevy toimii suodatinrakenteen tukielementtinä ja sen pintaan muodostetaan sähköisen toiminnan edellyttämät johtimet ja kytkentätäplät käyttäen tavanomaista tekniikkaa. Haarakkeen yläosassa oleva leveän T:n muotoinen johdin GND muodostaa kytkentäelementille KE3 galvaanisen kytkennän maapotentiaaliin. Kytkentäelementin alapuolella oleviin kytkentätäpliin KT1, KT2 ja KT3 kiinnite-10 tään kolmiporttinen komponentti, joka sisältää kaksi PIN-diodia yhteiskatodikytken- nässä. Tämä komponentti toimii kolmitilaisena kytkimenä SW3 siten, että kytkentä-funktiot toteutetaan portteihin kytketyillä DC-bias-jännitteillä. Kun yhteiskatodin potentiaali on suurempi kuin kummankaan anodin, kytkin on auki. Kun yhteiskatodin potentiaali on pienempi kuin toisen anodin, kytkin kytkee mainitun anodin yh-15 teiskatodiin.

Kytkentätäplästä, jota merkitään KT2:lla, alkaa siirtolinja SL 1, jonka toinen pää on yhteydessä maapotentiaaliin kytkentätäpliin KT4 ja KT7 kiinnitettävän vastuksen ja kytkentätäpliin KT5 ja KT6 kiinnitettävän kondensaattorin kautta. Kytkentätäplästä 20 KT3 on vastaava maadoitus ilman siirtolinjaa.

Kuvassa 4 on esitetty kytkentäkaaviona esillä olevan keksinnön eräs vaihtoehtoinen suoritusmuoto. Kytkentäkaaviossa on siirtojohtoresonaattori SR ja siihen galvaanisessa yhteydessä oleva sivupiiri, jossa on kapasitiivinen elementti Cl, siirtolinja 25 SL2 ja keksinnön mukaisesti kolmitilainen kytkin SW4. Tässä suoritusmuodossa tulevat kyseeseen vain sellaiset siirtojohtoresonaattorit, joihin voidaan järjestää kahdessa kohdassa galvaaninen kytkentä sivupiiriä varten. Siirtojohtoresonaattori SR on edullisesti helix-resonaattori ja sivupiiri on muodostettu liuskajohtimista ja erillis-komponenteista piirilevylle, joka toimii helix-resonaattorin tukirakenteena. Galvaa-30 niset kytkennät on muodostettu juottamalla resonaattorin tukihaarakkeen reunaan ulottuva liuskajohdin kiinni resonaattorijohtimeen.

Tässäkin suoritusmuodossa kytkin SW4 on edullisesti kahden PIN-diodin yhteiska-todikytkentä, jolle on jäljestetty bias-jännitteet käyttäen liuskajohtimia sen piirile-35 vyn pinnalla, joka toimii resonaattorin tukirakenteena. Kytkin SW4 on joko auki kuten kuvassa tai kytkee kapasitanssin C1 ja siirtolinjan SL2 sarjaan tai ohittaa siir-tolinjan SL2 kokonaan. Kapasitiivinen elementti C1 on pienemmillä radiopuhelin- 6 97923 taajuuksilla edullisesti erilliskomponentti, mutta yli 1000 MHz:n taajuudella se voidaan myös muodostaa liuskajohtimista piirilevylle.

Vaikka edellä on esitetty keksinnön mukainen toteutus vain kahden taajuussiirtope-5 riaatteen yhteydessä, keksintö ei rajoitu näihin kahteen suoritusmuotoon vaan sen mukaista kytkentäelementin tai sivupiirin monitilaista portaittaista switsausta voidaan käyttää monien tunnettujen taajuussiirtoperiaatteiden toteutuksessa. Oleellista kaikkien suoritusmuotojen kannalta on, että resonanssitaajuuden siirtoon käytettävässä säätöelimessä on edellä mainittu vähintään kolmitilainen kytkin, joka antaa 10 monipuoliset mahdollisuudet yksinkertaisenkin säätöelimen käytölle.

Keksinnön edut tekniikan tason mukaisiin ratkaisuihin nähden perustuvat mm. pienentyneeseen tilantarpeeseen. Yhden kytkentäelementin sijoittaminen siirtojohto-resonaattorin kenttään onnistuu hyvin myös käsipuhelimien edellyttämissä pieniko-15 koisissa suodattimissa. Yksi kytkentäelementti kuormittaa myös resonaattorin Q-ar-voa huomattavasti vähemmän kuin tekniikan tason mukainen monen kytkentäelementin käyttö. Kun käytetään vain yhtä kytkentäelementtiä, kytkennän fyysiseen toteuttamiseen käytettävissä oleva tila on perinteiseen ratkaisuun verrattuna kolmiportaisen switsauksen tapauksessa kaksinkertainen ja useampiportaisessa switsauk-20 sessa vielä useampikertainen. Tällöin kytkentä voidaan järjestää erittäin stabiiliksi eikä valmistusprosessissa tapahtuva mitoituksen hajonta aiheuta suuria eroja eri suodattimien välille.

Keksinnön mukaisilla pienillä, kolmi- tai useampiportaiseen switsaukseen pystyvillä 25 suodattimilla on laajat sovellusmahdollisuudet esimerkiksi matkapuhelinjärjestelmiin kuuluvissa käsipuhelimissa.

Claims

97923

1. Resonatorkonstruktion med en överföringsledningsresonator (SR) och ett reg-lerorgan, med vilket man stegvis kan ändra ljudimpedansen hos nämnda resonatorkonstruktion och via denna överföringsledningsresonatoms resonansfrekvens, kän-netecknad av att nämnda reglerorgan omfattar en omkopplare (SW3; SW4; SW5;

20 SW6; SW7) som har minst tre lägen och vars lägen motsvarar olika värden av ljudimpedansen hos resonatorkonstruktionen.

1. Resonaattorirakenne, jossa on siirtojohtoresonaattori (SR) ja säätöelin, jolla voidaan muuttaa portaittain mainitun resonaattorirakenteen ominaisimpedanssia ja sen välityksellä siirtojohtoresonaattorin resonanssitaajuutta, tunnettu siitä, että ' 5 mainittuun säätöelimeen kuuluu kytkin (SW3; SW4; SW5; SW6; SW7), jolla on vähintään kolme tilaa ja jonka tilat vastaavat resonaattorirakenteen ominaisimpe-danssin eri arvoja.

2. Resonatorkonstruktion enligt patentkrav 1, kännetecknad av att nämnda reglerorgan är en krets omfattande ett kopplingselement (KE3; KE4; KE5; KE6) anord- 25 nat i närheten av överföringsledningsresonatom och nämnda omkopplare (SW3; SW5; SW6; SW7) med minst tre lägen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen resonaattorirakenne, tunnettu siitä, että 10 mainittu säätöelin on piiri, johon kuuluu siirtojohtoresonaattorin läheisyyteen järjestetty yksi kytkentäelementti (KE3; KE4; KE5; KE6) ja mainittu vähintään kolmiti-lainen kytkin (SW3; SW5; SW6; SW7).

3. Resonatorkonstruktion enligt patentkrav 2, kännetecknad av att nämnda kopplingselement (KE3; KE4; KE5; KE6) omfattar tvä anslutningspunkter och nämnda 30 kopplingselement är jordat vid den första anslutningspunkten och nämnda omkopp lare (SW3; SW5; SW6; SW7) är ansluten tili kopplingselementets andra anslut-ningspunkt.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen resonaattorirakenne, tunnettu siitä, että 15 mainittu kytkentäelementti (KE3; KE4; KE5; KE6) käsittää kaksi liitäntäkohtaa ja mainittu kytkentäelementti on ensimmäisestä liitäntäkohdasta maadoitettuja mainittu kytkin (SW3; SW5; SW6; SW7) liittyy kytkentäelementin toiseen liitäntäkohtaan.

4. Resonatorkonstruktion enligt patentkrav 3, kännetecknad av att nämnda krets 35 omfattar jordning och en transmissionslinje (SL1) och att a) i sitt första läge är nämnda omkopplare (SW3) öppen, b) i sitt andra läge är nämnda omkopplare (SW3) kopplad tili jordningen och jordar kopplingselementets (KE3) andra anslutningspunkt direkt, och 97923 c) i sitt tredje läge är nämnda omkopplare (SW3) kopplad via transmissionslinjen (SL1) till jordningen och jordar kopplingselementets (KE3) andra anslutningspunkt via transmissionslinjen (SL 1).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen resonaattorirakenne, tunnettu siitä, että 20 mainittu piiri käsittää maadoituksen ja siirtolinjan (SL 1), ja että a) ensimmäisessä tilassaan mainittu kytkin (SW3) on auki, b) toisessa tilassaan mainittu kytkin (SW3) on kytketty maadoitukseen maadoittaen kytkentäelementin (KE3) toisen liitäntäkohdan suoraan, ja c) kolmannessa tilassaan mainittu kytkin (SW3) on kytketty siirtolinjan (SL1) kautta 25 maadoitukseen maadoittaen kytkentäelementin (KE3) toisen liitäntäkohdan siirtolinjan (SL1) kautta.

5. Resonatorkonstruktion enligt patentkrav 3, kännetecknad av att nämnda krets omfattar jordning och tre transmissionslinjer (SL3, SL4, SL5) och att i sitt respek-tive läge är nämnda omkopplare (SW5) med minst tre lägen kopplad via en skild transmissionslinje till jordningen och jordar kopplingselementets (KE4) andra anslutningspunkt via en skild transmissionslinje.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen resonaattorirakenne, tunnettu siitä, että mainittu piiri käsittää maadoituksen ja kolme siirtolinjaa (SL3. SL4, SL5) ja että 30 kussakin tilassaan mainittu vähintään kolmitilainen kytkin (SW5) on kytketty eri siirtolinjan kautta maadoitukseen maadoittaen kytkentäelementin (KE4) toisen liitäntäkohdan eri siirtolinjan kautta.

6. Resonatorkonstruktion enligt patentkrav 3, kännetecknad av att nämnda krets omfattar jordning och tvä transmissionslinjer (SL6 och SL7) och att a) i sitt första läge är nämnda omkopplare (SW6) öppen, b) i sitt andra läge är nämnda omkopplare (SW6) kopplad via den första transmis- 15 sionslinjen (SL6) tili jordningen och jordar kopplingselementets (KE5) andra anslutningspunkt via den första transmissionslinjen (SL6) och c) i sitt tredje läge är nämnda omkopplare (SW6) kopplad via den andra transmissionslinjen (SL7) tili jordningen och jordar kopplingselementets (KE5) andra anslutningspunkt via den andra transmissionslinjen (SL7). 20

6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen resonaattorirakenne, tunnettu siitä, että 35 mainittu piiri käsittää maadoituksen ja kaksi siirtolinjaa (SL6 ja SL7) ja että a) ensimmäisessä tilassaan mainittu kytkin (SW6) on auki, 97923 b) toisessa tilassaan mainittu kytkin (SW6) on kytketty ensimmäisen siirtolinjan (SL6) kautta maadoitukseen maadoittaen kytkentäelementin (KE5) toisen liitäntä-kohdan ensimmäisen siirtolinjan (SL6) kautta ja c) kolmannessa tilassaan mainittu kytkin (SW6) on kytketty toisen siirtolinjan (SL7) 5 kautta maadoitukseen maadoittaen kytkentäelementin (KE5) toisen liitäntäkohdan toisen siirtolinjan (SL7) kautta.

7. Resonatorkonstruktion enligt patentkrav 3, kännetecknad av att nämnda krets omfattar jordning och tvä transmissionslinjer (SL8 och SL9) och att a) i sitt första läge är nämnda omkopplare (SW7) kopplad tili jordningen och jordar kopplingselementets (KE6) andra anslutningspunkt direkt, 25 b) i sitt andra läge är nämnda omkopplare (SW7) kopplad via den första transmissionslinjen tili jordningen och jordar kopplingselementets (KE6) andra anslutningspunkt via den första transmissionslinjen (SL8) och c) i det tredje läget är nämnda omkopplare (SW7) kopplad via den andra transmissionslinjen (SL9) tili jordningen och jordar kopplingselementets (KE6) andra anslut-30 ningspunkt via den andra transmissionslinjen (SL9).

7. Patenttivaatimuksen 3 mukainen resonaattorirakenne, tunnettu siitä, että mainittu piiri käsittää maadoituksen ja kaksi siirtolinjaa (SL8 ja SL9) ja että 10 a) ensimmäisessä tilassaan mainittu kytkin (SW7) on kytketty maadoitukseen maadoittaen kytkentäelementin (KE6) toisen liitäntäkohdan suoraan, b) toisessa tilassaan mainittu kytkin (SW7) on kytketty ensimmäisen siirtolinjan kautta maadoitukseen maadoittaen kytkentäelementin (KE6) toisen liitäntäkohdan ensimmäisen siirtolinjan (SL8) kautta ja 15 c) kolmannessa tilassaan mainittu kytkin (SW7) on kytketty toisen siirtolinjan (SL9) kautta maadoitukseen maadoittaen kytkentäelementin (KE6) toisen liitäntäkohdan toisen siirtolinjan (SL9) kautta.

8. Resonatorkonstruktion enligt nägot av patentkraven 2-7, kännetecknad av att kopplingselementet och transmissionslinjema utförts med bandledningar. 1

8. Jonkin patenttivaatimuksen 2-7 mukainen resonaattorirakenne, tunnettu siitä, 20 että kytkentäelementti ja siirtolinjat on toteutettu liuskajohtimilla. 1 2 Patenttivaatimuksen 1 mukainen resonaattorirakenne, tunnettu siitä, että mainittu säätöelin on siirtojohtoresonaattoriin galvaanisesti liittyvä sivupiiri, jonka osana on mainittu vähintään kolmitilainen kytkin (SW4). 25 2 Patenttivaatimuksen 9 mukainen resonaattorirakenne, tunnettu siitä, että si-vupiiriin kuuluu mainitun kytkimen (SW4) lisäksi kapasitiivinen elin (Cl) ja induktiivinen elin, edullisesti siirtolinja (SL2), ja mainitut elimet on järjestetty siten, että 30 a) kytkimen (SW4) ollessa ensimmäisessä tilassaan sivupiiri on avoin, b) kytkimen (SW4) ollessa toisessa tilassaan kapasitiivinen ja induktiivinen elin (Cl, SL2) sekä kytkin muodostavat päistään siirtojohtoresonaattoriin liittyvän sarja-kytkennän ja c) kytkimen (SW4) ollessa kolmannessa tilassaan mainitut kapasitiivinen elin (Cl) 35 ja kytkin (SW4) muodostavat päistään galvaanisesti siirtojohtoresonaattoriin liittyvän sarjakytkennän. 97923

9. Resonatorkonstruktion enligt patentkrav 1, kännetecknad av att nämnda reg- lerorgan är en tili överföringsledningsresonatom galvaniskt ansluten shunt, i vilken nämnda omkopplare (SW4) med minst tie lägen är integrerad. 97923 π

10. Resonatorkonstruktion enligt patentkrav 9, kännetecknad av att shunten om-fattar förutom nämnda omkopplare (SW4) ett kapacitivt organ (Cl) och ett induktivt * organ, företrädesvis en transmissionslinje (SL2) och nämnda organ anordnats sa att a) da omkopplaren (SW4) är i sitt första läge är shunten öppen, * 5 b) da omkopplaren (SW4) är i sitt andra läge bildar det kapacitiva och det induktiva organet (Cl, C2) samt omkopplaren en till överföringsledningsresonatorn ansluten seriekoppling vid sinä ändar och c) da omkopplaren (SW4) är i sitt tredje läge bildar nämnda kapacitiva organ (Cl) och omkopplaren (SW4) en till överföringsledningsresonatorn galvaniskt ansluten 10 seriekoppling vid sinä ändar.

11. Ett radiofrekvensfilter omfattande ätminstone tvä resonatorer, av vilka ätmins-tone en resonator omfattar en överföringsledningsresonator (SR) och ett reglerorgan, med vilket ljudimpedansen hos nämnda resonator kan ändras stegvis och via denna 15 resonatoms resonansffekvens, kännetecknat av att nämnda reglerogan omfattar en omkopplare (SW3, SW4; SW5; SW6; SW7) med minst tre lägen och vars lägen motsvarar olika värden av resonatorkonstruktionens ljudimpedans.

11. Radiotaajuussuodatin, joka käsittää ainakin kaksi resonaattoria, joista ainakin yksi resonaattori käsittää siirtojohtoresonaattorin (SR) ja säätöelimen, jolla säätö-elimellä voidaan muuttaa portaittain mainitun resonaattorin ominaisimpedanssia ja sen välityksellä resonaattorin resonanssitaajuutta, tunnettu siitä, että mainittuun * 5 säätöelimeen kuuluu kytkin (SW3; SW4; SW5; SW6; SW7), jolla on vähintään kolme tilaa ja jonka tilat vastaavat resonaattorirakenteen ominaisimpedanssin eri arvoja.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukaisen resonaattorin käyttö kannettavassa 10 radioviestimessä.

13. Patenttivaatimuksen 11 mukaisen suodattimen käyttö kannettavassa radioviestimessä.

15 Patentkrav

12. Användning av resonatom enligt nagot av patentkraven 1-10 i en bärbar radio-20 teleanordning. 1 Användning av filtret enligt patentkravet 11 i en bärbar radioteleanordning.