FI97628C - Laite kasautumia muodostamaan pyrkivän partikkelimaisen materiaalin erottelemiseksi ja sekoittamiseksi - Google Patents

Description

97628

Laite kasautumia muodostamaan pyrkivän partikkelimaisen materiaalin erottelemiseksi ja sekoittamiseksi

Keksintö kohdistuu oheisen patenttivaatimuksen 1 5 johdanto-osassa esitettyyn laitteeseen partikkelimaisen materiaalin erottelemiseksi ja sekoittamiseksi. Erityisesti keksintö on tarkoitettu kuitumateriaalin erottamiseksi ja sekoittamiseksi, ja erityisesti sellaisen, jossa on kahta eri kuitulaatua, esimerkiksi kasvispe-10 räistä kuitua ja synteettistä kuitua.

GB-patentista 1154324 tunnetaan laite, jossa kuidut tuodaan syöttölaitteella syöttötelojen väliin, jotka syöttävät kuidut pyörivän, piikeillä varustetun rummun 15 pintaan, josta kuidut edelleen joutuvat ilmavirtauksen mukaan, joka kulkee pitkin ilmakanavaa, johon rummun kehä on yhteydessä jonkin matkaa kuitujen tulokohdasta eteenpäin. Ilmakanavassa oleva ilmavirtaus kuljettaa kuituja eteenpäin matonmuodostukseen. Em. patentin 20 mukaisella laitteella käsitellyt kuidut ovat lyhyitä mineraalikuituja, jotka ovat suhteellisen tasalaatuisia. Tällaiset kuidut on yleensä helppo erotella toisistaan ja sekoittaa keskenään tuotteen laatua huonontavien kuitukasautumien tai -kimppujen välttämiseksi.

25 US-patenttijulkaisussa 4097965 on esitetty laite, jolla tuotteen tasalaatuisuuden parantamiseksi voidaan erotella toisistaan ja sekoittaa keskenään kuitumateriaalia kuljettamalla sitä suuren piikkirummun kehällä, 30 jolloin materiaalia samalla avataan ja sekoitetaan rummussa kehää vastapäätä pyörivien piikkitelojen avulla. Tämän jälkeen kuidut syötetään tiivistystelan ja ohjauslevyn jälkeen ilmavirtaukseen. Keksinnön tarkoituksena on esittää laite, jolla voidaan entistä 35 paremmin erotella toisistaan ja sekoittaa erityisesti kuituja, jotka ovat eri laatua, esim. eri materiaalia.

Keksintö soveltuu kuitenkin myös samaa kuitulaatua sisältävän materiaalin käsittelemiseksi, ja yleensä 2 97628 kaikkien partikkelimaisten materiaalien käsittelemiseen, joiden partikkelit pyrkivät muodostamaan lopullisen tuotteen laatua huonontavia kasautumia. Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle 5 laitteelle on pääasiassa tunnusomaista se, mikä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen l tunnusmerkki-osassa. Ratkaisun avulla voidaan partikkeleita ottaa väliainevirtaukseen kahdesta kohtaa, jolloin siihen saadaan esimerkiksi eripituisia kuituja sopivassa 10 suhteessa.

Keksinnön eräiden edullisten suoritusmuotojen osalta viitataan myös oheisiin epäitsenäisiin patenttivaatimuksiin 2-18 ja jäljempänä tulevaan selitykseen.

15

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää keksinnön mukaista laitetta 20 sivukuvantona, kuva 2 esittää eri kuljetuspintojen muodostamaa kokonaisuutta suuremmassa mittakaavassa, ja 25 kuva 3 esittää kuljetuspintojen tartuntaelimiä suuremmassa mittakaavassa.

Kuvassa 1 on esitetty keksinnön mukainen laite sivu-30 kuvantona. Laite sijaitsee rungossa 1, johon on sijoitettu syöttölaite 1 kuitujen syöttämiseksi. Syöttölaite 1 muodostuu kuvassa l päättymättömästä kuljetinhihnasta la, jonka jälkeen seuraa telasto Ib, jossa on neljä piikeillä varustettua telaa siten, 35 että ne on sijoitettu pareittain vastakkain, jolloin ne muodostavat väliinsä syöttökäytävän kuljetinhihnan la tuomien kuitujen syöttämiseksi kohti suuren syöttö-rummun 12 kehää. Syöttötelojen ensimmäinen pari, 3 97628 joiden välissä syöttökäytävä sijaitsee, pyörii hitaammin toiseen pariin verrattuna, jolloin kuitujen nopeus kasvaa rumpua 12 lähestyttäessä. Telojen piikit ovat pyörimissuuntaa vastaan kallistuneessa asennossa, ja 5 niiden kärkien väli syöttökäytävässä on n. 1 mm. Syöttösuunnassa vierekkäisten, eri parien telojen piikkien kärkien väli on myös n. 1 mm.

Kuidut syötetään syöttökuljettimen la päälle jollain 10 sopivalla annostelujärjestelyllä, jota ei keksintöön kuulumattomana ole selostettu tässä sen tarkemmin.

Laitteen runkoon on laakeroitu pyöriväksi telaston Ib viereen suurihalkaisijäinen syöttörumpu 12, jonka 15 pinta on varustettu tartuntaelimillä, jotka ovat kallistuneet liikesuuntaan ja kykenevät ottamaan mukaansa telaston Ib telojen välistään syöttämää kuitumateriaalia syöttökohdassa A ja kuljettamaan sitä pitkin rummun kehää pyörimissuunnassa eteenpäin.

20 Rummun kehä muodostaa näin päättymättömän kuljetus-pinnan 2. Syöttölaitteen 1 syöttökohdan jälkeen pyörimissuunnassa vähän matkan päässä siitä sijaitsee kolme piikeillä varustettua telaa 15, 14, 13, jotka sijaitsevat peräkkäin lähellä rummun kehäpintaa siten, 25 että telojen rumpua 12 lähimpänä kulloinkin olevien kehäpintojen ja syöttörummun 12 kehäpinnan väliin muodostuvat kapeat solat 5c, 5b, 5a kuitujen erot telemiseksi ja sekoittamiseksi. Syöttörumpu 12 on järjestetty pyörimään suurella kehänopeudella kuvassa 1 30 katsoen vastapäivään ja telat 15, 14, 13 hiljaisemmalla kehänopeudella myötäpäivään, eli vastakkaiseen pyörimissuuntaan, jolloin solien 5c, 5b, 5a kohdalla rummun 12 ja sitä kulloinkin lähimpänä oleva telan 15, 14 tai 13 pinta liikkuvat samaan suuntaan.

Kuvassa 2 on esitetty tarkemmin telojen muodostama kokonaisuus. Kolme telaa 15, 14, 13 ovat rummun pyörimissuunnassa lähellä toisiaan, jolloin myös 35 4 97628 niiden väliin muodostuu solia 8. Kuljetuspinnassa 2 kulkusuunnassa ensin sijaitsevan telan 15 aikaansaamassa solassa 5c kuljetuspinnan 2 ja telan 15 pinnan suuri liike-ero repii kuitukimppuja auki ja osa kuiduista 5 siirtyy telan 15 pinnalle, koska kehänopeudeltaan hitaampi tela 15 pystyy ottamaan kuljetuspinnan 2 tulosuuntaan päin suunnatuilla piikeillään kuituja mukaansa. Vastakkaisten pintojen piikkien kärkien väliin jäävä välys tässä solassa 5c on alle 2,0 mm, 10 esim. n. 0,7-1,0 mm. Telan 15 kuljettamat kuidut siirtyvät lähelle seuraavan telan 14 pintaa, jolla tässä telojen välisessä solassa 8 on vastakkaissuuntainen, rumpuun 12 päin suuntautuva liike. Kuidut joutuvat tämän jälkimmäisen telan 14 pyörimissuuntaan 15 päin suunnattujen piikkien mukaan liikkeeseen edelleen kohti rumpua 12. Telan 14 ja rummun 12 välisessä solassa 5b kuidut jatkavat rummun 12 pyörimissuuntaan suuntautuvien piikkien mukana. Hyvin auennut kuohkea kuitumateriaali ottaa solissa hyvin kiinni vastapäisen 20 pinnan piikkeihin, jos pintojen liike-ero ja piikkien suunta on sopiva, kun taas huonommin auennut kuitu kulkeutuu pitempiä matkoja saman pinnan piikeissä. Viimeisen, kolmannen telan 13 ja rummun 12 välisessä solassa 5a on kohta B, jossa rummun 2 tuomat kuidut 25 voivat siirtyä hitaammin pyörivän telan 13 pyörimissuuntaa vastaan suunnattuihin piikkeihin. Pyörimissuunnassa rummun 2 kehällä ja telan 13 kehällä on kohdan B jälkeen kohta, jossa rummun ja telan kehäpin-nat ovat avoinna kanavaan 3, jossa kulkevan väliaineen, 30 sopivimmin ilman avulla riittävän hyvin auenneet kuidut tempautuvat väliaineen mukaan. Kuten kuvasta 1 näkyy, kanava 3 kulkee suurin piirtein tangentiaalises-ti rumpuun 12 nähden viistosti ylhäältä alaspäin ja vie kuidut eteenpäin matonmuodostukseen, joka voi 35 tapahtua millä tahansa tunnetulla menetelmällä. Kanava 3 voi olla esimerkiksi puhaltimen imupuolella, jolloin tämä puhallin on järjestetty puhaltamaan hyvin auenneet kuidut jatkokäsittelyyn.

5 5 97628

Seuraavassa selostetaan lähemmin käsiteltävän materiaalin käyttäytymistä materiaalin edettyä rummun 12 kehän suunnassa kanavan 3 läheisyyteen.

Kuten edellä on mainittu, rummun 12 kehäpinta muodostaa pitkän päättymättömän kuljetuspinnan, josta ulkonee viistosti sen liikesuuntaan päin ulkonevia tartun-taelimiä, esim. sopivalla tavalla muotoiltuja piikkejä.

10 Partikkelimaisen materiaalin edettyä viimeisen telan 13 ja rummun 12 väliseen kapeaan solaan 5a se joutuu tämän telan 13 kehäpinnan muodostamasta toisesta päättymättömästä kuljetuspinnasta 4a ulkonevien tartuntaelimien vaikutuspiiriin. Kuljetuspintojen 2, 15 4a liikesuunta solan 5a kohdalla on sama kul jetuspinnan 2 nopeuden ollessa huomattavasti, sopivimmin ainakin kymmenen kertaa suurempi. Toisesta kuljetuspinnasta 4a ulkonevat tartuntaelimet ovat suuntautuneet pinnan liikesuuntaa vastaan. Riittävän irtonainen eli "auki" 20 oleva materiaali siirtyy solassa 5a olevassa kohdassa B toisen kuljetuspinnan 4a tartuntaelimiin. Solassa tartuntaelimien kärkien välinen etäisyys voi olla alle 1 mm, esim. 0,3 mm. Kuljetuspinnan 4a liikesuunnassa kohtaa B seuraa kohta C, jossa kuljetuspinta 4a 25 sijaitsee tangentiaalisesti kanavassa 3 kulkevaan väliainevirtaukseen S nähden. Tässä kohdassa kul-jetuspinnan 4a liikesuunta on telan 13 pyörimisliikkeen johdosta muuttunut sellaiseksi, että tartuntaelimet ovat suuntautuneet väliainevirtauksen S suuntaan.

30 Kanavassa 3 kulkeva väliainevirtaus S pyyhkii toista kuljetuspintaa 4a, jolloin riittävän irtonainen ja riittävän kevyt materiaali irtoaa tartuntaelimistä virtaukseen S. Kuljetuspinnalle 4a jää tällöin vielä sellaista materiaalia, joka on vielä liian painavaa, 35 jotta se voisi siirtyä väliaineen virtauksen S vaikutuksesta pois tartuntaelimistä, eli partikkelit, kuten kuidut ovat vielä osaksi kiinni toisissaan.

- 97628 6

Solasta 5a alkaa kierrätystie näille irtoamattomille partikkeleille. Tässä kierrätystiessä partikkelit kulkeutuvat toisen kuljetuspinnan 4a tartuntaelimien mukana kolmannen kuljetuspinnan 4b läheisyyteen, joka 5 kuljetuspinta muodostuu edellisen telan 14 kehäpinnas-ta. Toisen kuljetuspinnan 4a ja kolmannen kuljetuspinnan 4b välisessä kapeimmassa kohdassa eli solassa 8 on siirtokohta D, jossa kolmas kuljetuspinta 4b liikkuu toisen kuljetuspinnan 4a liikesuuntaa vastaan ja 10 vastaanottaa partikkelit tartuntaelimiinsä, jotka on suunnattu kuljetuspinnan 4b liikesuuntaan. Tässä kohdassa kolmannen kuljetuspinnan 4b liikenopeus on edullisesti suurempi kuin toisen kuljetuspinnan 4a liikenopeus. Solassa 8 tartuntaelimien kärkien väli 15 on alle 1 mm, esimerkiksi 0,5 mm. Tämän kolmannen kuljetuspinnan 4b mukana partikkelit kulkeutuvat partikkelien esi-irrotuksen suorittavan kuljetuspinnan 4c ja kolmannen kuljetuspinnan 4b välisen solan 8 kautta. Tämä esi-irrotuksen suorittava kuljetuspinta 20 4c muodostuu em. telan 15 kehäpinnasta ja sen liike solassa 8 on vastakkaissuuntainen kolmannen kuljetus-pinnan 4b liikkeelle ja sen tartuntael imet on suunnattu "myötäkarvaan" kuljetuspinnan 4c liikesuuntaa vastaan.

Tässä solassa 8 kolmannen kuljetuspinnan 4b tartun-25 taelimet ottavat "vastakarvaisen" suuntauksensa ansiosta myös mukaansa niitä partikkeleita, jotka ovat kulkeutuneet esi-irrotuksessa kuljetuspinnan 4c mukana ensimmäisen kuljetuspinnan 2 ja kuljetuspinnan 4c välisestä solasta 5c.

30

Kolmannen kuljetuspinnan 4b liikkeen mukana partikkelit kulkeutuvat solan 8 jälkeen jälleen lähelle ensimmäistä kuljetuspintaa 2 solaan 5b, joka muodostuu kolmannen kuljetuspinnan 4b ja ensimmäisen kuljetuspinnan 2 35 väliin. Tässä solassa kuljetuspintojen liikesuunnat ovat samansuuntaiset ja tartuntaelimien kärkien väli voi olla alle 1 mm, esim. n. 0,5 mm. Koska kolmannen kuljetuspinnan 4b tartuntaelimet suuntautuvat samaan 7 97628 suuntaan kuin ensimmäisen kuljetuspinnan 2 tartun-taelimet, ne pystyvät luovuttamaan partikkeleita solassa 5b nopeammin liikkuvan ensimmäisen kuljetuspin-nan 2 tartuntaelimiin, jotka on suunnattu kuljetuspin-5 nan 2 liikesuuntaan.

Kierrätystietä on kuvattu kaavamaisesti katkoviivoilla kuvassa 2, ja tämän kierrätystien jälkeen partikkelit ovat irronneeet riittävästi siten, että ne jälleen 10 solassa 5a toiselle kuljetuspinnalle 4a siirtyessään ovat riittävän irti toisistaan, jotta väliainevirtaus 3 voi kohdassa C ottaa ne mukaansa.

Kuljetuspintojen 2, 4a, 4b ja 4c liikenopeudet on 15 järjestetty edullisesti niin, että ensimmäisen kul-jetuspinnan 2 liikenopeus on suurin ja toisen kul-jetuspinnan 4a, kolmannen kuljetuspinnan 4b ja esi-irrotuksen suorittavan kuljetuspinnan 4c liikenopeuk-sista kolmannen kuljetuspinnan 4b liikenopeus on 20 suurin. Ensimmäisen kuljetuspinnan 2 liikenopeus voi olla esim. 1600 m/min, toisen kuljetuspinnan 4a liikenopeus n. 35-40 m/min, kolmannen kuljetuspinnan 4b liikenopeus n. 100 m/min ja esi-irrotuksen suorittavan kul jetuspinnan 4c nopeus n. 30 m/min, eli sen 25 liikenopeus on muihin verrattuna pienin.

Laitteessa on olemassa myös toinen kierrätystie niille partikkeleille, joita väliainevirtaus S ei ottanut mukaansa. Ne partikkelit, jotka eivät ole riittävästi 30 irronneita, jotta ne kohdassa B pystyisivät siirtymään toisen kuljetuspinnan 4a tartuntaelimiin, kulkeutuvat ensimmäisen kuljetuspinnan 2 eli rummun 12 kehäpinnan mukana. Tältä kehäpinnalta solan 5a jälkeen riittävän irtonaisia partikkeleita voi vielä siirtyä väliainevir-35 taukseen S. Kehäpinnan alapuoli on peitetty suojuksella 7 partikkelien putoamisen estämiseksi. Suojus 7 päättyy palautuskuljettimen 6 alkupään yläpuolella, jossa partikkelit joko putoavat palautuskuljettimelle 6, tai 8 97628 kulkeutuvat rummun pyörimissuunnassa ennen kuljettimen 1 syöttökohtaa A vastapäätä rummun 12 pintaa liikkuvan syöttötelaston Ib toisen parin alemman syöttötelan ohi takaisin syöttökohtaan A. Palautuskuljetin 6 5 muodostuu päättymättömästä kuljetushihnasta, jonka kuituja palauttavan osuuden loppupää kiertyy yhdessä syöttökuljettimen la alkupään kanssa vasten syöttökul-jettimen alkupäätä ohjaavaa telaa, jolloin kuidut palautuvat kuljettimen la ja palautuskuljettimen 6 10 hihnojen välissä jälleen syöttökuljettimen la päälle.

Kuvasta 1 näkyy vielä se, kuinka telat 15, 14, 13 on laakeroitu pyöriviksi kappaleisiin 9, joiden asema on muutettavissa rummun 2 kehän suunnassa telojen 15, 15 14, 13 keskinäisen sijainnin ja absoluuttisen sijainnin rummun 12 suhteen muuttamiseksi. Tämä on saatu aikaan siten, että kappaleet 9 on telojen puoleisista päistään yhteydessä laitteen runkoon kiinnitettyihin säätö-elimiin 9a ja vastakkaisesta päästä kappaleet on 20 järjestetty kiertyviksi rummun 2 pyörimisakselin suhteen. Lisäksi telat 15, 14, 13 voivat olla siirrettävissä kappaleiden 9 korkeussuunnassa, jolloin myös niiden ja rummun 2 välistä etäisyyttä eli solien 5c, 5b, 5a leveyttä voidaan hienosäätää. Tällä järjes-25 telyllä on mahdollista esim. järjestää telojen 15, 14, 13 sijainti siten, että solien 5c, 5b, 5a leveys muuttuu rummun 2 pyörimissuunnassa. Solien leveys riippuu käsiteltävästä materiaalista, mutta niiden suhteelliset leveydet on järjestetty edullisesti siten, 30 että ne pienenevät rummun 2 pyörimissuunnassa. Kappaleiden 9 kiertämisellä rummun 12 pyörimisakselin suhteen voidaan puolestaan telojen välisien solien 8 leveyttä hienosäätää.

35 Kuvassa 1 on esitetty myös voimansiirtojärjestelyt.

Isoa rumpua 12 pyöritetään omalla moottorilla Ml, joka on kiinnitetty laitteen runkoon. Tämä voi olla moottori, jolla on vakio pyörimisnopeus. Teloja 15, 14, 13 9 97628 pyöritetään puolestaan toisella, myös laitteen runkoon kiinnitetyllä moottorilla M2. Tämän moottorin pyörimisnopeus on muutettavissa, se voi olla esimerkiksi taajuusmuuttajalla säädettävä sähkömoottori. Toisen 5 moottorin M2 avulla saadaan aikaan myös syöttölaitteen 1 liike. Telat 15, 14, 13 ja syöttölaite 1 on kytketty samaan käyttömoottoriin M2 siten, että päättymätön voimansiirtoelin 10, kuten hihna, ketju tai muu sellainen kulkee telaston Ib telojen pyö-10 rimisakselin kautta ja kuljetushihnan la vetävän telan pyörimisakselin kautta, ja teloja 15 ja 13 pyörittävä päättymätön voimansiirtoelin 11 on puolestaan viety telaston Ib yhden telan pyörimisakselin kautta, jolloin se tämän telan välityksellä on voiman-15 siirtoyhteydessä käyttömoottorin M2 kautta kulkevaan voimansiirtoelimeen 10. Lisäksi käytetään toista päättymätöntä voimansiirtoelintä, joka kulkee telaston Ib yhden telan vastakkaisella puolella olevan päädyn kautta keskimmäisen telan 14 toiselle puolelle sel-20 laisella välityssuhteella, että tälle telalle 14 saadaan suurempi kehänopeus.

Kuten edellä kuljetuspintojen liikenopeuksia kuvailtaessa esitettiin, syöttörummun 12 kehänopeus on 25 huomattavasti suurempi kuin telojen 15, 14, 13 kehä-nopeudet. Syöttörummun 12 halkaisija voi olla esim.

600 mm ja kierrosluku 800 kierrosta/min, jolloin kehänopeudeksi tulee 1600 m/min. Telojen 15, 14, 13 kehänopeudet voivat vaihdella välillä 30-100 m/min.

30 Kehänopeudet on järjestetty edullisesti niin, että keskimmäinen tela 14 on nopein.

Kuvassa 3 on esitetty yksityiskohtaisemmin kuljetuspintojen, eli rummun 12 ja telojen 15, 14, 13 kehäpintojen 35 pintarakenne. Tartuntaelimet voivat olla n. 5 mm korkeita sahanterän mallisia piikkejä, joiden kantojen 10 97628 pituus liikesuunnassa on n. 3-4 mm ja leveys n. 0,8-1 mm. Piikkien jako on riittävän tiheä, esim. pituussuunnassa (liikesuunnassa) n. 0,5-1,0 cm ja leveyssuunnassa n. 1,2-2,0 cm (kärkien väliset etäisyydet).

5

Piikit voidaan järjestää pintoihin päällystämällä ne sopivilla piikkimatoilla. Piikkien toinen reuna on kallistuneena sopivaan terävään kulmaan a pinnan normaaliin eli kehäpinnan tangenttiin nähden, joko 10 liikesuuntaan päin tai liikesuuntaa vastaan, kuten edellä on kuvattu. Tämä kulma on kuljetuspinnoissa yleisesti n. 10°, mutta toisessa kuljetuspinnassa 4a se voi olla n. 20-30°.

15 Keksintö soveltuu erityisen hyvin sellaisen seoksen käsittelemiseksi, jossa on kahta ominaisuuksiltaan erilaista materiaalia, kuten esim. kasvisperäistä kuitua ja synteettistä kuitua, esimerkiksi puukuidun ja termoplastisen sidekuidun seokset, tai epäorgaanis-20 ta kuitua ja synteettistä kuitua, esimerkiksi mineraalikuidun ja termoplastisen sidekuidun seokset.

Claims (18)

1. Laite kasautumia muodostamaan pyrkivän partikke- limaisen materiaalin, erityisesti kuitumateriaalin 5 erottelemiseksi ja sekoittamiseksi ennen tuotteen-muodostusta materiaalin partikkeleista, jossa laitteessa on tartuntaelimillä, kuten piikeillä tai vastaavilla varustettu päättymätön kuljetuspinta (2) , jonka sisääntulopuolella on syöttölaite (1) oleellisesti 10 käsittelemättömien partikkelien syöttämiseksi syöttö-kohdassa (A) kuljetuspinnalle (2) ja jonka ulosmeno-puolella on kanava (3) partikkelien kuljettamiseksi väliainevirtauksen (S) , kuten ilman avulla tuotteen-muodostukseen, jolloin laitteessa on kuljetuspinnan (2) 15 liikesuunnassa syöttölaitteen (1) jälkeen tartun taelimillä, kuten piikeillä tai vastaavilla varustettu toinen päättymätön kuljetuspinta (4a), joka muodostaa yhdessä ensimmäisen kuljetuspinnan (2) kanssa vastakkain olevien kuljetuspintojen väliin solan (5a) 20 partikkelien erottelemiseksi ja sekoittamiseksi, tunnettu siitä, että toisen kuljetuspinnan (4a) liikesuunnassa solan (5a) jälkeen on kohta (C), jossa toinen kuljetuspinta (4a) sijaitsee tangentiaalisesti kanavassa (3) kulkevaan väliainevirtaukseen (S) nähden 25 partikkelien luovuttamiseksi virtaukseen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että toisen kuljetuspinnan (4a) liikesuunta solassa (5a) on järjestetty samansuuntaiseksi ensim- 30 mäisen kuljetuspinnan (2) kanssa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteessa on ensimmäisen ja toisen kuljetuspinnan (2, 4a) välisestä solasta (5a) 35 alkava kierrätystie, joka on tarkoitettu toisistaan irtoamattomia partikkeleita varten ja joka päättyy ensimmäiseen kuljetuspintaan (2) syöttölaitteen (1) ja solan (5a) väliselle alueelle. 12 97628

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että ainakin kierrätystien alkuosa muodostuu solan (5a) jälkeisestä toisesta kuljetuspinnasta (4a) . 5

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että toisen kuljetuspinnan (4a) muodostaman alkuosan jälkeen kierrätystiessä seuraa kolmas päättymätön, tartuntaelimillä, kuten piikeillä tai vastaa- 10 villa varustettu kuljetuspinta (4b), joka muodostaa solan (8) sitä vastapäätä olevan toisen kuljetuspinnan (4a) kanssa, jolloin solassa (8) on siirtokohta (D) partikkelien siirtämiseksi kolmannelle kuljetuspinnalle (4b), jolloin kolmas kuljetuspinta (4b) muodostaa 15 liikesuunnassaan mainitun siirtokohdan (D) jälkeen solan (5b) sitä vastapäätä olevan ensimmäisen kuljetus-pinnan (2) kanssa partikkelien palauttamiseksi ensimmäiselle kuljetuspinnalle (2).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että toisen ja kolmannen kuljetuspinnan (4a, 4b) liikesuunnat niiden välisessä solassa (8) on järjestetty vastakkaissuuntaisiksi.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisen kuljetuspinnan (2) liikesuunnassa ennen kolmannen kuljetuspinnan (4b) muodostamaa solaa (5b) on sola (5c), joka muodostuu partikkelien esi-irrotuksen suorittavan, tartunta-30 elimillä, kuten piikeillä tai vastaavilla varustetun kuljetuspinnan (4c) ja ensimmäisen kuljetuspinnan (2) väliin.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu 35 siitä, että esi-irrotuksen suorittavan kuljetuspinnan (4c) ja ensimmäisen kuljetuspinnan (2) liikesuunnat niiden välisessä solassa (5c) on järjestetty samansuuntaisiksi. 13 97628

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 3-8 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäiseen kuljetus-pintaan (2) on järjestetty kierrätystie väliaineen 5 virtaukseen (S) siirtymättömien partikkeleiden kierrättämiseksi syöttölaitteen (1) syöttökohtaan (A).

10. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisen kuljetuspinnan (2) tartun- 10 tae1imet on suunnattu pinnan liikesuuntaan ja toisen kuljetuspinnan (4a) tartuntaelimet on suunnattu pinnan liikesuuntaa vastaan.

11. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu 15 siitä, että toisen kuljetuspinnan (4a) tartuntaelimet on suunnattu pinnan liikesuuntaa vastaan ja kolmannen kuljetuspinnan (4b) tartuntaelimet on suunnattu pinnan 1i ikesuuntaan.

11 97628

12. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisen kuljetuspinnan (2) tartuntaelimet on suunnattu pinnan liikesuuntaan ja esi-irrotuksen suorittavan kuljetuspinnan (4c) tartuntaelimet on suunnattu pinnan liikesuuntaa vastaan. 25

13. Jonkin patenttivaatimuksen 1-12 mukainen laite, tunnettu siitä, että päättymättömät kuljetuspinnat muodostuvat pyöriväksi järjestettyjen sylintereiden kehäpinnoista. 30

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen kuljetuspinta (2) muodostuu syöttörummun (12) pinnasta, ja muut kuljetuspinnat muodostuvat tätä pienempihalkaisijäisten telojen (13, 35 14, 15) pinnoista, joita teloja on yksi tai useampia peräkkäin pitkin syöttörummun (12) kehää. 14 97628

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että peräkkäiset telat (13, 14, 15) on järjestetty pyörimään samaan pyörimissuuntaan.

16. Patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukainen laite, tunnettu siitä, että telojen (13, 14, 15) keski näinen sijainti syöttörummun (12) pyörimissuunnassa on järjestetty muutettavaksi.

17. Patenttivaatimuksen 9 ja jonkin edellisen patent tivaatimuksen 13-16 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisen kuljetuspinnan (2) käsittävän sylinterin pyörimissuunnassa kanavan (3) jälkeen sijaitsee partikkelimaisen materiaalin palautuskuljetin (6), 15 jonka alkupää on siirtoyhteydessä sylinterin kehäpinnan kanssa ja loppupää siirtoyhteydessä syöttölaitteen (1) kanssa.

18. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 14-16 20 mukainen laite, tunnettu siitä, että syöttölaite (1) ja ainakin yksi teloista (13, 14, 15) on kytketty samaan käyttömoottoriin (M2). 15 97628