FI97581B - Vastaanotin ja menetelmä hajotuskoodien generoimiseksi vastaanottimessa - Google Patents

Vastaanotin ja menetelmä hajotuskoodien generoimiseksi vastaanottimessa Download PDF

Info

Publication number
FI97581B
FI97581B FI950600A FI950600A FI97581B FI 97581 B FI97581 B FI 97581B FI 950600 A FI950600 A FI 950600A FI 950600 A FI950600 A FI 950600A FI 97581 B FI97581 B FI 97581B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
code
receiver
code sequence
phase
signal
Prior art date
Application number
FI950600A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI950600A (fi
FI950600A0 (fi
FI97581C (fi
Inventor
Ilkka Keskitalo
Original Assignee
Nokia Telecommunications Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Nokia Telecommunications Oy filed Critical Nokia Telecommunications Oy
Publication of FI950600A0 publication Critical patent/FI950600A0/fi
Priority to FI950600A priority Critical patent/FI97581C/fi
Priority to AU46246/96A priority patent/AU702556B2/en
Priority to PCT/FI1996/000076 priority patent/WO1996024988A1/en
Priority to AT96901819T priority patent/ATE244470T1/de
Priority to EP96901819A priority patent/EP0755590B1/en
Priority to US08/722,170 priority patent/US5936999A/en
Priority to DE69628885T priority patent/DE69628885T2/de
Priority to CN96190088A priority patent/CN1073764C/zh
Priority to JP8524023A priority patent/JPH09511893A/ja
Publication of FI950600A publication Critical patent/FI950600A/fi
Publication of FI97581B publication Critical patent/FI97581B/fi
Priority to NO964293A priority patent/NO964293L/no
Application granted granted Critical
Publication of FI97581C publication Critical patent/FI97581C/fi

Links

Classifications

    • HELECTRICITY
    • H04ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04BTRANSMISSION
    • H04B1/00Details of transmission systems, not covered by a single one of groups H04B3/00 - H04B13/00; Details of transmission systems not characterised by the medium used for transmission
    • H04B1/69Spread spectrum techniques
    • H04B1/707Spread spectrum techniques using direct sequence modulation
    • H04B1/7073Synchronisation aspects
    • H04B1/7075Synchronisation aspects with code phase acquisition
    • H04B1/70751Synchronisation aspects with code phase acquisition using partial detection
    • H04B1/70753Partial phase search
    • HELECTRICITY
    • H04ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04BTRANSMISSION
    • H04B1/00Details of transmission systems, not covered by a single one of groups H04B3/00 - H04B13/00; Details of transmission systems not characterised by the medium used for transmission
    • H04B1/69Spread spectrum techniques
    • H04B1/707Spread spectrum techniques using direct sequence modulation
    • H04B1/7073Synchronisation aspects
    • H04B1/7075Synchronisation aspects with code phase acquisition
    • H04B1/70754Setting of search window, i.e. range of code offsets to be searched
    • HELECTRICITY
    • H04ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04BTRANSMISSION
    • H04B1/00Details of transmission systems, not covered by a single one of groups H04B3/00 - H04B13/00; Details of transmission systems not characterised by the medium used for transmission
    • H04B1/69Spread spectrum techniques
    • H04B1/707Spread spectrum techniques using direct sequence modulation
    • H04B1/7073Synchronisation aspects
    • H04B1/7075Synchronisation aspects with code phase acquisition
    • H04B1/708Parallel implementation
    • HELECTRICITY
    • H04ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04BTRANSMISSION
    • H04B1/00Details of transmission systems, not covered by a single one of groups H04B3/00 - H04B13/00; Details of transmission systems not characterised by the medium used for transmission
    • H04B1/69Spread spectrum techniques
    • H04B1/707Spread spectrum techniques using direct sequence modulation
    • H04B1/7097Interference-related aspects
    • H04B1/711Interference-related aspects the interference being multi-path interference
    • H04B1/7115Constructive combining of multi-path signals, i.e. RAKE receivers
    • HELECTRICITY
    • H04ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04BTRANSMISSION
    • H04B1/00Details of transmission systems, not covered by a single one of groups H04B3/00 - H04B13/00; Details of transmission systems not characterised by the medium used for transmission
    • H04B1/69Spread spectrum techniques
    • H04B1/707Spread spectrum techniques using direct sequence modulation
    • H04B1/7073Synchronisation aspects
    • H04B1/7075Synchronisation aspects with code phase acquisition
    • H04B1/70751Synchronisation aspects with code phase acquisition using partial detection
    • HELECTRICITY
    • H04ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04BTRANSMISSION
    • H04B1/00Details of transmission systems, not covered by a single one of groups H04B3/00 - H04B13/00; Details of transmission systems not characterised by the medium used for transmission
    • H04B1/69Spread spectrum techniques
    • H04B1/707Spread spectrum techniques using direct sequence modulation
    • H04B1/7073Synchronisation aspects
    • H04B1/7075Synchronisation aspects with code phase acquisition
    • H04B1/7077Multi-step acquisition, e.g. multi-dwell, coarse-fine or validation
    • H04B1/70775Multi-dwell schemes, i.e. multiple accumulation times
    • HELECTRICITY
    • H04ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04BTRANSMISSION
    • H04B1/00Details of transmission systems, not covered by a single one of groups H04B3/00 - H04B13/00; Details of transmission systems not characterised by the medium used for transmission
    • H04B1/69Spread spectrum techniques
    • H04B1/707Spread spectrum techniques using direct sequence modulation
    • H04B1/7097Interference-related aspects
    • H04B1/711Interference-related aspects the interference being multi-path interference
    • H04B1/7115Constructive combining of multi-path signals, i.e. RAKE receivers
    • H04B1/7117Selection, re-selection, allocation or re-allocation of paths to fingers, e.g. timing offset control of allocated fingers

Description

97581
Vastaanotin ja menetelmä hajotuskoodien generoimiseksi vastaanottimessa
Keksinnön kohteena on vastaanotin, tarkoitettu käy-5 tettäväksi järjestelmässä, jossa siirrettävä signaali on kerrottu kullekin yhteydelle ominaisella koodisekvenssil-lä, ja joka vastaanotin käsittää välineet kanavan estimoi-miseksi, ja yhden tai useampia demodulaattorivälineitä, sekä välineet demodulaattorivälineiltä saatavien signaali-10 en yhdistämiseksi.
Keksinnön kohteena on edelleen menetelmä hajotuskoodien generoimiseksi vastaanottimessa, jossa menetelmässä siirrettävä signaali on kerrottu kullekin yhteydelle ominaisella koodisekvenssillä, ja jossa vastaanottimessa vas-15 taanotetusta lähetteestä etsitään halutulla koodilla lähetettyjä signaalikomponentteja ja mitataan niiden vaiheita korreloimalla vastaanotettua lähetettä vastaanottimessa generoidun koodisekvenssin kanssa.
Keksinnön mukaista vastaanotinta ja menetelmää voi-20 daan soveltaa erityisesti koodijakomonikäyttömenetelmää hyödyntävässä solukkoradioj ärj estelmässä.
Koodijakomonikäyttö eli CDMA (Code Division Multiple Access) on hajaspektritekniikkaan perustuva monikäyttömenetelmä, jota on viime aikoina ryhdytty soveltamaan soluk-25 koradiojärjestelmissä aiempien FDMA:n ja TDMA:n ohella.
CDMA:11a on useita etuja verrattuna aiempiin menetelmiin, kuten esimerkiksi spektritehokkuus ja taajuussuunnittelun • yksinkertaisuus.
• il · CDMA-menetelmässä käyttäjän kapeakaistainen datasig-30 naali kerrotaan datasignaalia huomattavasti laajakaistai semmalla hajotuskoodilla suhteellisen laajalle kaistalle.
« · · ;** Tunnetuissa koejärjestelmissä käytettyjä kaistanleveyksiä on esimerkiksi 1,25 MHz, 2,5 MHz sekä 25 MHz. Kertomisen yhteydessä datasignaali leviää koko käytettävälle kaistal-35 le. Kaikki käyttäjät lähettävät samaa taajuuskaistaa käyt- 2 97581 täen samanaikaisesti. Kullakin tukiaseman ja liikkuvan aseman välisellä yhteydellä käytetään omaa hajotuskoodia, ja käyttäjien signaalit pystytään erottamaan toisistaan vastaanottimissa kunkin käyttäjän hajotuskoodin perusteel-5 la.
CDMA-vastaanotin käsittää välineet, jotka voidaan toteuttaa esimerkiksi korrelaattoreilla tai sovitetuilla suodattimilla, tahdistua haluttuun signaaliin, joka tunnistetaan hajotuskoodin perusteella. Datasignaali palaute-10 taan vastaanottimessa alkuperäiselle kaistalle kertomalla se uudestaan samalla hajotuskoodilla kuin lähetysvaihees-sa. Ne signaalit, jotka on kerrottu jollain toisella hajotuskoodilla, eivät ideaalisessa tapauksessa korreloi ja palaudu kapealle kaistalle. Täten ne näkyvät kohinana ha-15 lutun signaalin kannalta. Järjestelmän hajotuskoodit pyri tään valitsemaan siten, että ne olisivat keskenään korre-loimattomia eli ortogonaalisia.
Tyypillisessä matkapuhelinympäristössä tukiaseman ja liikkuvan aseman väliset signaalit etenevät useaa reittiä 20 lähettimen ja vastaanottimen välillä. Tämä monitie-etene- minen aiheutuu pääosin signaalin heijastumisista ympäröivistä pinnoista. Eri reittejä kulkeneet signaalit saapuvat vastaanottimeen eri aikoina erilaisen kulkuaikaviiveen takia. CDMA poikkeaa perinteisistä FDMA:sta ja TDMA:sta sii-25 nä, että monitie-etenemistä voidaan käyttää hyväksi sig-: : naalin vastaanotossa. Eräs vaihtoehto toteuttaa CDMA-vas- taanotin on käyttää esimerkiksi ns. rake-vastaanotinta, • · · : joka muodostuu yhdestä tai useammasta rake-haarasta. Kukin • 1 · 1 haara on itsenäinen vastaanotinyksikkö, jonka tehtävänä on 30 koostaa ja demoduloida yksi vastaanotettu signaalikompo-. nentti. Kukin rake-haara voidaan ohjata tahdistumaan eri “· kautta edenneeseen signaalikomponenttiin ja perinteisessä CDMA-vastaanottimessa vastaanotinhaarojen signaalit yhdistetään edullisesti, esimerkiksi koherentisti, jolloin saa-35 daan hyvätasoinen signaali. Vastaanotinhaarojen vastaanot- 3 97581 tamat signaalikomponentit voivat olla lähetetyt yhdestä tai makrodiversiteettitapauksessa useammasta tukiasemasta. Rake-haaran toteutusta on tarkemmin selostettu viitteessä G. Cooper, C. McGillem: Modern Communications And Spread 5 Spectrum, McGraw-Hill, New York 1986, luku 12.
Matkapuhelinverkkosovelluksissa on pitkien hajotus-koodien käytössä monia etuja. Hajotuskoodin riittävä pituus mahdollistaa lähes äärettömän määrän erilaisia koodi-sekvenssejä (joilla siis eri käyttäjien signaalit erote-10 taan toisistaan) , helpon salausalgoritmien soveltamisen ja saman pitkän koodin erivaiheisen käytön synkronisissa verkoissa. Pitkien koodien käytön yhteydessä ei myöskään ole käytännön rajoitusta viivehajeen suuruudelle.
Pitkien koodien käyttäminen on tähän asti kuitenkin 15 ollut vaikeaa, koska niiden käyttöön liittyy joukko ongelmia. Koodien etsintäajoista saattaa tulla pitkiä, jolloin synkronisoituminen on hidasta. Pitkiä koodeja käytettäessä on verkon tyypillisesti oltava synkroninen. Vastaanottimen on lisäksi ilmaistava signaali osittaiskorrellaatiotulok-20 sesta, mikä ei tuota ideaalista tulosta. RAKE-vastaanotti-messa ongelmia voi esiintyä koodien etsinnässä, impulssi-vasteen mittauksessa, rake-haarojen aktivoinnissa vastaanottamaan eri signaalikomponentteja, koodinseurannassa sekä lähetin- ja vastaanotinsuuntien synkronisuudessa. Esimerk-25 kinä järjestelmästä, jossa käytetään pitkiä koodeja ja jossa yllä mainittuja ongelmia esiintyy, on IS-95 standar-diehdotus, joka otetaan tähän viitteeksi.
• · · 1
Esillä olevan keksinnön tarkoituksena onkin toteut- • I · · taa pitkien koodien käyttö erityisesti rake-vastaanotti-30 messa siten, että koodien generointi ja synkronisuus eri vastaanotinlohkojen kesken on hallittavissa.
Γ** Tämä saavutetaan johdannossa esitetyn tyyppisellä vastaanottimella, jolle on tunnusomaista, että vastaanotin käsittää joukon välineitä koodisekvenssin generoimiseksi, 35 joista ensimmäiset välineet tuottavat muuttuvassa vaihees- 4 97581 sa olevaa koodisekvenssiä, ja toiset välineet, joita on ainakin yksi, tuottavat koodisekvenssiä, jonka vaihe toimii referenssinä ensimmäisille välineille.
Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, 5 että halutulla koodilla kerrotun lähetteen eri signaali-komponenttien etsinnässä ja niiden vaiheiden mittauksessa hyödynnetään ainakin kahta koodigeneraattoria siten, että ensimmäinen koodigeneraattori tuottaa muuttuvavaiheista koodisekvenssiä, ja toinen koodigeneraattori tuottaa koo-10 disekvenssiä, jonka vaihe kiinnitetään johonkin havaittuun signaalikomponenttiin.
Keksinnön mukaisessa vastaanottimessa on aina tiedossa yhteinen ajoitus, eli referenssi koodigeneraattorin vaihe, riippumatta vastaanottotilanteesta, eli siitä onko 15 vastaanotin etsinnässä, impulssivasteen mittauksessa vai demoduloinnissa. Muuttuvavaiheisen koodigeneraattorin koo-divaiheen muutoksista ei tarvitse pitää kirjaa. Koodin seuranta voi muuttaa generaattorin vaihetta siten, että signaalitaso maksimoituu ilman, että muutoksista tarvitsee 20 informoida vastaanottimen muita osia.
Keksinnön mukaisessa vastaanottimessa rake-haarojen aktivoinnissa riittää, että demodulointihaaralle kerrotaan halutun komponentin vaiheen ero referenssivaiheeseen nähden. Tällöin siirrettävän informaation määrä on muutama 25 bitti. Esimerkiksi IS-95 standardissa rake-haaralle tulisi : kertoa koko generaattorin tila, eli siirtorekisterin si- .***; sältö, joka tarkoittaa 42 bittiä pitkää viestiä tai sopi- : .·. vaa väylää tiedon siirtämistä varten.
« · ·
Seuraavassa keksintöä selitetään tarkemmin viitaten 30 oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, joissa kuvio 1 havainnollistaa osaa eräästä solukkoradio-järjestelmästä, jossa keksinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa, kuvio 2 havainnollistaa tarkemmin tukiaseman ja ti-35 laajapäätelaitteen välistä yhteyttä,
II
5 97581 kuvio 3 esittää esimerkkiä radioyhteydelle tyypillisesti impulssivasteesta, kuvio 4 havainnollistaa esimerkkiä eräästä keksinnön mukaisesta vastaanottimesta lohkokaaviotasolla, 5 kuvio 5 havainnollistaa tarkemmin esimerkkiä eräästä keksinnön edullisen toteutusmuodon mukaisesta vastaanottimesta lohkokaaviotasolla, kuvio 6 havainnollistaa tarkemmin toista esimerkkiä eräästä keksinnön mukaisesta vastaanottimesta lohkokaavio-10 tasolla, kuvio 7 havainnollistaa erästä mahdollista tapaa generoida hajotuskoodeja, kuvio 8 esittää koodisekvenssin jakoa eri korrel-laattoreille ja 15 kuvio 9 havainnollistaa impulssivasteen mittausta ajoituskaaavion avulla.
Kuviossa 1 havainnollistetaan osaa eräästä solukko-radiojärjestelmästä, jossa keksinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa. Järjestelmä käsittää tukiaseman 10, joka 20 on kaksisuuntaisessa yhteydessä 11 - 13 tilaajapäätelait- teisiin 14 - 16. Kullakin yhteydellä on tyypillisesti käytössä oma hajotuskoodinsa, jolla lähetettävä informaatio on kerrottu ja täten hajoitettu leveälle taajuuskaistalle.
Hajotuskoodin perusteella vastaanottimet kykenevät erotta-25 maan halutun signaalin muiden samalla taajuuskaistalla lä-hetettyjen signaalien joukosta. Keksinnön mukaista mene- • · «· : telmää voidaan soveltaa, ja keksinnön mukaista vastaan- : otinratkaisua hyödyntää sekä päätelaitteessa että tukiase- • t · · ;*j': massa.
30 Kuvio 2 havainnollistaa tarkemmin päätelaitteen ja tukiaseman välistä yhteyttä siirtosuunnassa päätelaitteel-ta 14 tukiasemalle 10. Kuten aiemmin on selostettu, tyy- • · · pillisessä solukkoradioympäristössä päätelaitteen ja tukiaseman väliset signaalit etenevät useaa eri reittiä lähet-35 timestä vastaanottimeen välillä. Tämä monitie-eteneminen 6 97581 aiheutuu siis pääosin signaalin heijastumisista ympäröivistä pinnoista. Kuviossa on esitetty päätelaitteen 14 signaalin eteneminen kolmea eri reittiä 20a - 20c tukiase-mavastaanottimeen. Koska kyseiset signaalit, joita jatkos-5 sa kutsutaan signaalikomponenteiksi, ovat edenneet eri pituista reittiä lähettimen ja vastaanottimen välillä, ne saapuvat vastaanottimeen hieman eri aikoina ja eri vaihei-sina. Tätä havainnollistaa kuvio 3, jossa on esitetty esimerkinomaisesti radiokanavan impulssivaste. Mainitut kolme 10 signaalikomponenttia näkyvät impulssivasteessa huippuina 30 - 32, jotka ovat eriaikaisia. CDMA-vastaanottimen tehtävänä on mitata impulssivaste, eli löytää lähetetyn signaalin eri signaalikomponentit tietyn viiveikkunan sisällä, tahdistua ja demoduloida halutut signaalikomponentit 15 ja yhdistää demoduloidut signaalit edullisesti.
Kuvio 4 havainnollistaa yleisesti esimerkkiä eräästä keksinnön mukaisesta vastaanottimesta lohkokaaviotasolla. Keksinnön mukainen vastaanotin käsittää antennin 40, jolla vastaanotetut signaalit viedään radiotaajuusosille 41, 20 joissa signaali muunnetaan välitaajuudelle. Radiotaajuus-osilta 41 signaali viedään edelleen muunninvälineille 42, joissa vastaanotettu analoginen signaali muunnetaan digitaaliseen muotoon. Kuvatut radiotaajuusosat 41 ja muunnin-välineet 42 voidaan toteuttaa tunnetuilla tavoilla. Vas-.25 taanotin käsittää edelleen rake-vastaanotinlohkon 43, jos- : sa vastaanotettu signaali demoduloidaan sekä välineet 45 .··*. signaalin dekoodaamiseksi.
• · · ; .·. Rake-vastaanotinlohko 43 käsittää kanavaestimointi- • · · ΊΙ.’ välineet 44, joukon demodulaattori- eli rakehaaroja 46a - • · · ‘ 30 46c sekä välineet 47 demoduloitujen signaalien yhdistämi seksi edullisesti. Kanavaestimointivälineiden 44 tehtävänä • · · *.i.* on suorittaa vastaanotetusta signaalista halutulla hajo- • « · : ' : tuskoodilla lähetettyjen signaalien etsintä ja alkusynkro- nisointi sekä kanavan impulssivasteen mittaus, eli halu-35 tulla hajotuskoodilla kerrotun signaalin eri signaalikom- - 97581 7 ponenttien etsintä ja mittaus tietyn viiveikkunan sisällä. Kanavaestimointilohkon 44 tekemien mittausten perusteella aktivoidaan rakehaarat 46a - 46c vastaanottamaan kukin omaa signaalikomponenttiaan. Tyypillisesti demodulointia 5 varten valitaan voimakkaimmat signaalikomponentit. Tilaa- japäätelaitevastaanottimen ollessa kyseessä kanavaesti-mointivälineiden 44 tehtävänä on lisäksi etsiä naapurikanavien signaaleja.
Rakehaarojen 46a - 46c lukumäärä vastaanottimessa 10 riippuu sovelluskohteesta, jossa vastaanotinta käytetään. Solukkoradioverkossa kriteerinä on radiokanavan eroteltavien monitie-edenneiden signaalikomponenttien lukumäärä.
Kukin rakehaara voidaan aktivoida vastaanottamaan yhtä signaalikomponenttia. Rakehaarassa vastaanotetun laaja-15 kaistaisen signaalikomponentin spektri koostetaan korre loimalla signaalikomponentti tulosignaalin viivettä vastaavassa vaiheessa olevalla referenssisignaalilla, mikä voi olla binäärisen koodigeneraattorin tuottama signaali.
Tieto vastaanotetun signaalikomponentin viiveestä, joka 20 tarvitaan, jotta rakehaara voi tahdistua signaaliin, saadaan siis kanavaestimointivälineiltä 44.
Koostettu signaali demoduloidaan rakehaarassa joko koherentisti, epäkoherentisti tai differentiaalisesti ko-herentisti vastaanotetun signaalin moduloinnin mukaan. Mi-25 käli käytetään koherenttia demodulointia, on signaalin vaihe oltava selvillä. Tyypillisesti tähän vaiheen esti-: mointiin käytetään datamoduloimatonta pilottisignaalia, : kuten on alan ammattimiehelle tunnettua. Rakehaarassa vas- • · · · ;"f'; taanotetun signaalin koodivaihetta seurataan koodinseuran- 30 tasilmukalla, joka silmukka voi käyttää hyväkseen joko da-ta- tai pilottisignaalia. Eri rakehaaroissa vastaanotetut • · · ‘.V. ja demoduloidut signaalikomponentit yhdistetään edullises ti välineissä 47. Yhdistelyä varten komponentteja voidaan painottaa halutulla tavalla rakehaaroissa. Välineissä 47 35 suoritetaan siis optimaalinen diversiteettiyhdistely sig- 8 97581 naalikornponenteille. Signaalikomponenttien yhdistely voi olla joko koherenttia tai epäkoherenttia sovelluksesta riippuen. Välineet 47 käsittävät edelleen päätöslogiikan, joka suorittaa yhdistetyn signaalin informaatiosymboleista 5 joko kovan tai pehmeän päätöksen. Ilmaistut symbolit viedään edelleen kanavadekooderille 45. Yhdistelyvälineet 47 voidaan keksinnön mukaisessa vastaanottimessa toteuttaa tunnetuilla tavoilla. Alan ammattimiehelle on selvää, että vastaanotin käsittää luonnollisesti myös muita komponent-10 teja kuin mitä yllä on kuvattu, kuten esimerkiksi suodat timia ja vastaanottimen tyypistä riippuen esimerkiksi pu-hedekoodereita, mutta yksinkertaisuuden vuoksi ne on jätetty piirtämättä keksinnön kannalta epäoleellisina komponentteina.
15 Seuraavassa selostetaan tarkemmin osaa eräästä kek sinnön edullisen toteutusmuodon toteuttavasta vastaanottimesta ja vastaanottimen toimintaa kuvion 5 mukaisen lohko-kaavion avulla. Vastaanotin käsittää siis kanavaestimoin-tilohkon 44, jonka tehtävänä on löytää ja mitata halutulla 20 hajotuskoodilla kerrotut signaalikomponentit. Keksinnön mukainen vastaanotin käsittää kanavaestimointilohkossa 44 ainakin kaksi koodigeneraattoria 51, 52, joiden ulostulosta saadaan halutussa vaiheessa olevaa haluttua hajotuskoo-dia. Alkutilanteessa, kun vastaanotin ei vielä ole aktii-25 vinen, alustetaan koodigeneraattorit 51, 52 samaan vaihee- : seen. Tyypillinen koodigeneraattori tuottaa M-sekvenssiä « · « ja tällöin alustetaan generaattoriin haluttu generaattori- • · « ; .·. polynomi sekä kooderin alkutila. Generaattorin mahdollista I · · • I · · t·;·. toteutusta on kuvattu tuonnempana. Kooderin käynnistys voi « · · 30 tapahtua esimerkiksi ulkoisella aloitussignaalilla.
. Koodin etsintä • « · *···“ Koodigeneraattori 51 tuottaa alkuperäisessä vaihees sa olevaa koodisekvenssiä, joka viedään joukolle korre-laattoreita 53a - 53c, joissa korreloidaan vastaanotettua 35 signaalia. Kuviossa 8 on tarkemmin esitetty koodisekvens- 9 97581 sin jakoa koodigeneraattoreita 51 eri korrellaattoreille 53a - 53c. Koodisekvenssi viedään eri korrellaattoreille edullisesti viiveyksiköiden 80a, 80b kautta, jolloin kukin korrelaattori 53a - 53c laskee korrelaatiota sisäänmenevän 5 signaalin 50 ja koodisekvenssin kanssa hieman eri vaiheessa olevalla sekvenssillä. Täten saadaan aikaan rinnakkaislaskentaa peräkkäisille näytteille. Korrelaattoreiden 53a - 53c lukumäärä voi kanavaestimaattorissa vaihdella sovelluksesta riippuen. Korrelaattoreiden korrelaatiotulokset 10 viedään mittausten analysointilohkolle 54, joissa verrataan saatua tulosta annettuun kynnysarvoon, josta saadaan selville, onko vastaanotettu signaalitaso riittävän suuri.
Ellei signaalia havaittu, koodigeneraattorin 51 koodivai-hetta muutetaan halutun mittausresoluution mukaisesti seu-15 raavaan koodivaiheeseen. Uudella koodivaiheella suoritetaan korrelaattoreissa 53a - 53c uudet mittaukset ja tulosten analysointi lohkossa 54. Toiminta jatkuu, kunnes saadaan ilmaistua riittävän voimakas signaali.
Kun riittävän voimakas signaalitaso on havaittu, ei 20 koodigeneraattorin 51 vaihetta muuteta, vaan samalla koodivaiheella lasketaan korrelaatiotulos useampaan kertaan ja lasketaan keskimääräinen signaalitaso sanotulla koodi-vaiheella. Jos näin saatu keskiarvostettu mittaustulos yhä ilmaisee, että sanotulla koodivaiheella vastaanotetaan 25 riittävän voimakasta signaalikomponenttia, hyväksytään ky- ί.-.ί seinen koodivaihe oikeaksi etsitylle signaalille. Muussa : tapauksessa etsintää jatketaan muuttamalla edelleen koodi- • generaattorin 51 vaihetta halutun mittausresoluution mu- • 4 · · kaisesti. Tällä menetelmällä käydään koodivaiheita sys-30 temaattisesti läpi, kunnes haluttu signaali on löytynyt.
Kun yllä kuvatulla tavalla on löydetty halutun sig- 1“ naalin signaalikomponentti ja sitä vastaava koodivaihe, • · · voidaan rake-vastaanottimen koodiajoitus alustaa vastaanotetun signaalin perusteella siten, että referenssivaiheek-35 si asetetaan se koodivaihe, millä signaali löytyi. Tämä 10 97581 tapahtuu alustamalla referenssikoodigeneraattorin 52 vaihe samaksi kuin generaattorin 51 vaihe, joka siis on sama koodivaihe kuin millä signaali löytyi. Referenssikoodigeneraattorin 52 vaihe pidetään vakiona, eli se toimii refe-5 renssinä vastaanottimen muille koodigeneraattoreille. Sen vaihetta ei siis muuteta koodietsinnän aikana kuten ensimmäisen koodigeneraattorin 51 tapauksessa. Referenssikoodigeneraattorin 52 vaihetta muutetaan ainoastaan, jos vastaanottimen kokonaisajastus muuttuu.
10 Kuvion 5 havainnollistamassa keksinnön edullisen to teutusmuodon mukaisessa vastaanottimessa kukin rakehaara 46a, 46b käsittää kaksi koodigeneraattoria 56a, 58a ja vastaavasti 56b, 58b, joiden ulostulosta saadaan halutussa vaiheessa olevaa haluttua hajotuskoodia. Kuten kanavaesti-15 mointilohkossa 44, kussakin rakehaarassa toinen koodigene-raattori 58a, 58b on varattu referenssigeneraattoriksi.
Kun koodin etsinnässä on löydetty signaali, niin sitä vastaava koodivaihe alustetaan paitsi kanavaestimointilohkon referenssikoodigeneraattoriin 52 myös kuhunkin rakehaaran 20 referenssikoodigeneraattoriin 58a, 58b väylän 60 avulla.
Vastaanottimen kaikki referenssikoodigeneraattorit 52, 58a, 58b ovat siis aina samassa vaiheessa.
Kuviossa 6 havainnollistetaan keksinnön toista toteutusmuotoa, missä vastaanotin käsittää yhden referenssi-25 koodigeneraattorin 52, joka on yhteinen kanavaestimaatto-. rilohkolle 44 ja rakehaaroille 46a - 46b. Tällöin tarvi- t « « • · v ,···. taan vähemmän komponentteja kuin kuvion 5 mukaisessa rat- .*’* kaisussa, mutta vastaanottimen eri osien välillä siirret- 9 · * • · · *.!.* tävän informaation määrä on suurempi.
« · · '·* '30 Mikäli hajotuskoodeina käytetään M-sekvenssejä, mikä on tyypillistä, sekvenssien generointi tapahtuu siirtore-kistereiden avulla, ja koodivaiheen alustaminen tehdään : : tällöin asettamalla kooderin tila, eli siirtorekisterin sisältö, halutuksi. Tässä tapauksessa koodigeneraattorin 35 51 siirtorekistereiden sisältö kopioidaan referenssikoodi- 11 97581 generaattorin siirtorekistereihin. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi rinnakkaislähdöllä ja latauspulssilla. Toinen menetelmä on pitää etsinnän ajan kirjaa generaattorissa 51 askellettujen koodivaiheitten määrästä ja muuttaa refe-5 renssigeneraattorin 52 vaihetta lisäämällä saman määrän verran askelia esimerkiksi muuntamalla kellotaajuutta tai lisäämällä tai vähentämällä kellopulsseja.
Impulssivasteen mittaus
Kun halutulla hajotuskoodilla kerrottu signaali on 10 löytynyt yllä kuvatulla menetelmällä, kanavaestimointiloh-kon 44 tehtävänä on mitata impulssivaste, jotta löydettäisiin haluttu määrä eri signaalikomponentteja, joihin vastaanottimen rakehaarat 46a - 46c voisivat tahdistua. Periaatteellinen toiminta kanavaestimointilohkossa on saman-15 kaltainen kuin koodin etsinnässä. Koodigeneraattorin vaihetta muutetaan ja suoritetaan mittaus lähetteen löytämiseksi. Koska on kuitenkin jo tiedossa yksi koodivaihe, jolla signaalia vastaanotetaan, halutun signaalin oletetaan nyt olevan tietyillä koodivaiheilla, joten koodivai-20 heitä täytyy käydä läpi vain tietyn suuruisen viiveikkunan sisällä. Viiveikkunan suuruus, eli siis saman lähetetyn signaalin eri signaalikomponenttien suurin keskinäinen viive-ero riippuu radiosignaalin etenemisolosuhteista ja solukkoradioympäristössä voidaan valita eri etenemisympä-25 ristöiden väliltä sopiva arvo viiveikkunaksi. Tämän viive-ikkunan sisään oletetaan mahtuvan kaikki merkittävät sig-ΐι>#ί naalin monitie-edenneet komponentit, joita rakevastaanot- : timen demodulaattorihaarat voivat hyödyntää. Kuvion 3 mu- • · · · kaisessa esimerkissä viiveikkunan tulisi sisältää kolme • · « 30 signaalikomponenttia 30 - 32, ja sopiva ikkuna koko olisi ^ vaaka-akselilla aikojen 33 - 34 välinen aikaikkuna.
• · · ‘!1 Impulssivasteen mittauksen aikana ref erenssigene- » · · raattorin 52 vaihetta ei siis muuteta. Ensimmäisen koodi-generaattorin 51 vaihetta askelletaan viiveikkunan yli ha-35 lutulla mittausresoluutiolla, joka voi poiketa koodin et- 12 97581 sinnässä käytetystä resoluutiosta. Analysointilohko 54 kerää korrelaatiotuloksia viiveikkunaa vastaavan määrän. Analysointilohko voi myös hoitaa koodigeneraattorin 51 uu-delleenlatauksen ohjauksen, eli siirtää generaattorin 51 5 koodivaiheen takaisin viiveikkunan alkuun. Kultakin mit-tauskierrokselta saadut mittaustulokset keskiarvostetaan lopulliseksi impulssivasteeksi.
Kuvion 9 esittämä ajoituskaavio havainnollistaa im-pulssivasteen etsintää. Koodisekvenssiä on merkitty viiva-10 la 90, ja korrellaattoreita askelletaan annetun mittausre-soluution (step) mukaisesti 91 - 94, jolloin mittaustuloksista saadaan kuvion esimerkissä osittaiskorrelaatiot 95 -98, joiden avulla eri viivekomponentit saadaan selville.
Kun haluttu mittausikkuna on kertaalleen tutkittu esimer-15 kiksi mittauksen 94 jälkeen, palataan viiveikkunan alkuun mittaamaan alueelta 91 keskiarvoistamista varten.
Jos vastaanotetun signaalin kokonaisajoitus muuttuu, mikä voi johtua esimerkiksi päätelaitteen ja tukiaseman välisen etäisyyden muutoksesta, muutetaan viiveikkunan 20 paikkaa askeltamalla referenssikoodigeneraattorin 52 koo-divaihetta eteen tai taakse vastaamaan uutta ajoitusta. Ajoituksen muutosta varten tulee mitattavan viiveikkunan eteen ja taakse jättää marginaalit, joissa vastaanotettua signaalia ei ole. Näin voidaan varmistaa, että vastaanote-25 tun signaalin ajoituksen muutokset eteen- ja taaksepäin havaitaan. Kuvion 3 esimerkissä viiveikkunan alkuun ja loppuun on jätetty marginaalit 35, 36.
• Ajoituksen muutoksia voidaan seurata vastaanottimes-»»· · sa laskemalla signaalin kokonaisenergiaa tietyn viiveha-30 jeen yli, joka viivehaje on mittausikkunaa pienempi. Signaalin energiaa voidaan laskea useassa eri paikoissa si- « · « ‘*1 jaitsevassa viiveikkunassa mittaus ikkunan sisällä. Refe- • » · renssikoodigeneraattorin 52 määräämä mittausikkuna tulee edullisesti sijoittaa siten, että signaalin koko viivehaje 35 keskittyy mittausikkunan keskelle.
13 97581
Rakehaarojen aktivointi
Impulssivasteen mittaustulosta verrataan annettuun kynnystasoon, jonka ylittäviä signaalikomponentteja voidaan käyttää vastaanottimessa hyväksi. Halutut signaali-5 komponentit voidaan vastaanottaa kukin omalla rakehaaral-laan, demoduloida ja yhdistää edullisesti. Demoduloinnin aktivointi tapahtuu kertomalla signaalikomponenttia vastaava koodigeneraattorin vaihe jollekin vapaalle rakehaa-ralle.
10 Kuvion 5 mukaisessa vastaanotinratkaisussa haluttu koodivaihe kerrotaan rakehaaralle suhteellisena erona re-ferenssikoodigeneraattorin vaiheeseen nähden. Sekä kanava-estimaattorilohkon 44 että kaikkien rakehaarojen 46a, 46b referenssikoodigeneraattorit 52, 58a, 58b ovat keksinnön 15 mukaisessa ratkaisussa samassa vaiheessa. Tieto suhteellisesta erosta voidaan välittää kanavaestimaattorilohkosta rakehaaroille muutaman bitin avulla, joka tieto ei siis vaadi pitkää siirtoaikaa vaan välittyy nopeasti, eikä siirtoon tarvita nopeaa väyläliitäntää, vaan hitaampi yh-20 teys 61 riittää. Rakehaarassa koodigeneraattori 57a, 57b ladataan aluksi referenssikoodigeneraattorin kanssa samaan vaiheeseen ja tämän jälkeen askelletaan suhteellisen eron määräämän verran askeleita, kunnes oikea vaihe saavutetaan ja halutun signaalikomponentin ilmaisu ja seuranta voi al-25 kaa. Rakehaaroissa referenssivaihetta tarvitaan siis vain :ϊ : aktivointitilanteissa.
• •r
Kuvion 6 mukaisessa ratkaisussa, jossa referenssi- . koodigeneraattori 52 on yhteinen, rakehaarojen allokointi • · » « tapahtuu vastaavasti siten, että koodigeneraattoriin lada- · « 30 taan referenssikoodigeneraattorin vaihe, jota poikkeute- . taan suhteellisen eron määräämän askelmäärän verran. Edel- • · · lisestä poiketen referenssikoodigeneraattori 52 ja koodi- « · · generaattorit tulee yhdistää nopealla väylällä 62, jota pitkin tieto generaattorin tilasta siirretään. Tieto suh-35 teellisestä erosta voidaan siirtää kuten edellä hitaampaa - 97581 14 linjaa 61 pitkin.
Keksinnön mukaisessa vastaanottimessa ei koodigene-raattorin rakenteella ole merkitystä, vaan keksintö soveltuu käytettäväksi kaiken tyyppisten koodigeneraattoreiden 5 kanssa. Esimerkkinä eräästä mahdollisesta tavasta toteuttaa koodigeneraattori on jo aiemmin mainittu siirtorekis-terirakenne, jolla pystytään generoimaan yleisesti hajo-tuskoodeina käytettäviä M-sekvenssejä. Kuvio 7 havainnollistaa lohkokaavion avulla erästä mahdollista tapaa to-10 teuttaa siirtorekisterin avulla koodigeneraattori. Siirto-rekisteri käsittää m astetta 70 - 73, jotka on kytketty sarjaan, ja joissa joidenkin asteiden ulostuloon on kytketty modulo-2 summain 74a, 74b painokerrointen 78a, 78b kautta, joiden summainten ulostulo viedään takaisinkytken-15 tänä sisäänmenoon 75. Kaikkia asteita 70 - 73 kellotetaan yhteisen kellosignaalin 76 avulla samanaikaisesti. Joka kerta kellopulssin tullessa uusi binäärinen luku tulee ulostuloon 77.
Jos kuvatun kaltaiseen generaattoriin halutaan aset-20 taa tietyn koodin tietty vaihe, niin halutut arvot on kopioitava asteisiin 70 - 73. Generaattoreiden alustukset voidaan toteuttaa joko ohjelmallisesti prosessorin 54 luku- ja kirjoitusoperaatioina tai kiinteiden kytkentöjen avulla.
25 Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten . ·'· oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, on selvää, « I r .1·1. ettei keksintö ole rajoittunut niihin, vaan sitä voidaan
·· V
,·. muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esit- l · · tämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.
» · · • · · « 1 · » · · ·««
II
·· r Ψ 1

Claims (11)

15 97581
1. Vastaanotin, tarkoitettu käytettäväksi järjestelmässä, jossa siirrettävä signaali on kerrottu kullekin yh- 5 teydelle ominaisella koodisekvenssillä, ja joka vastaanotin käsittää välineet (44) kanavan estimoimiseksi, ja yhden tai useampia demodulaattorivälineitä (46a - 46c) , sekä välineet (47) demodulaattorivälineiltä (46a - 46c) saatavien signaalien yhdistämiseksi, tunnettu siitä, 10 että vastaanotin käsittää joukon välineitä (51, 52, 56a, 56b) koodisekvenssin generoimiseksi, joista ensimmäiset välineet (51, 56a, 56b) tuottavat muuttuvassa vaiheessa olevaa koodisekvenssiä, ja toiset välineet (52) , joita on ainakin yksi, tuottavat koodisekvenssiä, jonka vaihe toi-15 mii referenssinä ensimmäisille välineille (51, 56a, 56b).
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen vastaanotin, tunnettu siitä, että toisten välineiden (52) generoiman koodisekvenssin vaihe on sama kuin jonkin vastaanotetun signaalikomponentin sisältämän koodisekvenssin vai- 2. he.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen vastaanotin, tunnettu siitä, että välineet kanavan estimoimiseksi (44) käsittävät välineet (53a - 53c) vastaanotetun signaalin korreloimiseksi koodisekvenssin kanssa, joka 25 sekvenssi on generoitu ensimmäisissä välineissä (51) koo-disekvenssin generoimiseksi, ja välineet (54), jotka mit- f t < 8>r,s taavat korrelointivälineissä suoritetun korreloinnin suu- : ruutta, ja välineet (54) , jotka ohjaavat sanottujen ensim- mäisten generointivälineiden (51) koodisekvenssin vaihet- • 30 ta. ·. 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen vastaanotin, S» * «* Hi tunnettu siitä, että välineet kanavan estimoimi- i · » * * ♦ seksi (44) ja joukko demodulaattorivälineitä (46a, 46b) käsittävät kukin yhden muuttuvavaiheista koodisekvenssiä 35 generoivan ensimmäisen välineen (51, 56a, 56b) ja yhden 16 97581 referenssinä toimivaa koodisekvenssiä generoivan toisen välineen (52, 58a, 58b).
5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen vastaanotin, tunnettu siitä, että välineet kanavan estimoimi-5 seksi (44) ja joukko demodulaattorivälineitä (46a, 46b) käsittävät kukin yhden muuttuvavaiheista koodisekvenssiä generoivan ensimmäisen välineen (51, 56a, 56b), ja että vastaanotin käsittää yhden referenssinä toimivaa koodisekvenssiä generoivan toisen välineen (52).
6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen vastaanotin, tunnettu siitä, että välineet kanavan estimoimi-seksi (44) käsittävät välineet (54) lähettää demodulaatto-rivälineissä (46a, 46b) sijaitseville ensimmäisille gene-rointivälineille (56a,56b) tieto halutusta koodivaiheesta 15 suhteellisena poikkeamana toisten generointivälineiden (52, 58a,58b) koodivaiheeseen nähden.
7. Menetelmä hajotuskoodien generoimiseksi vastaan-ottimessa, jossa menetelmässä siirrettävä signaali on kerrottu kullekin yhteydelle ominaisella koodisekvenssillä, 20 ja jossa vastaanottimessa vastaanotetusta lähetteestä etsitään halutulla koodilla lähetettyjä signaalikomponentte-ja ja mitataan niiden vaiheita korreloimalla vastaanotettua lähetettä vastaanottimessa generoidun koodisekvenssin kanssa, tunnettu siitä, että halutulla koodilla 25 kerrotun lähetteen eri signaalikomponenttien etsinnässä ja :.i.: niiden vaiheiden mittauksessa hyödynnetään ainakin kahta · "’· koodigeneraattoria siten, että ensimmäinen koodigeneraat- ; tori (51) tuottaa muuttuvavaiheista koodisekvenssiä, ja ;"f’; toinen koodigeneraattori (52) tuottaa koodisekvenssiä, 30 jonka vaihe kiinnitetään johonkin havaittuun signaalikom-ponenttiin.
8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, t u n - • · · n e t t u siitä, että havaittujen signaalikomponenttien vaiheet kerrotaan vastaanottimen eri demodulointilohkoille 35 (46a - 46c) kunkin komponentin vaiheen suhteellisena poik- l! 17 97581 keamana referenssinä käytetyn koodisekvenssin vaiheesta.
9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että etsittäessä yhteyden alussa ensimmäistä signaalikomponenttia ensimmäisen koodigene- 5 raattorin (51) vaihetta askelletaan halutulla resoluutiolla, ja kullakin askeleella lasketaan korrelaatio vastaanotetun lähetteen ja ensimmäisen generaattorin generoiman sekvenssin välillä, kunnes laskettu korrelaatio ylittää annetun kynnysarvon, ja että se ensimmäisen generaattorin 10 koodivaihe, jolla korrelaatio ylittyi, kopioidaan toiseen generaattoriin.
10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kunkin demodulointilohkon (46a, 46b) toinen koodigeneraattori (58a, 58b) alustetaan 15 samaan vaiheeseen kuin etsintälohkon toinen koodigeneraattori (52) .
11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mitattaessa vastaanotetusta lähetteestä halutulla koodisekvenssillä kerrotun signaalin 20 eri komponenttien vaiheita ensimmäistä koodigeneraattoria (51) askelletaan halutulla resoluutiolla toisen koodigene-raattorin (52) vaiheen ympäristössä halutun laajassa aika-ikkunassa. « # · « · · • · · • « • 1 i • · • · · · • · « « · · • · · « · · • · · « · • · « 18 97581
FI950600A 1995-02-10 1995-02-10 Vastaanotin ja menetelmä hajotuskoodien generoimiseksi vastaanottimessa FI97581C (fi)

Priority Applications (10)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI950600A FI97581C (fi) 1995-02-10 1995-02-10 Vastaanotin ja menetelmä hajotuskoodien generoimiseksi vastaanottimessa
PCT/FI1996/000076 WO1996024988A1 (en) 1995-02-10 1996-02-09 Receiver and method for generating spreading codes in a receiver
AU46246/96A AU702556B2 (en) 1995-02-10 1996-02-09 Receiver, and method for generating spreading codes in a receiver
AT96901819T ATE244470T1 (de) 1995-02-10 1996-02-09 Empfänger und verfahren zur erzeugung von spreizcodes in einem empfänger
EP96901819A EP0755590B1 (en) 1995-02-10 1996-02-09 Receiver and method for generating spreading codes in a receiver
US08/722,170 US5936999A (en) 1995-02-10 1996-02-09 Receiver and method for generating spreading codes in a receiver
DE69628885T DE69628885T2 (de) 1995-02-10 1996-02-09 Empfänger und verfahren zur erzeugung von spreizcodes in einem empfänger
CN96190088A CN1073764C (zh) 1995-02-10 1996-02-09 接收机和在接收机中产生扩展码的方法
JP8524023A JPH09511893A (ja) 1995-02-10 1996-02-09 受信器、及び受信器に拡散コードを発生する方法
NO964293A NO964293L (no) 1995-02-10 1996-10-09 Mottaker, samt fremgangsmåte for å generere spredningskoder i en mottaker

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI950600A FI97581C (fi) 1995-02-10 1995-02-10 Vastaanotin ja menetelmä hajotuskoodien generoimiseksi vastaanottimessa
FI950600 1995-02-10

Publications (4)

Publication Number Publication Date
FI950600A0 FI950600A0 (fi) 1995-02-10
FI950600A FI950600A (fi) 1996-08-11
FI97581B true FI97581B (fi) 1996-09-30
FI97581C FI97581C (fi) 1997-01-10

Family

ID=8542828

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI950600A FI97581C (fi) 1995-02-10 1995-02-10 Vastaanotin ja menetelmä hajotuskoodien generoimiseksi vastaanottimessa

Country Status (10)

Country Link
US (1) US5936999A (fi)
EP (1) EP0755590B1 (fi)
JP (1) JPH09511893A (fi)
CN (1) CN1073764C (fi)
AT (1) ATE244470T1 (fi)
AU (1) AU702556B2 (fi)
DE (1) DE69628885T2 (fi)
FI (1) FI97581C (fi)
NO (1) NO964293L (fi)
WO (1) WO1996024988A1 (fi)

Families Citing this family (31)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
WO1996037063A1 (en) 1995-05-17 1996-11-21 The Chamberlain Group, Inc. Rolling code security system
FI100494B (fi) * 1995-11-20 1997-12-15 Nokia Telecommunications Oy Menetelmä vastaanottimen ohjaamiseksi ja vastaanotin
FI101659B1 (fi) 1996-07-12 1998-07-31 Nokia Mobile Phones Ltd Viiveen estimointimenetelmä ja vastaanotin
US5859880A (en) * 1996-10-31 1999-01-12 Telefonaktiebolaget Lm Ericsson (Publ) Multi-stage squelch apparatus, and associated method, for a multi-branch receiver
EP0844747A1 (de) * 1996-11-26 1998-05-27 Siemens Aktiengesellschaft Empfangseinrichtung für ein Funk-Kommunikationssystem zum Empfang von Teilnehmersignalen über eine Funkschnittstelle
ES2301896T3 (es) 1997-07-17 2008-07-01 Matsushita Electric Industrial Co., Ltd Procedimiento de sincronizacion para un sistema cdma.
GB2330992A (en) 1997-11-03 1999-05-05 Nokia Mobile Phones Ltd Channel estimation in a variable data rate communication system
US6590872B1 (en) * 1997-12-12 2003-07-08 Thomson Licensing S.A. Receiver with parallel correlator for acquisition of spread spectrum digital transmission
JP3793632B2 (ja) * 1997-12-18 2006-07-05 松下電器産業株式会社 セルサーチ方法及び移動局装置
JP3305639B2 (ja) * 1997-12-24 2002-07-24 株式会社エヌ・ティ・ティ・ドコモ 直接拡散cdma伝送方式におけるrake受信機
US6370397B1 (en) 1998-05-01 2002-04-09 Telefonaktiebolaget Lm Ericsson (Publ) Search window delay tracking in code division multiple access communication systems
JP3028800B2 (ja) * 1998-05-01 2000-04-04 日本電気株式会社 Cdmaセルラシステム及びcdmaセルラシステムにおける拡散符号検出方法
US6731622B1 (en) 1998-05-01 2004-05-04 Telefonaktiebolaget Lm Ericsson (Publ) Multipath propagation delay determining means using periodically inserted pilot symbols
AU1232499A (en) 1998-10-26 2000-05-15 Nokia Corporation Channel estimation in a cellular communication system
DE19855242A1 (de) * 1998-11-30 2000-05-31 Philips Corp Intellectual Pty Drahtloses Netzwerk
FI19991871A (fi) * 1999-09-02 2001-03-02 Nokia Networks Oy Menetelmä signaalikomponenttien käsittelemiseksi kommunikaatiojärjestelmässä ja vastanotin
JP2001223611A (ja) * 2000-02-10 2001-08-17 Matsushita Electric Ind Co Ltd 受信装置
JP3583349B2 (ja) * 2000-05-19 2004-11-04 三菱電機株式会社 受信機および逆拡散符号生成方法
JP3476009B2 (ja) * 2000-10-11 2003-12-10 日本電気株式会社 Cdma通信システムにおける移動局及びそのフィンガー割り当て方法
US6980803B2 (en) 2000-12-04 2005-12-27 Telefonaktiebolaget Lm Ericsson (Publ) Using statistically ascertained position for starting synchronization searcher during diversity handover
US6907245B2 (en) 2000-12-04 2005-06-14 Telefonaktiebolaget Lm Ericsson (Publ) Dynamic offset threshold for diversity handover in telecommunications system
US6954644B2 (en) 2000-12-04 2005-10-11 Telefonaktiebolaget Lm Ericsson (Publ) Using geographical coordinates to determine mobile station time position for synchronization during diversity handover
EP1481490A1 (en) * 2002-03-04 2004-12-01 Nokia Corporation Receiving spread spectrum signal in radio system
GB0410617D0 (en) * 2004-05-12 2004-06-16 Ttp Communications Ltd Path searching
US8422667B2 (en) 2005-01-27 2013-04-16 The Chamberlain Group, Inc. Method and apparatus to facilitate transmission of an encrypted rolling code
US9148409B2 (en) 2005-06-30 2015-09-29 The Chamberlain Group, Inc. Method and apparatus to facilitate message transmission and reception using different transmission characteristics
KR101525968B1 (ko) 2007-12-19 2015-06-10 팔콘 나노, 인코포레이티드. 컴먼 웨이브와 측파대 경감 통신 시스템 및 통신속도, 스펙트럼 효율, 다른 효과를 높이기 위한 방법
US10652743B2 (en) 2017-12-21 2020-05-12 The Chamberlain Group, Inc. Security system for a moveable barrier operator
US11074773B1 (en) 2018-06-27 2021-07-27 The Chamberlain Group, Inc. Network-based control of movable barrier operators for autonomous vehicles
WO2020028502A1 (en) 2018-08-01 2020-02-06 The Chamberlain Group, Inc. Movable barrier operator and transmitter pairing over a network
US10997810B2 (en) 2019-05-16 2021-05-04 The Chamberlain Group, Inc. In-vehicle transmitter training

Family Cites Families (13)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
CH676179A5 (fi) * 1988-09-29 1990-12-14 Ascom Zelcom Ag
US4930140A (en) * 1989-01-13 1990-05-29 Agilis Corporation Code division multiplex system using selectable length spreading code sequences
US5260967A (en) * 1992-01-13 1993-11-09 Interdigital Technology Corporation CDMA/TDMA spread-spectrum communications system and method
FI95900C (fi) * 1992-09-30 1996-04-10 Lapin Muovi Ky Säkki
JP3143247B2 (ja) * 1993-01-11 2001-03-07 沖電気工業株式会社 符号分割多元接続復調装置
US5363403A (en) * 1993-04-22 1994-11-08 Interdigital Technology Corporation Spread spectrum CDMA subtractive interference canceler and method
JP3280141B2 (ja) * 1993-04-30 2002-04-30 キヤノン株式会社 スペクトラム拡散受信装置
WO1994029985A1 (en) * 1993-06-04 1994-12-22 Motorola Inc. A communication method for an adaptive direct sequence cdma communication system
GB2281482B (en) * 1993-08-26 1997-10-22 Roke Manor Research Apparatus for use in equipment providing a digital radio link between a fixed and a mobile radio unit
GB2282300B (en) * 1993-09-22 1997-10-22 Northern Telecom Ltd Communications system and receiver devices therefor
JP2655068B2 (ja) * 1993-12-30 1997-09-17 日本電気株式会社 スペクトラム拡散受信機
JP2677191B2 (ja) * 1994-03-15 1997-11-17 日本電気株式会社 Cdma通信方式
US5623511A (en) * 1994-08-30 1997-04-22 Lucent Technologies Inc. Spread spectrum code pulse position modulated receiver having delay spread compensation

Also Published As

Publication number Publication date
CN1073764C (zh) 2001-10-24
NO964293D0 (no) 1996-10-09
EP0755590B1 (en) 2003-07-02
DE69628885T2 (de) 2004-04-15
FI950600A (fi) 1996-08-11
FI950600A0 (fi) 1995-02-10
CN1146831A (zh) 1997-04-02
AU4624696A (en) 1996-08-27
AU702556B2 (en) 1999-02-25
WO1996024988A1 (en) 1996-08-15
FI97581C (fi) 1997-01-10
EP0755590A1 (en) 1997-01-29
ATE244470T1 (de) 2003-07-15
DE69628885D1 (de) 2003-08-07
NO964293L (no) 1996-10-09
JPH09511893A (ja) 1997-11-25
US5936999A (en) 1999-08-10

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI97581B (fi) Vastaanotin ja menetelmä hajotuskoodien generoimiseksi vastaanottimessa
KR100220140B1 (ko) 씨디엠에이 전송 시스템의 확산 스펙트럼 코드를 초기 동기시키 기 위한 장치 및 방법
EP1057279B1 (en) method for asynchronous cdma cellular communication
US6141374A (en) Method and apparatus for generating multiple matched-filter PN vectors in a CDMA demodulator
KR100298565B1 (ko) 스펙트럼확산신호수신방법및스펙트럼확산신호수신장치
KR100693682B1 (ko) 다중 사용자 통신 시스템의 다층 pn 코드 확산
US5577025A (en) Signal acquisition in a multi-user communication system using multiple walsh channels
KR100668204B1 (ko) 코드 분할 다중 접속 수신기에 대한 파일럿 강도 측정 및다중 경로 지연 탐색기
KR100552076B1 (ko) Cdma통신시스템에있어서의신호수신장치
US6269075B1 (en) Finger assignment in a CDMA rake receiver
US6163563A (en) Digital communication system for high-speed complex correlation
EP0848503A2 (en) CDMA chip synchronization circuit
US6798758B1 (en) Method and apparatus for acquiring code synchronization in a CDMA communication system
JPH06296171A (ja) 広帯域伝送システム
US6094449A (en) Spread spectrum communication synchronization acquisition decoding apparatus
EP0977378A2 (en) Spread spectrum communication system and handover method therein
EP1109325B1 (en) Apparatuses and method for acquisition of asynchronous wideband CDMA signals
EP1087539B1 (en) Demodulating receiver with simple structure
JPH11196460A (ja) 移動通信システムにおける信号の伝送方法および拡散符号同期法
KR100393647B1 (ko) 주파수 편차를 사용하여 스펙트럼 확산 통신 동기를 확립하는 방법 및 장치와 그 장치를 갖는 수신기
KR100353840B1 (ko) 무선통신 시스템에서의 셀 탐색 장치 및 그 방법
KR100205054B1 (ko) 씨디엠에이시스템의 데이터 복조시 피엔코드 동기획득 방법 및 장치
Hussain Robust Cell Search Synchronization Techniques In WCDMA Systems
KR20020004671A (ko) 비동기방식 이동통신시스템의 기지국 탐색장치 및 방법

Legal Events

Date Code Title Description
BB Publication of examined application