FI97569C - Nesteenannostuslaite - Google Patents

Description

97569

Nesteenannostuslaite Käsiteltävä keksintö koskee nesteenannostuslaitet-ta, joka on järjestetty keräämään nestettä toistuvasti 5 säiliöön ja tyhjentämään säiliö automaattisesti etukäteen määrättyyn alatasoon aina säiliössä olevan nesteen korkeuden noustua etukäteen määrättyyn ylätasoon. Tarkemmin sanottuna keksintö koskee tyypiltään sellaista nesteenannos-tuslaitetta, joka määritetään ensimmäisen patenttivaati-10 muksen johdannossa. Tällainen laite tunnetaan jo ennestään US-patenttijulkaisusta 2 468 692.

Kun jätevesi suodatetaan maahan, muodostuu bakteerikasvusto, joka hajottaa vedessä olevat epäpuhtaudet. Hajotuskapasiteetti on tällaista bakteeripitoista maaker-15 rosta, niin sanottua biokerrosta varten luonnollisesti rajoitettu, mistä johtuen jätevirtaus on jaettava riittävän suurelle alueelle liian suurien negatiivisten ympäristö- ja terveysvaikutusten välttämiseksi. Nykyisin voimassa olevien suodatuslaitosten rakennetta ja mitoitusta koske-20 vien ohjeiden mukaan vesi on jaettava käyttämällä jakoputkia, joilla on määrätty minimipituus. Putkien alapinnassa on oltava poistoreiät ja reikien on oltava tiettyä kokoa ja niiden on oltava sijoitettu tietyille etäisyyksille toisistaan. Putkien on oltava asennettu hiekka- tai sora-25 alustan päälle.

Koska reikien on oltava riittävän suuria, niin että vedessä olevat epäpuhtaudet eivät tuki niitä, tasaantunut ja tällöin heikko vesivirtaus pyrkii poistumaan alimmista rei'istä tai niistä rei'istä, jotka ovat lähimpänä putken 30 tulovirtausta. Näin ollen jätevesi jakautuu sellaiselle alueelle, joka on tarkoitettua aluetta tuntuvasti pienempi, mistä johtuen epäpuhtaudet menevät käsittelemättöminä biokerroksen läpi. Lisäksi voi olla vaara, että vesi hakeutuu suorinta tietä pohjaveteen, joten on hyvin tärkeää, 97569 2 että tällaiset saastumisriskit eliminoidaan mahdollisimman hyvin.

Eräs tapa jäteveden jakamiseksi koko sille tarkoitetun pinnan osalle on, että sen annetaan virrata ulos 5 ajoittain. Virtaus muodostuu tällöin tilapäisesti riittävän voimakkaaksi ja pystyy täyttämään jakoputket kokonaan vedellä, jolloin suunnilleen sama vesimäärä virtaa ulos jokaisesta poistoreiästä. Tämä voidaan saada aikaan esimerkiksi siten, että pumppu saa tyhjentää kokoomasäiliön 10 tai niin, että kokoomasäiliö varustetaan venttiilillä, joka avautuu ja päästää veden ulos, kun se on noussut tiettyyn korkeuteen. Pumppua varten tarvitaan kuitenkin sähköasennukset ja maahan sijoitetut johdot ja on hyvin todennäköistä, ettei pumppu toimi täysin varmasti useita 15 vuosikymmeniä. Sellaista venttiilijärjestelmää, joka pysyy tiiviinä ja toimii myös muuten varmasti yhtä kauan, ei pystytä myöskään saamaan aikaan helposti.

Käsiteltävän keksinnön eräänä tavoitteena onkin tämän vuoksi kehittää edellä mainittuja tarkoituksia var-20 ten sellainen nesteenannostuslaite, jossa on vähän liikkuvia osia, joka on toiminnaltaan erittäin luotettava eikä edellytä sähkölaitteiden tai sähköliitäntöjen käyttöä ja jonka toiminta on riippumaton toistuvasti toimivien vent-tiiliosien täysin moitteettomasta tiivistystoiminnosta.

25 Eräs jo tunnettu nesteenannostuslaite, joka täyttää joitakin, mutta ei kaikkia näitä vaatimuksia, esitetään DE-patenttijulkaisussa 121 358. Tässä julkaisussa selostetaan huuhtelulaitetta, joka käsittää säiliön, joka on tarkoitettu täytettäväksi toistuvasti nesteellä ylätasoon 30 asti, uimurin, joka on järjestetty nousemaan ylöspäin säiliössä sen täyttämisen mukaan ja joka täytetään aina nesteen noustua ylätasoon kokonaan tai osittain nesteellä, jolloin se laskeutuu alaspäin säiliössä ja aktivoi tällöin tyhjennyslapon säiliön tyhjentämiseksi alatasoon asti, 35 sekä uimurilapon, jonka tehtävänä on tyhjentää uimuri, 97569 3 niin että se kelluu jälleen, kun nesteen pinta nousee taas säiliön tyhjentämisen päätyttyä. Tässä tunnetussa laitteessa nouseva ja laskeva uimuri on yhdistetty kiinteästi tyhjennyslappoon järjestettyyn venttiilirunkoon. Säiliötä 5 täytettäessä tämä venttiilirunko liittyy tiiviisti venttiili-istukkaan, niin ettei vesi pääse virtaamaan ulos lapon kautta. Täyttövaiheen lopussa uimuri siirtyy kiinni ylävasteeseen, niin että säiliön täyttämisen jatkuessa vesi virtaa uimurin yli ja täyttää sen. Uimuri laskeutuu 10 tällöin alaspäin, mikä saa puolestaan aikaan venttiilirun-gon liikkumisen alaspäin ja pois venttiili-istukasta. Tällöin tyhjennyslappo avautuu ja alkaa toimia, ja säiliön tyhjentäminen alkaa.

Tässä laitteessa, joka ei ole ensinnäkään kehitetty 15 samaan tarkoitukseen kuin käsiteltävä keksintö, on tosin vähän liikkuvia osia eikä lainkaan sähkökomponentteja, mutta sen huomattavana epäkohtana on kuitenkin, että siinä on käytettävä venttiilirunkoa ja venttiili-istukkaa. Nämä osat eivät todennäköisesti toimi tyydyttävästi suunilleen 20 puolta vuosisataa. Tällöin voidaan myös mainita, että tällaisten komponenttien vaihtaminen on melko hankalaa, koska annostuslaite on sijoitettu usein suhteellisen syvälle maahan.

Toista tunnettua huuhteluainetta selostetaan 25 US-patenttijulkaisussa 1 129 898. Tämä laite toimii käsi teltävää keksintöä vastaavalla tavalla kokonaan ilman venttiilirunkoa, jonka on liityttävä tiiviisti venttiili-istukkaan. Tämä tunnettu laite, jonka periaatteena on, että säiliössä laskeutuva uimuri laskee samanaikaisesti 30 tyhjennyslapon ylempää "kääntöpistettä" alaspäin tyhjen- nyslapon tuloputkessa olevan nestepinnan alapuolelle, edellyttää kuitenkin erityistä vesilukkoa, joka heikentää mahdollisesti laitteen käyttövarmuutta pidemmän ajan kuluessa.

4 97569 US-patenttijulkaisussa 2 468 692 selostetaan automaattisella tyhjennyksellä varustettua sademittaria, jossa on nesteen annostuslalte, joka käsittää säiliön, joka on tarkoitettu täytettäväksi toistuvasti ylätasoon asti, ui-5 murin, joka on järjestetty niin, että se nousee ylöspäin säiliössä säiliön täyttämisen mukaan ja täyttyy nesteellä kokonaan tai osittain joka kerta, kun säiliön nestepinta on noussut ylätasoon, ja laskeutuu alaspäin säiliössä, tyhjennyslapon, jonka uimuri aktivoi alaspäin laskeutuessa 10 niin, että se tyhjentää säiliön alatasoon asti, uimuriin liittyvän uimurilapon, jonka tehtävänä on tyhjentää uimuri, niin että se kelluu jälleen, kun nestepinta nousee taas säiliön tyhjentämisen päätyttyä, kammion, joka on yhteydessä säiliöön ja täyttyy nesteellä säiliön täyttyes-15 sä ja johon tyhjennyslapon sisääntulo on yhdistetty, ja uimuriin liittyvän nesteenpoistorungon, joka työntyy kammioon jatkuvasti uimurin laskeutuessa ja painaa tällöin nestettä tyhjennyslapon sisääntuloon lapon aktivoimiseksi.

Laitteistoissa, jotka on tarkoitettu jäteveden suo-20 dattamiseen maahan, annostuslaitteen korkeimman ja alhaisimman vedenpinnan välinen ero pyritään pitämään mahdollisimman pienenä, koska tämä nestepinnan ero vastaa sitä suurempaa syvyyttä, johon tyhjennyslaitteesta lähtevät jakoputket on sijoitettava. Mikäli tyhjennyslaitteen kor-25 keimman ja alhaisimman vedenpinnan välinen ero halutaan saada hyväksyttävää arvoa vastaavaksi, US-patenttijulkaisun 2 468 692 mukaista laitetta ei voida käyttää, koska uimurin laskeutumispituus ei olisi tällöin riittävän suuri uimurilapon aktivoimiseksi.

30 Käsiteltävän keksinnön mukaan saadaan aikaan tyy piltään sellainen nesteenannostuslaite, joka tunnetaan jo ennestään edellä mainitun US-patenttijulkaisun 2 468 692 perusteella ja jolle on lisäksi tunnusomaista, että uimu-rilapossa on poistoputki, joka menee nesteenpoistorungon 35 läpi ja liittyy kammioon.

5 97569

Keksinnön mukaan korkeimman ja alhaisimman vedenpinnan välistä eroa voidaan vähentää tuntuvasti uimurila-pon toiminnan pysyessä erittäin hyvänä. Tämä on mahdollista siitä syystä, että uimurilapon poistoputki liittyy kam-5 mioon. Kun uimuri laskeutuu ja nesteenpoistorunko työntyy tällöin jatkuvasti kammioon, kammion staattinen paine nousee verrattaessa sitä säiliössä muuten olevaan paineeseen. Tämä staattinen paine edistää tehokkaasti uimurilapossa olevan ilman poistamista, niin että uimurilappo voidaan 10 aktivoida myös silloin, kun uimurin laskeutumispituus on pieni.

Käytettäessä alussa mainittua tyyppiä olevaa suoda-tuslaitosta vesivirtaus saadaan käsiteltävän keksinnön mukaan jakautumaan tällöin jakoputkien kaikkiin poistorei-15 kiin keräämällä jätevesi säiliöön, josta se virtaa ulos suurella nopeudella lyhyen ajan kuluessa, mikä saadaan aikaan siten, että säiliöön järjestetty uimuri aktivoi tyhjennyslapon, kun säiliön nestepinta vastaa etukäteen määrättyä ylempää nestepintaa, ja että tyhjennyslapon toi-20 minta loppuu, kun säiliön nestepinta vastaa etukäteen määrättyä alempaa nestepintaa.

Keksinnön erään suositettavan rakenteen mukaan neste poistetaan nesteensyrjäytysrungolla, joka on järjestetty niin, että sitä varten tulee uimurin laskeutumisliik-25 keestä johtuen jatkuvasti lisää tilaa kammioon kammion nestetilavuuden vähentämiseksi.

Kammio voi olla muodostettu säiliön alaosaan järjestämällä säiliöön väliseinä, jolloin tähän väliseinään on järjestetty läpimenoaukko syrjäytysrunkoa varten.

30 On myös mahdollista, että kammio järjestetään eril liseen laitteeseen, joka voidaan sijoittaa nykyisen säiliön pohjaan haluttaessa muuttaa säiliö keksinnön mukaiseksi nesteenannostuslaitteeksi.

Käytettäessä edellä esitettyä tyyppiä olevaa väli-35 seinää voidaan kammion ja säiliön välisen yhteyden saa- 6 97569 miseksi aikaan järjestää ventiiliosat, jotka mahdollistavat yhtäältä nestevirtauksen kammioon säiliöstä säiliön täyttyessä ja toisaalta rajoittavat virtauksen vastakkaisessa suunnassa kammion nestetilavuuden vähentyessä.

5 Eräs näihin venttiiliosiin liittyvä erittäin luo tettavasti toimiva rakenne käsittää yhden tai useampia syrjäytysrunkoon järjestettyjä syvennyksiä, jotka on sijoitettu syrjäytysrunkoon niin, että ne ovat sen ollessa kokonaan kammion sisällä samassa tasossa väliseinän läpi-10 menoaukon kanssa, jolloin säiliön ja kammion välille muodostuu edellä mainittu nesteyhteys. Nämä syvennykset eivät siis ole toiminnassa (toisin sanoen venttiiliosat ovat kiinni) silloin, kun nesteensyrjäytysrunko työntyy jatkuvana toimintona kammioon veden poistamiseksi sieltä tyh-15 jennyslappoon. Syvennykset avaavat yhteyden vasta sitten, kun syrjäytysrunko on käytännöllisesti katsoen kokonaan kammiossa, niin että säiliön alkaessa täyttyä jälleen sen tyjentymisen päätyttyä vesi pääsee virtaamaan väliseinän yläosasta läpimenoaukon läpi edellä mainittuja syvennyksiä 20 pitkin ja alas kammioon.

. Kuitenkin syr j äyty s rungon ja läpimenoaukon kehäreu-nan välissä voi venttiiliosien ollessa kiinni olla rajoitettu välys, jolloin syrjäytysrunko ei pääse juuttumaan kiinni läpimenoaukkoon.

25 Keksinnön muita etuja ja rakennemuunnelmia käy sel ville seuraavasta keksintöä koskevasta yksityiskohtaisesta selostuksesta, jossa viitataan oheisiin piirustuksiin.

Kuviot 1 ja 2 esittävät vastaavasti sivuleikkaukse-na ja tasokuvana keksinnön mukaisen nesteenannostuslait-30 teen käyttämistä suodatuslaitoksessa.

Kuvio 3 esittää leikkauksena keksinnön mukaisen nesteenannostuslaitteen ensimmäisen rakenteen sisäosaa.

Kuviot 4A - 4C vastaavat kuvion 3 rakennetta ja esittävät sen toimintatapaa.

7 97569

Kuvio 5 esittää leikkauksena kuvion 3 mukaiseen rakenteeseen liittyvää uimuria.

Kuvio 6 havainnollistaa aikakaavioiden a - e avulla kuvion 3 mukaisen rakenteen toimintatapaa.

5 Kuvio 7 esittää keksinnön mukaisen nesteenannostus- laitteen toista rakennetta.

Kuvioissa 1 ja 2 esitetty suodatuslaitos on sijoitettu maanpinnan 1 alapuolelle ja käsittää niin sanotun kolmikammiokaivon 2, annostuslaitteen 3, rakenteen pintaan 10 liittyvät putket 4 (jotka mahdollistavat annostelulaitteen 2 tarkastamisen myös silloin, kun se on sijoitettu syvälle maahan) sekä haaraputken 5, joka on yhdistety kahteen jakoputkeen 6, joiden alapinnassa on jo tunnetulla tavalla lukuisia tasaisin välein sijoitettuja poistoreikiä (ei 15 esitetty). Kuviossa 1 kaaviona esitetyllä tavalla jakoputket 6 on sijoitettu hiekka- tai sora-alustan 7 päälle.

Annostuslaite 3, jonka ensimmäistä suositettavaa rakennetta selostetaan nyt viittaamalla kuvioon 3, käsittää säiliön 8, jossa on pohja 9 ja ilmastointilaitteen 11 20 käsittävä kansi 10. Säiliö 8 on jaettu vaakasuoralla väliseinällä 12 kammion 13 muodostamiseksi säiliön 8 alaosaan.

Säiliössä 8 on tuloputki 14, joka liittyy säiliöön 8 väliseinän 12 yläpuolella. Säiliöön on lisäksi järjestetty viitenumerolla 15 yleisesti merkitty tyhjennyslappo, 25 jossa on tuloputki 16, U-muotoinen putki 17 ja poistoputki 18, joka on yhdistetty poistoputkiosaan 19. Kuten kuviosta 3 käy selville, tyhjennyslapon 15 sisääntulo 20 on järjestetty kammioon 13.

Säiliön 8 väliseinässä 12 on sen keskellä läpimeno-30 aukko 21, joka mahdollistaa nesteensyrjäytysrungon 22 työntämisen eri syvyyteen kammioon 13. Syrjäytysrunko 22 on käytännöllisesti katsoen kokonaan täytetty materiaalilla 23, jonka tiheys on suurempi kuin säiliön 8 täyttämiseen käytettävän nesteen tiheys, esimerkiksi betonilla. 35 Lisäksi syrjäytysrunko 22 on yhdistetty yläpäästään kiin- 8 97569 teästi ylöspäin avautuvaan kulhon muotoiseen osaan 24. Tämä kulhon muotoinen osa 24 ja syrjäytysrunko 22 muodostavat yhdessä säiliössä 8 nousevan ja laskevan uimurin, jonka kelluvuutta voidaan muuttaa täyttämällä tai tyhjen-5 tämällä kulhon muotoista osaa 24.

Uimurin liikettä ohjataan sivusuunnassa sekä useilla ohjauslistoilla 25 että läpimenoaukon 21 kehäreunan avulla, jolloin ylemmät vasteosat 26 rajoittavat uimurin liikkeen ylöspäin niin, että syrjäytysrungon 22 ja läpime-10 noaukon 21 kehäreunan välillä on aina tietty ohjaus.

Uimuriin on järjestetty katkoviivoilla esitetty uimurilappo, joka on merkitty yleisesti viitenumerolla 27. Tässä uimurilapossa 27 on kulhon muotoiseen osaan 24 liittyvä tuloputki 28, U-muotoinen putkikaari 29 sekä poisto-15 putki 30, joka suuntautuu alaspäin syrjäytysrungon 22 läpi ja liittyy sen alapuolella kammioon 13.

Kuten kuviossa 3 ja vain uimuria esittävässä kuviossa 5 olevilla katkoviivoilla esitetään, uimurin kahden osan väliseen yhtymäkohtaan, toisin sanoen kulhon muotoi-20 sen osan 24 ja syrjäytysrungon 22 väliseen yhtymäkohtaan, on järjestetty neljä kehän suunnassa tasaisin välein sijaitsevaa kanavaa 31, jotka muodostavat kammion 13 ja säiliön yläposan välisen yhteyden, kun syrjäytysrunko 22 on työnnetty kokonaan kammioon 13 ja kulhon muotoisen osan 24 25 pohja tukeutuu väliseinän 12 yläpintaan kuvion 3 esittämällä tavalla.

Lisäksi syrjäytysrungon 22 poikkileikkaus on vähän pienempi kuin läpimenoaukon 21 poikkileikkaus, niin että syrjäytysrungon 22 ja läpimenoaukon 21 kehäreunan välissä 30 on tietty tila, välys 32, kun syrjäytysrunko 22 on kuviossa 3 esitettyä asentoa korkeammalla. Tämä estää uimurin juuttumisen läpimenoaukkoon 21.

Kuviossa 3 selostetun annostuslaitteen toimintatapaa selostetaan nyt viittaamalla sekä kuvioihin 4A - 4C, 35 jotka esittävät peräkkäin laitteen toimintatavan eri vai- 9 97569 heitä, että kuvion 6 aikakaavioihin a - e, jotka havainnollistavat peräkkäisinä kaavioina säiliön 8 nesteentäyt-töastetta, uimurin korkeusasemaa, uimurin nesteentäyttöas-tetta, tyhjennyslapon 15 toimintaa sekä uimurilapon 27 5 toimintaa.

Ajankohtana tt säiliön 8 nestepinta on etukäteen määrätyssä alatasossa Nx, uimuri on ala-asennossaan (kulhon muotoisen osan 24 pohja tukeutuu väliseinän 12 yläpintaan), uimuri on tyhjä, ja sekä tyhjennyslappo 15 että 10 uimurilappo 27 ovat lepotilassa.

Nyt oletetaan, että nestettä syötetään säiliön tu-loputken 14 kautta ajankohdan t2 jälkeen.

Säiliön yläosaan syötetty neste virtaa tällöin kanavien 31 muodostaman yhteyden kautta alas kammioon 13 sen 15 täyttämiseksi kuvion 4A havainnollistamalla tavalla. Tämä kuvio esittää sellaista täyttöastetta, joka ei pysty nostamaan uimuria sen alemmasta lepoasennosta.

Kun vedenpinta nousee väliseinän 12 yli säiliön 8 yläosassa, tyhjä uimuri alkaa nousta säiliössä ajankohta-20 na t2.

Uimurin noustessa väliseinän 12 yli kanavien 31 muodostama yhteys loppuu, ja vesi pääsee nyt virtaamaan vain raon 32 kautta.

Ennen kuin säiliön 8 nestepinta on noussut yläta-25 soon N2 (mikä tapahtuu ajankohtana t4), uimuri koskettaa ajankohtana t3 ylempiin vasteosiin 26, jolloin se ei pääse nousemaan edelleen säiliössä, kuten kaaviossa 6b havainnollistetaan.

Vedenpinta nousee ajankohdan t3 jälkeen edelleen 30 säiliössä 8 ja ajankohtana t4 säiliön vedenpinta on noussut kulhon 24 yläreunaan asti. Tämä tila esitetään kuviossa 4B. Kuviosta 4B on huomattava erityisesti, ettei tyhjennyslapon U-muotoinen putkikaari 17 ole täytetty nesteellä tässä asennossa.

10 97569

Kun vettä virtaa nyt edelleen säiliöön 8 tuloaukon 14 kautta, tämä aiheuttaa sen, ettei vesi nouse enää säiliössä 8, vaan alkaa virrata kulhon 24 yläreunan yli alas uimuriin sen täyttämiseksi vedellä. Ulmurl kelluu aluksi 5 edelleenkin ja koskettaa vasteosiin 26, jolloin se nopeus, jolla nestepinta nousee uimurissa riippuu kokonaan tuloaukon 14 kautta tapahtuvan tulovirtauksen suuruudesta.

Tätä uimurin alkutäyttämistä nesteellä havainnollistetaan kaaviossa 6c ajankohtien t4 ja t5 välillä. Tänä 10 ajankohtana säiliön 8 vedenpinta on siis etukäteen määrätyssä ylätasossa N2 uimurin ollessa samanaikaisesti paikallaan ja koskettaessa vasteosiin 26.

Tyhjennyslappo 15 on tähän saakka lepotilassa eikä suorita tyhjentävää lappotoimintoa. Myös uimurilappo 27 on 15 tähän asti lepotilassa. Tätä havainnollistetaan vastaavasti kaaviossa 6d ja 6e.

Ajankohtana t5 nestepinta on uimurin kulhon muotoisessa osassa 24 nousuut niin paljon, ettei uimuri kellu enää. Uimuri alkaa siis laskeutua, ensin hitaasti, kuten 20 kaaviosta 6b käy selville, ja laskeutuu sen jälkeen nopeasti, koska laskeutumisliike on aiheuttanut uimurikulhon 24 tehokkaan täyttymisen nesteellä, kuten kaaviossa 6c havainnollistetaan.

Uimurin laskeutuessa nesteensyrj äytysrunko 22 työn-25 tyy nestettä täynnä olevaan kammioon 13 ja poistaa siitä vastaavan nestemäärän. Kammiosta 13 poistettu vesi voi poistua kammiosta 13 kolmea rataa pitkin, nimittäin tyh-jennyslapon 15 tuloaukon 20, raon 32 ja uimurilapon 27 kautta. Jokaisen tällaisen radan kautta virtaavan veden 30 määrä riippuu jokaisen radan pinta-alasta. Toiminnan kannalta on tärkeää, että tyhjennyslappo 15 täytetään vedellä ainakin sen ylemmän U-muotoisen putkikaaren 17 yli, niin että lappotoiminto syntyy ja säiliö 8 alkaa tyhjentyä poistoputkiosan 19 kautta. Tätä havainnollistetaan kaa-35 viossa 6a ja 6d ajankohdan t6 jälkeen.

11 97569 Säiliö 8 tyhjenee nyt etukäteen määrättyyn alatasoon Nx asti, jossa tyhjennyslapon toiminta loppuu automaattisesti jo tunnetulla tavalla. Tätä tyhjennystä havainnollistetaan kuviossa 4a.

5 Jotta laite voisi toimia automaattisesti ja tois tuvasti, uimuri on nyt tyhjennettävä ennen seuraavaa täyttöä. Tämä tapahtuu automaattisesti uimurilapon 27 avulla. Voidaan todeta, että uimurilappo 27 täyttyy kokonaan vedellä suunnilleen samanaikaisesti tyhjennyslapon 15 kanssa 10 uimurin laskeutuessa säiliössä ajankohtana t5 - t6. Uimurilappo 27 tulee tällöin "valmiusasentoon" ja alkaa lappo-toimintonsa niin pian kuin säiliön 8 nestepinta on laskenut kulhon muotoisen osan 24 yläreunan alapuolelle. Tämä tapahtuu kuviossa 6 esitettynä ajankohtana t7 kaavion e 15 esittäessä tällöin uimurilapon 27 toimivan ajankohtana t7 -t8.

Esitetyssä rakenteessa säiliön 8 tyhjentäminen jatkuu tyhjennyslapon 15 avulla myös uimurin tyhjentämisen päätyttyä ajankohtana t8. Ajankohtana t9 säiliö 8 on tyh-20 jentynyt alatasoonsa Nx, jolloin tilanne on sama kuin ajankohtana tx ja toiminto voi toistua.

Kuvion 6 aikakaavioiden osalta on mainittava, että ajankohtien tlr t2, ..., t9 välinen etäisyys sekä käyrien muo-to/kaltevuus voivat poiketa todellisuudessa kuviossa 6 25 esitetystä, koska kuvion 6 tehtävänä on vain havainnollistaa kaaviona keksinnön erään rakenteen toimintaperiaatetta.

Kuviossa 7 havainnollistetaan keksinnön mukaisen nesteenannostuslaitteen toista rakennetta. Kuvion 7 mukai-30 nen rakenne toimii periaatteessa samalla tavalla kuin kuvion 3 mukainen rakenne, mutta nyt käytetään sen sijaan jo olemassa olevaa säiliötä 8, jossa on tuloaukko 14, jolloin tämän säiliön 8 pohjaan 9 kiinnitetään yhtenä yksikkönä tehty laite, jossa on kammio 13, uimurin kulhon muotoinen 35 osa 24, syrjäytysrunko 22, uimurilappo 27 ja tyhjennyslap- 12 97569 po 15. Kuviossa 7 esitetyssä rakenteessa ei ole kanavia 31, vaan nesteyhteys saadaan nyt aikaan tyhjennyslapon 15 tuloputken 16 alaosassa olevalla yhdellä tai useammalla aukolla 34.

Claims (8)

13 97569

1. Nesteenannostuslaite, Joka käsittää säiliön (8), joka on tarkoitettu täytettäväksi toistuvasti nes-5 teellä ylätasoon (N2) asti, uimurin (22, 24), joka on järjestetty nousemaan säiliössä (8) sen täyttämisen mukaan ja aina nesteen noustua ylätasoon (N2) täyttymään kokonaan tai osittain nesteellä laskeutuakseen alas säiliössä (8), tyh-jennyslapon (15), joka on järjestetty niin, että uimuri 10 (22, 24) aktivoi sen laskeutuessaan alaspäin säiliön (8) tyhjentämiseksi alatasoon (N2) asti, uimuriin (22, 24) liittyvän uimurilapon (27), jonka tehtävänä on tyhjentää uimuri, niin että se kelluu jälleen nestepinnan noustessa taas säiliön (8) tyhjentämisen päätyttyä, kammion (13), 15 joka on yhteydessä (31; 34) säiliöön (8) ja täytetään nesteellä säiliötä täytettäessä ja johon kammioon (13) on yhdistetty tyhjennyslapon (15) tuloaukko (20), ja uimuriin (22, 24) liittyvän nesteen poistorungon (22), joka on järjestetty työntymään kammioon (8) jatkuvasti uimurin (22, 20 24) laskeutuessa ja joka työntää tällöin nestettä tyhjen- nyslapon (15) sisääntuloon (20) tyhjennyslapon aktivoimiseksi, tunnettu siitä, että uimurilapossa (27) on poistoputki (30), joka menee nesteenpoistorungon (22) läpi ja liittyy kammioon (13).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun nettu siitä, että nesteenpoistorunkona (22) on nes-teensyrjäytysrunko (22), joka saa uimurin (22, 24) laskeu-tumisliikkeen aikana käyttöönsä jatkuvasti kasvavan osan kammion (13) tilavuudesta kammion (13) nestetilavuuden 30 pienentämiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tun nettu siitä, että kammio (13) on muodostettu säiliön (8) alaosaan varustamalla säiliöön (8) järjestetty väliseinä (12) läpimenoaukolla (21) syrjäytysrunkoa (22) var-35 ten. 14 97569

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että väliseinään (12) on kammion (13) ja säiliön (8) välisen yhteyden saamiseksi aikaan järjestetty venttiiliosat (31) ylhäältä nestevirtauksen mahdollista- 5 miseksi kammioon (13) säiliöstä (8) tämän täyttyessä ja toisaalta virtauksen rajoittamiseksi vastakkaisessa suunnassa kammion (13) nestetilavuuden vähentyessä.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että venttiiliosat (31) käsittävät yhden 10 tai useampia syrjäytysrunkoon (22) tehtyjä syvennyksiä (31), jotka sijaitsevat syrjäytysrungossa (22) niin, että ne ovat tämän ollessa kokonaan kammiossa (13) samassa tasossa väliseinän (12) läpimenoaukon kanssa, jolloin saadaan aikaan kammion (13) ja säiliön (8) välinen nesteyh- 15 teys.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että syrjäytysrungon (22) ja läpimenoaukon (21) kehäreunan välissä on venttiiliosien (31) ollessa kiinni rajoitettu välys (32), joka estää syrjäytysrungon 20 juuttumisen läpimenoaukkoon.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen laite, tunnettu siitä, että uimurin (22, 24) ja nes-teenpoistorungon (22) muodostama yhdistelmä käsittää yhtäältä kulhon muotoisen yläosan (24), joka on tarkoitettu 25 täyttymään nesteellä ja tyhjentymään toistuvasti, ja toi saalta kulhon muotoisen osan (24) pohjaan kiinnitetyn, alaspäin suuntautuvan alaosan, joka muodostaa nesteenpois-torungon (22) ja jonka ominaispaino on sitä paitsi suurempi kuin sen nesteen ominaispaino, jolla säiliö (8) on tar- 30 koitus täyttää.

8. Patenttivaatimuksen 7 ja siihen yhdistettynä patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että syrjäytysrungossa (22) olevat syvennykset (31) liittyvät ulokkeisiin (31), joita on vastaava määrä kulhon 35 muotoisen osan (24) pohjassa. 15 97569