FI97509B - Televerkkoon järjestetty puhelinvastaaja sekä puhelinvastaajajärjestelmä - Google Patents

Description

7 f yJ\J 7

Televerkkoon järjestetty puhelinvastaaja sekä puhelinvastaajajärjestelmä -1 ett telenät anordnad telefonsvarare samt telefonsvararsystem 5 Esillä oleva keksintö koskee televerkkoon järjestettyä puhelinvastaajaa sekä televerkkoon järjestettyä puhelinvastaajajärjestelmää vastaajapalvelun tarjoamiseksi verkon tilaajaliittymille.

Perinteisesti puhelinvastaajat on toteutettu erillisinä laitteina ja tilaaja on voinut ostaa 10 tällaisen erillisen vastaajan ja liittää sen puhelimeensa. Vastaajassa on esim. magneettinauhakasetti, jolle käyttäjä on voinut jättää alkutervehdysviestin. Kun käyttäjä ei aio olla paikalla vastaamassa puhelimeen, hän kytkee vastaajalaitteen päälle, jolloin soitettaessa tilaajan numeroon kuullaan vastaajan magneettinauhalta tuleva alkutervehdys-viesti. Soittaja voi myös jättää viestin tilaajalle, ionka puhelinvastaaja tällöin nauhoit-15 ta? magneettinauhalle, jotta tilaaja voi myöhemmin kuunnella viestin. Tällaiset vastaajat on myös yhdistetty puhelinlaitteeseen yhdeksi laitteeksi, jolloin säästyy tilaa.

Nykyään tunnetaan myös matkapuhelinverkoista ns. vastaajapalvelu. Tämä toimii siten, että matkapuhelintilaaja ostaa vastaajapalvelun matkapuhelinverkon operaattorilta, 20 jolloin matkapuhelintilaaja saa numeron, jolla hän saa vastaajan aktivoitua käyttöönsä. Jokainen matkapuhelintilaaja joutuu erikseen tekemään vastaajapalvelutilauksen ja kukin matkapuhelintilaaja saa oman numeron, johon soittamalla voi kytkeä oman vastaajansa käyttöön. Tällainen vastaajapalvelu toimii tunnetusti myös siten, että matkapuhelimen ollessa poiskytkettynä siirtyvät matkapuhelintilaajan numeroon soite-25 tut numerot suoraan vastaajaan. Jokaisella tilaajalla on kuitenkin oma numeronsa, jolla saa vastaajan käyttöönsä, jolloin unohtaessaan tämän numeron hän ei voi käyttää vastaajaa. Vastaajapalvelun kannalta tämä näkyy siten, että kullakin vastaajalla on oma tilaajanumeronsa eli kunkin matkapuhelintilaajan vastaajaa varten tarvitaan yksi tilaajaliittymä (tilaajanumero), johon matkapuhelintilaaja soittaa halutessaan vastaajan 30 käyttöön ja johon puhelut siirtyvät vastaajan ollessa käytössä. Näin ollen operaattori joutuu erikseen järjestämään erillisen vastaajan jokaista vastaajapalvelua haluavalle.

Äskettäin on Suomessa aloitettu palvelu, jolla yleiseen puhelinverkkoon liitty nyt tilaaja voi saada käyttöönsä puhelinvastaajan tarvitsematta vastaajalaitetta kotonaan. Puhelin-35 vastaajapalvelua tarjoaa siis puhelinverkon ylläpitäjä. Tämän palvelun toteutuksesta ei hakijalla ole tarkempia tietoja, mutta saadakseen puhelinvastaajan käyttöön tämän palvelun kautta on tilaajan tehtävä palveluntaijoajan kanssa tästä erillinen sopimus. Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että jokaisen tilaajan vastaajaa varten palveluntarjoaja joutuu tekemään puhelinkeskukseen asennuksia, jotka vaativat tilaajaliittymän asenta- 2 97509 misen kaltaisia toimenpiteitä. Tämä on erittäin vaivalloinen tapa toteuttaa yleinen puhelinvastaaja tilaajaliittymille ja vaatii suuren tilaa vievän laitteiston, jonka koko on suhteessa puhelinvastaajien määrään. Lisäksi se aiheuttaa vaivaa tilaajalle, joka joutuu tekemään palveluntarjoajan kanssa erillisen sopimuksen saadakseen vastaajan käyt-5 töönsä. Palvelu on siten toteutettu vastaavalla tavalla kuin matkapuhelintilaajillekin.

Keksinnön tarkoituksena tuoda julki uusi televerkkoon järjestetty puhelinvastaaja ja puhelinvastaajajärjestelmä, joilla poistetaan edellä mainitut haitat tarjoamalla puhelin-vastaajapalvelu kaikille ainakin ennalta määrättyyn televerkkoon (esim. yleinen puhe-10 linverkko, kaukoverkko, lähiverkko, matkapuhelinverkko) tai ainakin ennalta määrätyllä alueella verkkoon kytkeytyneille tilaajille automaattisesti ja yksinkertaisesti.

Keksinnön mukaiselle televerkkoon jäljestetylle puhelinvastaajalle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa. Keksinnön mukaisesti 15 televerkkoon järjestetty puhelinvastaaja on järjestetty käyttöä, kuten käyttöönvarausta, käyttöönalustusta, käyttöönakti vointia ja viestien purkua, varten televerkon, kuten yleisen puhelinverkon, kaukoverkon, lähiverkon ja/tai matkapuhelinverkon, kaikille tilaajaliittymille yhteiseen kutsunumeroon, että puhelinvastaajasta on yhteys olennaisesti kaikkiin tilaajaliittymiin ja puhelinvastaaja on automaattisesti tilaajaliittymien 20 käytettävissä.

Keksinnön mukaiselle televerkkoon järjestetylle puhelinvastaajajärjestelmälle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 15 tunnusmerkkiosassa. Keksinnön mukaisesti televerkkoon järjestetty puhelinvastaajajärjestelmä vastaajapalvelun 25 tarjoamiseksi verkon tilaajaliittymille käsittää ainakin yhden ainakin verkon ennalta määrättyä aluetta palvelevan puhelinvastaajan, ainakin kaikki samaa aluetta palvelevat puhelinvastaajat on järjestetty vastaajapalvelun käyttöä varten yhteiseen puhelinnumeroon, mainituista puhelinvastaajista on yhteys mainitun ennalta määrätyn alueen oleellisesti kaikkiin tilaajaliittymiin ja mainitut vastaajat ovat automaattisesti mainittujen 30 tilaajaliittymien käytettävissä.

Keksinnön mukaisessa puhelinvastaajassa tai puhelinvastaajajärjestelmässä nämä toiminteet on järjestetty liittymän numerosta riippumattoman kaikille yhteisen liittymän taakse, jolloin jokainen verkon liittymän tilaaja voi omasta liittymästään aktivoida vas-35 taajan käyttöönsä automaattisesti ilman mitään ennakkosopimusta. Vastaaja on eri televerkkojen tilaajaliittymien käytettävissä eli sekä lankaverkon että matkapuhelinverkon tilaajaliittymien käytettävissä. Vastaaja on saatu älykkääksi käyttämällä hyväksi puhelinverkossa kulkevaa merkinantoa, edullisesti yhteiskanavamerkinannon (YKM) puhe-Iinkäyttäjäosaa, eli ns. TUP-merkinantoa (Telephone User Part), jonka avulla vastaa- 97509 3 jaan saadaan tarvittavat tiedot soitoista ja soittajista. Vastaajaan verkosta tulevan merkinannon perusteella vastaaja alustaa itse itsensä automaattisesti tilaajan käyttöön vasteena liittymästä suoritettuun aktivointiin (muodostaa vastaajaan tilaajakohtaisen puhe-postilaatikon). Vastaajaan tallennetaan tieto ainakin tilaajanumerosta, tilaajan mahdol-5 lisesta alkutervehdysviestin paikasta sekä soittajan mahdollisesti jättämän viestin paikasta. Näiden tietojen välillä on linkki, jolloin vastaaja osaa tilaajanumeron perusteella lukea oikean viestin ja löytää mahdollisten soittajien jättämät viestit ja osaa lukea ne tilaajan halutessa kuunnella vastaajaan jätetyt viestit. Keksinnön mukaisesta vastaajasta ja vastaajajärjestelmästä käytetään seuraavassa myös nimitystä televastaaja.

10

Vastaajia voidaan liittää televerkkoon, esim. yleiseen puhelinverkkoon useita, esim. eri alueille, jolloin puhelu siirtyy aina lähimpänä olevaan vastaajaan. Eri alueilla voidaan myös käsittää eri televerkkoja. Yleinen puhelinverkko kokonaisuudessaan voi olla esim. yhdessä maassa oleva yleinen puhelinverkkoja eri alueet maan eri alueita 15 (esim. läänejä, kaupunkeja tai muulla tavoin muodostettuja verkon osa-alueita). Yleisenä puhelinverkkona voidaan myös tarkastella koko maailmaa kattavaa verkkoa ja alueita voivat olla esim. eri maat. Eri alueita (tai televerkkoja) palvelevat vastaajat vcidaan järjestää siten, että kullakin alueella (televerkolla) on vastaajaan eri puhelinnumero tai edullisesti vastaajapalvelu järjestetään aina siten, että kaikilla vastaajilla on 20 sama puhelinnumero ja eri vastaajien välillä on tietoyhteys, jolloin jokaisessa vastaajassa olevat tiedot ovat kaikkien vastaajien käytettävissä. Eri alueita palvelevia vastaajia ei tarvitse välttämättä sijoittaa eri alueille, vaan eri alueiden vastaajat voivat hyvin sijaita yhdessä keskeisessä paikassa, josta kulkee luonnollisesti yhteys alueelle yleistä puhelinverkkoa pitkin. On myös mahdollista, että samaa aluetta palvelevat 25 useat vastaajat, jolloin tärkeätä keksinnön kannalta on kuitenkin se, että kullekin vastaajalle järjestetään sama puhelinnumero. Näin ollen, jos vastaajia on useita, ne muodostavat tässä puhelinvastaajajärjestelmän, joka kuitenkin toimii saman esillä olevan keksinnön periaatteen mukaisesti (eli useat järjestelmän puhelinvastaajat, jotka palvelevat ennalta määrättyä aluetta, ovat kaikki otettavissa käyttöön samasta puhelinnume-30 rosta) eli toimii vastaavasti kuin tässä selostettu yksi puhelinvastaaja. Käyttäjä näkee keksinnön mukaisesti toteutetun vastaajapalvelun yhtenä vastaajana, on se sitten usean vastaajana pidettävän laitteen muodostama puhelinvastaajajärjestelmä tai ainoastaan yksi puhelinvastaajalaite, sillä vastaaja (vastaajapalvelu) on kunkin tilaajaliittymän käytettävissä yhteisestä puhelinnumerosta.

Keksinnön avulla tilaajien ei enää tarvitse hankkia erillisiä puhelinvastaajia tai puhe-linkone-vastaajayhdistelmiä, vaan tilaaja saa tavallisella puhelinkojeella käyttöönsä vastaajan puhelinverkosta. Tilaajan ei myöskään tarvitse vaivautua tekemään 35 4 97509 palveluntarjoajan kanssa ennakkosopimusta saadakseen vastaajan käyttöönsä, vaan vastaaja on olemassa verkossa jokaiselle ainakin ennalta määrätyllä alueella sijaitsevalle tai ennalta määrättyyn televerkkoon kytkeytyneelle tilaajaliittymälle ja se on jokaisen edellä mainitun liittymän tilaajan käytettävissä. Vastaaja on toteutettu siten, 5 että sillä on oma tilaajanumero, johon tilaaja tekee siirron halutessaan vastaajan käyttöönaä. Siirto tapahtuu vastaavalla tavalla kuin siirto toiseen puhelinnumeroon eli tilaajanumeroon. Halutessaan kuunnella vastaajaan jätetyt viestit, tilaaja soittaa myös yhteiseen numeroon, edullisesti samaan numeroon, omasta tilaajanumerostaan. Tilaaja voi purkaa eli kuunnella vastaajaan jätetyt viestit myös muualta kuin 10 omasta liittymästään.

Keksinnön mukainen vastaaja eli televastaaja on siten virtuaalipuhelinvastaaja, jonka kuka tahansa voi halutessaan ottaa käyttöönsä ilman erillistä sopimusta. Sitä voi eräässä sovellusmuodossa käyttää kaikissa digitaalisiin keskuksiin liitetyissä tilaa-15 jaliittymissä. Televastaajan käyttö ei vaadi käyttäjältä muuta kuin äänitaajuusvalit-simella varustetun puhelimen. Puhelin voi olla yleiseen puhelinverkkoon liitetty langallinen puhelin tai se voi olla matkapuhelinverkkoon liittynyt matkapuhelin. Kaikki tarvittava logiikka ja hardware on puhelinverkossa ja ns. APJ-alustassa (Automaattinen Puhelinpalvelujärjestelmä). Palvelun idea on hyödyntää puhelinverkon ominai-20 suuksia eli verkossa kulkevaa tietoa (TUP-merkinantoa) siten, että vastaajapalvelu voidaan varata ja viestit ohjata ja kuunnella samasta numerosta. Ainoastaan viestien kuuntelu muualta kuin omasta tilaajaliittymästä eli omasta puhelinnumerosta tapahtuu soittamalla eri numeroon. Palvelun käyttäjä saa lisäksi tietää ne puhelinnumerot, joista hänelle on soitettu, mikäli viestiä ei ole jätetty - numeroa ei ilmaista, mikäli 25 soittaneen tilaajan liittymän numero on salainen, jolloin sen näyttö on kielletty.

Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää tunnetun puhelinverkon rakennetta, 30 kuvio 2 esittää keksinnössä käytettävien merkkien sijainnin merkinantokanavassa siirrettävässä tietosanomayksikössä, kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen vastaajan lohkokaavion, kuvio 4 esittää esimerkin keksinnön mukaisen vastaajan liittymisestä yleiseen puhelinverkkoon, 35 kuviot 5a ja 5b esittävät vuokaaviona esimerkin keksinnön mukaisen vastaajan/vas-taajajärjestelmän (vastaajapalvelun) käytöstä ja toiminnasta palvelun varauksessa, 5 97509 kuvio 6 esittää vuokaaviona esimerkin keksinnön mukaisen vastaajan/vastaaja-järjestelmän (vastaajapalvelun) käytöstä ja toiminnasta viestin jätössä, kuvio 7 esittää vuokaaviona esimerkin keksinnön mukaisen vastaajan/vastaaja-järjestclmän (vastaajapalvelun) käytöstä ja toiminnasta viestien kuunte-5 lussa omasta liittymästä, ja kuvio 8 esittää vuokaaviona esimerkin keksinnön mukaisen vastaajan/vastaaja-järjestelmän (vastaajapalvelun) käytöstä ja toiminnasta viestien kauko-purussa.

10 Kuviossa 1 on esitetty Suomen yleisen puhelinverkon rakenne yleisesti eri keskuksineen. Kuvassa alimpana on esitetty tilaajaliittymät Tl, jotka on kytketty päätekes-kuksiin K2, joita Suomessa oli vielä 80-luvulla 3590. Päätekeskuksista verkko liittyy solmukeskuksiin K3 (425 kpl) ja edelleen verkkoryhmäkeskuksiin K4 (78 kpl).

Edellä mainitut keskukset ovat verkkoryhmäverkon keskuksia, otka liittyvät kauko- 15 verkkoon, johon kuuluvat päätekaukokeskukset K5 (69 kpl), kauttakulkukaukokes-kukset K6 (8 kpl), ylemmät kauttakulkukaukokeskukset K7 (9 kpl) ja lopulta kansainvälisen liikenteen keskus K8 (1 kpl). Keskusten väliset johdot, yhdysjohdot, ovat kaukojohtoja, verkkoryhmäjohtoja tai oikojohtoja. Yhdysjohdot voivat olla kantataajuisia, kantoaaltoyhteyksiä tai PCM-yhteyksiä.

20

Puhelin-/tietoliikenneverkko on siirtoteiden ja kytkentäpisteissä toimivien keskusten muodostama verkko, jonka rakentamiseksi ja laajentamiseksi on laadittava väylöitys-, numerointi-, siirto-, veloitus-ja verkonohjausjärjestelmät. Puhelin-tietoliikenneyhteyden käyttämät peräkkäiset siirtotiet muodostavat väylän, jota pitkin puhelu, 25 teleksisanoma tms. ohjataan. Väylöityksellä etsitään sopiva yhteysreitti.

Puheluiden ja sanomien ohjaamiseksi oikein täytyy keskusten välillä vaihtaa suuri joukko erilaisia merkkejä (signaaleja), jotka voidaan jakaa kolmeen ryhmään: yhteyden valvontamerkkeihin, yhteyden muodostamismerkkeihin jr 1 allintamerkkeihin.

30 Valvontamerkkejä tarvitaan puhelun muodostamisen alussa sekä yhteyden valvomi-• seen, kun yhteys on muodostettu. Näitä merkkejä voivat olla varaus, purkaminen, vastaus, kuittaus ja esto. Yhteyden muodostamisvaiheessa siirretään tilaajan valitsemien numeroiden perusteella suuri määrä ns. rekisterimerkkejä.

9 . 35 Nykyään välitysjärjestelmiä ohjataan keskuksissa yhä enemmän tietokoneilla, jolloin ·. keskusten (tietokoneiden) välillä käytetään erillisiä nopeita merkinantoja. Tällainen tunnettu merkinanto on YKM eli YhteisKanavaMerkinanto, jota käytetään CCITT No. 7 -merkinantojärjestelmässä. Kyseinen järjestelmä käyttää 64 kbit/s:n dataka- 6 97509 navaa, joka voi käsitellä 2048 johdon merkinannon ja jossa johto-ja rekisterimerkit koostuvat 28 bitin paketeista. Merkinanto siirretään tavallisesti puheen kanssa samaa tietä, mikä ei kuitenkaan ole välttämätöntä, vaan merkinantoon voidaan käyttää myös erillistä merkinantoverkostoa. Puhekanaviin liittyvän nv kinannon etuna on 5 kuitenkin se, että merkinantojärjestelmä tarkastaa automaattisesti siirtotien.

Esillä olevassa keksinnössä käytetään edullisesti hyväksi YKM-merkinannon CCITT suosituksissa Q.721 - Q.725 määriteltyä puhelinkäyttäjäosaa TUP (Telephone User Part). Puhelinkäyttäjäosaa (TUP) on selostettu yksityiskohtaisesti edellä 10 mainituissa suosituksissa sekä Posti-ja telehallituksen ja Puhelinlaitosten liitto ry:n vuonna 1988 julkaisemassa julkaisussa "Kansallinen yhteiskanavamerkinantojärjestelmä puhelinkäyttäjäosa TUP", joihin tässä viitataan TUP:n lähempää tarkastelua varten. TUP-merkinanto on alan ammattimiehen hyvin tuntemaa. Siten seuraavassa selostetaan pelkästään puhelinkäyttäjäosan pääpiirteet viittaamalla kuvioon 2, joka 15 esittää tietosanomayksikön MSU rakenteen hierarkiaa keksinnössä tarvittaville tasoille asti siten, että jokaisessa tasossa on kuvattu oikealta vasemmalle kunkin ra-kenteen/kcntän ensimmäisenä lähetettävät bitit. Kuviossa 2 ei ole esitetty tarkasti kaikkia eri tasojen kenttiä, eikä niitä selosteta tässä, vaan tässä pyritään selostamaan keksinnön kannalta tarpeelliset merkit ja niiden sijainti eri keu:ssä.

20

Puhelinkäyttäjäosaa käytetään tavallisesti keskuksen puhejohtojen ohjaamiseen ja se määrittelee puhelinkeskusten välillä siirrettävän merkinantoinformaation sisällön, muodon ja järjestyksen. Puhelinkoneen keskukselle lähettämä signaali ei sisällä TUP-merkinantoa, vaan tavallisesti TUP-merkinanto synnytetään puhelinkeskukses-25 sa (esim. paikalliskeskuksessa), joka lähettää TUP-merkinannon väylällä sijaitsevalle seuraavalle keskukselle, eli tavallisesti TUP-merkinantoa lähetetään pelkästään keskusten välillä.

Puhelinkäyttäjäosan TUP sanomat siirretään merkinantokanavassa ns. tietosanoma-30 yksikköinä (Message Signal Unit, MSU), joka käsittää erilaisia kenttiä. Puhelinkäyt-täjäosatieto TUP sijaitsee pääasiassa ns. merkinantoinformaatiokentässä (Signalling Information Field, SIF), joka sisältää 40 bitin pituisen osoitteen (label), jota käytetään merkinantoväylän valintaan sekä sen kohteen identifiointiin, johon sanoma liittyy, kaksi 4 bitin pituista otsikkokoodia (heading code), jotka centifioivat sanoma-35 ryhmän ja sanomatyypin, ja yhden tai useampia merkkejä (signaaleja) ja/tai osoittimia. Tässä keksinnössä tarvittavat merkit sijaitsevat SIF-kentän merkki-ja osoite-kentässä, jossa on esim. osoitesanomia ja yhteydenmuodostamissanomia, ja keksin- 7 y/öuy töä varten käytetään hyväksi ns. aloitusosoitesanomaa (Initial Address message with additional Information, IAI).

Aloitusosoitesanoma IAI on puhelun muodostamisessa ensimmäisenä lähetettävä 5 sanoma, joka sisältää yleensä kaiken seuraavassa keskuksessa puhelunohjaukseen tarvittavan informaation, kuten tilaajanumeron, verkkoryhmänumeron ja maanume-ron. Aloitusosoitesanoma voi sisältää myös erilaista tilaajatoimintojen toteutukseen liittyvää informaatiota. CCITT:n suosituksissa on määritelty suuri määrä merkkejä, joita voidaan siirtää aloitusosoitesanomassa IAI. Keksinnön kannalta oleelliset IAI:n 10 kentät ovat sanomanosoittimet A-L (yhteensä 12 bittiä), kutsuvan liittymän identi-teettikenttä (Calling Line Identity, CLI) ja alkuperäinen osoitekenttä (Original Called Address, OCA).

ΙΑΙ-kentän sanomanosoittimista A-L saadaan erilaista tietoa tulevasta puhelusta, ku-15 ten, onko puhelu kansainvälinen puhelu (H-bitti) ja onko tuleva puhelu siirretty puhelu (I-bitti). Kutsuvan liittymän identiteetti CLI ilmaisee soittavan liittymän tilaajan numeron ja sisältää aina soittavan liittymän verkkoryhmänumeron ja tilaajanumeron, tarvittaessa siihen lisätään kaukotunnus. CLI-kenttä sisältää myös omat sa-nomaosoittimet (4 bittiä: ABCD), josta saadaan tieto siitä, onko kutsuvan liittymän 20 osoitteen ilmaisu rajoitettu eli onko liittymän puhelinnumero salainen. Alkuperäinen osoite OCA ilmaisee sen liittymän osoitteen, johon puhelu on alunperin tarkoitettu, mutta ohjattu uudellen esimerkiksi tilaajatoiminteen seurauksena, ja sisältää aina kohdeliittymän verkkoryhmänumeron ja tilaajanumeron, tarvittaessa siihen lisätään kaukotunnus.

25

Tavallisesti TUP-merkinanto muodostetaan siis keskuksissa ja lähetetään pelkästään eri keskusten välillä, jolloin TUP-merkinannossa olevien tietojen perusteella saadaan puheluista rekisteröityä tarvittavat tiedot. TUP-merkinantoa ei tavallisesti lähetetä tilaajaliittymiin. Esillä olevassa keksinnössä vastaaja on toteutettu yhteisen pu-30 helinnumeron taakse, jolloin puhelut voidaan siirtää vastaajaan tekemällä puheluiden siirto kyseiseen numeroon (näppäilemällä siirtokoodi sekä vastaajan puhelinnumero). Keksinnön mukainen vastaaja on kuitenkin kytketty keskukseen sellaiseen linjaan, että siihen tulee verkossa liikkuvia merkkejä, joiden perusteella voidaan suorittaa puheluista tarvittavat analyysit vastaajan eri toimintojen toteuttamiseksi.

35 Edullisesti liittymään tulee TUP-merkinanto, jolloin puhelinverkossa normaalisti kulkevan tiedon perusteella pystytään päättelemään esim. mistä puhelu tulee ja mihin numeroon soitettiin. Näitä tietoja hyväksikäyttämällä voidaan eri liittymien viestit (sekä tilaajan jättämät viestit että soittajien viestit) jakaa keksinnön mukai- ___ - ... - i. —_* ·τ~ — · —**> —- · T- -λ 97509 g sesti samaan vastaajaan ja poimia vastaajasta tarvittaessa (haluttaessa kuunnella viestit). Käytännössä vastaajaliittymä kytketään ns. 2 Mbit/s PCM-linjaan (jossa kulkee aikajakoinen PCM-signaali), jotta tarvittavat merkit saadaan linjaa pitkin vastaajaan ja jolloin siinä on myös kapasiteettia suureen määrään samanaikaisesti 5 tapahtuvia yhteydenottoja. Pulssikoodimoduloinnin (Pulse Code Modulation, PCM) eurooppalainen standardi käsittää 30-, 120-, 480-, 1920-ja 7680-kanavaiset järjestelmät. Digitaaliset keskukset käsittelevät tavallisesti suoraan esim. 30-kanavaisia PCM-johtosignaaleja ilman, että tarvitaan analogia/digitaalimuunnosta johtoliitän-nässä. Tällaisessa linjassa voi kulkea myös ns. R2-signalointia, josta saadaan myös 10 tieto sekä kutsuvan liittymän että kohdeliittymän osoitteesta. Sen sijaan {^-signaloinnista ei saada tietoa osoitteen salaisuudesta tai siitä, onko puhelu siirretty. Tästä johtuen keksinnön mukainen vastaaja toteutetaan edullisesti käyttäen hyväksi TUP-merkinantoa. Toinen mahdollisuus on myös käyttää hyväksi ns. ISUP-merkinantoa (Integrated Service User Part), jos puhelinverkkona käytetään ISDN-verkkoa. ISUP-15 merkinantoa ei käsitellä tässä tarkemmin, mutta se on alan ammattimiehen tuntema.

Seuraavassa selostetaan vastaajan toteutusta viittamalla kuvioon 3 sekä vastaajan sijoitusta puhelinverkossa viittaamalla kuvioon 4. Kuviossa 3 on esitetty yleisesti keksinnön mukaisen vastaajan 10 toteutus lohkokaaviona. Vastaaja 10 jakautuu kah-20 teen pääosaan, tietoja tallentavaan muistiin 11, joka voi olla tietokoneessa oleva muisti (esim. tietokoneen kiintolevy), ja äänentallennuslaitteeseen 12, joka voi olla ... myös esim. tietokoneen kiintolevy (sama tai eri tietokone kuin jossa muisti 11 on).

Käytännössä nämä voidaan siten yhdistää yhdeksi laitteeksi eli vastaaja voidaan toteuttaa tietokoneeseen. Tällainen vastaavanlainen kone tunnetaan ennestään ] ‘ 25 muunlaisista puhelinpalveluista, jolloin konetta nimitetään ns. äänipalvelukoneeksi.

: Tällainen äänipalvelukone tunnetaan ennestään ns. Automaattisesta Puhelinpalvelu- Järjestelmästä (APJ) ja sellainen on ollut käytössä puhelinverkossa erilaisia puhelin-· palveluita varten, esim. herätyspalveluita, jolloin tilaajan aktivoidessa käyttöön herätyspalvelun, tulee herätysviesti (esim. "Huomenta, kello on seitsemän") ääni-30 palvelukoneelta. Täten äänipalvelukone on sinänsä alan ammattimiehen tuntema, mutta tässä siihen lisätään tarvittavat toiminnot keksinnön mukaisen vastaajan to-teuttamiseksi. Äänipalvelukone ei ole aikaisemmin pystynyt tulkitsemaan TUP-mer-kinantoa. Keksinnössä ei ole välttämätöntä käyttää äänipalvelukonetta, vaan se voidaan toteuttaa myös muulla laitteella, joka käsittää muistin 11 ja äänentallennuslait-35 teen 12, jota varten käy mikä tahansa laite, johon on mahdollista tallentaa ääniä, ku-ten puhetta, ja jolla voidaan merkitä tieto tallennetusta äänestä eli jolla osataan myös ·’ * etsiä tallennettu viesti Täten äänentallennuslaitteena 12 voi olla esim. magneettinauha-asema, johon on yhdistetty älyä viestien merkitsemiseksi ja paikallistamisek- • · · 9 y/buy si. Lisäksi muistin 11 ja äänentallennuslaitteen 12 välillä tulee olla tietoyhteys 13, joka yhdistää tiedot soittavista liittymistä, kohdeliittymästä sekä tiedot viestien sijainnista äänentallennuslaitteessa 12. Tällainen tietoyhteys 13 voidaan toteuttaa esim. mikroprosessorilla tai muulla logiikalla, joka käsittelee muistista 11 ja äänen-5 tallennuslaitteesta 12 saatavia tietoja ja hallitsee ja korreloi nämä tiedot toisiinsa. Edullisesti lohkojen 11, 12 ja 13 kokonaisuus muodostaa ns. äänipalvelukoneen 10.

Keksinnön mukainen vastaaja 10 toteutetaan siis edullisesti tietokoneella eli ns. ää-nipalvelukoneella, joka keksintöä varten käsittää puhepostitietokannan 11 (toteutettu 10 muistiin 11) vastaajapostilaatikoiden toteuttamiseksi ja tavanomaisen äänipalvelukoneen, johon voidaan sisällyttää lohkot 12 (äänentallennuslaite ja -muisti) ja 13 (keskussuoritin, jolla hallitaan tallennettuja viestejä). Keksintöä varten vastaajaan 10 toteutetaan myös kyky vastaanottaa ja tulkita verkosta tulevaa merkinantoa, edullisesti TUP-merkinantoa. Koska lohkojen 11, 12 ja 13 muodostama kokonaisuus voi-15 daan toteuttaa äänipalvelukoneeseen, käytetään seuraavassa äänentallennusmuistin 12 ja siihen liittyvän keskussuorittimen 13 muodostamasta kokonaisuudesta nimitystä äänipalvelukoneosa, johon viitataan viitteellä 12'. Käytännössä sekä puheposti-tietokanta 11 että äänipalvelukoneosa 12’ on edullista toteuttaa samaan tietokoneeseen, mutta ne voidaan toteuttaa myös erillisiin tietokoneisiin. Eräs tunnettu ääni-20 palvelukoneena (siis ilman keksintöä varten käytettävää puhepostitietokantaa) toimiva tietokone on IBM:n DT-6000. Tällaiseen äänipalvelukoneeseen voidaan liittää neljä 30-kanavaista PCM-johtoa, jolloin kone voi samanaikaisesti käsitellä 120 puhelua. Mikäli tarvitaan enemmän kanavia, voidaan useita koneita kytkeä yhteen.

25 Keksinnön mukaisessa puhepostitietokannassa 11 on esim. tiedot kohdeliittymän ti-: laajanumerosta, soittavan tilaajan numerosta ja kohdeliittymään (eli vastaajan käyt töön ottanut liittymä) liittyvien viestien äänisegmenttien numerot, jotka osoittavat : kohdeliittymään liittyvien viestien sijainnin äänipalvelukoneessa. Vastaaja 10 on liitetty puhelinverkkoon, jolloin sieltä tulevan merkinannon, edullisesti TUP-mer-30 kinannon, perusteella tietokone 10 ylläpitää tiedot tulleista puheluista puhepostitietokannassa 11 ja ylläpitää jätetyt viestit äänepalvelukoneosassa 12' (tietokoneen kiintolevy) ja tiedot niistä sekä suorittaa tietokantahakuja puhepostitietokannan ja äänipalvelukoneen välillä esim. tilaajan halutessa kuunnella vastaajaan jätetyt viestit.

·! 35 " Kuviossa 4 on esitetty vastaajan 10 liittyminen puhelinverkkoon ja yhteys tilaajaliit- : tyrniin 20. Tilaajaliittymästä 20 tuleva puhelu siirtyy paikalliskeskukseen 21 ja • · edelleen mahdollisesti kaukokeskukseen 22, johon keksinnön mukainen vastaaja 10 φ ...... 97509 ΙΟ on liitetty. Keksinnön mukainen vastaaja voidaan liittää minkä tason keskukseen tahansa, josta saadaan vastaajaa varten tarvittava merkinanto. Vastaaja 10 saa siltä keskukselta, johon se on liitetty, tulevaan puheluun liittyvät merkit, edullisesti tulevaan puheluun liittyvän TUP-merkinannon, jonka perusteella vastaaja analysoi tule-5 van puhelun ja suorittaa halutut toimenpiteet eli tallentaa muistiin 11 (tietokantaan) tiedot puhelusta sekä tallentaa äänentailennuslaitteeseen 12 viestin.

Eri televerkoista, kuten paikallisverkoista, matkapuhelinverkoista jne.^on yhteys toisiinsa. Keksinnön mukainen vastaaja on edullisesti yhteisessä puhelinnumerossa 10 oleellisesti kaikille yhden televerkon liittymille. Mikäli televerkko on laaja, voidaan se myös jakaa pienempiin alueisiin, joissa kullakin alueella vastaaja on yhteisessä puhelinnumerossa (vastaaja voi olla esim. samaan keskukseen liittyneille tilaajaliittymille yhteisessä puhelinnumerossa). Vastaaja voidaan myös järjestää usean televerkon tilaajaliittymille yhteiseen puhelinnumeroon.

15

Vastaajia 10 voidaan siis liittää verkkoon useita eri alueille, jolloin puhelu siirtyy aina lähimpänä olevaan vastaajaan (ei esitetty kuviossa). Puhelinverkko kokonaisuudessaan voi olla yhdessä maassa oleva verkkoja eri alueet maan eri alueita (esim. läänejä, kaupunkeja tai muulla tavoin rajallisia alueita). Toisiinsa yhteydessä 20 olevina puhelinverkkoina voidaan myös tarkastella esim. kahden maan puhelinverkkoja tai koko maailman kattavaa verkkoa ja alueita voivat olla esim. eri maat. Tällöin kahden maan tai vaikka koko maailman tilaajaliittymiä varten voidaan järjestää I vastaaja yhteiseen puhelinnumeroon tai eri maita varten voidaan järjestää eri nume- ' ro. Eri alueita palvelevat vastaajat voidaan järjestää siten, että kullakin alueella on 25 vastaajaan eri puhelinnumero tai edullisesti vastaajapalvelu järjestetään aina siten, että kaikilla vastaajilla 10 on sama puhelinnumero ja lisäksi eri vastaajien 10 välillä !:* on tietoyhteys, jolloin kaikissa vastaajissa olevat tiedot ovat kaikkien vastaajien käy- : tettävissä. Eri alueita (tai televerkkoja) palvelevia vastaajia ei tarvitse välttämättä si joittaa eri alueille, vaan eri alueiden (tai televerkkojen) vastaajat voivat hyvin sijaita 30 yhdessä keskeisessä paikassa, josta kulkee luonnollisesti yhteys alueelle yleistä puhelinverkkoa pitkin. Voidaan myös ajatella, että samaa aluetta (tai samaa tele-verkkoa) palvelevat useat vastaajat 10, jolloin tärkeätä keksinnön kannalta on kui-y tenkin se, että kullekin vastaajalle järjestetään sama puhelinnumero, jolloin eri tilaa jaliittymien 20 käyttäjät näkevät virtuaalisesti vain yhden vastaajan 10.

*·! 35 *” Televastaaja 10 on siis tilaajan kannalta virtuaalipuhelinvastaaja, jonka hän koska ’ : tahansa voi halutessaan ottaa käyttöönsä ilman erillisiä sopimuksia. Televastaajaa • · 10 voi TUP-merkinantoa hyväksikäytettäessä käyttää kaikissa digitaalisiin keskuk- • * · 11 97509 siin liitetyissä tilaajaliittymissä. Televastaajan käyttöä varten riittää äänitaajuusva-litsimella varustettu puhelin. Digitaalista puhelinkonetta ei siten välttämättä tarvita.

Seuraavassa selostetaan keksinnön mukaisen vastaajan eli televastaajan käyttöä ja 5 toimintaa, vastaajan eri ominaisuuksia (palvelun varaus eli vastaajaviestin tekeminen, viestien jättäminen vastaajaan ja viestien kuuntelu) ja selostetaan näiden toteutus verkon merkinantoa hyväksikäyttäen. Seuraavan selostuksen tueksi on vastaajan käytöstä ja toiminnasta esitetty esimerkki vuokaavioina kuvioissa 5a, 5b, 6, 7 ja 8, joista kuvioissa 5a ja 5b on esitetty käyttöjä toiminta palvelun varauksen yhteydes-10 sä, kuviossa 6 käyttöjä toiminta viestin jätössä, kuviossa 7 käyttöjä toiminta viestien kuuntelussa palvelun varanneen omasta tilaajaliittymästä ja kuviossa 8 käyttöjä toiminta kaukopurussa eli viestien kuuntelussa muualta kuin palvelun varanneen omasta tilaajaliittymästä. Edellä mainittuihin kuvioihin on kaavioiden ymmärtämiseksi suoraan kirjoitettu toimenpiteet. Kuvioissa ympyröiden sisään merkityt nume-15 rot esittävät kaavion jatkumista kohtaan (tai kohdasta; nuoli kertoo suunnan), jossa on sama numero ympyrän sisällä.

Vastaajan käyttö

Televastaaja alustetaan käyttöä varten varaamalla se ennalta määrätystä tilaajanume-20 rosta, esim. 020280. Tilaaja siis soittaa tähän ennalta määrättyyn numeroon suorittaakseen alustuksen ja tämä numero on sama koko verkon kaikille tilaajille tai ainakin kaikille verkon tietyllä alueella sijaitseville tilaajille. Tällöin soittaja voi halutessaan määritellä salasanansa kaukopurkua varten (eli kuunnella viestit muualta kuin oman tilaajaliittymän puhelimesta) ja sanella henkilökohtaisen alkutervehdyksen.

25 Mikäli palvelun varaaja ei sanele henkilökohtaista tervehdystä, vastaajaan soittava : 1 lidee vakiotervehdyksen, jossa mainitaan ko. puhelinnumero. Tämä vakioterveh- dys generoidaan vastaajan äänipalvelukoneelta 12.

Kun vastaaja halutaan sitten aktivoida käyttöön, ohjataan puhelut ennakkosiirtojen 30 avulla televastaajan numeroon ennalta määrätyllä koodilla vastaajaliittymän puhelinnumeron lisäksi, kuten on tunnettua, esim. *21 *020280# ja kun vastaajaa ei haluta käyttää, puretaan ennakkosiirto (toisella ennalta määrätyllä koodilla). Vastaajan aktivointi käyttöön eli ennakkosiirto vastaajaliittymään sen jälkeen, kun se on ensin • alustettu omasta tilaajaliittymästä, voi tapahtua myös muualta kuin omasta liittymäs- • 35 tä, mutta tällöin käyttäjän on lisäksi annettava oman liittymän puhelinnumeroja sa- lasanansa (salasanan avulla estetään väärinkäyttö, jossa joku mahdollisesti aktivoisi : ennakkosiirron liittymään liittymän tilaajan tietämättä ja luvatta). Ennakkosiirto vas taajan liittymään voi olla myös viiveellinen ennakkosiirto (eli puhelu siirtyy vastaa- 12 97509 jaliittymään, jos omassa liittymässä ei vastata ennalta määrätyn soittosignaalin kuluessa, esim. kolme) ja ennakkosiirto varattu-tapauksissa (jolloin puhelu siirtyy vas-taajaliittymään, jos oma liittymä on varattu). Nämä kaksi viimeksi mainittua siirtoa voivat olla haluttaessa aktivoituina jatkuvasti. Viestinjättö maksaa palvelun käyttä-5 jälle esim. paikallispuhelinmaksun (ppm).

Tele vastaajan voi aktivoida käyttöön myös suoraan alustamatta sitä ensin yksinkertaisesti ennakkosiirtämällä puhelut sinne omasta tilaajaliittymästään, mikä voidaan tehdä, koska jokaisella (digitaaliseen) keskukseen liitetyllä tilaajalla on jo automaatio tisesti olemassa vastaaja virtuaalisesti. Tällöin vastaaja lukee soittajalle edellä mainitun vakiotervehdyksen, jossa mainitaan kohdeliittymän puhelinnumero. Tällöin palvelun varaus vastaajaan, jolloin palvelun käyttöön ottava tilaaja rekisteröidään vastaajaan eli vastaaja alustetaan tilaajan käyttöön, tapahtuu samanaikaisesti kun ensimmäinen viesti vastaanotetaan ja tämän vastaaja suorittaa itse automaattisesti.

15

Viestit voi purkaa omasta numerosta soittamalla vastaajaliittymän numeroon 020280 ja kaukopurkaa mistä tahansa puhelimesta, jossa on äänitaajuusvalinta, tunnuslukua käyttäen. Kaukopurku voidaan myös toteuttaa siten, että kaukopurettaessa viestit muualta kuin omasta liittymästä soitetaan eri numeroon kuin vastaajan liittymänu-20 meroon eli soitetaan kaukopurkuliittymän numeroon, esim. 92064 ja lisäksi käytetään tunnuslukua, jotta vastaaja tietää, minkä liittymän viestit halutaan kuunnella. Kaukopurkunumero (92064) on myös yhteinen kaikille verkon tilaajaliittymil· .' (tai verkon tietyn alueen tilaajaliittymille) kaukopurkua varten. Edellä mainittu kauko-purkuliittymä on myös liitetty vastaajaan. Tilaajan halutessa purkaa vastaajaan jäte-25 tyn viestin vastoja ilmoittaa ensin soittajalle uusien viestien lukumäärän, minkä jälkeen soittaja kuulee viestit. Mikäli soittaja ei halua kuunnella viestiä loppuun, hän pääsee seuraavan viestin alkuun painamalla jotakin ennalta määrättyä näppäintä, esim. näppäintä 9. Saman viestin alkuun pääsee painamalla toista ennalta määrättyä näppäintä, esim. näppäintä 7. Jokaisen viestin alussa mainitaan viestin vastaanotto-30 päivämäärä ja -aika. Tämän jälkeen vastaaja luettelee ne puhelinnumerot, joista on soitettu, muttei jätetty viestiä (minkä vastaaja voi määritellä viestin pituuden perusteella, esim. viestin pituuden ollessa 0-2 sekuntia).

• Kun uudet viestit on kuunneltu tai mikäli niitä ei ollut, on soittajalla mahdollisuus . 35 kuunnella uudestaan kuunneltuja viestejä, muuttaa salasanaa («.i luoda se) tai muuttaa alkutervehdystä. Viestien kuuntelu maksaa käyttäjälle esim. 1,06 mk / puhelu + ppm, mikäli kuunnellaan uusia viestejä. Jos uusia viestejä ei ole, puhelu maksaa paikallispuhelumaksun verran.

97509 13

Vastaajan toiminta

Vastaaja 10 toimii siten, että kun sinne tulee puhelu, se tarkistaa siinä tulevista merkeistä, edullisesti TUP-sanomasta, onko puhelu siirretty. Jos tuleva puhelu ei ole siirretty, kone tekee muististaan 11 tietokantahaun kutsuvan liittymän tunnisteen 5 ANI (A-Number Identification ) perusteella, joka löytyy CLI-kentästä. Mikäli kyseistä numeroa ei ole muistin 11 tietokannassa, vastaaja tietää, että kyseessä on palvelun manuaalinen varaus, jolloin puhelu ohjataan palvelunvaraukseen. Mikäli ko. numero ANI löytyy tietokannasta, vastaaja tietää, että kyseessä on viestien kuuntelu. Jos vastaajaan tuleva puhelu on siirretty puhelu, vastaaja tietää, että kyseessä 10 on viestinjättö.

Soitettaessa kaukopurkunumeroon (92064) puhelu ohjataan soittajan identifioinnin jälkeen viestien kuunteluun. Soittajan identifiointi tapahtuu pyytämällä tätä valitsemaan oma puhelinnumeronsa suuntanumeroineen ja tätä vastaava tunnusluku (esim.

15 4-numeroinen). Vaihtoehtoisesti kaukopurku voidaan toteuttaa soittamalla vastaajan liittymänumeroon (020280) ja näppäilemällä sen perään tunnusluku, jolloin vastaaja tietää, että kyseessä on kaukopurku, minkä jälkeen vastaaja kuitenkin vielä identifioi soittajan pyytämällä tätä valitsemaan oman puhelinnumeronsa suuntanumeroineen ja tätä vastaavan tunnusluvun uudestaan. Tällöin vastaaja tietää, minkä liittymän 20 viestejä halutaan kuunnella vaikka kaksi soittajaa olisikin valinnut sattumalta saman tunnusluvun.

Palvelun varaus

Palvelun varaus tapahtuu siten, että soittajalle esitellään televastaajan toiminta ja 25 pyydetään varmentamaan palvelun varaus painamalla jotakin ennalta määrättyä näppäintä, esim. ruutunäppäintä. Tämän jälkeen muistissa 11 olevaan tietokantaan lähetetään ANI, jolle luodaan vastaajatoiminne. Tietokanta palauttaa laatikon sisäisen tunnuksen, jotta vastaaja myöhemmin osaa korreloida viestit oikein Tämän jälkeen soittajalta kysytään, haluaako hän henkilökohtaisen alkutervehdyksen. Jos 30 haluaa, soittajaa pyydetään sanelemaan tervehdyksensä äänimerkin jälkeen. Mikäli asiakas hyväksyy tervehdyksensä, luodaan tietokantaan postilaatikko tervehdystä varten. Tietokanta palauttaa äänihakemiston nimen ja sen äänisegmentin numeron, jolle tervehdys tallennetaan, jotta vastaaja myöhemmin löytää viestin äänipalvelu-. koneesta 12. Seuraavaksi asiakkaalta kysytään, haluaako hän kuunnella viestejä • 35 muualta kuin omasta numerostaan. Mikäli haluaa, asiakasta pyydetään näppäile- mään tunnusluku. Asiakkaan kuultua tunnusluvun häntä pyydetään hyväksymään se *: tai valitsemaan se uudelleen. Asiakkaan hyväksyttyä tunnuslukunsa se tallennetaan tietokantaan.

14 97509

Viestinjättö

Kun vastaajaan 10 jätetään viesti, muistissa 11 olevaan tietokantaan lähetetään postilaatikon osoite eli ns. B-numero, joka saadaan TUP-sanoman alkuperäinen osoite -kentästä eli OCA-kentästä. Tietokanta palauttaa (vastaajan keskussuorittimelle 13) 5 parametreinä ko. postilaatikon alkutervehdyksen äänihakemiston nimen ja ääniseg-mentin numeron, joiden perusteella vastaaja löytää äänipalvelukoneesta 12 oikean tervehdyksen. Mikäli henkilökohtaista alkutervehdystä ei ole, soittaja kuulee vakio-tervehdyksen. Alkutervehdyksen jälkeen, äänimerkin kuultuaan, soittaja voi jättää viestinsä. Vastaaja analysoi viestin esim. sen pituuden perusteella, jolloin, jos vies-10 tin pituus ylittää ennalta määrätyn minimipituuden (yli 2 s), vastaaja tietää, että viesti on jätetty. Tällöin tallennetaan tietokantaan (muistiin 12) ainakin postilaatikon osoite eli B-numero ja ns. A-nuinero eli soittajan numero, joka saadaan TUP-sanoman kutsuvan liittymän identiteettikentästä eli CLI-kentästä. Lisäksi tietokantaan tallennetaan edullisesti myös A-numeron salaisuustieto ja viestin status N (New), 15 joka kertoo sen, että viesti on uusi viesti, jota ei ole vielä kuunneltu. Viestin status muuttuu L:ksi (Listened) kun palvelun varaaja on kuunnellut viestin. Tietokanta palauttaa äänisegmentin nimen ja numeron, jolle viesti tallennetaan äänipalveluko-neessa 12. Mikäli viesti on lyhyempi kuin ennalta määrätty minimipituus tai puhelin suljetaan vastaajan vastattua, tallennetaan tietokantaan muuten samat tiedot kuin 20 viestin ylittäessä minimipituuden, mutta viestin statukseksi merkitään E (Empty), mikä kertoo, että viesti on tyhjä eli viestiä ei jätetty. Myös viestien enimmäispituudelle sekä enimmäismäärälle voidaan asettaa raja vastaajan ylläpitäjän niin halutessa.

25 Viestien kuuntelu omasta liittymästä/kaukopurkuna • Kun vastaajan käyttöön ottanut ottaa yhteyttä vastaajaan (joko omasta liittymästään tai kaukopurkuna, kuten edellä on selostettu) kuunnellakseen sinne jätetyt viestit, tietokantaan lähetetään A-numero eli ANI, joka saadaan CLI-kentästä soitettaessa omasta liittymästä ja soitettaessa toisesta liittymästä, eli kuunneltaessa viestit kau- 30 kopurkuna vastaaja saa kyseisen tiedon (ja tunnusluvun) käyttäjän näppäilemänä (ks. kuviot 7 ja 8). Tietokanta palauttaa keskussuorittimelle 13 parametreinä posti-: laatikon sisäisen tunnuksen, siihen liittyvän tunnusluvun, alkutervehdyksen ääniseg- ! mentin nimen ja numeron, joiden perusteella vastaaja hakee tietojen korreloinnin . perusteella uudet viestit tietokannasta postilaatikon sisäisen tunnuksen ja viestin * 35 statuksen perusteella (eli haetaan tietokannasta ne viestit, joiden status on N eli jotka ovat uusia). Tietokannasta saadaan tällöin parametreinä uusien viestien lukumäärä, • ensimmäisen viestin tunnus, viestin äänityspäivämäärä ja -aika ja viestin ääniseg- 9 ^ mentin nimi ja numero. Edellä mainitut haut tehdään välittömästi vastaajan palvelu- 15 97509 koneen vastattua soittajan viestien purkusoittoon. Vastaaja kertoo soittajalle ensin uusien viestien lukumäärän, sen jälkeen vastaaja toistaa äänipalvelukoneeseen tallennetut viestit (jotka se siis hakee äänipalvelukoneesta 12 äänisegmentin nimen ja numeron perusteella) järjestyksessä siten, että soittaja kuulee ensin ensimmäisen 5 viestin vastaanottopäivämäärän ja -ajan ja itse viestin. Tällöin vastaaja muuttaa viestin statuksen kuunnelluksi, eli asettaa viestille tietokantaan statuksen L ja palauttaa tietokannasta seuraavan viestin parametrit ja toista toisen viestin siihen kuuluvine tietoineen vastaavasti kuin ensimmäisen viestin kohdalla. Vastaaja suorittaa edellä mainitun toimenpiteen niin monta kertaa kuin siinä on kuuntelemattomia viestejä.

10

Uusien viestien jälkeen vastaaja (keskussuoritin 13) hakee tietokannasta niiden soittojen lukumäärän, joista ei jätetty viestiä postilaatikon sisäisen tunnuksen ja statuksen perusteella, jolloin haetaan tietokannasta ne viestit, joiden status on E eli jotka ovat tyhjiä. Tietokanta palauttaa näiden soittojen lukumäärän (salaisista numeroista 15 soitetut soitot eivät sisälly tähän lukuun eikä niitä ilmaista palvelun käyttäjälle), aluksi ensimmäisen puhelun parametrit vastaavasti kuin edellä selostettiin, kunkin puhelun vastaanottopäivämäärän ja -ajan, soittajan puhelinnumeron suuntanumeroi-neen ja soittajan numeron salaisuustiedon. Palvelun käyttäjä kuulee tällöin ensimmäisen puhelun vastaanottoajankohdan ja numeron, josta puhelu soitettiin, minkä 20 jälkeen puhelun tiedot poistetaan tietokannasta. Tietokanta palauttaa seuraavan puhelun vastaavat tiedot jne., kunnes palvelun käyttäjä on kuullut kaikki numerot, joista hänelle oli soitettu muttei jätetty viestiä.

• · ·· ;** Kun kaikki viestit on kuultu tai niistä on saatu tieto, palvelun käyttäjä päätyy valik- * 25 koon, josta pääsee kuuntelemaan kuunneltuja viestejä, muuttamaan alkutervehdystä ·: tai tunnuslukua. Jos soittaja valitsee kuunnellut viestit eli haluaa kuunnella aikai- sempia jo kuunneltuja viestejä uudestaan, vastaaja laskee tietokannasta näiden vies-tien lukumäärän statuksen L (kuunneltu viesti) perusteella. Parametreinä saadaan tietokannasta keskussuorittimelle kuunneltujen viestien tukun ä irä ja ensimmäisen 30 viestin tiedot. Palvelunkäyttäjän kuunneltua viestin vastaaja (keskussuoritin) hakee tietokannasta seuraavan kuunnellun viestin parametrit jne. Kun kaikki viestit on kuunneltu, palataan em. valikkoon. Kuunneltuja viestejä voidaan säilyttää ennalta määrätyn ajan, esim. yhden vuorokauden. Soittajan valitessa tunnusluvun vaihdon 9 \ . häntä pyydetään näppäilemään uusi tunnusluku. Soittajan hyväksyessä uuden tun-• 35 nusluvun vastaaja lähettää tietokantaan postilaatikon sisäisen osoitteen ja uuden tun-:* nusluvun (eli tallentaa tunnusluvun osoitteen yhteyteen) ja palaa takaisin valikkoon.

· Soittajan valitessa alkutervehdyksen vaihdon häntä pyydetään sanelemaan terveh-dyksensä äänimerkin jälkeen. Mikäli asiakas hyväksyy tervehdyksensä, tallennetaan 16 97509 se äänisegmenttiin, jonka numero tallennetaan tietokantaan. Tämän jälkeen vastaaja palaa taas valikkoon, kunnes soittaja lopettaa puhelun.

Esillä oleva keksintö ei rajoitu edellä selostettuihin suoritusmuotoihin, vaan se on 5 sovellettavissa alan ammattimiehen taitojen mukaisesti oheisien patenttivaatimusten rajoissa. Keksintö ei myöskään rajoitu nimenomaan TUP-merkinannon käyttöön, vaan keksintöä voidaan soveltaa myös muunlaista merkinantoa käyttävässä puhelinverkossa, jossa kuitenkin kulkee tieto ainakin soittajan liittymän numerosta ja koh-deliittymän numerosta. Merkinanto voi olla siis myös R2 (jolla ei tosin voida toteutit) taa yhtä monipuolista vastaajaa) tai ISUP. Seuraavassa on kuitenkin tiivistettynä YKM-merkinannon hyväksikäyttö keksinnössä, jossa siis lähinnä käytetään ns. pu-helinkäyttäjäosaa TUP ja lähemmin sen aloitusosoitesanomassa ΪΑΙ olevia kenttiä CLIja OCA.

15 Palvelun varauksessa vastaaja määrittelee aloitusosoitesanoman IAI sanomaosoitti-men perusteella (sen I-bitin perusteella), onko tuleva puhelu siirretty. I-bitin ollessa 0 (mikä kertoo, että puhelu ei ole siirretty) on kyseessä palvelun varaus, mikäli palvelukoneen tietokannasta ei löydy IAI-sanoman kutsuvan liittymän identiteettiken-tän CLI (Calling Line Identity) osoitemerkkejä vastaavaa numeroa. Varaavan soitta-20 jän CLI-tieto tallennetaan vastaajan (palvelukoneen) tietokaniaan, minkä jälkeen ko. soittajalla on televastaajapalvelu käytettävissä.

* ·

Viestin jätössä merkinantoa hyödynnetään siten, että kun tulevan puhelun IAI:n sa-;··' nomaosoittimen I-bitti on 1 (mikä kertoo, että puhelu on siirretty puhelu) ja alkupe-" 25 räisen osoitekentän OCA (Original Called Address) osoitemerkkejä vastaava nume-: ro on vastaajan varaustietokannassa, vastaaja ottaa puhelun vastaan viestinjättöä varten. Viesti liitetään OCA-kentän osoitemerkkien perusteella ko. numeroa vastaa-: : vaan postilaatikkoon. Lisäksi muistiin tallennetaan puhelun CLl-kcntän osoitetieto (vastaajaan soittaneen puhelinnumero), joka ilmaistaan postilaatikon haltijalle, mi-30 käli viestiä ei jätetty ja mikäli CLI-kentän sanomaosoittimen C-bitti (osoitteen ilmai-suosoitin) on 0. Mikäli C-bitti on 1, ko. numeroa ei ilmaista, koska se tarkoittaa, että numero on salainen.

» · · · ··· • · m

Viestien kuuntelussa IAI:n sanomaosoittimen I-bitin perus!«cl i vastaaja määrittelee, :.‘*?5 onko tuleva puhelu siirretty. I-bitin ollessa 0 (puhelu ei ole siili etty) ja CLI-kentän osoitemerkkejä vastaavan numeron löytyessä palvelukoneen tietokannasta (ko. nu-merolla on vastaaja), ohjataan puhelu viestienpurkuun ko. numeroa vastaavaan pos- • · · 1..’ tilaatikkoon.

• * · 17 97509

Esillä oleva keksintö mahdollistaa erittäin monipuolisen vastaajan toteuttamisen televerkkoon, joka on automaattisesti verkon jokaisen liittymän tilaajan käytettävissä (tai ainakin verkon tietyn alueen jokaisen liittymän tilaajan käytettävissä) ja jonka 5 jokainen verkkoon liittynyt tilaaja voi aktivoida automaattisesti käyttöönsä omasta liittymästään. Täten käyttäjän ei tarvitse vaivautua tekemään ennalta sopimusta vastaajapalvelun tarjoajan kanssa saadakseen vastaajan käyttöönsä, vaan käyttäjä saa sen käyttöönsä omasta liittymästään koska tahansa. Myöskään vastaajapalveluntar-joajan ei tarvitse suorittaa erikseen toimenpiteitä kutakin vastaajapalvelua haluavaa 10 kohden jäijestääkseen vastaajan kullekin vastaajapalvelua haluavalle, vaan keksinnön mukainen älykäs vastaaja suorittaa kyseiset toimenpiteet itse automaattisesti käyttäen hyväksi puhelinverkossa liikkuvaa merkinantoa. Vastaajapalveluntarjoajan tarvitsee vain huolehtia siitä, ettei vastaajaan tule vikoja ja että vastaajan muisti (esim. tietokoneen kiintolevy) on riittävän suuri eli että siinä on tilaa kaikkien palve-15 lua haluavien tietoja varten ja heidän viestejään varten. Luonnollisesti vastaajaan voidaan toteuttaa ominaisuus, jolla se automaattisesti itse ilmoittaa ajoissa kun muistia tarvitaan lisääjä lisäksi palveluntarjoaja voi valvoa muistikapasiteettia. Lisäksi, koska vastaaja on sijoitettu verkon kaikkia liittymiä varten (tai ainakin verkon tietyn alueen jokaista liittymää varten) yhteisen liittymän taakse, on käyttäjän help-20 po muistaa vastaajapalvelun numero, johon soittamalla käyttäjä saa aktivoitua vastaajan päälle, sillä tällaisen yhteisen numeron voi ilmoittaa puhelinluettelossa, josta käyttäjä voi sen tarkistaa, jos hän unohtaa numeron, tai numeroa voi kysyä joltakin toiselta käyttäjältä, koska kaikilla on sama vastaajan puhelinnumero. Keksinnön mukaisella vastaajalla saavutetaan siten merkittäviä etuja tekniikan tasoon nähden.

• * • · • « · ··· • » • · · • · · · · · • » · • · • * · • · * • · · m m mmm • · • · • · ·

Claims (18)

97509

1. Televerkkoon järjestetty puhelinvastaaja, tunnettu siitä, että puhelinvastaaja on järjestetty käyttöä, kuten käyttöönvarausta, käyttöönalustusta, käyttöönaktivointia ja viestien purkua, varten televerkon, kuten yleisen puhelinverkon, kaukoverkon, 5 lähiverkon ja/tai matkapuhelinverkon, kaikille tilaajaliittymille (20) yhteiseen kutsu-numeroon, että puhelinvastaajasta on yhteys olennaisesti kaikkiin tilaajaliittymiin (20), ja että puhelinvastaaja on automaattisesti tilaajaliittymien (20) käytenävissä.

2. Telefonsvarare enligt patentkrav 1, kännetecknad av att telefonsvararen är 30 anordnad att användas t.ex. för driftreservering, driftinitiering, driftaktivering och dekodning av meddelanden pä ett gemensamt telefonnummer för alla abonnentanslutningar (20) i flera telenät säsom allmänna telefonnät, fjärmät, lokalnät och/eller . mobiltelefonnät, att telefonsvararen har förbindelse tili väsentligt alla abonnentan slutningar (20) och att telefonsvararen stär automatiskt tili abonnentanslutningamas 35 (20) förfogande.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puhelinvastaaja, tunnettu siitä, että puhelin-10 vastaaja on järjestetty käyttöä, kuten käyttöönvarausta, käyttöönalustusta, käyttöönaktivointia ja viestien purkua, varten useiden eri televerkkojen, kuten yleisten puhelinverkkojen, kaukoverkkojen, lähiverkkojen ja/tai matkapuhelinverkkojen, kaikille tilaajaliittymille (20) yhteiseen kutsunumeroon, että puhelinvastaajasta on yhteys olennaisesti kaikkiin tilaajaliittymiin (20), ja että puhelinvastaaja on automaattisesti 15 tilaajaliittymien (20) käytettävissä.

3. Telefonsvarare enligt patentkrav 1, kännetecknad av att den kan reserveras och aktiveras frän ätminstone var och en av nämnda abonnentanslutningar (20) för JU? att användas av berörda abonnentanslutning (20) och att den omfattar organ (11, 12") för att initiera svararen för abonnentanslutningen (20) automatiskt som respons pä reservering eller aktivering frän abonnentanslutningen.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen puhelinvastaaja, tunnettu siitä, että se on ainakin kustakin mainitusta tilaajaliittymästä (20) varattavissa ja aktivoitavissa kyseisen tilaajaliittymän (20) käyttöön ja että se käsittää välineet (11, 12') vastaajan 20 alustamiseksi tilaajaliittymälle (20) automaattisesti vasteena tilaajaliittymästä suoritettuun varaukseen tai aktivointiin.

4. Telefonsvarare enligt patentkrav 3, kännetecknad av att driftsaktivering av nämnda telefonsvarare innebär överföring av abonnentanslutningens (20) samtal tili telefonsvararen.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen puhelinvastaaja, tunnettu siitä, että mainittu puhelinvastaajan käyttöönaktivointi tarkoittaa tilaajaliittymän (20) puheluiden siinä- 25 mistä puhelinvastaajalle.

5. Telefonsvarare enligt patentkrav 4, kännetecknad av att initieringen av tele-10 fonsvararen tili abonnentanslutningen (20) pä basen av nämnda aktivering sker automatiskt dä det första samtalet för berörda abonnentanslutning kommer tili svararen (10).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen puhelinvastaaja, tunnettu siitä, että mainitun aktivoinnin perusteella suoritettava puhelinvastaajan alustus tilaajaliittymälle (20) tapahtuu automaattisesti ensimmäisen kyseistä tilaajaliittymää varten tulevan puhe- 30 lun tullessa vastaajalle (10).

6. Telefonsvarare enligt nägot av patentkraven 1-3, kännetecknad av att den 15 vidare tilldelats ett annat gemensamt telefonnummer för abonnentanslutningama för fjärrdekodning av meddelanden.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen puhelinvastaaja, tunnettu siitä, että se on lisäksi järjestetty toiseen tilaajaliittymille yhteiseen puhelinnumeroon viestien kaukopurkua varten. 35

7. Telefonsvarare enligt nägot av patentkraven 1-3, kännetecknad av att den omfattar organ (11, 12') för att ta emot och tolka signalering i nätet. 20 . 8. Telefonsvarare enligt patentkrav 7, kännetecknad av att nämnda signalering är ; telefondriftsdelen (TUP) av den gemensamma kanalsignaleringen. • * 9. Telefonsvarare enligt patentkrav 7 eller 8, kännetecknad av att den omfattar 25 ett minne (11) för lagring av data frän nätet. • 9 9 9

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen puhelinvastaaja, tunnettu siitä, että se käsittää välineet (11, 12') verkossa liikkuvan merkinannon vastaanottamiseksi ja tulkitsemiseksi. y/bU9

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen puhelinvastaaja, tunnettu siitä, että mainittu merkinanto on yhteiskanavamerkinannon puhelinkäyttäjäosa (TUP).

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen puhelinvastaaja, tunnettu siitä, että se 5 käsittää muistin (11) verkosta saatavan tiedon tallentamiseksi.

10. Telefonsvarare enligt patentkrav 9, kännetecknad av att för initiering och aktivering samt lämnande av meddelanden avläser svararen ur tecken i samband med ett inkommande samtal information om samtalet och lagrar informationen och de läin-30 nade meddelandena i minnet och korrelerar informationen med respektive samtal. * ;; 11. Telefonsvarare enligt patentkrav 10, kännetecknad av att den omfattar en ’ . databas i minnet (10) för att lagra och korrelera nämnda information. • ·

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen puhelinvastaaja, tunnettu siitä, että alustusta ja käyttöönottoa varten sekä viestien jättöä varten vastaaja lukee tulevaan puheluun liittyvistä merkeistä tietoja puhelusta ja tallentaa tiedot ja jätetyt viestit muistissa ja 10 korreloi tiedot niihin liittyviin puheluihin.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen puhelinvastaaja, tunnettu siitä, että se käsittää muistissa (10) tietokannan mainittujen tietojen tallentamiseksi ja korreloimiseksi.

12. Telefonsvarare enligt patentkrav 11, kännetecknad av att den information som *.* skall upprätthallas i nämnda databas är adressen tili B-abonnentanslutningen som reserverat svararservice dvs. telefonnumret (B-numret dvs. B-Id) och koden för ··’ fjärrdekodning, adressen tili A-abonnenten dvs. telefonnumret (A-numret dvs. A- 97509 Id), information om hemlig adress för den anropande anslutningen, numret för ljud-segmentet i meddelandet i samband med B-abonnentanslutningen och Ijudregistrets namn samt information om meddelandestatus.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen puhelinvastaaja, tunnettu siitä, että maini tussa tietokannassa ylläpidettäviä tietoja ovat vastaajapalvelun varanneen kohdeliit-tymän osoite eli puhelinnumero (B-numero eli B-Id) ja tunnusluku kaukopurkua varten, kohdeliittymää kutsuvan tilaajan osoite eli puhelinnumero (A-numero eli A-Id), tieto kutsuvan liittymän osoitteen salaisuudesta, kohdeliittymään liittyvän 20 viestin äänisegmentin numero ja äänihakemiston nimi ja tieto viestin statuksesta. . 13. Patenttivaatimuksen 3 mukainen puhelinvastaaja, tunnettu siitä, että vastaajan * · y alustaminen tilaajaliittymälle tarkoittaa liittymäkohta!sen puhepostilaatikon muodos- » ·* tamista vastaajaan. ·· 25 • 14. Patenttivaatimuksen Ilja 12 mukainen puhelinvastaaja, tunnettu siitä, että se i* käsittää mainitun puhepostilaatikon mainitussa tietokannassa. •

13. Telefonsvarare enligt patentkrav 3, kännetecknad av att initiering av svararen för abonnentanslutningen innebär upprättande av en talpostbox för varje anslutning i svararen.

14. Telefonsvarare enligt patentkrav 11 och 12, kännetecknad av att den omfattar 10 nämnda talpostbox i nämnda databas.

15. Telefonsvararsystem anordnat i ett telenät för att erbjuda svararservice at abonnentanslutningama i nätet, kännetecknat av att det omfattar ätminstone en telefonsvarare (10) som betjänar ätminstone ett pä förhand bestämt omräde i nätet, 15 ätminstone tvä telefonsvarare (10) som betjänar samma omräde har tilldelats svarar-servicen pä ett gemensamt telefonnummer, nämnda telefonsvarare (10) har förbin-delse tili väsentligt alla abonnentanslutningar (20) inom nämnda pä förhand bestäm-da omräde, och att nämnda svarare (10) star automatiskt tili nämnda abonnentan-slutningars (20) förfogande. 20

15. Televerkkoon järjestetty puhelinvastaajajärjestelmä vastaajapalvelun tarjoami- 30 seksi verkon tilaajaliittymille, tunnettu siitä, että se käsittää ainakin yhden ainakin ·. verkon ennalta määrättyä aluetta palvelevan puhelinvastaajan (10), ainakin kaikki samaa aluetta palvelevat puhelinvastaajat (10) on järjestetty vastaajapalvelun käyt- töä varten yhteiseen puhelinnumeroon, mainituista puhelinvastaajista (10) on yhteys mainitun ennalta määrätyn alueen oleellisesti kaikkiin tilaajaliittymiin (20), ja että ·. 35 mainitut vastaajat (10) ovat automaattisesti mainittujen tilaajaliittymien (20) käytet- . tävissä. • »· 97509

16. Telefonsvararsystem enligt patentkrav 15, kännetecknat av att det omfattar telefonsvarare som betjänar olika omräden i nätet och svarare som betjänar olika omräden har även tilldelats svararservicen pä ett gemensamt telefonnummer.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen puhelinvastaajajärjestelmä, tunnettu siitä, että se käsittää verkon eri alueita palvelevia puhelinvastaajia ja myös eri alueita palvelevia vastaajia on järjestetty vastaajapalvelun käyttöä varten yhteen yhteiseen puhelinnumeroon. 5

17. Telefonsvararsystem enligt patentkrav 15, kännetecknat av att alla telefon svarare (10) som betjänar samma telenät har tilldelats svararservicen pä ett gemensamt telefonnummer, att nämnda telefonsvarare (10) har förbindelse med väsentligt alla abonnentanslutningar (20) i telenätet och att nämnda svarare (10) star automatiskt tili nämnda abonnentanslutningars (20) förfogande. 30

17. Patenttivaatimuksen 15 mukainen puhelinvastaajajärjestelmä, tunnettu siitä, että kaikki samaa televerkkoa palvelevat puhelinvastaajat (10) on järjestetty vastaaja-palvelun käyttöä varten yhteiseen puhelinnumeroon, mainituista puhelinvastaajista (10) on yhteys mainitun televerkon oleellisesti kaikkiin tilaajaliittymiin (20) ja että 10 mainitut vastaajat (10) ovat automaattisesti mainittujen tilaajaliittymien (20) käytettävissä.

18. Patenttivaatimuksen 15 mukainen puhelinvastaajajärjestelmä, tunnettu siitä, että useita televerkkoja palvelevia puhelinvastaajia (10) on järjestetty vastaajapalve- 15 lun käyttöä varten yhteiseen puhelinnumeroon, mainituista puhelinvastaajista (10) on yhteys mainittujen televerkkojen oleellisesti kaikkiin tilaajaliittymiin (20) ja että mainitut vastaajat (10) ovat automaattisesti mainittujen tilaajaliittymien (20) käytettävissä.

20 Patentkrav 1. 1 ett telefonnät anordnad telefonsvarare, kännetecknad av att telefonsvararen anordnats för att användas t.ex. för driftreservering, driftinitiering, driftaktivering och dekodning av meddelanden pä ett gemensamt telefonnummer för alla abon-nentanslutningar (20) i ett telenät säsom ett allmänt telefonnät, fjärmät, lokalnät 25 och/eller mobiltelefonnät, att telefonsvararen har förbindelse tili väsentligt alla abonnentanslutningar (20) och att telefonsvararen stär automatiskt tili abonnentan-slutningamas (20) förfogande.

18. Telefonsvararsystem enligt patentkrav 15, kännetecknat av att telefonsvarare (10) som betjänar flera telenät tilldelats svararservicen pä ett gemensamt telefonnummer, att nämnda telefonsvarare (10) .. förbindelse tili väsentligt alla abonnentan slutningar (20) i nämnda telenät och att nämnda svarare (10) star automatiskt tili 35 nämnda abonnentanslutningars (20) förfogande.