FI97289B - Menetelmä ainakin yhden metallin talteenottamiseksi hapolla käsitellystä jätevesilietteestä - Google Patents

Description

97289 MENETELMÄ AINAKIN YHDEN METALLIN TALTEENOTTAMISEKSI HAPOLLA KÄSITELLYSTÄ JÄTEVESILIETTEESTÄ

Keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaista menetelmää ainakin yhden metallin, erityisesti 5 raudan ja mahdollisesti myös alumiinin talteenottamiseksi hapolla käsitellystä jätevesilieteliuoksesta. Erityisesti liete on peräisin sellaisesta jätevedenpuhdistusprosessis-ta, jossa jätevesi saostetaan käyttämällä rautaa ja alumiinia sisältäviä kemikaaleja.

10 Edellämainitun jätevedenpuhdistusprosessin ensimmäisenä vaiheena on Fe- ja mahdollisesti AI-kemikaaleilla tapahtuva saostus ja lietteen erotus, josta saadaan kemiallinen liete so. saostusliete. Eräs menettelytapa on tämän lietteen kuivaus (dewatering) 15-25% kuiva-ainepitoisuuteen, 15 kuivatun lietteen kompostointi, poltto tai vieminen kaatopaikalle .

Toinen mahdollisuus on käsitellä liete hapolla metallien liuottamiseksi. Liukenemattomat aineet poistetaan suodat-. : : tamalla. Suodoksessa olevat liuenneet metallit ja fosfori 20 saostetaan lietteeksi, jota sanotaan metallilietteeksi. Metalliliete sisältää käytetystä koagulantista peräisin olevan raudan ja alumiinin ja niiden lisäksi fosforia ja raskasmetalleja. Käsittely voidaan suorittaa myös korkeammassa lämpötilassa suodattuvuuden parantamiseksi so.

.. , 25 lietteen vedenerotusominaisuuksien parantamiseksi. Käsi- • · · • ·* teltävä liete voi olla esisaostusliete, rinnakkaissaostus- • · · • · · ’.* * liete, jälkisaostusliete tai niiden seos.

• · « · · • · · • · .·**. Eräs mahdollisuus lietteen jatkokäsittelemiseksi on johtaa ~» · · ·. se lietehydrolyysiin, jonka tarkoituksena on hydrolysoida • · · 30 orgaaninen aines lyhyempiketjuisiksi yhdisteiksi ja hyödyntää niitä jätevedenpuhdistuksen myöhemmässä vaiheessa erikoisesti typen poistoon denitrifikaatiovaiheessa hiili-lähteenä. Hydrolyysikäsittelyssä myös raakalietteessä 2 97289 olevat metallit liukenevat ja joutuvat hydrolysaattiliuok-seen. Ns. termisessä, happohydrolyys issä lämpötila on 150-160°C ja pH < 2 sopivimmin 1-1.5. Hydrolyysikäsittelyn jälkeen erotetaan liukenematon osa eli ns orgaaninen 5 liete, joka sisältää lähinnä kuitua sekä mahdollisesti liukenemattomia silikaattimineraaleja. Saadusta melko kirkkaasta liuoksesta nostetaan pH kalkilla so. esimerkiksi Ca(OH)2 tai CaC03, neutraalin yläpuolelle, jolloin liuenneet metallit saostuvat hydroksideina ja fosfaattei-10 na. Tämä saostunut liete, josta käytetään nimitystä metal-liliete erotetaan. Tämä metalliliete sisältää mm. saosti-mina käytettyä rautaa ja alumiinia ja näiden lisäksi myös fosforia ja raskasmetalleja.

Metalliliete voidaan liuottaa rikkihappoon tai mahdolli-15 sesti suolahappoon ja liukenemattomat aineet voidaan suodattaa. Suodatuskakku sisältää pääosin kipsiä, joka on muodostunut edeltävässä neutralointivaiheessa kun kalkkia . lisättiin sulfaatteja sisältävään suodokse°n.

: ·* Käytettyjen peittausliuosten käsittelyssä on tunnettua 20 käyttää uuttoa metallien talteenottamiseksi hyvin happamista liuoksista. Patenttijulkaisussa US 5,051,186 on • esitetty menetelmä raudan ja sinkin erottamiseksi nesteu-utolla käyttäen di-(2-etyyliheksyyli)fosfaattia (DEHPA) uuttoliuottimena. Cornwell and Zoltek ovat esittäneet 25 uuton käyttämistä alumiinin talteenottamiseksi julkaisussa J. Water Pollut. Control Fed., Voi 49, p. 600-612. Patent- • · · tijulkaisussa EP 58148 on esitetty nesteuuttoprosessi, .*.* jossa käytetään orgaanisia uuttoliuottimia raudan poista- ·· · miseksi happoliuoksista. Menetelmän tarkoituksena oli . .·. 30 puhtaan hapon talteenotto uuttamalla rautaionit orgaani- * I f seen liuottimeen. Liuenneen raudan ja alumiinin selektiivisen talteenottoon käytettävällä nesteuuto.Ma pystytään, mikäli käytetään sopivaa liuotinta, tehokkaasti erottamaan rauta ja alumiini raskasmetalleista.

3 97289

Edellä mainitut menetelmät eivät kuitenkaan sovellu käytettäväksi yllä mainituille hapotetuille metallilietteille tai muunlaisille hapotetuille jätevesilietteille. Rikkihapolla hapotetusta jätevesilietteestä saadaan liuos, joka 5 sisältää liuenneitten metallien lisäksi hienojakoista kiinteää ainetta, kolloidisia aineita, humushappoja jne. Nämä epäpuhtaudet muodostavat ei-toivotun orgaanisen jätteen, joka haittaa huomattavasti uuttoa. Se hidastaa oleellisesti aineensiirtoa ja faasien erottumista. Faasien 10 erottumisvaiheessa, sen jälkeen kun orgaaninen ja vesifaa-si on sekoitettu keskenään, tämä aine tavallisesti kerääntyy erilliseksi likakerrokseksi faasien väliin. Tällä tavoin liukenematon jäte estää uuttomenetelmän hyväksikäytön raudan ja alumiinin talteenottamiseksi hapotetusta 15 jätevesilietteestä.

Keksinnön tavoitteena on aikaansaada menetelmä, jota voidaan käyttää raudan ja alumiinin talteenottamiseksi . hapolla käsitellystä jätevesilietteestä. Tavoite saavute taan käyttämällä menetelmää, jolle on pääasiassa tunnus-: 20 omaista patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa mainitut seikat.

; Keksinnönmukaisen menetelmän mukaisesti hapan syöttöliuos käsitellään ensin hapettimella haitallisen orgaanisen jätteen poistamiseksi. Hapettimena voi toimia edullisesti 25 väkevä vetyperoksidi. Muita mahdollisia hapettimia ovat • · happi, otsoni, kaliumpermanganaatti, kaliumdikromaatti, • 1 1 kloori ja klooridioksidi. Tämän käsittelyn jälkeen liuos v.: suodatetaan ja suodos saatetaan kontaktiin orgaanisen • · · uuttoliuoksen kanssa sekoitusastiassa.

· • · 30 Uuttoliuos sisältää edullisesti orgaanisen fosfaatin ja orgaanisen liuottimen sekä mahdollisesti pitkäketjuisen alkoholin. Orgaaninen fosfaatti on edullisesti alkyylifos-faatti, kuten monoalkyylifosfaatti, esimerkiksi mono-(2- 4 97289 etyyliheksyyli)fosfaatti (DEHPA), tai niiden seos, esimerkiksi MEHPA:n ja DEHPA:n seos (MDEHPA). Orgaaninen liuotin on edullisesti pitkäketjuinen hiilivetyliuotin, kuten kerosiini. Pitkäketjuinen alkoholi voi esimerkiksi olla 2-5 oktanoli.

Paitsi että hapetin hapettaa orgaanisia aineita sillä on toinen tärkeä tehtävä prosessissa. Hapetin myös hapettaa Fe(II) Fe{III):ksi mikä lisää rautauuton tehokkuutta koska ferrorauta uuttuu vain heikosti alkyylifosfaattiin alhai-10 sissa pH:ssa (pH<1.5). Orgaanisen aineen poistoon hapetin on parempi kuin aktiivihiiliadsorptio. Tämä johtuu syöttö-lietteen heterogeenisuudesta mikä saattaa aiheuttaa odottamattomia ilmiöitä kute aktiivihiilipatjän tukkeutumisen.

Uuton ja faasierotuksen jälkeen orgaaniseen liuottimeen 15 siirtyneet metalli-ionit stripataan eli takaisinuutetaan epäorgaanisella hapolla kuten esimerkiksi suolahapolla tai . rikkihapolla. Strippaus voidaan suorittaa myös pelkistä vissä olosuhteissa. Rikkihapoke, joka on saatu kuplitta-: maila rikkidioksidia veteen tai laimeaan rikkihappoon, on 20 tehokas strippausreagenssi. Myös vesiliukoiset sulfiitit tai tiosulfaatit ovat mahdollisia esimerkiksi alkalimetal-liyhdisteinä.

Käytettäessä orgaanisia fosfaatteja uutossa vesifaasin happamuus kasvaa protonien vapautuessa uuttoliuottimesta.

* · 25 Koska uuttokapasitetti pienenee pH:n laskiessa, on uutto • * * *· edullista suorittaa olosuhteissa, joissa pH pysyy mahdol- •V lisimman vakiona. Tämä voidaan aikaansaada lisäämällä «*· ...: uuton aikana neutraloivaa ainetta kuten esimerkiksi aika- lihydroksidia tai ammoniakkia. Vesif aasin pH pitää kuiten-30 kin olla alle 1.5, koska korkeammassa pH:ssa liuenneet metallit alkavat saostua. Esimerkiksi rauta saostuu ferri-fosfaattina tai -hydroksidina.

5 97289

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää lohkokaaviona lietteen happ^käsittelyprosessia ja 5 kuva 2 esittää kaaviona keksinnönmukaista prosessia.

Kuvassa 1 on esittää kaaviollisesti jätevedenpuhdistamolta saatavan lietteen käsittelyä. Lietteessä olevat metallit liukenevat hapotuksen aikana. Liukenematon osa so. orgaaninen liete erotetaan. Orgaaninen liete sisältää pää-10 asiassa kuituja ja mahdollisesti liukenemattomia silikaattimineraaleja. Liuoksen neutraloimiseksi ja metallien saostamiseksi liuokseen lisätään esim. kalkkia. Neutra-lointivaihetta seuraavassa erotusvaiheessa metalliliete erotetaan. Suodos johdetaan jätevesiprosessin myöhempiin 15 vaiheisiin.

, Kuten edellä jo mainittiin metalliliete liuoltaan rikki- happoon tai mahdollisesti suolahappoon ja liukenematon : osuus erotetaan suodattamalla. Esimerkiksi., suodosliuos sisältää rautaa (max. 5%) sekä ferri- että ferromuodossa, 20 alumiinia (max. 1%) Ca (max. 1000 ppm), Mg (max. 100 ppm), ; : Pb (max. 100 ppm), Cu, Ti, Cd jne.

* * t

Kuvan 2 mukaisesti liuos johdetaan syöttölinjaa 1 pitkin :\\ sekoitusastiaan 3 missä liuokseen sekoitetaan väkevää * · vetyperoksidia vetyperoksidin varastosäiliöstä 2. Vetype- • · « 25 roksidin varastosäiliössä 2 olevan H202:n väkevyys on 30% tai korkeampi. Vetyperoksidi reagoi humushappojen kanssa «*· aikaansaaden lämpötilan nousun, jonka suuruus riippuu t lisäysnopeudesta. Senjälkeen liuos suodatetaan huokoisen aineen läpi, joka voi olla esimerkiksi piimaata (fuller's 30 earth), kiintoaineen poistamiseksi suodattimena 4. Suo-dattimelle 4 jäävä pääosin kipsiä sisältävä kiintoaine poistetaan.

6 97289

Suodattimen 4 suodos johdetaan linjaa 6 pitkin uuttovai-heeseen 10, useampivaiheisen sekoitus/selkeytys-prosessin ensimmäiselle sekoittimelle 7. Sekoittimessa 7 suodokseen sekoitetaan uuttoliuosta, joka muodostuu liuotinseoksesta, 5 joka sisältää alkyylifosfaattia kuten DEHPA, MEHPA tai niiden seosta MDEHPA, pitkäketjuista hiilivetyohennetta kuten kerosiinia ja pitkäketjuista alkoholia kuten esimerkiksi 2-oktanolia. Orgaanisen faasin ja vesifaasin suhde pitää olla vähintään 1:1 ja alkyylifosfaatin minimi tila-10 vuusosuus riippuu uutettavan raudan ja alumiinin pitoisuudesta. Alkoholia tarvitaan edesauttamaan faasien erottumista selkeytysaltaissa 8. Happamuuden kasvun estämiseksi ja uuttotehon lisäämiseksi sekoitusvaiheessa voidaan lisätä aikaiihydroksidia tai ammoniakkia.

15 Vesifaasi siirretään useista peräkkäisistä sekoitus/sel-keytysvaiheista muodostuvan prosessin ensimmäiselle sel-keyttimelle 9 käytetyn orgaanisen liuoksen poistamiseksi dekantoimalla. Jäännöshappo, joka sisältää muita metalli-ioneja kuin rautaa ja alumiinia, johdetaan linjaa 11 20 pitkin jatkokäsittelyyn. Ferrorauta ei siirry täydellisesti orgaaniseen liuottimeen.

;;· · Rauta- ja alumiinipitoinen orgaaninen faasi johdetaan • selkeyttimeltä 8 strippausvaiheeseen 20. Raudan ja alumii- : V nin strippaus eli jälleenuutto suoritetaan useista peräk- • \;25 käisistä sekoitus/selkeytysvaiheista muodostuvassa prosessi . sissa 13, 14, missä uuttoliuotin saatetaan yhteyteen epäorgaanisen hapon kanssa, joka syötetään happosäiliöstä jV; 12. Happo voi olla väkevä suolahappo, jolloin sen väkevyys • ♦ on edullisesti 6N. Suolahappo on tehokkaampi kuin rikki-^ 30 happo sellaisenaan mutta aikaansaamalla sellaiset pelkis- ·'·' tävät olosuhteet, missä ferrimuotoinen rauta muuttuu ferromuotoon, aikaansaadaan strippauksen tehostuminen.

. Tällaiset pelkistävät olosuhteet voidaan saada aikaan • « · : esimerkiksi kuplittamalla rikkidioksidia IM rikkihappoon.

7 97289

Selkeyttimeltä 14 tuleva vesifaasi puhdistetaan käytetystä liuottimesta useassa peräkkäisessä selkeyttimessä 15.

Rautaa ja alumiinia sisältävä tuotehappo varastoidaan säiliöön 16. Jäljelle jäänyt liuotin dekantoidaan ja 5 poistetaan linjan 17 kautta.

Selkeyttimen 14 orgaaninen liuotin puhdistetaan käytetystä haposta useampivaiheisessa sekoitin/selkeytin-prosessissa 18 ja kierrätetään takaisin uuttovaiheeseen 10, missä myös uutta liuotinta lisätään linjasta 19. Selkeyttimen 18 10 jäännöshappo poistetaan linjasta 22.

Seuraavassa on esitetty joitakin valikoituja kokeellisia esimerkkejä.

Esimerkki 1.

Laimealla rikkihapolla hapotetusta jätevesilietteestä 15 erotettiin kipsi suodattamalla. Saadun liuoksen pH oli n.

1 ja tiheys 1080 kg/m3. Liuos sisälsi 0.6% Fe2+, 1.8% Fe3+ ja 0.21% AI. Liuokseen (120 ml) lisättiin 10 ml H202 60 minuutin aikana sekoitusastiassa. Lisäyksen aikana lämpötila nousi 20°C:sta 55°C:een lämpötilaan. Liuos suodatet-, . 20 tiin uudelleen käyttämällä suodatinaineena piimaata (ful-·' lers earth) . Suodatinkerroksen paksuus oli 10 mm. Suoda- • " tettua liuosta otettiin 60 ml ja siihen lisättiin 180 ml : ’.· orgaanista uuttoliuotinta, jolloin faasisuhde orgaaninen • V faasi/vesifaasi = 3/1. Orgaaninen uuttoliuotin sisälsi : : . 25 22.5% MDEHPA, 67.5% kerosiinia ja 10% 2-oktanolia. Sekoi tusastiassa MDEHPA sisälsi 45% MEHPA ja 55* DEHPA. Seosta jv, sekoitettiin 20 minuuttia, minkä jälkeen liuofe vedettiin • · .·;·. erotussuppiloon. Orgaanisen faasin erottuminen vesifaasis- • · · ta tapahtui hyvin nopeasti, n. 10-15 sekunnissa. Faasien 30 välissä ei havaittu käytännössä ollenkaan likaa. Metalli-ionien uuttotehokkuus on esitetty taulukossa la.

: Taulukko la. Vesifaasista uuttoliuottimeen siirtyneiden 8 97289 metallikomponenttien suhteellinen määrä (%) eli uuton tehokkuus.

Komponentti Tehokkuus (%)

Kok-Fe 96.4 5 AI 21.3

Seuraavaksi 25 ml Fe- ja Al-pitoista orgaanista liuotinta sekoitettiin 6M HC1-liuoksen kanssa 20 minuutin ajan.

Tämän jälkeen suoritettiin faasierotus erotussuppilossa. Faasierotus tapahtui hyvin nopeasti ja raudalle ja alu-10 miinille saadut strippaustehokkuudet on esitetty taulukossa Ib.

Taulukko Ib. Uuttoliuottimesta strippausliuokseen siirtyneiden metallikomponenttien suhteellinen määrä (%) eli strippauksen tehokkuus.

15 Komponentti Tehokkuus (%)

Kok-Fe 52.9 AI 70.8

Esimerkki 2 (vertailu) . Suoritettiin esimerkin 1 mukainen koe mutta H202 ei lisät- 20 ty. Syöttöliuos sisälsi 1.14% Fe2+, 0.66% Fe3+ and 0.18% : AI. Uuton jälkeinen selkeytysaika oli noin 5 minuuttia.

• “ Orgaanisen faasin ja vesifaasin välissä havaittiin huomat- • · · : ’.· tavan paljon likaa. Uuton tulokset on esitetty taulukossa : 2.

• · 1 « 25 Taulukko 2. Uuton tehokkuus

Komponentti Tehokkuus (%)

Kok-Fe 82.7 AI 85.6 • · « «

Esimerkki 3 . 30 Suoritettiin muuten esimerkin 1 mukainen koe mutta 4 ml of .·. : H202 lisättiin 20 minuutin aikana ja lämpötila pidettiin 9 97289 vakiona 22-23°C ja samoin pH arvossa 0.9 lisäämällä 25% NH4OH uuton aikana. Syöttöliuos sisälsi 1.17% Fe2+, 0.53%

Fe3+ ja 0.17% AI. Uuton jälkeinen selkeytysaika oli noin 30 sekunttia. Havaittiin pieni määrä likaa. Uuton tehokkuus 5 on esitetty taulukossa 3.

Taulukko 3. Uuton tehokkuus

Komponen11 i Tehokkuus (%)

Kok Fe 99.1 AI 99.0 10 Esimerkki 4

Suoritettiin muuten esimerkin 1 mukainen koe mutta 150 ml uuttoliuosta stripattiin käyttämällä 150 ml IM H2S04 pelkistävissä olosuhteissa kuplittaen S02 seokseen autoklaavissa sekoittamalla 25°C:een vakiolämpötilassa ja 15 normaalissa ilmanpaineessa 60 minuuttia. Strippauksen tehokkuus on esitetty taulukossa 4.

Taulukko 4. Strippauksen tehokkuus

Komponent t i Tehokkuus (%)

Kok Fe 35.3 20 AI 59.1 : Keksintö ei ole rajoitettu edellä esitettyihin esimerkkei- : hin vaan sitä voidaan vaihdella oheisten patenttivaatimus- • · ♦ • V ten määrittelemissä rajoissa. Siten liete voi olla mitä :T: tahansa rautaa ja mahdollisesti alumiinia sisältävää 25 lietettä.

« · · • · φ • · • « • · » • · · • « · 1 ψ

Claims (12)

1. Menetelmä ainakin yhden metallin talteenottamiseksi hapolla käsitellystä, orgaanista ainetta sisältävästä jätevesilieteliuoksesta käsittäen suodatusvaiheen orgaani - 5 sen aineen erottamiseksi, uuttovaiheen ja strippausvai- heen, jolloin mainittu lieteliuos saatetaan uuttovaiheessa kosketukseen veden kanssa sekoittumattoman uuttoliuoksen kanssa vesifaasin ja orgaanisen faasin muodostamiseksi, joka orgaaninen faasi sisältää mainitun metallin ioneja, 10 vesifaasi erotetaan orgaanisesta faasista, orgaaninen faasi saatetaan strippausvaiheessa kosketukseen happaman vesipitoisen strippausliuoksen kanssa vesifaasin ja orgaanisen faasin muodostamiseksi, ja haluttuja metalli-ioneja sisältävä vesifaasi erotetaan orgaanisesta faasista, 15 tunnettu siitä, että mainittua lieteliuosta käsitellään ennen uuttovaihetta hapettimella lieteliuoksen sisältämän orgaanisen aineen muuttamiseksi sellaiseen muotoon, joka ei vaikuta haitallisesti uuttoon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu 20 siitä, että mainittu talteenotettava metalli käsittää raudan ja alumiinin, jotka ovat peräisin jätevedenpuhdis-tuksessa käytetyistä saostusaineista, jolloin mainitun lieteliuoksen sisältämä kahdenarvoinen rauta hapettuu hapettimen vaikutuksesta kolmenarvoiseksi raudaksi. • · · * * · ·* 25

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu ·· « ' ' · · : ·* siitä, että mainittu talteenotettava metalli käsittää • · · V * raudan, joka on peräisin jätevedenpuhdistuksessa käytetys tä saostusaineesta, jolloin mainitun lieteliuoksen sisäl-•J*: tämä kahdenarvoinen rauta hapettuu hapettimen vaikutukses- 30 ta kolmenarvoi seksi raudaksi.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hapetin on väkevä vetyperoksidi! iuos. 11 97289

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lieteliuos suodatetaan hapet-timella tapahtuvan käsittelyn jälkeen.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen mene- 5 telmä, tunnettu siitä, että uuttoliuos sisältää orgaanisen fosfaatin, kuten alkyylifosfaatin, ja orgaanisen liuottimen.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alkyylifosfaatti on monoalkyylifosfaatti, 10 kuten mono-(2-etyyliheksyyli)fosfaatti, tai dialkyylifos-faatti, kuten di-(2-etyyliheksyyli)fosfaatti, tai niiden seos, ja että orgaaninen liuotin on pitkäketjuinen hiili-vetyliuotin, kuten kerosiini.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen menetelmä, 15 tunnettu siitä, että uuttoliuos lisäksi s:.^:ltää pitkäket-juisen alkoholin, kuten 2-oktanolia.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 6-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pH-arvo säädetään uuttovaiheen aikana lisäämällä neutraloivaa ainetta, jotta kompensoitaisiin 20 ainakin osittain alkyylifosfaatista vapautuneiden protonien aiheuttama pH-arvon aleneminen. • · · • · • · • **: 10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen mene- telmä, tunnettu siitä, että strippausliuos muodostuu suolahaposta tai rikkihaposta. •« « * » · • · 1 2 3 4 5 6

10 97289

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen mene- 2 * i · 3 telmä, tunnettu siitä, että strippaus suoritetaan pelkistävissä olosuhteissa, jotka voidaan aikaanööada käyttämäl 4 lä strippausliuosta, joka sisältää rikkihapoitta, joka on 5 saatu kuplittamalla rikkidioksidia veteen tai laimeaan 6 rikkihappoon. 12 97289

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hapolla käsitelty jäte-vesilieteliuos on peräisin jätevesilietteestä, jolle on suoritettu terminen happohydrolyysi ja tämän jälkeen 5 hydrolysaatista on saostettu metallilietettä, jota sitten on käsitelty hapolla.