FI96782B - Selluloosamassan valmistus - Google Patents

Description

SELLULOOSAMASSAN VALMISTUS 96782 Tämä keksintö koskee massan valmistuksen eri osaprosessien parantamista, sekä itse prosessien että niihin liittyvien 5 laitteiden.

Sulfaattikeitossa käsitellään puu NaOH:a ja Nz^S'.a sisältävällä valkolipeällä, jolloin ligniiniä liukenee ja sellu-loosakuidut vapautuvat. Selluloosakuitujen (massan) ja 10 keittokemikaalien seosta käsitellään vedellä, jolloin saadaan mustalipeää. Mustalipeä väkevöidään haihduttamalla. Väkevöity mustalipeä poltetaan soodakattilassa ja näin saatu pääasiallisesti Na2S:a ja Na2C03:a sisältävä kemikaa-lisulate liuotetaan veteen, jolloin saadaan viherlipeää. 15 Viherlipeä kaustisoidaan sammuttamattomalla kalkilla (CaO) NaOHra sisältäväksi valkolipeäksi. Kaustisointireaktion toisena tuotteena on pääasiassa CaC03tsta muodostuva meesa. Valkolipeä johdetaan keittämöön ja meesa kalsinoidaan meesauunissa kaustisoinnissa uudelleen käytettäväksi 20 sammuttamattomaksi kalkiksi.

Keittimestä poistettu massa voidaan tarvittaessa valkaista. Haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi on selluteollisuuden pyrkimyksenä korvata perinteinen kloorivalkaisu 25 muilla vaihtoehdoilla, joista yksi on otsonin käyttö. Otsonivalkaisussa keittimestä tuleva massa esivalkaistaan hapella aikalisissä olosuhteissa. Tämän jälkeen massa valkaistaan otsonilla, jonka jälkeen seuraa alkaliuutto. Happivalkaisu- ja alkaliuuttovaiheissa käytetään alkalina 30 hapetettua valkolipeää. Jokaisen käsittelyn jälkeen massa : pestään kemikaalien poistamiseksi massasta, esim. vastavir- : tapesulla. viimeisen pesuvaiheen pesuneste, johon kemikaa- .: lit ovat rikastuneet, johdetaan kemikaalien talteenotto- ;· prosessiin.

35 * • « • · * • « · « · • · • · ψ 2 96782 Tämän keksinnön yksi tavoite on tehostaa massan valmistusta ja vähentää tehtaan ympäristökuormitusta. Tämä saavutetaan siten että sellun valmistuksessa käytetään kahta rikkipitoisuudeltaan erilaista keittolipeää. Kemikaalit otetaan 5 yhdessä talteen ja niistä valmistetaan sitten rikkipitoisuudeltaan erilaisia keittolipeitä. Keksinnön mukaisesti esimerkiksi rikkirikasta keittolipeää käytetään keiton alussa ja rikkiköyhää lipeää keiton myöhemmissä vaiheissa.

10 Keksintö koskee myöskin sellutehdasta, keittämöä, soodakat-tilalaitosta ja valkolipeävalraistamoa, joissa valmistetaan ja käytetään kahta, rikkipitoisuudeltaan erilaista lipeävir-taa.

15 Keksinnön olennaiset tunnusmerkit käyvät ilmi oheisista patenttivaatimuksista.

Keksinnöllä saavutetaan alhainen kappaluku, hyvä massan lujuus ja saanto. Toisaalta keksinnön avulla voidaan 20 minimoida sellutehtaan rikkipäästöjä.

Keksinnön avulla päästään huomattavan alhaiseen kappalukuun, jonka ansiosta valkaisimon kuormitus pienenee ja siten myöskin sen ympäristöhaitat.

25 Tämän keksinnön mukaisesti saadaan keitossa massalle : aikaisempaa parempi lujuus, jolloin valkaisussa voidaan , käyttää vähemmän-selektiivisiä valkaisukemikaaleja, kuten » j happea ja otsonia, kloorin sijasta. Täten keksintö mahdol- * 30 listaa ympäristöystävällisempien valkaisukemikaalien käytön.

Keksinnön tuottama parempi massansaanto tuottaa huomattavia » ' taloudellisia etuja pienempänä puunkulutuksena.

• : 35 Keksinnön mukaisesti rikkirikkaat olosuhteet on keskitetty : keiton alkuun, jolloin rikkiä ei ole enää läsnä sen jälkeen •

V

-------------- 96782 3 niin runsaasti kuin perinteisesti. Te en erilaisten vuotojen aiheuttamat hajuhaitat vähenevät huomattavasti, koska runsas rikinkäyttö on rajoitettu pienemmälle tehdasalueelle.

5 Keksintöä kuvataan seuraavassa yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisiin kuviin.

Kuva 1 esittää virtauskaaviota massan keitosta ja valkaisusta 10 Kuva 2 esittää erästä keksinnön mukaista suoritusmuotoa, rikkipitoisuudeltan erilaisten sulien valmistamiseksi.

Kuvat 3-4 esittävät vaihtoehtoisia suoritusmuotoja sulien valmistamiseksi.

Kuva 5 esittää keksinnön mukaista suoritusmuotoa hapetetun 15 valkolipeän valmistamiseksi.

Kuva 6 esittää erästä keksinnön mukaista soodakattilan pohjan rakennetta.

Kuvan 1 mukaisesti puuhake 1 syötetään keittimeen, kuten 20 myös keittolipea. Keksinnön mukaisesti keiton alkuun syötetään runsasrikkistä valkolipeää 2, ja keiton edetessä sinne lisätään vähärikkistä lipeää 3. Vaihtoehtoisesti keiton alkuun voidaan lisätä myös rikkirikasta, kaustisoima-tonta viherlipeää. Rikkirikkaan keittolipeän sulfiditeetti 25 on edullisesti noin 40 % tai enemmän ja rikkiköyhän noin 30 % tai vähemmän. Tällaisella keittotavalla päästään . alhaiseen kappalukuun ja hyvään massan laatuun. Keiton lopuksi massa erotetaan jätelipeästä pesemällä esim.

• valkaisimosta tulevalla vastavirtapesunesteellä 4c. Jäteli- m ’· 30 peä ja jätevesi 5 johdetaan kemikaalien talteenottoproses- seihin. Valkaisematon massa 6 johdetaan puolestaan vai-kaisimoon.

»· • · w

Massa esivalkaistaan ensin hapella aikalisissä olosuhteissa. 35 Alkalina käytetään rikkiköyhää valkolipeää 3a, joka on hapetettu sulfidien deaktivoimiseksi. Happivalkaisun jälkeen 1 « ψ 4 96782 massa pestään jälleen seuraavasta vaiheesta vastavirtaan tulevalla pesunesteellä 4b. Pesty massa 7 valkaistaan seuraavaksi otsonilla happamissa olosuhteissa.

5 Otsonivalkaisuvaiheen pH lasketaan joko klooridioksidilai-toksen - joka toimii esim. Mathieson-, R8- tai R9-proses-seilla- jätehapolla tai siitä saadulla hapolla tai keittoke-mikaalikierrosta saatavalla hapolla. Jälkimmäisessä tapauksessa happo voidaan tehdä esimerkiksi rikkipitoisesta 10 kaasusta, joka saadaan mustalipeän lämpökäsittelystä tai hajukaasujen poltosta. Vaihtoehtoinen happolähde on myös mäntyöljykeittimön jätehappo.

Otsonivalkaisun jälkeen massa pestään kuten aikaisemmissa 15 vaiheissa jälkimmäisestä vaiheesta tulevalla pesunesteellä 4a, jolloin osa pH:n säätöön käytetystä haposta palautuu kemikaalikiertoon. Sen jälkeen massa 8 johdetaan alkaliuut-toon. pH säädetään, kuten happivalkaisussa vähärikkisellä, hapetetulla valkolipeällä 3a. Osa valkolipeän kemikaaleista 20 palautuu kemikaalikiertoon, kun massa lopuksi pestään cässä vastavirtapesuna. Tällä hetkellä käytössä olevalla massan valmistusprosessilla, joka käsittää keiton, happivalkaisun ja otsonivalkaisun, päästään suunnilleen kappalukuun 10, jolloin massa täytyy vielä valkaista kloorilla. Tämän 25 keksinnön avulla voidaan päästä noin kappalukuun 2, jolloin voidaan välttyä kloorin käytöltä.

»t .1 Erilaisten keittolipeitten valmistus « « »· 30 Kuten on tunnettua, keittokemikaalien kierrättämiseksi keitossa muodostunut mustalipeä konsentroidaan, poltetaan • · * soodakattilassa natriumkarbonaattia ja natriumsulfidia ’ sisältävän sulan aikaansaamiseksi. Sula liuotetaan veteen viherlipeän muodostamiseksi. Viherlipeä reagoi CaO:n kanssa 35 jolloin saadaan NaOH:a ja Na2S:a sisältävää valkolipeää.

• 96782 5

Mustalipeän viskositeettia voidaan palautumattomasti pienentää ja siten sen haihdutettavatta parantaa lämpökä-sittelemällä mustalipeää keittolämpötilaa korkeammassa lämpötilassa. Lämpökäsittelyssä vapautuu mustalipeästä 5 rikkipitoisia kaasuja, ja siten säätämällä lämpökäsittelyn lämpötilaa ja/tai viiveaikaa voidaan vaikuttaa mustalipeän rikkipitoisuuteen ja siten myös valkolipeän sulfiditeettiin.

Tämän keksinnön mukaisessa sellutehtaassa tarvittavat 10 eririkkipitoiset keittolipeät valmistetaan sulista, joilla on vastaavasti erilaiset rikkipitoisuudet. Tällaiset sulat on mahdollista tuottaa eräässä keksinnön mukaisessa soodakattilassa, jonka alaosa on jaettu väliseinällä kahteen osaan, kuten on esitetty kuvassa 2. Konsentroitu mustalipeä 15 jaetaan molempiin osastoihin. Tuhka soodakattilan säh-kösuotimista, rikkikaasut mustalipeän lämpökäsittelystä ja muut sellutehtaan rikkilähteet, kuten keittimön rikkipitoiset kaasut johdetaan kattilaan sovitettujen syöttövälinei-den avulla pohjan toisen osaston polttotilan sulaan, sulan 20 päällä olevaan kekoon tai kaasuillaan. Vaihtoehtoisesti rikkirikkaat jakeet voidaan sekoittaa ennen kattilaa tähän osastoon tulevaan mustalipeäjakeeseen. Rikkirikkaitten jakeitten lisäyksen ansiosta näitä yhdisteitä sisältävään osastoon muodostuu rikkirikaste sulaa ja toiselle puolelle 25 rikkiköyhää sulaa. Nämä sulat viedään keksinnön mukaiseen valkolipeänvalmistamoon, jossa ne liuotetaan erikseen omissa liuotintankeissa. Tällöin muodostuvat viherlipeät viedään omien viherlipeäselkeyttimien kautta omiin kaus-tisointisäiliöihin. Kaustisoinnissa syntyy siten kaksi 30 erillaista valkolipeää, joista toinen on sulfidirikas ja toinen sulfidiköyhä. Vaihtoehtoisesti voidaan esimerkiksi rikkirikas viherlipeä jättää kaustisoimatta, varsinkin jos keiton pH halutaan alhaiseksi tai tämän viherlipeän Na2C03-pitoisuus on pieni.

i 35 * * * 6 96782

Valkolipeät erotetaan kaustisoinnissa muodostuneesta meesasta vielä erikseen, mutta näin saadut meesat voidaan tässä vaiheessa yhdistää, jolloin meesan pesu ja poltto meesauunissa voidaan tehdä yhdessä vaiheessa. Meesat voidaan 5 vaihtoehtoisesti pestä erikseen ja yhdistää vasta ennen polttoa. Täten erilaisia sulfiditeetteja omaavia keittoli-peitä valmistava tehdas vaatii melko pienet lisäinvestoinnit, koska kaustisointisäiliöt, viherlipeäselkeyttimet ja sulaliuottimet ovat yksinkertaisia säiliöitä.

10

Kuvassa 2 on esitetty eräs keksinnön mukainen suoritusmuoto, kuinka rikkipitoiset yhdisteet voidaan jakaa soodakattilan eri osastoihin erilaisten sulien valmistamiseksi. Konsentroitu mustalipeä 10 tuodaan haihduttamosta ja lämpökäsitel-15 lään painekuumentamalla, jolloin muodostuu rikkipitoisia kaasuja 11, joihin joutuu esimerkiksi 40 % mustalipeän rikistä. Mustalipeä 12, jonka rikkipitoisuus on näin vähentynyt, jaetaan tasan soodakattilanpohjän osastoihin I ja II. Toiseen osastoon I johdetaan painekuumennuksessa 20 muodostuneen rikkikaasun 11 ohella myös muita sellutehtaan rikkilähteitä, kuten lentotuhka 13 ja rikkipitoisia kaasuja 14, jolloin saadaan tähän osastoon rikkirikasta sulaa 15. Se sisältää noin 70 % mustalipeän rikistä ja lisäksi rikkiä muista mahdollisista rikkilähteistä. Vähärikkinen sula 16 25 sisältää siten noin 30 % mustalipeän sisältämästä kokonais-rikkimäärästä.

m • ·

Mustalipeä voidaan jakaa tietysti missä tahansa suhteessa * soodakattilan eri osien välille. Tällä tavalla voi myös 30 vaikuttaa rikkijakautumaan eri osien välillä.

9 « 9 » m

Mustalipeän lämpökäsittely ei ole aivan välttämätön toimen-’ pide sulfiditeettierojen aikaansaamiseksi. Jos esimer kiksi ainoastaan soodakattilan tuhka, joka sisältää noin : 35 30 % kokonaisrikistä ja 15 % natriumista, viedään toiseen *: osastoon ja mustalipeä jaetaan tasan eri osastoihin saadaan • • m % 9 9 7 96782 rikkirikkaalle puolelle 65 % kokonaisrikistä ja 55 % kokonaisnatriuraista, Alkuperäisen valkolipeän sulfidi-teetin oltua 35 %, saadaan nyt valkolipeitä joiden sulfidi-teetit ovat noin 40 ja 30 %.

5

Kuvassa 3 on eräs toinen suoritusmuoto eri rikkipitoisten valkolipeitten valmistamiseksi. Siinä esihaihdutettu mustalipeä 20 lämpökäsitellään reaktorissa 21 lipeän viskositeetin alentamiseksi loppuhaihdutusta varten. Haihdutti-10 messa 22 loppuunväkevöity mustalipeä jaetaan kahtia niin, että toinen osa 23 johdetaan suoraan toiseen soodakattilan pohjalla olevista osastoista I. Toinen osa 24 lämpökäsitellään sen rikkipitoisuuden edelleen pienentämiseksi. Näin käsitelty mustalipeä 25 viedään toiseen osastoon II, missä 15 se poltetaan vähärikkiseksi sulaksi. Soodakattilan tuhka 26, rikkipitoiset kaasut 27 molemmista lämpökäsittelyreaktoreis-ta lisätään soodakattilan osastoon I, jolloin saadaan rikkirikasta sulaa. Tässä tapauksessa voi eri lämpökäsitte-lyvaiheissa käyttää eri olosuhteita ja siten ohjata rikkija-20 kaumaa.

Kuvassa 4 on esitetty vaihtoehtoinen kytkentä kuvan 3 mukaiselle suoritusmuodolle. Esihaihdutettu mustalipeä 30 jaetaan kahtia. Toinen osa 31 johdetaan lämpökäsittelyreak-25 toriin 32, jossa lipeää kuumennetaan viskositeetin alentamiseksi. Sitten lipeä 33 väkevöidään loppuun haihduttimessa e : 34 ja johdetaan soodakattilan pöhjaosastoon I. Toinen puoli • 1 ’ / esihaihdutetusta mustalipeästä 35 johdetaan voimakkaampaan • · ** ’ lämpökäsittelyyn reaktorissa 36 viskositeetin alentamiseksi m m • / 30 ja runsaan rikinerotuksen saavuttamiseksi. Näin saatu • · · vähärikkinen mustalipeä 37 haihdutetaan haihduttimessa 38 1 ja viedään soodakattilan pohjan toiseen osastoon II rikki- • ·· 7 : köyhän sulan 41 saamiseksi. Molemmissa lämpökäsittelyissä

syntyneet rikkipitoiset kaasut 39, tuhka 40 ja muut mahdol-:1·: 35 liset rikkilähteet johdetaan soodakattilan osastoon I

rikkiköyhän sulan 42 saamiseksi.

»

« I I

* · · • » f « « · • · o 96782

Kuvassa 5 on esitetty eräs tämän keksinnön mukainen suoritusmuoto, jonka mukaisesti voidaan aikaansaada hapetettua velkolipeää, jota tarvitaan valkaisimossa. Soodakattilan 5 pohja on jaettu useaan osastoon I, II ja III. Kahdessa osastossa II ja III on vähärikkistä sulaa ja yhdessä I runsasrikkistä sulaa. Pitämällä hapettavia olosuhteita toisessa, vähärikkistä sulaa sisältävässä osastossa III saadaan hapetettua, Na2S204 sisältävää, rikkiköyhää sulaa 50. 10 Kahdessa muussa osastossa I ja II on pelkistävät olosuhteet, jolloin saadaan Na2S-rikasta sulaa 52 ja N^S-köyhää sulaa 51. Tällä tavalla voidaan valkolipeän hapettaminen suorittaa ja siten poistaa yksi hajulähde sellutehtaasta.

15 Kuvassa 6 on esitetty eräs vaihtoehto, miten soodakattilan pohja voidaan jakaa eri osastoihin I ja II eri rikkipitoisuuden omaavien sulien valmistamiseksi. Järjestämällä runsasrikkistä sulaa sisältävä osasto I alemmaksi kuin vähärikkinen osasto II kulkeutuvat runsasrikkisen osaston 20 poistokaasut kosketuksiin vähärikkisen osaston natriumia sisältävien kaasujen kanssa. Näin rikkipitoiset yhdisteet reagoivat natriumhöyryjen kanssa ja tulevat talteenotetuiksi viimeistään sähkösuotimissa. Näin voidaan vähentää soodakattilan rikkipäästöjä. Vaihtoehtoisesti voi rikkirikkaan 25 osaston sovittaa soodakattilan keskelle, jolloin rikkikoyhä osa ympäröi sitä. Tällöin rikkirikkaan osan poistokaasut jakautuvat tasaisesti rikkiköyhän osan kaasuihin.

Keksinnön mukainen sooöakattilalaitos voi käsittää myös 30 vähintään kaksi erillistä kattilaa. Erään suoritusmuodon mukaan kattiloilla on yhteinen lämmöntalteenottojärjestelmä ja sen lisäksi niillä voi olla yhteinen savukaasujen puhdistus järjestelmä. Vaihtoehtoisesti kattilat voivat olla täysin erillisiä. Yhteisestä savukaasujen puhdistusjärjes-35 telmästä saatu tuhka palautetaan ainoastaan toiseen kattilaan, jolloin tässä kattilassa muodostuu luonnollisesti 9 96782 rikkirikas sula. Jos kattilat ovat täysin erillisiä, niin niistä talteenotetut tuhkat palautetaan ainoastaan toiseen kattilaan rikkirikasta sulaa muodostamaan.

5 Korroosio-ongelmien hallitsemiseksi ainakin osa soodakattilasta, joka on kosketuksissa runsasrikkisen sulan kanssa on edullista päällystää. Sopiva päällyste on muuraus, joka voidaan ulottaa myös sille alueelle, missä on runsaasti rikkikaasuja. Muuraus voi ulottua yli 10 m korkeudelle yli 10 sulan pinnan.

Keksinnön eri yksityiskohdat voivat vaihdella ja poiketa edellä vain esimerkinomaisesti esitetyistä oheisten patenttivaatimusten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen 15 puitteissa.

• · • · • · » I • · • · « « m e « « · . ·· • · I · * ' · • » · 9 f

• I

• 1 • · 0 ··» t 9 % 1 1 · 1 • ♦ • «

Claims (50)

96782

1. Menetelmä matalakappaisen selluloosan ja keittolipei-5 den valmistamiseksi tehdasmittakaavassa, jolloin sellun valmistuksessa käytetään ainakin kahta eri keittolipeää, joista toinen on rikas rikkipitoisten kemikaalien suhteen, korkean sulfiditeetin omaava, ja toinen köyhä rikkipitoisten kemikaalien suhteen, alhaisen sulfiditeetin 10 omaava, tunnettu siitä, että kemikaalit otetaan talteen yhdessä ja talteen otetuista kemikaaleista valmistetaan ainakin kahta eri rikkipitoisuutta omaavaa keittolipeää eri sulista, jotka on tuotettu eri polttotiloissa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että eri rikkipitoiset keittolipeät valmistetaan sulista, joilla on vastaavasti eri rikkipitoisuudet.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu 20 siitä, että sulat tehdään samassa soodakattilassa, johon on sovitettu ainakin kaksi eri polttotilaa.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sulat tehdään eri kattiloissa, joilla on joko 25 yhteinen tai erillinen savukaasujen puhdistusjärjestelmä. m • · 9 9

: 5. Patenttivaatimuksen 2, 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sulista saadut viherlipeät kaus-tisoidaan erikseen rikkirikkaaksi ja rikkiköyhäksi valko-30 lipeäksi. I I f I ·

6. Patenttivaatimuksen 2, 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rikkiköyhästä sulasta saatu viherli-’/ peä ainoastaan kaustisoidaan valkolipeäksi. 35 • » * • · · 96782

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaustisoinneissa saadut meesat poltetaan yhdessä ja samassa meesauunissa.

8. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että osa rikkiköyhästä valkolipeästä hapetetaan.

9. Patenttivaatimuksen 2, 3 tai 4 mukainen menetelmä, 10 tunnettu siitä, että osa sulasta oksidoidaan.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että oksidoitu sula kaustisoidaan erikseen, jolloin saadaan hapetettua valkolipeää vastaavaa lipeää. 15

11. Patenttivaatimuksen 8 tai 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hapetettu valkolipeä käytetään pH:n nostoon sellun valmistuksen osaprosesseissa.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että osaprosessit ovat keitto, kuuma alkali uutto, happivalkaisu tai valkaisimon alkalivaihe.

13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen menetelmä, ; 25 tunnettu siitä, että ainakin osa pH:n nostoon käytetystä • valkolipeästä palautetaan keittokemikaalikiertoon vasta- virtapesun avulla. m

14. Patenttivaatimuksen 2, 3 tai 4 mukainen menetelmä, 30 tunnettu siitä, että keittokemikaalikierron ainakin jokin ·· rikkirikas jae viedään toiseen polttotilaan joko eril- *. lisenä jakeena polttotilan sulaan, sulan päällä olevaan kekoon tai kaasutilaan, tai mustalipeään sekoitettuna eri rikkipitoisten sulien aikaansaamiseksi. 35

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rikkirikkaat jakeet ovat lentotuhka soodakat- 96782 tilasta, mäntyöljykeittämön jätehappo, klooridioksidilai-toksen jätehappo, raustalipeän lämpökäsittelystä saatu rikkikaasu tai rikkipitoinen poistokaasu keittimöltä.

16. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että eri polttotilojen savukaasut saatetaan kontaktiin rikkipäästöjen vähentämiseksi.

17. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu 10 siitä, että osa rikkirikkaasta jakeesta käytetään hapon valmistukseen.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rikkirikas jae on klooridioksidilaitoksen 15 jätehappo, mäntyöljykeittimön jätehappo tai rikkipitoinen kaasu.

19. Patenttivaatimuksen 17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että happo käytetään pH:n laskuun sellunvalmistuk- 20 sen osaprosesseissa.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että osaprosessi on otsonivalkaisu.

21. Patenttivaatimuksen 19 tai 20 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin osa pH:n laskuun käytetystä haposta palautetaan keittokemikaalikiertoon pesun avulla.

22. Sellutehdas, jossa ainakin kahta eri rikkipitoista 30 keittolipeää käytetään sellun valmistuksessa, tunnettu siitä, että se on varustettu laitteilla keittolipeiden valmistamiseksi sulista, joilla on eri rikkipitoisuudet.

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen tehdas, tunnettu 35 siitä, että keittolipeiden valmistamista varten tehdas on varustettu soodakattilalla, jossa on ainakin kaksi eri sulatilaa. 96782 «

24. Patenttivaatimuksen 22 mukainen tehdas, tunnettu siitä, että keittolipeiden valmistamista varten tehdas on varustettu ainakin kahdella eri soodakattilalla.

25. Patenttivaatimuksen 22 mukainen tehdas, tunnettu siitä, että soodakattilan sulista muodostettujen eri rikkipitoisten viherlipeiden kaustisoimiseksi erikseen on tehdas varustettu ainakin kahdella kaustisointilaitoksel-la. 10

26. Patenttivaatimuksen 25 mukainen tehdas, tunnettu siitä, että eri kaustisointilaitoksista saadut meesat yhdistetään ja poltetaan samassa meesauunissa.

27. Patenttivaatimuksen 26 mukainen tehdas, tunnettu siitä, että meesat pestään yhdessä ennen polttoa.

28. Patenttivaatimuksen 23 tai 24 mukainen tehdas, tunnettu siitä, että ainakin toinen polttotila on varustettu 20 järjestelmällä rikkipitoisten jakeiden syöttämiseksi.

29. Patenttivaatimuksen 23 mukainen tehdas, tunnettu ^ ; siitä, että soodakattilan pohja on varustettu ainakin yhdellä väliseinällä. : 25

• * · ’· / 30. Patenttivaatimuksen 23 tai 24 mukainen tehdas, tun- ·· · ··« nettu siitä, että polttotilojen poistokaasut saatetaan « kontaktiin toistensa kanssa. ··· • · · • · ·

31. Patenttivaatimuksen 23, 24 tai 30 mukainen tehdas, ··· tunnettu siitä, että ainakin kahdella eri polttotilalla ··*· on yhteinen lämmön talteenottojärjestelmä.

*·' ’ 32. Patenttivaatimuksen 23, 24 tai 30 mukainen tehdas, 35 tunnettu siitä, että ainakin kahdella eri polttotilalla on yhteinen lämmöntalteenotto järjestelmä ja yhteinen savukaasujen puhdistus järjestelmä. 96782

33. Selluloosatehtaan soodakattilalaitos, tunnettu siitä, että se käsittää laitteet ainakin kaksi eri rikkipitoisuutta omaavan sulan tuottamiseksi jatkokäsiteltäviksi keittolipeiksi erikseen samalle keittimölle. 5

34. Patenttivaatimuksen 33 mukainen soodakattilalaitos, tunnettu siitä, että se käsittää yhden soodakattilan, jolloin sulat tehdään samassa kattilassa.

35. Patenttivaatimuksen 34 mukainen soodakattilalaitos, tunnettu siitä, että sen pohja on väliseinällä/vä-liseinillä jaettu ainakin kahteen polttotilaan.

36. Patenttivaatimuksen 35 mukainen soodakattilalaitos, 15 tunnettu siitä, että ainakin kahdella eri polttotilalla on yhteinen lämmön talteenottojärjestelmä.

37. Patenttivaatimuksen 35 mukainen soodakattilalaitos, tunnettu siitä, että ainakin kahdella eri polttotilalla 20 on yhteinen lämmöntalteenottojärjestelmä ja yhteinen savukaasujen puhdistusjärjestelmä.

38. Patenttivaatimuksen 35 tai 37 mukainen soodakattila laitos, tunnettu siitä, että soodakattilan rikkipäästöjen ‘ ; 25 vähentämiseksi rikkipitoisemman sulatilan kaasut puhdis- *· tetaan vähärikkisemmän sulatilan kaasuilla. • * · • · e

39. Patenttivaatimuksen 33 mukainen soodakattilalaitos, • · 1. tunnettu siitä, että se käsittää ainakin kaksi eri sooda- 30 kattilaa, jolloin sulat valmistetaan eri kattiloissa.

• · · *·# ’·*; 40. Patenttivaatimuksen 39 mukainen soodakattilalaitos, tunnettu siitä, että kattiloilla on yhteinen savukaasujen puhdistusjärjestelmä. ···'· 35 *

41. Patenttivaatimuksen 40 mukainen soodakattilalaitos, ..·· tunnettu siitä, että se käsittää laitteet savukaasuista 96782 erotetun lentotuhkan palauttamiseksi rikkirikkaan sulan kattilaan.

42. Patenttivaatimuksen 39 mukainen soodakattilalaitos, 5 tunnettu siitä, että kattiloilla on erilliset savukaasujen puhdistusjärjestelmät.

43. Patenttivaatimuksen 42 mukainen soodakattilalaitos, tunnettu siitä, että eri savukaasuista erotetut tuhkat 10 palautetaan rikkirikkaan sulan kattilaan.

44. Jonkin patenttivaatimuksen 35-43 mukainen soodakattilalaitos, tunnettu siitä, että rikkirikkaan sulan polt-totila on varustettu järjestelmällä rikkipitoisten jakei- 15 den, kuten lentotuhkan, syöttämiseksi polttotilan sulaan, sulan päällä olevaan kekoon tai kaasutilaan.

45. Jonkin patenttivaatimuksen 35-44 mukainen soodakattilalaitos, tunnettu siitä, että se käsittää laitteet 20 hapettavien olosuhteiden ylläpitämiseksi osassa kattilaa, jolloin näissä olosuhteissa olleesta sulasta erillisen kaustisoinnin kautta saadaan hapetettua valkolipeää vas-. . taavaa valkolipeää. ^ 25

46. Jonkin patenttivaatimuksen 33-45 mukainen soodakatti- • · · *· *5 lalaitos, tunnettu siitä, että soodakattilan osat, jotka ovat kosketuksissa rikkipitoisen sulan kanssa tai sen * *J": läheisyydessä olevien kaasujen kanssa, korroosiosuoja- ϊ*Γ: taan. 30

.·· 47. Patenttivaatimuksen 46 mukainen soodakattilalaitos, ···· tunnettu siitä, että korroosiosuojaus on muuraus.

48. Sellutehtaan valkolipeävalmistamo, tunnettu siitä, 35 että se on varustettu laitteilla soodakattilalaitokselta ·**': tulevien, ainakin kahta eri rikkipitoisuutta omaavien f m ....: sulien liuottamiseksi, selkeyttämiseksi ja kaustisoim: - 96782 seksi erikseen rikkirikkaan, korkean sulfiditeetin omaavan/ ja rikkiköyhän, alhaisen sulfiditeetin omaavan, valkolipeän valmistamiseksi samalle keittimölle.

49. Patenttivaatimuksen 48 mukainen valmistamo, tunnettu siitä, että se käsittää edelleen laitteet kaustisoinneis--sa syntyvien raeesojen yhdistämiseksi ja polttamiseksi sitten meesauunissa yhdessä.

50. Patenttivaatimuksen 49 mukainen valmistamo, tunnettu siitä, että se käsittää edelleen laitteet kaustisoinneis-sa syntyvien meesojen pesemiseksi yhdessä ennen polttoa. .s e • * •' • ψ e * « e > · . * « * f • 9 • · I f π 96782