FI96469C - Reittivarmennuksen toteutus digitaalisessa ristikytkimessä - Google Patents

Description

96469

Reittivarmennuksen toteutus digitaalisessa ristikytkimessä - Förverkligande av skyddsomkoppling i en digital korskopplare Tämä keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaista menetelmää digi-5 taalisen TST-ristikytkennän reittivarmennuksen toteuttamista varten. Keksintö koskee myös menetelmää yleisjakelun toteuttamiseksi digitaalisessa ristikytkimessä DXC (Digital Cross Connect).

Suositukset CCITT G.707 määrittelevät SDH-signaalien ensimmäisen tason synkronisen kuljetusmoduulin (STM-1, Synchronous Transport Module) signaalit.

10 Muita määriteltyjä tasoja ovat STM-4 ja STM-16. Suosituksissa CCITT G.708 määritellään kehysrakenne STM-N (jossa N = 1, 4, 16). STM-1-kehyksessä voidaan siirtää 63 alijäijestelmän kontaineria (esim. TU-12, Tributary Unit, joka voi sisältää tavallisen 30-kanavaisen PCM-jäqestelmän 2 Mbit/s-signaalin). STM-N-kehykset kootaan useasta STM-1-signaalista, esim. STM-4-signaali koostuu neljästä STM-1-13 signaalista.

SDH:ta varten on määritelty ristikytkentäjärjestelmät Digital Cross Connect, CCITT-suositusluonnokset G.sdxc-1...-3. SDH DXC määritellään (vapaasti lyhentäen): "Digitaalinen SDH-ristikytkentälaite on rk-laite, jolla on kaksi tai useampia liitäntöjä SDH-nopeuksilla (G.707) ja joka pystyy ainakin siirto-osuuden päättämi-20 seen sekä virtuaalikontainereiden (VC) ohjattuun, transparenttiin kytkentään ja uu-delleenkytkentään liitäntäporttien välillä".

:· SDH DXC voi välittää liikennettä eri SDH-tasojen välillä sekä kytkeä liikennettä eri 4 signaalien välillä. Ristikytkennän käyttöön liittyy myös mahdollisuus kauko-ohjata reitityksiä, reittivarmennus, varareittien käyttöönotto, kytkeminen yhdeltä signaalil-25 ta moneen signaaliin (engl. broadcasting, yleisjakelu), yms. Tavallisesti kytkennät ovat kaksisuuntaisia.

. Ristikytkentöjä voidaan toteuttaa monilla arkkitehtuureilla. Tunnettuja ovat TS-ra-kenne (Time-Space) ja TST-rakenne (Time-Space-Time), eli aika-tila-aika-ristikyt-kentä, joka varsin hyvin täyttää estottomuuden ja toteutettavuuden ehdot. TST-ris-30 tikytkentä soveltuu myös erittäin suuriin ristikytkimiin, joskin tällöin syntyy eräitä ongelmia järjestelmän laajetessa. Näitä ongelmia on pyritty poistamaan mm. kaksinkertaisen kapasiteetin TST-arkkitehtuurilla.

2 36469 Tässä keksinnössä lähtökohtana on sinänsä tunnettu digitaalinen ristikytkin eli DXC-yksikkö, jossa käytetään TST-arkkitehtuuria. On tunnettua, että ristikytkimes-sä voi esiintyä estoa, kun liikennetarve ylittää kytkimen reititysmahdollisuudet. Tavallisessa TST-arkkitehtuurissa voi esim. esiintyä estoa tapauksissa, joissa tarvi-5 taan yleisjakelua (broadcasting) ja/tai reittivarmennusta (path protection). Ongelma voitaisiin ratkaista toisenlaisella arkkitehtuurilla. Esim. rinnakkaisessa patenttihakemuksessamme FI-942465 esitetyllä n(TS)T-arkkitehtuurilla voidaan estoton yleisjakelu aikaansaada yksinkertaisin toimenpitein ja kohtuullisin kustannuksin, koska reitti varmennukseen on TST-solmussa eräänä mahdollisuutena rinnakkaisen 10 T-kytkimen liittäminen tulopuolen varsinaisen T-kytkimen rinnalle. Tällöin tuleva signaali kopioidaan molempiin T-kytkimiin. Nämä kaksi T-kytkintä, joilla on sama sisältö, voisivat reitittää yleisjakelut 1 -> 2 samalla tavalla kuin esitetyssä n(TS)T-arkkitehtuurissa. Edellytyksenä on kuitenkin se, että toista T-kytkintä varten on olemassa ylimääräinen tuloportti S-kytkimessä. Tällöin kuitenkin joudutaan rajoit-15 tamaan 2 Mbit/s-tulojen liittämistä eli voidaan käyttää vain puolet 2 Mbit/s-liitän-nöistä, joita alunperin oli 2*63.

Olemassa olevissa DXC-solmuissa kytkinportaiden laitteiston uudelleen konfigu-rointi yleisjakelua ja reittivarmennusta varten käy liian kalliiksi, sekä kustannusten että muutosten vaatiman asennusajan suhteen. Esillä olevan keksinnön tehtävänä on 20 siten sellaisen ratkaisun esittäminen, jolla myös olemassa olevaan DXC-solmuun aikaansaadaan estoton reititys ja reittivarmennus.

Esitetty ongelma ratkaistaan keksinnöllä reittivarmennuksen osalta patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkein. Epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa on esitetty keksinnön suoritusmuotoja. Lyhyesti voidaan keksintöä kuvata niin, että aikakytkimeen 25 kytkettävien signaalien lukumäärä valitaan pienemmäksi kuin puolet kapasiteetista, ja että reittivarmennettava signaali ohjelmallisesti kahdennetaan eli signaalia ei monisteta kytkemällä se rinnakkaisiin aikakytkimiin, jolloin keksinnön mukaan kahdennetut signaalit reititetään tavanomaisella erillisten signaalien reititysalgoritmilla. Reittivarmennettavat signaalit ovat edullisesti 2 Mbit/s-signaaleja.

30 Keksinnön mukaista menetelmää voidaan edullisesti soveltaa silmukkaverkon solmussa, verkkojen välisessä liitäntäsolmussa ja erityisesti liitäntäsolmussa, joka sijaitsee varmennetussa SDH-renkaassa, niin sanotussa itsestään toipuvassa renkaas-• sa, SHR (Self-healing ring). Keksinnön mukaista menetelmää voidaan tällaisissa solmuissa myös soveltaa yleisjakeluun.

• 3 96469 Tämän keksinnön ratkaisun etuna on, että olemassa olevaan TST-arkkitehtuuriin ei tarvitse tehdä laitteistomuutoksia eikä muita ohjelmistomuutoksia, koska pelkästään uudella reititysalgoritmilla voidaan hoitaa sekä reittivarmennus että yleisjakelu, jolloin luonnollisesti aikakytkimiin kytkettävien signaalien lukumäärät on sovitet-5 tava kytkimen kapasiteettiin.

Keksinnön mukaisella konfiguroinnilla ja algoritmilla aikaansaadaan DXC-solmus-sa estoton reititys.

Seuraavassa keksintöä selitetään suoritusesimerkkien avulla oheiseen piirustukseen viitaten, jossa: 10 kuva 1 esittää STM-4-renkaan solmun tyypilliset liitännät; kuva 2 esittää estottoman solmun konfiguraation, jossa on 63 reittivarmennet-tua kontaineria TU-12; kuva 3 esittää esimerkin SHR-solmusta, jossa käytetään reittivarmennus-konfi-guraatiota; 15 kuva 4 esittää esimerkin verkkojen välisestä liitäntäsolmusta; kuva 5 esittää esimerkin silmukkaverkon liitäntäsolmusta; ja kuvassa 6 on kaaviollisesti esitetty erään sinänsä tunnetun DXC-kehikon korttipaikat ja niiden kalustusvaihtoehdot.

Kuvassa 6 esimerkiksi ottamamme DXC-solmu voi käsittää sinänsä tunnetun Syn-20 fonet-järjestelmän mukaisen kehikon, jossa on paikat 19:lle piirilevy-yksikölle. Synfonet-jäijestelmää valmistaa Nokia Telecommunications, Suomi. Kehikon paikat voidaan kalustaa erikseen määritellyllä tavalla ja määrätyssä järjestyksessä, . josta kuvassa 6 on esitetty eräitä tavallisimpia vaihtoehtoja. Kehikko on esitetty kaaviollisesti suorakaiteena, jossa korttipaikat on alimmalla rivillä merkitty 1... 19.

25 Kehikon vasemmalla puolella on esitetty järjestelmän tähän kehikkoon asennettavia, vaihtoehtoisia kortteja eli piirilevyjä. Kunkin kortin riville on eri korttipaikkojen kohdalle merkitty, onko kortin asentaminen tähän paikkaan sallittu (@), kiellettyjä mekaanisesti estetty (!), vai onko kyseessä kielletty paikka (tyhjä), jossa • j kortti ei toimi. Vaihtoehtoisia kortteja ovat CU (hallintayksikkö), SSW (tilakytkin; !‘ 30 S), TSW1 (aikakytkin; T), TSW0 (64 kbit/s-signaalien aikakytkin), standardin mu kaiset STM-liitännät (synkroniset kuljetusmoduuleja STM-N varten, sekä 2 Mbit/s-liitännät 2M, joista "2M" kytkee 16 kaksisuuntaista 2 Mbit/s-yhteyttä; 2MTA käsittää 2M-peruskortin, johon on lisätty T-kytkinporras AU-4-tason S-portaaseen liittämistä varten), SU ja SPU. Jos DXC-solmuun liitetään vain pieni määrä 2 Mbit/s-·. 35 signaaleja, voidaan saavuttaa solmun suurin koko 16* 16 eli 16*16 STM-1-signaaleja. Jos kuitenkaan kaikkia 16*16-tilakytkimen (S) tuloja ei käytetä STM-N-sig- 4 96465 naaleja varten, niin S-kytkin voi tarjota ylimääräistä kapasiteettia (spare capacity). Tätä on havainnollistettu kuvassa 1, jossa esimerkkinä on tyypillinen signaaliliitän-töjen konfigurointi STM-4-renkaassa. Tällainen tilanne esiintyy usein SDH:n (synkroninen digitaalinen hierarkia) rengaskonseptia sovellettaessa. Ylimääräistä 5 kapasiteettia käytetään keksinnön mukaisesti estottoman toiminnan takaamiseksi.

Keksinnössä tarkastellaan reittivarmennusta lähteen eli alkupään ja kohteen eli loppupään osalta. Tyypillisessä liittymistilanteessa suurin osa reittivarmennuksista toteutetaan lähellä asiakasta eli lähellä DXC-verkkoon liitettyä päätettä. Reittivar-mistusta (Path Protection) voidaan pitää yleisjakelun erikoistapauksena, jolloin 10 n = 2. Tämä tarkoittaa sitä, että reittivarmennuksen lähteenä ja kohteena on 2 Mbit/s-liitäntä. Tämä voidaan myös ilmaista niin, että yleisjakelussa 1 —» 2 lähteenä on 2 Mbit/s-portti, ja valintatilanteessa 2 -> 1 on myös kohteena 2 Mbit/s-portti.

Esitetyn ongelman ratkaisu tapahtuu keksinnön mukaan ohjelman avulla, jolloin il-15 man laitteistomuutoksia voidaan saavuttaa lähes sama vaikutus kuin edellä mainitulla n(TS)T-ratkaisulla. Kun reittivarmennusta varten toiseen T-kytkimeen liitetään vähemmän kuin puolet 2 Mbit/s-signaalien maksimimäärästä (63/2 =>31), kahdentaminen voidaan toteuttaa ensimmäisessä eli varsinaisessa T-portaassa. Kahdennus eli monistaminen tehdään tällöin ohjelmistossa eli ohjelman avulla, eikä liitäntöjä 20 kahdentamalla, kuten n(TS)T-esimerkissä tehtiin. Periaatteellinen reititysongelma säilyy: nyt kaksi identtistä signaalia on reititettävä samasta tuloportista TS:n läpi, sen sijaan että nämä kaksi signaalia reititettäisiin kahdesta rinnakkaisesta tuloportista. Keksinnön mukaisessa ratkaisussa voidaan kuitenkin käyttää jotain sinänsä ·; tunnettua tavanomaista TST-reititysalgoritmia. On huomattava, että keksinnön mu-25 kaista kahdentamista (monistamista) tarvitaan vain 2 Mbit/s-signaalien porteissa, eikä STM-1-porteissa. Toisaalta voidaan sanoa, että n(TS)T:tä muistuttavaa arkkitehtuuria sovelletaan ohjelmallisesti TST:n 2 Mbit/s-osassa. Kuvassa 2 on tätä havainnollistavana esimerkkinä STM-4-renkaan liitäntäsolmu, jossa T-kytkimiin on kulloinkin liitetty 63 (31+31+1) TU-12-signaalia. Kuvan 2 lyhenne TU-12 •: 30 (tributary unit) viittaa standardin mukaiseen 2 Mbit/s-signaaliin. Kuvan solmu on keksinnön mukaisesti estoton ja reittivarmennettuja yhteyksiä on 63.

Reittivarmennuksessa käytetään SDH-standardin (Synchronous Digital Hierarchy, Sub Network Connection Protection) mukaan rinnakkaisia W- ja P-signaaleja, jotka reititetään fyysisesti eri teitä lähteestä kohteeseen. Tällöin signaalien lyhenteellä W . 35 tarkoitetaan working eli toimiva, ja lyhenteellä P protecting eli varmentava; käytännön kannalta ei ole merkitystä kumpi signaaleista valitaan "toimivaksi". Esitetyssä ii 5 9646 9 tapauksessa rinnakkaiset W- ja P-signaalit luodaan lähetyssuunnassa lähteenä olevassa aikakytkimessä (T) kahdennuksen avulla. Sen jälkeen nämä signaalit reititetään TST:n läpi normaalien pisteestä pisteeseen -signaalien tapaan, ja näin ollen käsillä on tavanomainen TST-reititysongelma. Vastaanottosuunnassa W-ja P-sig-5 naalit reititetään lähtöpuolen samaan, kohteena olevaan T-kytkimeen, jossa lopullinen valinta tehdään (valinta W tai P). Tämä tarkoittaa sitä, että sama lukumäärä TU-12-signaaleja kuin alkuperäisessä tapauksessa vaatii enemmän S-kytkimen kapasiteettia reitti varmennettujen yhteyksien muodostamiseksi.

Kuvasta 2 voidaan nähdä, että yksi TU-12-signaali tuloporttia kohden (merkitty 10 numerolla 63) jää varmentamatta, ja näin ollen se jätetään käyttämättä reittivarmen- nustarkoituksiin. 63:s signaali voitaisiin kuitenkin reitittää ilman varmennusta, mutta hyöty tästä saattaa käydä kyseenalaiseksi, koska reititysproseduurit tulevat mutkikkaammiksi, ja koska asiakkaalle tulisi paljon vaivaa sen selvittämiseksi, mitkä liitäntäsignaalit voidaan varmentaa ja mitkä ei.

15 Kuten kuvasta 6 ilmeni, esimerkkimme DXC-kehikossa on 8 sellaista korttipaikkaa, joihin voidaan asentaa 2 Mbit/s-liitäntäkortit (2 M). Alkuperäisessä konfiguraatios-sa näissä korttipaikoissa käytetään kahta AU-4-tason S-kytkinporttia (AU, Administrative Unit, hallinnollinen siirtoyksikkö). Näin ollen voidaan kytkeä yhteensä 2*63 kpl 2 Mbit/s-signaalia, mutta näille signaaleille ei kuitenkaan aina 20 voida taata estotonta reittivarmennusta. Kokoonpanossa on määritelty yksi 2MTA 63 Mbit/s kanavaa kohden, jolloin 3 kpl 2M-korttia käyttää samaa 2MTA-kortilla olevaa aikakytkintä. Koska tilakytkimessä on vapaita portteja, voidaan niitä käyttää hyväksi korvaamalla osa 2M-korteista 2MTA-korteilla, jolloin esim. yhteen 2MTA-.· kortilla olevaan aikakytkimeen liitetään vain 312 Mbit/s-signaalia, joille voidaan 25 nyt taata estoton reittivarmennus. Eri määrä 2 Mbit/s-signaaleja voidaan estottomasti varmentaa valitsemalla sopiva määrä 2MTA-korttia käyttöön. Mikäli valitaan 4 kpl 2MTA-kortteja, voidaan varmentaa maksimissaan 124 kpl 2 Mbit/s-signaaleja. Alkuperäisessä kokoonpanossa on määritelty 2 kpl 2MTA-korttia, jolloin maksimissaan 62 signaalia voidaan varmentaa. Jos 2MTA-yksiköiden lukumäärä voidaan <: 30 lisätä kaksinkertaiseksi, mikään ei estä määrän lisäämistä vielä enemmän. Jos esi-«» merkin kehikossa 2MTA-yksiköiden määräksi valitaan käytettävissä olevien korttipaikkojen määrä, niin suurin 2MTA-lukumäärä on 8. Tällä määrällä liitettyjen reittivarmennettujen 2 Mbit/s-signaalien lukumäärä voidaan nostaa maksimiarvoon 126. Tulisi huomata, että maksimimäärä (126) 2 Mbit/s-signaaleja saavutetaan jo 35 kuudella 2MTA:lla. Kahdeksan 2MTA-yksikön käyttämisestä saatu etu näkyy vasta kun on sovellettava jotakin yleisjakeluastetta (1 -> n). Taulukko 1 esittää yhteenve- 6 96469 tona vertailun DXC-solmun normaalin ja keksinnön mukaisten konfiguraatioiden välillä.

Taulukko 1: Konfiguroinnit eri järjestelmissä

Normaali Reittivarmennus Reittivarmennus ___1__2_ 2 Mbit/s-liitäntöjä__126__124__126_ 2 Mbit/s-korttipaik- 8 8 8 koja____ 2 MTA-yksiköitä__2__4__8(6)_ S-porttien lkm, joita ei käytetä 2 Mbit/s- 14 12 8(10) liitäntöihin____ 2 Mbit/s-liitäntöjen mahdollista estoton estoton reittivarmennus__estoa___

Reititysalgoritmi "?" taiTST + laajennus TST + laajennus ___kahdentamalla___kahdentamalla 5 Taulukosta nähdään, että reittivarmennetussa tapauksessa (reittivarmennus 1) muuhun kuin 2 Mbit/s-liitäntöihin käytettyjen porttien lukumäärä pienenee kahdella normaaliin konfiguraatioon verrattuna. Keksinnön mukaan reittivarmennettu DXC-solmu tarjoaa näin ollen kaksi STM-1-liitäntää vähemmän kuin normaalissa tapauksessa. Useimmiten tällä menetyksellä ei ole merkitystä, kuten alla tarkemmin selite-10 tään.

•

Seuraavaksi tarkastellaan SHR-renkaan liitäntäsolmun esimerkkiä (SHR, self-healing ring). Liittymissolmussa varmennettavilla signaaleilla on 2 Mbit/s-liitännät lähteinä ja kohteina, kun taas muut signaalit, joilla on muita solmuja lähteinä ja kohteina, kulkevat pisteestä pisteeseen käsillä olevan solmun kautta. Kuva 3 ha-15 vainnollistaa kaaviollisesti SHR-liitäntäsolmua reittivarmennuksen konfiguraatios-;; sa. Taulukossa 2 on esitetty esimerkkijärjestelmässä pätevät suurimmat liitäntämää-rät. On huomattava, ettei estottomuutta voida taata varmennetulle TU-12-signaalille (TU, Tributary Unit), joka sijaitsee STM-N-liitäntäsignaalissa.

Il 7 96469

Taulukko 2: Konfigurointivaihtoehtoja liitäntäsolmussa

Vaihtoehdot STM-4 STM-1 2MTA Reittivarmen- Käytetty port- nus, 2 Mbit/s timäärä S-kyt- ______kimessä_ STM-4 SHR 2___8(6)__126__16(14) STM-4 SHR 2___4__124__12 STM-4 SHR 2___2__62__10 STM-4 & 2 2 6 96 16 STM-1 SHR______ STM-4 & 2 6 2 32 16 STM-1 SHR______ STM-1 SHR___8 8(6) 126__16(14) STM-1 SHR 14 2 | 32 16

On huomattava, että taulukossa on esitetty kulloisenkin konfiguroinnin maksimiarvot. Tavallisesti käytetään yksinkertaisia STM-4- tai STM-1-SHR-renkaita, jolloin 5 8 kpl tai 2 kpl STM-l-tason portteja tulee S-kytkimestä käyttöön. Näissä tapauk sissa S-kytkimen hyödyntäminen jää edelleen pieneksi.

Keksinnön perusajatusta voidaan myös käyttää verkkojen välisessä liitäntäsolmussa. Solmun tehtävänä on tällöin yhdistää SHR-renkaasta kertynyt liikenne ylemmän tason verkkoon ja päinvastoin. Tätä on kaaviollisesti havainnollistettu kuvassa 4.

10 Tehtävänä on nyt toteuttaa lähteen ja kohteen välinen reittivarmennettu reititys.

Tämä voidaan tehdä estottomasti reittivarmennetulle VC12:lle, kun sovelletaan sa-•: maa periaatetta kuin edellisessä esimerkissä. Toisin sanoen voidaan käyttää hyväksi vähemmän kuin puolet solmun kytkentäkapasiteetista. Syynä on se, että puolet T-kytkimen kapasiteetista tarvitaan kahdennukseen ja reitti varmennettujen VC12-sig-15 naalien valitsemiseen. Konfiguroinnin kannalta tämä tarkoittaa sitä, että S-kytkimen kytkentäkapasiteetin on oltava suurempi kuin kaksi kertaa renkaan kapasiteetti. STM-l-SHR-rengas vaatii näin ollen 3 kpl STM-l-liitäntäjohtoa toiseen verkkoon.

Seuraavaksi tarkastellaan esimerkkimme DXC-solmun käyttöä muissa verkoissa, jota voidaan yleisesti kuvata silmukkaverkon avulla. Silmukkaverkossa kaikki lii-20 täntäsignaalit jakautuvat satunnaisesti. Solmun konfigurointi vaihtelee, ja fyysisiä rajoituksia asettavat kehikon koko sekä S-kytkimen kapasiteetti. Kuvassa 5 esitetään kaaviollisena esimerkkinä liitäntäsolmun asema silmukkaverkossa.

96469 8 2 Mbit/s-signaaleja tarkasteltaessa pätee edellä selitetty SHR-tapaus. Näiden signaalien reittivarmennus mihin tahansa STM-N-porttiin voidaan silmukkaverkossa toteuttaa samalla tavalla T-kytkimissä tapahtuvan kopioinnin (alkupäässä) ja valinnan (loppupäässä) avulla. Nyt poikkeuksena on vain se, että S-kytkimen kapasitee-5 tista on suurempi kilpailu. STM-N-signaalien ja 2 MTA:n lukumäärää rajoittaa S-kytkimen koko eli STM-1-signaalien (ja/tai niitä vastaavien signaalien) ja 2MTA-signaalien lukumäärä ei esimerkkirakenteessamme saa ylittää kytkimen kokoa 16. Taulukon 2 luvut pätevät myös silmukkaverkossa (mesh), mutta nyt on käsillä paljon enemmän mahdollisia konfiguraatioita. Luonnollisesti on harkittava kompro-10 missiä varmennettujen 2 Mbit/s-signaalien ja STM-N-signaalien lukumäärän välillä. Varmennettujen 2 Mbit/s-signaalien pienemmällä määrällä saadaan enemmän STM-N-signaaleja ja päinvastoin. Kehikon, esim. kuvassa 6 olevan kehikon asettamat rajoitukset on otettava huomioon muita konfiguraatioita harkittaessa.

Silmukkaverkossa ei aina voida taata estotonta reittivarmennettujen VC12-signaali-15 en kytkentää STM-N-signaaleihin. Tässä tapauksessa reittivarmennus on toteutettava erillisellä TST-reittivarmennusalgoritmilla, jossa varmennus on tilakytkimellä toteutettu ja joka sisältää jonkinasteista estoa.

Edellä on selitetty eräitä keksinnön näkökohtia. Ehdotetulla tavalla voidaan reitti-varmentaa 2-Mbit/s-rajapinnan signaalit estottomasti. Olemassa olevaan jäijestel-20 mään tehdään muutos reittivarmennusta varten ohjelmallisesti. Reittivarmennus rajoittaa kuitenkin jonkin verran TST-solmun S-kytkimen kapasiteetin hyväksikäyttöä, mutta varsin kohtuullisesti, joka voidaan ilmaista seuraavasti:

Taulukko 3: S-kytkimen maksimikonfiguraatio 25 (kuvan 6 esimerkillä, vrt. taulukko 1):

Signaalien lukumäärät Alkuperäinen Reitti varmennettu kek- ___sinnön mukaan _2 Mbit/s__126__126_ :v _STM-1__4__2_ STM-4 | 2 I 2

Edellä on selitetty eräitä keksinnöllä aikaansaatuja edullisia sovellutuksia. Alan ammattilainen ymmärtää, että keksinnöllistä ajatusta voidaan soveltaa myös muihinkin tapauksiin. Näin ollen olisi ajateltavissa 2MTA-yksiköiden laajempi käyttö, 96469 9 jolloin voitaisiin toteuttaa myös suurempia 2 Mbit/s-yleisjakeluja (1 -* n). Tällöin kuitenkin kytkentää 2 Mbit/s-rajapinnan T-kytkimestä tehtäessä saattaa esiintyä estoa, joka riippuu yleisjakelun asteesta (n) ja 2MTA-yksikköön liitettyjen 2 Mbit/s-signaalien lukumäärästä.

5 Selvyyden vuoksi lienee mainittava, että TU-12-signaalien osalta yleisjakelua ja reitti varmennusta TST:ssä ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa keksinnön mukaisella tavalla, jos TU-12-signaali on osana STM-N-signaalia. Estottoman reittivar-mennuksen toteuttamiseksi myös maksimitapauksessa liitäntäsolmussa olisi tähän tarkoitukseen käytettävä yli puolet STM-N-signaalista, mikä ei vaikuta järkevältä, 10 vrt. kuvan 4 yhteyssolmun tapaus. Tällöin oikeampana ratkaisuna olisi käyttää erillistä TST-varmennusalgoritmia.

On myös ajateltavissa, että yhdistetään keksinnön mukainen tapa ja erillisen TST-varmennusalgoritmin ominaisuudet. Tällöin kopioinnin/kahdennuksen ja valinnan avulla minimoidaan varmennusalgoritmin ongelmat "poistamalla" osa reittivarmen-15 nuksista eli varmennusalgoritmilla käsitellään useimpia varmennettujen yhteyksien eri signaaleja (W tai P) erillisinä signaaleina, mikä edistää myös varmennusalgoritmin suorituskykyä.

Esillä on ollut tapa varmentaa SDH-signaaleja. Tietysti muut signaalit, joilla on vastaavanlainen rakenne, kuten PDH-signaalit, voivat käyttää samaa varmennusta-20 paa.

Claims (5)

96469 ίο

1. Menetelmä digitaalisessa TST-ristikytkimessä reittivarmennuksen toteuttamista varten, joka yhteyden alkupäässä käsittää kytkettävien signaalien jakamisen kahdelle fyysisesti eri reitille ja yhteyden loppupäässä käsittää toisen vastaanotetun 5 signaalin valitsemisen aktiiviseksi signaaliksi, tunnettu siitä, että alkupään tulopuolen aikakytkimeen kytkettävien signaalien lukumääräksi valitaan vähemmän kuin puolet aikakytkimen kapasiteetin mahdollistamasta signaalimäärästä, ja että reitti-varmennettava signaali ohjelmallisesti kahdennetaan ensimmäisessä aikakytkimes-sä, minkä jälkeen kumpikin kahdennetuista signaaleista (W, P) reititetään TST-ris-10 tikytkennän läpi tavanomaista erillisten signaalien TST-reititysalgoritmia hyväksi käyttäen, jolloin loppupäässä kulloinenkin varmennettu signaalipari johdetaan osoitteensa määräämään ulostulo-aikakytkimeen, jossa toinen signaaleista valitaan aktiivisesti vastaanotetuksi signaaliksi, ja jolloin lähtöpuolen aikakytkimeen kytkettävien reittivarmennettujen signaalien lukumäärä on pienempi kuin puolet aikakyt-15 kimen kapasiteetin mahdollistamasta signaalimäärästä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tulopuolen aikakytkimeen ja lähtöpuolen aikakytkimeen liitettävät reittivarmennettavat signaalit ovat 2 Mbit/s-signaaleja.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sitä so-20 velletaan SHR-renkaan liitäntäsolmussa ja/tai verkkojen välisessä liitäntäsolmussa ja/tai silmukkaverkon solmussa.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sitä sovelletaan silmukkaverkon solmuna, jolloin signaalien reitityksessä käytetään algoritmia, joka voi tuottaa estoa.

5. Menetelmä digitaalisen TST-ristikytkennänyleisjakelun toteuttamista varten, joka yhteyden alkupäässä käsittää kytkettävien signaalien jakamisen useammalle eri reitille useammalle vastaanottajalle reitittämistä varten, tunnettu siitä, että tulopuolen aikakytkimeen kytkettävien signaalien lukumäärä valitaan niin, että kytkettyjen signaalien lukumäärä ja monistettujen yleisjakelusignaalien summa on pienempi 30 kuin aikakytkimen kapasiteetin mahdollistama signaalimäärä, ja että yleisjakeluun tarkoitettu signaali ohjelmallisesti monistetaan ensimmäisessä aikakytkimessä, minkä jälkeen jokainen monistettu signaali reititetään TST-ristikytkennän läpi tavanomaista erillisten signaalien TST-reititysalgoritmia hyväksi käyttäen. n 96469