FI96112B - Kasvien satotuloksen parantaminen - Google Patents

Description

1 96112

Kasvien satotuloksen parantaminen

Tekniikan ala Tämä keksintö koskee betaiinin käyttöä kasvien sa-5 totuloksen parantamiseksi. Erityisesti keksintö koskee betaiinin käyttöä viiniköynnöksen satotuloksen parantamiseksi. Keksinnön mukaisesti voidaan erityisesti parantaa satotulosta stressiolosuhteissa, eli silloin kun olosuhteet ovat huonot esimerkiksi kylmyyden, kuivuuden, korkean 10 suolapitoisuuden tai ympäristömyrkkyjen haitatessa kasvua.

Keksintö koskee myös betaiinilla käsiteltyjä viiniköynnöksiä, niiden antamia viinirypäleitä ja näistä valmistettuja tuotteita.

Tausta 15 Kasvuympäristöllä ja kasvuolosuhteilla on huomatta va merkitys kasvien satotulokseen. Silloin kun kasvuympäristö ja -olosuhteet ovat optimaaliset, saadaan yleensä laadullisesti ja määrällisesti hyvä sato. Huonojen kasvuolosuhteiden myötä sekä laatu että määrä luonnollisesti 2 0 he ikkenevät.

Kasvien kasvuolosuhteiden ja sadon parantamiseksi on kehitetty lukuisia eri ratkaisuja. Oikean kasvin valinta oikeaan kasvupaikkaan on alan ammattimiehelle itsestään selvää. Kasvukauden aikana kasveja voidan suojata mekaani-25 sin välinein käyttämällä esimerkiksi erilaisia harsoja tai muoveja tai viljelemällä kasvit kasvihuoneissa. Kastelua ja sadetusta, lannoitteita ja kasviravinteita käytetään yleisesti kasvun parantamiseksi. Kasvin fysiologisiin ominaisuuksiin pyritään vaikuttamaan jalostuksen keinoin, 30 jolloin kyseeseen tulevat sekä perinteinen jalostus että esimerkiksi geenitekniikan käyttö. Menetelmät ovat usein työläitä ja epäkäytännöllisiä, niiden teho on rajallinen (kasvihuoneen taloudellinen koko, harsojen suojan rajallisuus jne.) ja lisäksi ne ovat globaalisesti ajatellen yli-35 voimaisen kalliita. Taloudellisesti hyväksyttäviä kemial- 2 96Ί12 lisiä ratkaisuja kasvien suojaamisen toteuttamiseksi ei tähän mennessä ole kuvattu.

Viininviljely on taloudellisesti hyvin merkittävä maatalouden osa-alue. Tärkeiden viinintuottajamaiden, ku-5 ten Ranskan, Italian, Australian ja USA:n viinit ovat maailmanmarkkinoilla arvokkaimpia tuotteita. Viinitarhat, jotka tuottavat näiden arvokkaiden viinien valmistukseen käytettäviä viinirypäleitä, suhtautuvat kuitenkin empien saannon lisäämiseen, koska saantoa lisäävät viljelys- ja 10 hoitotoimenpiteet, kuten esimerkiksi lannoitteiden käyttö, vaikuttavat kielteisesti rypälemehun ja siten myös viinin laatuun. Jotta viinin laatu säilyisi hyvänä, tulisi rypäleiden koko pysyä lajikkeelle karakterisen koon puitteissa. Aromiaineet ovat peräisin rypäleen kuoriosista ja näin 15 ollen, kun rypäleen kokoa kasvatetaan esimerkiksi lannoitteiden avulla, tämä johtaa viinin aromiaineiden vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Lisäksi satoa lisäävät toimenpiteet vähentävät rypälemehun sokeripitoisuutta ja muuttavat rypälemehun pH-arvoa. Näillä taas on vaikutusta 20 käymisprosesseihin ja lopulliseen viinin laatuun.

Eräs syy rypäleiden sadon heikkenemiseen on useiden viinitarhojen viljelyolosuhteita haittaavat alhaiset lämpötilat sekä veden aiheuttama stressi. Kasvit kykenevät jossain määrin adaptoitumaan kasvuolosuhteisiin ja myös 25 stressiolosuhteisiin. Näin ollen kasvit ryhtyvät mainittujen stressiolosuhteiden vaikutuksesta tuottamaan abskisii-nihappo (ABA) -kasvuhormonia, joka auttaa kasvia sen ilma-rakojen sulkemisessa ja näin vähentää stressin ankaruutta. ABA:11a on kuitenkin myös haitallisia sivuvaikutuksia kas-30 vien tuottoon. ABA aiheuttaa mm. lehtien ja kukkien sekä nuorten hedelmien tippumista ja estää uusien lehtien muodostumista, mikä tietysti johtaa sadon määrän laskuun.

On havaittu, että stressiolosuhteissa mm. proliinia ja betaiinia akkumuloituu tiettyjen kasvien kasvukohtiin. 35 Alan kirjallisuudessa on pohdittu näiden akkumuloituneiden li 3 96112 tuotteiden tarkoitusta ja merkitystä. Toisaalta on esitetty, että tuotteet ovat stressin sivutuotteita, jotka ovat haitallisia soluille, toisaalta on arvioitu, että niillä saattaa olla soluja suojaava vaikutus (Wyn Jones, R. G. ja 5 Storey, R. teoksessa The Physiology and Biochemistry of Drought Resistance in Plants, toimittajat Paleg, L. G. ja Aspinall, D., Academic Press, Sydney, Australia, 1981).

Julkaisussa J. Plant Physiol. 140 (1992) 541 - 543, Zhao et ai., kuvataan betaiinin vaikutusta sinimailasen 10 solukalvoihin. Sinimailasen taimille ruiskutettiin 0,2 M glysiinibetaiinia, minkä jälkeen taimet nostettiin juurineen kasvualustasta, pestiin mullan poistamiseksi ja siirrettiin tunniksi kylmään, -10 °C - -2 °C. sitten taimet sulatettiin ja istutettiin kosteaan hiekkaan viikoksi, 15 jolloin eloonjääneiden kasvien osalta voitiin havaita uutta kasvua. Glysiinibetaiini paransi selvästi sinimailasen kylmänkestävyyttä. Vaikutus havaittiin erityisesti -6° C:n kylmäkäsittelyn osalta. Tunnin -6 °C:ssa pidetyistä kontrolleista kaikki kuolivat, kun taas glysiinibetaiinikäsi-20 tellyistä taimista 67 % jäi eloon.

Julkaisussa Plant Science Letters 25 (1982) 329 -335, Itai ja Paleg, kuvataan proliinin ja betaiinin vaikutusta ohran ja kurkun palautumiseen vedenpuutteen aiheuttamasta stressistä. Kasveja kasvatettiin pestyssä hiekassa 25 ja ravintoliuokseen lisättiin neljän vuorokauden ajan po-lyetyleeniglykolia (PEG, molekyylipaino 4000) vesistressin aikaansaamiseksi, minkä jälkeen kasvien annettiin toipua neljä päivää ennen korjuuta. Proliinia ja/tai betaiinia (25 mM, pH 6,2) ruiskutettiin kasvin lehdille joko stres-30 sin ensimmäisenä tai kolmantena päivänä tai välittömästi ennen korjuuta. Ohran osalta todettiin, että ennen stressiä tai sen jälkeen annetulla betaiinilla ei ollut vaikutusta, sen sijaan stressin loppupuolella lisätyllä betaiinilla oli vaikutusta. Proliinilla ei ollut vaikutusta. 35 Positiivista vaikutusta ei voitu osoittaa kurkun osalta.

4 96112 Päinvastoin todettiin, että sekä betaiinilla että prolii-nilla oli negatiivinen vaikutus.

Keksinnön lyhyt kuvaus Tämän keksinnön puitteissa on voitu osoittaa, että 5 viiniköynnöksen satotulosta ja satoa voidaan huomattavasti parantaa ulkoisesti annetun betaiinin avulla. Betaiini on havaittu erityisen tehokkaaksi satotuloksen parantajaksi stressiolosuhteissa, eikä se aiheuta ABA:n sivuvaikutusten kaltaisia haitallisia vaikutuksia.

10 Keksintö koskee siten betaiinin käyttöä ulkoisesti viiniköynnöksen satotuloksen parantamiseksi.

Keksintö koskee lisäksi betaiinilla ulkoisesti käsiteltyjen viiniköynnösten antamia viinirypäleitä ja niiden käyttöä sellaisenaan tai elintarviketeollisuuden, ku-15 ten viini-, mehu-ja panimoteollisuuden raaka-aineena. Viinirypäleitä voi luonnollisesti käyttää muihinkin tarkoituksiin, mm. mausteena, makeisissa, hilloissa jne.

Keksintö koskee myös menetelmää viiniköynnöksen satotuloksen parantamiseksi, jossa menetelmässä kasvavalle 20 viiniköynnökselle annostellaan ulkoisesti betaiinia.

Keksintö koskee edelleen myös betaiinilla ulkoisesti käsiteltyjen viiniköynnysten antamia viinirypäleitä.

Betaiini levitetään kasville joko yksittäisannok-sena tai erissä. Levitys voidaan suorittaa esimerkiksi 25 ruiskuttamalla, haluttaessa yhdessä jonkin muun lannoiteta! torjunta-aineruiskutuksen kanssa. Keksinnön mukaisesti käytetty betaiini kulkeutuu kasvin kasvisoluihin ja säätelee aktiivisesti solujen osmoottista tasapainoa sekä osallistuu muuhunkin aineenvaihduntaan. Betaiinilla käsi-30 telty kasvisolu pysyy elinkykyisenä ulkoisten stressitekijöiden vaikuttaessakin.

Keksinnön mukainen betaiinikäsittely on taloudellisesti edullista ja sadon määrän lisäys on taloudellisesti kannattavaa ja merkittävää. Käsittely ei aiheuta merkittä-35 vää lisätyötä, sillä se voidaan tehdä yhdessä muiden lan- 5 96112 noite- tai torjunta-aineruiskutusten kanssa, eikä se vaadi uusia kone-, laite- tai tilainvestointeja. Todettakoon myös, että betaiini on myrkytön luonnontuote, joka ei vaikuta haitallisesti sadon laatuun. Betaiini on lisäksi sta-5 biili aine, joka säilyy kasvisoluissa ja näin vaikuttaa pitkäaikaisesti.

Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus

Betaiineiksi kutsutaan täysin N-metyloituja aminohappoja. Betaiinit ovat luonnontuotteita, joilla on tärkeä 10 tehtävänsä sekä kasvien että eläinten aineenvaihdunnassa. Eräs tavallisimmista betaiineista on glysiinijohdannainen, jossa glysiinimolekyylin typpiatomiin on liittynyt kolme metyyliryhmää. Tätä betaiiniyhdistettä kutsutaan tavallisesti betaiiniksi, glysiinibetaiiniksi tai trimetyyli-15 glysiiniksi ja sen rakennekaava on esitetty seuraavassa:

CH- - N - CH-COO 20 I

CH3

Muita betaiineja ovat esimerkiksi alaniinibetaiini ja proliinibetaiini, jonka mm. on raportoitu ehkäisevän 25 kananpoikasten luunpehmennystautia. Wyn Jones, R. G. ja

Storey, R. ovat teoksessa The Physiology and Biochemistry of Drought Resistance in Plants, toimittajat Paleg, L. G. ja Aspinall, D., Academic Press, Sydney, Australia, 1981, antaneet yksityiskohtaisen kuvauksen betaiineista.

30 Betaiinilla on siis bipolaarinen rakenne ja se si sältää useita kemiallisesti reaktiivisia metyyliryhmiä, joita se voi luovuttaa entsyymikatalysoiduissa reaktioissa. Useimmat organismit pystyvät syntetisoimaan betaiinia pieniä määriä mm. metyylifunktiota varten, mutta eivät 35 pysty reagoimaan stressiin lisäämällä oleellisesti betaii-nin tuotantoa ja varastointia. Betaiinia akkumuloivista organismeista tunnetuimpia ovat Chenopodiaceae-sukuun kuu- , 96112 luvat kasvit, kuten sokerijuurikas, ja muutamat mikrobit ja meressä elävät selkärangattomat. Tärkein syy siihen, että nämä organismit varastoivat betaiinia on todennäköisesti se, että betaiini toimii osmolyyttinä ja siten suo-5 jaa soluja osmoottisen stressin vaikutuksista. Betaiinin tärkeimpiä tehtäviä näissä kasveissa ja mikrobeissa onkin nostaa solujen osmoottista vastustuskykyä silloin kun olosuhteet sitä vaativat, esimerkiksi kun suolapitoisuus on korkea tai on kuivaa, ja näin ollen estää vesitappioita. 10 Betaiini soveltuu, päinvastoin kuin monet suolat, hyvin yhteen entsyymien kanssa ja näin ollen betaiinipitoisuus soluissa ja soluorganelleissa voi olla suuri ilman että tällä on haitallista vaikutusta aineenvaihduntaan. Betaii-nilla on myös todettu olevan stabiloiva vaikutus makromo-15 lekyylien toimintaan, se parantaa entsyymien ja solukalvojen lämmönkestävyyttä ja ionikestävyyttä. Viiniköynnökset eivät normaalisti varastoi betaiinia soluihinsa.

Betaiinia voidaan saada esimerkiksi sokerijuurikkaista kromatografisten menetelmien avulla. Betaiinia on 20 kaupallisesti saatavana mm. tavaramerkillä BETAFIN, Cultor Oy, Finnsugar Bioproducts. BETAFIN on Finnsugar Biopro-ductsin kiteistä vedetöntä betaiinia. Muitakin betaiini-tuotteita, kuten betaiinimonohydraattia, betaiinihydroklo-ridia ja betaiinipitoisia raakaliuoksia, on kaupallisesti 25 saatavana ja voidaan käyttää tämän keksinnön mukaisiin tarkoituksiin.

Tämän keksinnön mukaisesti betaiinia käytetään siis ulkoisesti viiniköynnöksen satotuloksen parantamiseksi. Keksinnön mukaisesti betaiinia käytetään viiniköynnöksen 30 satotuloksen parantamiseksi erityisesti stressiolosuh- teissa, eli silloin, kun kasvien kasvua vaivaa ajoittainen tai jatkuva ulkoinen stressi. Tällaisia ulkoisia stressitekijöitä ovat mm. kuivuua, kosteus, kylmyys, kuumuus, korkea suolapitoisuus, herbisidit, ympäristömyrkyt jne. 35 Antamalla betaiinia ulkoisesti stressiolosuhteista kärsi- li 7 96112 ville kasveille voidaan mm. edistää kasvien sopeutumista näihin olosuhteisiin ja ylläpitää niiden kasvupotentiaalia pidempään ja siten parantaa kasvien sadon tuottokykyä. Betaiini on lisäksi stabiili aine, joka säilyy kasviso-5 luissa. Betaiinin positiivinen vaikutus kestää näin ollen pitkään ja lakkaa vasta vähitellen kasvun aiheuttaman laimentumisen myötä.

Betaiini levitetään viiniköynnöksille joko yksit-täisannoksena tai erissä. Edullisena tapana pidetään yk-10 sittäisannoksen käyttämistä. Käytetty määrä vaihtelee viiniköynnöslajikkeen ja kasvuvaiheen mukana. Käyttökelpoinen määrä voi olla esimerkiksi noin 0,1 - 20 kg betaiinia hehtaaria kohti. Edullinen määrä on siten esimerkiksi noin 4 kg betaiinia hehtaaria kohti.

15 Betaiinin levittämiseen voidaan käyttää mitä tahan sa tarkoitukseen sopivaa menetelmää. Betaiini voidaan helposti levittää esimerkiksi ruiskuttamalla. Tällainen ruiskutus voidaan haluttaessa suorittaa yhdessä jonkin muun lannoite- tai torjunta-aineruiskutuksen kanssa. Keksinnön 20 mukaisesti käytetään edullisesti betaiinin vesiliuosta.

Keksinnön mukaisen käsittelyn ajankohtakin voi vaihdella. Mikäli betaiinia annostellaan yhdessä erässä, käsittely suoritetaan yleensä aikaisessa kasvuvaiheessa, esimerkiksi lehtien juuri puhjettua. Mikäli annostus jae-25 taan useampaan erään, uusintaruiskutus tehdään edullisesti kukinnon alkaessa tai silloin, kun stressi voidaan ennakoida säätyypin perusteella.

Keksinnön mukaisella betaiinikäsittelyllä voidaan huomattavasti parantaa viiniköynnösten sadon määrää. Kek-30 sinnon mukainen käsittely on taloudellisesti edullista ja sadon määrän lisäys on taloudellisesti kannattavaa ja merkittävää. Tämän keksinnön puitteissa on osoitettu, että viiniköynnöksen satoa voidaan lisätä jopa 50 % käyttämällä sopivaa betaiiniannostusta, esimerkiksi noin 4 kg/ha. Li-35 säksi on huomattava, että vaikka sadon määrä nousee näin s 96112 ia merkittävästi, laatu ei kärsi. Tämän keksinnön puitteissa on osoitettu mm., että viiniköynnösten kylmänsietokykyä ja kuivuudensietokykyä voidaan merkittävästi parantaa keksinnön mukaisella betaiinikäsittelyllä laadun siitä kärsimat-5 tä. Viinitarhassa sato määräytyy useiden tekijöiden perusteella, kuten terttujen lukumäärän, rypäleiden lukumäärän terttua kohti tai tertun painon sekä rypäleen koon mitattuna esimerkiksi 100 rypäleen painon perusteella. Tämän keksinnön puitteissa aikaansaatu sadon määrän lisäys joh-10 tui terttujen lisääntyneestä lukumäärästä eikä rypälekoon kasvusta. Terttujen sisältämässä rypälemäärässä ei myöskään tapahtunut merkittävää muutosta. Sen sijaan betaii-nilla käsiteltyjen viiniköynnösten tertut olivat hyvin tiiviitä ja täysiä. Betaiini pystyy siis estämään kukkien/ 15 hedelmien irtoamista, mikä on selvä osoitus betaiinikäsit-telyn myönteisistä vaikutuksista kasveihin.

Keksintöä kuvataan yksityiskohtaisemmin seuraavien esimerkkien avulla. Nämä esimerkit annetaan vain keksinnön valaisemiseksi, eikä niitä pidä katsoa sen suojapiiriä 20 mitenkään rajoittavaksi. Esimerkeissä esitettyjen tulosten tilastollinen analyysi suoritettiin varianssianalyysillä käyttäen Genstat- tai Ministat-ohjelmistoa.

Esimerkki 1

Betaiinin vaikutus viiniköynnösten satoon määritet-25 tiin pelto-olosuhteissa käyttäen neljää erilaista betaii-nipitoisuutta, 0 (kontrolli), 1, 2 ja 4 kg betaiinia hehtaaria kohti. Kokeessa käytettiin betaiinin vesiliuosta, jonka betaiinipitoisuus oli 12 g/1. Liuos sisälsi lisäksi 2 ml/1 ei-ionista kostutusainetta, Plus-50 (Ciba-Geigy).

30 Betaiiniliuosta lisättiin noin 350 1/ha tai 64 1/1000 m viljelykaistaa ja lisäys suoritettiin aina kaistan kummaltakin puolelta jotta voitiin varmistaa, että kasveja käsiteltiin tasaisesti betaiinilla. Viiniköynnöksiä viljeltiin muuten normaaliin tapaan kastelematta ja niitä vaivasi 35 ajoittainen kuivuus ja kylmyys; lämpötila vaihteli alueel-

II

9 96112 la noin 3-30 °C. Viiniköynnöslajike oli Pinot Noir. Viiniköynnösten nuppujen puhkeamisen aikana valittiin neljä samanlaista viiniköynnöstä. Kun noin 50 % nupuista oli puhjennut, mutta ennen kukkien kehittymistä, kahdelle kas-5 ville annosteltiin tiettyä pitoisuutta betaiinia yksit-täisannoksena, kun taas kahdelle muulle annosteltiin tässä vaiheessa puolet valitusta betaiinipitoisuudesta ja toinen annos annosteltiin kuukauden päästä kukinnon alkaessa. Betaiinin annostelu yhdessä erässä havaittiin tehokkaam-10 maksi kuin annostelu useissa erissä. Kun rypäleet olivat kypsät, tertut kerättiin ja sadon määrä laskettiin muuttamalla kahden viiniköynnöksen antama rypälemäärä saannoksi hehtaaria kohti hehtaarin alalla kasvavien viiniköynnösten lukumäärän perusteella. Terttujen lukumäärä viiniköynnöstä 15 kohti laskettiin jakamalla kahden köynnöksen antama koko-naisterttumäärä kahdella. Kokeessa havaittiin, että lisäämällä betaiinia 2 kg/ha tai 4 kg/ha kerta-annoksena saatiin merkittävästi suurempi saanto. Paras tulos saatiin annostuksella 4 kg/ha, jolloin saanto kasvoi kontrollin 20 arvosta 6,5 t/ha arvoon 9,8 t/ha. Tämä merkitsee nettolisäyksenä 3,3 t/ha eli saanto nousi noin 51 % kontrolliin verrattuna. Myös viinirypäleterttujen määrä nousi merkittävästi kun lisättiin betaiinia 2 kg/ha tai enemmän. Tässäkin tapauksessa saatiin paras tulos käyttämällä betaii-25 nia 4 kg/ha. Tulokset on esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1

Betaiinikäsittelyn vaikutus viinirypälesatoon

Betaiini rypälemäärä terttujen 30 _(kg/ha)__(t/ha)__määrä_ 0 6,5 28,4 1 7,1 31,8 2 9,1 36,2 4 9,8 37,0 35 10 96112

Esimerkki 2

Esimerkissä 1 kuvatut kokeet toistettiin käyttäen betaiinipitoisuuksia o, 2, 4, 6 ja 8 kg/ha, jotka annosteltiin kerta-annoksena. Käsittelyä kohti oli 4 kasvia, 5 muuten koejärjestelyt vastasivat esimerkissä 1 kuvattuja. Parhaat tulokset saatiin tässäkin kokeessa betaiiniannos-tuksella 4 kg/ha. Myös viiniterttujen määrä nousi merkittävästi kun lisättiin betaiinia 4 kg/ha. Suurempi betaii-nin käyttömäärä ei enää nostanut terttujen määrää. Tulok-10 set on esitetty taulukossa 2.

Taulukko 2

Betaiinikäsittelyn vaikutus viinirypälesaantoon

Betaiini rypälemäärä terttujen 15 _(kg/ha)__(t/ha)__määrä_ 0 4,4 137 2 5,2 150 4 6,0 170 6 5,1 144 20 _8__4^6__138_

Esimerkki 3

Betaiinikäsittelyn vaikutuksia rypäleiden laatuun 25 tutkittiin määrittämällä esimerkeissä 1 ja 2 kuvatuissa oloissa kasvatettujen viiniköynnösten terttujen paino ja 100 rypäleen paino sekä rypälemehun pH-arvo ja Brix-arvo. Terttujen paino laskettiin jakamalla kahden viiniköynnöksen antama kokonaissaanto terttujen lukumäärällä ja 100 30 rypäleen paino jakamalla 200 satunnaisesti poimitun rypäleen paino kahdella. Brix-arvo ilmaisee rypälemehun liuenneiden aineiden pitoisuuden, joista aineista pääosa on sokeria. Terttujen painossa ja 100 rypäleen painossa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä muutoksia betaiinikä-35 sittelyn tuloksena. Myöskään rypälemehun pH-arvossa ja li 11 96112

Brix-arvossa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä muutoksia betaiinikäsittelyn tuloksena. Tulosten perusteella betaiinikäsittelyllä, huolimatta sadon merkittävästä lisäyksestä, ei siis ollut kielteistä vaikutusta rypäleiden 5 laatuun. Osa tuloksista on esitetty taulukossa 3.

Taulukko 3

Betaiinikäsittelyn vaikutus rypälemehun pH-ja Brix-arvoon 10 _pH__Brix_

Betaiini l. 2. 1. 2.

(kg/ha)_____ 0 3,48 3,49 17,3 17,9 1 3,51 3,49 17,2 17,6 15 2 3,46 3,52 16,4 17,8 4__3,50 3,56 17,9__18,1 1. Annostelu yhdessä erässä.

2. Annostelu kahdessa erässä.

Claims (12)

12 96112

1. Betaiinin käyttö ulkoisesti viiniköynnösten satotuloksen parantamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käyttö, tun nettu siitä, että betaiinia käytetään stressiolosuh-teissa viiniköynnösten satotuloksen parantamiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että stressiolosuhteet käsittävät kor- 10 keitä tai matalia lämpötiloja, kuivuutta tai liiallista kosteutta tai korkeaa suolapitoisuutta.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että käytetään betaiinia noin 0,1 - 20 kg/hehtaaria.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen käyttö, tun nettu siitä, että käytetään betaiinia noin 4 kg/hehtaaria.

6. Menetelmä viiniköynnösten satotuloksen paranta- • miseksi, tunnettu siitä, että kasvaville viini- 20 köynnöksille annostellaan ulkoisesti betaiinia.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että stressiolosuhteissa kasvaville viiniköynnöksille annostellaan betaiinia.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen menetelmä, 25 tunnettu siitä, että stressiolosuhteet käsittävät korkeita tai matalia lämpötiloja, kuivuutta tai liiallista kosteutta.

9. Jonkin patenttivaatimuksista 6-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että betaiinia annostel- 30 laan yhden tai useamman kerran kasvukauden aikana. *: 10. Jonkin patenttivaatimuksista 6-9 mukainen me netelmä, tunnettu siitä, että betaiinia annostellaan yhdessä jonkin torjunta-aineen, lannoiteaineen tai pinta-aktiivisen aineen kanssa. Il 13 96112

11. Jonkin patenttivaatimuksista 6-10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että betaiinia annostellaan yhdessä erässä aikaisessa kasvuvaiheessa.

12. Jonkin patenttivaatimuksista 6-11 mukainen 5 menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään betaiinia noin 0,1 - 20 kg/hehtaaria, edullisesti noin 4 kg/ha. • < <·« 14 96112