FI96111B - Kasvien satotuloksen parantaminen - Google Patents

Description

96111

Kasvien satotuloksen parantaminen

Tekniikan ala • Tämä keksintö koskee betaiinin käyttöä kasvien sa- 5 totuloksen parantamiseksi. Erityisesti keksintö koskee betaiinin käyttöä Soi anum-sukuun kuuluvien kasvien sato-tuloksen parantamiseksi. Keksinnön mukaisesti voidaan erityisesti parantaa satotulosta stressiolosuhteissa, eli silloin kun olosuhteet ovat huonot esimerkiksi kylmyyden, 10 kuivuuden, korkean suolapitoisuuden tai ympäristömyrkkyjen haitatessa kasvua. Keksintö koskee myös betaiinilla käsiteltyjä Solarium -sukuun kuuluvia kasveja ja näistä saatuja tuotteita.

Tausta 15 Kasvuympäristöllä ja kasvuolosuhteilla on huomatta va merkitys kasvien kasvutulokseen. Silloin kun kasvuympäristö ja -olosuhteet ovat optimaaliset, saadaan yleensä laadullisesti ja määrällisesti hyvä sato. Huonojen kasvuolosuhteiden myötä sekä laatu että määrä luonnollisesti 20 heikkenevät.

Kasvien kasvuolosuhteiden ja sadon parantamiseksi on kehitetty lukuisia eri ratkaisuja. Oikean kasvin valinta oikeaan kasvupaikkaan on alan ammattimiehelle itsestään selvää. Kasvukauden aikana kasveja voidan suojata mekaani-25 sin välinein käyttämällä esimerkiksi erilaisia harsoja tai muoveja tai viljelemällä kasvit kasvihuoneissa. Kastelua ja sadetusta, lannoitteita ja kasviravinteita käytetään yleisesti kasvun parantamiseksi. Kasvin fysiologisiin ominaisuuksiin pyritään vaikuttamaan jalostuksen keinoin, 30 jolloin kyseeseen tulevat sekä perinteinen jalostus että esimerkiksi geenitekniikan käyttö. Menetelmät ovat usein työläitä ja epäkäytännöllisiä, niiden teho on rajallinen (kasvihuoneen taloudellinen koko, harsojen suojan rajallisuus jne.) ja lisäksi ne ovat globaalisesti ajatellen yli-35 voimaisen kalliita. Taloudellisesti hyväksyttäviä kemial- 2 96111 lisiä ratkaisuja kasvien suojaamisen toteuttamiseksi ei tähän mennessä ole kuvattu.

Kasvit kykenevät myös jossain määrin adaptoitumaan kasvuolosuhteisiin ja myös stressiolosuhteisiin. Näissä 5 olosuhteissa mm. proliinia ja betaiinia akkumuloituu tiettyjen kasvien kasvukohtiin. Alan kirjallisuudessa on pohdittu näiden akkumuloituneiden tuotteiden tarkoitusta ja merkitystä. Toisaalta on esitetty, että tuotteet ovat stressin sivutuotteita, jotka ovat haitallisia soluille, 10 toisaalta on arvioitu, että niillä saattaa olla soluja suojaava vaikutus (Wyn Jones, R. G. ja Storey, R. teoksessa The Physiology and Biochemistry of Drought Resistance in Plants, toimittajat Paleg, L. G. ja Aspinall, D., Academic Press, Sydney, Australia, 1981).

15 Julkaisussa J. Plant Physiol. 140 (1992) 541 - 543,

Zhao et ai., kuvataan betaiinin vaikutusta sinimailasen solukalvoihin. Sinimailasen taimille ruiskutettiin 0,2 M glysiinibetaiinia, minkä jälkeen taimet nostettiin juurineen kasvualustasta, pestiin mullan poistamiseksi ja siir-20 rettiin tunniksi kylmään, -10 °C - -2 °C. Sitten taimet sulatettiin ja istutettiin kosteaan hiekkaan viikoksi, jolloin eloonjääneiden kasvien osalta voitiin havaita uutta kasvua. Glysiinibetaiini paransi selvästi sinimailasen kylmänkestävyyttä. Vaikutus havaittiin erityisesti -6° C:n 25 kylmäkäsittelyn osalta. Tunnin -6 °C:ssa pidetyistä kontrolleista kaikki kuoli, kun taas glysiinibetaiinikäsitel-lyistä taimista 67 % jäi eloon.

Julkaisussa Plant Science Letters 25 (1982) 329 -335, Itai ja Paleg, kuvataan proliinin ja betaiinin vaiku-30 tusta ohran ja kurkun palautumiseen vedenpuutteen aiheuttamasta stressistä. Kasveja kasvatettiin pestyssä hiekassa ja ravintoliuokseen lisättiin neljän vuorokauden ajan po-lyetyleeniglykolia (PEG, molekyylipaino 4000) vesistressin aikaansaamiseksi, minkä jälkeen kasvien annettiin toipua 35 neljä päivää ennen korjuuta. Proliinia ja/tai betaiinia 3 96111 (25 mM, pH 6,2) ruiskutettiin kasvin lehdille joko stressin ensimmäisenä tai kolmantena päivänä tai välittömästi ennen korjuuta. Ohran osalta todettiin, että ennen stressiä tai sen jälkeen annetulla betaiinilla ei ollut vaiku-5 tusta, sen sijaan stressin loppupuolella lisätyllä betaiinilla oli vaikutusta. Proliinilla ei ollut vaikutusta. Positiivista vaikutusta ei voitu osoittaa kurkun osalta. Päinvastoin todettiin, että sekä betaiinilla että proliinilla oli negatiivinen vaikutus.

10 Keksinnön lyhyt kuvaus Tämän keksinnön puitteissa on voitu osoittaa, että Solarium-sukuun kuuluvien kasvien, kuten esimerkiksi perunan ja tomaatin, satotulosta voidaan huomattavasti parantaa ulkoisesti annetun betaiinin avulla. Betaiinin vaiku-15 tus on erityisen merkittävää silloin, kun kasvit kasvun aikana joutuvat kärsimään ulkoisesta stressistä.

Keksintö koskee siten betaiinin käyttöä ulkoisesti Solarium-sukuun kuuluvien kasvien satotuloksen parantamiseksi. Keksintö koskee erityisesti betaiinin käyttöä kas-20 vien satotuloksen parantamiseksi stressiolosuhteissa.

Keksintö koskee lisäksi betaiinilla ulkoisesti käsiteltyjen Solanum-sukuun kuuluvia kasveja ja niiden tuotteita, sekä näiden käyttöä sekä sellaisenaan että myös elintarviketeollisuuden raaka-aineina.

25 Keksintö koskee myös menetelmää Sol anum-sukuun kuu luvien kasvien satotuloksen parantamiseksi, jossa menetelmässä kasvaville Solanum-sukuun kuuluville kasveille annostellaan ulkoisesti betaiinia.

Keksintö koskee edelleen keksinnön mukaisella mene-30 telmällä saatuja Soianum-sukuun kuuluvia kasveja ja niiden tuotteita.

Betaiini levitetään kasville joko yksittäisannokse-na tai erissä. Levitys voidaan suorittaa esimerkiksi ruiskuttamalla, haluttaessa yhdessä jonkin muun lannoite- tai 35 torjunta-aineruiskutuksen kanssa. Keksinnön mukaisesti 4 96111 käytetty betaiini kulkeutuu kasvin soluihin ja säätelee aktiivisesti solujen osmoottista tasapainoa sekä osallistuu muuhunkin aineenvaihduntaan. Betaiinilla käsitelty solu pysyy paremmin elinkykyisenä ulkoisten stressiteki-5 joiden vaikuttaessakin.

Keksinnön mukainen betaiinikäsittely on taloudellisesti edullista ja sadon määrän lisäys on taloudellisesti kannattavaa ja merkittävää. Käsittely ei aiheuta merkittävää lisätyötä, sillä se voidaan tehdä yhdessä muiden lan-10 noite- tai torjunta-aineruiskutusten kanssa, eikä se vaadi uusia kone-, laite- tai tilainvestointeja. Todettakoon myös, että betaiini on myrkytön luonnontuote, joka ei vaikuta haitallisesti sadon laatuun. Betaiini on lisäksi stabiili aine, joka säilyy kasvisoluissa ja näin vaikuttaa 15 pitkäaikaisesti.

Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus

Betaiineiksi kutsutaan täysin N-metyloituja aminohappoja. Betaiinit ovat luonnontuotteita, joilla on tärkeä tehtävänsä sekä kasvien että eläinten aineenvaihdunnassa. 20 Eräs tavallisimmista betaiineista on glysiinijohdannainen, jossa glysiinimolekyylin typpiatomiin on liittynyt kolme metyyliryhmää. Tätä betaiiniyhdistettä kutsutaan tavallisesti betaiiniksi, glysiinibetaiiniksi tai trimetyyli-glysiiniksi ja sen rakennekaava on esitetty seuraavassa: - 25 CH- '+

CH- - N - CH,COO

J | * 30 CH3

Muita betaiineja ovat esimerkiksi alaniinibetaiini ja proliinibetaiini, jonka mm. on raportoitu ehkäisevän kananpoikasten luunpehmennystautia. Wyn Jones, R. G. ja 35 Storey, R. ovat teoksessa The Physiology and Biochemistry of Drought Resistance in Plants, toimittajat Paleg, L. G. ja Aspinall, D., Academic Press, Sydney, Australia, 1981, antaneet yksityiskohtaisen kuvauksen betaiineista.

5 96111

Betaiinilla on siis bipolaarinen rakenne ja se sisältää useita kemiallisesti reaktiivisia metyyliryhmiä, joita se voi luovuttaa entsyymikatalysoiduissa reaktioissa. Useimmat organismit pystyvät syntetisoimaan betaiinia 5 pieniä määriä mm. metyylifunktiota varten, mutta eivät pysty reagoimaan stressiin lisäämällä oleellisesti betaii-nin tuotantoa ja varastointia. Betaiinia akkumuloivista organismeista tunnetuimpia ovat Chenopodiaceae-sukuun kuuluvat kasvit, kuten sokerijuurikas, ja muutamat mikrobit 10 ja meressä elävät selkärangattomat. Tärkein syy siihen, että nämä organismit varastoivat betaiinia on todennäköisesti se, että betaiini toimii osmolyyttinä ja siten suojaa soluja osmoottisen stressin vaikutuksista. Betaiinin tärkeimpiä tehtäviä näissä kasveissa ja mikrobeissa onkin 15 nostaa solujen osmoottista vastustuskykyä silloin kun olosuhteet sitä vaativat, esimerkiksi kun suolapitoisuus on korkea tai on kuivaa, ja näin ollen estää vesitappioita. Betaiini soveltuu, päinvastoin kuin monet suolat, hyvin yhteen entsyymien kanssa ja näin ollen betaiinipitoisuus 20 soluissa ja soluorganelleissa voi olla suuri ilman että tällä on haitallista vaikutusta aineenvaihduntaan. Betaiinilla on myös todettu olevan stabiloiva vaikutus makromolekyylien toimintaan, se parantaa entsyymien ja solukalvojen lämmönkestävyyttä ja ionikestävyyttä. Solanum-sukuun 25 kuuluvat kasvit eivät normaalisti varastoi betaiinia so-luihinsa.

Betaiinia voidaan saada esimerkiksi sokerijuurikkaista kromatografisten menetelmien avulla. Betaiinia on kaupallisesti saatavana mm. tavaramerkillä BETAFIN, Cultor 30 Oy, Finnsugar Bioproducts. BETAFIN on Finnsugar Biopro- ductsin kiteistä vedetöntä betaiinia. Muitakin betaiini- tuotteita, kuten betaiinimonohydraattia, betaiinihydroklo-ridia ja betaiinipitoisia raakaliuoksia, on kaupallisesti saatavana ja voidaan käyttää tämän keksinnön mukaisiin 35 tarkoituksiin.

96111 6 Tämän keksinnön mukaisesti betaiinia käytetään ulkoisesti Solarium-sukuun kuuluvien kasvien satotuloksen parantamiseksi. Erityisesti betaiinia käytetään silloin, kun kasveja kasvatetaan stressiolosuhteissa eli kun kas-5 vien kasvua vaivaa ajoittainen tai jatkuva ulkoinen stressi. Tällaisia ulkoisia stressitekijöitä ovat mm. kuivuus, kosteus, kylmyys, kuumuus, korkea suolapitoisuus, herbisi-dit, ympäristömyrkyt jne. Antamalla betaiinia ulkoisesti stressiolosuhteista kärsiville kasveille voidaan mm. edis-10 tää kasvien sopeutumista näihin olosuhteisiin ja ylläpitää niiden kasvupotentiaalia pidempään ja siten parantaa kasvien sadon tuottokykyä. Betaiini on lisäksi stabiili aine, joka säilyy kasvisoluissa. Betaiinin positiivinen vaikutus kestää näin ollen pitkään ja lakkaa vasta vähitellen kas-15 vun aiheuttaman laimentumisen myötä.

Betaiini levitetään kasveille joko yksittäisannok-sena tai erissä. Käytetty määrä vaihtelee kasvilajikkeen ja kasvuvaiheen mukana. Esimerkiksi perunan osalta voidaan käyttää noin 0,1 - 20 kg betaiinia hehtaaria kohti. Käyt-20 tökelpoinen määrä on siten esimerkiksi noin 10 kg betaiinia hehtaaria kohti, mikä määrä vastaa noin 0,01 % perunan biomassasta. Edullinen määrä on noin 2 - 8 kg betaiinia hehtaaria kohti. Tomaatin osalta voidaan käyttää noin 0,1 - 30 kg betaiinia hehtaaria kohti. Edullinen määrä on 25 noin 20 - 25 kg/ha, erityisesti noin 22 kg/ha.

Betaiinin levittämiseen voidaan käyttää mitä tahansa tarkoitukseen sopivaa menetelmää. Betaiini voidaan helposti levittää esimerkiksi ruiskuttamalla. Tällainen ruiskutus voidaan haluttaessa suorittaa yhdessä jonkin muun 30 lannoite- tai torjunta-aineruiskutuksen kanssa. Keksinnön mukaisesti käytetään edullisesti betaiinin vesiliuosta.

Keksinnön mukaisen käsittelyn ajankohta voi vaihdella ja sopiva ajankohta määritetään edullisesti kullekin kasville erikseen. Mikäli betaiinia annostellaan yhdessä 35 erässä, käsittely suoritetaan yleensä aikaisessa kasvuvai- 7 96111 heessa, esimerkiksi noin 5 - 20 cm kasveille. Mikäli annostus jaetaan kahteen erään, uusintaruiskutus tehdään edullisesti kukinnon alkaessa tai silloin, kun stressiä voidaan ennakoida säätyypin perusteella.

5 Keksinnön mukaisella betaiinikäsittelyllä voidaan huomattavasti parantaa Solanum-sukuun kuuluvien kasvien satotulosta, kuten sadon määrää ja laatua. Keksinnön mukainen käsittely on taloudellisesti edullista ja sadon määrän lisäys on taloudellisesti kannattavaa ja merkittä-10 vää. Esimerkiksi perunan osalta on saatu yli 30 % lisäys sadon määrään ja tomaatilla sadon määrää on voitu jopa kaksinkertaistaa käyttämällä sopivaa betaiiniannostusta. Lisäksi on huomattava, että betaiinilla tai proliinilla käsitelty solu pysyy elinkykyisenä ulkoisten stressiteki-15 joiden, kuten kylmän, kuivan, korkean suolapitoisuuden tms. vaikuttaessakin.

Keksintöä kuvataan yksityiskohtaisemmin seuraavien esimerkkien avulla. Nämä esimerkit annetaan vain keksinnön valaisemiseksi, eikä niitä pidä katsoa sen suojapiiriä 20 mitenkään rajoittavaksi.

Esimerkki 1

Betaiinin vaikutus perunasatoon määritettiin pelto-olosuhteissa kahdessa eri kasvupaikassa ja käyttäen neljää erilaista betaiinipitoisuutta, 0 (kontrolli), 1,25, 5,0 ja 25 10,0 kg betaiinia hehtaaria kohti. Annostelua varten val mistettiin betaiinin vesiliuos, joka halutun betaiinipi-toisuuden lisäksi sisälsi 2 ml/1 ei-ionista kostutusainet-ta, Plus—50 (Ciba Geigy). Betaiiniliuosta lisättiin 640 1/ha kun 75 % pelto-alasta oli peittynyt kasvusta ja toi-30 sen kerran mukuloiden kasvuvaiheessa. Perunalajike oli

Russet Burbank. Kasvupaikat poikkesivat toisistaan ilmaston suhteen, toisessa (1) ilmasto oli lämpimämpää ja kuivempaa kuin toisessa (2), jossa kasvukauden aikana esiintyi hallaa. Sadon korjuun jälkeen mukulat lajiteltiin 35 kauppatavaraksi kelpaamattomien ryhmään (pienet, vihreät 96111 ja poikkeavan muotoiset mukulat) ja kauppatavaraksi kel-paavien ryhmään ja näiden paino ja mukulamäärä määritettiin. Mukuloiden ominaispaino määritettiin paino ilmassa/ paino vedessä -menetelmällä. Tulosten tilastollinen ana-5 lyysi suoritettiin varianssi-analyysillä käyttäen Genstat-ohjelmistoa.

Kasvupaikassa (1) mukuloiden saanto kasvia kohti lisääntyi kontrollin arvosta 1,96 kg arvoon 2,42 kg kun käytettiin betaiinia 2,5 kg/ha. Tämä merkitsee 23,5 % nou-10 sua kontrolliin verrattuna eli noin 17 t/ha. Tulokset on esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1

Betaiinin vaikutus perunan saantoon 15 betaiini saannon lisäys _(kg/ha)__(% kontrollista) o 100 1,25 112 2,50 123,5 20 5,00 117,5 _10,00__112,5_

Kasvupaikassa (2) tulokset poikkesivat jonkin verran kasvupaikassa (1) saaduista tuloksista, yli 10 % li-25 säystä sadon määrään kontrolliin verrattuna todettiin vasta annostuksilla 5 ja 10 kg/ha. Paras tulos saatiin annostuksella 10 kg/ha, jolloin saanto nousi 12,6 % kontrolliin verrattuna, eli 7,9 t/ha. Betaiiniannostuksella 10 kg/ha todettiin myös selvää lisäystä kauppatavaraksi kelpaavien 30 mukuloiden määrään kasvia kohti. Mukuloiden ominaispainossa ei todettu merkittäviä eroja, arvot vaihtelivat alueella 1,084 - 1,082.

9 96111

Kummassakin kasvupaikassa todettiin siis selvää > saannon lisäystä ulkoisen betaiinilisäyksen tuloksena.

Sadon määrän lisäyksessä havaittiin kuitenkin selviä eroja. Erot voivat johtua kahdesta eri seikasta. Toisaalta 5 stressi oli erilaista näissä kasvupaikoissa ilmastoerojen takia. Toisaalta kasvupaikassa (1) perunamukulat korjattiin viikon kuluessa toisesta betaiinilisäyksestä ja on mahdollista, ettei toinen betaiinilisäys ehtinyt vaikuttaa satotulokseen. Kasvupaikassa (2) betaiinilisäys suoritet-10 tiin mukuloiden kehittymisvaiheessa ja korjuu suoritettiin sadon kypsyttyä noin 6 viikon jälkeen lisäyksestä. Tulokset saattavat siis indikoida sitä, ettei toista betaiini-lisäystä kannata suorittaa lyhyen ajan sisällä.

Esimerkki 2 15 Betaiinin vaikutus perunasadon määrään kuivuus- stressissä määritettiin pelto-olosuhteissa seuraavan koejärjestelyn mukaan: 1) . Normaali kastelu (kastelu 7 päivän välein) (WW) 2) . Kuivuusstressi (kastelu 15 päivän välein) (SS) 20 3) . Kuivuusstressi (kastelu 15 päivän välein) + betaiini (SB)

Betaiinia lisättiin kasvien kukinnon aikana kuuden viikon kuluttua istutuksesta. Betaiinina käytettiin 0,2 M betaiinin vesiliuosta. Liuosta ruiskutettiin kasveille 25 niin että ne kostuivat mutta eivät kastuneet liikaa, noin 20 ml/kasvi eli 0,47 g/kasvi. Perunalajike oli Alpha. Peruna kasvatettiin noin 4,0 x 2,8 m alueilla ja sato kerättiin noin 3,0 x 2,1 m alueilta. Viljelyssä noudatettiin muuten normaalia käytäntöä eli lisättiin lannoitetta, in-30 sektisidiä ja muita torjunta-aineita, mullattiin jne. Kas-vuaika oli käytetyssä kasvupaikassa normaali. Perunat nostettiin 110 vrk:n kasvatuksen jälkeen. Tulokset on esitetty taulukossa 2.

96111 10

Taulukko 2

Betaiinin vaikutus perunasatoon kuivissa olosuhteissa _Käsittely_

Rinnakkais- (WW) (SS) (SB) 5 kokeet____ _1__16,68__11,16__10,84 _11__19,70__11,94__13,70 111__20,66__7,02__14,20

Keskiarvo 19,01 10,04 12,91 10

Kuivuusstressi siis selvästi vähensi mukuloiden satoa. Toisaalta, betaiinikäsittely aiheutti merkittävän mukuloiden määrän lisäyksen stressiolosuhteissa. Kerta-15 annoksena suoritettu betaiinilisäys aikaansai 30 % lisäyksen kuivuusstressattujen perunoiden mukulasatoon.

Esimerkki 3

Betaiinin vaikutus tomaattisadon määrään kuivuus-stressissä määritettiin pelto-olosuhteissa seuraavan koe-20 järjestelyn mukaan: 1) . Normaali kastelu (kastelu 7 päivän välein) (WW) 2) . Normaali kastelu (kastelu 7 päivän välein) + betaiini (WB) 3) . Kuivuusstressi (kastelu 15 päivän välein) (SS) 25 4). Kuivuusstressi (kastelu 15 päivän välein) + betaiini (SB)

Betaiinia lisättiin kasvien kukinnon aikana kuuden viikon kuluttua istutuksesta. Betaiinina käytettiin 0,2 M betaiinin vesiliuosta. Liuosta ruiskutettiin kasveille 30 niin että ne kostuivat mutta eivät kastuneet liikaa, noin 20 ml/kasvi eli noin 0,47 g/kasvi. Annettu vesimäärä ei ollut oleellinen kasvin vedentarpeen kannalta. Viljelyssä noudatettiin normaalia käytäntöä eli lisättiin lannoitetta, insektisidiä ja muita torjunta-aineita, jne. Kasvuaika 35 oli käytetyssä kasvupaikassa normaali. Tomaatinkasvatuksen 96111 11 tulokset määritettiin aina 10 kasvin osalta ja kypsän sadon korjaaminen tapahtui käsin 5 viikon aikana alkaen 11 viikkoa istutuksesta. Tulokset on esitetty taulukossa 3.

5 Taulukko 3

Betaiinin vaikutus tomaattisatoon eri olosuhteissa Käsittely_

Rinnakkais- (WW) (WB) (SS) (SB) kokeet_____ 10 Keskiarvo__379__782__492__1,221

Kuivuusstressi ei aiheuttanut merkittäviä muutoksia tomaattisatoon, päinvastoin stressatut kasvit antoivat 30 15 % suuremman saannon kuin normaalilla tavalla kastellut kasvit. Toisaalta, betaiinikäsittely lisäsi hyvin merkittävästi tomaattien saantoa, stressattujen kasvien hedelmien tuotanto kasvoi yli kaksinkertaiseksi ja normaaleissa kasvuolosuhteissa kasvaneiden kasvien tuotanto noin kak-20 sinkertaiseksi.

Esimerkki 4 Tässä kokeessa tutkittiin, voidaanko betaiinilla suojata kasveja herbisidien aiheuttamilta vahingoilta. Koe suoritettiin pelto-olosuhteissa ja herbisideina käytettiin ..1 25 metributsiinia ja syanatsiini (Bladex) , jotka lisättiin myöhäisessä kasvuvaiheessa. Betaiinista käytettiin viittä erilaista pitoisuutta, 0 (kontrolli), 2, 4, 8 ja 12 kg betaiinia hehtaaria kohti. Annostelua varten valmistettiin betaiinin vesiliuos, joka halutun betaiinipitoisuuden li-30 säksi sisälsi 1 ml/1 ei-ionista kostutusainetta, Plus-50 (Ciba Geigy). Betaiiniliuosta lisättiin 640 1/ha kun 25 % pelto-alasta oli peittynyt kasvusta. Perunalajike oli Russet Burbank. Kasvupaikka sijaitsi 140 m korkeudella ja oli ajoittain kuumuuden ja kuivuuden vaivaana. Sato kor- 96111 12 jättiin käsin ja mukulat lajiteltiin kauppatavaraksi kelpaamattomien ryhmään (pienet, vihreät ja sairauksista kärsivät mukulat) ja kauppatavaraksi kelpaavien ryhmään ja näiden paino ja mukulamäärä määritettiin.

5 Tässäkin kokeessa betaiini lisäsi mukuloiden mää rää. Pienimmillä betaiiniannostuksilla 2-4 kg/ha ei ollut merkittävää vaikutusta satoon ja mukuloiden määrään. Suurimmilla betaiinipitoisuuksilla sadon ja mukuloiden määrä lisääntyi merkittävästi. Mukuloiden määrä hehtaaria 10 kohti nousi eniten betaiinipitoisuudella 8 kg/ha, jolloin lisäys oli 21 % kontrolliin verrattuna. Tulokset on esitetty taulukossa 4.

Taulukko 4 15 Betaiinin vaikutus herbisidillä käsitellyn perunan satoon

Betaiini _mukuloiden lukumäärä_ (kg/ha) hehtaaria kohti x 103 % kontrollista 0 170 100 20 2 160 94 4 176 103 8 206 121 12__181__106_

Claims (26)

96111

1. Betaiinin käyttö ulkoisesti Solanum-sukuun kuuluvien kasvien satotuloksen parantamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käyttö, tun nettu siitä, että betaiinia käytetään satotuloksen parantamiseksi stressiolosuhteissa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että stressiolosuhteet käsittävät kor- 10 keitä tai matalia lämpötiloja, kuivuutta tai liiallista kosteutta tai korkeaa suolapitoisuutta.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että kasvi on peruna.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen käyttö, t u n - 15. e t t u siitä, että peruna kasvaa kylmästressin alaisena.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että peruna kasvaa kuivuusstressin alaisena.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 4-6 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että käytetään betaiinia noin 0,1 - 20 kg/ha.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että käytetään betaiinia noin 2-8 kg/ 25 ha.

9. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että kasvi on tomaatti.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että tomaatti kasvaa kuivuusstressin 30 alaisena. • ·

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että käytetään betaiinia noin 0,1 - 30 kg/ha.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen käyttö, t u n- 35. e t t u siitä, että käytetään betaiinia noin 20 - 25 kg/ha, edullisesti 22 kg/ha. 96111

13. Menetelmä Solanum-sukuun kuuluvien kasvien satotuloksen parantamiseksi, tunnettu siitä, että elinkykyiselle kasville annostellaan ulkoisesti betaiinia.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, 5 tunnettu siitä, että stressiolosuhteissa kasvaville kasveille annostellaan betaiinia.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että stressiolosuhteet käsittävät korkeita tai matalia lämpötiloja, kuivuutta tai liiallista 10 kosteutta tai korkea suolapitoisuus.

16. Jonkin patenttivaatimuksista 13 - 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että betaiinia annostellaan yhden tai useamman kerran kasvukauden aikana.

17. Jonkin patenttivaatimuksista 13 - 16 mukainen 15 menetelmä, tunnettu siitä, että betaiinia annostellaan yhdessä jonkin torjunta-aineen, pinta-aktiivisen aineen tai lannoiteaineen kanssa.

18. Patenttivaatimuksen 16 tai 17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että betaiinia annostellaan 20 yhdessä erässä kasvin aikaisessa kasvuvaiheessa.

19. Patenttivaatimuksen 16 tai 17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että betaiinia annostellaan useammassa erässä, jolloin ensimmäinen erä annostellaan kasvin aikaisessa kasvuvaiheessa ja toinen kukinnon ai- ** 25 käessä.

20. Jonkin patenttivaatimuksista 13 - 19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kasvi on peruna.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että peruna kasvaa kylmästressin 30 alaisena.

22. Patenttivaatimuksen 20 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että peruna kasvaa kuivuusstressin alaisena.

23. Jonkin patenttivaatimuksista 20 - 22 mukainen 35 menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään betaii nia noin 0,1 - 20 kg/ha, edullisesti noin 2-8 kg/ha. 96111

24. Jonkin patenttivaatimuksista 13 - 19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kasvi on tomaatti.

25. Patenttivaatimuksen 24 mukainen menetelmä, 5 tunnettu siitä, että tomaatti kasvaa kuivuusstres- sin alaisena.

26. Patenttivaatimuksen 24 tai 25 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään betaiinia noin 0,1 - 30 kg/ha, edullisesti noin 20 - 25 kg/ha ja erityi- 10 sesti 22 kg/ha. ' · · « · 16 96111