FI95188B - Ohjausjärjestelmä - Google Patents

Description

1 95188 OHJAUSJÄRJESTELMÄ

Keksinnön kohteena on kauko-ohjausjärjestelmä, Jossa järjestelmän toimilaitteet voidaan ohjainlaitteiden avulla asettaa haluttuun tilaan.

5 Esimerkki tällaisesta järjestelmästä on valaistus- järjestelmä, jossa yksittäisten valonlähteiden kirkkautta voidaan ohjata kauko-ohjaimella.

Tunnettua on, että valaisinta tai yleisesti toimilaitetta, kuten kytkintä, ohjataan kauko-ohjaimella, joka on io tarkoitettu vain kyseisen valaisimen tai toimilaitteen ohjaamiseen. Ongelma nykyisessä tekniikassa on monipuolisen järjestelmän tarvittavan koodausjärjestelmän hankaluus.

Keksinnön mukainen ratkaisu sallii monipuolisen järjestelmän vaivattoman osoite- ja käsky-koodauksen is muuttamisen.

Keksintöä kuvataan lähemmin piirustuksilla, joista kuvio 1 esittää järjestelmän eri osien rakennetta lohkokaavio-tasolla, kuvio 2 esittää keksinnön soveltamista valaisimen . ohjaamiseen ja kuvio 3 esittää erästä edullista tapaa 20 suorittaa yksiköiden osoitekoodaus.

Kuviossa 1 0 on ohjausyksikkö, OV valintakytkin, OM

osoitemuisti, KM käskymuisti, AV osoitteen valintakytkin, T lähetin, K kytkinyksikkö, R vastaanotin, OT osoitteen tunnistin yksikkö, KT käskyn tunnistin yksikkö, L . 25 laskinyksikkö, SM sekvenssimuisti, TM tilamuisti ja TL on toimilaite.

2 95188

Kuviossa 2 0 on ohjausyksikkö, T lähetin, OM on osoiteoiuisti, OV on osoitteen valintakytkin, KM on käskymuisti, AV on käskyn valintakytkin, A elektroniikkapiiri, Rl rele, L valaisin, R vastaanotin, OT 5 on osoitteen tunnistin yksikkö ja KT on käskyn tunnistin yksikkö.

Kuviossa 3 J on pistoke, L liitin, a,b ja c ovat liittimen naaraskappaleita ja Cl, C2 liitimen päälysosan eri värit.

Keksinnön mukainen laitteisto koostuu yhdestä tai io useammasta ohjausyksiköstä 0 ja yhdestä tai useammasta kytkinyksiköstä K. Ohjainyksikköön O sisältyvät ohjauskomentojen muisti OM ja osoitekoodien muisti KM. Ohjausyksikön ohjauskomennon valintakytkimestä OV valitaan ohjauskomento, joka lähetetään lähetinyksikön T kautta 15 osoitteen valintakytkimen AV valitsemalla osoittekoodilla koodattuna. Lähetys voi tapahtua infrapuna-, radio- tai ultraäänisignaalina. Kytkinyksikössä on vastaanotin R, joka vastaanottaa lähetetyn signaalin signaali ohjataan osoitteen tunnistin yksikköön OT ja toimikäskyn tunnistin 20 yksikköön KV. Mikäli lähetyskoodaus vastaa kytkinyksikön omaa osoitekoodia, kytkinyksikkö suorittaa signaaliin koodatun käskyn edellyttämän toimenpiteen toimilaitteella TL. TL voi olla kytkin, jännitteensäädin tai virransäädin. TL voi edelleen ohjata jotain muuta laitetta.

·; 25 Kytkinyksikköön voi liittyä myös oma ohjauspaneeli C, jolta voidaan ohjata toimilaitetta samoin kuin ohjausyksiköstä 0.

Keksinnön mukaisessa kytkinlaitteistossa voidaan ohjausyksikön O osoitekoodimuistiin KM lisätä tai poistaa 30 haluttu määrä kytkinyksiköiden osoitteita. Osa osoitteista voi olla yhteisiä useammale kytkinyksikölle.

Vastaanottimessa R voi olla myös tilamuisti TM, johon voidaan tallettaa yksi tai useampia toimilaitteen TL tiloja. Ohjausyksikön 0 avulla voidaan tilamuistiin TM 35 tallettaa toimilaitteen senhetkistä tilaa vastaava tila. Tilamuisti TM voidaan myös asettaa ohjausyksiköstä 0 si iti i Hill I t HM · 3 95188 tilaan, jolloin siihen voidaan tallettaa jono ohjausyksiköstä 0 lähetettyjä tiloja. Ohjausyksikkö 0 voi ohjauskäskyllä asettaa toimilaitteen tilamuistissa TM olevaan tilaan.

5 Vastaanotin voi sisältää myös laskinlaitteen L, joka laskee vastaanottimeen saapuvia ohjauslaitteen sekvenssipulsseja. Saapuvien sekvenssipulssien lukumäärän ohjaamana laitteen sekvenssimuisti SM asettaa toimilaitteen tilaan, joka on sekvenssimuistiin SM ohjelmoitu. Sekvenssimuistin SM 10 ohjelmointi voidaan suorittaa ohjausyksikön 0 avulla.

Esimerkkinä tällaisesta sovellutuksesta on valaisinjärjestelmä, jossa ohjauslaite lähettää pulsseja, joita vastaanottimen laskinlaite laskee ja ohjaa valaisimien kirkkaustasoa. Ohjauslaitteen lähettämään 15 pulssiin voidaan sisällyttää koodi, joka kertoo laskinlaitteelle, onko pulssit laskettava yhteen tai vähennettävä. Esimerkiksi ohjauslaite voisi ohjata valaisimia siten, että se lisää tai vähentää valaisinten kirkkautta, riippuen ovatko pulssit laskettava yhteen tai 20 vähennettävä. Ohjauslaitteessa voi olla erilliset painikkeet, joita painettaessa voidaan valita lähetetäänkö yhteenlaskettavia vai vähennettäviä pulsseja. Eräs mahdollisuus on toteuttaa pulssien lähetys samalla painikkeella siten, että painikkeen peräkkäisillä *: 25 painalluksilla pulssit vaihtuvat yhteenlaskettavista vähennettäviksi pulsseiksi tai päinvastoin.

Jotta varmistettaisiin, että useat järjestelmään kuuluvat laitteet ohjautuvat samassa vaiheessa, voidaan ohjausyksikön O lähettämään käskyyn sisällyttää koodi, joka 30 sisältää toimilaitteen TL tilan. Esimerkkinä tällaisesta sovellutuksesta on valaisinjärjestelmä, jossa vastaan ottimet asettavat valaisimien kirkkaustason ohjauslaitteen lähettämää lukua vastaavaksi.

Ohjauslaitteen lähettämän koodin ohjaamana toimilaitteen TL 35 ohjaukseen aktivoituu haluttu muisti. Fyysisesti muistit 95188 4 voivat olla toteutettu yhdellä elektronisella muistipiirillä. Ohjauslaite 0 lähettää signaalin, johon on koodattu ampli-tudi-, taajuus-, pulssisuhde- tai pulssileveys-moduloituna osoite- ja käskykoodit.

5 Keksinnön mukainen järjestelmä, joka on esitetty kuvassa 2, on esimerkiksi seuraava: Valaisimen L läpi kulkevaa virtaa kytketään releellä Rl (toimilaite), jota ohjaa elektroniikkapiiri A, joka vastaanottaa ohjauslaitteesta 0 radioteitse tulevan, osoite- ja ohjauskoodin sisältävän io signaalin. Mikäli ohjauslaitteen lähettämän signaalin osoitekoodi vastaa elektroniikkapiirin A muistiin talletettua osoitekoodia niin A ohjauskoodin mukaisesti avaa tai sulkee releen.

Releen sijasta toimilaite voi olla puolijohde-säädin 15 (tyristori, transistori, fet tai triakki), joka A:n ohjaamana pystyy myös likuvasti säätämään valaisimen L läpi kulkevan virran voimakkuutta.

Tällaisessa laitteessa voi tilamuisti sisältää asetuksen halutulle valon kirkkaustasolle. Tämä kirkkaustaso voidaan 20 asettaa valaisimeen yhdellä, ohjausyksiköstä annetulla komennolla. Tällaisessa järjestelmässä voidaan siten joukko valaisimia asettaa yhdellä käskyllä niille ennalta .. asetettuun kirkkaustasoon. Kunkin valaisimen kytkinyksikköön voi liittyä oma ohjauspaneeli, joka voi 25 sisältää esimerkiksi hipaisukytkimen, potentiometrin tms.

Laitteen osoitekoodaus voidaan suorittaa valintakytkimillä. Valintakytkimien haittapuolena on niiden epä-havainnollisuus. Valintakytkimien sijasta voidaan koodaus suorittaa koodaus-liittimillä, joiden eräs toteutus on 30 esitetty kuvassa 3. Pistokkeen J päällysosan värit osoittavat pistokkeen suunnan liittimessä L. Pistokkeen naarasosat a, b ja c on kytketty kuvan osoittamalla tavalla: a ja b ovat sähköisesti kytketty yhteen.

Asettamalla J liittimeen L voidaan sen suunnalla valita il HM HR l!lt«:ii 95188 5 kumpaan laitimmaisista liittimen nastoista liittimen keskinasta sähköisesti kytketään. Nämä eri valinnat voivat vastata logiikan 0 ja 1 tiloja. Mikäli käytetään kolmitila logiikkaa voidaan kolmas tila valita jättämällä J 5 asettamatta liittimeen L tai korvaamalla se valepistokkeella, joka voidaan tehdä esimerkiksi siten, että kytkemättömät naaraskappaleet ovat J:n värien Cl ja C2 puoleisella sivulla. Elektronisesti voidaan värikoodaus suorittaa mm. käyttämällä valodiodeja, joiden väri muuttuu io virran suunnan muuttuessa. Täten voidaan kätevästi soveltaa havainnollinen mekaaninen koodaus elektronikkaan.

• «

Claims (4)

6 95188

1. Laitteisto toimilaitteiden, kuten esimerkiksi valaisinkytkimien, - säätimien ja lämmittimien säätimien ohjaamiseen esimerkikisi ultraääneen, infrapunavaloon, 5 induktiiviseen kytkentään tai sähkömagneettiseen säteilyyn perustuvalla kauko-ohjauksella, käsittäen yhden tai useamman toimilaitteen, jolla on osoitemuisti, johon on talletettu toimilaitteen osoitekoodi ja yhden tai useamman ohjausyksikön tunnettu siitä, että toimilaitteella io on tilamuisti, johon on tallennettu eri tilat, joihin toimilaite ohjaimen ohjaussignaalin ohjaamana asettuu, jos ohjaimen lähettämään ohjaussignaaliin koodattu osoite vastaa toimilaitteen osoitemuistissa olevaa osoitekoodia.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto tunnet-is t u siitä, että ohjausyksikön lähettämän ohjaussignaalin avulla voidaan tilamuistin sisältämiä eri tiloja muuttaa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laitteisto tunnettu siitä, että tilamuistiin liittyy laskinlaite, joka laskee ohjausyksikön tai muun 20 pulssilähteen lähettämiä pulsseja ja pulssien lukumäärän mukaan tilamuisti ohjaa ohjainlaitteen tilaa.

] 4. Patenttivaatimuksen 1,2 tai 3 mukainen laitteisto tun nettu siitä, että osoitekoodi asetetaan osoite-muisteihin erillisillä kytkentäkappaleilla, joiden näkyviin 25 jäävä osa sisältää väri tai merkkikoodin, joka osoittaa asetetun kytkennän tilan. 8 95188