FI95104B - Jyrsinterä - Google Patents

Description

, 95104 JYRSINTERÄ

Keksinnön kohteena on jyrsinterä kappaleen särmän tai reunan pyöristykseen, johon jyrsinterään kuuluu pyörivä terärunko, johon on muodostettu kavennus tai uramainen väli, johon terät on sijoitettu siten, että terän leikkaava reuna on 5 vinossa jyrsinterän terärungon akselin suhteen, jolloin terän leikkausreuna muodostaa pyöriessään osan kappaleen särmän tai reunan pyöristävästä, kuvitellusta hyperboloidi-pinnasta, jonka emäsuoran suuntainen terän leikkaava reuna pääasiallisesti on.

10 Tunnetun menetelmän mukaan kappaleen särmän pyöristäminen tehdään esimerkiksi jyrsimellä. Tällöin jyrsimessä on kuitenkin oltava terän suuri kierrosnopeus ja kunnolliset ohjaimet, jotta jyrsinterää voidaan liikuttaa tasaisesti pyöristettävän särmän suuntaisesti. Näin ollen kappaleen 15 särmän pyöristäminen ei onnistu millään yksinkertaisella käsikoneella, kuten esimerkiksi porakoneella liittämällä siihen jyrsinterä.

DE-patentissa 3 717 702 on esitetty jyrsinterä, jonka leik-kaavat terät ovat vinossa terärungon akselin suhteen. Terä 20 on kuitenkin erittäin hankala valmistaa, koska leikkaavat terät ovat erittäin pitkiä ja voimakkaasti spiraalimaisia. Tällaisessa terässä terän kulma muuttuu huomattavasti terän suunnassa, koska leikkauskulman on oltava oikea terän koko pituudelta.

25 Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada uusi jyrsinterä, jolla ei ole tunnettujen terien epäkohtia. Keksinnön mukaiselle jyrsinterälle on tunnusomaista se, että jyrsinterän terärunkoon kuuluu kaksi runkokiekkoa, joihin kumpaankin on sijoitettu yksi tai useampi vinosti vastakkaista runko-30 kiekkoa kohti suunnattu ulokemainen terä. Tällaisella terällä voidaan pyöristää kappaleen särmä, kuten esimerkiksi suorakulmaisen puukappaleen kulma tai levyn reunat edulli- 2 95104 sesti.

Keksinnön mukaisessa jyrsinterässä leikkaavien terien suunta on sellainen, että terä viiltää lastun hyvin, jolloin terä leikkaa esimerkiksi puuta hyvin tasaisesti. Leikkaustavasta 5 johtuen keksinnön mukainen jyrsinterä voidaan kiinnittää mihin tahansa pyörivään koneeseen, kuten esimerkiksi tavalliseen sähköporakoneeseen. Keksinnön mukaiselle jyrsinteräl-le riittää tavallisen sähköporakoneen pyörimisnopeus, joka on noin 2000-3000 kierrosta minuutissa. Jyrsimissähän terän 10 pyörimisnopeus on moninkertainen eli noin 20.000 kierrosta minuutissa, mistä johtuu jyrsimien suuri melutaso. Keksinnön mukainen jyrsinterä onkin käytössä huomattavasti hiljaisempi.

Erään edullisen sovellutusmuodon mukaan jyrsinterään kuuluu 15 myös vapaasti pyörivät ohjaimet, jotka pitävät jyrsinterän oikeassa asennossa pyöristettävän kappaleen suhteen. Tällainen järjestely sopii hyvin käsikoneisiin. Jyrsinterä voidaan kuitenkin myös muotoilla siten, että vastaavat ohjaimet ovat jyrsinkoneessa.

20 Keksinnön mukainen jyrsinterä on turvallinen, koska leikkaa-vat terät ovat koko ajan suojassa terärunkojen sekä ohjain-rullien välissä. Näin ollen on erittäin epätodennäköistä, että jyrsimellä työskentelevä henkilö voisi loukata itseään tai vahingoittaa teriä.

25 Erään toisen edullisen sovellutusmuodon mukaan terien reunat on päällystetty timanteilla. Tällöin jyrsinterä sopii myös esimerkiksi lasin terävien särmien pyöristykseen. Terien ei tällöin tarvitse olla leikkaavia, koska niihin kiinnitetyt timantit suorittavat hionnan.

30 Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin esimerkkien avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaista jyrsinterää leikattuna.

li 3 95104

Kuvio 2 esittää kaaviollisesti keksinnön mukaisen jyrsinte-rän toimintaperiaatetta.

Kuvio 3 esittää kaaviollisesti keksinnön mukaisen jyrsinte-rän erästä sovellutusmuotoa sivulta päin nähtynä.

5 Kuviot 4-6 esittävät sivulta päin nähtynä kaaviollisesti kuvion 1 jyrsinterän pyörimisliikkeen eri vaiheita. Kuvio 7 esittää kuviosta 5 pitkin viivaa I-I otettua leikkausta .

Kuvio 8 vastaa kuviota 1 ja esittää jyrsinterän toista 10 sovellutusmuotoa.

Kuvio 9 vastaa kuviota 3 ja esittää kaaviollisesti jyrsinterän toista sovellutusmuotoa sivulta päin nähtynä. Kuvio 10 esittää kuviosta 9 pitkin viivaa II-II otettua leikkausta.

15 Kuviot 11-14 esittävät sivulta päin nähtynä kaaviollisesti kuvion 8 jyrsinterän pyörimisliikkeen eri vaiheita. Kuvio 15 esittää lasin reunan pyöristyslaitetta päältä päin nähtynä.

Kuvio 16 esittää kuviosta 15 pitkin viivaa III-III otettua 20 leikkausta.

Kuviossa 1 on esitetty keksinnön mukaisen jyrsinterän 10 eräs sovellutusmuoto, jossa terärunko 31 on koottu osista. Terärungon 31 pääosat ovat runkokiekot 13 ja 14, niiden välinen holkki 15 sekä päätylaipat 16 ja 17, jotka on lukit-: 25 tu paikoilleen akselille 11 ruuvin 12 avulla. Lisäksi jyr- sinterään 10 kuuluu pyöreät, vapaasti pyörivät ohjaimet 18 ja 19, jotka jyrsittäessä painetaan pyöristettävää kappaletta 20 vasten niin, että pyöristettävän kappaleen 20 pyöristettävä särmä 21 asetetaan terärungon 31 kiekkojen 13 ja 14 30 väliin. Tässä sovellutusmuodossa jyrsinterän 10 kuuluu kaksi pyöristyksen suorittavaa terää 22, jotka on kiinnitetty terärunkoon 31 runkokiekkojen 13 ja 14 väliin.

Kuviossa 2 on esitetty kaaviollisesti keksinnön mukaisen jyrsinterän 10 toimintaperiaate. Kun jyrsinterän 10 runko-35 kiekkojen 13 ja 14 väliin sijoitettu terä 22 pyörähtää .· akselinsa ympäri, niin muodostuu ajateltu pyörähdyshyperbo- 4 95104 loidipinta. Kuviossa toisiaan lähellä olevat viivat kuvaavat, terän 22 eri asentoja. Nämä viivat ovat samalla tämän pyö-rähdyshyperboloidin emäsuoria.

Kuviosta 2 nähdään, että runkokiekkojen 13 ja 14 välissä 5 sijaitseva pyörähdyshyperboloidi on keskeltä kapeampi.

Siihen jää kaareva kohta, jota on merkitty viitenumerolla 25. Jyrsinterän 10 terä 22 sivuaa tätä pintaa pyörähtäessään terärungon 31 runkokiekkojen 13 ja 14 mukana, jolloin siihen syötetyn kappaleen särmä pyöristyy vastaavasti. Kaarevan 10 pinnan sädettä on merkitty viitekirjaimella r, joka vastaa tällöin käytännössä pyöristettävään kappaleeseen syntyvän pyöristyksen sädettä.

Kuviossa 3 on esitetty kaaviollisesti keksinnön mukaisen jyrsinterän eräs sovellutusmuoto sivulta päin nähtynä. Siitä 15 nähdään selvästi terän 22 sijainti jyrsinterän 10 terärunko-jen 13 ja 14 välissä. Terä 22 on asetettu vinosti runkokiekkojen 13 ja 14 väliin niin, että jyrsinterän 10 pyöriessä kuviossa 3 nuolen suuntaan terä 22 leikkaa pyöristettävää kappaletta vinosti muodostaen pyöristävän pinnan 25.

20 Kuvioissa 4-6 on esitetty sivulta päin nähtynä kaaviollisesti kuvion 1 jyrsinterän pyörimisliikkeen eri vaiheita. Jyrsinterän 10 runkokiekkojen 13 ja 14 väliin on sijoitettu kaksi terää 22. Terän 10 pyörimissuunta on merkitty nuolella.

25 Kuviossa 5 jyrsinterä 10 on pyörähtänyt kuvion 4 esittämästä asennosta nuolen suuntaan, jolloin terät 22 ovat toisessa asennossa. Sivuilta päin nähtynä näyttää siltä, että terät 22 kääntyvät vaakatasoon. Tämä johtuu siitä, että terät 22 on sijoitettu terärunkojen 13 ja 14 väliin vinosti siten, 30 että terä 22 vastaa joka hetki ajatellun pyörähdyshyperbo-loidin emäsuoraa. Toisin sanoen terän 22 jokin piste on aina pyöristettävän kappaleen särmän pyöristyksen määräävän hyperbelin 25 jossakin pisteessä.

li , 95104

Kuviossa 6 jyrsinterä 10 on edelleenkin kiertynyt nuolen suuntaan. Terä 22 näyttää akselin 11 ympäri kiertyessään kääntyvän jälleen vinoon, mutta vastakkaiseen suuntaan kuin kuviossa 4. Samalla terä 22 on pyörähtänyt siten, että se 5 sivuaa hyperbeliä 25, jolloin jyrsinterään sijoitettu terä-väkulmaisen kappaleen särmä pyöristyy terän 22 leikkaamana poikkileikkaukseltaan hyperbelin 25 muotoiseksi.

Kuviossa 7 on esitetty jyrsinterän 10 leikkaus, jossa näkyy toisesta päästään terärunkoon 13 kiinnitetyt terät 22.

10 Näiden terien 22 vastakkaiset päät ovat kiinni toisessa terärungon kiekossa 14, jota ei ole esitetty kuviossa 7. Tässä sovellutusmuodossa terät 22 on muodostettu spiraalimaiseksi. Terän 22 leikkaava etureuna 26 on kuitenkin suora, joka vastaa pyörähdyshyperpoloidin emäsuoraa. Terän 22 lape 15 sen sijaan on spiraali siten, että terän 22 jokaisessa kohdassa leikkauskulma B on vakio.

Kuviossa 7 on kaaviollisesti esitetty terän 22 leikkauskul-man B muodostuminen. Terän 22 leikkausreunalle 26 on pisteeseen a piirretty tangentti 27 sekä toinen suora 29, joka 20 kulkee vastaavasti terän 22 lappeen pinnassa. Tangentin 27 ja suoran 29 välinen kulma B on terän 22 leikkauskulma pisteessä Ά. Vastaavasti myös terän 22 leikkausreunan 26 toisessa pisteessä B leikkauskulma B muodostuu tangentin 28 ja terän 22 lappeen kautta asetetun suoran 30 välille. Näin 25 kuviosta 7 nähdään havainnoillisesti kuinka terän 22 on oltava spiraalimainen, jotta leikkauskulma B olisi vakio koko terän 22 pituudelta.

Kuviossa 8 on esitetty jyrsinterän 10 toinen sovellutusmuo-to. Eroavaisuutena kuviossa 1 esitetyyn jyrsinterään 10 on 30 se, että runkokiekot 13 ja 14 sekä niiden välinen osa 15 ovat yhtä ja samaa kappaletta, jota on merkitty viitenumerolla 31. Terät 23 on kiinnitetty ainoastaan toiseen terä-kiekkoon 13 ja ne ulottuvat vain noin puoleenväliin terä-kiekkojen 13 ja 14 välisestä etäisyydestä. Teräkiekoon 13 .· 35 liitetyt terät 23 ja vastaavat terät teräkiekossa 14 on 6 95104 asennettu siten, että jyrsinterän 10 pyöriessä terät 23 pyöristävät jyrsittävän kappaleen särmän katkoviivan 25 esittämän kaarevan viivan mukaisesti.

Kuviossa 9 on esitetty jyrsinterän 10 toinen sovellutusmuo-5 to, jossa kumpaankin terärunkoon 13 ja 14 on kiinnitetty erilliset terät 23 ja 24. Kuviossa jyrsinterän 10 terät 23 ja 24 on sijoitettu havainnollisuuden vuoksi lähekkäin, mutta käytännössä on edullista sijoittaa terät 23 ja 24 vuorotellen tasaisin välein jyrsinterän 10 kehälle. Terät 23 10 ja 24 peittävät teräkiekkojen 13 ja 14 välisen koko alueen, jolloin pyöristettävän kappaleen särmä pyöristyy katkoviivan 25 mukaisesti.

Kuvioiden 8 ja 9 esittämä jyrsinterä 10 poikkeaa edellisiss-sä kuvioissa esitetyistä ratkaisuista myös siinä, että terät 15 23 ja 24 ovat tasomaisia. Tämä on voitu tehdä sen vuoksi, että terät 23 ja 24 ovat lyhyempiä eli niiden pituus on vain noin puolet kuvioissa 1-7 esitettyihin teriin 22 verrattuna.

Terien ei siis välttämättä tarvitse olla muodoltaan spiraalimaisia. Tasomaisella terällä leikkauskulma 6 ei kuitenkaan 20 ole vakio, vaan se on muuttuva. Lyhyessä terässä 23 ja 24 leikkauskulma 6 saadaan kuitenkin pysymään hyväksyttävissä rajoissa koko terän pituudella. Leikkauskulman optimikohta a :* sijaitsee tällöin jossakin terän keskiosassa. Kuvion 9 esimerkissä terien 24 ja 25 optimileikkauskohta on suunnil-25 leen etäisyydellä a terärungoista 13 ja 14.

Kuviossa 10 on esitetty jyrsinterän 10 leikkaus, josta nähdään terärunkoon 13 kiinnitettynä neljä kappaletta teriä 23. Terien 23 lukumäärä voi kuitenkin vaihdella niin, että kummassakin terärungossa 13 ja 14 niitä on esimerkiksi 1-6 30 kappaletta. Näin teriä on jyrsinterässä 10 edullisimmin 2-12 kappaletta.

Kuviossa 10 on myös esitetty terän 23 leikkauskulma β kahdessa eri pisteessä. Pisteessä Ά leikkauskulman arvo on β, ja li 7 95104 pisteessä B se on 1¾. Kuten kuviosta 10 nähdään, kulmat 6, ja &2 ovat erisuuria. Leikkauskulman B optimiarvo on pisteiden A ja B välissä pisteessä C. Piste C vastaa kuviossa 9 esitettyjä leikkauskulman optimikohtia, jotka sijaitsevat etäisyy-5 dellä a terärunkokiekoista 13 ja 14.

Kuvion 10 jyrsinterän 10 pyöriessä terät 23 leikkaavaat pyöristettävää kappaletta veitsimäisesti. Tällä toiminnalla on olennainen ero verrattuna tavanomaiseen jyrsinterään, joka toimii hakkaavammin. Tästä seuraa, että esimerkiksi 10 puun työstössä leikkaavasta jyrsintavasta jää kappaleeseen tasainen pinta, joka on edullinen kappaletta pintakäsiteitä-essä. Tavanomaiseen tapaan jyrsityn kappaleen pintakäsittelyssä jyrsinterän painama puun solukko pyrkiikin nousemaan karkeaksi pintakäsittelyn aikana.

15 Kuvioissa 11-14 on esitetty sivulta päin nähtynä kaaviolli-sesti kuvion 8 jyrsinterän pyörimisliikkeen eri vaiheita. Kuvion 11 jyrsinterässä 10 on kaksi terää 23 kiinnitettynä teräkiekkoon 13 ja vastaavasti kaksi terää 24 kiinnitettynä vastakkaiseen teräkiekkoon 14. Terät 23 ja 24 on ryhmitelty 20 teräkiekkojen 13 ja 14 väliseen uraan 32 tasavälein eli 90 asteen jaolla. Kuvion 11 jyrsinterä 10 pyörii kuviossa esitetyn nuolen suuntaan eli lähimpänä katsojaa olevat terät siirtyvät kuvan yläreunaa kohti. Terien 23 ja 24 leikkaavia • reunoja on merkitty viitenumerolla 26.

25 Kuviossa 12 on esitetty kuvion 11 jyrsinterä hieman kiertyneenä nuolen suuntaan. Kuviosta nähdään, että veitsimäiset terät 23 ovat kääntyneet hieman ja terän 23 kosketuspiste ajateltuun pyöristysleikkauspintaan 25 on siirynyt keskemmälle teräkiekkojen 13 ja 14 väliin.

30 Kuviossa 13 jyrsinterä 10 on siirtynyt edelleen nuolen suuntaan, jolloin edellisessä kuviossa ylhäällä esitetty terä 23 on siirtynyt jo osittain akselin 11 taakse. Sen sijaan toiseen teräkiekkoon 14 kiinnitetty terä 24 on siirtynyt kosketukseen ajatellun leikkausviivan 25 kanssa eli 95104 8 tämä terä 24 pyöristäisi nyt jyrsinterän 10 yhteyteen sijoi-( tetun kappaleen särmää.

Kuviossa 14 on esitetty seuraava vaihe jyrsinterän 10 pyöriessä edelleen nuolen suuntaan. Tällöin terä 24 on siirty-5 nyt siten, että terän 24 kosketuskohta ajateltuun pyöristys-viivaan 25 on siirtynyt keskemmälle terärunkojen 13 ja 14 väliin. Sama tilanne oli kuviossa 12, kun terä 23 siirtyi keskemmälle.

Kuvioiden 11-14 vaiheet yhdessä kuvaavat kuinka terät 23 ja 10 24 kumpikin tekevät oman osuutensa kappaleen särmän pyöris tyksen jyrsimisessä niin, että lopullisen, pyöristetyn särmän muoto vastaa kuvioissa esitettyä pyöristyskatkoviivaa 25.

Kuviossa 15 on esitetty keksinnön vielä erään sovellutusmuo-15 don mukainen lasilevyn 20 tai muun levyn pyöristyslaite, johon kuuluu keksinnönmukainen jyrsinterä 10. Kuviossa 15 pyöristyslaite 40 on esitetty päältä päin. Käsiteltävä levy 20 asetetaan laitteen 40 pöytätasolle 41 reunaohjainta 42 vasten. Kun kappaletta 20 työnnetään pöytätasolla 41 nuolen 20 suuntaan eli kuviossa 15 ylöspäin, niin jyrsinterä 10 pyöristää levyn 20 reunat.

Kuviossa 16 on esitetty kuviosta 15 otettu leikkaus, jossa näkyy osa suurennuksena jyrsinterän 10 ympäristö. Pöytä-tasolle 41 on asetettu levy 20, jonka reuna on reunaohjainta 25 42 vasten. Tällöin jyrisnterän 10 terät pyöristävät levyn 20 särmät kaarevan katkoviivan 25 mukaisesti.

Mikäli kuvioissa 15 ja 16 on kysymyksessä lasilevyn 20 reunojen pyöristäminen, niin jyrsinterän 10 terät 22-24 on edullista päällystää timanteilla. Tällöin jyrsinterän 10 30 terien 22-24 ei tarvitse olla leikkaavia.

Keksinnön mukaisen jyrsinterän eräs olennainen etu on siinä, * että se voidaan kiinnittää mihin tahansa pyörivään konee-

II

9 95104 seen, kuten esimerkiksi tavalliseen sähköporakoneeseen. Tämä johtuu siitä, että jyrsinterään 10 kuuluu vapaasti pyörivät ohjaimet 18 ja 19, jolloin terä 10 pysyy aina oikeassa asennossa pyöristettävän kappaleen 20 suhteen. Luonnollises-5 ti jyrsinterä 10 voidaan myös muotoilla siten, että vastaavat ohjaimet 18 ja 19 ovat jyrsinkoneessa, joka kuitenkin seuraa samalla tavoin jyrsintä ja sen leikkaavia teriä.

Olennaista keksinnön mukaiselle jyrsinterälle on myös leik-kaavien terien 22-24 leikkaava suunta, jossa terä kohtaa 10 leikattavan kappaleen vinosti ja viiltää lastun. Tällöin terä leikkaa esimerkiksi puuta hyvin tasaisesti. Tällaisesta leikkaustavasta johtuen keksinnön mukaiselle jyrsinterälle riittää tavallisen sähköporakoneen pyörimisnopeus. Jyrsimissähän terän pyörimisnopeus on moninkertainen, mistä johtuu 15 jyrsimien suuri melutaso. Keksinnön mukainen jyrsinterä on huomattavasti hiljaisempi.

Keksinnön mukainen jyrsinterä on myös koneelle ja terille turvallinen, koska leikkaavat terät ovat koko ajan suojassa terärunkojen 13 ja 14 sekä ohjainrullien 18 ja 19 välissä.

20 Siksi ei välttämättä tapahdu vahinkoa, vaikka käynnissä olevan koneen laskisi vahingossa pöydälle. Näin ollen on erittäin epätodennäköistä, että jyrsimellä työskentelevä henkilö voisi loukata itseään tai vahingoittaa teriä.

Keksinnön mukaisen jyrsinterän terän muoto on teoriassa 25 edullisin silloin, kun se on spiraalimainen. Käytännössä terä on kuitenkin mahdollista tehdä yksinkertaiseksi niin, että teränä voidaan käyttää suoraa, veitsimäistä terää. Luonnollisesti tällöin edullisin leikkauskulma on vain yhdessä terän kohdassa, mutta käytännössä leikkauskulma 30 pysyy sopivissa rajoissa koko terän pituudelta.

Terärunkojen 13, 14 välissä sijaitsevat terät 22-24 muodostavat pyöriessään hyperboloidipinnan, joiden emäsuorina terät ovat. Terien 22-24 muodostaman pyörähdyshyperboloidin emäsuoran kaltevuuskulma a riippuu terärungon halkaisijasta, 10 95104 runkokiekkojen välisestä raosta ja halutusta pyöristyssä-teestä. Eräässä esimerkkitapauksessa terät 23 ja 24 ovat 17 mm etäisyydellä pyörimisakselista ja runkokiekkojen 13 ja 14 välinen rako on 8,5 mm, jolloin pyöristettävään kappalee-5 seen muodostuu kaareva pinta 25, joka vastaa 6 mm suuruista pyöristyssädettä r. Tällöin pyörähdyshyperboloidin emäsuoran kulma a on 28,8°.

Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön erilaiset sovellutusmuodot voivat vaihdella jäljempänä esitettävien 10 patenttivaatimusten puitteissa.

tl

Claims (4)

11 95104

1. Jyrsinterä (10) kappaleen (20) särmän (21) tai reunan pyöristykseen, johon jyrsinterään kuuluu pyörivä terärunko (31), johon on muodostettu kavennus tai uramainen väli (32), 5 johon terät (22, 23, 24) on sijoitettu siten, että terän leikkaava ja pääasiallisesti suora reuna (26) on vinossa (31) jyrsinterän terärungon terärungon akselin (11) suhteen, jolloin terän leikkausreuna muodostaa pyöriessään osan kappaleen särmän tai reunan pyöristävästä, kuvitellusta 10 hyperboloidipinnasta (25), jonka emäsuoran suuntainen terän leikkaava reuna pääasiallisesti on, tunnettu siitä, että jyrsinterän (10) terärunkoon (31) kuuluu kaksi runko-kiekkoa (13 ja 14), joihin kumpaankin on sijoitettu yksi tai useampi vinosti vastakkaista runkokiekkoa kohti suunnattu 15 ulokemainen terä (23, 24).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jyrsinterä (10), tunnettu siitä, että jyrsinterän (10) runkokiekkoon (13 ja 14) liitetyn ulokemaisen terän (22) muoto on spiraali, joka kiertyy terän pääasiallisesti suoran leikkaavan 20 reunan ympäri, jolloin terän leikkauskulma (fi) on pääasiallisesti vakio ainakin osalla terän pituudesta.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jyrsinterä (10), tunnettu siitä, että jyrsinterän (10) terä (22-24) on veitsimäinen uloke, jonka lape on pääasiallisesti taso, 25 joka on toisesta päästään kiinnitetty runkokiekkoon (13 tai 14) ja suunnattu vinosti vastakkaista runkokiekkoa (14 tai 13) kohti.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen jyrsinterä (10), tunnettu siitä, että jyrsinterän (10) terän (22-24) 30 hyperboloidin emäsuoran suuntainen leikkausreuna (26) on päällystetty timanteilla tai vastaavilla hiovilla elimillä. 12 95104